HOMMAN KESKUSTELU > Tupa

Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä

<< < (155/158) > >>

Nuivettunut Han-nenetsi:

--- Lainaus käyttäjältä: Roope - 24.10.2021, 19:24:15 ---[...]

--- Lainaus käyttäjältä: HS ---Eurooppa myy menneisyyttään turisteille, koska muuta ei enää ole, sanoo hittikirjailija Ilja Leonard Pfeijffer
[...]
ONGELMA on, että maahanmuuttajat nähdään numeroina.
”Yksi maahanmuuttaja on veli mutta kymmenet tuhannet ovat uhka. Haaste on nähdä heidät kymmeninä tuhansina veljinä.”
[...]
Helsingin Sanomat 24.10.2021

--- Lainaus päättyy ---

--- Lainaus päättyy ---
Onpas vasemmistotaiteilijalla toksisen miesnormatiivinen ajattelutapa.  :flowerhat:

Roope:

--- Lainaus ---Karina Jutila: Kriisitilanteissa testataan kansakunnan suoristuskykyä

Murrosten edessä on järjetöntä käyttää aikaa jatkuvaan riitelyyn.

[...]

Tässä artikkelissa arvioin, mihin Suomessa pitäisi havahtua, jotta täällä olisi hyvä elää ja yhteiskunta selviäisi kunniakkaasti, kun väestökehityksen ja ilmastonmuutoksen seuraukset realisoituvat.

[...]

Edessä on ainakin kolme kokonaisvaltaista muutosta. Ensinnäkin vanhusten määrän kasvu tulee näkymään hoiva-aloilla ja heijastumaan yleisemmin työpaikoille, koska yhä useamman työikäisen voimia vievät paitsi muuttuvat työ ja koti myös avun tarpeessa olevat vanhemmat.

[...]

Toiseksi: tulevina vuosina muuttoliikkeet yleistyvät ja ulkomaalaistaustaisen väestön määrä kasvaa selvästi myös Suomessa. Syitä tähän ovat ilmastokriisin kauaskantoiset seuraukset eri puolilla maailmaa sekä poliittiset ja uskonnolliset konfliktit, jotka rikkovat ihmisoikeuksia ja luottamusta tulevaan.

Usein muutto on unelma, sattuman seuraus tai osa elämäntapaa, eikä kytkeydy yhteiskunnallisiin tai yksityisiin ongelmiin. Ihmisten liikkuvuutta lisää myös se, että osaajapulasta kärsivät maat kannustavat muuttamaan. Kansainvälisyys on valtioiden ja yritysten menestystekijä.

Jotta Suomi hyötyy muuttoliikkeistä, kotoutumisen väylien on oltava kunnossa sekä yksin muuttaville että perheille. Yhtä tärkeää on auttaa suomalaisia kohtaamaan uusia ihmisiä. Yleisen asenneilmaston lisäksi on seurattava, mitkä tekijät herättävät epäluuloa piilevästi ja mikä rohkaisee yhteiseloon. Lapset ja nuoret voivat olla mallina vanhemmille sukupolville. Myös asenteet työpaikoilla ratkaisevat paljon.

Globaalien kriisien yhteydessä muuttoaallot voivat olla isoja ja yllättäviä. Jotta vältytään jyrkiltä reaktioilta ja ratkaisuilta pakkoraossa, tarvitaan hätäavun rinnalle suunnitelmat siitä, miten uudet ihmiset otetaan huomioon palveluissa, työelämässä, asuinalueilla ja harrastuksissa. Jos kotoutumista tuetaan kapeasti viranomaisvoimin eivätkä kansalaiset ole muutoksessa mukana, yhteisvastuu jää haaveeksi ja ongelmat ovat todennäköisempiä kuin onnistuminen.

[...]

Kolmas aikamme riskitekijä on demokratian rapautuminen. Useissa Euroopan maissa kavennetaan tietoisesti median, oikeuslaitoksen ja kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia. Vuosi sitten väistynyt Yhdysvaltain presidentti kyseenalaisti vaalituloksen ja yllytti mellakointiin. Jälkikäteen on paljastunut vallankaappauskaavailuja samalta ajalta.

[...]

Näihin peilaten Suomi on onnela, eikä ole ihme, että demokratiakeskustelu on täällä satunnaista ja laimeaa. Vähemmistöjen oikeudet ovat likimain ainoa nouseva teema.

[...]

