Kulttuuri | HS-analyysi Jukka Huusko
ISLAMOFOBIA ON TULENARKA SANANVAPAUSKYSYMYS EUROOPASSA – KAKSI ENTISTÄ MUSLIMIA KERTOO, MITEN ISLAMIA PITÄÄ VOIDA ARVOSTELLA
Rasistinen muslimiviha nostaa päätään, mutta sitä ei tarvitse sekoittaa perusteltuun islam-kritiikkiin. HS kysyi kahdelta entiseltä muslimilta, miten islamofobia ja oikeutettu uskontokritiikki eroavat toisistaan.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000006137026.html[/size]
Hyysärissä on maksumuurin takana juttu islamofobiasta. Otin käyttöön ilmaistarjouksen.
Britanniassa parlamentin komitea määritteli sen seuraavasti: ”Islamofobian juuret ovat rasismissa. Se on rasismin laji, jonka kohteena ovat islam tai se, mitä pidetään islamina.”
https://static1.squarespace.com/static/599c3d2febbd1a90cffdd8a9/t/5bfd1ea3352f531a6170ceee/1543315109493/Islamophobia+Defined.pdfBritannian ”oikeistohallitus” ei lehden mukaan valitettavasti hyväksynyt määritelmää, ei liioin poliisi.
Jutussa haastatellaan kahta islamista luopunutta miestä. Toinen antaa esimerkin pottunokkien islamofobiasta (pidelkää tuolianne): ”
Pinnan alla kuohuva islamofobia saattaa tulla ilmi harmittomampinakin ennakkoluuloina. Kun Blasim on esimerkiksi lukenut metrossa Franz Kafkaa arabikäännöksenä, häneltä on tultu kyselemään, lukeeko hän Koraania.”Toinen mies on Muhammed (nimi muutettu), joka on entinen ISIS-terroristi – tai sinne päin, sillä ”
hän muun muassa kannatti puoluetta, joka ajoi islamilaisen valtion perustamista ja sharialakiin pohjautuvan kalifaatin rakentamista Lähi-itään.” ”Kritiikin pitää olla tieteellistä ja perusteltua, fiksua dialogia”, hän kiteyttää. Asiallista islam-kritiikkiä Muhammed luonnehtii näin: ”
Kaikista tärkeintä on, ettei puhuta muslimeja alentavasti ja pilkkaamalla. Mitä enemmän kritiikille löytää todisteita islamin sisältä, sitä enemmän on liikkumatilaa.””Islamin sisältä” kai tarkoittaa, että muslimi saa itse kritisoida islamia, mutta ei kukaan muu. ”Pilkkaaminenkin” on kuin profeetta Muhammedin kaksiteräinen miekka: kuka sen päättää mikä on pilkkaamista? Jutun päätteeksi toimittaja löytää islamin takapajuisuudelle myös todellisen syypään. Sitä ei kai tarvitse tämän forumin lukijoille erikseen kertoa?
Ibn Matti suositteli taannoin uutta kirjaa:
Peter Townsend: The Mecca Mystery (2018). Kyseessä on salanimellä kirjoittava australialainen omakustannekirjailija. Townsend arvioi, että islamofobiaa koskevista syytteistä voi pysyä erossa mutta silti iskeä islamin heikkoon kohtaan, kun tuo esille islamin varhaishistorian onttouden. Kun tuo esiin, että todisteet Muhammedista puuttuvat, liikutaan asiallisen tieteen parissa, mutta seuraukset islamille ovat katastrofaaliset, koska islam perustuu olettamuksen Muhammedin ilmoitusten historiallisuudesta.
Townsend voi olla liian optimistinen, mutta juuri tällaista historiatieteellistä samizdat- kirjallisuutta on alkanut nyt ilmestyä eri puolilla, esim.
Norbert Pressburg: Goodbye Mohammed, 2012 (Saksa). Sitä saa myös suomeksi, kuten:
Ilmari Hiidenlehto: Profeetta Muhammedin haamu (2018). Tätä kirjaa jo esittelin taannoin:
https://hommaforum.org/index.php/topic,127725.msg3002134.html#msg3002134 Kaikkien kolmen kirjan pääsisällöt ovat aika lailla samoja ja perustuvat pääasiassa saksalaiseen tutkimukseen, joka on vetänyt lentävän maton pois islamin jalkojen alta. Taitaa tosin olla niin, että sekin on vain islamofobiaa. Ainakin kirjoittajat ovat päätyneet käyttämään salanimiä, joita ei kai tarvittaisi reilussa ja asiallisessa dialogissa musulmaanien kanssa?