UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä  (Luettu 268014 kertaa)

törö

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 20 848
  • Liked: 8502
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #570 : 31.03.2018, 13:28:03 »
Rasisminvastaisuus tuli rotuoppien kehittelemisen tilalle, joten on turha odottaa, että sen älyllinen taso nousisi sen korkeammalle.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 702
  • Liked: 53716
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #571 : 14.04.2018, 14:06:01 »
Höblän ex-päätoimittaja Jens Berg todistelee, että Pohjoismaat eivät enää tule toimeen ilman humanitaarista maahanmuuttoa, joka takaa väestönkasvun sekä paremman väestörakenteen ja huoltosuhteen. Reiluna ja tarkkanäköisenä kaverina hän myöntää myös pari ongelmaa.

Ensinnäkin nämä ulkomailta saadut rikkaudet eivät nykyään levity tasaisesti eri alueille, vaan niillä on taipumus kasautua suuriin kaupunkeihin. Toinen ongelma on se, että kaikista kikkailuista huolimatta rikkaudet eivät näytä työllistyvän.

Bergillä ei valitettavasti ole esittää konkreettisia ratkaisuja (maahanmuuttopolitiikan aiheuttamiin) ongelmiin, mutta hän valistaa, että voimme kaikki auttaa maahanmuuttajien kotouttamisessa töissä, naapurustossa, yrityksissä ja kouluissa. Tästä on hyvä jatkaa.

Lainaus
Arbetslöshet och isolering hotar integrationen

En ojämn regional fördelning och integrationen på arbetsmarknaden är de största utmaningarna för den nordiska flyktingpolitiken. Vår befolkningsstruktur gör att vi måste bli betydligt bättre på att integrera nyanlända.

Norden är i dag beroende av invandring. Befolkningen ökar generellt sett snabbare i Norden än i de övriga delarna av Europa, men ökningen sker så gott som enbart tack vare invandringen.

Under de senaste tio åren (2007–2017) har den nordiska befolkningen ökat från 25 till 27 miljoner. Under 2000-talet har 4,3 miljoner människor invandrat till Norden från andra länder medan 2,5 miljoner människor samtidigt har flyttat bort från de nordiska länderna. Med andra ord betyder det att nettoinvandringen under 2000-talet har varit 1,8 miljoner människor, vilket förklarar en stor del av befolkningstillväxten.

Antalet nordiska medborgare som är födda utanför Norden har samtidigt procentuellt sett också vuxit kraftigt. Under de senaste 20 åren har den här andelen av befolkningen vuxit från 6,5 till 14,3 procent. I dag är alltså var sjunde nordbo född utanför Nordens gränser.

Samtidigt blir den nordiska befolkningen som helhet äldre. Generellt sett beror det på att nordbor i åldern 65–79 år är en relativt sett mycket stor grupp och på att nordbornas livslängd har ökat medan nativiteten har sjunkit.

Det här leder till att den så kallade försörjningsbördan ökar. Speciellt för Finland är det här inte enbart en utmaning utan ett stort problem. Befolkningstillväxten i Finland är en av de lägsta i Norden. Under de senaste tio åren har befolkningen ökat med 4,3 procent i Finland, vilket kan jämföras med 8,1 procent i hela Norden. Tillväxten i Finland sker främst i tätorterna i södra Finland medan utvecklingen i övriga delar av landet är oroväckande.

Givet att utvecklingen fortsätter som nu fram till 2030 kommer stora delar av norra Finland att ha en struktur där över hälften av befolkningen som har fyllt 15 år kommer att vara äldre än 65. Försörjningsbördan blir på många håll ohållbar.

[...]

Faktum är att Norden i dag är beroende av invandring, men faktum är också att integrationen i dag har två rejäla utmaningar. Den första utmaningen handlar om den regionala fördelningen av asylsökande och flyktingar i Norden. Speciellt trakterna runt de nordiska huvudstäderna lockar majoriteten av flyktingarna och de mer perifera områdena som är i störst behov av nytt blod är inte lika attraktiva. Den här utvecklingen har lett till livliga diskussioner om lagstiftningen i Norden.

Sverige är det nordiska land som tagit emot överlägset flest flyktingar. Omskrivet till en kommunnivå hade Sverige under 2017 de 35 invandrartätaste kommunerna i Norden.

En orsak till att den regionala fördelningen är extra krävande i Sverige handlar om Lagen om eget boende (EBO-lagen) som stiftades 1994. Enligt den lagen har en asylsökande rätt att bosätta sig var som helst i landet. Det har lett till att vissa kommuner, exempelvis Malmö och Södertälje, inte har hunnit med i att skapa en fungerande infrastruktur.

I Sverige går nu debatten het om att riva upp och skriva om EBO-lagen. Man diskuterar bland annat att införa en social prövning för hur många invandrare en kommun klarar av att ta emot. Man riktar framför allt blickarna mot Norge som har lyckats betydligt bättre med att fördela de nyanlända jämnare i landet tack vare ett brett nätverk av asylcentrum. I Finland bodde 23 procent av de asylsökande i privata bostäder i fjol och cirka hälften av dem i Helsingfors, Esbo och Vanda.

[...]

Misslyckad integration

Den andra stora utmaningen är integrationen på arbetsmarknaden. Statistiken är entydig: Personer födda utomlands i allmänhet och personer födda utanför EU i synnerhet är i betydligt högre grad arbetslösa än ursprungsbefolkningen. Det här är sanningen i samtliga nordiska länder.

I en jämförelse mellan de nordiska länderna sticker Finland ut. Finland har generellt sett en högre arbetslöshet som helhet och bland personer födda utanför EU är nästan 23 procent arbetslösa. I Sverige är dock gapet mellan personer födda i ett annat land och personer födda i Sverige större, men tack vare ett totalt sett bättre läge på arbetsmarknaden är de procentuella siffrorna lägre i Sverige än i Finland.

I en jämförelse mellan könen är Finland också sämst i den nordiska klassen. När man tittar på andelen personer i Finland som inte är aktiva på arbetsmarknaden är drygt 40 procent av kvinnorna födda utanför EU inaktiva. Siffran är den högsta i Norden och också högre än medeltalet i hela Europa.

Paradoxalt är kvinnorna dock aktivare än männen i att delta i språkkurser, men trots det är arbetslösheten speciellt under de första åren i Norden betydligt högre för kvinnor än för männen.

Det finns inga enkla lösningar, men en kombination av utbildning, regional politik, bostadspolitik och arbetsmarknadspolitik behövs. Graden av utbildning och arbetslösheten bland nyanlända har en stark korrelation. Men inte ens en relevant utbildning och språkkunskaper hjälper alla gånger.

Vid en rekrytering spelar nätverken en central roll i ungefär 70 procent av fallen. Kontakter och referenser är med andra ord helt avgörande för att få in en fot på en arbetsplats. En utmaning är att många nyanlända har jobb där man inte kommer i kontakt med ursprungsbefolkningen. Arbetet, som till exempel kan handla om tidningsutdelning eller städning, sker under sådana tider på dygnet när de traditionella nordborna inte är på jobbet. Den här fördelningen av arbete gör att de naturliga mötena mellan nyanlända och ursprungsbefolkningen inte sker så ofta. På det här sättet utvecklas inte heller nätverken.

För att lyckas med den här stora utmaningen kräver det att integrationen sker på många fronter samtidigt. Arbete, grannskap, föreningar och skola är alla avgörande för att skapa nätverk. Vi kan alla bidra till att göra det. Strukturen, demografin och försörjningsbördan är i dag helt beroende av att vi lyckas integrera nya nordbor.

Jens Berg

är företagare, tidigare chefredaktör för HBL och moderator på sex nordiska seminarier som arrangeras av Nordiska rådet under 2018. Han skriver samtidigt en serie artiklar för HBL om Norden.
Hbl 31.3.2018
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

kivimies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 313
  • Liked: 2534
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #572 : 14.04.2018, 22:18:10 »
Huoltosuhteesta puhuminen on epä-älyllistä, mikäli sen "paikkaajat " eivät a.) työllisty ja b.) saa keskimäärin samansuuruista palkkaa kuin nykyiset työlliset.
Muutoin sen "paraneminen" on pelkkää illuusiota. Julkinen talous ei kohene "parantuneesta huoltosuhteesta" yhtään. Se voi itse asiassa heikentyä.

Edes työllistyminen ei riitä, mikäli se tapahtuu ns. halpatyöammatteihin. Siinä mietittävää niille RKP:läisille, jotka haluavat poistaa tarveharkinnan.

On turha puhua kotouttamisesta, sitä on harjoitettu Ruotsissa vuosikymmeniä em. tuloksin. 
Ainoa oikea ratkaisu on maahanmuuttopolitiikan kiristäminen niin, että maahanmuutto on pääasiassa työperäistä ja että tarveharkinta pidetään voimassa.
On lukijoiden harhaanjohtamista, että HBL:n päätoimittaja ei esitä tätä, vaan puhuu "kotouttamisesta".

Ps. On täysin sama, miten väestö on jakautunut maan sisällä, erilaiset tasausjärjestelmät pitävät huolta, että palveluita voidaan tarjota kaikkialla.  Se ei ole mikään syy sijoittaa turvapaikanhakijoita Pohjois-Suomeen.

DuPont

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 581
  • Liked: 2191
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #573 : 15.04.2018, 02:21:26 »
Etelään valuvat kuitenkin.

Echidna

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 260
  • Liked: 2565
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #574 : 20.04.2018, 09:08:55 »
Kauppalehdessä kerrotaan Autoalan keskusliiton toimitusjohtajan kehittäneen kummallisen päättelyketjun kautta Ruotsista lisääntyneen autotuonnin syyksi "Ruotsin suuren työllistyneiden maahanmuuttajien populaation". Eli koska maahanmuuttajat ovat Ruotsissa vaurastuneet ja ostavat autoja, niin niitä riittää enemmän tuotavaksi Suomeen. Maahanmuuton kerrannaisvaikutukset ovat todella yllättäviä, totta vie...

Lainaus käyttäjältä: Kauppalehti 2018-04-19
Erikoinen käänne: Ruotsista tuodaan Suomeen enemmän autoja kuin Saksasta – osasyynä Ruotsin maahanmuuttajat

Ruotsi on kirinyt Saksan ohi suosituimpana käytetyn auton tuontimaana.

Autoalan keskusliiton tiedotustilaisuudessa puhuneen toimitusjohtaja Pekka Rissan mukaan tällä hetkellä Ruotsista tuodaan käytettyjä autoja enemmän Suomeen kuin Saksasta.

Viime vuonna Suomeen tuotiin yli 10 000 käytettyä autoa Ruotsista.

Rissa löytää ilmiölle ainakin kolme syytä.

Yksi syy Ruotsin kirimisestä Saksan ohi suosituimpana tuontimaana on pienempien matkakustannusten lisäksi viime aikoina suomalaisen autonhankkijan kannalta suosiollisena vallinnut kruunun ja euron kurssi.

Toinen syy on Rissan mukaan viimeiset neljä vuotta Ruotsissa vallinnut ennätyksellisen hyvä uusien autojen kauppa.

”Viime vuonna Ruotsissa myytiin melkein 390 000 uutta henkilöautoa, mikä on yli kolme kertaa enemmän kuin meillä. Ruotsissa on paljon käytettyjä uudehkoja autoja, joihin suomalaiset ovat iskeneet.”

Kolmas syy on yllättävin, ja liittyy Ruotsin hyvään uusien autojen myyntiin.

”Ruotsissa on suuri työllistyneiden maahanmuuttajien populaatio. Työnteon ja vaurastumisen ansiosta he ovat ostaneet paljon käytettyjä autoja, mikä on avannut lisämarkkinoita uusien ja uudehkojen autojen myynnille.”

Kerrannaisvaikutuksena ruotsalaiset ovat saaneet käytetyt autonsa myytyä ja ostettua uusia tilalle, jolloin suurempi osa käytetyistä on päätynyt myös Suomeen.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/erikoinen-kaanne-ruotsista-tuodaan-suomeen-enemman-autoja-kuin-saksasta--osasyyna-ruotsin-maahanmuuttajat/7yy75rqK

Lainasin artikkelin kokonaan, koska on lyhyt ja saattaa mennä maksumuurin taakse.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 702
  • Liked: 53716
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #575 : 26.05.2018, 08:03:55 »
Theresa Norrmén kertoo Höblän suvaitsevaisuutta käsittelevässä kolumnissa, kuinka tapasi kreikkalaisessa kylässä kaksi mukavaa tanskalaista herrasmiestä, jotka suunnittelivat rakentavansa sinne oman talon. Kun pariskunnista tuli Facebook-kavereita, Norrmén havaitsi, että toinen miehistä aikoi asettua parlamenttivaaleissa Tanskan kansanpuolueen ehdokkaaksi. Puolueen, jota kuvattiin vuonna 2015 Aftonbladetin pääkirjoituksessa rasistiseksi ja humanistiset äänet vaientavaksi.

Kolumnisti pohdiskelee asiaa Karl Popperin suvaitsevaisuusparadoksin näkökulmasta, pitääkö tällaisia natseihin rinnastettavia suvaitsemattomia ihmisiä suvaita. Lopulta kaikki ratkeaa onnellisesti, kun Norrmén tiedustelee mieheltä, onko hänen tilinsä ehkä hakkeroitu, jolloin mies irtisanoo Facebook-kaveruuden. Kolumnisti toteaa lopuksi tyytyväisenä, että suvaitsevaisuuden raja tuli vedettyä, eikä hänen tarvinnut vetää sitä tällä kertaa itse.

Hbl: Toleransens gränser 26.5.2018
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 702
  • Liked: 53716
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #576 : 17.07.2018, 14:21:33 »
Lainaus
Heli Vaarasen kolumni: Älä suosi aina suomalaista

Et voi väittää olevasi moniarvoinen ja maahanmuuttomyönteinen, ellet käytä heidän palvelujaan, kirjoittaa Heli Vaaranen.

Työmatkani varrella avattiin kiva kampaamo. Puhdas, viehättävä ja hitusen eksoottinen. Perustajina olivat sisko ja sen veli. Siellä oli kohtuulliset hinnat ja pitkät aukioloajat. Oli kiva käydä pesettämässä tukka pitkän työpäivän jälkeen. Minä nimittäin jätän vaikka lounaan väliin, jotta voin nauttia illan suussa sellaisesta ylellisyydestä.

[...]

Kaikki pahimmat snobiystävänikin kehuivat sitä leikkausta. Sen teki nuorukainen, jonka kanssa meillä ei ollut sanaakaan yhteistä kieltä, mutta hyvin pärjättiin. Näytin sormilla, että tuon verran lyhennetään, ja hän teki upean ja muodikkaan leikkauksen.

[...]

Yhtä kertaa lukuun ottamatta minä olin paikan ainoa asiakas. Miksi? Siksikö, että paikan perustaneet nuoret olivat maahanmuuttajia? Onko meille hoettu ”suosi suomalaista” niin, ettemme ymmärrä omaa etuamme?

Samoihin aikoihin Oikeusministeriö, Sisäministeriö ja Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisivat uuden maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa. (Tiedote 6/2018). Ohjelmalla haluttiin edistää työvoiman maahanmuuttoa ja sitä tukevaa kotoutumista ja hyviä väestösuhteita eri väestöryhmien välillä. Ohjelman tavoitteena oli tukea työllisyyttä ja julkista taloutta vahvistavaa, huoltosuhdetta kohentavaa sekä talouden kansainvälistymistä edistävää maahanmuuttoa.

Ohjelmalla luvattiin lisää verottajan ja maistraatin palveluita niille, joita kaukainen maailmankolkkamme kiinnostaa. Ja kiinnostaahan se. Viime vuonna maahamme muutti yli 30 000 ihmistä.

Maahanmuuttopoliittinen ohjelma oli täynnä kauniita ja ihanteellisia sanoja. Silti minä istuin erinomaisessa kampaamossa yksin. Viranomaiset voivat palvella vaikka katketakseen, mutta jos me kansalaiset emme ole mukana hommassa, siitä ei tule mitään. Onko kyse ennakkoluuloista, jota ovat niin syvällä ettet itsekään tunnista niitä? Yritä, sillä se on meidän kaikkien ja maamme etu. Et voi väittää olevasi moniarvoinen ja maahanmuuttomyönteinen, ellet käytä heidän palvelujaan. Et voi väittää kannattavasi kotoutumista ja kulttuurien rikasta kanssakäymistä, ellet itsekin ryhdy kanssakäymiseen. Ellet astu rohkeasti ovesta sisään ja selitä käsimerkeillä, suomeksi, englanniksi tai esperantoksi, mitä haluat tehtävän.

Ei tarvitse katsoa kovin kauaksi länteen, kun jo näemme miten ikävästi voi käydä, ellei kulttuurien hyvä rinnakkaiselo onnistu hyvin. Ja sitä aivan parasta rinnakkaiseloa on arkinen elämä. Nimittäin kaikkialla maailmassa pestään ja leikataan hiuksia, hoidetaan ihoa ja otetaan hierontaa kipeisiin lihaksiin. Korjataan vaatteita ja kenkiä ja laitetaan ruokaa. Hoidetaan vanhuksia ja lapsia. Kasvatetaan ravintoa ja myydään sitä turuilla ja toreilla. Muutkin osaavat tehdä näitä asioita kuin kantasuomalaiset. Kaikesta muusta osaamisesta puhumattakaan.

Ei voi olla niin vaikeaa vaihtaa joskus tulokulmaa ja antaa roposensa nuorten, kaukaa tulleiden yrittäjien kassaan. – ”Mutta kun niissä on kaikenlaista väkeä”, jotkut sanovat. ”Niin meissäkin”, minä vastaan. Vai etkö koskaan ole tavannut suomalaista lusmua?

Tietäähän sen, että yhden tai kahden asiakkaan varassa paikka ei menestynyt kahta kuukautta pidempään. Kun eräänä iltana tartuin ovenkahvaan kanta-asiakkaan ottein, paikka olikin pimeänä. Ovessa munalukko. Ikkunan julisteista oli vain teipit jäljellä. Siinä tuhottiin kahden ammattitaitoisen ja yritteliään nuoren unelma.

Eivät he olleet täällä viemässä kenenkään työpaikkoja, vaan he yrittivät luoda omat työpaikkansa. Asiakkaita vain ei tullut.

Yhteiskuntaa voi pyörittää vain verotuloilla. Lainallakin se onnistuu, mutta vain jonkin aikaa, eikä se ole viisasta taloudenpitoa, ei valtiolta eikä kansalaiselta. Tervettä, rakentavaa toimintaa syntyy kun on tekijä ja tekijällä asiakas. Uskon, että nämä nuoret yrittävät uudestaan jossakin toisessa paikassa. Ja ihan ilman yrittäjyyskasvatusta. Keskeiselle Helsingille he olivat liikaa. Toivottavasti sen uuden paikan kadun kulkijat toivottavat tervetulleiksi hyvät palvelut.

Heli Vaaranen on valtiotieteen tohtori, sosiaalitieteilijä ja psykoterapeutti. Hän johtaa Väestöliitossa parisuhdepalveluita. Vaarasen intohimona on saada eronneet parit rauhanneuvotteluun ja rakentaa uusia alkuja pareille parisuhdekriisien jälkeen ja hän kehottaa sinkkuja välttämään nolla-aikaa.
Yle 17.7.2018
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Rokka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 082
  • Liked: 2564
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #577 : 17.07.2018, 14:54:29 »
Heli Vaaraselle ei koskaan ole tullut mieleen, että ehkä me suomalaiset emme halua asioida paikoissa joissa joutuu selittämään käsimerkein kaiken, eikä suomen kielellä tule toimeen.

Lainaus käyttäjältä: Heli Vaaranen
ellei kulttuurien hyvä rinnakkaiselo onnistu hyvin

Onhan se mennyt osittain oikein, eli kulttuurien huono rinnakkaiselo on onnistunut hyvin, tai sitten hyvä rinnakkaiselo hyvin huonosti, tai mitäköhän se suvaitsevainen tässä yritti sanoa  ;D ;D

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 907
  • Liked: 29009
  • Wütburger
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #578 : 17.07.2018, 15:19:56 »
Lainaus
Älä suosi aina suomalaista

Siis väittääkö Vaaranen, etteivät nuo uudet maamiehemme olisikaan suomalaisia? ??? Tämähän on raskaimman luokan rasismia ja etnistä profilointia!1!!

MiljonääriPlayboy

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 847
  • Liked: 8891
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #579 : 17.07.2018, 15:24:14 »
Lainaus käyttäjältä: Valtiotieteen tohtorinttanttaa
Eivät he olleet täällä viemässä kenenkään työpaikkoja, vaan he yrittivät luoda omat työpaikkansa. Asiakkaita vain ei tullut.

Halleluja. Tohtori-terapeutti-sosiaalitieteilijä ratkaisi juuri työttömyysongelman kertarysäyksellä: kaikki työttömät nyt vaan perustamaan parturi/kampaamoliike. Eli luomaan oma työpaikkansa. Ei se vie kenenkään muun työpaikkaa. Varmaan myös kebab-pitseria, kahvila tai pesula* käy. Ei se vie kenenkään työpaikka, vaan sen sijaan luo yrittäjälle sellaisen.  :facepalm:

Aika kovan inflaation on kokenut "tohtori"-termikin viime aikoina, tällaisten ulostulojen myötä. Ennen "tohtori" tarkoitti jotain hieman tärkeää, sivistynyttä ja ehkä arvokastakin, nykyään se tuntuu olevan lähinnä synonyymi avohoitopotilaalle ja multi-kulti-haihattelijalle.

*Tarja Cronberg/Kauppalehti 2009: "Elämme pesemällä toistemme paitoja"

edit: lainaus kondikseen
« Viimeksi muokattu: 18.07.2018, 07:54:45 kirjoittanut MiljonääriPlayboy »
PolPolle tiedoksi:
A) kaikki kirjoittamani on sarkasmia
B) Vous êtes des collaborateurs

-PPT-

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 877
  • Liked: 7221
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #580 : 17.07.2018, 15:29:32 »
Verotarkastaja luultavasti käynyt pistämässä tohtoriskan suosikkiparturin liikkeen ovet säppiin.


Shemeikka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 363
  • Liked: 6944
  • Oulu- Uleåborg
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #582 : 17.07.2018, 16:29:17 »
Lainaus
Tietäähän sen, että yhden tai kahden asiakkaan varassa paikka ei menestynyt kahta kuukautta pidempään. Kun eräänä iltana tartuin ovenkahvaan kanta-asiakkaan ottein, paikka olikin pimeänä. Ovessa munalukko. Ikkunan julisteista oli vain teipit jäljellä.

Hienoa; boikotit toimivat. Ehdin jo helteen laiskistaessa pohtia olisiko se niin paha juttu jos yhden kerran kävisin syömässä lähimmässä känkkylässä, joka on mutipaikka, enkä kävisikään kauempana suomiveikkojen paikassa. Päätin Helin avautumisen luettuani pitää pintani ja suosia suomalaista.
Vain kuolleet kalat kulkevat virran mukana.

"Ajattele itse, tai muut päättävät puolestasi." Aku-Kimmo Ripatti

(Oulu PS) http://asfalttikukka.blogspot.fi/
Nude but not naked.

Shemeikka- mamukurssin käynyt suomalainen

Somehow, Satan got behind me

Vellamo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 428
  • Liked: 9499
  • Koska me perimme niin hyvän maan
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #583 : 17.07.2018, 17:03:42 »
Heli Vaaranen ei ymmärrä markkinatalouden alkeellisimpiakaan periaatteita. Joku tuossa "kivassa kampaamossa" on mättänyt palvelussa/muussa laadussa/hinnassa, jos kuluttajat eivät ole sitä valinneet. Ensimmäisenä tulee tosiaan mieleen yhteisen kielen puuttuminen asiakkaan ja palvelutarjoajan välillä. Huom. kyseessä ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa. Jos on arpapeliä miten parturi/kampaaja ymmärtää asiakkaan toiveet, niin ei sinne roposiaan kanna. Esim. naisten hiustenleikkaus raitoineen jne. on reippaasti yli 100 euron keikka ja kampaamosta uloskävellessään haluaa olla lopputulokseen tyytyväinen.

Titus

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 434
  • Liked: 5007
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #584 : 17.07.2018, 17:10:31 »

"Siinä tuhottiin kahden ammattitaitoisen ja yritteliään nuoren unelma."

ziizus  ;D


Siinä markkinatalous toimi niinkuin sen pitääkin toimia: yrittäjien keskinäinen kilpailu lopetti kokonaisuutena huonomman yrityksen kilpailukyvyttömän toiminnan.

Tell me something, it's still "We the people," right ?

MiljonääriPlayboy

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 847
  • Liked: 8891
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #585 : 17.07.2018, 17:13:55 »
*SNIP* Huom. kyseessä ei ole mitään tekemistä rasismin kanssa. Jos on arpapeliä miten parturi/kampaaja ymmärtää asiakkaan toiveet, niin ei sinne roposiaan kanna. *SNIP*

Jaa-a, vaikka tässä muuta väitetään, niin kyllä tämä matu-kampaamon hylkiminen minusta rassismukselta kuulostaa. Ei se yhteisen kielen puute nyt niiiiiiiin iso este voi olla. Kyllä sitä muissakin tilanteissa pärjätään elekielellä. Ainahan kampaamoiden seinillä on referenssi- ja mainoskuvia. Sieltä vaan osoittaa mieleisensä kampausmallin ja viittelöi, että tuollainen, tuo alarivin keskimmäinen...... :roll:

e:typo
« Viimeksi muokattu: 17.07.2018, 17:16:37 kirjoittanut MiljonääriPlayboy »
PolPolle tiedoksi:
A) kaikki kirjoittamani on sarkasmia
B) Vous êtes des collaborateurs

Vellamo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 428
  • Liked: 9499
  • Koska me perimme niin hyvän maan
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #586 : 17.07.2018, 17:31:25 »
^Valitsisin kyllä ehdottomasti alarivin oikeanpuolimmaisen.

Sekin on kuulemma ollut ongelma alalla, että miespuolinen parturi ei suostu palvelemaan naista. Se jos mikä, on syrjintää.

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 072
  • Liked: 16265
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #587 : 17.07.2018, 17:49:13 »
Kaikki on alisteista unelmille. Logiikan käyttö ei ole sallittua. Jos kaikkea muuta pidetään näiden geelielvisten unelmien saavuttamiselle alisteisena, ollaan hyvin nopeasti tilanteessa jossa joko kuluttajilta loppuu kyky ylläpitää yrittäjien elintasoa tai suuri osa yrittäjistä menettää siinä määrin tuloja etteivät enää pysty elättämään itseään. Mutta edelleenkin, kaikki on alisteista unelmille. Olisin kiinnostunut kuulemaan vastauksen siihen mistä päästä ja kenen on tarkoitus joustaa.
"Avaruudessa kukaan ei voi kuulla moku-ulinaasi" - Rändöm

Eino P. Keravalta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 25 753
  • Liked: 5097
  • I ain't gonna work on Maggie's Farm no more
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #588 : 17.07.2018, 18:19:39 »
Heli Vaaranen:

Lainaus
Et voi väittää olevasi moniarvoinen ja maahanmuuttomyönteinen, ellet käytä heidän palvelujaan

Moniarvoisia ihmisiä ei ole olemassakaan, koska kaulaa ei voi yhtä aikaa sekä katkaista että säästää.
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

Vellamo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 428
  • Liked: 9499
  • Koska me perimme niin hyvän maan
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #589 : 17.07.2018, 19:15:40 »
Heli Vaaranen:

Lainaus
Et voi väittää olevasi moniarvoinen ja maahanmuuttomyönteinen, ellet käytä heidän palvelujaan
---

Jutun kirjoittaja hyvänä ihmisenä varmaankin soveltaa samaa periaatetta myös esim. asioidessaan tai käyttäessään perheenjäsentä ulkomaalaistaustaisen, suomea kehnosti puhuvan lääkärin luona. Joka vaivan/sairauden kohdalla. Soveltaahan?
« Viimeksi muokattu: 17.07.2018, 22:47:23 kirjoittanut Vellamo »

Java

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 6 039
  • Liked: 5197
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #590 : 17.07.2018, 22:08:12 »
Älkääs nyt, vaikka kielitaidottomille yrittäjille kävi nyt huonosti, niin onneksi Heli on kuitenkin HYVÄ ihminen :facepalm:
Älä usko mitään mitä kirjoitan!

Rokka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 082
  • Liked: 2564
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #591 : 18.07.2018, 08:05:39 »
Nyt kun tarkemmin ajattelen tuota Helin ylenantia, niin olen kyllä täysin samaa mieltä ja toivoisin, että muutkin Helin kaltaiset ihmiset toimisivat Helin haluamalla tavalla.
Jos nämä kaikki "moniarvoiset" ja "maahanmuuttomyönteiset" ihmiset asioisivat vain tällaisissa etnisesti rikkaammissa liikkeissä, niin saisipa tällainen nuivakin rauhassa asioida sellaisissa liikkeissä joissa tulee ymmärretyksi ihan suomen kielellä. Eikä tarvitsisi katsella noita "moniarvoisia" samassa liiketilassa.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 702
  • Liked: 53716
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #592 : 04.09.2018, 12:12:23 »
En keksinyt muutakaan ketjua.

Lainaus
A-studion kysely: Taloustieteilijät Bengt Holmström ja Sixten Korkman nousivat Suomen merkittävimpien ajattelijoiden joukkoon – "Taloustiede on uusi uskonto"

Humanistit jäivät talousviisaiden varjoon, kun A-studio kysyi maan merkittävimpiä ajattelijoita. Pentti Linkolan asema on säilynyt. Myös entisiä presidenttejä arvostetaan ajattelijoina. Ajattelijakyselyyn voi vastata jutun lopussa.

Filosofi, akateemikko Ilkka Niiniluoto ja taloustieteen nobelisti, professori Bengt Holmström nousivat kärkeen, kun A-studio kysyi eri alojen edustajilta merkittävimpiä suomalaisia ajattelijoita.

Kannoilla tulivat taloustieteilijä Sixten Korkman, tietokirjailija Osmo Soininvaara, kalastaja Pentti Linkola ja viestinnän professori Anu Kantola.
Yle 4.9.2018

Onhan tämä koomista, että Ylen kysyessä "eri alojen edustajilta" ja "yhteiskunnan vaikuttajilta", Suomen "merkittävimpien ajattelijoiden" kärkikuusikosta ainoastaan Pentti Linkola ei ole mokuttaja.

Lainaus
–Merkittävällä ajattelijalla on oppineisuutta, laajaa sivistystä, mutta hän on myös omaperäinen ja keskustelee julkisuudessa rohkeasti, entinen pääministeri Paavo Lipponen määritteli.

Lipposen ajattelijalistalle tulivat Osmo Soininvaara sekä kirjailijat Merete Mazzarella ja Juha Hurme.

Lainaus
– Kyse on myös valtarakenteista. Julkisuutta ajatuksilleen saavat yleensä ne, joilla on jo valmiiksi valtaa, ja siten he vaikuttavat olevan merkittäviä ja vaikuttavia, tutkija ja feministi Saara Särmä pohti.

Särmän listalla olivat toimittaja Koko Hubara, lihavuustutkija Hannele Harjunen ja saamelaisnuorten taiteilijakollektiivi Suophanterror.

Lainaus
Feministipuolueen puheenjohtaja Katju Aro katsoi, että keskusteluasemaan pääseminen ei ole ollut tasavertaisesti mahdollista esimerkiksi naisille ja eri vähemmistöihin kuuluville.

–Siksi suhteutin ajattelijoiden vaikuttavuutta myös mahdollisen yleisön kokoon. Muuten listalle päätyisi vain iäkkäitä valkoisia miehiä.

Aron listalla ovat kansalaisaktivisti Maryan Abdulkarim, mediatutkija, sukupuolentutkimuksen professori Anu Koivunen ja kansainvälisen oikeuden professori Martti Koskenniemi.

Edit:
Oma ketju: Suomen merkittävin ajattelija
« Viimeksi muokattu: 23.09.2018, 13:23:52 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

l'uomo normale

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 8 790
  • Liked: 4328
  • Je suis. Ihmisenä ja kuluttajana.
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #593 : 04.09.2018, 12:17:13 »
Onhan tämä koomista, että Ylen kysyessä "eri alojen edustajilta" ja "yhteiskunnan vaikuttajilta", Suomen "merkittävimpien ajattelijoiden" kärkikuusikosta ainoastaan Pentti Linkola ei ole mokuttaja.

Linkola saanee mokutuksen puutteen anteeksi, koska ikä ja hän on kuitenkin johdonmukaisesti julistanut ihmisten laajamittaisen tappamisen hyvää tekevää vaikutusta.
And madness and despair are a force.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 702
  • Liked: 53716
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #594 : 23.09.2018, 13:22:12 »
Sama juttu samasta näkökulmasta on ollut aiemmin Ylen suomen- ja ruotsinkielisissä tv-uutisissa:

Lainaus
Många välintegrerade invandrare kan komma att visas på dörren om den österrikiska regeringen får sin vilja igenom. Experter varnar för att det här kan skada landets ekonomi.

Syskonen Hasti och Taghi flydde från Afghanistan år 2010. Efter tre år i Schweiz, ett år i Danmark och ett år i Tyskland kom de till Österrike för tre år sedan.
Svenska Yle: Man känner sig mindre välkommen, berättar syskonen Hasti och Taghi - de hoppas på en framtid i Österrike trots negativt asylbesked 23.9.2018

Afganistanilaiset sisarukset Hasti ja Taghi lähtivät Afganistanista vuonna 2010. Viettivät kolme vuotta Sveitsissä, vuoden Tanskassa, vuoden Saksassa ja nyt viimeksi kolme vuotta Itävallassa, josta tuli (ties kuinka mones) kielteinen turvapaikkapäätös. Valittavat, että eivät enää tunne itseään tervetulleiksi...

Hasti on mukana teatteriprojektissa ja Taghi harjoittelijana leipomossa. Jutun mukaan asiantuntijat ovat sitä mieltä, että tiukka turvapaikkapolitiikka vahingoittaa Itävallan taloutta. Tarkemmin sanottuna asiantuntijoita löytyy juttuun tasan yksi, sikäläisen vastaanottokeskuksia ylläpitävän Diakonissalaitoksen työntekijä Christoph Riedl. Riedelin asiantuntijuuden perustaksi osoittautuu googlettamalla 20 vuoden työ vastaanottokeskuksessa.

Suomenkielisessä versiossa Riedl esitetään näillä meriiteillä tutkijaksi.

Lainaus käyttäjältä: Petri Raivio, Yle
Poliittisten tuulien kääntyminen näyttäisi vaikuttavan myös turvapaikkapäätöksiin. Diakoniajärjestön tutkija Christoph Riedl arvioi, että poliittinen paine vaikuttaa etenkin sisäministeriön alaisen ensimmäisen portaan ratkaisuihin.

– Tällä hetkellä näyttää siltä, että siellä tehdään päätöksiä hyvin rajoittavin perustein, Riedl sanoo.

Hänen mukaansa linjan muutoksesta kertoo sekin, että viimeisen vuoden aikana joka neljäs ensimmäisen asteen ratkaisu on muuttunut oikeusistuimissa, jotka ovat poliitikoista riippumattomia.

– Se on valtava osuus. Yksikään yritys tai viranomainen ei voisi sallia itselleen tuollaista virheprosenttia, Riedl sanoo.

Ruotsinkielisessä versiossa Riedl esitti prosentiksi 42. Oli mikä oli, prosentti ei kerro yhtään mitään valituksissa (saati hakemuksissa) paljastuneiden virheiden osuudesta, sillä valituksissa esitetään tyypillisesti hakemukselle uusia perusteita.

Itävallassa afganistanilaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymisprosentti oli muuten alkuvuonna sama 29 kuin Ruotsissa. Alle puolet siitä mitä "tiukassa" Suomessa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

mikkoellila

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 841
  • Liked: 1380
  • Thybrim multo spumantem sanguine cerno. -Vergilius
    • Sound System-blogi
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #595 : 24.09.2018, 17:20:48 »
Afganistanilaiset sisarukset Hasti ja Taghi lähtivät Afganistanista vuonna 2010. Viettivät kolme vuotta Sveitsissä, vuoden Tanskassa, vuoden Saksassa ja nyt viimeksi kolme vuotta Itävallassa, josta tuli (ties kuinka mones) kielteinen turvapaikkapäätös. Valittavat, että eivät enää tunne itseään tervetulleiksi...

Se ei lakkaa hämmästyttämästä minua, että valtamediassa ei koskaan lainkaan mainita sitä, että ihmisillä, jotka ovat kulkeneet useiden turvallisten maiden läpi, tai jopa asuneet vuosikausia turvallisissa maissa, ei ole lain mukaan mitään oikeutta hakea turvapaikkaa.
En halua Euroopan yhteiskuntien muuttuvan sellaisiksi kuin Afrikan ja Lähi-idän yhteiskunnat. En usko afrikkalaisten ja lähi-itämaalaisten käyttäytyvän Euroopassa eri tavalla kuin Afrikassa ja Lähi-idässä. Tästä syystä vastustan Afrikan ja Lähi-idän väestöjen siirtymistä Eurooppaan.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 702
  • Liked: 53716
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #596 : 05.10.2018, 14:49:44 »
Joku on painellut Reijo Ruokasen nappuloita:

Lainaus
Jonninjoutavaa sontaa vai oikeaa asiaa?

Tiedätkö, kuinka monta turvapaikkahakemusta Suomessa jätettiin kuluvan vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana, siis toukokuun loppuun mennessä?

Arvaa.

Arvaan, että arvasit väärin. Oikea vastaus on 1597.

Niistä uusintahakemuksia on 388. Uusia turvapaikanhakijoita tänne tuli siis 1209.

Kesällä tahti ei ole kiihtynyt.

Vuonna 2017 uusien turvapaikanhakijoiden määrä oli 2139.

Määrä on mitätön, mutta jostain syystä meillä julkinen keskustelu pyörii vahvasti turvapaikanhakijoiden ympärillä. Lisämaustetta meteliin tuovat poliitikot, jotka huvikseen valehtelevat toistensa sanoneen sitä tai tätä tai keksivät tulleensa vainotuiksi.

He käyttävät meitä hyväksi. He ohjaavat huomiomme turhuuteen.

ONNEKSI on fiksujakin asioita, joista voi jopa innostua.

Ruotsin Karoliininen instituutti on myöntänyt tämän vuoden lääketieteen Nobel-palkinnon yhdysvaltalaiselle James P. Allisonille ja japanilaiselle Tasuku Honjolle.

He ovat tehneet uraauurtavaa tutkimusta syövän immunologisen hoidon kehittämisessä.

[poistettu syöpäasiaa]

Lauri A. Aaltonen on varma siitä, että ihminen nujertaa syövän. Kyse on vain siitä, koska.

Olisi hienoa kuulla poliitikkojen ottavan kantaa siihen, miten kykenemme paremmin tukemaan syöpätutkimusta ja syövän vastaista taistelua.

Emme kuule.

Kuulemme kansanedustajan valehtelevan siitä, mikä pääministeriä iljettää. Kuulemme jonninjoutavaa sontaa turvapaikanhakijoista ja ilkeistä opettajista, jotka kuulemma sumuttavat oppilaita ja teettävät kaikenlaisia julisteita, joista evoluutiota epäilevä erityisopettaja-kansanedustaja pahoittaa mielensä.

Ala-arvoisen julkisen keskustelun ainoa hyvä puoli on, että ainakin on tilaa parantaa.

Tason nostaminen ei vaadi Nobel-tasoista osaamista. Normijärki riittää.

Kirjoittaja on Tekniikan maailman päätoimittaja.
Ilta-Sanomat 4.10.2018

En tiedä, mitä medioita päätoimittaja Ruokanen seuraa, mutta Suomessa "julkinen keskustelu" ei pyöri "vahvasti turvapaikanhakijoiden ympärillä". Toinen Ruokasen väite on, että turvapaikanhakijat ovat keskustelunaiheena "ala-arvoinen", koska turvapaikanhakijoiden määrä on ollut hänen mielestään "mitätön". Poliitikkojen pitäisi mieluummin keskustella siitä, miten tuemme paremmin syöpätutkimusta.

Arvaa mitä, Reijo? Turvapaikkapolitiikka ja syöpätutkimuksen rahoitus liittyvät politiikassa yhteen. Turvapaikkamaahanmuutto kun vähentää muihin tarkoituksiin käytettävissä olevaa, politiikan kautta jaettavaa julkista rahaa. Äläkä vain väitä, että sen määrä on mitätön. Yhden Suomeen jäävän turvapaikanhakijan elinkaarikustannuksiksi voi varovastikin arvioida noin puoli miljoonaa euroa.

Vertailun vuoksi valtion tuki yliopistosairaalojen kaikelle lääketieteelliselle tutkimukselle on noin 20 miljonaa euroa vuodessa. Syöpätutkimuksessa hihkutaan siitäkin, kun saadaan käyttöön 1,5 miljoonaa euroa viideksi vuodeksi. Se on alle viidesosa yhden vastaanottokeskuksen vuoden kuluista.

Osoittaa muutenkin melkoista historian vähättelyä unohtaa jo kolme vuotta tapahtuneen jälkeen syksy 2015, jolloin Suomeen tuli pahimmillaan noin 4 000 turvapaikanhakijaa viikossa. Jo pelkät vastaanoton kustannukset nousivat miljardiluokkaan. Edelleen tuhannet silloin tulleet turvapaikanhakijat odottavat lukuisten kielteisten päätösten jälkeen sitä ensimmäistä myönteistä päätöstään. Pakkopalautukset ovat käytännössä jumissa, joten ei tarvitse lähteä kotiin, jos ei huvita.

Toisin kuin valtamediassa annetaan ymmärtää, pienentyneet turvapaikanhakijamäärät eivät ole seurausta hallituksen toimista Suomen turvapaikkapolitiikan kiristämiseksi. Suomen hallitus ei nimittäin ole tehnyt käytännössä mitään uuden kriisin estämiseksi. Päinvastoin, Suomi on etenkin suhteessa Ruotsiin vetovoimaisempi (yli kaksinkertaiset hyväksymisprosentit!) kuin koskaan. Suomeen tulevia on vähemmän siksi, että muut maat ovat vaikeuttaneet Euroopan läpi kulkemista. Tämä voi muuttua tai tätä voidaan pakottaa muuttamaan (EU) milloin vain.

Siksi turvapaikkapolitiikka on politiikassa aivan yhtä tärkeä/mitätön aihe kuin jos tietäisimme, että vuotta 2015 vastaava tai vieläkin pahempi kriisi on tuloillaan. Nykyisellä menolla ja politiikalla se on nimittäin vain ajan kysymys.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 702
  • Liked: 53716
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #597 : 24.10.2018, 22:12:15 »
Höblän ex-päätoimittaja Jens Bergillä on (taas) asiaa.

Suomen demografinen tila on hälyttävä. Suomalaiset vanhentuvat, syntyvyys laskee ja maaseutu autioituu. Kehitys on uhka huoltosuhteelle ja hyvinvointivaltiolle. Tarvitsemme uutta verta. Tarvitsemme maahanmuuttajia. Muuten kuihdumme pois.

Yhtälön ratkaiseminen edellyttää maahanmuuttajien onnistunutta integraatiota yhteiskuntaan. Kotouttaminen ei ole toiminut Pohjoismaissa, kun EU:n ulkopuolelta saapuneet maahanmuuttajat eivät ole työllistyneet. Onneksi on myös työllistämisessä onnistuneita poikkeuksia kuten Närpio, Ruotsin Åre ja Norjan Gloppen, joista voi ottaa mallia. Homma hoituu, kunhan on tarpeeksi poliittista tahtoa.

Tosin vielä tämäkään ei ihan riitä, vaan lisäksi kotoutumisen onnistumiseksi maahanmuutosta on puhuttava kivasti. Ei siis puhuta siitä enää "ongelmana" vaan esimerkiksi "kehitysprojektina." Vaikka kaikki eivät ole vakuuttuneita pakolaisten haalimisen järkevyydestä, niin myös vastahankaiset saadaan asian taakse, kun selitetään, että vastaanotto on välttämätöntä talouden ja huoltosuhteen pelastamiseksi. Maahanmuuttokysymyksessä sydän ja lompakko kohtaavat.

Kun vaalit ovat vain puolen vuoden päässä, muiden puolueiden pitää pelata Perussuomalaiset ja Sininen tulevaisuus paitsioon, jotta maahanmuutossa päästään tositoimiin. "Me tarvitsemme tähän maahan epätoivoisesti uusia ihmisiä, ja sen on oltava priorisoitu kehitysprojekti", vetoaa Berg lopuksi.

Lainaus
Utan lyckad integration av invandrare tynar vi bort

Vårt välfärdssamhälle hotas av ett sviktande befolkningsunderlag. Vi behöver nytt blod in i arbetslivet för att lösa ekvationen. För att lyckas krävs en politisk vilja att se den stora bilden. Med ett halvår kvar till valet är det tyst.

Det demografiska läget är alarmerande. Den inrikes födda befolkningen blir generellt sett äldre, nativiteten är låg och stora delar av landet avfolkas i snabb takt. Utvecklingen gäller Norden i allmänhet men Finland i synnerhet.

När man tar en titt på kartan som visar var befolkningen ökar respektive minskar färgas största delen av den finländska kartan röd. Läget blir ännu mera kritiskt när man jämför andelen personer som är i arbetsför ålder med personer som har fyllt 65 år. Det fallande befolkningsunderlaget utgör ett direkt hot mot den finländska försörjningsbalansen och välfärdsmodellen.

Givet att trenden med en låg nativitet håller i sig är en positiv nettoinvandring den enda framkomliga vägen. Under 2000-talet har invandringen redan nu svarat för den absolut största delen av befolkningstillväxten i Norden. Med den tickande demografibomben runt hörnet kommer vi i framtiden att vara ännu mer beroende av nyanlända.

För att lösa ekvationen krävs en lyckad integration. Den faktor som är mest avgörande i den processen är steget in på arbetsmarknaden. De nyanländas integration på arbetsmarknaden är därför en av de största utmaningarna vi har att tackla i dag.

Förra veckan publicerade Nordens välfärdscenter publikationen Ny i Norden – vägen till arbete. I den kan man bland annat läsa om hur sysselsättningsläget ser ut för olika befolkningsgrupper i dag.

Allmänt taget ser läget likadant ut i de nordiska länderna. Arbetslösheten bland de inrikes födda är lägre än bland de utrikes födda. Bland de utrikes födda är arbetslösheten högst för personer som inte är födda i ett EU-land.

Men det finns skillnader i statistiken. Finland sticker ut med en jämförelsevis hög arbetslöshet i samtliga grupper. År 2017 var nästan 20 procent av personerna (15–64 år) födda utanför EU arbetslösa. Motsvarande siffra i Norge och Danmark var cirka 11 procent.

Också i Sverige är arbetslösheten bland personer födda utanför EU hög
, men då är det värt att komma ihåg att Sverige 2015 tog emot cirka 160 000 asylsökande i jämförelse med drygt 30 000 i Finland.

Trots skillnaderna i statistiken är den grundläggande utmaningen densamma i de nordiska länderna. Om vi misslyckas med integrationen av nyanlända hotas välfärdsmodellen. Därför är det här ett givet område där de nordiska länderna bör ta alla tillfällen i akt att lära sig av varandra. Speciellt för Finland, som är sämst i klassen, borde det vara ett mycket högt prioriterat ämne.

[...]

Det tycks överlag vara lättare att få till stånd det här samarbetet på mindre orter. Bland de lyckade exemplen finns Närpes, svenska Åre och norska Gloppen. Alla tre har en befolkning på cirka 10 000 invånare. Alla tre har lyckats utmärkt med att integrera nyanlända på arbetsmarknaden och därför fått invandrarna att stanna kvar i glesbygden.

Närpes börjar redan ha en lång och positiv erfarenhet av integration på den lokala arbetsmarknaden. Den företagstäta småstaden har lyckats kombinera behovet av arbetskraft med ett smidigt samarbete med den tredje sektorn. En positiv kultur och inställning tycks föda ny framgång.

[...]

En annan gemensam nämnare för framgångshistorierna är den politiska viljan. På de orter där politikerna har lyckats enas kring en gemensam bild av utmaningarna och framtiden har också integrationen bäst förutsättningar att lyckas. Till exempel i Åre har de ledande politikerna själva drivit frågan som ett mycket högt prioriterat ämne på agendan.

Det handlar också om hur vi talar om frågan. På de ställen där integrationen har varit lyckad talar aktörerna om integrationen av nyanlända som ett utvecklingsprojekt snarare än som ett problem. Redan ordet utvecklingsprojekt i sig har en klang som lyfter det högt upp på de flesta agendor.

Även om den lokala politiska viljan börjar finns på många håll i Finland har den hittills saknats på en nationell nivå. Oberoende av om man humanitärt sett anser att man ska hjälpa flyktingar eller inte borde man trots allt kunna enas kring den stora bilden om ekonomi och den ohållbara framtida försörjningsbalansen. I den frågan kan hjärta och plånbok mötas.

Det är mindre än ett halvår kvar till vårt riksdagsval och hittills har det varit mestadels tyst kring den här frågan. Regeringen sitter som gisslan hos Blå framtid och de stora oppositionspartierna har överlag fokuserat på att säga så lite som möjligt.

Det sannolika är att varken Blå framtid eller Sannfinländarna kommer att sitta med i nästa regering. Blå framtid faller på sitt minimala väljarstöd och Sannfinländarna på sin kompromisslösa taggighet. Senast då borde de övriga partierna – över alla partigränser – träda till och enas kring den stora bilden.

Vi behöver desperat nya människor till det här landet och det ska ses som ett prioriterat utvecklingsprojekt.

Jens Berg är företagare, tidigare chefredaktör för HBL och moderator på sex nordiska seminarier som arrangeras av Nordiska rådet under 2018.
Hbl 24.10.2018
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

kivimies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 313
  • Liked: 2534
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #598 : 24.10.2018, 22:28:33 »
Lainaus
Suomen demografinen tila on hälyttävä. Suomalaiset vanhentuvat, syntyvyys laskee ja maaseutu autioituu. Kehitys on uhka huoltosuhteelle ja hyvinvointivaltiolle. Tarvitsemme uutta verta. Tarvitsemme maahanmuuttajia. Muuten kuihdumme pois.

Maahanmuutto ei estä maaseudun autioitumista. Haja-asutusalueelle sijoitetut olekeluluvan saaneet tp-hakijat löytyvät hyvin pian pääkaupunkiseudulta, jossa sitä kasvua vasta riittääkin.

Hyvinvointivaltiota ei rahoiteta huoltosuhteella, vaan verotulojen ja palveluihin käytettyjen menojen erotuksella.
Halpatyössä olevat ja runsaasti palveluita kuluttavat muuttajat eivät pelasta, vaan tuhoavat hyvinvointivaltion, vaikka huoltosuhdemittarit näyttäisivät kuinka vihreää. "Väestökadon" saattavat kyllä paikata, mutta kuka haluaa sitä?

Toisekseen, maahanmuuttajatkin ikääntyvät, kuka maksaa heidän eläkkeensä. Eläkkeitä ei voi rahoittaa rajattomalla väestönkasvulla.

Jo nykyisillä nettomaahanmuuton määrillä Suomen väkiluku ylittäisi kuusi miljoonaa vuonna 2063 (Tilastokeskuksen ennuste 2015)
Jos maahanmuuttoa lisättäisiin merkittävästi, niin väkiluku voisi kasvaa yli seitsemään miljoonaan. Se siitä "väestökadosta".
Toimittaja halunnee väestönräjähdyksen myös Suomeen?

pienivalkeapupu

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 214
  • Liked: 1345
  • Pupu nimeltä Winston
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #599 : 24.10.2018, 22:54:19 »
^ ^   Joku voisi huomauttaa ex päätoimittelijalle, että matut sopeutuvat maaseudulle suht huonosti - kun tuollaisia ehdottelee.
Köyhä ja kipeä. Kumpikin on parempi.

Jos jo pelkkä sukkiesi värisävy saa mielesi levottomaksi, soita psykiatrille!

Tagit: