UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä  (Luettu 279850 kertaa)

DuPont

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 701
  • Liked: 2412
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #660 : 19.03.2019, 01:44:59 »
Lainaus
Margaret Atwoodin Orjattaresi ei ole scifiä, vaan vain hieman etäännytetty tarina elämästä muslimimaassa.

Tiettävästi vuonna 1985 ilmestyneen Orjattaresi-romaanin kirjoittamiseen antoi kipinän Iranin islamilainen vallankumous vuonna 1979 ja sen tuoma naisten aseman  romahdus Iranissa.
Aivan, tarina on telkkuversiossa siirretty "kristilliseen" maailmaan, koska islamia ei uskalleta arvostella. Voi tulla kuula päähän.

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 576
  • Liked: 17750
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #661 : 19.03.2019, 07:40:54 »
Lainaus
Joel Willans haluaisi oman tv-ohjelman Suomeen. Neuvotteluja on jo käyty. Mietintämyssyssä on sekä suomalaisia ilmiöitä pohdiskeleva matkailuohjelma että maahanmuuttoon liittyvä sarja.

– Haluaisin esitellä menestyneitä maahanmuuttajia kuten saksalaissyntyisen G. F. Stockmannin ja skotlantilaisen James Finlaysonin.

Tyypillistä nimientiputtelua. Stockmannin tai Finlaysonin maahantulon tai bisneksien taustoihin ei mennä sen enempää. Annetaan näin implisiittisesti ymmärtää että a) heitä ilman Suomea ei olisi ja b) jos kyseenalaistaa jihad-Abdien rajoittamattoman maahanmuuton Suomeen perheineen, ei voi hyväksyä myöskään esim. Stockmannin tai Finlaysonin toimintaa Suomessa, ja näinollen olisi Suomen tuhoaja.

Tällä kertaa ei sentään mainittu legendaarista herra Fiskarsia. (Sellaista ei tosin ole olemassa, mutta olen senkin nimientiputtelussa nähnyt.)
« Viimeksi muokattu: 19.03.2019, 07:49:36 kirjoittanut foobar »
"Avaruudessa kukaan ei voi kuulla moku-ulinaasi" - Rändöm

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 31 499
  • Liked: 58656
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #662 : 17.04.2019, 12:51:55 »
Lainaus
Toimittajalta: Monikulttuurisuus on todellisuutta – sitä ei voi pyyhkiä pois

Sellaista vaihtoehtoa ei enää ole, että olisi Suomi ilman maahanmuuttajia. On etsittävä tapa elää yhdessä.

Suomi on aina ollut kansainvälinen ja täällä on aina asunut muualta muuttaneita. Sellaisia me olemme itse kukin.

Olemme riippuvaisia ulkomaankaupasta ja kansainvälisistä yhteyksistä. Jos ulkomaankauppa pysähtyisi edes muutamaksi päiväksi, kaupat olisivat tyhjiä. Tieteelle ja tutkimukselle kansainvälisyys on elinehto. Esimerkiksi tietotekniikka-alalta puuttuu nyt osaajia, eikä heitä saada vain Suomesta.

Meille maistuvat pizza ja kebab ja monenlaiset muut etniset ruoat. Riisi kasvaa Aasiassa ja Italiassa, ei Karjalassa, vaikka se onkin olennainen osa karjalanpiirakkaa. Makaronilaatikon perusaines ei ole suomalainen keksintö.

Kristinusko on globaali uskonto, syntyjään Lähi-idästä. Siniristilippumme risti on lainaa muualta. Maamme-laulun säveltäjä syntyi Hampurissa. Sen kirjoitti ruotsinkielinen runoilija, jonka isä oli maahanmuuttaja.

Kulttuuri, musiikki, kieli – mikään näistä ei elä tyhjiössä. Kansainvälisyys näkyy geeneissämmekin.

Suomessa on aina elänyt muualta muuttaneita, joskus vähän, joskus enemmän. Turvaa hakeneitakin olemme ottaneet vastaan: esimerkiksi pakolaisia neuvostovallankumouksen jaloista.

Viimeiset pari vuosikymmentä Suomi ja erityisesti pääkaupunkiseutu ovat astuneet kansainvälistymisessä ja monikulttuurisuudessa vielä paljon pidemmälle. Tänne on muuttanut paljon ihmisiä muista maista ja kulttuureista: töihin, opiskelemaan, perhettä perustamaan ja osa myös turvaa hakemaan.

Osa suomalaisista näkee tämän kehityksen uhkana ja korostaa maahanmuuton varjopuolia. Toiset löytävät asiasta lähinnä mahdollisuuksia. Ihan ensimmäiseksi monikulttuurisuus kannattaisi ottaa tosiasiana, joka ei muuksi muutu.

[...]

Rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat on tilasto, jonka perusteella usein uutisoidaan uskonnottomien määrän kasvavan. Tilasto ei kerro läheskään koko totuutta. Iso osa maahanmuuttajista ei nimittäin kuulu rekisteröityihin uskontokuntiin, vaikka he harjoittavat aktiivisesti omaa uskontoaan. Esimerkiksi Suomen muslimeista vain pieni osa on rekisteröity islamilaisten seurakuntien jäseniksi. Tilastoharha on suuri.

Uskonnollisuus ei ole mihinkään katoamassa, se monimuotoistuu. Monikulttuurisuutta ei saada pääkaupunkiseudulla pyyhittyä pois. Sen kanssa pitää oppia elämään.

Pauli Juusela
Kirkko ja Kaupunki 20.2.2019
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Jorma Teräsrautela

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 379
  • Liked: 1438
  • Somen sakeinta osastoa
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #663 : 05.05.2019, 16:23:43 »
Kirkko ja Kaupunki 15.4.2019  (Kari Salminen ja Maija Saari)

Rotudenialismia  Kirkko ja Kaupunki -lehdessä

Lainaus
Rotu on muodollinen – ja virheellinen – tapa jaotella ihmisiä eri tyyppeihin ja luokkiin.

Rotu on asia, jota ei pitäisi enää olla olemassakaan. Rasistit puhuvat roduista. Tavallistenkin ihmisten sanotaan ”rodullistavan” niitä, jotka ovat jotenkin erilaisia. Tiede kiistää eri ihmisrotujen olemassaolon, vaikka jotkut eivät näytä edes kuulleen asiasta.

Ihmisten jakaminen rotuihin on vanhanaikaista ja vaarallista.

Rotu on muodollinen tapa jakaa ihmiset biologisiin luokkiin tai tyyppeihin. Jo tuo jaottelu merkitsee rasismia, sillä rotujen erottelusta seuraa arvottaminen ja erilainen kohtelu: jako hyviin ja pahoihin tai edistyneisiin ja primitiivisiin.

Ihmisrotuja ei esiinny luonnossa.

”Rodun suuri paradoksi on se, että kaikesta aistinvaraisesta todistusaineistosta huolimatta rotua ei oikeasti ole olemassa”, kirjoittaa antropologian emeritusprofessori Peter Metcalf viime vuonna suomennetussa teoksessaan Antropologia.

Ihmisten välillä on havaittavia eroja, mutta jotta voitaisiin puhua roduista, ihmisiä määrittävien fyysisten ominaisuuksien pitäisi ilmetä säännönmukaisina yhdistelminä. Ja näin ei ole. Meitä määrittää loputon vaihtelu. On populaatioita, joissa yhdistyy miltei jokainen kuviteltavissa oleva ominaisuuksien yhdistelmä.

Tieto ei silti estä ihmisiä luulemasta toisin. Eikä se varsinkaan estä meitä kuvittelemasta kaikenlaista villiä.

Rodun paradoksi on se, että näemme, koemme ja ajattelemme sen olevaksi, mutta sitä ei esiinny luonnossa. Ihmisten välillä on geneettisiä eroja, mutta niistä ei muodostu erillisiä roduiksi kutsuttuja luokkia, joista taas kuvitellaan seuraavan erilaista käytöstä, kykenevyyttä joihinkin asioihin ja kulttuurisia taipumuksia.

Ihmisissä on eroja, mutta ei säännönmukaisten rotuluokittelujen mukaisia eroja.

Tässä jutussa on seuraavat virheet:

1.   Tiede ei kiistä ihmisrotujen olemassaoloa

2.   Rotujen olemassaolon tunnustamisesta ei seuraa arvottaminen, sillä tosiasioista ei voi päätellä miten asioiden pitää olla (”Humen giljotiini”)

3.   Ihmisiä määrittävät fyysiset ominaisuudet kyllä ilmenevät säännönmukaisina yhdistelminä. 

Rushtonin ja Jensenin taulukko luettelee näitä säännönmukaisuuksia
« Viimeksi muokattu: 05.05.2019, 19:53:19 kirjoittanut Jorma Teräsrautela »
Älkää työ pojat säästelkö niit sokerloitanne! Myö uijjaan koht.

Eurooppa on muuttunut värikkäämmäksi. Menet minne vain ja tilaat taksin, niin saat pakistanilaisen kuskin.

Tragedian synty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 849
  • Liked: 3420
  • "Leb' wohl, du kühnes, herrliches Kind!"
    • Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #664 : 05.05.2019, 17:18:00 »
Lainaus
Ihmisrotuja ei esiinny luonnossa.

Mitään rotuja ei esiinny luonnossa. Rotu on täysin mielivaltaisesti määritelty käsite, joka tarkoittaa vain sitä, mitä ihmiset sopivat sen tarkoittavan. Esimerkiksi käsite laji on paljon selkeämpi, koska se perustuu tiettyyn luonnossa todettavaan asiaan eli kykyyn tuottaa lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä. Tosin aivan eksakti sekään ei ole, sillä on olemassa kehälajeja.

Jos rotu määritellään siten, että ihmislajin sisäiset geneettiset klusterit eivät täytä sen kriteerejä, ihmisrotuja ei ole olemassa. Jos se määritellään toisin, ihmisrodut ovatkin olemassa. Kumpikaan määritelmä ei tieteellisestä näkökulmasta ole sen oikeampi kuin toinen. Niinpä tästä asiasta keskusteleminen on täyttä saivartelua.

Myös seuraaviin yksityiskohtiin haluan ottaa kantaa:

Lainaus
Rotu on asia, jota ei pitäisi enää olla olemassakaan [...] Ihmisten jakaminen rotuihin on vanhanaikaista

Tarkoittaako tuo, että eri ihmisrotuja on joskus ollut olemassa, mutta ne ovat jossain vaiheessa salaperäisesti lakanneet olemasta eri rotuja?

Lainaus
Rasistit puhuvat roduista

Kerro tämä asia kaikille niille, jotka syyttävät rasismista esimerkiksi maahanmuuttokriitikkoja. Nähtävästi olemme saaneet synninpäästön.

Lainaus
rotujen erottelusta seuraa arvottaminen ja erilainen kohtelu

Mikään ihmisluonnosta oppimani ei tue sellaista käsitystä, että toisten kohteleminen huonosti oikeasti perustuisi joihinkin oikeisiin ominaisuuksiin. Ihmisiä on tietenkin helppo valikoida sorrettaviksi heidän rotunsa perusteella. Mutta vaikka koko ihmiskunta nyt saataisiin aivopestyä uskomaan, että olemme kaikki samaa rotua, se ei lopettaisi ihmisten sortamista vailla perusteita. Sitten sorrettaisiin vasenkätisyyden, likinäköisyyden, vaatteiden, sukunimen tai minkä tahansa muun seikan vuoksi. Rotusorron nostaminen jonkinlaiseksi erityisongelmaksi on aikamoinen karhunpalvelus kaikkia niitä ihmisiä kohtaan, joita sorretaan jollain muulla perusteella. Onko vaikkapa vasenkätisyyden perusteella tapahtuva sorto vähemmän väärin? Kuka olisi valmis sanomaan sorretulle vasenkätiselle: "Ei sinua ainakaan sorreta rotusi vuoksi, joten älä valita!"

Lainaus
kirjoittaa antropologian emeritusprofessori

Jos antropologi ottaa kantaa biologiseen kysymykseen, meillä ei ole kerrassaan mitään syytä epäillä kannanoton tieteellistä validiutta. Asiaan löyhästi liittyen: historiantutkijan tieteellisellä arvovallalla julistan täten, että Fibonaccin lukujonossa on 3 563 957,03 alkulukua, ja vaadin tiedotusvälineitä julkaisemaan tämän tutkimustuloksen vastalauseitta!
Tragedian synty – blogi kaikille eikä kenellekään.
Utopian synty – tarina maailman optimoinnista.

Jorma Teräsrautela

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 379
  • Liked: 1438
  • Somen sakeinta osastoa
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #665 : 06.05.2019, 11:18:40 »
Jos ihminen olisi lintu, täysin mustat, käkkärätukkaiset linnut laskettaisiin omaksi alalajikseen "Ornis sapiens africanus".
Älkää työ pojat säästelkö niit sokerloitanne! Myö uijjaan koht.

Eurooppa on muuttunut värikkäämmäksi. Menet minne vain ja tilaat taksin, niin saat pakistanilaisen kuskin.

nutsy

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 248
  • Liked: 3312
  • ihminen
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #666 : 06.05.2019, 11:24:38 »
Tuossa vielä toimiva linkki yllä olevaan,

Lainaus
Essee: Fantasiakirjallisuus vilisee tarinoita roduista ja niiden välisistä sodista – todellisessa maailmassa eri ihmisrotuja ei ole olemassakaan

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/essee-fantasiakirjallisuus-vilisee-tarinoita-roduista-ja-niiden-valisista-sodista-todellisessa-maailmassa-eri-ihmisrotuja-ei-ole-olemassakaan

"Jokainen yhteiskunta ja kulttuuri on tietynlaisten ihmisten tuottama ja ylläpitämä."
      \
        :)

Shemeikka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 578
  • Liked: 7579
  • Oulu- Uleåborg
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #667 : 06.05.2019, 11:49:39 »
Moskeija & Basaari:

Lainaus
Natsismi seurauksineen teki mahdottomaksi enää puhua vakavasti roduista, ihmisten jakautumisesta erilaisiin biologisiin luokkiin ja niiden mukaisiin hierarkioihin.

Tuossa se villakoiran ydin on. "Rotuja ei ole" on poliittinen päätös ja ilman natseja roduista puhuttaisiin yhtä varmana tietona kuin ennen Toista maailmansotaa.
Vain kuolleet kalat kulkevat virran mukana.

"Ajattele itse, tai muut päättävät puolestasi." Aku-Kimmo Ripatti

(Oulu PS) http://asfalttikukka.blogspot.fi/
Nude but not naked.

Shemeikka- mamukurssin käynyt suomalainen

Somehow, Satan got behind me

Vaniljaihminen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 643
  • Liked: 5196
  • 白右
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #668 : 06.05.2019, 13:51:58 »
Julistetaan että "rotuja ei ole" mutta sitten kun puhutaan identiteettipolitiikasta, sitten niitä rotuja alkaa taas olla. Ristiriita poistuu kun tarkoitus on vaan tarpeeksi autuas (tai kun on tarpeeksi tyhmä).

Olihan natsismikin identiteettipolitiikkaa ja identiteettipolitiikan on vaikea olla olematta jonkun lahkoista natsismiakaan.
- Rebel with a cause.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 31 499
  • Liked: 58656
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #669 : 15.05.2019, 17:52:11 »
Lainaus
Baltian maiden kansalaisista kolmannes on muuttanut maasta EU-jäsenyyden aikana. Milloin Suomessa havahdutaan siihen, että maastamuutto on maahanmuuttoa isompi uhka, kysyy Reetta Räty.
Reetta Rädyn kolumni: Euroopassakin maastamuutto on maahanmuuttoa isompi uhka 15.5.2019

Lainaus käyttäjältä: Reetta Räty
Ja nyt: Eurooppa rakentaa muureja ulkorajoilleen. Kannatusmittaukset ennakoivat EU-vastaisille puolueille noin kolmanneksen kannatusta vaaleissa. Oikeusvaltiokehitys esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa on pöyristyttävää, eikä Vironkaan vaalitulosta tahdo tajuta: maa, jossa ei ole maahanmuuttajia, äänestää innolla puoluetta, jonka agendan kärjessä on maahanmuuton kiihkeä vastustus.

Mikä niitä vaivaa? Mikä meitä vaivaa? Mitä tapahtui 90-luvun optimismille ja tunteelle siitä, että kun rajat romahtavat alas, mikään voima ei saa niitä takaisin ylös?

Euroopan piti olla liberaali, ihmisoikeuksiin ja vapaaseen liikkuvuuteen uskova sivistyksen kehto, mutta nyt se on sisällissodassa omia arvojaan vastaan.

Kolumnista ei selviä, miksi on pöyristyttävää ja sisällissotaa Euroopan arvoja kohtaan, että Puola ja Unkari ovat kieltäytyneet ottamasta vastaan EU:n lähettämiä EU:n ulkopuolelta tulevia siirtolaisia, jotka eivät ole aiemmin jalallaan astuneet kumpaankaan maahan eivätkä välttämättä edes EU-alueelle. Esimerkiksi YK:n pakolaissopimus ei velvoita tällaiseen, eikä kyse ole yleensä edes pakolaissopimuksen tarkoittamista pakolaisista.

Virolaiset haluavat ennakolta välttää ne Suomessa ja Ruotsissa näkemänsä maahanmuuton ongelmat, joita EU:n ajama liberaali turvapaikkapolitiikka aiheuttaa. Viron vaalitulos heijastelee tätä.

Lainaus käyttäjältä: Reetta Räty
Tuoreessa kirjassa Vapiseva Eurooppa (Vastapaino) tutkijat Juri Mykkänen ja Antti Ronkainen kertaavat bulgarialaisen Eurooppa-tutkija Ivan Krastevin analyysia Itä-Euroopan maiden muukalaisvastaisuudesta harvinaisen ymmärrettävästi: ”Neuvostoliiton etupiiriin kuuluneissa maissa vallitsi tavallaan pakotettu kansainvälisyys, jonka vastapainona kylmän sodan jälkeinen vapauden huuma on johtanut oman etnisyyden korostamiseen mutta myös valtavaan maastamuuttoon. Miljoonat itäeurooppalaiset ovat käyttäneet uutta vapauttaan ja muuttaneet länteen paremman elämän toivossa. Tästä syntyy kierre, jossa jäljelle jäävä väestö kurjistuu ja samalla kasvaa katkera nationalismi, jota paikalliset populistipuolueet käyttävät hyväkseen omissa valtapyrkimyksissään. Syyllinen löytyy yhä useammin vapaan liikkuvuuden nimiin vannovasta Brysselistä.”

Onhan tämä ihan loogista: jos näkee Brysselin uutena Neuvostoliittona, pakolaiset sopivan ajankohtaisena uhkana ja oman taloudellisen tilanteensa uhattuna, voi hyvinkin järkeillä, että muutosta lupaava, tavallisten ihmisten tavallisia asioita ajava puolue on järkevä vaihtoehto, kun taas EU-liberaalit ovat jonkinlainen symboli petetyille lupauksille EU:n mukana tulevasta autuudesta, joka ei koskaan osunut omalle kohdalle.

Tämä tosiaankin on ihan loogista.

Jää kuitenkin vaikutelma, että ei oikein mene toimittajalla perille asti, vaan hänestä itäeurooppalaiset ovat huijattuina väärän tietoisuuden vallassa. Heidän pitäisi äänestää EU-liberaaleja, jotka avaisivat rajat ja pakottaisivat kaikki EU-maat vastaanottamaan pakkokiintiöiden kautta siirtolaisia toisista maanosista.

Lainaus käyttäjältä: Reetta Räty
Euroopan kiinnostavimmat trendit eivät välttämättä edes liity europarlamenttiin. Itse olen ollut ihan kuumissani maahanmuuton sijaan maastamuutosta. Monissa EU-maissa maastamuutto on paljon akuutimpi huoli kuin maahanmuutto. Romaniasta on lähtenyt 3,4 miljoonaa ihmistä, ja myös Espanjassa, Italiassa, Kreikassa ja Puolassa ihmisiä huolettaa enemmän maastamuutto kuin maahanmuutto. Baltian maiden kansalaisista kolmannes on muuttanut maasta EU-jäsenyyden aikana.

Kolmannes! Etusivu uusiksi, tämähän on valtava luku!

Maastamuutto on joissakin EU-maissa ihan oikeasti suuri ongelma, eivätkä useimmat puolueet halua puhua siitä tai kehityksen hillitsemisestä.

Lainaus käyttäjältä: Reetta Räty
Milloinkahan Suomessa havahdutaan siihen, että maastamuutto on maahanmuuttoa isompi uhka? Meidänkin koulutettu väkemme liikkuu rajojen yli ihan riippumatta eurovaaleista, nationalistien vaalimenestyksestä ja muukalaisvihamielisyyden hovikelpoistumisesta.

Tuskin havahdutaan sellaiseen tilanteeseen, jota tuskin tulee. Haittamaahanmuutto on Suomessa kaikilla mittareilla (vaikutukset talouteen, yhteiskuntaan, politiikkaan) aivan toisen kertaluokan ongelma kuin maastamuutto, mutta aivovuoto vain korostaa Suomen nykyisen maahanmuuton ja maahanmuuttopolitiikan kehnoutta.

Lainaus käyttäjältä: Reetta Räty
Vaikka päätyisi toiseen populistien panttivankina pyristelevään maahan, isoissa kaupungeissa voi rakentaa itselleen elämän, jossa ei tarvitse erikseen ”puolustaa Eurooppaa”, voi ihan vain elää sitä. Ainakin siihen asti, kun ilmastopakolaisuus pakottaa Euroopan saman pöydän ääreen kriisikokoukseen miettimään, olisiko sittenkin pitänyt uskoa Euroopan ideaan ja siihen, että nykyaikaisiin uhkiin on ihan pakko varautua yhdessä.

Ilmastokriisin seuraukset tulevat koskemaan eniten niitä, joille nyt syötetään ajatusta ilmastovouhotuksen turhuudesta. Kun kriisi puhkeaa, rikkaat ja vahvat selviävät, muut pyristelevät. Populismin onttous paljastuu, kuljetaan kauas Euroopan ideasta, rauhasta ja vakaudesta.

Ilmastopakolaisuus ei tule olemaan Suomessa ja Euroopassa oikeasti juuri minkäänlainen ongelma, elleivät EU-liberaalit tarkoituksella tee siitä ongelmaa runnomalla lakeihin keinotekoista turvapaikkaan oikeutetun "ilmastopakolaisen" määritelmää, kuten esimerkiksi vihreät haluavat.

Samoin hitaasti etenevä ilmastonmuutos tuskin tulee muuttumaan täällä kriisiksi, mutta EU-liberaalien äkkiväärä ilmastopolitiikka Afrikan Marshall-apuineen voi tulla eurooppalaisille äärimmäisen kalliiksi ja ajaa Euroopan viimeistään liittovaltiovaatimusten kautta sekasortoon.

e: typo
« Viimeksi muokattu: 15.05.2019, 19:23:28 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

kivimies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 658
  • Liked: 3429
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #670 : 15.05.2019, 18:13:11 »
Lainaus
Milloin Suomessa havahdutaan siihen, että maastamuutto on maahanmuuttoa isompi uhka, kysyy Reetta Räty.

Räty ei viitsinyt laittaa kolumniinsa tilastoja Suomen maastamuutosta, ilmeisesti, koska ne eivät olisi palvelleet tarkoitusta. Suomalaistaustaisten nettomaahanmuutto on viimeisen 15 vuoden aikana ollut keskimäärin -900 per vuosi ja ulkomaalaistaustaisten 13800 per vuosi. Suomessa maahanmuutto on volyymiltään huomattavasti suurempaa kuin maastamuutto.

Mitä tulee maastamuutoon, siihen on useita eri syitä, mutta varmasti tärkein niistä on taloudellinen. Kun rahaa laitetaan maahanmuuton kustannuksiin, niin verotus nousee tai julkiset palvelut heikkenevät. Tämä varmasti lisää maastamuuttoa. Lisäksi maahanmuuton aiheuttama elinympäristön muutos voi myös kannustaa maastamuuttoon.

Maastamuutto on vakavampi ongelma Itä-Euroopassa. Tosin tärkein syy tähän on Rädyn ihailema EU ja sen vapaa liikkuvuus.
« Viimeksi muokattu: 15.05.2019, 18:15:32 kirjoittanut kivimies »

Syämmistynyt

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 305
  • Liked: 2194
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #671 : 15.05.2019, 18:31:16 »
Toimittajan on syytä töräyttää säännöllisin väliajoin julki uskontunnustuksensa rajattomuuteen ja ilmastonmuutokseen, että kollegat tykkäisivät, ja pääsisi jatkossakin telkkariin.  Varmaan eniten ajatustyötä noissa kirjoituksissa vaatii, että osaa toistella juuri vaadittavaa mielipidettä, mutta vaihtelevin sanoin, että onnistuu kuulostamaan samalla tuoreelta, ja kuin olisi asian juuri ihan itse keksinyt.

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 752
  • Liked: 20794
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #672 : 15.05.2019, 19:40:42 »
Lainaus
Milloin Suomessa havahdutaan siihen, että maastamuutto on maahanmuuttoa isompi uhka, kysyy Reetta Räty.

Räty ei viitsinyt laittaa kolumniinsa tilastoja Suomen maastamuutosta, ilmeisesti, koska ne eivät olisi palvelleet tarkoitusta. Suomalaistaustaisten nettomaahanmuutto on viimeisen 15 vuoden aikana ollut keskimäärin -900 per vuosi ja ulkomaalaistaustaisten 13800 per vuosi. Suomessa maahanmuutto on volyymiltään huomattavasti suurempaa kuin maastamuutto.

30 viime vuoden aikana maahan on haalittu asyylihumpuukilla noin 100.000 muslimia Aasian ja Afrikan kehitysmaista. Tulivat kun annettiin. Jotkut suomalaiset jopa elävät tästä saamalla palkallaan.

Tuon maahanmuuton negatiivisten ilmiöiden saldo on helposti havaittavissa ja haarukoitavissa. Siten tuo on selkeästi paljon suurempi uhkatekijä kuin maastamuutto. Edes maastamuutto ei olisi näiden osalta uhkatekijä, vaan päinvastoin, koska näistä kertyy vuosittain yhteiskunnalle miljardikustannukset. Lähialueilla pystyttäisiin auttamaan huomattavasti suurempaa ihmisjoukkoa noilla kustannuksilla tai vastaavaa määrää pienemmillä kustannuksilla.

Norjassa on lisäksi tutkimuksissa havaittu, että asyylillä maahantulleet saattavat myös muuttaa maasta pois, mutta tämä koskee lähinnä koulutettuja henkilöitä. Kouluttamattomat ja sossun varassa elävät kyllä jäävät, eivätkä ikinä lähde minnekään. Syy on helppo arvata.

kivimies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 658
  • Liked: 3429
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #673 : 23.05.2019, 17:11:09 »
Hesari haastatteli apulaispormestari Anni Sinnemäkeä (vihr) Itäkeskuksen täydennysrakentamiseen liittyen. Haastattelu tehtiin paikan päällä.

Sinnemäki kertoo lapsuudestaan 80-luvun Itäkeskuksessa ja muistelee, kuinka "Itäkeskuksessa pyörinyt väestö" oli sillloin "homogeenistä".

Toimittaja lisää tähän, että aukiolla on nyt "taustoiltaan hyvin erilaisia" ja "monia eri kieliä puhuvia" ihmisiä.

Lainaus
Kun suuntaamme kohti Stoan kulttuurikeskuksen uusittua aukiota, Sinnemäki muistelee, kuinka homogeeninen ihmisjoukko pyöri hänen kouluaikanaan Itäkeskuksessa. ”Se näkyy hyvin myös arkkitehtien silloisista havainnekuvista.”

Aukion avajaisissa kuhisee väkeä. Auringossa paistattelee taustoiltaan hyvin erilaisia ihmisiä ja monia eri kieliä puhuvia. Sinnemäki katselee ympärilleen. ”Aika kauan on kulunut kouluajoista.”

HS (23.5.2019)

Tagit: