Kirjoittaja Aihe: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä  (Luettu 343134 kertaa)

Pentecost

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 715
  • Liked: 6655
  • Kivapuhe sallittu!
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #750 : 28.08.2020, 10:57:13 »
 :facepalm:

Joo siis tota neljännen divarin tähtipelaaja sentään!  :facepalm:

Lainaus
25 vuoden aikanani tällä planeetalla vain yksi henkilö on kysynyt minulta, mitä rakenteellinen rasismi tarkoittaa.

Hänen nimensä on Ville Tavio. Tämä on minun vastaukseni.

Kuka muistaa, milloin koko rakenteellinen rasismi edes sanaparina tiedostettiin? En usko, että 25 vuotta sitten eli vuoden 1995 tienoilla koko käsitettä tunnettiin.

Sen sijaan Porvoon kauhea rakenteellinen rasismi sai näkyvän muodon, kun rasismin kohteeksi joutunut listi oman lapsensa. Olisi vedonnut rasismiin eikä avioeron aiheuttamaan henkiseen pahoinvointiin, niin Höblä voisi sitten valkopestä tämänkin tapauksen, jonka jälkeen avioeron sattuessa kohdalle voisi oikean ihonvärin omaava aina murhailla omia jälkeläisiään ja entisiä puolisoitaan.

Lainaus
Lapsensa puukottanut mies vetosi oikeudessa avioeron aiheuttamaan henkiseen pahoinvointiin. Käräjäoikeus katsoi teon olleen vakaasti harkittu ja erityisen törkeä.

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/0185bdce-ddad-4a72-ac13-658dfc1de88d

Haluaisin kuulla, miten tämä laitettaisiin Ville Tavion ja persujen syyksi.

Tai oikeastaan en halua.
“Everything woke turns to shit” - Donald J. Trump

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 682
  • Liked: 94557
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #751 : 28.08.2020, 15:47:33 »
Bille Sirén: Kaikille teille jotka ette tienneet mitä rakenteellinen rasismi tarkoittaa
...
Hbl: Till alla er som inte visste vad strukturell rasism betyder 27.8.2020

Lainaus
Mitä on "rakenteellinen rasismi"?

Bille Sirén haluaa kolumnissaan selittää käsitteen rakenteellinen rasismi. Haluaisin hänen selittävän, mitä "rakenteellinen" tarkoittaa tässä yhteydessä. Tiedän, mitä rasismi tarkoittaa, ja Sirénin kertomus on vakuuttava esimerkki rasismin mädännäisyydestä. Sain kuitenkin vaikutelman, että Sirén ei halunnut kuvata vain rasismia vaan hän halusi selittää nimenomaan rakenteellisen rasismin merkityksen. Joten kysymykseni kuuluu: mitä lisätään "rasismin" merkitykseen, kun se määritellään "rakenteelliseksi"?

Hannes Nykänen, Espoo

Vastaus
Sanalla rakenteellinen tarkoitan systemaattisia, usein alitajuisia stereotypioita, jotka ohjaavat valintojamme ja tekojamme. Syy stereotypioiden rakenteellisuuteen on, että me medioiden, kasvatuksen, kulttuurin ja päivittäisen kielenkäytön kautta saamme väärän ja ennakkoluuloisen kuvan mustista miehistä rikollisina, vaikka he harvoin ovat syyllisempiä kuin valkoiset – ja varsinkaan kuvaamissani kohtauksissa.

Bille Sirén, toimittaja, HBL   (käännös)
Hbl: Vad är strukturell rasism? 28.8.2020

Minkäänlainen rasismi jäi kylläkin kolumnissa selittämättä ja osoittamatta. Sen sijaan toimittaja kuvasi omaa kuin teini-ikäisen romanttisen ihastumisen kautta värittynyttä ajatuksenjuoksuaan, jossa valkopestiin jopa mustan jalkapalloilijan väkivaltaisuus rasismista johtuvaksi.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Pentecost

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 715
  • Liked: 6655
  • Kivapuhe sallittu!
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #752 : 28.08.2020, 16:00:35 »
Kun hieman korjaa, niin osuu paremmin kohdalleen...  8)

Sille Birén:
Lainaus
Sanalla rakenteellinen tarkoitan systemaattisia, usein kokemuksesta syntyviä stereotypioita, jotka ohjaavat valintojamme ja tekojamme. Syy stereotypioiden syntyyn on, että me medioiden, kasvatuksen, kulttuurin ja päivittäisen kielenkäytön kautta saamme oikean ja paikkansapitävän kuvan "mustista miehistä" rikollisina, koska he useammin kuin valkoiset syyllistyvät rikoksiin  – ja varsinkin kuvaamissani esimerkeissä.

Katselin eilen dokumenttia, jossa mentiin muistaakseni Nigeriaan etsimään nettihuijareita, joista osa tienasi sangen hyvin kusetuksillaan ja esittämällä rakastuneita keski-ikäisille miehille ja naisille.

Kun haastattelija kysyi, että miksi miehet toimivat näin, niin yksi lausui käsityksenään seuraavaa:

Lainaus
They took our people and used them as slaves. Now they must pay back what they took!

Eli logiikka on, että kusettaminen on ookoo, kun joskus muutama vuosisata sitten myytiin mustia orjiksi. Tietysti joku voisi kysyä, että kuka myi...*viheltelee*

Samassa dokkarissa käytiin kyselemässä voodooämmältä apuja "asiakkaiden" kusettamiseen ja yksi konsti oli ostaa voodoosaippuaa, jolla kropan odööri sitten oli netinkin välityksellä niin kiihottava, että paritonnia heltisi samantien...  :roll:

Miksiköhän kuva Afrikan prinsseistä sitten on niin negatiivinen kuin on? Enpä osaa sanoa.

Olisiko kokemusperäistä kumminkin?

EDIT//: Löysin kyseisen pätkän ja kyseinen kommentti velasta orjuuden takia alkaa kohdasta 19:40

https://www.youtube.com/watch?v=U4kCN7TZ6us
« Viimeksi muokattu: 28.08.2020, 16:06:23 kirjoittanut Pentecost »
“Everything woke turns to shit” - Donald J. Trump

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 682
  • Liked: 94557
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #753 : 31.12.2020, 12:27:27 »
Väestöliiton perhetoimintoyksikön johtaja Minna Säävälä, jota hallitus käytti vuoden 2016 lopulla yhtenä "asiantuntijana" perheenyhdistämisen lisäkiristykset hylkäävän selvityksen laatimisessa, ratkaisee maahanmuuton ongelmat:

Lainaus
Minna Säävälä: Päätössanat ja katse tulevaisuuteen

[...]

Siirtolaisuus Suomesta maailmalle ja maailmalta Suomeen sekä muutto-
liikkeet Suomen sisällä tulee tulevaisuudessa kietoutumaan toisiinsa yhä monimuo-
toisemmilla tavoilla. Jos professori Manningin ennuste pitää paikkansa, maailman
suotuisa kehitys itse asiassa merkitsee yhä kiihtyvää siirtolaisuutta. Ehkä vuonna 2064
Kainuun peltoja ovat alkaneet viljellä kiinalaisperäiset uudisraivaajat, jotka asuttavat
omia kyliään nyt autioituvilla sijoilla.
Ja pelloilla kasvaa paksoita ja ginsengiä kasva-
ville Aasian ja Afrikan markkinoille.

Ilmastonmuutoksen tulevaisuudesta emme varmasti tiedä, mutta todennäköistä
on, että siitä kumpuava muuttoliike on mahdollisesti eritoten etelän maiden sisäistä
ja välistä liikettä sekä sikäläisen kaupungistumisen kiihtymistä. Kaupungeista sitten
lähtee resursseja omaavia muuttajia yhä enemmän myös pyrkimään vauraisiin mai-
hin.
Ilmastomuutos voi tosin keikauttaa päälaelleen sen kuvan vauraudesta, joka nyt
vallitsee. Muuttoliikkeen kohdealueet voivat vaihtua. Ehkä elinolosuhteet vaikkapa
Siperiassa voivat alkaa vetää puoleensa? Muuttajat ovat dynaaminen voimavara. Ne
yksilöt ja yhteiskunnat, jotka osaavat tarttua mahdollisuuteen, menestyvät.


Pakolaisuutta tuottavien aseellisten konfliktien väheneminen esimerkiksi Lähi-
Idässä näyttää epätodennäköiseltä. Lähi-idän ja Maghrebin väestö on hyvin nuorta ja
siellä on liikkumaan altista väkeä ilman aseellisia konfliktejakin. Saharan eteläpuoli-
sen Afrikan väestö kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti ja samoin siellä on noin joka
kolmas halukas muuttamaan muualle.
Muuttoa pois maasta tulevan vuoden sisään
valmistelee konkreettisesti Afrikassa noin 5 prosenttia väestä (Gallup 2019).

Suurimman haasteen tulevaisuuden kannalta vauraissa maissa, kuten Suomessa,
asettaa voimistuvan uuskansallismielisen ja populistisen politiikan suosion kasvu.

Miten tällaisessa konfliktiherkässä poliittisessa ilmastossa pystytään luomaan olosuh-
teet, joissa uudet tulijat voivat ansaita elantonsa, löytää ystäviä ja saada ihmisarvoa
kunnioittavan elämän? Muuttoliike nyt ja tulevaisuudessa kytkeytyy hyvinvointivaltion
tulevaisuuteen – pystytäänkö sitä pitämään yllä ja kehittämään monikulttuuristuvassa
yhteiskunnassa?
Säilyykö poliittisen järjestelmän legitimiteetti ja yhteiskuntarauha?
Mikä on se yhdistävä arvonimittäjä, jonka varaan voidaan rakentaa hyvinvoiva ja de-
mokraattinen monikulttuurinen suomalainen yhteiskunta?