Tilanne voi pahentua. (..) Karkean aktiiviset-passiiviset-jaon rinnalle voi muodostua kolmas ryhmä, johon samastuvat alkavat etsiä radikaalia tapaa muuttaa yhteiskuntaa. Kun länsimaissa haastetaan demokratiaa voimakeinoin jo nyt, kivikovalle vaihtoehdolle löytyy esikuvia tutuilta kieli- ja kulttuurialueilta.

Vaikka väkivaltaisesta suuntauksesta kiinnostuneita olisi lukumääräisesti vähän, sillä olisi vaikutuksia yleiseen ilmapiiriin, luottamukseen, sisäiseen turvallisuuteen ja Suomi-kuvaan.

[...]

Karina Jutila on yhteiskuntatieteiden tohtori ja E2 Tutkimuksen johtaja

--- Lainaus päättyy ---
Kanava 1/2022


--- Lainaus käyttäjältä: Karina Jutila ---Toiseksi: tulevina vuosina muuttoliikkeet yleistyvät ja ulkomaalaistaustaisen väestön määrä kasvaa selvästi myös Suomessa. Syitä tähän ovat ilmastokriisin kauaskantoiset seuraukset eri puolilla maailmaa sekä poliittiset ja uskonnolliset konfliktit, jotka rikkovat ihmisoikeuksia ja luottamusta tulevaan.
--- Lainaus päättyy ---

Eivät ilmastokriisi tai poliittiset ja uskonnolliset konfliktit sanele Suomeen muuttavien määrää, vaan sen määrää raja- ja maahanmuuttopolitiikka. Ilmastonmuutos ei ole minkäänlainen maahanmuuton peruste, ja tähänastiset humanitaarisista syistä tapahtuneet muutot olisi voitu ehkäistä lähes täysin toisenlaisella suomalaisella ja eurooppalaisella maahanmuuttopolitiikalla.

Maahanmuuton määrä ja laatu on ennen kaikkea poliittinen valinta, ei mikään vääjäämätön kohtalo. Kotouttamistoimet ovat haittamaahanmuuton hyödylliseksi kääntämisessä yhtä tyhjän kanssa. Sellainen ei ole onnistunut missään. Hyvän maahanmuuton yhteydessä taas ei ole tarvetta erillisille kotouttamistoimille ja asenneilmastoon vaikuttamiselle.


--- Lainaus käyttäjältä: Karina Jutila ---Tilanne voi pahentua. (..) Karkean aktiiviset-passiiviset-jaon rinnalle voi muodostua kolmas ryhmä, johon samastuvat alkavat etsiä radikaalia tapaa muuttaa yhteiskuntaa. Kun länsimaissa haastetaan demokratiaa voimakeinoin jo nyt, kivikovalle vaihtoehdolle löytyy esikuvia tutuilta kieli- ja kulttuurialueilta.

Vaikka väkivaltaisesta suuntauksesta kiinnostuneita olisi lukumääräisesti vähän, sillä olisi vaikutuksia yleiseen ilmapiiriin, luottamukseen, sisäiseen turvallisuuteen ja Suomi-kuvaan.
--- Lainaus päättyy ---

Kivikovalle vaihtoehdolle löytyy esikuvia tutuilta kieli- ja kulttuurialueilta? Kuka keksii loogisen selityksen, mihin ryhmään ja kulttuuriin Jutila tässä viittaa, sillä ei kai puhe voi olla muslimeistakaan?

Jäniksenkäpälä:

--- Lainaus käyttäjältä: Roope - 23.01.2022, 11:57:58 ---
--- Lainaus käyttäjältä: Karina Jutila ---Tilanne voi pahentua. (..) Karkean aktiiviset-passiiviset-jaon rinnalle voi muodostua kolmas ryhmä, johon samastuvat alkavat etsiä radikaalia tapaa muuttaa yhteiskuntaa. Kun länsimaissa haastetaan demokratiaa voimakeinoin jo nyt, kivikovalle vaihtoehdolle löytyy esikuvia tutuilta kieli- ja kulttuurialueilta.

Vaikka väkivaltaisesta suuntauksesta kiinnostuneita olisi lukumääräisesti vähän, sillä olisi vaikutuksia yleiseen ilmapiiriin, luottamukseen, sisäiseen turvallisuuteen ja Suomi-kuvaan.
--- Lainaus päättyy ---

Kivikovalle vaihtoehdolle löytyy esikuvia tutuilta kieli- ja kulttuurialueilta? Kuka keksii loogisen selityksen, mihin ryhmään ja kulttuuriin Jutila tässä viittaa, sillä ei kai puhe voi olla muslimeistakaan?

--- Lainaus päättyy ---

Lienee kyse Unkarista.

Roope:

--- Lainaus ---Senioriseisake

Kausi 6. 4/12. Maahanmuuttajat rikkaus vai taakka? Onko maahanmuutto väistämätöntä. Keskustelemassa monikulttuuriasiain päällikkö Hannele Lautiola ja lääketieteellinen asiantuntija, FT Veronica Kalhori.
--- Lainaus päättyy ---
Alfa-TV (25 min)

Jos tuo ei kuulosta vielä kummoiselta, niin kokonaisuuden kruunaa Senioriseisakkeen isäntänä toimiva mokutusfraasikokoelma Kimmo Kiljunen.

Opimme muun muassa, kuinka mediassa ei kerrota menestyvistä maahanmuuttajista ja että suomalaiset ne vasta raiskaavatkin.

"Maahanmuutto. Se on mielenkiintoinen ilmiö, joka on nyt kohdannut Suomenkin aika voimakkaasti."

"Ihmiset on liikkunu. Aina on liikkunu ja liikkuu vieläkin." (Onko maahanmuutto väistämätöntä.)

"Är det utmärkt! Är det utmärkt!. Sehän on mahtavaa, että puhut sekä suomea että ruotsia! (..) Häkellyttävän hyvin puhut suomea." (muutti Suomeen 23 vuotta sitten)

"Suomessa maahanmuuttajataustaiset pärjäävät tosi hyvin, mutta siitä puhutaan tosi vähän. Aina otetaan näitä negatiivisia tarinoita ja tapauksia esille erityisesti mediassa." (äiti lukutaidoton ja siksi ikuinen työtön)

"Vika [maahanmuuttajien kolminkertaisessa työttömyydessä] ei ole siinä, niin kuin meille annetaan ymmärtää, että maahanmuuttajat on sosiaalipakolaisia tai tulisivat tänne laiskottelemaan, vaan vika on todella siinä, että he eivät tahdo saada niitä luontevia työtehtäviä. Kyllähän me tiedämme tämän. Monet työnantajat vieroksuvat, kun on vieraskielinen nimi."

Roope:
Maahanmuutto on väistämätöntä. Siihen ei voi vaikuttaa, mutta voimme vaikuttaa maahanmuuton uhkakuviin ja väitettyihin ongelmiin vaikuttamalla niistä käytettyyn oikeistopopulistiseen retoriikkaan.


--- Lainaus ---Oikeistopopulistien retoriikka hallitsee monikulttuurisuuskeskustelua

Oikeistopopulistien monikulttuurisuudesta käyttämä retoriikka läpäisee kaikki yhteiskunnan tasot, mutta ymmärrystä voidaan silti edistää eri tavoin, sanoo sosiaalipsykologian tutkija.

Monikulttuurisuutta pidettiin aikoinaan ihmisiä yhdistävänä myönteisenä asiana, mutta nykyisin monikulttuurisuutta koskeva keskustelu loitontaa ihmisiä toisistaan ja synnyttää mielipide-eroja. Oikeistopopulistiset puolueet hallitsevat monikulttuurisuutta koskevaa julkista keskustelua, joka on jakautunut kahtia ja muuttunut poliittisesti latautuneeksi.

Keskustelussa pyritään luomaan uhkakuvia monikulttuurisuuden vaikutuksesta ja syyttämään poliittisia vastustajia maahanmuuttajien kotouttamisessa tapahtuneista epäonnistumisista. Vakiintuneet puolueet ovat usein aseettomia populistien syytösten edessä, eivätkä ne ole onnistuneet muotoilemaan vakuuttavia vastauksia ja vaihtoehtoja uhkakuville.

Näin toteaa sosiaalipsykologian yliopistonlehtori Katarina Pettersson, joka on yhdessä Emma Nortion kanssa toimittanut kirjan The Far-Right Discourse of Multiculturalism in Intergroup Interactions.

– Asiallinen ja rakentava keskustelu monikulttuurisuudesta on nykyisin hyvin vaikeaa. Osapuolet pitävät tiukasti kiinni omista näkemyksistään, eikä yhteisiä ratkaisuja yritetä löytää, Pettersson sanoo.

Pohjoismaiden kahtia jakautunut monikulttuurisuuskeskustelu sai alkunsa Euroopan oikeistopopulistien noususta vuoden 2010 tienoilla ja sai lisäpontta vuoden 2015 niin sanotusta pakolaiskriisistä. Kuvaavaa oikeistopopulistiselle retoriikalle on muun muassa vastakkainasettelu ”eliitin” ja ”tavallisen kansan” välillä sekä humanitaarisen maahanmuuton ja monikulttuurisen yhteiskunnan voimakas vastustus.

Poliittisessa keskustelussa ei ole enää kyse siitä, miten voitaisiin luoda toimiva monikulttuurinen yhteiskunta. Sen sijaan keskitytään syyttämään poliittisia vastustajia joko rasismista tai maahanmuuton aiheuttamista ongelmista. Oikeistopopulistien argumentteihin kuuluu muun muassa väite siitä, että maahanmuutto aiheuttaa rikollisuutta ja että pohjoismaiset hyvinvointiyhteiskunnat eivät selviä maahanmuuton kustannuksista. Lisäksi oikeistopopulistit väittävät, että maahanmuuttajien kulttuuri ja arvot ovat hankalasti sovitettavissa länsimaiseen, maallistuneeseen yhteiskuntaan.

[...]

Oikeistopopulistiset puolueet ovat onnistuneet levittämään näkemyksiään maahanmuutosta ja monikulttuurisuudesta tehokkaasti muun muassa siksi, että ne ovat käyttäneet taitavasti sosiaalista mediaa viestintävälineenä. Oikeistopopulistiset puolueet eivät ole muuttaneet ainoastaan poliittista keskustelua, vaan populistinen retoriikka on vaikuttanut myös yhteiskunnalliseen keskusteluun yleisemmin.

– Se, miten ihmiset puhuvat asioista ja suhtautuvat niihin arjessa, riippuu siitä, miten asioita käsitellään mediassa ja politiikassa. Näkemysten kärjistyminen näkyy kaikkialla yhteiskunnassa. Digitalisaation ja sosiaalisen median myötä sekä vihapuhe että syrjivät lausunnot esimerkiksi vähemmistöistä ja maahanmuuttajista leviävät nopeasti ja lähes rajattomasti, Pettersson sanoo.

Oikeistopopulistinen retoriikka on madaltanut vanhanaikaisten rasististen ilmausten käyttökynnystä ja normalisoinut ne tavalla, joka ei olisi ollut mahdollista 20 vuotta sitten. Sama ilmiö on nähtävissä sekä poliittisessa debatissa että arkikeskusteluissa.

[...]

Vapaa liikkuvuus, EU, digitalisaatio ja globalisaatio ovat johtaneet siihen, että elämme työperäisen maahanmuuton aikakautta. Ilmastokriisi ja globaalit konfliktit lisäävät pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrää. Monikulttuurisuus on tullut jäädäkseen. Venäjän aloittama sota Ukrainassa tuo uusia pakolaisryhmiä Pohjoismaihin ja muualle Eurooppaan.

Sen sijaan, että syytetään poliittisia vastustajia maahanmuuttoa ja kotouttamista koskevista vääristä päätöksistä, Pettersson toivoo, että keskittyisimme siihen, miten väistämättömät kehityskulut voidaan kääntää voitoksi. Olemme jonkinlaisessa murrostilanteessa, jossa sekä poliitikot että kansalaiset vastustavat ennennäkemättömän yksimielisesti Venäjän hyökkäystä Ukrainaa vastaan ja suhtautuvat myötämielisesti sotaa pakeneviin ihmisiin.

– Toimiva monikulttuurinen yhteiskunta voisi esimerkiksi tarjota eri ryhmille mahdollisuuden osallistua ja antaa oman panoksensa samoilla ehdoilla. Eri kulttuurit voivat elää rinnakkain ja olla osa samaa yhteisöä, Pettersson toteaa.

Mutta tämä edellyttää, että valtaväestön asenne vähemmistöryhmiä kohtaan on osallistava. Lisäksi tarvitaan toimivaa kotouttamisjärjestelmää sekä pitkäjänteistä, ratkaisuhakuista ja rakentavaa politiikkaa ristiriitoihin ja uhkakuviin perustuvan ja niitä ruokkivan politiikan sijaan.

– Kukaan ei hyödy joidenkin ryhmien syrjäytymisestä. Parhaimmillaan voimme hyödyntää eri kulttuurien välisen vuorovaikutuksesta kumpuavaa tietoa, moninaisuutta ja näkökulmia kaikkien yhteiseksi hyväksi.

[...]

Ihmisryhmien välisen ymmärryksen lisääminen ja pinttyneiden näkemysten höllentäminen on pitkä prosessi. Toimivan monikulttuurisen yhteiskunnan edistäminen edellyttää poliittisen keskustelun muuttamista tavoin, jotka heijastuvat myös mediassa ja ihmisten välillä käytäviin keskusteluihin.

– Vuoropuhelun ylläpitäminen on kaiken a ja o, ja lisäksi on ensiarvoisen tärkeää yrittää ymmärtää ja kunnioittaa myös niitä, jotka ajattelevat toisin kuin me itse. Emme saa sulkeutua kupliin ja jättää muita ulkopuolelle, Pettersson korostaa.

Pohjoismaisten yhteiskuntien on myös suunniteltava palvelunsa ja instituutionsa siten, että ne ovat osallistavia kaikilla tasoilla ja koko elämänkaaren ajan, neuvoloista, varhaiskasvatuksesta ja kouluista työmarkkinapalveluihin, sosiaali- ja terveydenhuoltoon ja vanhustenhuoltoon. Tarvitaan yhteistyötä yhteiskunnan eri tasojen ja toimijoiden välillä, mukaan lukien media, poliitikot, oppilaitokset, järjestöt ja syrjäytymistä ehkäisevän työn tekijät.

– Vakiintuneiden puolueiden on tarjottava vakuuttavia ratkaisuja uhkakuviin, joiden väitetään liittyvän monikulttuurisuuteen, ja edistettävä poliittisten vastustajien kanssa käytävää vuoropuhelua parlamentaarisen demokratian puitteissa, Pettersson toteaa.

--- Lainaus päättyy ---
Helsingin yliopisto 7.4.2022

Artikkelissa mainittu suomalaisen äärioikeiston (Jussi Halla-aho, perussuomalaiset jne.) multikultidiskurssia käsittelevä kirja on valitettavasti maksullinen (pdf 96,29 euroa), mutta sisällysluettelo kirjoittajineen puhuu puolestaan:


--- Lainaus ---The Far-Right Discourse of Multiculturalism in Intergroup Interactions – A Critical Discursive Perspective

    Editors
    Katarina Pettersson, Emma Nortio

    - Provides a timely contribution to examinations of today’s changing politics, new forms of political rhetoric
    - Demonstrates what discursive psychology can contribute to the study of far-right, populist
    - Employs a multilevel perspective to examine both political rhetoric and the societal normalization

_________________________________

Table of contents

Introduction: The Far-Right Discourse on Multiculturalism in Intergroup Interactions
Katarina Pettersson, Emma Nortio

Mobilising Gender Equality and Protectionism in Finnish Parliamentary Sessions and Online Discussions Around Immigration: An Intersectional and Critical Discursive Psychological Analysis
Satu Venäläinen, Rusten Menard

Underdogs Shepherding the Flock—Discursive Outgrouping of ‘the Internal Enemy’ in Online Discussions
Gwenaëlle Bauvois, Niko Pyrhönen, Jarkko Pyysiäinen

A Critical Discursive Psychological Study of Dialogical Constructions of Hate-Speech in Established Media and Online Discussions
Inari Sakki, Eemeli Hakoköngäs

Trying to Ignore the Bullies and the Buzz: A Critical Discursive Study of How Pro-migration Activists Cope with and Contest Right-Wing Nationalist Interference
Camilla Haavisto

Making Enemies: Reactive Dynamics of Discursive Polarization
Joel Backström, Karin Creutz, Niko Pyrhönen

From Angry Monologues to Engaged Dialogue? On Self-Reflexivity, Critical Discursive Psychology and Studying Polarised Conflict
Salla Aldrin Salskov, Joel Backström, Karin Creutz

Affective Visual Rhetoric and Discursive Practices of the Far-Right Across Social Media
Salla-Maaria Laaksonen, Jenni Hokka, Matti Nelimarkka, Kaarina Nikunen

“A Counterforce Against Hate”: A Discursive Analysis of Affective Practices in Mobilization Against the Radical Right in a Context of White Innocence
Minna Seikkula

Concluding Remarks: The Future of Multiculturalism?
Martha Augoustinos

--- Lainaus päättyy ---

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta