Koska avoimia rajoja ja maahanmuuton lisäämistä puolustavat eivät missään tapauksessa halua alistaa näkemyksiään kritiikille osallistumalla avoimeen, tasapuoliseen asiadebattiin maahanmuuttokriittisten kanssa esimerkiksi täällä Hommaforumilla (Twitter-huutelut sitten erikseen), yksi turvallinen tapa osallistua näennäisesti keskusteluun ja jopa voittaa väittely on esittää vastapuolen näkemykset olkiukkoina ja sitten kumota ne sopivasti muotoilluilla omilla väitteillä, joita kukaan ei voi haastaa ainakaan samalla alustalla.
Esimerkki tästä on valtamediassa maahanmuuttotutkijana esiintyvä aktivisti Erna Bodström, joka kaataa näin eduskuntavaalien alla "faktoillaan" itse määrittelemiään maahanmuuttomyyttejä vasemmistolaisilla nettisivuilla, joilla ei tietenkään mahdollisteta keskustelua aiheesta.
Myytinmurtajaiset: 10+1 väitettä turvapaikanhakijoista
Maahanmuutosta ja turvapaikanhakijoista liikkuu paljon virheellisiä ja harhaanjohtavia väittämiä. Maahanmuuttotutkija Erna Bodström tarkastelee uuden Myytinmurtajaiset-kirjoitussarjan ensimmäisessä osassa tällaisia väitteitä ja niiden paikkansapitävyyttä. Sarja toimitetaan keväällä 2023 kahden ajatuspajan, Kalevi Sorsa -säätiön ja Vasemmistofoorumin yhteistyössä.
Kalevi Sorsa -säätiö 22.2.2023
Alkeellisen vaalipropagandakirjoituksen esittäminen asiantuntija-auktoriteetin faktoina kertoo olennaisen ajatuspajana varmaan ainakin jonkinlaiseen uskottavuuteen pyrkivän Kalevi Sorsa -säätiön rehellisyyden ja tieteellisyyden asteesta. Vasemmistofoorumilta kukaan ei kai mitään sellaista odotakaan, eivät edes Pontukset ja Veikat itse.
1. VÄITE: Suurin osa Suomeen tulevista maahantulijoista on turvapaikanhakijoita ja pakolaisia.
Missä ja kuka esittää tällaista väitettä? Ei ainakaan valtamedia, joka pitkälti päättää, mitkä ovat vallitsevia käsityksiä tai myyttejä.
Olennaisempaa on, että suurin osa maahanmuuton aiheuttamista kasvavista haitoista ja kustannuksista on perua Suomen humanitaarisesta maahanmuutosta, jonka on mahdollistanut Suomen äärimmäinen (nykyään kai käytettäisiin kiertoilmaisua "kunnianhimoinen" kuten ilmastopolitiikassa) maahanmuuttopolitiikka.
FAKTA: Ei pidä paikkaansa. Suurin osa Suomeen tulevista maahanmuuttajista muuttaa perheen tai työn takia.
Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan suurin osa Suomeen haetuista ja saaduista oleskeluluvista myönnetään täällä ennestään asuvien perheenjäsenille ja työpaikan löytäneille. Kolmanneksi suurimman ryhmän muodostavat opiskelijat.
Viime vuonna Suomesta myönnettiin suunnilleen yhtä paljon oleskelulupia turvapaikkaa hakeneille kuin muille ensimmäistä kertaa oleskelulupaa hakeneille. Humanitaariseen maahanmuuttoon kuuluu olennaisena osana myös perheenyhdistäminen, joka on tässä unohdettu. Lisäksi tuhannet ovat jääneet Suomeen laittomasti, eivätkä tietenkään näy oleskelulupatilastoissa.
On sitä paitsi tahallisen harhaanjohtavaa verrata väliaikaisesti Suomessa oleskelevia (tyypillinen työperäinen maahanmuuttaja tai opiskelija) ja tänne pysyvästi jääviä (tyypillinen humanitaarinen maahanmuuttaja).
Yhteensä perheen, työn tai opiskelun vuoksi Suomeen muuttaa vuosittain EU-alueelta tai sen ulkopuolelta noin 35 000 ihmistä. Turvapaikan tai muun suojeluperusteisen luvan saaneet ovat selvästi pienempi ryhmä. Turvapaikan tai muun suojeluperusteisen luvan saa tilastojen mukaan vuosittain tavanomaisessa tilanteessa noin 2000–3000 ihmistä, ja lisäksi Suomi ottaa vastaan vuosittain vajaat 1000 kiintiöpakolaista.
Erityistilanteita on 2000-luvulla ollut kaksi: vuosi 2015, jolloin Suomeen saapui yli 30 000 turvapaikanhakijaa koko Eurooppaa kohdanneen niin kutsutun pakolaiskriisin vuoksi, sekä vuosi 2022, jolloin tilapäistä suojelua Suomesta haki noin 45 000 ihmistä Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
"Erityistilanteita" ei pidä jättää tarkastelun ulkopuolelle, sillä niillä on ollut valtava vaikutus niin Suomessa kuin varsinkin Ruotsissa, johon "erityistilanteet" ovat tuoneet satojatuhansia Ruotsiin jääneitä turvapaikanhakijoita. Humanitaarisen maahanmuuton mutta etenkin juuri "erityistilanteiden" vuoksi EU:n ulkopuolisen haittamaahanmuuton nopeus ja merkitys on systemaattisesti aliarvioitu Suomen ja Ruotsin väestöennusteiden pahimmissakin skenaarioissa.
Sekin vielä, että Suomeen ei saapunut vuonna 2015 "yli 30 000 turvapaikanhakijaa koko Eurooppaa kohdanneen niin kutsutun pakolaiskriisin vuoksi" (Syyrian sota), vaan Suomeen hakeutui muut EU-maat ohittaen poikkeuksellinen määrä
irakilaisia, koska irakilaisten turvapaikanhakijoiden hyväksymiskriteerit olivat Suomessa poikkeuksellisen löysät muihin maihin verrattuna. Vielä kesäkuussa Suomesta sai muutenkin oleskeluluvan myös
kielteisen turvapaikkapäätöksen jälkeen, mikä oli tietysti täysin järjetöntä ja uniikkia koko maailmassa.
Vain hyvin harvalla voi arvioida olleen
humanitaarinen syy matkustaa koko turvallisen Euroopan halki Suomeen asti hakemaan turvapaikkaa, eikä se syy voinut olla kenelläkään sota, joka oli jäänyt taakse jo Turkkiin mutta viimeistään Euroopan puolelle tultaessa.
2. VÄITE: Maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat tulevat Suomeen lähinnä Lähi-idästä ja Afrikasta.
3. VÄITE: Suomi ja Eurooppa kantavat kohtuuttoman suuren vastuun pakolaisista.
4. VÄITE: Turvapaikanhakijan tulee hakea turvaa ensimmäisestä turvallisesta maasta.
5. VÄITE: Turvapaikanhakeminen Euroopasta on helppoa – sanoo vain rajalla "asylum".
6. VÄITE: Lähes kaikki turvapaikanhakijat ovat aikuisia miehiä.
7. VÄITE: Miehet eivät tarvitse kansainvälistä suojelua yhtä paljon kuin naiset ja lapset.
8. VÄITE: Raja-aidat estävät turvapaikanhakijoiden tulon Suomeen.
9. VÄITE: Suurin osa turvapaikanhakijoista on "elintasopakolaisia".
10. VÄITE: Suomi on maailman sosiaalitoimisto.
10+1. VÄITE: Turvapaikanhakijat muodostavat Suomelle taloudellisen taakan.
Voisihan noita muitakin käydä läpi, mutta ehkä myöhemmin. Kaikki väitteet ja "faktat" on rakennettu sanakikkailun, sopivien unohtamisien ja väistöperiaatteen (esim. näätäsanat) varaan, kun muu ei onnistu.
Edit:
Katsotaanpas nyt ainakin tämä:
10+1. VÄITE: Turvapaikanhakijat muodostavat Suomelle taloudellisen taakan.
FAKTA: Pitää osittain paikkansa. Ihmisen aiheuttaman taloudellisen hyödyn tai taakan laskeminen on monimutkainen asia, ja siksi sitä on yksiselitteisesti hankala todentaa. Turvapaikanhakijoiden kohdalla väite vie keskustelun sivuraiteille, sillä kansainvälisessä suojelussa kyse ei ole taloudellisesta siirtolaisuudesta.
Turvapaikanhakijoiden päätteleminen ryhmänä taloudellisesti hyödylliseksi tai taakaksi ei ole mitenkään erityisen monimutkaista. Muun väittäminen on harhauttamista.
Vastoin Bodströmin torjuntaa turvapaikanhakijoiden aiheuttaman taloudellisen taakan arvioinnin nimenomaan pitäisi olla keskustelun ytimessä jo siksikin, että rajallisten auttamisresurssien maailmassa turvapaikanhakijoiden asuttaminen Eurooppaan ja etenkin Suomeen on luokkaa sata kertaa kalliimpaa kuin Euroopan ulkopuolella auttaminen. Nykyiselle resursseja surutta tuhlaavalla tehottomalle järjestelmälle pitäisi siksi olla todella hyvät perustelut, mutta sellaisia ei ole.
Auttamisresursseja kuluu moninkertaisesti enemmän parempaa elintasoa Euroopasta ja Suomesta etsivien turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttäjien aiheuttamiin kustannuksiin kuin päätyy esimerkiksi humanitaarisen avun kautta pakolaisleireille. Tämä näkyi erityisen selvästi vuoden 2015 kriisin jättimäisissä kustannuksissa suhteutettuna syyrialaisten pakolaisten leireille saamaan apuun.
Tiedetään, että erityisen paljon työelämän ulkopuolella ovat maahan muuttaneet naiset ja hiljattain maahan muuttaneet. Erityisesti ensimmäisinä vuosina maahan muuttaneet ovat usein kotoutumispalveluiden piirissä, eli käytännössä opiskelemassa kieltä tai uutta ammattia. Maahan muuttaneiden työllisyys kasvaa maassaoloajan pidentyessä, vaikkakin tämä tapahtuu hitaasti. Kustannuksia syntyy luonnollisesti myös hakemusten käsittelystä ja sen aikaisista elinkustannuksista.
Kaikesta tästä tiedosta huolimatta on käytännössä kuitenkin vaikeaa yksiselitteisesti laskea turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten aiheuttamaa taloudellista vaikutusta. Tämä johtuu kahdesta syystä.
Ensiksikin ei ole mahdollista yksiselitteisesti arvioida, miten ihmisen aiheuttama taloudellinen vaikutus lasketaan, mitä siihen luetaan mukaan ja miltä ajalta. Vaikutukset ovat monissa tapauksissa ylisukupolvisia, kun perheet jäävät maahan asumaan.
Toiseksi on vaikea sanoa, mihin maahan muuttaneen taloudellista vaikutusta tulisi verrata, esimerkiksi työikäiseen kantaväestön jäseneen vai syntyvään lapseen. Kaikki nämä valinnat johtavat ainakin jossain määrin erilaiseen lopputulokseen.
Sanakikkailua kuten tuo "yksiselitteisesti". Tuollaiseen tarraamalla ei ole mahdollista arvioida oikein mitään, koska tällaisessa arvioinnissa on aina tehtävä valintoja.
Todellisuudessa millä tahansa
järkevillä reaalimaailman oletuksilla (valintojen perusteista voidaan keskustella) päädytään
aina siihen, että turvapaikkamaahanmuutto on Suomelle taloudellinen taakka. Sitten erikseen päättömät maahanmuuton bkt-skenaariot, joiden logiikalla
Euroopan rajojen avaaminen Afrikkaan onkin vain nerokas keino saada aikaan talouskasvua siinä missä vaikka ikkunoiden kivittäminen.
Vaikkei laskelmien oletuksista päästäisi täyteen yksimielisyyteen, niiden kautta voidaan ainakin verrata eri ryhmiä toisiinsa. Jos tietyn maahanmuuttajaryhmän edustajien elinkaarikustannukset ovat tilastojen mukaan esimerkiksi puoli miljoonaa euroa miinuksella verrattuna sekä joihinkin muihin maahanmuuttajaryhmiin että Suomessa syntyneisiin, ei varmaan ole oikeasti epäselvyyttä, että tällainen maahanmuutto ei ole taloudellisesti hyödyllistä.
Olennaista on kuitenkin se, että turvapaikanhakijat eivät ole taloudellisia siirtolaisia. Toisin sanoen heidän vastaanottamisensa tarkoitus ei edes ole parantaa kansantaloutta.
Ylivoimaisesti suurin osa Etelä-Euroopan kautta Suomeen asti hakeutuvista turvapaikanhakijoista
on ennen kaikkea taloudellisia siirtolaisia, oli heidän turvapaikkaprosessinsa lopputulos mitä tahansa.
Heidän – myös kielteisen päätöksen saaneiden – vastaanottamista puolustellaan myös kansantalouden parantamisella (ja väestörakenteen korjaamisella ja ties millä), vaikka se on tietysti argumenttina roskaa.
Sen sijaan turvapaikanhaun tehtävä on ylläpitää ihmisoikeuksia, esimerkiksi uskonnon- ja mielipiteen vapautta. Siksi koko kysymys turvapaikanhakijoiden taloudellisesta vaikuttavuudesta on lähtökohdiltaan väärä. Se on sama, kuin kysyisi, mikä on uskonnon- tai mielipiteen vapauden tai demokraattisen järjestelmän hinta.
Kuten sanottu, rajallisten resurssien maailmassa on aivan oleellista selvittää Suomen tehottoman turvapaikkajärjestelmän hinta.
Etenkin kun Suomessa levitetään nyt valtamediatasolla röyhkeästi valhetta, että
kaikki maahanmuutto olisi muka laadusta ja maahantulon tavasta ja motiivista riippumatta suomalaisille taloudellisesti hyödyllistä, mitä se ei tietenkään ole. Sitähän Bodströmkin yritti tässä vihjata vääntämällä asiasta muka jotenkin monimutkaista ja epäselvää.
Edit2:
8. VÄITE: Raja-aidat estävät turvapaikanhakijoiden tulon Suomeen.
Pelkät raja-aidat eivät tietenkään vielä estä kenenkään tuloa Suomeen...
FAKTA: Ei pidä paikkaansa. Raja-aidat lähinnä ohjaavat ihmiset toisille – usein vaarallisemmille – reiteille.
...mutta myöskään Bodströmin väite ei pidä paikkaansa.
Tietenkin jos suljetun oven vieressä on avoin ovi, sitä käytetään, mutta jos ainoa muu ovi on satojen kilometrien vaelluksen päässä ja sekin luultavasti kiinni, moni jättää lähtemättä koko reissulle.
Vuoden 2015 niin sanotun pakolaiskriisin aikana erityisesti Itä-Eurooppaan rakennettiin runsaasti raja-aitoja, joiden tarkoitus oli estää turvapaikanhakijoiden liikkuminen maasta toiseen Euroopan sisällä.
Raja-aidat eivät estä ihmisten liikkumista, vaan ne lähinnä ohjaavat sitä. Kun yhteen paikkaan rakennetaan aita, etsivät ihmiset uuden reitin sen ympäri. Näin on käynyt myös Itä-Euroopan raja-aidoille.
Mitä ihmettä selität? Rajojen sulkeminen eli raja-aidat tiukkaan rajavalvontaan yhdistettynä nostavat kynnystä lähteä liikkeelle, kun taas avoimet rajat ja vapaa liikkuminen on kutsu vaeltaa Eurooppaan. Tämä nähtiin kouriintuntuvasti vuonna 2015 ja alkuvuodesta 2016. Kun rajoja ryhdyttiin yleisesti sulkemaan, tulijavirrat pienenivät silmissä. En ymmärrä, miten muuten tapahtunut muutos selitetään mokutusnarratiivissa.
Kirjoituksen linkin ja maksumuurin takana on jokin yksittäinen USA:n ja Meksikon yli 3 000 kilometrin rajaa käsittelevä artikkeli, jolla ei tietenkään ole mitään todistusvoimaa Euroopan rajoista ja siirtolaisvirroista puhuttaessa.
Uudet reitit ovat usein entisiä vaarallisempia. Se tarkoittaa enemmän loukkaantumisia, kuolemia ja kärsimystä. Se tarkoittaa sitä, että haavoittavassa asemassa olevien ihmisten, kuten lasten, vanhusten ja vammaisten, on entistäkin hankalampi hakea suojaa.
Kuten Välimereltä nähdään, suurin osa vaarallisia reittejä käyttävistä ei ole pakolaisia ollenkaan, mutta vaarantaa silti itsensä. Pakolaisistakin suurin osa hakeutuu Eurooppaan pitkän matkan itselleen turvallisten ja jopa uusien vaarallisten maiden (Libya) halki.
Suomen suunnittelema raja-aita voisi siis toimia kahdella tavalla. Joko ohjaamalla ihmisiä Suomen raja-asemia kohti tai niiltä pois, mahdollisesti entistä haastavampaan maastoon.
Jos ihmiset ohjautuvat raja-asemalle, heillä on oikeus hakea turvapaikkaa. Sen jälkeen he saavat saapua laillisesti Suomen maaperälle. Tämä ei siis estä turvapaikanhakua.
Jos ihmiset ohjautuvat pois raja-asemalta, mutta pääsevät maaston läpi Suomen maaperälle, heillä on oikeus hakea turvapaikkaa. Tämäkään siis ei estä turvapaikanhakua.
Suomen itärajalle suunniteltu raja-aita
voisi toimia tiukkaan rajavalvontaan yhdistettynä niin, että hybridioperaatiotilanteessa Suomeen laittomasti tulleet havaittaisiin aidan tuntumasta, otettaisiin kiinni ja käännytettäisiin. Näin on toimittu muissa EU:n itärajan maissa.
Mutta koska rajojen sulkeminen on estetty uudessa rajalaissa, uusien aitojen tavoite on vain ohjata laittomat tulijat laillisille rajanylityspaikoille, joilta heidät otetaan sisälle Suomeen, jos sanovat "asylum". Tämän teki selväksi sisäministeri Krista Mikkonen.
Raja-aita saattaakin siis estää turvapaikanhakijoiden tuloa lähinnä symbolisesti: lähettämällä maailmalle viestin siitä, että Suomi ei halua ottaa turvapaikanhakijoita vastaan.
Ei edes näin, koska Marinin hallitus on päinvastoin julistanut maailmalle, että Suomi ottaa
kaikki turvapaikanhakijat vastaan
kaikissa tilanteissa. Paradoksaalisesti raja voidaan nyt sulkea vain
laillisesti tulevilta.
Aidan rakentaminen toimii symbolisena viestinä vain suomalaisiin päin, koska suomalaisessa valtamediassa valehdellaan kollektiivisesti, että tiukan paikan tullen raja suljetaan ja Venäjän hybridioperaatio estetään. Ei suljeta, ei estetä, koska laki ei mahdollista sitä rajavartijoille ja koska maan johdossa ei ole siihen muutenkaan minkäänlaista halua.
Myöskään niin kutsuttu masinoitu maahantulo eli ihmisten ohjaaminen rajalle ei poista oikeutta hakea turvapaikkaa. Jos turvapaikan hakua rajoilla rajoitetaan, kyse on hakijan ihmisoikeuksien loukkaamisesta.
Ei ihmisten tappaminenkaan ole normaalisti laillista ja se varmasti loukkaa ihmisoikeuksia, mutta poikkeustilanteessa se voidaan sallia ja siihen voidaan jopa velvoittaa.
Poikkeustilanteessa kuten hybridisodankäynnissä raja voitaisiin sulkea ihan kaikilta, mutta valitettavasti Suomi teki sen uudeksi lainsäädännöllään mahdottomaksi myös poikkeusoloissa.
Edit3:
9. VÄITE: Suurin osa turvapaikanhakijoista on "elintasopakolaisia".
FAKTA: Ei pidä paikkaansa. Merkittävälle osalle turvapaikanhakijoista myönnetään kansainvälistä suojelua, eikä kielteinen päätöskään välttämättä kerro taloudellisista motiiveista.
Juuri päinvastoin. Suurin osa turvapaikkahakemuksista todetaan EU-alueella perusteettomiksi (viime vuonna myönteisiä vain
35 %), eikä myönteinenkään päätös tarkoita, etteikö Eurooppaan ja vieläpä tiettyyn maahan kuten Euroopan äärilaidalle Suomeen hakeutumisen motiivi olisi ollut ennen kaikkea elintason parantaminen.
Eurooppaan tulee paljon ihmisiä erilaisista lähtökohdista ja syistä. Osa tulee pakoon vainoa ja väkivaltaa, osa etsimään taloudellisia mahdollisuuksia.
Taloudelliset motiivit ovat mukana lähes aina, etenkin kun on harvinaista, että Eurooppaan paetaan suoraa vainoa ja väkivaltaa kulkematta turvallisten maiden läpi.
Koska työperäisen oleskeluluvan saaminen on EU-alueella suhteellisen hankalaa, myös osa taloudellisista siirtolaisista turvautuu turvapaikan hakuun saadakseen mahdollisuuden työntekoon.
Työperäisen oleskeluluvan saaminen on suhteellisen hankalaa, jos ei ole sellaisia taitoja, joita työpaikan saamiseen vaaditaan. Tietysti. Niin pitää ollakin.
Euroopan tilastotoimisto Eurostatin mukaan Suomessa turvapaikka tai muu kansainvälinen suojelu myönnettiin 2017–2021 heti ensimmäisessä päätöksessä 45 prosentissa tapauksista. Lisäksi 30 prosenttia hakemuksiin tehdyistä lopullisista päätöksistä myöntää turvapaikan tai muuta kansainvälistä suojelua. Myös EU-alueella luvut ovat samansuuntaiset.
Luvut eivät suoraan kerro, minkä verran turvapaikkaa hakee ihmisiä, joiden motiivi on ensisijaisesti taloudellinen, ei turvallisuuteen liittyvä. Kiistämätöntä kuitenkin on, että merkittävä osa turvapaikanhakijoista myös saa suojelustatuksen, mikä tarkoittaa, että hän on kotimaassaan vaarassa. Pakolaisuuteen on siis yleensä oikea eikä taloudellinen syy.
Pakolaisuuteen voi olla oikea syy, mutta tuhansien kilometrien päähän Eurooppaan hakeutuminen syy on lähes aina taloudellinen. Kun matkasta maksetaan ihmissalakuljettajille 10 000 euroa tai enemmänkin, jolla elelisi omassa maassa toisella alueella tai muuten Euroopan ulkopuolella mukavasti vuosikaudet, odotetaan sijoitukselle tuottoa.
Myöskään se, että ihmiselle ei myönnetä turvapaikkaa, ei automaattisesti tarkoita, että hän olisi tullut Eurooppaan taloudellisesti paremman elämän perässä. Turvapaikan myöntämisen kriteerit ovat suhteellisen tiukat, eikä suojelua välttämättä myönnetä, vaikka hakija kokisi olevansa vaarassa. Myös turvapaikkakäsittelyssä on todettu ongelmia, jotka voivat estää suojelun myöntämisen myös tilanteissa, joissa sille olisi perusteet.
Turvapaikan ja oleskeluluvan myöntämisen kriteerit ovat Euroopassa löysimmillään naurettavan löysät, eikä suojelua ole tarkoituskaan myöntää pelkkien kokemisten perusteella, kuten aktivistien uikutuksesta voisi luulla.
Ihan turha itkeä etenkään Suomessa muka vääristä päätöksistä, kun täällä jaellaan turvapaikanhakijoille oleskelulupia moninkertaisilla prosenteilla muihin EU-maihin verrattuna, eikä lukuisia kielteisiä päätöksiäkään saaneita tuhansia huijareita lennätetä kotiinsa vaan palkitaan sosiaaliturvalla ja palveluilla.
Linkin takana Bodströmin toisessa kirjoituksessa viitatut "ongelmat" eivät nekään kerro vihjailusta huolimatta muusta kuin korkeintaan yksittäistapauksista.