Tulevaisuus ei ole jossakin tuolla kaukana, vaan elämme sitä joka päivä jo nyt. Ei-
lisen tulevaisuus on tämä päivä. Yksi on varmaa: ihmisten liikkuvuus ei vähene, olipa
huominen synkkä tai valoisa.
Instituutille siis riittää työsarkaa tulevaisuudessakin.
Siirtolaisuusinstituutti: Mihin suuntaan Suomi kehittyy? Liikkuvuuden ja muuttoliikkeen dynamiikka (pdf)

Eurooppaan kohdistuva laiton ja laillinen siirtolaisuus riippuu lähes täysin maahanmuuttopolitiikasta. Se tarkoittaa niin päätettäessä liikkuvuuden vähenemistä tähän suuntaan, vaikka liikkuvuus muualla lisääntyisikin.

Hullua väittää, että suurin haaste tulevaisuudelle on haittamaahanmuuttoa vastustavan politiikan suosion kasvu eikä kasvava haittamaahanmuutto.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

pyrokatti

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 361
  • Liked: 1692
  • Transvegaani
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #754 : 31.12.2020, 12:44:51 »
Lainaus
Minna Säävälä: Päätössanat ja katse tulevaisuuteen

[...]

Suurimman haasteen tulevaisuuden kannalta vauraissa maissa, kuten Suomessa,
asettaa voimistuvan uuskansallismielisen ja populistisen politiikan suosion kasvu.

[...]
Siirtolaisuusinstituutti: Mihin suuntaan Suomi kehittyy? Liikkuvuuden ja muuttoliikkeen dynamiikka (pdf)

Eurooppaan kohdistuva laiton ja laillinen siirtolaisuus riippuu lähes täysin maahanmuuttopolitiikasta. Se tarkoittaa niin päätettäessä liikkuvuuden vähenemistä tähän suuntaan, vaikka liikkuvuus muualla lisääntyisikin.

Hullua väittää, että suurin haaste tulevaisuudelle on haittamaahanmuuttoa vastustavan politiikan suosion kasvu eikä kasvava haittamaahanmuutto.

Utopistit kutsuvat realismia yleensä populismiksi, ja on helppoa uskoa että realisistisen politiikan suosion kasvu tuottaa suuria haasteita utopisteille. Yleisestikin moni kirjoitus muuttuu järkeväksi kun korvaa sanan populismi (populisti) sanalla realismi (realisti).
"Älä tue kommunisteja luottamalla keskustan ja sosialistien kommunisteille mieluisaan politiikkaan. Matkalla valtaan ollaan näet valmiita unohtamaan yksinkertaisimmatkin perustotuudet". Kokoomuksen vaalimainos, EK-vaalit 1966.

HMV

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 119
  • Liked: 1312
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #755 : 31.12.2020, 12:50:46 »
Tämän Karin kuva on edelleen ajankohtainen.
Aika menee arvellessa, päivä päätä käännellessä.

F1nka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 810
  • Liked: 2163
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #756 : 31.12.2020, 14:05:33 »


Lainaus
Minna Säävälä: Päätössanat ja katse tulevaisuuteen

[...]

...Ehkä vuonna 2064
Kainuun peltoja ovat alkaneet viljellä kiinalaisperäiset uudisraivaajat, jotka asuttavat
omia kyliään nyt autioituvilla sijoilla.
Ja pelloilla kasvaa paksoita ja ginsengiä kasva-
ville Aasian ja Afrikan markkinoille.
Myöhemmin Säävälä maalailee Lähi-idän ja Afrikan voimavaroja myös Suomeen. Nykyisen kehityksen perusteella afrikkalaiset ja lähi-itäläiset keskittyvät lähinnä valmiin infrastruktuurin ääreen kaupunkeihin. Millaisella ajatuskuviolla CCP tyytyisi alkutuotantoon ja jättäisi kaupungit muille ryhmille? Tulee mieleen, että Säävälä maalailee pelkästään mielikuviensa varassa, varsinaista etenkin geopoliittista ymmärrystä ei taustalla tunnu olevan.

Lainaus
... Muuttajat ovat dynaaminen voimavara. ...
Bingo! Voisiko vielä joku avata käsitettä dynaaminen voimavara maahanmuuttajakontekstissa?

Lainaus
Pakolaisuutta tuottavien aseellisten konfliktien väheneminen esimerkiksi Lähi-
Idässä näyttää epätodennäköiseltä. Lähi-idän ja Maghrebin väestö on hyvin nuorta ja
siellä on liikkumaan altista väkeä ilman aseellisia konfliktejakin. Saharan eteläpuoli-
sen Afrikan väestö kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti ja samoin siellä on noin joka
kolmas halukas muuttamaan muualle.
Muuttoa pois maasta tulevan vuoden sisään
valmistelee konkreettisesti Afrikassa noin 5 prosenttia väestä (Gallup 2019).
Onko aseellinen konflikti tai kansantalouden infrastruktuurin pitäminen väestönkehityksen tahdissa luonnonvoima vai riippuvainen siellä olevista ihmisistä? Mikä on se menetelmä, jolla aseellisen konfliktin aiheuttavat tekijät saadaan karsittua Suomeen tulevien joukosta? Vai halutaanko tänne myöskin jänniä aseellisia konflikteja?

Lainaus
Suurimman haasteen tulevaisuuden kannalta vauraissa maissa, kuten Suomessa,
asettaa voimistuvan uuskansallismielisen ja populistisen politiikan suosion kasvu.

Miten tällaisessa konfliktiherkässä poliittisessa ilmastossa pystytään luomaan olosuh-
teet, joissa uudet tulijat voivat ansaita elantonsa, löytää ystäviä ja saada ihmisarvoa
kunnioittavan elämän? Muuttoliike nyt ja tulevaisuudessa kytkeytyy hyvinvointivaltion
tulevaisuuteen – pystytäänkö sitä pitämään yllä ja kehittämään monikulttuuristuvassa
yhteiskunnassa?
Säilyykö poliittisen järjestelmän legitimiteetti ja yhteiskuntarauha?
Mikä on se yhdistävä arvonimittäjä, jonka varaan voidaan rakentaa hyvinvoiva ja de-
mokraattinen monikulttuurinen suomalainen yhteiskunta?

Säävälä siis pitää monikulttuurista yhteiskuntaa itsearvoisesti tavoiteltavana asiana. Ja mitä tulee konflikteihin, niin varmastikin aseellisten konfliktien keskellä kasvaneille konfliktit olisivat ymmärrettävämpiä kuin rauha. Konfliktit eivät ole uusi asia tulijoille, mutta konfliktia Suomeen järjestävällä Säävälälle näyttää olevan.

Lainaus
Tulevaisuus ei ole jossakin tuolla kaukana, vaan elämme sitä joka päivä jo nyt. Ei-
lisen tulevaisuus on tämä päivä. Yksi on varmaa: ihmisten liikkuvuus ei vähene, olipa
huominen synkkä tai valoisa.
Instituutille siis riittää työsarkaa tulevaisuudessakin.
Siirtolaisuusinstituutti: Mihin suuntaan Suomi kehittyy? Liikkuvuuden ja muuttoliikkeen dynamiikka (pdf)

Työsarkaa varmasti on, mutta maksajat ovat katoava luonnonvara.
Tottelematon tieto aktivismissa

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 682
  • Liked: 94557
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #757 : 30.01.2021, 11:14:28 »
Lainaus
Musta nainen kohtaa rasismia ja seksismiä joka käänteessä, osoittaa lontoolaisen Candice Carty-Williamsin esikoisromaani

Arla Kanerva HS

Candice Carty-Williams: Queenie (Queenie). Suom. Natasha Vilokkinen. WSOY. 459 s.

MITÄ TAPAHTUU, kun musta nainen menee treffeille valkoisen miehen kanssa? Ei ainakaan mitään hyvää, kertoo Candice Carty-Williamsin esikoisromaani Queenie.

[...]

QUEENIE JENKINS on brittiläis-jamaikalainen parikymppinen toimittajasta, joka on ”tauolla” suhteestaan valkoiseen poikaystäväänsä Tomiin. Alamäki, syöksykierre, alkaa.

Queenie ikävöi Tomia, mutta samalla hän käy mielessään läpi suhdetta kipukohtineen. Miten Tom ei koskaan noussut puolustamaan, kun eno kertoi rasistisia vitsejään. Miten Queenien reaktiot olivat kerta toisensa jälkeen liioiteltuja, Tomin perheenjäsenethän vain heittivät huumoria.

Läppä läppä, äläs nyt tyttö.

Ikävässään Queenie päätyy käymään treffeillä toisten miesten kanssa. Jostain syystä hekin ovat kaikki valkoisia, ja kohtelevat Queenieta rasistisesti, seksistisesti ja väkivaltaisesti. Seksikohtaukset ovat parhaimmillaankin alistavia, pahimmillaan raiskauksia. Jäljet nähtyään gynekologi luulee Queenien tulleen pakotetuksi seksityöhön.

[...]

Eikä rasismi rajoitu vain alistavaan seksiin, vaan tulee vastaan Lontoon kaduilla muissakin muodoissa. Myös rasismia vastustaviksi julistautuvat valkoiset möläyttelevät milloin mitäkin ja haluavat jatkuvasti koskea Queenien tukkaa. Työpaikallaan Queenie on kiintiön täyttäjä, jota kerta toisensa jälkeen kielletään kirjoittamasta ihonväriinsä liittyvistä isoista aiheista. Rasismi on arkea, Queenie osoittaa, ja sitä saattaa kuulla ystävienkin suusta.

”Tiesin, ettei Darcy ollut tarkoittanut mitään, eikä hän ollut syyllistynyt tähän kuin tämän ainoan kerran. Toivoin kuitenkin, että hyvää tarkoittavat valkoiset liberaalit miettisivät vähän ennen kuin sanovat asioita, joita pitävät täysin viattomina.”

Samaan aikaan maailmalla velloo: mustiin kohdistuva poliisiväkivalta on johtanut mielenosoituksiin, joissa poliisit kohdistavat mielenosoittajiin lisää väkivaltaa.

RASISMIA ja seksuaalista väkivaltaa on viime vuosina noustu yhä enenevissä määrin käsittelemään ja vastustamaan myös kirjallisuuden kautta. Tärkeiden aiheiden lisäksi ilahduttaa, että Queenie on sujuvasti etenevä viihderomaani täynnä naisten välisiä ystävyyssuhteita ja terävää, paikoin purevaakin huumoria.
Helsingin Sanomat 30.1.2021
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 113
  • Liked: 57699
  • Kansanryhmäkiihottunut takaisinviskaaja
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #758 : 30.01.2021, 11:30:02 »
Lainaus käyttäjältä: Minna Säävälä
... Muuttajat ovat dynaaminen voimavara. ...
Bingo! Voisiko vielä joku avata käsitettä dynaaminen voimavara maahanmuuttajakontekstissa?

No maahanmuuttajavoimavarahan tietenkin joustaa dynaamisesti! Se on yhtä virallisissa puheissa, ja toista todellisuudessa. Siis tosiasiassa pelkkää haittaa alusta loppuun, koko toimitusketju.
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“En tiedä, kuka tämän tukipaketin neuvotteli, mutta minun palveluksessa hän ei enää olisi.”
—  Björn "Nalle" Wahlroos elpymispaketista

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 548
  • Liked: 35896
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #759 : 30.01.2021, 14:07:04 »
Lainaus
Musta nainen kohtaa rasismia ja seksismiä joka käänteessä, osoittaa lontoolaisen Candice Carty-Williamsin esikoisromaani

Myös Guardianissa oli juttua tästä ilmeisen seuraavasta nobelistikirjailijasta, koska hänen teemansa heijastavat hyvin edistyksellistä ajanhenkeämme ja maailmamme ns. polttavimpia kysymyksiä. Luulen, että Candice Carty-Williamsin lukuisat suhteet valkoisiin miehiin ovat kuitenkin jääneet pelkäksi fiktioksi (vrt. eräiden suomalaiskirjailijoiden viimeaikaiset teokset teemoilla mieheni/poikaystäväni/kaverini tai lapseni oli natsi). Tämä arvio nousee päällimmäiseksi yleisen elämänkokemuksen ja arkihavainnoinnin nojalla, sen jälkeen kun on vilkaissut kirjailijan portrettia ja sen välittämää habitusta. Näillä korkeimpia pisteytyksiä keräävät partnerit jäävät vain kaukaiseksi haaveeksi - valkoiseksi usvaksi taivaanrantaan. Silloin voi vain laskea rimaa, ettei jää kokonaan ilman. Panettelun ja parjaamisen tie ei johda minnekään. Ei ainakaan yhteiskuntaan integroitumiseen ja yleisen hyväksymisen saamiseen. Politrukki voi kyllä taputtaa käsiään, mutta sillä on jo muut tavoitteet.
"Meidän on oltava valmiita huijaamaan, petkuttamaan, rikkomaan lakeja, salailemaan ja piilottamaan totuutta ... Meidän on kirjoitettava kielellä,
joka kylvää massojen keskuuteen vihaa, inhoa ja halveksuntaa niitä kohtaan, jotka ovat eri mieltä kuin me." - Vladimir Iljitš Lenin

Linkster

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 752
  • Liked: 1605
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #760 : 30.01.2021, 15:50:26 »
No voivoi pulleroparkaa; kannattaa varmasti etsiytyä maanmainioiden oman rotunsa edustajien pariin sitten niin saa olla rauhassa inhoilta valkoisilta.
Tosin epäilen raskaasti meikäläisten seksuaalista viehtymystä tuohon toiseuden tähtöseen muutenkin.

Tästä queenien (!) oksennuksesta nyt ei mitään uutta ja erinomaista löydä edes rivien välistä, mutta itseä alkanut jo suoraan sanottuna ääneen naurattamaan nämä edellämainitut "kauheudet". Tämä feminiinisen yhteisön joka kannonkolosta kaivama rasismi ja joka paikkaan tungettu "rasismi". Koskahan alkaa nk suurelle yleisöllekin riittämään tämä muodikas käsite?
Epäilen suunnanmuutoksen olevan melko läheisessä tulevaisuudessa. Muutaman sellaisen aika tavallisen  kanssakulkijan kommentit on olleet isommassakin kahvipöydässä jo sensuuntaisia.

Omista kavereistani ( kaikki täysiä natseja,fasisteja,sovinisteja ja muutenkin ihan kummallisia suomalaisia hesarin mukaan) kaikki ovat olleet jo ties kuinka kauan tätä trendiä ihmettelemässä.

Jopa tavallisetkin hallintoalamaiset käsittävät kun tuputtamisen raja on mennyt jo aikaa sitten yli.Toivottavasti kustantajat ja media-alan vaikuttajat kehittäisivät vastaavan maasotuskoneiston jostain ihan oikeasta aiheesta. Takaisin vaikka maapallon liikakansoitukseen. Kodittomat myös hyvä aihe.

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 596
  • Liked: 36934
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #761 : 30.01.2021, 17:03:38 »
Tulee ihan mieleen Hassinen ja kumppanit jotka kuvittelevat kirjoittavansa todellisuutta ruotivaa kirjallisuutta mutta uppoavatkin omaan tarinoinnin suohonsa keskittyessään demonisoimaan inhokkejaan jotta saisivat korotettua omaa oikeamielisyyttään enemmän näkyviin. Esimerkiksi Hassisen tapauksessa tulee mieleen että jopa hänen aatesisarensa ovat jo tajunneet lopulta kääntää hänelle selkänsä koska hänen populismitrilogiansa kolmas osa ei edes päässyt Finlandia-ehdokkaaksi.

Mitä Carty-Williams tarinoinnillaan tekee on ainakin siitä huolehtiminen ettei yksikään täysjärkinen hänen kirjastaan kuullut valkoinen mies tule hänen seurakseen. On kuitenkin selvää ettei maailma ole sellainen että kaikki valkoiset miehet ovat paholaisia (yhtään sen enempää kuin Hassisen maailmanselityksen mukaan kaikki Perussuomalaisten kannattajat tai jopa ymmärtäjät saatanasta). Ihan turha syyttää ihmisryhmää sympatian puutteesta jos itse on lähtenyt ristiretkelle sitä vastaan pyrkien isossa mediassa demonisoimaan heidät.

Tragikoomista tässä on tietenkin se että nyt kehuttu kirja johtaisi todennäköisesti poliitistutkintaan tai vähintään boikotteihin jos sen asetelma olisi käännettyi toisinpäin. Kyky hyökätä valkoisia miehiä vastaan on sen sijaan suuresti ihailtavaa ja antirasistista toimintaa.
« Viimeksi muokattu: 30.01.2021, 17:05:11 kirjoittanut foobar »
"Avaruudessa kukaan ei voi kuulla moku-ulinaasi" - Rändöm

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 682
  • Liked: 94557
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #762 : 19.03.2021, 17:12:35 »
Lainaus
Rasismi on rakenteellinen ongelma, mutta Suomessa se nähdään usein vain yksittäisten ”pahisten” syntinä – Helsingin opetushenkilökunta saa nyt koulutusta antirasistisesta työotteesta

Helsingissä on järjestetty viime syksystä alkaen koulutuksia, joissa opetushenkilökunta opettelee tunnistamaan rakenteellista rasismia ja puuttumaan siihen. Aihe on vaikea ja aiheuttaa monille häpeän tunteita, mutta negatiivisistakin tunteista voi oppia, neuvoo Rauhankasvatusinstituutin kouluttaja Akunna Onwen.

Normikriittisyys, valkoinen herkkähipiäisyys, rakenteellinen rasismi – muun muassa näitä käsitteitä Helsingin kaupungin opetushenkilökunta on opiskellut viime syksystä lähtien.

Kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tarkoituksena on kouluttaa henkilöstöstään noin puolet, yhteensä 5 000 henkeä, antirasismia käsittelevissä työpajoissa. Tavoitteena on, että koulutuksen seurauksena oppilaiden kokemukset rasismista vähenisivät.

”Yhteiskunnan peruspilarit ovat koulussa, joten on tosi tärkeää, miten pienet kuntalaiset tulevat kohdatuiksi siellä. Rasismiin puuttuminen lähtee rasismin tunnistamisesta, ja jos opettaja ei osaa tunnista syrjintää, siihen on vaikea puuttua. Haemme isompaa toimintakulttuurin muutosta”, kertoo projektipäällikkö Elina Tuusa Helsingin kaupungilta.

Työpajat alkoivat viime syksynä, jolloin järjestettiin yhteensä 33 etäkoulutusta. Kuluvan kevään aikana koulutuksia pidetään 60 ja ensi syksynä vielä 41.

Jokainen opettaja osallistuu kertaalleen kahden tunnin mittaiseen työpajaan, joiden suunnittelusta ja vetämisestä vastaa Rauhankasvatusinstituutti. Rahoitus tulee kaupungilta ja Opetushallitukselta.

[...]

Suomalaisessa koulumaailmassa on tutkimusten mukaan paljon rasismia.

Esimerkiksi yhdenvertaisuusvaltuutetun viime vuonna tekemän kyselyn mukaan Suomen afrikkalaistaustaisista kaksi kolmasosaa on kokenut syrjintää koulussa. Osa on saanut ensimmäiset kokemuksensa jo päiväkodissa.

Rasismi voi olla sitä, että lapsi suljetaan leikin ulkopuolelle tai häntä vaaditaan edustamaan tiettyä kulttuuria. Mekanismit ovat samoja kuin muussakin yhteiskunnassa”, kuvailee Rauhankasvatusinstituutin kouluttaja, antirasismin asiantuntija Akunna Onwen, joka on vetänyt opettajille kymmeniä työpajoja.

Onwenin mukaan kouluissa on myös vahva käsitys siitä, että suomalaisuus on normi. Normista poikkeavat luokitellaan usein ”maahanmuuttajiksi” – olivat he sitä tai eivät.

[...]

Vaikeaa antirasistisessa työotteessa on erityisesti se, että myös omaa toimintaa pitäisi pystyä tarkastelemaan kriittisesti. Silloin reaktiona on usein tämän jutun alussa mainittu ”valkoinen herkkähipiäisyys”, jolla tarkoitetaan valkoihoisten tapaa reagoida tunteellisesti, kun heitä kritisoidaan rasismista. Sitäkin käsitellään työpajoissa.

[...]

Monille opettajille työpajat ovat olleet silmiä avaavia.

Työpajassa ymmärsin aiempaa selkeämmin, että kun itse kuulun valtaväestöön, en voi ymmärtää, miltä rasismi tuntuu. Se, että päivittäin saa rasistisia kommentteja ja katseita ja kokee syrjintää, vaikuttaa paljon kasvavaan lapseen ja aikuiseenkin. Olen pohdiskellut sitä joskus aiemminkin, mutta tämä toi sen eri tavalla esiin. Ymmärsin myös paremmin opettajan roolin turvallisen tilan vartijana”, sanoo Herttoniemenrannan ala-asteen opettaja Linda Fischer.

[...]

Helsingin hanke on poikkeuksellinen, sillä muualla Suomessa ei vastaavaa koulutusta tiettävästi anneta ainakaan yhtä laajasti.

Lähivuosina antirasismikoulutukset voivat hyvinkin yleistyä, sillä niin rakenteellisesta rasismista kuin antirasimistakin on keskustelu Suomessa viime vuosina yhä vilkkaammin esimerkiksi Black Lives Mater -liikkeen esiintulon myötä. Akunna Onwen on huomannut saman.

”Uskon, että se liittyy paljon siihen, miten paljon vähemmistöt ovat itse tehneet asian eteen. Suomessa on ollut jo aika kauan aktivisteja, jotka ovat puhuneet asiasta, mutta nyt heitä on alettu nostaa myös julkiseen keskusteluun.”

Toinen syy on hänen mukaansa se, että tutkimustietoa on saatavilla aiempaa enemmän. Esimerkiksi vuonna 2018 Suomi havaittiin kyselytutkimuksessa maaksi, jossa raportoidaan eniten rasismia kaikista EU-maista.

Myös antirasismin tutkijan, Aminkeng Atabong Alemanjin mukaan Suomessa keskustellaan nyt aiempaa enemmän rasismista julkisesti.

[...]

Alemanji pitää suomalaisen rasismikeskustelun ongelmana sitä, että rasismi nähdään yksilöllisinä tekoina ja jos suomalainen ei niitä näe, niitä ei ole olemassa. Syy siihen on loppujen lopuksi yksinkertainen.

”Nämä asiat koskettavat minua henkilökohtaisesti, mutta monia valkoihoisia suomalaisia ne eivät kosketa eikä heidän tarvitse olla niiden kanssa tekemisissä.”

Hän toivoo, että antirasismi kuuluisi selkeänä osana kansalliseen opetussuunnitelmaan.

”Totuus on, että haluttiin tai ei, Suomesta tulee yhä moninaisempi, ja siksi tätä ei voi jättää huomiotta. On hyvin tärkeää tehdä pohjatyö hyvin nyt ja valmistautua ongelmiin.”
maailma.net 18.3.2021

Lainaus käyttäjältä: Teija Laakso, maailma.net
”valkoinen herkkähipiäisyys”, jolla tarkoitetaan valkoihoisten tapaa reagoida tunteellisesti, kun heitä kritisoidaan rasismista

Vielä muutama vuosi sitten tämä olisi ollut parodiaksikin huonoa liian epäuskottavana.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Eisernes Kreuz

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 522
  • Liked: 28519
  • Paalutetaan sananvapaus!
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #763 : 19.03.2021, 20:38:32 »
Nyt sentään olivat vaivautuneet kääntämään suomeksi nuo USA:sta peräisin olevat intersektionaalisen feminismin käsitteet.

Tiedän, että erilaisia antirasismikoulutuksia tarjotaan myös muissa Suomen kunnissa, ja niitä järjestävät Hommallakin mainitut, tunnetut suomalaiset feministiaktivistit. Kaikissa kunnissa koulutukset eivät kuitenkaan ole pakollisia - vielä. Epäilemättä tähän pyritään saamaan tulevaisuudessa muutos.

Yhdysvalloissahan on jo jonkin aikaa pakotettu liittovaltion työntekijöitä osallistumaan feministien järjestämiin indoktrinaatiotilaisuuksiin.
There is freedom of speech, but I cannot guarantee freedom after speech.
- Idi Amin, diktaattori

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 682
  • Liked: 94557
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #764 : 12.04.2021, 10:39:15 »
Puolikas Nobel-palkinto Suomeen syyn ja seurauksen uudesta vallankumouksellisesta uudelleenmäärittelystä. Pankaa paremmaksi:

Lainaus
Uusi tutkimus paljastaa: Salliva pakolaispolitiikka ei lisää väkivaltarikoksia

Poliittinen keskustelu Suomessa ja maailmalla on perustunut olettamukseen, että pakolaisten vastaanottaminen on moraalinen teko, mutta usein kuitenkin vastaanottajamaan turvallisuuden kannalta arveluttava valinta. Richard Wiken johtama tutkimusryhmä PEW-instituutissa paljasti, että kaksi kolmesta eurooppalaisesta pitää pakolaisten vastaanottamista terroririskin kannalta ongelmallisena, kun taas Amerikkalainen tutkija David Cole on paljastanut, että poliitikot usein liittävät rikollisuuden riskin pakolaisiin. Saman havainnon voimme tehdä myös siinä keskustelussa, jota käytiin Suomessa ulkoministerin toimista suomalaisten pelastamisesta Al-Holin leiriltä.

Systemaattinen tutkimus on kuitenkin kyseenalaistanut käsityksen pakolaisten väkivaltaisuudesta. Pakolaistutkimuksen arvostetun tieteellisen julkaisun, Journal of Refugee Studiesin vastikään julkaisema artikkelimme paljastaa lisäksi yksiselitteisesti, että pakolaisten vastaanottaminen onkin tilastollisesti merkittävällä tavalla yhteydessä väkivaltarikosten vähyyden kanssa. Tutkimuksen paljastama yhteys ei kuitenkaan liity sinänsä pakolaisten rauhanomaisuuteen tai muihin ominaisuuksiin, vaan pikemminkin siihen, kuinka pakolaisia vastaanottava valtaväestö arvostaa ihmiselämää: humaani elämän arvostus lisää halua pelastaa pakolaisia sodan ja humanitaaristen kriisien kynsistä samalla kun se myös vähentää maan väkivaltarikoksia. Siten riippumatta siitä minkälaisia pakolaiset ovat, humaani asenne, joka heijastuu sallivana pakolaispolitiikkana, vähentää väkivaltarikollisuutta. Siksi Suomessa tulisi ymmärtää, että pakolaisten pelastaminen sodan kurimuksesta ei ole vain moraalinen, vaan myös itsekäs turvallisuutta lisäävä strategia.

Tutkimuksemme tarkastelee niitä maita, joissa pakolaisten vastaanotto perustuu poliittiseen valintaan pikemminkin kuin rajavartion kyvyttömyyteen torjua pakolaismassojen vyöry. Siksi tutkimme Euroopan ja Pohjois-Amerikan valtioita tarkastelemalla vuonna 2014 alkanutta pakolaiskriisiä, jota seurasimme aina vuoteen 2017. Valitsimme tarkastelun kohteeksi viimeisimmän pakolaiskriisin, koska tuossa kriisissä pakolaisten hädänalaisuus oli niin ilmeinen, että pakolaisten vastaanottaminen kuvasti hyvin humaania halua pelastaa ihmishenkiä. Tutkimus käytti tilastollisia menetelmiä pakolaisuuden ja väkivaltarikollisuuden tarkastelussa ja löysi tilastollisesti merkittävän negatiivisen yhteyden väestömäärään ja alueeseen suhteutetun uusien pakolaisten määrän ja väkimäärään suhteutetun murhien määrän välillä. Väkivaltarikoksista vähemmän kärsivät maat olivat myös valmiimpia hyväksymään taloudellisia uhrauksia pakolaisten vastaanottamiseksi.

[...]

Näyttäisi siis, että ihmiselämän arvon korostaminen vähentää poikkeuksitta väkivaltarikollisuutta. Mutta tällainen humaani kulttuuri myös välttämättä ohjaa valtiota pakolaisten elämän kunnioittamiseen. Pakolaisten ja oman kansan elämän kunnioittaminen kulkevat siis käsi kädessä. Siksi meidän tulisi päättäväisesti torjua harhaluulo siitä, että pakolaisten vastaanottaminen olisi turvallisuutta vaarantavaa politiikkaa.

Timo Kivimäki on kansainvälisten suhteiden professori Bathin yliopistossa Englannissa ja Leah Nicholson pakolaiskysymyksiin erikoistunut valtio-opin opiskelija Yorkin yliopistossa Kanadassa.
Kansan Uutiset 11.4.2021

Tutkimus jäi selvästikin kesken. Tajusin kirjoituksen luettuani, että salliva pakolaispolitiikka myös muun muassa nostaa sosiaaliturvan tasoa. Hämmästyttävä ja vaiettu ilmiö.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Kapseli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 325
  • Liked: 2624
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #765 : 12.04.2021, 11:30:59 »
Salliva pakolaispolitiikka=parempi sosiaaliturva ja rikollisuuden väheneminen. Nyt päästään silakoinnin syvimmän olemuksen äärelle.

Kun meillä vain olisi tutkimuksia, jotka tukisivat tuota tutkimusta.

AcastusKolya

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 881
  • Liked: 1762
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #766 : 12.04.2021, 11:51:15 »
Muutamia henrikostilastoja/100000 asukasta:
-Suomi 1,8
-Ruotsi n. 1,1
-Japani 0,3
-Singapore n. 0,7
-Etelä-Korea n. 0,7

Että tosiaan taitaa turvisten haaliminen tuottaa alhaisempia rikoslukuja. Vai mites se meneekään, Kommunismin Uutiset?
Pesunkestävä militaristivaskisti.

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 18 890
  • Liked: 38633
  • Easter Worshipper
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #767 : 12.04.2021, 11:53:32 »
Nyt menee tilastot ja tekijät sekaisin.

Tuossa sanotaan, että humaanissa maassa sallivat ihmiset tekevät vähemmän väkivaltarikoksia.

Siinä ei suoraan sanottu, että pakolaiset eivät syyllisty väkivaltarikoksiin.

Onko se siis sallivan pakolaispolitiikan ansiota, että kantaväestö suhtautuu humaanimmin myös muihin, eivätkä kohdista näihin rikoksia? Vai onko se jonkin toisen sektorin rikollisuuden yleistyminen tai raaistuminen, joka saa kantaväestön ajattelemaan myös omaa käytöstään?

Jos lampaat tappelevat ja aitaukseen päästää ketun, lampaat lakkaavat tappelemasta? Jos punaiset ja valkoiset kärhämöivät ja päästää ryssän maahan, keskinäinen kärhämöinti loppuu?

Tuossa taas tunnutaan haettavan jäätelönsyönnin ja hukkumisonnettomuuksien korrelaatiota. Ajatellaan vaikka kylmää ja sateista kesää: "Sinä kesänä, kun suomalaiset ajattelivat terveellisesti ja söivät jäätelöä vähemmän, myös hukkumisonnettomuuksia oli vähemmän".

Nyt kun olemme oikein solidaarisia, niin teemme vähemmän rikoksia ja tilastot menevät alaspäin. Kyse on siis siitä, kumpi voittaa: Lampaiden vähentynyt nahistelu, vai ketun aiheuttamat ongelmat aitauksessa. Jos lampaat nyt raatelevat vähemmän toisiaan, ketun päästäminen aitaukseen oli positiivinen asia.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 548
  • Liked: 35896
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #768 : 11.07.2021, 13:46:34 »
Uuden Suomen jutussa tänään nykyisten hallituspuolueiden johtotahot demoavat hyvin mokutusargumentteja.

Lainaus
(...)
Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd) ei allekirjoita perussuomalaisten puheenjohtajakisaan tällä viikolla ilmoittautuneen kansanedustaja Riikka Purran näkemystä, jonka mukaan perinteisessä sosialidemokratiassa on myös samanlaisia tavoitteita ja arvoja kuin perussuomalaisissa.

”Purran käsitys perinteisen sosialidemokratian ja perussuomalaisten yhtäläisyydestä on harhainen. Purran hallituskysymys on maahanmuuttajien vastustaminen. Sdp:n perinne on kansainvälinen solidaarisuus ja ihmisoikeudet. Ei, tässä ei ole mitään yhteistä”, Tuppurainen kommentoi Twitterissä.
(...)

Ensin Tuppurainen väittää, että joku yleisesti vastustaa maahanmuuttajia [sic], kun kyse on maalle haitallisen ja suurimmaksi osaksi humpuukiin perustuvan (elintaso)maahanmuuton vastustamisesta. Kaikkea maahanmuuttoa ei voi edes iskeä samaan läjään. Sitä on niin montaa sorttia. Jos joku aikoo tehdä asiasta yleistyksiä, niin sitten on syytä hyvin tarkkaan perustella väitteensä ja täsmentää mistä puhuu.

Tuppurainen suorittaa myös sen varsin yleisen tempun, jota ilmenee vaikeiden asioiden äärellä. Hän piiloutuu sanahelinään.

Jos SDP-perinne on kansainvälinen solidaarisuus (l. internationalismi) ja ihmisoikeudet, niin mitä ihmeen tekemistä niillä voi olla humpuukiin perustuvan maalle haitallisen maahanmuuton kanssa. Eikö silloin ensimmäiseksi ja akuuteimmaksi ihmisoikeuskysymykseksi nousekin nimenomaan maan omien kansalaisten ja lasten ihmisoikeudet. Oikeus elää ilman, että hallitusvalta huonontaa yleishaitallisella maahanmuutolla tahallaan heidän elinolosuhteitaan? Kansainvälistä solidaarisuuttakin SDP voi harjoittaa lähettämällä apua paikan päälle. Jokaisen konfliktialueen väestön kuskaaminen tänne ei voi toimia edes teoriassa reaalimaailmassa.

Lainaus
(...)
Purra linjasi samalla, että pääministeripuolueen paikka olisi hänen johdollaan perussuomalaisten selkeä tavoite. Hallitukseen mennään Purran mukaan kuitenkin vain, jos maahanmuuttopolitiikka muuttuu.

Hallituspuolue rkp:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz ihmettelee, mitä linjaus tarkoittaa.

”Humanitaarinen maahanmuutto on tällä hetkellä hyvin pientä ja työperäisen nostotarpeesta on laaja asiantuntijoiden konsensus”
, hän huomauttaa Twitterissä.
(...)

RKP:n Adlercreutz käyttää vanhaa harhautusta puhumalla vuosittaisesta asyylivirrasta Suomeen, joka on pyörinyt joissakin tuhansissa vuotta 2015 lukuun ottamatta. Oleellisinta kuitenkin on se kuinka paljon tätä asyyliväkeä on jo kasaantunut maahan. Silloin alkavat mittasuhteet selvitä.

Lähes kaikki asyylia täältä hakevat saavat lopulta jäädä maahan vuosikausia kestävien uusintahakemus- ja valituskierteiden jälkeen. Tähän tulevat vielä perheenyhdistämiset päälle. Tätä kertymää on koottu tänne merkittävissä määrin jo vuodesta 1990 lähtien. Maahanmuuttoteollisuus jopa saa vielä joka vuosi lisäväkeä asyylikiintiön merkeissä.

Maahanmuuttoviraston ja Tilastokeskuksen lukujen perusteella voi arvioida, että asyyliperusteisten henkilöiden määrä on nykyään jotakuinkin puolet kaikista maassa oleskelevista ulkomaalaisista. Tämä on suuruusluokaltaan 200 000 asyylitaustaista henkilöä (asyylin piti kaiken lisäksi olla vielä vain tilapäinen ratkaisu, ulkomaalaislainkin mukaan). Tuosta voi alkaa laskea maalle koituvaa kokonaiskustannusrasitetta ja maan kansalaisten elintasolle koitunutta pysyvää huonontumista (+ muut lieveilmiöt päälle). Tämän ovat aiheuttaneet kaiken lisäksi "omat" johtopoliitikot. Ei ihme, että seurauksia piilotellaan ja vähätellään järjestelmällisesti.

Kustannuksien suuruusluokkaa voi arvioida kertomalla tuo 200 000 henkilön määrä yhden henkilön keskimääräisellä miljoonan euron nettoelinkaarikustannuksella. Tulos pitäisi olla helppo laskea ilman taskulaskintakin. Saa olla todella paatunut ja tunnoton henkilö, jos tulokseksi saatu luku ei ala ahdistaa. Tuosta tämän maan kestävyysvaje ja jatkuva velkaantuminen johtuu. Eikä tätä ikinä paikata lisäämällä maalle haitallista maahanmuuttoa, vaikka "asiantuntijat" kuinka tähän kehottaisivatkin (tsekattava aina missä määrin näillä oma lehmä ojassa). On vain yksi ratkaisu ja se on jo helppo keksiä. Haittamaahanmuutolle on tehtävä jotakin, tai turma perii.

Kustannukset maalle haitallisesta maahanmuutosta eivät jääneet edelliseen lukuun. On otettava huomioon, että näille 200 000 henkilölle on täytynyt rakentaa Turun tai Oulun kokoisen kaupungin infra. Tämä on ollut monelle suomalaiselle hyvä bisnes. Jo kymmeniä tuhansia suomalaisia saa kokonaan tai osittain elantonsa asyyliväen hoivahommista. Rakennusliikkeet ja yksityiset asuntovuokraajat ovat hyötyneet huomattavasti. Samoin kaikki ne, joiden taskuihin on asyyliväen välityksellä virrannut yhteiskunnan ja veronmaksajien rahaa. Kaikki nämä tahot tulevat kiivaasti vastustamaan haittamaahanmuuttoon puuttumista. Tähän vielä ideologinen vasemmisto päälle.

Tuohon menoon puuttuminen ei tule olemaan helppoa, mutta ei myöskään mahdotonta: He ovat edelleen vähemmistö.
"Meidän on oltava valmiita huijaamaan, petkuttamaan, rikkomaan lakeja, salailemaan ja piilottamaan totuutta ... Meidän on kirjoitettava kielellä,
joka kylvää massojen keskuuteen vihaa, inhoa ja halveksuntaa niitä kohtaan, jotka ovat eri mieltä kuin me." - Vladimir Iljitš Lenin

Ajatolloh

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 520
  • Liked: 7176
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #769 : 11.07.2021, 14:29:32 »
Tuohon menoon puuttuminen ei tule olemaan helppoa, mutta ei myöskään mahdotonta: He ovat edelleen vähemmistö.

Ehkä koko väestöön suhteutettuna, mutta entä jos tarkastelu tehdään poliittisesti aktiivisia kansalaisia tarkastellen?

Tässä yhteydessä "poliittisesti aktiivinen kansalainen" on sellainen, joka vähintään käy äänestämässä.

Epäilen, että mamu-teollinen kompleksi omaa jo demokraattisen enemmistön.
Eikka Keravalta: "Kehitysmaaperäisen maahanmuuton väistämättä aiheuttamat 'lieveilmiöt' ovat aina 'huolestuttava ilmiö', mutta itse ongelman aiheuttaja, kehitysmaaperäinen maahanmuutto on sen sijaan välttämättömyys ja hyväksi maallemme."

akez

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 548
  • Liked: 35896
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #770 : 11.07.2021, 19:05:34 »
Tuohon menoon puuttuminen ei tule olemaan helppoa, mutta ei myöskään mahdotonta: He ovat edelleen vähemmistö.

Ehkä koko väestöön suhteutettuna, mutta entä jos tarkastelu tehdään poliittisesti aktiivisia kansalaisia tarkastellen?

Tässä yhteydessä "poliittisesti aktiivinen kansalainen" on sellainen, joka vähintään käy äänestämässä.

Epäilen, että mamu-teollinen kompleksi omaa jo demokraattisen enemmistön.

Jos asiasta käytäisiin avoin julkinen keskustelu ja kansalaiset saisivat sen jälkeen päättää asian kansanäänestyksessä, niin silloin tuo käsi enemmistön taskuissa loisiva sakki jäisi vähemmistöksi. Useat mielipidemittaukset ovat osoittaneet tämän jo ympäri Eurooppaa. Faktisesti tilanne on kuitenkin juuri se mitä sanot. Ahne, pahantahtoinen ja korruptoitunut vähemmistö pystyy jallittamaan hallitustasolla ja mediassa jatkuvasti tavallisia kansalaisia, sekä jopa kaventamaan sananvapautta ja sensuroimaan harjoittamastaan tuhotyöstä aiheutuneita seurauksia. Korruptoituneet maan johtopoliitikot tuossa ovat olleet avainasemassa ja takuumiehinä menon jatkumiselle jo 30 vuoden ajan. Kenties vähemmistö on kaapannut suomalaisen demokratian?
"Meidän on oltava valmiita huijaamaan, petkuttamaan, rikkomaan lakeja, salailemaan ja piilottamaan totuutta ... Meidän on kirjoitettava kielellä,
joka kylvää massojen keskuuteen vihaa, inhoa ja halveksuntaa niitä kohtaan, jotka ovat eri mieltä kuin me." - Vladimir Iljitš Lenin

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 682
  • Liked: 94557
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #771 : 15.08.2021, 13:10:02 »
Lainaus
Avoimena rehottanut ”ryssänviha” johti etniseen puhdistukseen 1900-luvun alun Helsingissä – Kaupunki oli määrä tyhjentää venäläisistä vain viikossa

Aitosuomalainen liike pyrki kohti vahvaa Suur-Suomea, jonka kulttuuri, kieli ja katunäkymät olisivat puhtaita vieraista vaikutteista.

Tuomo Väliaho HS

TALVELLA 1920 Uspenskin katedraalin nurkalla hääräsi miesjoukkio Pohjanmaalta: Vihtori Kosola, Antti Isotalo ja Artturi Leinonen.

Kolmikko tultaisiin vuosikymmen myöhemmin tuntemaan johtohahmoina äärioikeistolaisessa lapuanliikkeessä, joka terrorisoi poliittisia vastustajiaan ja yritti kapinaa Mäntsälässä 1932.

Pahanteossa herrat olivat nytkin. He olivat tulleet tutkimaan, kuinka kirkon vieressä olevan Resvoin rauhankappelin pystyisi parhaiten räjäyttämään.

Tuhotyötä varten oli varattu 16 kiloa dynamiittia.

[...]

VENÄLÄISTEN vaikutteiden poistamisen aloittivat jo Helsingin vallanneet saksalaiset keväällä 1918. Nämä kehottivat huhtikuussa Helsingin viranomaisia poistamaan kyrillisillä kirjaimilla kirjoitetut venäjänkieliset katukyltit.

Saksalaiset vaativat myös, että kaikki Saksaa vastaan sotaa käyvien maiden kansalaiset oli poistettava maasta.

Suomalaiset eivät kuitenkaan halunneet pakottaa esimerkiksi brittejä ja ranskalaisia lähtemään, joten karkotus ulotettiin lopulta vain venäläisiin, eli Nyströmin mukaan kyseessä oli käytännössä etninen puhdistus.

[...]

VENÄLÄISVASTAISUUDEN taustalla olivat ennen muuta niin sanotut sortovuodet. Vuosina 1899–1904 keisari Nikolai II:n hallinto pyrki venäläistämään Suomea ja riisumaan Suomelle aiemmin myönnettyjä oikeuksia kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin johdolla.

Ensimmäinen sortokausi päättyi Bobrikovin murhaan, mutta vuodesta 1908 alkaen venäläistämistoimet jatkuivat.

Suomalainen sivistyneistö oli jakautunut kahtia suhtautumisessaan Venäjään. Myöntyväiset ajattelivat, että mukautumalla Venäjän toimiin Suomelle aiheutuisi vähiten vahinkoa.

Perustuslailliset taas vastustivat venäläistämistä kiivaasti ja tukeutuivat suomalaisten tulkintaan keisariakin sitovista Suomen perustuslaeista.

”Juuri näissä perustuslaillisissa piireissä syntyi suoranainen ryssäviha, joka johti muun muassa Bobrikovin murhaan, poliittiseen terroriin sekä lopulta aseelliseen toimintaan tähtäävään jääkäriliikkeeseen”, Nyström sanoo.

[...]

SIVISTYNEISTÖN lisäksi venäläisvastaisuus kukoisti pääkaupungin ylioppilaspiireissä.

Radikaalien ylioppilaiden keskuudessa syntyi sisällissodan jälkeen niin sanottu aitosuomalainen liike. Se pyrki kohti vahvaa ja yhtenäistä Suur-Suomea, joka olisi vapaa vieraista vaikutteista.

Merkittävin Venäjän-vihan levittäjä oli Akateeminen Karjala-Seura (AKS), joka kokosi yhteen yliopistomaailman Venäjän-vastustajat. Ylioppilaskunnan julkaisema Ylioppilaslehti oli monelle nuorelle radikaalille kanava saada julki vihaa ja halveksuntaa leiskuvia kirjoituksiaan.

Yksi kiihkeistä kirjoittajista oli Urho Kekkonen, lakitieteen opiskelija, huippu-urheilija ja tuleva Suomen presidentti.

Nyström korostaa, että aktiivinen Venäjä-viha oli lopulta verrattain pienten piirien toimintaa, mutta yliopiston, virkamieskunnan, toimittajien ja opettajien kautta se levisi yli maan.

”Aitosuomalaisuuden näkökulmasta nimenomaan pääkaupunki oli kansallinen kipupiste ja taistelutanner. Helsingissä vallitseva kieli oli ruotsi, ja kaupunki oli monikulttuurinen.”

[...]

HELSINKIIN jääneet venäläiset muistomerkit kiukuttivat aitosuomalaisia, ja he aloittivat 1920-luvun puolimaissa hyökkäyksensä niitä vastaan.

Kohteina olivat muun muassa Smolnan julkisivun kaksipäinen kotka, Aleksanteri I:n rintakuva yliopiston juhlasalissa sekä keisariin viittaavat nimikirjaimet A I yliopiston päätykolmiossa.

Joulukuussa 1924 aseena oli jälleen terva. Nuori radikaali ja valtiollisen poliisin etsivä Urho Kekkonen vahti kadulla, kun muut ”tervaylioppilaat” sutivat nestettä yliopiston julkisivuun.

Tervasutia heilutti myös Venäjän-vihaajista ehkäpä kaikkein kiihkein: Elias Simojoki. Pastori Simojoki oli yksi AKS:n perustajista, ja hänestä tuli 1930-luvulla fasistisen Sinimustat-järjestön puheenjohtaja ja äärioikeistolaisen IKL:n kansanedustaja.

”Samat vihanlietsojat pyörivät noissa erilaisissa venäjänvastaisissa tempauksissa”, Nyström tiivistää.

On kohtalon ivaa, että Simojoen elämä päättyi talvisodassa venäläisen sotilaan ampumaan konekiväärin luotisuihkuun.

[...]

Pääkaupungin kaduilla se näkyi monikulttuurisuutena ja -kielisyytenä.

Etninen erilaisuus oli tavalliselle helsinkiläisellä aika arkinen juttu. Usein muualta tulleita kohdattiin kaupankäynnin yhteydessä. Esimerkiksi juutalaiset myivät vaatteita, tataarit mattoja ja venäläiset jäätelöä”, Nyström sanoo.

Monet ulkomaalaiset olivat myös perustaneet Helsinkiin menestyviä yrityksiä, joiden nimikylteissä luki esimerkiksi Fazer, Sinebrychoff tai Stockmann.

”Aitosuomalaiset vaativat puhdasta suomalaista kulttuuria ja kieltä. He halusivat eroon katukuvassa näkyvistä vierasperäisistä ja ruotsinkielisistä nimistä”, Nyström kertoo.

”Heidän lehdissään esimerkiksi kehotettiin lukijoita asioimaan vain suomalaisissa kaupoissa ja kauhisteltiin Suomalaisen teatterin näyttelijöitä, jotka olivat käyneet muotiostoksilla Stockmannilla. Erityisen tuomittavaa oli, että kyse oli juuri fennomaanien lippulaivasta, Suomalaisesta teatterista.”

AITOSUOMALAISESTA näkökulmasta myös Helsingissä käytetty puhekieli oli ongelma, sillä se ei heidän mielestään ollut puhdasta suomen kieltä. Kaupungissa puhuttiin useita kieliä ja niiden sekoituksia, joista merkittävin oli slangi.

”Emeritusprofessori Heikki Paunosen tutkimusten mukaan slangisanoista oli tuolloin 75 prosenttia lähtöisin ruotsin kielestä ja seitsemän prosenttia venäjästä.”

Jos aitosuomalainen pyrkimys kielen täydelliseen puhtauteen olisi onnistunut, emme käyttäisi esimerkiksi venäläisperäisiä sanoja hihittää, kapakka, lafka, lusia, murju, safka tai tuumata.

Emmekä söisi Fazerin suklaata.
Helsingin Sanomat 15.8.2021
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Kallan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 983
  • Liked: 2322
  • Panda nimeltä Kallan.
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #772 : 23.08.2021, 22:24:54 »
Lainaus
Avoimena rehottanut ”ryssänviha” johti etniseen puhdistukseen 1900-luvun alun Helsingissä – Kaupunki oli määrä tyhjentää venäläisistä vain viikossa

---
Jos aitosuomalainen pyrkimys kielen täydelliseen puhtauteen olisi onnistunut, emme käyttäisi esimerkiksi venäläisperäisiä sanoja hihittää, kapakka, lafka, lusia, murju, safka tai tuumata.

Emmekä söisi Fazerin suklaata.
Helsingin Sanomat 15.8.2021

Jumatsuikkeli, ei uskoisii että
1) Hesari on avoimesti Venäjä-myönteinen (konteksti: tähän asti HS on ollut ihmeen russofobinen; nyt se onkin ok ja pop?);
2) "Jos meillä ei olisi monikulttuurivaikutetta A, emme käyttäisi/söisi/lukisi/tms. asioita B, C, D ja E;
3) "Emmekä söisi asiaa X" (tämähän on kuin suoraan Kultamunat kuorituvat -vihkosesta 90-luvulta!)

Onkohan Sanoma-konsernissa tulossa taas irtisanomisia kun tällaisia juttuja kirjoitetaan osoittaakseen, että usko monikulttuuri-ideologiaan on vankka ja luja?
Monikulttuurin menestystarinoita... hmm, Jugoslavia?

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 648
  • Liked: 9689
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #773 : 25.08.2021, 11:34:30 »
Tulisiko paljon osumia, jos tämän Jaana Savolaisen (HS) varsin keijomaisen kolumnin ottaisi bullshit-bingon materiaaliksi?

https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008211462.html

Lainaus
Rasismia ei aina huomaa
Suomi on aina ollut kansainvälinen ja monien kulttuurien maa, mutta myytti yksi­kulttuurisesta kansasta elää sitkeästi.

Lainaus
Yksittäisen ihmisen rasistiset mielipiteet eivät ole iso ongelma, mutta yhteiskunnassa vallitsevat tiedostamattomat ennakkoluulot ovat

Lainaus
TOISIN kuin usein luullaan, Suomi on aina ollut kansainvälinen ja monien kulttuurien maa. Vielä parisataa vuotta sitten Helsingissä puhuttiin enemmän ruotsia ja venäjää kuin suomea. Edes suomenkieliset eivät ole niin samanlaisia kuin usein kuvitellaan.

Lainaus
Myytti yksikulttuurisesta Suomesta elää tajunnassamme hämmästyttävän sitkeästi. Historiaa voisi katsoa myös laveammasta näkökulmasta, ja se olisi nykyisin todellakin tarpeen.

Ajatus yksikulttuurisesta kansasta kääntyy helposti muukalais­vastaisuudeksi: me ja muut. Siitä ei yleensä seuraa mitään hyvää.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 682
  • Liked: 94557
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #774 : 24.09.2021, 12:32:41 »
Entinen lapsiasiavaltuutettukin vaatii loppua Suomen mädättämiselle.

Demokraatti: ”Suomi mädättää omaa tulevaisuuttaan” – Ensikodin johtaja vaatii maahanmuuttajaäitien käännytyspäätösten välitöntä keskeyttämistä 24.9.2021

Lainaus
”Äitien käännyttämiset ja karkotukset Suomesta keskeytettävä välittömästi”

– Suomi mädättää omaa tulevaisuuttaan hylkäämällä Suomeen juurtuneet äidit ja heidän lapsensa, sanoo Tuomas Kurttila.

Helsingin ensikodin toiminnanjohtaja, ent. lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila vaatii, että lasten äitien käännyttämis- ja karkottamispäätökset Suomesta keskeytetään välittömästi.

Kurttila esittää huolen maahanmuuttajaäitien kohtelusta Suomessa. Hän ajoitti hätähuutonsa valtakunnalliseen vauvan päivään 24.9.

– Meillä on Suomessa syntymässä paarialuokka, hyljeksittyjen ihmisten joukko, joiden lasten asema on heitteillä, Kurttila aloittaa.

Hän kertoo joutuneensa ensikodissa todistamaan todeksi tilanteita, joissa suomea puhuvia, terveydenhuollon ammattilaiseksi opiskelevia, työhaluisia ja hyvän kiintymyssuhteen lapseensa omaavia yksinhuoltajaäitejä käännytetään ja karkotetaan Suomesta.

– Nämä äidit romahtavat, koska heitä kohdallaan yhteiskuntamme suunnalta epäinhimillisesti ja julmasti.

– Mutta heikko lapsen edun ymmärrys lainsäädännön toimeenpanossa on. Suomi mädättää omaa tulevaisuuttaan hylkäämällä Suomeen juurtuneet äidit ja heidän lapsensa, Kurttila toteaa.

Hyljeksittyjen äitien haavoittuvat lapset

Jos ihminen saa oleskelulupahakemukseensa kielteisen päätöksen, hänelle tehdään käännyttämispäätös. Ihmiselle tehdään karkottamispäätös, jos hänellä on jo ollut oleskelulupa Suomeen, mutta hänelle ei myönnetä jatko-oleskelulupaa.

– Näiden äitien hyljeksitty asema näkyy heidän lastensa haavoittuvuudessa. Nämä äidit ajetaan tilanteeseen, jossa lapsen kiireellinen sijoitus tulee välttämättömyydeksi, koska äidiltä viedään sosiaaliset ja taloudelliset edellytykset vastata lapsen huoltajuudesta.

Äidiltä kielletään työnteko ja hänelle annetaan elin- ja ruokakustannuksiin noin 10 euroa päivässä. Käytännössä nämä äidit ajetaan ulos kodeistaan hätämajoitukseen, josta lastensuojelu on lähes velvoitettu sijoittamaan lapsen pois äidiltä.

– Vetoan päättäjiin kunnissa ja valtiolla. Toimikaa. Jokainen päivä me menetämme tämän maan elinvoimaa ja hyvinvointia, Kurttila päättää.

Vuonna 2020 Suomessa syntyi yli 6 700 lasta äideille, jotka olivat ulkomailla syntyneitä (eli ns. ensimmäisen polven) ulkomaalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisille äideille syntyneiden lasten määrä ja suhteellinen osuus kaikista lapsista ovat kasvaneet viime vuosina.
Kansan Uutiset 24.9.2021

Eli kaikki oikeusasteet läpikäyneet lainvoimaiset käännytys- ja karkotuspäätökset pitäisi tuosta vaan keskeyttää, koska "äidit" ja "lapset" ja "hätähuuto".

Vollotuksen kruunaa Kurttilan "me tienattaisiin tällä"-itku.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 596
  • Liked: 36934
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #775 : 24.09.2021, 12:59:26 »
Lainaus
TOISIN kuin usein luullaan, Suomi on aina ollut kansainvälinen ja monien kulttuurien maa. Vielä parisataa vuotta sitten Helsingissä puhuttiin enemmän ruotsia ja venäjää kuin suomea. Edes suomenkieliset eivät ole niin samanlaisia kuin usein kuvitellaan.

Jos Helsingissä olisi saman verran asukkaita kuin siellä oli pari sataa vuotta sitten olisi ongelma varmaan paljon pienempi. (Helsingin asukasluku 1800-luvun puolessavälissä oli luokkaa 20 tuhatta.) Puhumattakaan nyt siitä että rannikolla nyt vain sattui asumaan ruotsinkielisiä, ja järjestelmän hallintokielinä tai valtaa pitävän valtion kielinä sattuivat suomalaisten tahtotilasta riippumatta olemaan lähinnä ruotsi ja venäjä. Ensin kun Suomi oli pitkälti Ruotsin, sitten Venäjän tossun alla. Eivät suomalaiset Helsingin korkeaa venäläisyysastetta minään tavoitteena nähneet, vaan vallanpidon aiheuttamana pakkona.

Kenen tossun alla meidän kuuluisi seuraavaksi olla? Muslimien? Ei liene sattumaa että Savolainen on valinnut kansainvälisyyden esimerkeiksi juuri ne kaksi kieliryhmää jotka edustavat Suomea alusmaanaan pitäneitä valtioita...
« Viimeksi muokattu: 24.09.2021, 13:52:57 kirjoittanut foobar »
"Avaruudessa kukaan ei voi kuulla moku-ulinaasi" - Rändöm

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 682
  • Liked: 94557
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #776 : 24.10.2021, 19:24:15 »
Otsikon ja ingressin pikku vinkeistä arvaa, että toimittaja on valinnut myötäkarvaan silittämänsä taiteilijan esittämään toimittajan omia mielipiteitä.

Lainaus
Sukupolvensa supertähti

Timothée Chalamet on näyttelijä, joka esiintyy julkisuudessa suvereenisti, puhuu mielellään politiikasta ja pukeutuu täydellisesti.

Juha Typpö, HS

[...]

Julkisuudessa hän antaa itsestään vaatimattoman, ystävällisen, sivistyneen ja älykkään kuvan. Hän on samaan aikaan maanläheinen ja samalla kalliisiin muotiasuihin pukeutuva julkkis, joka tietää olevansa huomion kohteena. Kaiken kaikkiaan sellainen tähti, jota on helppo ihailla.

[...]

VAIKKA HAASTATTELU pyörii eniten The French Dispatchissa ja elokuvaan liittyvissä detaljeissa, tulevat myös Chalamet’n yhteiskunnalliset kannat hieman puheeksi. Rooliaan sivuten häneltä kysytään, ketkä ovat hänen suosikkiaktivistejaan ja minkä asioiden puolesta hänen mielestään pitäisi taistella.

Aktivisteista tärkeimmiksi Chalamet mainitsee Greta Thunbergin sekä runoilija Amanda Gormanin, ja ylistää vuolaasti jälkimmäisen esiintymistä Joe Bidenin virkaanastujaisissa.

”Tärkeintä on kamppailla oikeuden puolesta, sen kaikissa muodoissa. Rodullisen oikeudenmukaisuuden, ympäristöä koskevan oikeudenmukaisuuden, taloudellisen oikeudenmukaisuuden”, hän luettelee.

Siinä on myös yksi osa Chalamet’n imagoa. Tiedostavuus asioissa, joissa niitä tarvitaan ja kaivataan.

Kun hän esitti pääosaa Woody Allenin A Rainy Day in New York -elokuvassa 2018, ja Allenia koskevat hyväksikäyttöepäilyt nousivat #metoo-liikkeen jälkeen uudelleen esiin, Chalamet ilmoitti lahjoittavansa palkkionsa elokuvasta tasa-arvoa ajaville ja seksuaali- sekä sukupuolivähemmistöjä tukeville hyväntekeväisyysjärjestöille.

Hän on puhunut ilmastonmuutoksen estämisen tärkeydestä ja Instagramissaan ennen Yhdysvaltain viime presidentinvaaleja pyytänyt seuraajiaan ”äänestämään Trumpin ulos” Valkoisesta talosta.

EI TUOLLAINEN vielä suurta aktivismia ole, mutta eroaa niistä ajoista, kun suurin osa isoista viihdejulkkiksista vältti viimeiseen saakka poliittisista aiheista puhumista.

Uusi sukupolvi haluaa, että yhteiskunnallisista asioista puhutaan – ja niin tekee myös Chalamet, uuden sukupolven supertähti.
Helsingin Sanomat 23.10.2021

Lainaus
Eurooppa myy menneisyyttään turisteille, koska muuta ei enää ole, sanoo hittikirjailija Ilja Leonard Pfeijffer

”Vanhan mantereen” kenties tärkein piirre on kaikkialla läsnä oleva menneisyys, ja nykyinen vimma myydä sitä turisteille uhkaa tuhota koko mantereen, sanoo Grand Hotel Europa -kirjalla kansainvälistä menestystä saavuttanut hollantilainen kirjailija Ilja Leonard Pfeijffer.

Pekka Torvinen, HS

MITÄ tarkoittaa olla eurooppalainen? Miltä se tuntuu? Millainen voisi olla eurooppalainen identiteetti?

Näistä kysymyksistä lähti syntymään Grand Hotel Europa, Alankomaiden myydyin kirja vuonna 2019, entisen antiikin tutkijan Ilja Leonard Pfeijfferin kansainvälinen menestyskirja, jonka käännösoikeudet on myyty pariinkymmeneen maahan ja joka ilmestyi suomeksi huhtikuussa Gummeruksen kustantamana.

Se on vähän kömpelön juoniromaanin (kadonnut Caravaggion maalaus) ja autofiktion (traumaattisesti tuhoutunut ihmissuhde) helppolukuiseen muotoon puettu 600-sivuinen essee Euroopan siintävästä tuhosta. Nimenomaan tämä pinnan alta paistava esseemäisyys, jopa pamflettimaisuus tekee kirjasta kiinnostavan.

[...]

Mutta kaikella menneisyydellä on myös kääntöpuolensa. Kun mahtavasta menneisyydestä muistuttavien monumenttien, rakennusten ja raunioiden keskellä elää koko elämänsä, enemmin tai myöhemmin saattaa syntyä kiusaus päätellä, että paremmat ajat ovat takanapäin.

Tämänkaltainen nostalgia, kaipuu nykyisyyttä parempaan menneisyyteen, on paradoksaalisesti eurooppalaisen identiteetin syvä ydin. Meillä on aina ollut tämä tauti. Kun muinaiset kreikkalaiset rakensivat sivilisaatiotamme, he uskoivat, että menneisyys oli parempi, että kultakausi sijoittui menneisyyteen, jolloin jumalat kävelivät maan päällä.”

[...]

Grand Hotel Europan kertoja Ilja Leonard Pfeijffer on kärkäs, jossain määrin provosoivampi kuin kirjailija Ilja Leonard Pfeijffer, mutta kummallakin on sama ajatus: massaturismi uhkaa hukuttaa Euroopan, ja toinen ”uhka”, oikeistopopulistien huutama ”siirtolaistulva” on tosiasiassa ainoa asia, joka voisi pelastaa ikääntyvän ja taantuvan maanosan.

[...]

NÄMÄ globalisaation kaksi puolta kohtaavat kirjassa Maltalla, joka on ”se toinen Lampedusa”.

Kirjailija Pfeijffer kertoo viettäneensä Maltalla viikon, eikä nähnyt koko aikana ainuttakaan mustaa ihmistä. Myöhemmin hän tutki asiaa ja ymmärsi, että ”tämä on itse asiassa Maltan hallinnon politiikka, piilottaa nämä ihmiset näkyviltä, jos heitä ei ole ensin voinut jättää merelle. Miksi? Koska liian moni pakolainen, liian moni musta ihminen turmelisi turismin.”

”Houkutellakseen rikkaita valkoisia matkaajia menneisyyttä etsimässä on hylättävä köyhät mustat matkaajat etsimässä tulevaisuutta”, Pfeijffer sanoo.

Kirjan nimikkohotellissa Grand Hotel Europassa käytännössä kaikki muut hahmot katsovat menneisyyteen paitsi pikkolo Abdul.

”Kun näemme pakolaisten epätoivon ja kaikki riskit, mitä he ovat valmiita ottamaan päästäkseen luoksemme, on pakko oivaltaa, ettei heitä voi pysäyttää. Myös historia opettaa, että muuttoliikkeitä ei voi pysäyttää”, Pfeijffer sanoo.

Hänen mukaansa olisi aika olla käytännönläheinen ja muuttaa politiikkaa. On hyödyllisempää alkaa miettiä, mitä voisimme tehdä tänne haluavilla ihmisillä. Ehkä voisimme löytää heille merkityksellistä tehtävää yhteiskunnissamme. Ehkä voisimme tajuta, että tosiasiassa tarvitsemme heitä, koska maanosamme on vanha paitsi historiallisesti myös väestöltään.

”Olen hyvin tietoinen, että näkemykseni asiasta eivät ole kovin muodikkaita.”

ONGELMA on, että maahanmuuttajat nähdään numeroina.

”Yksi maahanmuuttaja on veli mutta kymmenet tuhannet ovat uhka. Haaste on nähdä heidät kymmeninä tuhansina veljinä.”

[...]

Kun elämäntapa on orientoitunut täysin menneisyyteen, on šokki nähdä, että maahan tulee ihmisiä, jotka tekevät asiat eri tavoin. Pfeijfferin mukaan vaatii rohkeutta ymmärtää, että tulijat ovat täsmälleen täsmälleen sitä, mitä maa tarvitsee.

Kontrasti taipuu helposti taantumukseen, ja sen näemme ympäri Eurooppaa oikeistopopulistipuolueissa.
Helsingin Sanomat 24.10.2021
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Nuivettunut Han-nenetsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 668
  • Liked: 1826
  • Asyyl akbar!
Vs: Vakiofraaseja & Mokutuksen helmiä
« Vastaus #777 : 24.10.2021, 20:30:25 »
[...]
Lainaus käyttäjältä: HS
Eurooppa myy menneisyyttään turisteille, koska muuta ei enää ole, sanoo hittikirjailija Ilja Leonard Pfeijffer
[...]
ONGELMA on, että maahanmuuttajat nähdään numeroina.
”Yksi maahanmuuttaja on veli mutta kymmenet tuhannet ovat uhka. Haaste on nähdä heidät kymmeninä tuhansina veljinä.”
[...]
Helsingin Sanomat 24.10.2021
Onpas vasemmistotaiteilijalla toksisen miesnormatiivinen ajattelutapa.  :flowerhat:
Hämmästyttävän valkoinen

Tagit: