Kehitysapu (yhdistetty)

[ihminen]

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2241257

(...)
- Meidän ei pitäisi oudoksua kiinalaisia, jotka sijoittavat Afrikkaan. He tietävät, miten vanhat sosialistiset rakenteet puretaan, luodaan toimivat markkinamekanismit, ylläpidetään järjestystä ja taataan jonkinlaisen oikeusvaltion ja hiljalleen esiin kasvavan demokratian edellytykset, sanoi Wahlroos suomalaisilla suurlähettiläspäivillä Helsingissä tiistaina.

- Se on ainoa oikea tie Afrikalle, hän lisäsi.
(...)

Vastikkeeton raha ei tee hyvää kenellekään.

Miten se meni " Pidetään köyhät köyhinä niin saamme tukia jatkossakin" tjsp.

[Roope]

Pitempi ja parempi versio:
Verkkouutiset: Björn Wahlroosin täyslaidallinen kehitysavulle: Kankkulan kaivossa raha sentään pysyy

Björn Wahlroosin mukaan "ongelma on yksinkertaisesti se, että kehitysapu tarjoaa kaikki väärät kannustimet".

- Me ekonomistit emme pysty käyttämään sanoja kuten tahto tai vastuunotto, vaan me puhumme kannustimista. Onko taloudellinen ympäristö jonka rakennamme sellainen, että se kannustaa oikeisiin asioihin?

Perinteinen kehitysapu tarjoaa hänen mukaansa kannustimen olla kehittymättä. Lisäksi se tarjoaa voimakkaan kannustimen sille, että poliittinen luokka varmistaa kehitysavun saamisen jatkumisen.

Wahlroosin mukaan kehitysavulla on saatu paljon hyvääkin aikaan. Tunnetuin esimerkki lienee avun antamisen aloittanut sodan jälkeinen Marshall-apu.

Sama maahanmuuttokeskustelussa. Jos puhuu vetotekijöistä tai kyseenalaistaa aiempien kokemuksien ja tilastojen perusteella tulijoiden tarinat, niin "ei näe sielua pakolaisen silmissä". Keskustelu pitäisi kammeta vaikka väkisin abstraktista haaveilusta niihin konkreettisiin asioihin, jotka oikeasti motivoivat meitä ihmisiä toimimaan niin kuin me teemme. Me kun kuitenkin olemme aika raadollisia otuksia, emmekä mitään astraalienkeleitä.

[Sami Aario]

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/kotimaa/uutinen.asp?id=2241257

- Meidän ei pitäisi oudoksua kiinalaisia, jotka sijoittavat Afrikkaan. He tietävät, miten vanhat sosialistiset rakenteet puretaan, luodaan toimivat markkinamekanismit, ylläpidetään järjestystä ja taataan jonkinlaisen oikeusvaltion ja hiljalleen esiin kasvavan demokratian edellytykset, sanoi Wahlroos suomalaisilla suurlähettiläspäivillä Helsingissä tiistaina.

Kannatetaan. Yksi idea joka tuli mieleeni on mikrolainatoiminnan laajentaminen halpakorkoisiin opintolainoihin. Googlasin ja jollekulle muulle oli tullut sama idea mieleen, mutta nyt en löydä linkkiä.

Bongasin myös todellisuus.org:sta projektin nimeltä MISFA:

Afganistanin mikroluotto-ohjelma (MISFA) on tuloksiltaan Afganistanin parhaita ohjelmia. Ohjelma on saavuttanut tähän mennessä yli 450 000 asiakasta, joista naisia on yli 60 prosenttia. Yksi pienluotto on luonut keskimäärin 1,5 työpaikkaa, joten kaikkiaan Afghanistaniin on synnytetty lähes 700 000 uutta työpaikkaa.

Suurin osa naispuolisista luotonsaajista perustaa uusia pienyrityksiä ja astuu ensimmäistä kertaa elämässään työelämään. Miespuolisista luotonsaajista valtaosa puolestaan laajentaa jo harjoittamaansa pienimuotoista yritystoimintaa. Afganistanin yritteliäisyyteen kannustava kulttuuri tekee asiakkaiden hankkimisesta helppoa. Lainoista on maksettu takaisin noin 96 prosenttia.

EDIT: Suomi on vain yksi avustaja tuossa MISFAssa, joten nuo mainitut 700 000 työpaikkaa eivät kaikki suinkaan ole Suomesta myönnetyn lainan avulla luotuja.

Mielestäni Suomen tulisi keskittyä tällaisiin projekteihin joissa sijoitettua rahaa vasten saadaan mahdollisimman paljon tehoja irti, ja unohtaa kaikki muu. Ei tosin taida onnistua niin kauan kuin kehitysavun toimivuuden mittarina käytetään siihen sijoitetun rahamäärän suhdetta Suomen BKT:hen.  

[Alkuasukas]

Marshall-apu oli projekti, jolla oli alku ja loppu. Samaten ko apu muodosti vain joitain prosentteja vastaanottavan maan bkt:sta. Rahaa ei siis saanut 50 vuotta (and counting...) ja 90% bkt:sta.

Kehitysapu pitäisi ajaa hallitusti alas esim vähentämällä 10%(nykytasosta) joka  vuosi niin että apu loppuu 10 vuoden päästä.

[JoKaGO]

Me kun kuitenkin olemme aika raadollisia otuksia, emmekä mitään astraalienkeleitä.

Astraalienkeleitä, muahhahhah! Jopa Roope ottaa kierroksia, mainiota!

Wahlroos taitaa pysytellä aika kaukana kehitysapuhommista. Hyvä, että hän sanoo asian halki-poikki-pinoon. Sitä paitsi hänellä jos kenellä on todistettavasti käsitys siitä, miten talousasiat menevät.
"- Me ekonomistit emme pysty käyttämään sanoja kuten tahto tai vastuunotto, vaan me puhumme kannustimista. Onko taloudellinen ympäristö jonka rakennamme sellainen, että se kannustaa oikeisiin asioihin?"
Laittamattomasti todettu!

Mielestäni Suomen tulisi keskittyä tällaisiin projekteihin joissa sijoitettua rahaa vasten saadaan mahdollisimman paljon tehoja irti, ja unohtaa kaikki muu. Ei tosin taida onnistua niin kauan kuin kehitysavun toimivuuden mittarina käytetään siihen sijoitetun rahamäärän suhdetta Suomen BKT:hen. 

Tuo BKT-sidos on puhtaasti moraalisätelypisteiden keruuta varten kehitetty. Saavat valtioiden päämiehet YK- ym. kokouksissaan mittailla, kenellä on isoin.

[Sami Aario]

Tuo BKT-sidos on puhtaasti moraalisätelypisteiden keruuta varten kehitetty. Saavat valtioiden päämiehet YK- ym. kokouksissaan mittailla, kenellä on isoin.

Olen itse sitä mieltä että nykyisenkaltainen kehitysapu on pitkälti lähinnä kylmän sodan reliikki. Silloiset supervallat Neuvostoliitto ja Yhdysvallat, ja näiden liittolaiset, käyttivät suoria rahasiirtoja kohdemaiden budjetteihin pönkittääkseen itselleen mieluisia diktatuureja, kutsuen tätä toimintaa kehitysavuksi PR-syistä. Kuten niin moni muukin julkishallinnon projekti, tämäkin on jäänyt elämään omaa elämäänsä alkuperäisen (jo itsessään hyvin kyseenalaisen) tarpeen poistuttua.

[LW]

Sama maahanmuuttokeskustelussa. Jos puhuu vetotekijöistä tai kyseenalaistaa aiempien kokemuksien ja tilastojen perusteella tulijoiden tarinat, niin "ei näe sielua pakolaisen silmissä". Keskustelu pitäisi kammeta vaikka väkisin abstraktista haaveilusta niihin konkreettisiin asioihin, jotka oikeasti motivoivat meitä ihmisiä toimimaan niin kuin me teemme. Me kun kuitenkin olemme aika raadollisia otuksia, emmekä mitään astraalienkeleitä.

Tämä on tosiaan varsin oleellinen pointti. Kolmannesta maailmasta saapuvat humanitääriset ovat yhtä lailla ihmisiä kuin mekin, ja näin ollen enemmän tai vähemmän itsekkäitä, sekä valmiita niihin ei niin rehellisiin temppuihin oman ja lähipiirinsä edun ajamiseksi. Liberaalin pakolaispolitiikan ajajalla ei yleensä ole mitään erityisiä ongelmia tajuta tätä mitä suomalaisiin tulee, tai sen puoleen kannustimien merkitystä, mutta jotenkin se suojaväri vain jumittaa päättelyn.

[retired]

Me ekonomistit emme pysty käyttämään sanoja kuten tahto tai vastuunotto

Ai ihanko totta?? Huomattu on!

[EL SID]

Wahlroos on lukenut Homma-foorumia. Minä marisen (kuka kissan hännän nostaa jollei kissa itse   ) samasta asiasta täällä:

http://hommaforum.org/index.php/topic,251.msg441083.html#msg441083

Tottakai Afrikka nousee, jahka se pääsee eroon kehitysavusta, jota Muammar Gaddafi on ansiosta sanonutkin imperialismin jatkeeksi. Juuri kehitysapu on se syy, joka pitää Afrikan maiden rakenteet ennallaan ja estää niiden muuttumisen sellaiseksi, että Afrikan mannerkin voisi kehittyä. Oikea tapa antaa kehitysapua on investointituki niille yrityksille, jotka perustavat tehtaan afrikkaan, muuta se ei onnistu, vastustajian on liian iso joukko sellaisia, jotka saavat leipänsä siitä, että voivat esittää suurta valkoista avuntuojaa, ja joille afrikkalaisten suuret silmät ovat sitä varten, että niillä nähtäisiin paremmin nälkää ja sitten myöhemmin itkeä kiitollisuudesta, kun saavat sen armoitetun leipäpalan, eikä lannoitetehdasta, joka mahdollsitaiosi jatkossa paremman sadon.

pyydän anteeksi kirjootusvihreitä. Oli kiirus.

Mutta mitä tekeekään oma hallituksemme?
KOKoomukselaisen valtiovarainministerin, Jyrki Kataisen avustuksella, se päättää ensin leikata työllisyysrahoja 60 miljoonaa (työttömyys on laskussa, selvä se, mutta se etteivät firmat irtisanoneet paljon porukkaa laman aikana, tarkoittaa sitä, ettei ne tässä vaiheessa myöskään työllistä. Tukitoimia siis tarvitaan) ja ohjaa suomalaisilta työttömiltä riistetyt rahat kehitysapuun, jota lisätään tänä vuonna 92 miljoonalla 830 miljoonaa euroon.

Ilmeisesti Sekoomuksen tuleva vaalilause kuuluukin:

"Ota suomalaiselta, anna Afrikkaan, äänestä kokoomusta! "  

[pakruti2c263]

Björn Wahlroos:

Wahlroosin mukaan julkisuudessa esille pääsevät lähes ainoastaan myönteiset esimerkit kehitysavusta.

- Kun koko apu on mennyt korruptioon tai verta hyytävät diktatuurit ovat käyttäneet rahoja veritekoihin, niitä tapauksia pidetään yksittäisinä erillisinä esimerkkeinä. Meidän täytyy suhtautua tähän analyyttisemmin, hän totesi.

- Jos joskus jossain tämä politiikka on onnistunut, se ei korvaa sitä, että se yleensä miltei kaikkialla on epäonnistunut.

Yhtäläisyyksia nykyisen maahanmuuttopolitiikan kanssa?
"Kehitysapu" ei tuo kehitystä, koska leopardisuikkahattun tai turbaanisultaanin klaani on ensimmäisenä jakamassa "apua."
Ja tämän nyt totesi "ääntinen" stalinisti.
Valitettavasti oikeiden johtopäätösten aikaansaamiseksi idiootteilta tarvitsemme toiset 40 vuotta, koska halua avun kokonaiskustannuten ja tuloksien välillä ei ole.
Olemme jo kuitanneet orjalaivatervan voitot korkoineen. Piste. Loppu.

Samaa asiaa toisaalla;
Kun yhteiskunta kaataa, niin iso haavi alle
Kirjoittanut Pauli Vahtera
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2010/08/24/kun-yhteiskunta-kaataa-niin-iso-haavi-alle/

Edit: Linkki korjattu.
Pauli Vahtera:

Yhteisten rahojen huoleton käyttö on luonut kummallisen tavoitteellisen maailmankuvan, jossa alitajuisesti halutaan, että kaikilla ihmisillä kaikkialla maailmassa olisi samanaikaisesti yhtä paljon rahaa ja kulutettavaa. Hyvät ihmiset kuvittelevat, että Keski-Euroopan romanien ongelmat ratkeavat sillä, että sinne kaadetaan rahaa lisää – ja paljon. Bulgariassa vuosia asunut ystäväni on kertonut, kuinka maassa asuvat eläkeläiset saavat sosiaalitukena saman rahamäärän kuin romanit. Bulgaarien talot ovat siistit, koska he ovat järjestäneet yleisten tilojen siivoamisen omatoimisesti. He tulevat toimeen ilman kerjäämistä. Toki kulutus on vaatimatonta. Toimeentulon jatkeena ovat omat peruna- ja vihannesmaat.

Afrikkaan on annettu kehitysapua 50 vuoden aikana tuhansia miljardeja, eikä loppua näy (vuonna 2007 OECDn jäsenmaat antoivat julkista kehitysapua yhteensä 103,7 miljardia dollaria). Samaan aikaan afrikkalaiset ovat käyttäneet aseisiin ja sotimiseen rahaa enemmän kuin sinne on annettu kehitysapua. Hyvät ihmiset vaativat Afrikan ongelmien ratkaisemiseksi lisää rahaa hyvin tietäen, että suurin osa rahasta menee korruptioon ja turhanaikaisiin, jopa vahingollisiin hankkeisiin.

Boldaukset omiani.

[Hessu]

Pauli Vahtera iskee jälleen. Tiukkaa kritiikkiä verovarojen käytöstä.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2010/08/24/kun-yhteiskunta-kaataa-niin-iso-haavi-alle/

Toisten rahojen käytöstä on kehittynyt monenlaista liiketoimintaa: laillista ja laitonta. On yritystukikonsultteja, pakolaisneuvojia, laittoman maahantulon järjestäjiä, kulttuuririentojen järjestäjiä, maataloustukineuvojia. Toisten rahojen käyttö on luonut massiivisia organisaatioita niin Suomeen kuin Euroopan Unioniin: on Tekesiä, Finprota, ELY-keskuksia, KELAa, KEPAa, ProAgriaa ja lähetysjärjestöjä. EU jakaa pelkästään maataloustukia yli 50 miljardia euroa vuosittain. Ihmekös, että oliiviviljelmätukia maksetaan miljoonille puille, joita ei ole olemassakaan. Niin paljon paheksuttu tupakkakin saa viljelytukia, vaikka järkisyillä ei moista tuhlausta mitenkään voi perustella.

Afrikkaan on annettu kehitysapua 50 vuoden aikana tuhansia miljardeja, eikä loppua näy (vuonna 2007 OECDn jäsenmaat antoivat julkista kehitysapua yhteensä 103,7 miljardia dollaria). Samaan aikaan afrikkalaiset ovat käyttäneet aseisiin ja sotimiseen rahaa enemmän kuin sinne on annettu kehitysapua. Hyvät ihmiset vaativat Afrikan ongelmien ratkaisemiseksi lisää rahaa hyvin tietäen, että suurin osa rahasta menee korruptioon ja turhanaikaisiin, jopa vahingollisiin hankkeisiin.

Vahteran kirjoitus on jälleen niin tiukkaa tekstiä, että soisi jokaisen suomalaisen lukevan sen.

Björn Wahlroos toisaalla samassa julkaisussa.

Sampo-pankin hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos haluaisi lopettaa kehitysavun ja ottaa sen sijaan mallia Kiinasta, joka sijoittaa aktiivisesti rahaa Afrikkaan.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010082412234926_uu.shtml

[Vox]

Epäilen, että Wahlroosin näkemyksen vastustajissa on paljon sellaisia, jotka puolustavat löysää maahanmuuttopolitiikkaa esimerkiksi Gutzeitin, Fazerin ja Finlaysonin merkityksellä Suomen kehittymiselle.

[desperaato]

EL SID:

rahat kehitysapuun, jota lisätään tänä vuonna 92 miljoonalla 830 miljoonaa euroon.

Eikös se ollut 108M Euroo lisää.

[Sivusta seuraaja]

Karjalaisen pääkirjoituksessa hävetään kollektiivisesti kaikkien suomalaisten puolesta kehitysavun liian pientä määrää.

Suomen maksama kehitysapu on yhä alle YK:n tavoitteen 0,7 prosenttia bruttokansantulosta, vaikka kehitysapumäärärahat ensi vuoden budjetissa nousevatkin (Karjalainen, 23.8.). Suunta on siis oikea, joskaan ei vielä riittävä.

Suomi tosin on enemmistön seurassa, sillä YK:n tavoitteeseen kehitysavun määrästä yltävät maailman maista vain Ruotsi, Norja, Tanska, Luxemburg ja Hollanti. Määrä on häpeällisen pieni.

http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Mielipiteet/kehitysapu_rikkaiden_velvollisuus_6447945.html

[Salvation]

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010031911325567_uu.shtml

[Miniluv]

Ketju: http://hommaforum.org/index.php/topic,25333.0.html

[EL SID]

EL SID:

rahat kehitysapuun, jota lisätään tänä vuonna 92 miljoonalla 830 miljoonaa euroon.

Eikös se ollut 108M Euroo lisää.

Pohjalaisen mukaan se oli "vain" 92 miljoonaa. samaan aikaan pohjanmaan rata tarvitsisi pelkästään pesruskorjaukseen 40 miljoonaa. Nykyisin ihmisiä kuskataan välillä bussilla, kun tsaarinaikainen rata ei kestä.

No, pääasia on, että Afrikan diktaattorit ovat tyytyväisiä, ja Katainen saa leikkiä huoletonta poikaa.

[Iloveallpeople]

Nalle ja äiti eri mieltä

Björn Wahlroosin äidillä Marita Wahlroosilla, 81, on parinkymmenen vuoden kokemus kehitysyhteistyöstä Afrikan eri maista.

- Olen nähnyt kehitysyhteistyötä hyvin ruohonjuuritasolta. Se on ihan toinen näkökulma. Björn näkee ne kadotetut miljardit, Marita Wahlroos sanoo.

Björn Wahlroosin äidillä Marita Wahlroosilla, 81, on parinkymmenen vuoden kokemus kehitysyhteistyöstä Afrikan eri maista. Wahlroos työskenteli 1980-luvulla pitkään muun muassa Tansaniassa, Botswanassa, Keniassa ja Namibiassa. Lisäksi Wahlroos vietti lyhyempiä aikoja Etiopiassa ja Sambiassa.

Mitä mieltä olette Björnin ajatuksista kehitysavusta?

- Kehitysyhteistyötä voi tehdä monella tavalla. Totta on, että edistysaskelia on vaikea nähdä, vaikka kehitysyhteistyötä on tehty 1960-luvulta alkaen.

Kinaatteko poikanne kanssa aiheesta?

- Tiedämme täysin toistemme mielipiteet, ei meidän enää tarvitse riidellä.

Marita Wahlroos myöntää auliisti, että kehitysyhteistyössä on ongelmia. Se ei kuitenkaan tarkoita, että kehitysapu pitäisi kokonaan lopettaa.

Onko Björn Wahlroos oikeassa arvostellessaan EU:n maatalouspolitiikkaa?

- Näitä asioita ei voi yksinkertaistaa.

Marita Wahlroos lähti kehitysyhteistyöhön viisikymppisenä opettajana vuonna 1981. Ennen Afrikkaan lähtöään Wahlroos oli toiminut vuosia kauppaoppilaitoksen lehtorina Helsingissä. Aika oli sopiva uusille haasteille. Takataskussa oli sekä ammattikokemusta että elettyä elämää.

- Björn-poikakin oli jo naimisissa eikä enää juurikaan tarvinnut suojelusta, äiti-Wahlroos sanoo.

Kokemuksesta tuli opettavainen ja kiintoisa. Tuolta ajalta periytyviin tuttavuuksiin kuuluu muun muassa presidentti Martti Ahtisaari, johon Wahlroos tutustui Namibiassa.

Iltalehti

[JoKaGO]

Pohjalaisen mukaan se oli "vain" 92 miljoonaa. samaan aikaan pohjanmaan rata tarvitsisi pelkästään pesruskorjaukseen 40 miljoonaa. Nykyisin ihmisiä kuskataan välillä bussilla, kun tsaarinaikainen rata ei kestä.

No, pääasia on, että Afrikan diktaattorit ovat tyytyväisiä, ja Katainen saa leikkiä huoletonta poikaa.

TÄSTÄ pitäisi ehdottomasti tehdä "samalla rahalla"-juliste. Tällaiset asiat konkretisoi mamubisneksen mittakaavan tehokkaasti!

Off-topicina, vaikka se valtion velka onkin niin kakkamainen juttu, niin hyväksyn infran ylläpitoon lainatun rahan, mutta vain sen!

[Uuno Nuivanen]

Jykä ei juuri 100 000 000 pienempää ymmärrä kun muutenkin menee nollat sekaisin...

[aboriginal]

Onko noita mikroluotto-ohjelmia suunnattu Saharan eteläpuoleisen Afrikan maihin? Jos on, mihin maihin ja millaisin tuloksin?

(Muistan nähneeni dokumentin jostain afromaasta, missä miehet kalastivat ja naiset hoitivat kalojen myynnin sekä muunkin bisneksen. Kyseessä oli varsin matriarkaalinen yhteiskunta, jota ei dokusta tulleen kuvan perusteella varsinaisesti voinut pitää teollistuneena, vaan tuollaisena keräilytaloudesta hieman kehittyneenä yhteiskuntana, joka pyöri pikkubisnesten varassa. Tällainen voisi ehkä olla Afrikan tulevaisuus parhaimmillaan. Ei niistä teollisuusmaita tule, ainakaan ilman, että esim. kiinalaiset hoitaisivat yhteiskunnan pyörittämisen kolonialistisin periaattein.

Naiset kävivät tuossa dokussa myös innokkaasti kangaskauppaa, ja kun eräs naisista huijasi muita kauppiaita tekemällä sivudiilin kangastoimittajan kanssa - vastoin yhdessä sovittua käytäntöä - hän vakuutteli muille syyttömyyttään kasvojen näyttäessä tismalleen samalta kun Marion Jonesin vakuuttaessa syyttömyyttään. Liekö heimosisaruksia...)

[Lentomestari]

Asiatekstiä hyysärissä (02,09,2010) tuntuu omituiselta  

[Lord Liberty]

Pauli Vahteran tekstistä parasta on tämä Milton Friedmanin rahankäytön nelijako-oppi

1 Käytät omia rahoja itseäsi varten, jolloin olet tarkka rahan käytöstä ja siitä, että saat juuri tarvitsemasi hyödykkeen/palvelun.

2 Käytät omia rahoja toisen henkilön hyväksi, jolloin olet tarkka rahasta, mutta et välitä kovin paljon siitä, että ostettu hyödyke on paras mahdollinen

3 Käytät toisten rahoja itsesi hyväksi, jolloin et ehkä välitä suuremmin rahan määrästä, mutta haluat itsellesi hyvän palvelun tai laadukkaan hyödykkeen. Toisten rahojen käyttöön omaksi edukseen liittyy jonkinasteista häveliäisyyttä: ihan määrättömästi ei kehdata ottaa. Toisten rahoja käytetään monella tavalla: on korruptiota, vedättämistä omaksi hyödyksi, sosiaaliturvan hyväksikäyttöä. Monet yrittäjät, jotka saavat julkisen talouden asiakkaakseen, menestyvät hyvin. Ison pörssiyhtiön johtaja neuvoi aikanaan, että kun yhteiskunta kaataa, laittakaa iso haavi alle.

4 Käytät toisten rahoja toisten hyväksi, jolloin et välitä siitä, menevätkö rahat todelliseen tarpeeseen, kunhan edes näyttää siltä, että rahoja käytetään hyviin tarkoituksiin. Tämä on julkista taloutta, jonka rahankäytöstä poliitikot päättävät. Bruttokansantuotteesta julkisten menojen määrä on 49,5 % (2008), eli poliitikot päättävät puolesta suomalaisten rahan käytöstä. Käyttö on aivan liian usein hyviin tarkoitusperiin verhottua holtitonta tuhlausta, jota toisten rahoja omaksi hyväkseen haluavat osaavat keplotella itselleen.

Käytäntö jossa ihmiset antavat osan rahoistaan hyvinvointivaltiopoliitikoille ja nämä jakavat ne eteenpäin ei siis yksinkertaisesti toimi.

[Perttu Ahonen]

Asiatekstiä hyysärissä (02,09,2010) tuntuu omituiselta  

Ihmettelin samaa.   Mistähän nyt tuulee?  Onko hesari alkanut kaivaa kivienalta sieluaan hautaröykkiöstä http://www.kparkeologia.fi/K05%20Hiidenlinna%205.JPG  -,jonne se sielunsa hautasi 1990-luvun alussa?

[rekttk]

http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/09/halonen_kehotti_auttamaan_afrikkaa_1997885.html

Halonen kehotti auttamaan Afrikkaa

Presidentti Tarja Halosen mukaan Suomi suuntaa yhä suuremman osan omasta kehitysavustaan Afrikkaan. Puhuessaan YK:n yleiskokouksen erityisistunnossa New Yorkissa hän kehotti muita maita tekemään samoin. Hän lupasi, että Suomi saavuttaa 0,7 prosentin kehitysaputavoitteen vuoteen 2015 mennessä.

Halonen aloitti puheensa toteamalla, että YK:n vuosituhattavoitteiden keskeinen ajatus on kolmen tekijän keskinäinen yhteys. Nämä ovat rauha ja turvallisuus, kehitys ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen.

- Nämä tekijät liittyvät toisiinsa ja vahvistavat toinen toistaan. Tämä kolmiyhteys on yhä ajankohtainen, Halonen muistutti.

Halosen mukaan monet seikat viittaavat siihen, että kymmenen vuotta sitten asetetut YK:n vuosituhattavoitteet ovat toteutumassa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että monet kehitysmaat ovat ottaneet nämä tavoitteet oman kansallisen kehitysstrategiansa osaksi. Tulokset näkyvät ennen muuta köyhyyden vähenemisenä.

Suomi kannattaa YK:n tavoitteita yhä varauksitta, ja Halosen mukaan Suomessa uskotaan lujasti, että tavoitteet ovat toteutettavissa. Suomi on omalta osaltaan täyttämässä omaa sitoumustaan, kun kehitysavun osuus bruttokansantuotteesta nousee ensi vuonna 0,57 prosenttiin.

- Suomella on hyvät mahdollisuudet saavuttaa 0,7 prosentin tavoite vuoteen 2015 mennessä, Halonen vakuutti.

Puheensa lopuksi Halonen muistutti, kuinka hän itse oli yhdessä Sambian presidentin Sam Nujoman kanssa johtamassa puhetta, kun YK:n tavoitteet aikanaan hyväksyttiin:

- Muistan hyvin sen innostuksen, jonka vallassa päätökset tehtiin, Halonen totesi, ja toivoi, ettei tuon innostuksen anneta sammua jatkossakaan.

[Maastamuuttaja]

Sam Nujoma oli Namibian, ei Sambian presidentti. Onkohan Haloskalla kaikki muslimit moskeijassa?

[Aapo]

Ennen kuin voidaan aloittaa puheet kehitysavun nostamisesta, pitäisi varmistaa, että 1) rahat menevät sinne kuin oli tarkoitettukin ja 2) kohde on sellainen, että sen tukeminen auttaa tuen saajaa oikeasti nousemaan jaloilleen.

Kehitysapu kannattaisi varmaankin sitoa myös johonkin muuhun kuin BKT:hen, mutta sinällään tuo 0,7% ei varmaan täysin kohtuuton osuus ole, jos nuo edellä mainitut ehdot toteutuvat.

[Melbac]

Kai ne nyt on innoissaan kun tyhmät valkoiset antaa ilmaista rahaa?

[OTU]

Hyvä. Toivottavasti muutaman kymmenen koulun ja sairaalan lopettaminen, vanhusten hoidon huonontaminen  sekä verojen ja valtion velan lisäys auttaa savuttamaan tuon tuiki tärkeän tavoitteen.  
http://www.velkakello.fi/

[M.]

Kehitysavun luonteesta nykyajan anekauppana kertoo se, että kehitysavun tavoitteeksi asetetaan tietty osuus bkt:stä eikä mitään hyväksyttäviä kehitysavulla tavoiteltavia tuloksia, kuten syntyvyyden pienentymistä tai luku- ja kirjoitustaidon lisääntymistä.

Muistan hyvin sen innostuksen, jonka vallassa päätökset tehtiin, Halonen totesi, ja toivoi, ettei tuon innostuksen anneta sammua jatkossakaan.

En epäile hetkeäkään etteikö päätöstä Suomen kehitysavun lisäämisestä olisi tehty innostuneissa tunnelmissa, niin kukka- kuin gebardinsuikkahattujenkin puolella. Tämä ei vaan todista mitään päätöksen järkevyydestä.