Kirjoittaja Aihe: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä  (Luettu 195815 kertaa)

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 523
  • Liked: 7482
  • #kivapuhuja
    • Profiili
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #510 : 23.12.2016, 11:09:16 »
Tämä juttu ansaitsisi melkein oman ketjunsa, mutta antaa nyt olla:
http://shl.fi/2016/04/06/maahanmuutto-on-geneettinen-raikastaja/

Jutussa on ihan uusia kielikuvia... geneettinen raikastus, lohet vs. särjet, Helsingistä pommituksia Sisä-Suomeen paennut on itsekin pakolainen...

Lainaus
Pakolaiset: Lääketieteellisen teknologian emeritusprofessori Kai Krohnin mielestä maahanmuuton mahdollisuuksia pitäisi hyödyntää

Maahanmuutto on geneettinen raikastaja
...
– Olen itsekin sekä maahanmuuttajien jälkeläinen että sotapakolainen.  Kun vuonna 1944 lähdimme Helsingistä Sisä-Suomeen pommituksia pakoon, äitini piti loppumatkalla 2-vuotiasta siskoani pyykkikorissa päänsä päällä… Kun nyt katson näiden ihmisten kulkua, on vaikea tajuta, että olen joskus itse ollut samanlaisessa tilanteessa, Kai Krohn miettii.
...
Lääketieteellisen teknologian emeritusprofessori Kai Krohn sanoo, että maahanmuutto on sinänsä hyvä asia pitkään paikallaan seisoneessa yhteiskunnassa. Kautta historian kansojen sekoittuminen on raikastanut perimää ja lisännyt voimavaroja.

– Evoluution perustana on muuntuvuus. On aina hyvä että kansakunnan geneettinen materiaali muuntuu, Krohn muistuttaa.

Hän ihmettelee, miksi maahanmuuttajien mukanaan tuomia etuja ei käytettäisi hyväksi. Yhteen sopeutuminen hyödyttää muutenkin kuin geneettisesti.

Ollaan kuin joen rannalla, johon pitkästä aikaa alkaa nousta lohia. Mutta meillä sanotaan, että mistäs niistä, kun on saatavana hyvää särkeä, hän vertaa.

Krohn kertoo seuranneensa aktiivisesti Ruotsin tiedemaailmaa, jossa tutkijoista suuri osa on maahanmuuttajia, monet nimenomaan arabimaista lähteneitä.
...
– Ainakin ruotsalaisessa lääketieteessä tulokset puhuvat selvästi puolestaan siitä, miten paljon hyötyä kansainvälisyydestä on, Krohn toteaa

-i-
"Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta." -filosofi J.Sakari Hankamäki -
"Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu." - Jussi Halla-aho -
Immigration Gumballs

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 858
  • Liked: 33576
    • Profiili
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #511 : 11.03.2017, 13:02:26 »
Aina niin virkistävää kuulla toimittaja Sampo Vaarakallion esittävän mielipiteitään.

Lainaus
Analyysi: Kansa tietää, populistit kertovat

Onko demokratia jo vaarassa, kun Euroopan nykypopulistit kosiskelevat kansaa keinoja kaihtamatta, kirjoittaa Ylen Eurooppa-kirjeenvaihtaja Sampo Vaarakallio.

[...]

Soinin aikana suomalainen populismi on liittynyt muun Euroopan populistisen politiikan jatkumoon. Puolueesta löytyy väkeä, joka ammentaa vaikutteita ja esikuvia myös Euroopan äärioikeistosta.

Suomalainen populismi onkin viime vuosina kulkenut käsikynkässä avoimen rasismin ja muukalaisvihamielisyyden kanssa. Oikeudessa on annettu tuomioita useille perussuomalaisille poliitikoille muun muassa kiihotuksesta kansanryhmää vastaan.

Lähiajat näyttävät, kuinka suureksi käenpoika on perussuomalaisten pesässä kasvanut.

[...]

Tämä tosi on kyseessä Euroopassa tänä vuonna. Kansa saa sanoa sanansa vaaleissa niin Hollannissa, Ranskassa kuin Saksassa. Näissä maissa populististen ja äärioikeistolaisten puolueiden arvioidaan lisäävän kannatustaan rutkasti.

Kokonaan toinen juttu on se, pääsevätkö populistit ja äärioikeisto missään valtaan. Olennaisempaa onkin, mitä vaikutusta näillä liikkeillä on Euroopan kehitykseen.

Tämän päivän populistisia ja äärioikeistolaisia liikkeitä voi yhdessä mielessä verrata vihreään liikkeeseen, joka on muokannut eurooppalaista politiikkaa 1980-luvulta lähtien.

[...]

Nyt suuret teemat ovat maahanmuutto, pakolaisuus ja turvallisuus. Puhe on kiertynyt populistien ja äärioikeiston maalailemien uhkien ympärille: siirtolaiset vievät työt ja laskevat palkat, pakolaiset näivettävät moraalin ja vääräuskoiset muslimit sikiävät terrorismia.

Perinteiset puolueet myötäilevät, mikä näkyy hallitusten päätöksissä ympäri Eurooppaa, vaikkapa Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa. Turvapaikkapolitiikka on kiristynyt, rajatarkastukset ovat tehneet paluun ja asenteet koventuneet.

Muutos on tapahtunut hämmästyttävän nopeasti. Ja se on onnistunut vetoamalla ihmisten tunteisiin.

Populistit ovat tehneet maahanmuutosta syntipukin, kun ihmiset ovat etsineet perusteluja esimerkiksi työttömyydelle tai taloudellisille huolilleen.

Ihmisten kokemat pelot on siis kiinnitetty konkreettiseen – siirtolaisiin ja pakolaisiin. Pelkän EU:n ja globalisaation syyttäminen taloudellisesta ahdingosta ja elämän alakulosta eivät olisikaan mitenkään riittäneet oikeistopopulistien ja äärioikeiston kannatuksen ja vaikutusvallan kasvuun.

[...]

Näin populismin aatteelliseksi ytimeksi on muotoutunut äärikansallismielisyys. Sitä kannattavat puolueet saavat nyt tavallaan määrittää sen, mitä ”kansa ajattelee”. Samalla ne valjastavat “kansan” omaan käyttöönsä ja luovat sen omaksi kuvakseen.

Kansaan vetoaminen vaikuttaa harmittomalta, mutta sitä se ei ole. Erityisen vaarallista se on silloin, kun halutaan syrjäyttää perustuslaillinen demokratia tai riippumaton oikeuslaitos.

[...]

Ei “kansa” tässäkään kohdin tiedä, se tuntee. Se heijastaa vajavaisia, manipuloituja, valheellisia ja harhaisiakin näkemyksiä ja tunteita, joita populistiryhmät ovat kannattajilleen syöttäneet.

[...]

Tänä päivänä ihmisten mielet tuntuvat olevan täynnä vastakkainasetteluja. Äärikansallismielisen populismin “oma kansa ensin” -ajattelu ruokkii voimakkaasti juuri vieraan pelkoa ja jakoa meihin ja heihin.

Sosiaalisen median kanavat ovat tässä keskeisessä roolissa. Panettelu ja valheet leviävät – valeuutisista on tullut oma ja alati kasvava liiketoimi.

Donald Trumpin kampanja ja ensimmäiset viikot vallassa näyttävät tästä uudesta suhteesta kaiken oleellisen.

Kun Euroopan äärioikeiston ja oikeistopopulististen puolueiden johtajat kokoontuivat tammikuussa Koblenzissa, he hurrasivat yhteen ääneen juuri Yhdysvaltain presidentinvaalit voittaneelle Trumpille.

Trump nähtiin populismin messiaana.

Mitä kansa tietää vaihtoehtoisten faktojen aikakaudella?
Yle 11.3.2017
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

DuPont

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 790
  • Liked: 1257
    • Profiili
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #512 : 11.03.2017, 13:08:28 »
En yksinkertaisesti pystynyt lukemaan tuota oksennusta loppuun.

pienivalkeapupu

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 344
  • Liked: 236
  • Orwellilainen pupu
    • Profiili
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #513 : 11.03.2017, 17:03:51 »
Geneettinen raikastaja - siis mitvit, haluaako tärähteneistö että tulevaisuuden työvoimapulan paikkaajia aletaan näkemään ja ymmärtämään samassa kontekstissa kuin wc raikastimet?
Aaahh, no niinpä tietysti, me suomalaiset ollaankin siis natsipaskaa materiaalia, joten raikastus on sinällään ymmärrettävä toimenpide  :o
"You WILL respect my authorita."

This is the way, step inside...

Angels in different shapes...

Shemeikka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 180
  • Liked: 4331
  • Oulu- Uleåborg
    • Profiili
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #514 : 11.03.2017, 17:29:24 »
Maahanmuutto, tuo geneettinen wunderbar... :P

Ja ihan äskettäin Lapin Kansa-lehti kertoi ettei suomalaisia ole olemassa, koska suomalaisten geenit ovat jo niin monipuolisia.

Amerikan mustat ovat saaneet orjaisänniltä melkoisen tujauksen valkoista geeniraikastusta, mutta eipä ole juuri mustien voimavarat kasvaneet.

Jos tuhanteen litraan paskaa laittaa litran juomavetta, paska pysyy paskana eikä muutu juomavedeksi. Ja toisinpäin; jos tuhanteen litraan juomavettä laittaa litran paskaa, tuhat litraa juomavettä on juomakelvotonta.
Vain kuolleet kalat kulkevat virran mukana.

"Ajattele itse, tai muut päättävät puolestasi." Aku-Kimmo Ripatti

(Oulu PS) http://asfalttikukka.blogspot.fi/
Nude but not naked.

Shemeikka- mamukurssin käynyt suomalainen

Somehow, Satan got behind me

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 858
  • Liked: 33576
    • Profiili
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #515 : 14.03.2017, 12:49:29 »
Lainaus
Vi kan inte ta emot dem. Finland får inte vara lockande. Vi måste se om vårt hus.

Lars Hertzberg, professor emeritus i filosofi, skärskådar argumenten bakom Finlands nuvarande asyl- och flyktingpolitik.
Hbl: Flyktingarna och vi 5.3.2017  (Google-käännös)

Höblän julkaisema Lars Hertzbergin pitkä essee on jatkoa vaimonsa Merete Mazzarellan kirjekampanjalle: 2016-08-17 YLE: Juha Sipilälle satelee paperikirjeitä

Lainaus
Den australiske statsvetaren William Maley – som skrivit en utomordentligt insiktsfull och väldokumenterad bok om flyktingproblematiken, What is a Refugee? (Scribe, 2016) – kommenterar situationen så: ”Stater som Libanon och Jordanien, som har mindre befolkningar och lägre inkomster per capita än de flesta europeiska makter, har mycket större fog för att frukta hur flyktingströmmarna ska påverka dem, men detta har inte fått dem att klaga högljutt, eller, tills helt nyligen, att stänga sina dörrar för människor i desperat nöd.”

Libanon med sina 6 miljoner invånare hade våren 2016 tagit emot 1 miljon syriska flyktingar, Jordanien med 9,5 miljon invånare i november 1,4 miljoner.

Libanonin ja Jordanian vielä pahempi tilanne ei ole peruste olla puuttumatta Eurooppaan suuntautuvaan maahanmuuttoon.

Libanon on sulkenut rajansa Syyriankin pakolaisilta, ja moni muu maa samalla seudulla ei ole koskaan edes avannut niitä. Libanonilaiset veronmaksajat eivät ylläpidä vastaanottokeskuksia kaikilla mukavuuksilla, kuten Pohjoismaissa tehdään, vaan pakolaiset ovat joko karuilla leireillä tai muun väestön seassa vuokralla. Libanonin leirien ja pakolaisten pikku avustuksien suurimpina maksumiehinä ovat ennen kaikkea eurooppalaiset.

Lainaus
I de nordiska länderna är dimensionerna helt andra. Finland hade 32 000 asylsökande 2015–16, cirka 0,6 procent av landets befolkning. Finland har den långsammaste befolkningstillväxten i Norden (invånarantalet växte med 16 000 i fjol). Vi har också en snabbt åldrande befolkning. Rent demografiskt skulle det inte vara omöjligt att ta emot betydligt flera flyktingar än vad vi gör – tvärtom kunde det te sig önskvärt.

Humanitaarisen maahanmuuton demografiaa parantava vaikutus on mitätön, elleivät määrät ole niin suuria, että kielteiset taloudelliset ja yhteiskunnalliset vaikutukset ovat valtavia. Suomen hidas väestönkasvu on päinvastoin peruste olla ottamatta vastaan ihmisiä, jotka heikentävät Suomen taloudellista huoltosuhdetta entisestään.

Lainaus
De ekonomiska beräkningarna varierar. Totalkostnaderna för den stora flyktingströmmen hösten 2015 (för mottagning, behandling och eventuell repatriering) har angetts både till 262 miljoner sammanlagt (enligt Ilta-Sanomats beräkning i september 2015) och till 1,1 miljarder (enligt Yle-uutiset 22.9.2016). Enligt Suomimedia – vars slogan är ”nyheter om Finland som de etablerade medierna förtiger” skulle kostnaderna uppgå till 5,66 miljarder per år , alltså cirka en fjärdedel av statsbudgeten. Den här uppgiften får ändå hänföras till kategorin ”alternativa fakta”.

Nykymuotoisen humanitaarisen maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista ei ole oikeasti suurempaa epäselvyyttä. Ne ovat aina selvästi negatiivisia. Pelkät alkuvaiheen vastaanoton kustannukset ovat vasta pieni osa todellisista kustannuksista.

Lainaus
På lång sikt är de ekonomiska följderna av flyktingmottagandet omöjliga att beräkna, men mycket talar för att balansen blir positiv. Här kan vi se på Sverige som ett framgångsrikt exempel – eller, i ett längre tidsperspektiv, utpräglade immigrationsländer som USA, Kanada och Australien.

Totta kai pakolaisten vastaanoton taloudellisia vaikutuksia voidaan laskea, mutta ei tosiaankaan ole viitteitä siihen, että lopputulos olisi positiivinen. Päinvastoin.

Etenkään Ruotsi ei tosiaankaan ole sellaisesta menestyksekäs esimerkki, sillä aiempi maahanmuutto ja nykyinen humanitaarinen maahanmuutto poikkeavat toisistaan jyrkästi laadullisesti, kulttuurisesti ja taloudellisilta vaikutuksiltaan. Erot maahanmuuttajaryhmien välillä ovat Ruotsissa valtavia, ja jako menee hyvin pitkälle maahantulosyyn ja tulomaan kohdalla.

Lainaus
Men vad har vi råd med på kort sikt? Frågan om vad någon kan göra har både en absolut och en relativ mening. Utsagor som ”jag hinner inte till tåget – det går om fem minuter och det är tre kilometer till stationen” eller ”jag har inte råd att köpa kaffe – jag har bara 50 cent på mig” handlar om absoluta omöjligheter. ”Jag hinner inte hälsa på mina gamla föräldrar – jag har så mycket annat och viktigare att göra” eller ”jag har inte råd att ge pengar till Röda Korset – jag behöver pengarna till annat” handlar om relativa omöjligheter.

Vad som är omöjligt för dig i relativ mening är ett uttryck för vem du är. Det är något du ansvarar för. Flyktingkritikerna vill få oss att se till och med ett måttligt flyktingmottagande som en absolut omöjlighet – som något vi inte kan hållas ansvariga för. Den tanken är svår att acceptera. Att integrera ett stort antal människor från en främmande kultur innebär givetvis svårigheter, men de allra största svårigheterna är de som flyktingmotståndarna ger upphov till – både genom att skapa konfliktsituationer och genom att vrida regeringspolitiken i en främlingsfientlig riktning. Det är visserligen svårt att rädda människor som lidit skeppsbrott i ett hav fullt av hajar – men vi kan inte låta hajarna definiera problemet. (För övrigt bör vi minnas att ett parti som Sannfinländarna behöver flyktingarna: deras inflytande är beroende av närvaron av och motviljan mot flyktingar och andra invandrare.)

On ihan turha syyllistää integroitumisen epäonnistumisesta löysän maahanmuuttopolitiikan vastustajia. Ja vaikka niin tekisikin, faktaksi jää, että integroituminen epäonnistuu sitä todennäköisemmin, mitä enemmän tulijoita on ja mitä heikommat edellytykset (osaaminen, kielitaito, kulttuuri jne.) tulijoilla on integroitua.

Jos Perussuomalaiset "tarvitsevat pakolaisia" olemassaoloonsa, niin sittenhän Perussuomalaiset saa kuihtumaan lopettamalla pakolaisten haalimisen.

Lainaus
Utmaningarna är förstås större när det gäller stora kulturavstånd. Vi kan inte direkt jämföra dagens situation med Sveriges beredskap att med kort varsel ta emot 100 000 finländska evakuerade från Lappland i oktober 1944 (det slutliga behovet var 56 000 personer). Men det moraliska ansvaret är av samma slag: det handlar om att rädda människor i nöd. Poängen med Nya testamentets berättelse om den goda samariern ligger just i att han var redo att hjälpa trots att offret inte var en landsman.

Aivan, emme todellakaan voi verrata nykyistä Suomen turvapaikanhakijatilannetta Lapin sodan evakuointeihin. Moraalinen vastuu nimenomaan ei ole sama, koska kyse on aivan eri tilanteissa olevista ihmisistä ja täysin erilaisista seurauksista vastaanottavalle maalle ja sen tulevaisuudelle.

Lainaus
Det har uttryckts farhågor för att ”västerländska värden” undergrävs ifall alltför många muslimer flyttar till vårt land. Det är inte helt klart vad som menas med västerländska värden, men om de ska vara något att slå vakt om måste de inkludera beredskapen att bistå människor i nöd oberoende av deras härkomst och religion. Värden fortlever genom våra handlingar. De ”västerländska värdena” kan inte bevaras intakta genom att man låser in dem i ett skåp och tar fram dem bara på helgdagar.

Oli "länsimaisista arvoista" mitä mieltä tahansa, muslimimaahanmuutolla on seurauksensa, eivätkä ne ole toivottavia. Hädässä olevien ihmisten auttaminen ei edellytä muslimi- tai muunkaan maahanmuuton edistämistä.

Lainaus
I en intervju med Maaseudun Tulevaisuus 17.8.2016 sa inrikesminister Paula Risikko att Finland inte får vara mera lockande än andra europeiska länder när det gäller asylgrunder. I själva verket har Finland sedan 1.6.2016 gett negativa asylbeslut i 83 procent av de fall som gäller irakier. I Tyskland har motsvarade procenttal varit 28,5 medan medeltalet för EU var 41 procent, enligt Suomen Kuvalehti nr 50, 2016. Hade Risikko varit ärlig borde hon alltså ha sagt: vi går in för att vara mindre attraktiva än de andra europeiska länderna. Och här finns en underliggande logik: ju flera flyktingar som kommer från ett land – i det här fallet Irak – desto tryggare måste landet bedömas vara.

Euroopan eri maiden luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia muun muassa siksi, että nimenomaan Suomeen tuli Euroopan halki lyhyessä ajassa valtavasti irakilaisia turvapaikanhakijoita, koska Suomea oli mainostettu Irakissa löysästä oleskelulupapolitiikasta ja nopeasta perheenyhdistämisestä. Irakilaisilmiö oli ainutlaatuinen, ja niin olivat tulijatkin, joista tuhannet lähtivät takaisin Irakiin kesken turvapaikkaprosessin petyttyään Suomen oloihin.

Lisäksi Hertzbergin antamat luvut eivät pidä paikkaansa, vaan kuvaavat joko vain poikkeuksellista kesäkuuta 2016 tai sitten kielteisiksi päätöksiksi on laskettu myös rauenneet hakemukset.

Lainaus
Att man vill bjuda under de andra EU-länderna innebär först och främst en brist på solidaritet. Men det är också uttryck för ett mera graverande misstag: att asylbeslut baseras på godtycke. För i sista hand är det inte fråga om frikostighet utan om rättvisa. Beslutet ska baseras på finsk lagstiftning och på internationella konventioner som Finlands riksdag ratificerat, och de bör uppfylla juridiska krav.

Tässä ollaan oikeilla jäljillä, mutta väärään suuntaan.

Suomessa niin turvapaikkalait ja -käytännöt kuin esimerkiksi oleskelulupakriteerien tulkinnat ovat jo pitkään reilusti ylittäneet kansainvälisten sopimusten velvoitteet. Suomi on vuosien varrella matkinut käytännöissään Ruotsia ja osin ylittänytkin ne liberaalisuudessaan. Politiikka on ollut tietoista. Muun muassa maahanmuuttoministeri Astrid Thors torjui jyrkästi ajatuksen, että maahanmuuttolakeja muutettaisiin lähemmäs EU-direktiivien ja muiden sopimusten tasoa.

Esimerkiksi viimekeväinen sisäisen paon mahdollisuuden huomioiminen turvapaikkapäätöksissä oli päätösten kannalta suuri muutos aiempaan, mutta se oli ollut kansainvälisten sopimusten mahdollistamaa ja käytössä muun muassa Ruotsissa jo ties kuinka pitkään. Perheenyhdistämislain kiristämisen yhteydessä väitettiin, että vaikka muutokset olivat täysin EU:n perheenyhdistämisdirektiivin mukaisia, lakien kiristäminen olisi toimena vastoin direktiivin henkeä ja siksi hylättävä.

Lainaus
Negativa asylbeslut som offentliggjorts har visat att många varit uppenbart rättsvidriga. Personer som utsatts för mordförsök får veta att man visserligen tror på deras berättelse, men att de ändå inte har en befogad rädsla för förföljelse. I åtminstone två fall som blivit allmänt kända (det senaste rapporterat i HBL 12.2) har det framgått att man inte beaktar artikel 9 i FN:s barnkonvention: ”Barnet ska inte hållas åtskilt från sina föräldrar mot sin vilja, utom när det är för barnets bästa.”

Pelkkä murhayritys ei yksinään oikeuta lain mukaan turvapaikkaan, joten hakemuksen hylkääminen ei ole vastoin lakia.

Lainaus
I den populistiska retoriken framställs flyktingproblematiken i termer av en motsättning mellan ”oss” och ”de andra”. Men vilka är då dessa ”vi”? Vårt folk är en heterogen grupp med kraftigt varierande värderingar och intressen. Det är absurt att framhäva oss som en intressegemenskap som automatiskt bör prioriteras framför alla andra. Det nationella egenintresset är en social konstruktion, en fråga om vad man väljer att identifiera sig med.

Ei todellakaan ole absurdia suojella ja priorisoida omaa maata ja sen kansalaisia ennen muita. Se on olemassaolon ehto huolimatta siitä, että kansaa voi halutessaan vähätellä pelkäksi sosiaaliseksi konstruktioksi.

Lainaus
Givetvis kan flyktingströmmarna i ett extremt läge bli ett reellt problem. Men det läget kommer knappast att uppstå i Finland under överskådlig tid, och vi är mycket långt därifrån i dag.

Täytyy olla melkoisen sokea tai sitten uskossaan luja, jos kieltäytyy vielä vuoden 2015 jälkeenkin näkemästä pakolaisvirtojen Suomelle ja Euroopalle tuottamia ongelmia ja uhkia.

Lainaus
William Maley påpekar att hur problemet ter sig för oss är en fråga om framing – om hur vi gestaltar det. Vissa ser flyktingarna som potentiella terrorister, eller som en kostnadsbörda, eller som ett hot mot vår kultur. Andra ser flyktingproblemet som en självklar uppfordran att sträcka ut en räddande hand åt medmänniskor i nöd.

Voi myös tarkastella näiden eri näkökulmien omaavien tavoitteita ja keskustella vaihtoehtoisista tavoista saavuttaa ne.

Mikäli nuo "auttavan kätensä hädänalaisille lähimmäisille ojentavat" todella haluavat auttaa mahdollisimman monia hädänalaisia, Suomeen ja Eurooppaan suuntautuvan humanitaarisen maahanmuuton ja siihen kiinteästi liittyvän paremman elintason etsimisen edistäminen toimii loppujen lopuksi heidänkin tavoitettaan vastaan.

Ensinnäkin hädänalaisia ihmisiä autettaisiin sata kertaa tehokkaammin Euroopan ulkopuolella. Toiseksi, massamaahanmuutto johtaa Euroopassa välttämättä juuri niiden rakenteiden murtumiseen, jotka ylipäätään mahdollistavat ihmisten auttamisen.

Lainaus
Många frivilliga har aktivt engagerat sig för flyktingar som väntar på asylbeslut eller som fått avslag. Men finns det ingenting man kan göra för att påverka myndigheternas agerande? Förslag har väckts om att vid behov överklaga vissa av Högsta förvaltningsdomstolens beslut hos Europeiska människorättsdomstolen. Det skulle också vara angeläget att upprätta register över dem som återförpassats till Irak och följa upp deras öden. Organisationen Oikeus elää-verkosto (nätverket rätt att leva) har engagerat sig för de här ärendena. Den upprätthåller bloggen MigriLeaks.

Man kunde också sätta i gång ett medborgarinitiativ för att förändra lagstiftningen kring tillfälliga uppehållstillstånd, rätten till humanitärt skydd, rättshjälp och familjeåterförening. Ett sådant initiativ har knappast utsikter att nå ända fram, men det skulle kunna aktivera diskussionen kring problematiken.

Kaikin mokomin lakialoitteita sen sijaan, että vaaditaan Maahanmuuttovirastolta sen toimivallan ylittäviä ja nykyiset lait jyrääviä päätöksiä.

Kaikin mokomin keskustelua, joka ylittää sen älyllisen epärehellisyyden, jolla Pakolaisneuvonta puhuu "vääristä" päätöksistä, jotka Maahanmuuttoviraston pitäisi "korjata".

Lainaus
Och det som kanske är svårast: man borde försöka etablera en dialog med alla dem, vanliga män och kvinnor, som känner en genuin oro över vad som framställts som en invasion av terrorister och lycksökare.

Lars Hertzberg

Hyvä. Vinkiksi vaan, että ei välttämättä kannata ainakaan heti kärkeen täräyttää, että me tienataan tällä.
« Viimeksi muokattu: 14.03.2017, 12:52:51 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 858
  • Liked: 33576
    • Profiili
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #516 : 18.03.2017, 09:54:26 »
Höblä ottaa kantaa lehtenä:

Lainaus
Pääkirjoitus: He jotka menivät läpi koneiston

Puolitoista vuotta vuoden 2015 suhteellisen suuren pakolaispulssin jälkeen ovat monet turvapaikanhakijat nyt vaeltaneet sisäänottokoneiston läpi. Melkein 8 000 sai turvapaikan ja kansainvälistä suojaa viime vuonna ja sai siis jäädä.

Se on vain noin neljännes niistä yli 30 000:sta, jotka tulivat. Tarvitaan edelleen suuria vetoomuksia ja mielenosoituksia kuten se, joka on menossa Rautatientorilla Helsingissä. Suomi ei kanna kansainvälistä vastuutaan, kuten meidän pitäisi.

Me emme voi mukavasti pitää itsestämme, kun olemme taas palanneet alle 6 000 vuotuisen turvapaikanhakijan "normaaleihin" lukuihin. Ei ole oikein kohauttaa hartioita ja luulla, että suomalainen pelottelu vaikuttaa toimineen ja Irakiin, Afganistaniin ja Afrikan maihin on levinnyt maine, että tänne ei kannata tulla.

HBL ei anna periksi siitä, että turvapaikkapolitiikkaa pitää muuttaa. Maailma tarvitsee enemmän solidaarisuutta. Me tarvitsemme tulijavirtaa myös oman etumme tähden, kuten Itämeri tarvitsee ajoittain satoja kuutiokilometrejä uutta vettä Atlantista.

[...]

Vaikka vihaista vastapropagandaa jatkuvasti harmittaa "nuoret miehet", käytäntö osoittaa, että Suomi on osoittanut humaanisuutta ja huolenpitoa ennen kaikkea lapsiperheille. Viime vuonna Suomeen jääneistä 3 000 oli lapsia ja nuoria ja heidän perheitään.

[...]

Monessa paikassa ympäri maata, missä hiljaisuuden ennen rikkoi lähinnä yksinäinen koiran haukku, putputtava mopo ja päätien puutavara-auto, oltiin epäileviä, kun pakolaiset sijoitettiin sinne käyttämättömiin kouluihin, motelleihin ja terveyskeskuksiin.

Vuotta myöhemmin jää oli usein rikottu, usein lasten ansiosta. Kun pakolaiskeskuksia lakkautettiin, joskus suomalaiset protestoivat, koska olivat alkaneet tottua uusiin kyläläisiin, jotka antoivat kylälle uutta elämää ja uutta liiketoimintaa.

Monet suomalaiset, jotka olivat istuneet tuulitakki auki aseman kahvilassa selittämässä maailman menoa, saivat kulttuurillisen oppitunnin, kun uudet ihmiset tulivat kylään. Vaikka he olivat elämänsä vaikeimmassa paikassa ikinä, sen lisäksi pimeässä pohjoisessa maapallon 60. leveysasteella, he tulivat usein ystävällisesti, arvokkaasti ja anteliaasti.

Olemme oppineet asioita myös byrokratiassa. Kunnianhimoinen tavoitteemme jakaa 4 000 pakolaista kuntiin on hyvä. Mutta monet pakolaiset ovat sanoneet myös "kiitos, mutta ei kiitos" valtion osoittamalle kotikunnalle kotouttamiskursseineen, takuuvuokra-asuntoineen ja pakolaisapuineen, ja sen sijaan valinneet omalla riskillään asumisen siellä, missä heillä on verkosto ja ystäviä omasta maasta. Heillä on siihen oikeus.

Olemme siis paradoksaalisesti saaneet suomalaisia kuntia, jotka valittavat, etteivät saa tarpeeksi pakolaisia, ja siksi menettävät valtiolta ja EU:lta tulevaa rahaa. Näin tapahtui Kemissä, joka on samalla ollut vihaisen, maahanmuuttajakriittisen Odin-kaartin kotipaikka.

"Pakolaisvuosi" oli opettavainen. Joukkoadressit, kuten esimerkiksi yli 10 000 kulttuurityöntekijän vaatimus paremmasta pakolaispolitiikasta Suomelle, olivat hyvä asia. Mutta tarvitaan myös monia muita, jotka auttavat arkipäivässä – jotka menevät mukaan KELA:n jonoon, auttavat läksyissä tai neuvovat, kuinka laskut maksetaan suomalaisessa nettipankissa(käännös)

Jan-Erik Andelin
Pääkirjoitustoimittaja
Hbl, ledare: De som gick genom maskineriet 18.3.2017
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

ejmantyla

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 254
  • Liked: 276
    • Profiili
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #517 : 18.03.2017, 10:38:24 »
Höbläri heittäytyy suorastaan runolliseksi.
Näköjään mitä vain vertauksia käytetään argumentteina.
Tämä nauratti:
". Me tarvitsemme tulijavirtaa myös oman etumme tähden, kuten Itämeri tarvitsee ajoittain satoja kuutiokilometrejä uutta vettä Atlantista."

pienivalkeapupu

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 344
  • Liked: 236
  • Orwellilainen pupu
    • Profiili
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #518 : 18.03.2017, 13:02:55 »
Höbläri heittäytyy suorastaan runolliseksi.
Näköjään mitä vain vertauksia käytetään argumentteina.
Tämä nauratti:
". Me tarvitsemme tulijavirtaa myös oman etumme tähden, kuten Itämeri tarvitsee ajoittain satoja kuutiokilometrejä uutta vettä Atlantista."
Mamu aalto on kuin normi valtameren vetinen aalto, joka vain tulee koska se ei muuta voi eikä osaa tehdä ja näin sen on annettava vain tulla, koska se on aina tullut ja tulee aina tulemaan, myös kauan sen jälkeen, kun Suomi valtiona on kuollut ja kuopattu... kylläpä on juu romanttista.. VMP.
"You WILL respect my authorita."

This is the way, step inside...

Angels in different shapes...

Juffe

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 798
  • Liked: 1421
    • Profiili
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #519 : 20.03.2017, 15:38:34 »
Höbläri heittäytyy suorastaan runolliseksi.
Näköjään mitä vain vertauksia käytetään argumentteina.
Tämä nauratti:
". Me tarvitsemme tulijavirtaa myös oman etumme tähden, kuten Itämeri tarvitsee ajoittain satoja kuutiokilometrejä uutta vettä Atlantista."
Aika heikko vertaus, mutta paranee kun sitä jatketaan näin: "Mutta jos Atlantista tunkeutuisi Itämereen vettä liian nopeaa tahtia, menettäisi Itämeri erityisen luonteensa murtovesialueena ja suuri osa alkuperäisestä luonnosta kuolisi pois."

Konnetaabeli

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 92
  • Liked: 18
  • Alkuperäislajien säilymisen puolesta
    • Profiili
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #520 : 09.06.2017, 18:32:22 »
Yksi kauneimpia idealismeja siitä, miksi tarvitsemme maahanmuuttajia, on se, miten nämä moniosaajat (?!?) ratkaisevat uhkaavan (missä?) työvoimapulan.

Hesarin uutinen Kirkkonummen Evitskogin vastaanottokeskuksesta hämmästyttää em viisauteen verrattuna:

”Nyt mietimme, mihin heidät voidaan siirtää. Meillä on yli 200 mielenterveysongelmista kärsivää asiakasta, jotka ovat tarvinneet paljon sairaanhoidon palveluita. Meidän on myös ollut pakko pitää vartijoita”, Sinisalo sanoo."

Tällaisia moniosaajia todella pelastajiksi tarvitaan hirvittävässä työvoimapulassamme (meillähän ei ole Suomessa yhtään työttömiä.)

http://www.hs.fi/kaupunki/art-2000005247797.html
Viisas mediamme saa nalkutuksellaan minut muistamaan joka päivä miksi nuivuus on tarpeellista!

Java

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 3 830
  • Liked: 3061
    • Profiili
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #521 : 09.06.2017, 22:33:47 »
^ Ensiksi tuli mieleen että noi 200 mielenterveys potilasta kannattaisi siirtää kotimaihinsa...
Älä usko mitään mitä kirjoitan!

Tapani Smått

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 2
  • Liked: 0
    • Profiili
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #522 : 13.06.2017, 23:22:01 »
Tänne voisi laittaa linkkejä joita löytyy ikivanhoja, mutta mokuttajien mielestä ah-niin ajankohtaisia (ja oikeita) väitteitä maahanmuuton tärkeydestä ja välttämättömyydestä Suomen olemassa olon turvaamiseksi nyt ja tulevaisuudessa:

Itse voin aloittaa:

http://www.iltalehti.fi/helsinki/200903129232481_hi.shtml

Jos nämä 5400 tekevät meidät rikkaammaksi, olen paljon köyhempi kuin osasin pahimmissa painajaisissani kuvitellakaan.

Sitaatti:

"Vaikeiden olosuhteiden takia kielen ja kirjallisuuden kehityksellä ei ole siellä ollut mahdollisuuksia. Somalialaisten pakolaisten toiminta kielen, kulttuurin ja kirjallisuuden kehittäjinä ja ylläpitäjinä on näin aivan ratkaisevaa, Haatainen sanoo."

Yeah ! Pelastamme siis samalla somalinkielen, onpa ihanan autuas olo !

Onko joitain muita kieliä kuin suomenkieli, jotka olisivat mielestäsi kannattavia säilyttää?

AcastusKolya

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 540
  • Liked: 305
    • Profiili
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #523 : 14.06.2017, 00:06:40 »
Akateemisen naisen näppikseltä nähtyä:"Eli ihmisarvoa (dignity) ja rahan arvoa (value) ei voi mitenkään sekoittaa tai verrata. Eli raha ei voi.mitenkään olla tärkeämpää kuin ihnisen elämä tai edes hyvä elämä. Ihmisoikeudet kuuluu ihan kaikille, myös ns elintasopakolaisille. Mäkin lähtisin viivana viemään lapsiani maahan jossa paremmat koulutusmahdolkisuudet jne." Kehuu opettavansa mm. kriittistä ajattelua...
Pesunkestävä militaristivaskisti.