Kirjoittaja Aihe: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.  (Luettu 4425 kertaa)

Samuel Kielosto

  • Nimellinen
  • Jäsen^^
  • ***
  • Viestejä: 402
  • Liked: 273
Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7

Lainaus
Faces Etnofestivaalin teema on tänä vuonna ”We shall overcome”.  Tällä tunnuksella Faces  haluaa vastata ilmapiiriin, jossa maahanmuuttajavastaisuus ja rasismi ovat uudelleen voimistuneet, ja tehdä Faceksestä voimakkaan manifestaatioon monikulttuurisuuden puolesta. Festivaaleilla monikulttuurisuus kohtaa suomalaisen luonnon. Faceksen tarkoituksena on osoittaa, miten hyvin monikulttuurisuus sopii meren ympäröimään metsään, ja kuinka se rikastuttaa suomalaista kulttuuria.
http://www.faces.fi/sumuSHOP/sivu/010_faces_overcome

Lainaus
Festivaalijohtaja Börje Mattssonin mukaan tämän vuoden Faces Etnofestivaalit haluavat näyttää, että monikulttuurisuus ja etniset ryhmät ovat iloinen, positiivinen ja rikastuttava asia. Suvaitsevaisuus on toki lisääntynyt huomattavasti, mutta sitä ei saa päästää taas laskuun.
Etelän uutiset 18.7.2010 http://www.etela.com/uutiset/2010/100718-14.html

Tuolla Börjellä on muuten sellainen titteli kuin maahanmuuttajakoordinaattori (joissakin lähteissä maahanmuuttokoordinaattori). Börje on kunnostautunut mm. paikallisessa huivikiistassa.
http://mediaseuranta.blogspot.com/2010/05/hbl-huivi-on-itsestaanselvyys.html

Lainaus
Suomi on monikulttuurinen maa, sitä ei voi kyseenalaistaa, ja se rikastuttaa maata, Mattsson sanoo.
http://www.etela.com/tapahtuu/faces-100512.html
Nuivuus on rikkaus.

Eino P. Keravalta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 566
  • Liked: 28802
  • Apukeittiöpsykologi
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #1 : 23.07.2010, 16:47:02 »
FECES Etnofestivaali?

Lainaus
”We shall overcome”

No siltä se alkaa pian vaikuttaa, elleivät demokraattiset voimat puutu peliin.

Lainaus
..monikulttuurisuus kohtaa suomalaisen luonnon. 

Tätähän on jo tapahtunut mm. Kaisaniemen puistossa ja Lammilla eräällä pellolla.

Lainaus
Faceksen tarkoituksena on osoittaa, miten hyvin monikulttuurisuus sopii meren ympäröimään metsään, ja kuinka se rikastuttaa suomalaista kulttuuria.

Loistavaa. Viimeinkin saamme tietää, miten monikulttuurisuus rikastuttaa suomalaista kulttuuria. Johan tätä onkin parikymmentä vuotta turhaan kyselty. Jännää.

Lainaus
..Faces Etnofestivaalit haluavat näyttää, että monikulttuurisuus ja etniset ryhmät ovat iloinen, positiivinen ja rikastuttava asia.

Miksi se pitää erikseen "näyttää"? Jos monikulttuuri olisi noita asioita, se havaittaisiin itsekseen ilman mitään teatteria. Haiskahtaa propagandalta.
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

rähmis

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 006
  • Liked: 4663
  • luihuileva ketku
    • rähmiksen sikolätti
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #2 : 23.07.2010, 17:24:35 »
Faces Etnofestivaalin teema on tänä vuonna ”We shall overcome”.  Tällä tunnuksella Faces  haluaa vastata ilmapiiriin, jossa maahanmuuttajavastaisuus ja rasismi ovat uudelleen voimistuneet, ja tehdä Faceksestä voimakkaan manifestaatioon monikulttuurisuuden puolesta.

Näyttävimmät otsikot Faeceksesta revitään aina festivaalien jälkeen, kun ynnätään huumehaaviin jääneiden hippien määrä. Ei hassummin huumeettomaksi julistautuneelta tapahtumalta.
Kiva Homma^^^ - rähmiksen sikolätti

oOoOoOoOoOoOoOoOoO

(http://raehmis.files.wordpress.com/2011/04/etiopianbee.gif)

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 859
  • Liked: 104691
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #3 : 25.07.2010, 20:04:35 »
Börje Mattsson kommentoi äsken telkkariuutisissa Faces-festivaalin talousvaikeuksien (kävijämäärä jäi taas odotetusta) ohella tapahtuman tarkoitusta.

Lainaus
Haluamme sanoa, että monikulttuurisuus on positiivista ja kivaa. Erityisesti kun tänä vuonna poliitikot ja muut ovat olleet sitä mieltä, että se on vähemmän kivaa. Haluamme näyttää, että se ei uhkaa suomalaista kulttuuria, vaan rikastuttaa sitä. (käännös)

Kuvituksen perusteella tapahtuman monikulttuurisuus näytti olevan lähinnä hippirihkaman myyntiä. Tuskin sen enempää uhka kenellekään kuin muutkaan festivaalit, mutta enpä puhuisi mistään erityisestä rikastamisesta. Mutta mikäpä siinä, kyllä Suomeen tapahtumia mahtuu. Myös monikulttuurisiksi itseään mainostavia.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Iloveallpeople

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 153
  • Liked: 2767
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #4 : 30.07.2012, 16:44:59 »
Ja yleisömäärä jäi taas odotetusta. Mattson huutaakin valtiota ja kaupunkia apuun.

Lainaus
Faces-festivaalin tulevaisuus auki

Sunnuntaina Pohjan Gumnäsissä päättyneen Faces-etnofestivaalin jatko on auki. Monikulttuurinen Faces tarjosi viikonvaihteessa monipuolista ohjelmaa, kävijöitä vain ei tullut toivottua määrää.

Maksavia vieraita viikonlopun aikana kävi noin kolmisen tuhatta. Esimerkiksi lauantai-iltana juhla-alueen päällä jyrissyt ukkonen ja sade katkaisi yleisön tulon täydellisesti.

Festivaalijohtaja Börje Mattsson myöntää, että tapahtuman tulevaisuus on vaakalaudalla. Vaikka festivaali pääsi taloudellisesti lähes omillensa, sen vanhat velat painavat taloutta raskaasti.

Festivaalijohtaja on vetoamassa niin kulttuuriministeriöön kuin myös Raaseporin kaupunkiin, jolle Faces on iso ja positiivisen leiman antava tapahtuma.

Mattsson toivoo, että Faces-etnofestivaalin kaltainen ihmisiä yhdistävä toiminta voisi jatkua tulevaisuudessakin, mutta sen muotoa pitää punnita. Ennen kaikkea taloudellinen pohja pitää saada taattua. Festivaalijohtajan mukaan monet tämänvuotiset esiintyjät lähtivät oma-aloitteisesti tukemaan festivaalia ja pudottivat keikkapalkkioitaan.

Salon Seudun Sanomat
"Kun poliitikko pakotetaan lähtemään paikaltaan tai suljetaan puolueesta tiedotusvälineiden painostuksen vuoksi, ei kyse ole mistään punavihreästä salaliitosta, vaan juuri siitä, miten demokratian pitääkin toimia."  (käännös) - Lasse Garoff

Blanc73

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 11 975
  • Liked: 18573
  • Geenivirhe paholainen, Oulun osasto
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #5 : 30.07.2012, 17:15:38 »
Moku-intoilijoiden suurin virhe on se että he syyllistyvät poikkeuksetta falskiin liioitteluun monikulttuurisuus ihannoinnissaan. Eipä tässäkään juuri enempää voi liioitella  http://www.faces.fi/sumuSHOP/sivu/0011_pressi:
Lainaus
rakkauden festivaali
Lainaus
kollektiivinen solidaarisuuden henki, vahva yhteisöllisyys ja ilmassa leijuva rakkaus ja rentous tarttuivat jokaiseen
Lainaus
”Sydämellisyys ja hymyt tekevät vaikutuksen”

...ja sokerina pohjalla:
Lainaus
Monikulttuurisuuden esittely ei riittänyt, meidän pitää myös luoda rauhanomaisia kulttuurien kohtaamisia, luoda rikastuttavia rakenteita!, festivaalijohtaja Börje Mattsson hahmottaa.
Festarialueen salaatissa on ollut ganjaa enemmän kuin tarpeeksi?

Lainaus
http://www.faces.fi/userfiles/file/Faces_lehdistotiedote_29_7_2012.pdf
Etnofestivaalin tämänvuotinen teema The New Spring myös toteutui festivaalin tunnelmassa ja
vapaaehtoisten, artistien ja yleisön välillä. Tunnelma oli kuin suoraan Woodstockista, useat
vanhemmat festivaalikävijät totesivat: kollektiivinen solidaarisuuden henki, vahva yhteisöllisyys ja
ilmassa leijuva rakkaus ja rentous[/b] tarttuivat jokaiseen
..niinpä niin. Kysyntä ja tarjonta ovat epäilemättä kohdanneet :roll:
« Viimeksi muokattu: 30.07.2012, 17:20:15 kirjoittanut Blanc73 »
"Somaleissa on korkeasti koulutettuja runsaasti mm. koneinsinöörejä, Soile Syrjäläinen on huomannut. Heidän todistuksensa on vain jäänyt Somaliaan, hän toteaa."

Erikoislääkäri ja terapeutti Pirkko Brusila: "Muslimeilla seksuaalisuuden käsite on kantasuomalaisia laajempi."

hattiwatti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 872
  • Liked: 6124
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #6 : 30.07.2012, 18:02:17 »
tulihihan tuosta viime vuonna jo kirjoitettua:

https://hommaforum.org/index.php/topic,53908.msg740747.html#msg740747

hattiwatti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 872
  • Liked: 6124
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #7 : 30.07.2012, 18:03:40 »
Viimevuotisista kirjoituksistani on pakko heittää eräs viesti uudestaan, missä käsitellään Börjeä ja Facesia.
--------------------------------
Kun rauhan, mokutuksen ja rakkauden ministerimme osallistuu monikulttuurisille rauhanfestareille, huomio ehkä kiinnittyy itse mokutusfestareiden perustajan Börje Mattsonin (RKP) taustakuvioihin.

Rauhanpuolustaja Börjehän aikoinaan oli Angolassa siinä kun vähän muuallakin Afrikassa tukemassa antikolonialistisia rauhaa puolustaneita monikulttuurisia vapaustaistelijoita. . Tässä alhaalla taas on mainio artikkeli siitä, millainen Börjen Angolan-kaverien operaatio Kongon puolella toimivia kolonialisteja vastaan olikaan. Todistajana paikalle hälyytetty Kyösti Pietiläinen alias muukalaislegionan Peters.

http://tappis.0catch.com/Kolwesi.htm

Lainaus

    "Peters", tuo mainio Kotkan-poika, kertoo kirjassaan "Legioonan isku Kolwesiin", ISBN 978-951-31-4110-3, kohtaamisestaan itäsaksalaisen terroristi-kouluttajan kanssa, mutta ketään pohjoismaisempaa hän ei siellä tavannut "face-to-faces", mitä voinee harmitella?

.....
Lainaus

    Vapaaseen aggressioon ym. itsensätoteuttamiseen valtuutetut lapsi- ja teini-soturit ovat ns. vapautusarmeijojen kehittämä formaatti, jonka sittemmin omaksuivat mm. Liberian yksityisarmeijat. Tunnottomat sotaherrat ja politrukit päästävät nämä nuoret valloilleen huumeilla ja viinalla yllytettynä, -ja lupauksella saada tehdä löytämilleen tytöille ja naisille ihan-mitä-vaan. Nähtyään riittävästi tämänkaltaisen joukon työnjälkeä entinen kotkalainen duunari, "legioonalainen Peters", oli yhä vähemmän motivoitunut ottamaan vankeja "katangan tiikereistä". Juuri tälläisten joukkojen mukana eräs pohjoismainen "rauhanpuolustajakin" oli parisen vuotta "vapauttamassa" Angolaa. Hänen aseveljistään, "Black Arrow"-joukosta, tuli sitten näitä "Katangan tiikereitä ".


Kuinka ollakkaan, tämä artikkeli alhaalla paljastaa Börjen matkaseuralaisen olleen taistolaisen Mikko Lohikosken.

http://www.taksvarkki.fi/artikkeli.php?lang=fi&gid=202&pid=603091706

Lainaus

    Börje Mattsson: Muistoja Taksvärkin tiellä
    Olimme Mikko Lohikosken kanssa matkustaneet Afrikkaan, vuoden 1969 loppukeväänä. Takana oli radikaali vuosi 1968, vanhan valtaus, ja herääminen kehitysmaiden tilanteeseen. Ja eteläisen Afrikan taisteluun kolonialismia ja rasismia vastaan...

....
Lainaus

    ....Frelimon tarunomaisen sissijohtajan Samora Machelin tumma kaunis vaimo Joshina. Nämä molemmat naiset olivat …...
    nuorille innokkaille anti-imperialisteille Suomesta suuri kokemus

.....
Lainaus

    Oli ensimmäinen projekti Angolassa, muistaakseni tukea koulutustoiminnalle Namibian vapautusliikkeen Swapon puitteissa, sen leireillä Angolassa. Olimme lähdössä sinne Matti Viialaisen kanssa – jonka kanssa teimme myöhemminkin useita matkoja mm Angolaan.

    Angola oli äskettäin itsenäistynyt, vapautunut, sosialistisena maana ja kansainvälinen kapitalistinen pankkitoiminta ei ollut vielä oikein rantautunut sinne. Varojen siirto Angolaan ei onnistunut, jonnekin tilille, jota jostain Suomesta yrittäisi avata. Eikä voinut kuulemma olla varma siitäkään, toimisivatko shekit, saisiko niitä lunastettua, luultavasti ei.

    Mutta ison summan oli sinne satava, projektia varten. Joten matkalle hankittiin kunnon attaseasalkku. Ja siihen pakkasimme isoja seteleitä – mutta varmuuden vuoksi (että saisi vaihdettua) ei liian isoja.. Laukku tuli aivan täyteen rahaa. Ja se sylissä matkustelimme Angolaan. En tiedä oliko se aivan laillista, viedä tuollainen summa ulos maasta, varmastikaan se ei ollut laillista viedä tuollainen laukullinen rahaa sisään sosialistiseen Angolaan.


....

Lainaus

    Olimme Halosen kanssa Tansaniassa tutustumassa Etelä-Afrikan vapautusliikkeen ANC:n leiriin sisämaassa, jossa oli useita eri suomalaisten järjestöjen projekteja toteutuksessa, myös Taksvärkin. Leirillä oli mm farmi, jonka avulla tuotettiin ruokaa omaan käyttöön ja jopa myyntiin. Osana farmia oli sikala. Kävimme sitä katsomassa, ja siellä meille myös esitettiin paikan suuri siitossika, valtava otus. Tarjan kanssa ihailimme siitossian kunnioitettavaa varustusta, ja kommentoimme sitä asiantuntevasti. Tarja Halonen kyykistyi katsomaan herraa myös suoraan kasvoihin, tai kärsään. Näiden molempien näin katsoessaan toisiaan, suoraan vastakkain, jotenkin mittaillessaan toisiaan – voi vain arvailla mitä ajatuksia siinä vaihdettiin – otin nopean kuvan.


... jota pätkää myös octavius on analysoinut. Rähmiskin voisi saada inspiraatiota.
http://octavius1.wordpress.com/2008/05/22/tarja-halonen-sian-silmin/

Lisää:

http://www.rauhanpuolustajat.fi/RaPu-lehti/lehdet/2009/409/varikas_monikulttuurimies.html
 
Lainaus

    Värikäs monikulttuurimies

    Pitkän linjan kansalaisjärjestöaktiivi Börje Mattsson tunnetaan niin Rauhanpuolustajista kuin Faces-festivaaleista. Hän on värikäs persoona, joka jakaa mielipiteitä.
    ...
    Herätyksen rauhanliikkeeseen Börje Mattsson sai jo 1960-luvun puolivälissä ollessaan armeijassa.

    "Tuolloin alkoi Vietnamin sota, ja totta kai jokainen järkevä ihminen reagoi siihen jollain tavalla. Tein intissä Dylanin ja Donovanin hengessä protestilauluja, joten kurinpidolliset toimenpiteet tulivat tutuiksi. Armeijasta päästyäni liityin Sadankomiteaan. Luin Ydinasioita-lehteä ja pukeuduin niin, että jokainen varmasti huomasi minun olevan kunnon pasifisti."

    Vietnamin sota oli Mattssonille kova pala. Siihen reagoimiseen ei riittänyt pelkkä pasifismi. Niinpä nuori mies etsi oikeudentuntonsa toteuttamiselle uusia keinoja.

    "Minulle muodostui kuva imperialismista ja maailmasta, joka on tietyn järjestelmän kourissa. Koin tehtäväkseni taistella imperialismia vastaan."

    Samanaikaisesti opiskelijaradikalismi nosti päätään maailmalla ja myös Suomessa. Tietoisuus kolmannesta maailmasta kasvoi. Se oli monille täysin uusi todellisuus.

    "Uusia järjestöjä perustettiin. Helsingin Kirkkokatu yhden kellarista tuli anti-imperialistisen toiminnan keskus. Perustimme myös Demo-painon, koska koimme, että meidän on itse pakko painaa materiaalimme. Muualla se ei olisi ollut mahdollista."

    Nuoret aktivistit ostivat vanhan saksalaisen offset-painokoneen ja kantoivat sen kellariin.

    "Kukaan ei aluksi osannut käyttää konetta, mutta asiasta otettiin selvää. Painoimme ensin vain yhtä kuvaa, sitä Che Guevaran klassista kuvaa. Yrityksen ja erehdyksen kautta painojälkeä alkoi pikkuhiljaa syntyä."

    Samassa kellarissa toimi myös Suomen opiskelijain YK-liitto, josta tuli Mattssonille tärkeä järjestö.
    "Sehän oli etabloitunut hieno järjestö, jonka puheenjohtajana oli toiminut muun muassa Paavo Lipponen. Häntä seurasi Nils Torvalds ja seuraava puheenjohtaja olinkin minä. Silloin liitto muutettiin selkeästi imperialismin vastaiseksi järjestöksi. Meillä oli osastoja ympäri Suomea. Aloimme tukea kansallisia vapautusliikkeitä ympäri maailmaa. Koimme etteivät YK:n toimet riitä. Matkustimme muun muassa Afrikkaan tukeaksemme Etelä-Afrikan vapautustaistelua."

    Afrikan-matkoilta Mattssonille kertyi useita hyviä kontakteja aina vapautusliikkeiden johtajia ja eri maiden presidenttejä myöden.

    Kun Mattsson ja kumppanit tulivat takaisin Suomeen, heillä heräsi ajatus Suomessa toimivan afrikkalaisen solidaarisuusliikkeen perustamisesta. Mattsson liftasi Mikko Lohikosken kanssa pennittömänä Angolaan. He olivat matkalla seitsemän kuukautta ja liittyivät Angolan vapautusliikkeeseen. "Tämän seurauksena perustettiin Suomeen Afrikka-komitea. Tavoitteenamme oli muuttaa Suomen ulkopolitiikkaa, niin että Suomi myös valtiona olisi valmis tukemaan vapautusliikkeitä."
    Afrikka-komitean myötä alkoivat Börje Mattssonin yhteydet Rauhanpuolustajiin. Komitealle haettiin laajaa pohjaa ja mukaan otettiin kaikki Suomen Afrikan-ystävät.

    "Komitea perustettiin lopulta Rauhanpuolustajiin, siitä tuli siis Rauhanpuolustajien Afrikka-komitea. Painostimme Suomea tunnustamaan kaikki eteläisen Afrikan vapautusliikkeet. Tämä oli kova linja, sillä Suomi ei virallisesti missään nimessä hyväksynyt aseellista vapautustaistelua. Afrikka-komitea aloitti 1970-luvun alussa. Yksi kiistakumppaneistamme oli Paavo Väyrynen. Hän joutui kuitenkin lopulta perääntymään, sillä Suomi tunnusti lopulta vapautusliikkeet. Se oli meille huikea hetki."
    ....
    "Tavoitteena oli järjestää rauhanmarsseja ja rockfestivaaleja ympäri Eurooppaa. Itse olin tuolloin työtön ja lähdin pois Helsingistä. Päädyin Karjaalle maahanmuuttosihteeriksi. Tässä samassa duunissa hoidan tänäkin päivänä viiden eri kunnan maahanmuuttajiin liittyviä töitä. Pikkuhiljaa syntyi idea monikulttuurisesta ja rasisminvastaisesta rauhanfestivaalista. Näin sai alkunsa Faces, jota olin perustamassa. Se on järjestetty jo 12 kertaa."

    Facesin taustaorgaanisaatio Etnokult ry. palautti Mattssonin jälleen kerran Rauhanpuolustajien toimistoon Helsingin Hämeentielle.

    "Vuokrasimme Etnokultin Helsingin-toimistolle tilat Rauhanpuolustajilta. Täytyy sanoa, että minulle itselleni oli hurja tunne kävellä takaisin Puluihin. Olin kulkenut ympyrän ja tullut himaan. Tämä uusi Rauhanpuolustajat oli aivan erinäköinen kuin Bulevardin vanha Rauhanpuolustajat. Hämeentie oli paljon rähjäisempi, mutta täynnä fiilistä ja toimintaa. Koin absoluuttisesti, että Rauhanpuolustajat on vihdoin minun näköiseni ja koko järjestö tuntuu nyt paljon läheisemmältä. Kiitos siitä."


On toki Börje Mattssonin ja Mikko Lohikosken rauhaa puolustaneista, anti-kolonialistista ja antirasistisista Afrikan seikkailuista olemassa dokumenttikin YLEltä.

http://ohjelmat.yle.fi/dokumenttiprojekti/tulevia_elokuvia/kotimaiset_elokuvat/borje_mikko
Lainaus

    Ohjaus: Hannu Oksanen
    Tuotanto: Dakar Oy
    Arvioitu valmistumisajankohta: 2010
    > ohjaajan dokblogikirjoitus 28.2.2009
    > dakar.fi

    Börje & Mikko on dokumenttielokuva ja veijaritarina hyväsydämisistä seikkailijoista. Börje Mattsson ja Mikko Lohikoski ovat suomalaisen radikalismin kantaisiä. He aloittivat toiminnan paremman maailman puolesta 1960-luvulla. Heidät on nähty vapaustaistelijoiden rinnalla Afrikan viidakoissa, Irakissa, Palestiinassa.

    Börjen ja Mikon vaiheisiin liittyy lukuisia suomalaisia ja kansainvälisiä nimiä: Urho Kekkonen, Erkki Liikanen, Martti Ahtisaari, Jaakko Laakso, Saddam Hussein, Jasser Arafat, afrikkalaisia presidenttejä ja sissijohtajia: sekä lännen ja idän vakoojia. Mikko on nykyisin on Turun kaupungin kansainvälisistä suhteista vastaava johtaja. Börje työskentelee kierrätyskeskuksen työntekijänä Fiskarsissa ja on antirasistisen Faces- festivaalin johtaja.


Kuin Bätmän ja Robin sentään nämä Börje ja Mikko. Gotham Cityn tilalla vain Afrikan savannit ja viidakot.

Mitä tämän kaiken historiikin päätteeksi voi tehdä? Ehkä encorena tsekata uudestaan Börjen antikolonialististen vapautusliike-kavereiden työn jälki jälleen kerran, sen Kotkalaisperäisen Suomalaisen dokumentoimana joka sotkua oli siivoamassa:

http://tappis.0catch.com/Kolwesi.htm

Ei muuten, mutta tämä herra aikoinaan siis sai Suomen valtion virallisen kannan näiden aseellisten vapautusliikkeiden puolelle. Kysyttiinhän sinultakin?

Mites tänään? Börje pyörittää sitten antirasistista festaria jossa the Ministerikin käy moraaliposeeraamasssa tänään Norjan tapahtumien raatojen päällä.
Lisäksi Börje on RKP:n aktiivijäsen, jolla on oma paikkansa Suomen mokuttamisessa.

http://lottovoittaja.wordpress.com/2009/09/18/kotouttamisteollisuuden-tyollistava-vaikutus/

Börje:
Lainaus

    "“Suomen vanhustenhoito on rempallaan hoitohenkilöstöpulan vuoksi. Näyttää siltä, etteivät kaikki suomalaiset tykkää hoitaa tosiaan. Tälle alalle on pakko saada työvoimaa muualta. Eikö se ole ihan sama, mistä tai minkä väristä työvoimaa saamme? Eihän tällaisessa asiassa voi laittaa rasistisia rajoja.“.



http://suomaliansanomat.blogspot.com/search/label/B%C3%B6rje%20Mattsson

http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/09/kuntalehti-borje-mattsson-ylistaa.html
Lainaus

    "Faces Etnofestival on monikulttuurinen tapahtuma, joka sai alkunsa yli 10 vuotta sitten Mattssonin havainnosta, että eri kulttuureista tulevien kohtaamista ja yhdessä tekemistä tarvitaan enemmän.
    – Näin, että etninen vihamielisyys oli leviämässä Euroopassa. Siihen piti reagoida ja osoittaa, että monikulttuurisuus on rikastuttava, iloinen asia.
    .....
    Menin Inkooseen ja sanoin, että olkaa moderneja, ottakaa pakolaisia. Tarvitsette sihteerin, ja tässä minä olen.
    Näin muodostui 90-luvun puolivälissä viiden kunnan yhteisalue. Mukaan lähtivät Karjaan ja Inkoon lisäksi Hanko, Pohja ja Tammisaari. Mattsson oli onnistunut tavoitteessaan tehdä pakolaistyöstä pysyvää. Seuraava askel oli luopua keinotekoisista kuntarajoista.
    – Ehdotin, että minusta tulee Länsi-Uudenmaan pakolaissihteeri. Kunnat suostuivat.

    2000-luvun alussa Börje Mattsson luopui sihteerinimikkeestä, koska aika oli ajanut sen ohi. Hänestä tuli maahanmuuttajakoordinaattori."



Mikko Lohikoski on taas keskittynyt konkurssissa olevan Turun mokuttamiseen. Hän on myös voimakkaasti ajanut maahanmuuttajien loppusijoittamista kuntasektorin suojatyöpaikkoihin. Hänen poikansa on vapaata liikkuvuutta ajavan sosialistiliiton puheenjohtaja Juhani Lohikoski, jonka rauhanmarsseilla monenkaltaista vihapuhetta sallitaan:
http://www.halla-aho.com/scripta/rauhanmarssi_helsingissa.html

http://mediaseuranta.blogspot.com/2011/03/vihrea-lanka-uussuomalaiset-tahdotaan.html
http://suomaliansanomat.blogspot.com/2010/01/vuoden-uusturkulainen-ja-vuoden.html
http://laivaontaynna.blogspot.com/2006/08/mietteit-sensuroinnista-ja.html
« Viimeksi muokattu: 08.01.2013, 20:33:29 kirjoittanut hattiwatti »

Cotton Eyed Joe

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 203
  • Liked: 58
    • Tätä me puolustamme!
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #8 : 31.07.2012, 18:39:08 »
Viimevuotisista kirjoituksistani on pakko heittää eräs viesti uudestaan, missä käsitellään Börjeä ja Facesia.

Lainaus
Kun rauhan, mokutuksen ja rakkauden ministerimme osallistuu monikulttuurisille rauhanfestareille, huomio ehkä kiinnittyy itse mokutusfestareiden perustajan Börje Mattsonin (RKP) taustakuvioihin.

Rauhanpuolustaja Börjehän aikoinaan oli Angolassa siinä kun vähän muuallakin Afrikassa tukemassa antikolonialistisia rauhaa puolustaneita monikulttuurisia vapaustaistelijoita. . Tässä alhaalla taas on mainio artikkeli siitä, millainen Börjen Angolan-kaverien operaatio Kongon puolella toimivia kolonialisteja vastaan olikaan. Todistajana paikalle hälyytetty Kyösti Pietiläinen alias muukalaislegionan Peters.

http://tappis.0catch.com/Kolwesi.htm

Lainaus

    "Peters", tuo mainio Kotkan-poika, kertoo kirjassaan "Legioonan isku Kolwesiin", ISBN 978-951-31-4110-3, kohtaamisestaan itäsaksalaisen terroristi-kouluttajan kanssa, mutta ketään pohjoismaisempaa hän ei siellä tavannut "face-to-faces", mitä voinee harmitella?

.....
Lainaus

    Vapaaseen aggressioon ym. itsensätoteuttamiseen valtuutetut lapsi- ja teini-soturit ovat ns. vapautusarmeijojen kehittämä formaatti, jonka sittemmin omaksuivat mm. Liberian yksityisarmeijat. Tunnottomat sotaherrat ja politrukit päästävät nämä nuoret valloilleen huumeilla ja viinalla yllytettynä, -ja lupauksella saada tehdä löytämilleen tytöille ja naisille ihan-mitä-vaan. Nähtyään riittävästi tämänkaltaisen joukon työnjälkeä entinen kotkalainen duunari, "legioonalainen Peters", oli yhä vähemmän motivoitunut ottamaan vankeja "katangan tiikereistä". Juuri tälläisten joukkojen mukana eräs pohjoismainen "rauhanpuolustajakin" oli parisen vuotta "vapauttamassa" Angolaa. Hänen aseveljistään, "Black Arrow"-joukosta, tuli sitten näitä "Katangan tiikereitä ".


Kuinka ollakkaan, tämä artikkeli alhaalla paljastaa Börjen matkaseuralaisen olleen taistolaisen Mikko Lohikosken.

http://www.taksvarkki.fi/artikkeli.php?lang=fi&gid=202&pid=603091706

Lainaus

    Börje Mattsson: Muistoja Taksvärkin tiellä
    Olimme Mikko Lohikosken kanssa matkustaneet Afrikkaan, vuoden 1969 loppukeväänä. Takana oli radikaali vuosi 1968, vanhan valtaus, ja herääminen kehitysmaiden tilanteeseen. Ja eteläisen Afrikan taisteluun kolonialismia ja rasismia vastaan...

....
Lainaus

    ....Frelimon tarunomaisen sissijohtajan Samora Machelin tumma kaunis vaimo Joshina. Nämä molemmat naiset olivat …...
    nuorille innokkaille anti-imperialisteille Suomesta suuri kokemus

.....
Lainaus

    Oli ensimmäinen projekti Angolassa, muistaakseni tukea koulutustoiminnalle Namibian vapautusliikkeen Swapon puitteissa, sen leireillä Angolassa. Olimme lähdössä sinne Matti Viialaisen kanssa – jonka kanssa teimme myöhemminkin useita matkoja mm Angolaan.

    Angola oli äskettäin itsenäistynyt, vapautunut, sosialistisena maana ja kansainvälinen kapitalistinen pankkitoiminta ei ollut vielä oikein rantautunut sinne. Varojen siirto Angolaan ei onnistunut, jonnekin tilille, jota jostain Suomesta yrittäisi avata. Eikä voinut kuulemma olla varma siitäkään, toimisivatko shekit, saisiko niitä lunastettua, luultavasti ei.

    Mutta ison summan oli sinne satava, projektia varten. Joten matkalle hankittiin kunnon attaseasalkku. Ja siihen pakkasimme isoja seteleitä – mutta varmuuden vuoksi (että saisi vaihdettua) ei liian isoja.. Laukku tuli aivan täyteen rahaa. Ja se sylissä matkustelimme Angolaan. En tiedä oliko se aivan laillista, viedä tuollainen summa ulos maasta, varmastikaan se ei ollut laillista viedä tuollainen laukullinen rahaa sisään sosialistiseen Angolaan.


....

Lainaus

    Olimme Halosen kanssa Tansaniassa tutustumassa Etelä-Afrikan vapautusliikkeen ANC:n leiriin sisämaassa, jossa oli useita eri suomalaisten järjestöjen projekteja toteutuksessa, myös Taksvärkin. Leirillä oli mm farmi, jonka avulla tuotettiin ruokaa omaan käyttöön ja jopa myyntiin. Osana farmia oli sikala. Kävimme sitä katsomassa, ja siellä meille myös esitettiin paikan suuri siitossika, valtava otus. Tarjan kanssa ihailimme siitossian kunnioitettavaa varustusta, ja kommentoimme sitä asiantuntevasti. Tarja Halonen kyykistyi katsomaan herraa myös suoraan kasvoihin, tai kärsään. Näiden molempien näin katsoessaan toisiaan, suoraan vastakkain, jotenkin mittaillessaan toisiaan – voi vain arvailla mitä ajatuksia siinä vaihdettiin – otin nopean kuvan.


... jota pätkää myös octavius on analysoinut. Rähmiskin voisi saada inspiraatiota.
http://octavius1.wordpress.com/2008/05/22/tarja-halonen-sian-silmin/

Lisää:

http://www.rauhanpuolustajat.fi/RaPu-lehti/lehdet/2009/409/varikas_monikulttuurimies.html
 
Lainaus

    Värikäs monikulttuurimies

    Pitkän linjan kansalaisjärjestöaktiivi Börje Mattsson tunnetaan niin Rauhanpuolustajista kuin Faces-festivaaleista. Hän on värikäs persoona, joka jakaa mielipiteitä.
    ...
    Herätyksen rauhanliikkeeseen Börje Mattsson sai jo 1960-luvun puolivälissä ollessaan armeijassa.

    "Tuolloin alkoi Vietnamin sota, ja totta kai jokainen järkevä ihminen reagoi siihen jollain tavalla. Tein intissä Dylanin ja Donovanin hengessä protestilauluja, joten kurinpidolliset toimenpiteet tulivat tutuiksi. Armeijasta päästyäni liityin Sadankomiteaan. Luin Ydinasioita-lehteä ja pukeuduin niin, että jokainen varmasti huomasi minun olevan kunnon pasifisti."

    Vietnamin sota oli Mattssonille kova pala. Siihen reagoimiseen ei riittänyt pelkkä pasifismi. Niinpä nuori mies etsi oikeudentuntonsa toteuttamiselle uusia keinoja.

    "Minulle muodostui kuva imperialismista ja maailmasta, joka on tietyn järjestelmän kourissa. Koin tehtäväkseni taistella imperialismia vastaan."

    Samanaikaisesti opiskelijaradikalismi nosti päätään maailmalla ja myös Suomessa. Tietoisuus kolmannesta maailmasta kasvoi. Se oli monille täysin uusi todellisuus.

    "Uusia järjestöjä perustettiin. Helsingin Kirkkokatu yhden kellarista tuli anti-imperialistisen toiminnan keskus. Perustimme myös Demo-painon, koska koimme, että meidän on itse pakko painaa materiaalimme. Muualla se ei olisi ollut mahdollista."

    Nuoret aktivistit ostivat vanhan saksalaisen offset-painokoneen ja kantoivat sen kellariin.

    "Kukaan ei aluksi osannut käyttää konetta, mutta asiasta otettiin selvää. Painoimme ensin vain yhtä kuvaa, sitä Che Guevaran klassista kuvaa. Yrityksen ja erehdyksen kautta painojälkeä alkoi pikkuhiljaa syntyä."

    Samassa kellarissa toimi myös Suomen opiskelijain YK-liitto, josta tuli Mattssonille tärkeä järjestö.
    "Sehän oli etabloitunut hieno järjestö, jonka puheenjohtajana oli toiminut muun muassa Paavo Lipponen. Häntä seurasi Nils Torvalds ja seuraava puheenjohtaja olinkin minä. Silloin liitto muutettiin selkeästi imperialismin vastaiseksi järjestöksi. Meillä oli osastoja ympäri Suomea. Aloimme tukea kansallisia vapautusliikkeitä ympäri maailmaa. Koimme etteivät YK:n toimet riitä. Matkustimme muun muassa Afrikkaan tukeaksemme Etelä-Afrikan vapautustaistelua."

    Afrikan-matkoilta Mattssonille kertyi useita hyviä kontakteja aina vapautusliikkeiden johtajia ja eri maiden presidenttejä myöden.

    Kun Mattsson ja kumppanit tulivat takaisin Suomeen, heillä heräsi ajatus Suomessa toimivan afrikkalaisen solidaarisuusliikkeen perustamisesta. Mattsson liftasi Mikko Lohikosken kanssa pennittömänä Angolaan. He olivat matkalla seitsemän kuukautta ja liittyivät Angolan vapautusliikkeeseen. "Tämän seurauksena perustettiin Suomeen Afrikka-komitea. Tavoitteenamme oli muuttaa Suomen ulkopolitiikkaa, niin että Suomi myös valtiona olisi valmis tukemaan vapautusliikkeitä."
    Afrikka-komitean myötä alkoivat Börje Mattssonin yhteydet Rauhanpuolustajiin. Komitealle haettiin laajaa pohjaa ja mukaan otettiin kaikki Suomen Afrikan-ystävät.

    "Komitea perustettiin lopulta Rauhanpuolustajiin, siitä tuli siis Rauhanpuolustajien Afrikka-komitea. Painostimme Suomea tunnustamaan kaikki eteläisen Afrikan vapautusliikkeet. Tämä oli kova linja, sillä Suomi ei virallisesti missään nimessä hyväksynyt aseellista vapautustaistelua. Afrikka-komitea aloitti 1970-luvun alussa. Yksi kiistakumppaneistamme oli Paavo Väyrynen. Hän joutui kuitenkin lopulta perääntymään, sillä Suomi tunnusti lopulta vapautusliikkeet. Se oli meille huikea hetki."
    ....
    "Tavoitteena oli järjestää rauhanmarsseja ja rockfestivaaleja ympäri Eurooppaa. Itse olin tuolloin työtön ja lähdin pois Helsingistä. Päädyin Karjaalle maahanmuuttosihteeriksi. Tässä samassa duunissa hoidan tänäkin päivänä viiden eri kunnan maahanmuuttajiin liittyviä töitä. Pikkuhiljaa syntyi idea monikulttuurisesta ja rasisminvastaisesta rauhanfestivaalista. Näin sai alkunsa Faces, jota olin perustamassa. Se on järjestetty jo 12 kertaa."

    Facesin taustaorgaanisaatio Etnokult ry. palautti Mattssonin jälleen kerran Rauhanpuolustajien toimistoon Helsingin Hämeentielle.

    "Vuokrasimme Etnokultin Helsingin-toimistolle tilat Rauhanpuolustajilta. Täytyy sanoa, että minulle itselleni oli hurja tunne kävellä takaisin Puluihin. Olin kulkenut ympyrän ja tullut himaan. Tämä uusi Rauhanpuolustajat oli aivan erinäköinen kuin Bulevardin vanha Rauhanpuolustajat. Hämeentie oli paljon rähjäisempi, mutta täynnä fiilistä ja toimintaa. Koin absoluuttisesti, että Rauhanpuolustajat on vihdoin minun näköiseni ja koko järjestö tuntuu nyt paljon läheisemmältä. Kiitos siitä."


On toki Börje Mattssonin ja Mikko Lohikosken rauhaa puolustaneista, anti-kolonialistista ja antirasistisista Afrikan seikkailuista olemassa dokumenttikin YLEltä.

http://ohjelmat.yle.fi/dokumenttiprojekti/tulevia_elokuvia/kotimaiset_elokuvat/borje_mikko
Lainaus

    Ohjaus: Hannu Oksanen
    Tuotanto: Dakar Oy
    Arvioitu valmistumisajankohta: 2010
    > ohjaajan dokblogikirjoitus 28.2.2009
    > dakar.fi

    Börje & Mikko on dokumenttielokuva ja veijaritarina hyväsydämisistä seikkailijoista. Börje Mattsson ja Mikko Lohikoski ovat suomalaisen radikalismin kantaisiä. He aloittivat toiminnan paremman maailman puolesta 1960-luvulla. Heidät on nähty vapaustaistelijoiden rinnalla Afrikan viidakoissa, Irakissa, Palestiinassa.

    Börjen ja Mikon vaiheisiin liittyy lukuisia suomalaisia ja kansainvälisiä nimiä: Urho Kekkonen, Erkki Liikanen, Martti Ahtisaari, Jaakko Laakso, Saddam Hussein, Jasser Arafat, afrikkalaisia presidenttejä ja sissijohtajia: sekä lännen ja idän vakoojia. Mikko on nykyisin on Turun kaupungin kansainvälisistä suhteista vastaava johtaja. Börje työskentelee kierrätyskeskuksen työntekijänä Fiskarsissa ja on antirasistisen Faces- festivaalin johtaja.


Kuin Bätmän ja Robin sentään nämä Börje ja Mikko. Gotham Cityn tilalla vain Afrikan savannit ja viidakot.

Mitä tämän kaiken historiikin päätteeksi voi tehdä? Ehkä encorena tsekata uudestaan Börjen antikolonialististen vapautusliike-kavereiden työn jälki jälleen kerran, sen Kotkalaisperäisen Suomalaisen dokumentoimana joka sotkua oli siivoamassa:

http://tappis.0catch.com/Kolwesi.htm

Ei muuten, mutta tämä herra aikoinaan siis sai Suomen valtion virallisen kannan näiden aseellisten vapautusliikkeiden puolelle. Kysyttiinhän sinultakin?

Mites tänään? Börje pyörittää sitten antirasistista festaria jossa the Ministerikin käy moraaliposeeraamasssa tänään Norjan tapahtumien raatojen päällä.
Lisäksi Börje on RKP:n aktiivijäsen, jolla on oma paikkansa Suomen mokuttamisessa.

http://lottovoittaja.wordpress.com/2009/09/18/kotouttamisteollisuuden-tyollistava-vaikutus/

Börje:
Lainaus

    "“Suomen vanhustenhoito on rempallaan hoitohenkilöstöpulan vuoksi. Näyttää siltä, etteivät kaikki suomalaiset tykkää hoitaa tosiaan. Tälle alalle on pakko saada työvoimaa muualta. Eikö se ole ihan sama, mistä tai minkä väristä työvoimaa saamme? Eihän tällaisessa asiassa voi laittaa rasistisia rajoja.“.



http://suomaliansanomat.blogspot.com/search/label/B%C3%B6rje%20Mattsson

http://mediaseuranta.blogspot.com/2009/09/kuntalehti-borje-mattsson-ylistaa.html
Lainaus

    "Faces Etnofestival on monikulttuurinen tapahtuma, joka sai alkunsa yli 10 vuotta sitten Mattssonin havainnosta, että eri kulttuureista tulevien kohtaamista ja yhdessä tekemistä tarvitaan enemmän.
    – Näin, että etninen vihamielisyys oli leviämässä Euroopassa. Siihen piti reagoida ja osoittaa, että monikulttuurisuus on rikastuttava, iloinen asia.
    .....
    Menin Inkooseen ja sanoin, että olkaa moderneja, ottakaa pakolaisia. Tarvitsette sihteerin, ja tässä minä olen.
    Näin muodostui 90-luvun puolivälissä viiden kunnan yhteisalue. Mukaan lähtivät Karjaan ja Inkoon lisäksi Hanko, Pohja ja Tammisaari. Mattsson oli onnistunut tavoitteessaan tehdä pakolaistyöstä pysyvää. Seuraava askel oli luopua keinotekoisista kuntarajoista.
    – Ehdotin, että minusta tulee Länsi-Uudenmaan pakolaissihteeri. Kunnat suostuivat.

    2000-luvun alussa Börje Mattsson luopui sihteerinimikkeestä, koska aika oli ajanut sen ohi. Hänestä tuli maahanmuuttajakoordinaattori."



Mikko Lohikoski on taas keskittynyt konkurssissa olevan Turun mokuttamiseen. Hän on myös voimakkaasti ajanut maahanmuuttajien loppusijoittamista kuntasektorin suojatyöpaikkoihin. Hänen poikansa on vapaata liikkuvuutta ajavan sosialistiliiton puheenjohtaja Juhani Lohikoski, jonka rauhanmarsseilla monenkaltaista vihapuhetta sallitaan:
http://www.halla-aho.com/scripta/rauhanmarssi_helsingissa.html

http://mediaseuranta.blogspot.com/2011/03/vihrea-lanka-uussuomalaiset-tahdotaan.html
http://suomaliansanomat.blogspot.com/2010/01/vuoden-uusturkulainen-ja-vuoden.html
http://laivaontaynna.blogspot.com/2006/08/mietteit-sensuroinnista-ja.html

" "Peters", tuo mainio Kotkan-poika, kertoo kirjassaan "Legioonan isku Kolwesiin", ISBN 978-951-31-4110-3, kohtaamisestaan itäsaksalaisen terroristi-kouluttajan kanssa, mutta ketään pohjoismaisempaa hän ei siellä tavannut "face-to-faces", mitä voinee harmitella?"

Suru olisi ollut suuri Inkoossa ja Karjaallakin? Impi Oolanninkin olisi itkenyt silmänsä punaisiksi??  ;D   Hei, runosuoni pulppuaa:

Jos täytätte mun lasini, niin tahdon kertoa
 surullisen tarinan, joll ei oo vertoa.
 Se on laulu aktivistista Börje nimeltään,
 hän kumousta saarnas, missä joutui kiertämään.

 Hän "kaunis" oli kasvoiltaan ja nuori iältään,
 ja opetuksen antanut oli omalle pojalleen.
 Vaan tyttö jota lempi, siit tuli presidentti,
 ja siks laittoi Börje pystyyn rauhanfestarit.

Viel' Sambesi-joen rannat ne Börjen muistavat
 ja naiset kikuju-heimon viel paikkojaan raapivat,
 ja rantaruotsin kunnat tuns Börje-feissarin
 ja suuret oli mamukulut Karjaallakin.

 Ei neito Kaivopuiston unhoita milloinkaan,
 kun kommari-Börjen kanssa hän joutui mellakkaan.
 He imaisivat tötsyt ja joivat punkkua,
 ja tyttö poltti sydämens, mutt Börje - poliisiauton.

 Ei tiennyt impi Zimbabwen, kuink' oli laitansa,
 kun marxismia saarnas Börje Suomesta.
 Yks' teesi oli vaikee, hän kysyi Börjeltä,
 ja samassa hän tunsi käden housuissaan.

 Sai Börje viimein palkkansa, Suomen verokannasta,
 jossain svedu-kunnassa lie virastorottana.
 Hän rahan eessä nöyrtyi ja on nyt veloissa,
 ja sillä lailla Börje-rosvo hiljaa hirtettiin.
Länsimainen kulttuuriperintömme on parasta mitä tältä pallolta löytyy!

Iloveallpeople

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 153
  • Liked: 2767
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #9 : 08.01.2013, 20:21:43 »
Lainaus
Värikkäitä kulttuurien kohtaamisia Raaseporissa

Monikulttuurinen ja yhdenvertaisuuden sanomaa ajava Faces Etnofestivaali syntyi vuonna 1998. Se vietti ensimmäisen vuoden Raaseporin linnanraunioilla, seuraavat 10 vuotta Billnäsissä, ja siirtyi toissa vuonna Pohjan kirkonkylän Gumnäsiin, joka sekin kuuluu Raaseporiin. Muutoksista huolimatta Faces on jo vakiinnuttanut asemansa festivaalina, joka toivottaa kaikki kulttuurit ja kaikenlaiset kasvot tervetulleiksi, syrjimättä tai tuomitsematta ketään.
...

– Faceshän on festivaali, joka melkein ainoana festivaalina haluaa tuoda esiin sen, että Suomi on monikulttuurinen maa, ja se on positiivista ja iloista, elämäämme ja maatamme rikastuttava asia!, painottaa festivaalipäällikkö Börje Mattsson.
...

– Faces sai alkunsa, kun ”uusi Eurooppa” oli syntynyt. Sen jälkeen kun Berliinin muuri kaatui, moni meistä uskoi, että nyt syntyi uusi Eurooppa, jossa kansat voivat vihdoin kohdata toisiaan suoraan ja näin saadaan vapaampi Eurooppa. Mutta tämä unelma valitettavasti kaatui Sarajevon laukauksiin. Uuden vapauden tilalle tulivat etniset sodat ja ristiriidat, rasismi ja kansat maiden sisällä alkoivat kääntyä toisiaan vastaan, Mattsson taustoittaa.
...

Tänä vuonna juhlittiin tunnuksen ”The New Spring” alla, joka iloitsi uudesta suvaitsevaisuuden noususta.

– Näimme, koimme uusia tuulia ympärillämme, positiivisia, avoimia, inhimillisiä arvoja edistäviä liikkeitä, kuten Pekka Haaviston vaalikampanjan ja arabikevään.
...

Etnokult ry. on paininut viime vuodet vaikeiden talousongelmien kanssa, mutta festivaali on pystytty silti järjestämään joka vuosi. Tulevaisuus näyttää nyt turvatummalta kuin pitkään aikaan. Kolmipäiväinen Faces toteutetaan hyvin pienellä rahalla. Tänä vuonna noin 150 000 eurolla, Börje Mattsson paljastaa.
...

– En usko maastamme löytyvän toista festivaalia, joka ottaisi yhteiskunnallisiin kysymyksiin yhtä vahvasti kantaa, Mattsson painottaa.

Etnofestivalin yhteiskunnallinen näkökulma on aina ollut ja on yhä voimakkaan humaani, huolehtiva – ja punavihreäkin, toki.
...

Tiedonantaja
"Kun poliitikko pakotetaan lähtemään paikaltaan tai suljetaan puolueesta tiedotusvälineiden painostuksen vuoksi, ei kyse ole mistään punavihreästä salaliitosta, vaan juuri siitä, miten demokratian pitääkin toimia."  (käännös) - Lasse Garoff

Blanc73

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 11 975
  • Liked: 18573
  • Geenivirhe paholainen, Oulun osasto
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #10 : 08.01.2013, 21:03:09 »
Lainaus
Faceksen tarkoituksena on osoittaa, miten hyvin monikulttuurisuus sopii meren ympäröimään metsään, ja kuinka se rikastuttaa suomalaista kulttuuria.

Hommalaisten sarkasmi on kevyttä kamaa todellisuuden rinnalla. Hämmästyttävää.
"Somaleissa on korkeasti koulutettuja runsaasti mm. koneinsinöörejä, Soile Syrjäläinen on huomannut. Heidän todistuksensa on vain jäänyt Somaliaan, hän toteaa."

Erikoislääkäri ja terapeutti Pirkko Brusila: "Muslimeilla seksuaalisuuden käsite on kantasuomalaisia laajempi."

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 23 933
  • Liked: 44879
  • Kompostitarkastaja
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #11 : 08.01.2013, 21:12:37 »
Feces to faces.
RASISMIN PERUSAJATUS on, että omaa viiteryhmää pidetään ylempiarvoisena kuin muita ihmisiä, sanoo vanhempi yliopistonlehtori, rasismitutkija Alemanji Aminkeng Atabong Åbo Akademista.

Alkuasukas

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 504
  • Liked: 2273
  • Nipsteri
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #12 : 08.01.2013, 21:38:42 »
Lainaus
Näimme, koimme uusia tuulia ympärillämme, positiivisia, avoimia, inhimillisiä arvoja edistäviä liikkeitä, kuten Pekka Haaviston vaalikampanjan ja arabikevään.
Juu. Meidän kaikkien mielestä on positiivista ja inhimillistä että koko Pohjois-Afrikka on nyt Muslimiveljeskunnan hallinnassa. Avoinna on esimerkiksi Gazan raja josta Hamas kiittää.
"Monikulttuurisuus rikastuttaa odottamattomilla tavoilla."

Kaarina Ranne (vihr.)

Iloveallpeople

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 153
  • Liked: 2767
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #13 : 17.12.2013, 13:20:27 »
Lainaus
Faces-festivaali loppuu ensi kesänä

Etnofestivaali Faces järjestetään ensi kesänä viimeisen kerran. Järjestäjien mukaan tapahtuma tuli nykymuodossaan tiensä päähän.

Faces-etnofestivaali loppuu ensi kesän jälkeen. Vuodesta 1998 lähtien järjestetty monikulttuurinen festivaali on antanut eri etnisille ryhmille estradin tuoda kulttuuriaan esiin. Asiasta kertoi ensimmäisenä Svenska Yle.

Festivaalia alusta lähtien luotsanneen Börje Mattssonin mukaan Raaseporissa ja Billnäsissä järjestetty tapahtuma toteutti sille asetetun tehtävänsä.

- Faces perustettiin tietyssä tilanteessa ja tiettyyn tehtävään. Silloin perustehtävänä oli näyttää, että Suomi on monikulttuurinen maa. Ja antaa estradi eri kulttuureille tuoda itseään esiin. Nyt tämä on tehty.

Mattssonin mukaan monikulttuurisuutta voi tänä päivänä esitellä Suomessa huomattavasti useammassa paikassa kuin festivaalin alkuaikoina.
...

YLE
"Kun poliitikko pakotetaan lähtemään paikaltaan tai suljetaan puolueesta tiedotusvälineiden painostuksen vuoksi, ei kyse ole mistään punavihreästä salaliitosta, vaan juuri siitä, miten demokratian pitääkin toimia."  (käännös) - Lasse Garoff

JoKaGO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 195
  • Liked: 8054
  • Huumoria(?) Lappeenrannan metsistä
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #14 : 17.12.2013, 13:47:00 »
Lainaus
Faces-festivaali loppuu ensi kesänä

Etnofestivaali Faces järjestetään ensi kesänä viimeisen kerran. Järjestäjien mukaan tapahtuma tuli nykymuodossaan tiensä päähän.

Faces-etnofestivaali loppuu ensi kesän jälkeen. Vuodesta 1998 lähtien järjestetty monikulttuurinen festivaali on antanut eri etnisille ryhmille estradin tuoda kulttuuriaan esiin. Asiasta kertoi ensimmäisenä Svenska Yle.

Festivaalia alusta lähtien luotsanneen Börje Mattssonin mukaan Raaseporissa ja Billnäsissä järjestetty tapahtuma toteutti sille asetetun tehtävänsä.

- Faces perustettiin tietyssä tilanteessa ja tiettyyn tehtävään. Silloin perustehtävänä oli näyttää, että Suomi on monikulttuurinen maa. Ja antaa estradi eri kulttuureille tuoda itseään esiin. Nyt tämä on tehty.

Mattssonin mukaan monikulttuurisuutta voi tänä päivänä esitellä Suomessa huomattavasti useammassa paikassa kuin festivaalin alkuaikoina.
...

YLE

Tämä uutinen sekä se, että Tampereen kaupunki ei palkkaa enää ketään hallintoon (edes neekeriä etnistä), tarkoittaa, että kaik o mänt, Suomi Oy on konkassa!!1!
Virus on taas laukalla ja vieläpä keskellä kesää! Ja eikun pahenee mitä pidemmälle syksy etenee... Talvi 21-22 ja virus huutaa jippiitä rokotuskattavuudesta huolimatta. Mutta onneksi helmikuussa 2022 koko painajainen on ohi, näin Sanna I Suuri on päättänyt. Kaikki pääsee hiihtolomille ja bilettämään, kiitos Sannamme!

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 859
  • Liked: 104691
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #15 : 30.07.2022, 13:49:27 »
Lainaus
Faces-festivaali loppuu ensi kesänä

Etnofestivaali Faces järjestetään ensi kesänä viimeisen kerran. Järjestäjien mukaan tapahtuma tuli nykymuodossaan tiensä päähän.

Faces-etnofestivaali loppuu ensi kesän jälkeen. Vuodesta 1998 lähtien järjestetty monikulttuurinen festivaali on antanut eri etnisille ryhmille estradin tuoda kulttuuriaan esiin. Asiasta kertoi ensimmäisenä Svenska Yle.

Festivaalia alusta lähtien luotsanneen Börje Mattssonin mukaan Raaseporissa ja Billnäsissä järjestetty tapahtuma toteutti sille asetetun tehtävänsä.

- Faces perustettiin tietyssä tilanteessa ja tiettyyn tehtävään. Silloin perustehtävänä oli näyttää, että Suomi on monikulttuurinen maa. Ja antaa estradi eri kulttuureille tuoda itseään esiin. Nyt tämä on tehty.
...

Ei loppunut vuonna 2014. Svenska Ylen haastattelussa Börje Matsson paljasti nyt, että festivaalia jouduttiin jatkamaan vuoden 2015 eduskuntavaalien perussuomalaisten jytkyn vuoksi.

Tänä vuonna on sitten ihan oikeasti viimeinen Faces. Matsson katsoo, että tehtävä on täytetty, kun kaikkialla Suomessa on viimein hyväksytty, että Suomi on monikulttuurinen maa. Faces-festivaali on Mattsonin mukaan ollut ratkaisevassa asemassa Suomen monikulttuuristamisessa.

Yle Nyheter TV-Nytt 29.7.2022  (7:55-)

Lainaus
Facesfestivalen tar farväl – eldsjälen Börje Mattsson: Logiskt och helt naturligt att festivalen går i graven

Facesfestivalen ordnas i Karis centrum 29–31 juli. Årets festival blir också den sista, men föreningen Etnokult kommer fortsättningsvis att finnas och belysa deras hjärtefrågor.

25 gånger har Börje Mattsson varit med och arrangerat Facesfestivalen på olika håll i Västnyland, men sommarens festival blir den sista.

Till en början arrangerades Facesfestivalen för att synliggöra det mångkulturella Finland, berättar Börje Mattsson. Han konstaterar att alla idag vet att Finland består av många kulturer och därmed har festivalen spelat ut sin egen roll.

– Det känns faktiskt helt logiskt och naturligt att årets festival blir den sista, säger Börje Mattsson.

Festivalen har gjort comeback förut
Det är inte första gången som man meddelar att festivalen går i graven för att sedan återuppstå efter något år igen.

Börje Mattsson förklarar att man känt sig tvungen att återuppliva festivalen tidigare år på grund av stora politiska förändringar i landet, till exempel i samband med Sannfinländarnas valframgång 2015.

[...]

Sker det stora politiska förändringar som fullständigt strider mot Faces filosofikanske festivalen måste återuppstå igen, spekulerar Börje Mattsson.
Svenska Yle 25.7.2022

Tai ehkä tämä ei olekaan lopullinen loppu. Mattson nimittäin varaa mahdollisuuden, että Faces käynnistetään uudestaan, mikäli Suomessa vielä tapahtuu perussuomalaisten vaalivoiton tapaisia "Facesin filosofian vastaisia suuria poliittisia muutoksia".
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

l'uomo normale

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 13 317
  • Liked: 11122
  • Je suis. Sivistysporvari. Ihmisenä ja kuluttajana.
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #16 : 30.07.2022, 14:00:25 »
Olisikohan koko festivaali ollut jo muutenkin hiipumassa, kun en ole huomannut mitään julisteita tai esitteitä kaupungilla tai sosiaalisessa mediassa? Tai sitten olen ollut vain liian vähän liikkeellä tosielämässä ja netissä.
And madness and despair are a force.
Socially distancing.
Riittävällä moraalilla.

Niobium

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 975
  • Liked: 5123
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #17 : 30.07.2022, 19:42:14 »
Eli on tajuttu, että viivan alle jää miinusmerkkinen lukema.

Suoraan sanottuna.


Slava Ukraini.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 901
  • Liked: 38336
  • Ego sum Spartacus
Vs: 2010-07-23 Faces etnofestivaalit Raaseporissa 23.-25.7.
« Vastaus #18 : 30.07.2022, 20:41:02 »
Börje Mattsson on harvinaisen vastenmielinen tapaus.

Lainaus
X

Pitkän linjan kansalaisjärjestöaktiivi Börje Mattsson tunnetaan niin Rauhanpuolustajista kuin Faces-festivaaleista. Hän on värikäs persoona, joka jakaa mielipiteitä. Kaikki nämä vuodet Mattsson on ollut kuitenkin ennen kaikkea toiminnan mies, joka on saanut aikaiseksi paljon. Rauhanpuolustajien 60-vuotisjuhlan kunniaksi Börje Mattsson avasi sanaisen arkkunsa ja ruoti suhdettaan rauhanliikkeeseen.

Mattsson on hyvä puhuja, eikä häntä tarvitse paljonkaan patistaa, kun vuolas ja intensiivinen tarinankerronta jo pääsee vauhtiinsa. Mattsson vakuutti yleisönsä myös Rauhanpuolustajien 60-vuotisjuhlassa.

X

Herätyksen rauhanliikkeeseen Börje Mattsson sai jo 1960-luvun puolivälissä ollessaan armeijassa.

“Tuolloin alkoi Vietnamin sota, ja totta kai jokainen järkevä ihminen reagoi siihen jollain tavalla. Tein intissä Dylanin ja Donovanin hengessä protestilauluja, joten kurinpidolliset toimenpiteet tulivat tutuiksi. Armeijasta päästyäni liityin Sadankomiteaan. Luin Ydinasioita-lehteä ja pukeuduin niin, että jokainen varmasti huomasi minun olevan kunnon pasifisti.”

Vietnamin sota oli Mattssonille kova pala. Siihen reagoimiseen ei riittänyt pelkkä pasifismi. Niinpä nuori mies etsi oikeudentuntonsa toteuttamiselle uusia keinoja.

“Minulle muodostui kuva imperialismista ja maailmasta, joka on tietyn järjestelmän kourissa. Koin tehtäväkseni taistella imperialismia vastaan.”

Samanaikaisesti opiskelijaradikalismi nosti päätään maailmalla ja myös Suomessa. Tietoisuus kolmannesta maailmasta kasvoi. Se oli monille täysin uusi todellisuus.

“Uusia järjestöjä perustettiin. Helsingin Kirkkokatu yhden kellarista tuli anti-imperialistisen toiminnan keskus. Perustimme myös Demo-painon, koska koimme, että meidän on itse pakko painaa materiaalimme. Muualla se ei olisi ollut mahdollista.”

Nuoret aktivistit ostivat vanhan saksalaisen offset-painokoneen ja kantoivat sen kellariin.

“Kukaan ei aluksi osannut käyttää konetta, mutta asiasta otettiin selvää. Painoimme ensin vain yhtä kuvaa, sitä Che Guevaran klassista kuvaa. Yrityksen ja erehdyksen kautta painojälkeä alkoi pikkuhiljaa syntyä.”

Samassa kellarissa toimi myös Suomen opiskelijain YK-liitto, josta tuli Mattssonille tärkeä järjestö.

“Sehän oli etabloitunut hieno järjestö, jonka puheenjohtajana oli toiminut muun muassa Paavo Lipponen. Häntä seurasi Nils Torvalds ja seuraava puheenjohtaja olinkin minä. Silloin liitto muutettiin selkeästi imperialismin vastaiseksi järjestöksi. Meillä oli osastoja ympäri Suomea. Aloimme tukea kansallisia vapautusliikkeitä ympäri maailmaa. Koimme etteivät YK:n toimet riitä. Matkustimme muun muassa Afrikkaan tukeaksemme Etelä-Afrikan vapautustaistelua.”

Afrikan-matkoilta Mattssonille kertyi useita hyviä kontakteja aina vapautusliikkeiden johtajia ja eri maiden presidenttejä myöden.

Kun Mattsson ja kumppanit tulivat takaisin Suomeen, heillä heräsi ajatus Suomessa toimivan afrikkalaisen solidaarisuusliikkeen perustamisesta. Mattsson liftasi Mikko Lohikosken kanssa pennittömänä Angolaan. He olivat matkalla seitsemän kuukautta ja liittyivät Angolan vapautusliikkeeseen. “Tämän seurauksena perustettiin Suomeen Afrikka-komitea. Tavoitteenamme oli muuttaa Suomen ulkopolitiikkaa, niin että Suomi myös valtiona olisi valmis tukemaan vapautusliikkeitä.”

Afrikka-komitean myötä alkoivat Börje Mattssonin yhteydet Rauhanpuolustajiin. Komitealle haettiin laajaa pohjaa ja mukaan otettiin kaikki Suomen Afrikan-ystävät.

“Komitea perustettiin lopulta Rauhanpuolustajiin, siitä tuli siis Rauhanpuolustajien Afrikka-komitea.

X

Tultaessa 1990-luvulle Börje Mattsson perusti uuden yhden miehen rauhanliikkeen nimeltä Change of Challenge. Sillä oli yhteyksiä ympäri Eurooppaa.

“Tavoitteena oli järjestää rauhanmarsseja ja rockfestivaaleja ympäri Eurooppaa. Itse olin tuolloin työtön ja lähdin pois Helsingistä. Päädyin Karjaalle maahanmuuttosihteeriksi. Tässä samassa duunissa hoidan tänäkin päivänä viiden eri kunnan maahanmuuttajiin liittyviä töitä. Pikkuhiljaa syntyi idea monikulttuurisesta ja rasisminvastaisesta rauhanfestivaalista. Näin sai alkunsa Faces, jota olin perustamassa. Se on järjestetty jo 12 kertaa.”

X

https://rauhanpuolustajat.org/arkisto-raput/vaerikaes-monikulttuurimies/

Lainaus

Muotokuvassa
Börje Mattsson

Katso
28 min
2/8: Rakas riitapukari. Börje Mattsson on ollut journalisti, rauhanpuolustaja ja maahanmuuttokoordinaattori. Kaikissa rooleissa häntä on ohjannut vahva käsitys oikeasta ja väärästä. Toimittaja: Barbara Savolainen. (U)

julkaistu
ke 29.1.2014
katselukerrat
2091


https://areena.yle.fi/1-2120066

Tagit: