Kehitysapu (yhdistetty)

[Eino P. Keravalta]

Siinäpä taas tulikin ajankohtainen ja tärkeä kannanotto päivänpolttaviin kysymyksiin Tärtsältä.

Kertooko kukaan tuolle eukolle, mitä tässä maailmassa tapahtuu?

[LW]

Presidentti Tarja Halosen mukaan Suomi suuntaa yhä suuremman osan omasta kehitysavustaan Afrikkaan. Puhuessaan YK:n yleiskokouksen erityisistunnossa New Yorkissa hän kehotti muita maita tekemään samoin. Hän lupasi, että Suomi saavuttaa 0,7 prosentin kehitysaputavoitteen vuoteen 2015 mennessä.

Halosen on syytä toivoa, että talous lähtee sen verran kovaan nousuun, että kehitysavun nostamiseen on oikeasti rahaa. Jos nimittäin näin ei tapahdu, nykymuotoiseen kehitysapuun kriittisesti suhtautuvat tahot saavat lisää vettä myllyynsä. Esimerkiksi julkisen terveydenhuollon alirahoituksen synnyttämien ongelmien kanssa painivia ei tuo varmaan hirveästi naurata, vaikka Suomessa olisikin rasismille nollatoleranssi.

Halosen mukaan monet seikat viittaavat siihen, että kymmenen vuotta sitten asetetut YK:n vuosituhattavoitteet ovat toteutumassa. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että monet kehitysmaat ovat ottaneet nämä tavoitteet oman kansallisen kehitysstrategiansa osaksi. Tulokset näkyvät ennen muuta köyhyyden vähenemisenä.

Hyvä sinänsä niin, mikäli kestävää kehitystä on ihan oikeasti tapahtunut. Mielenkiintoista tosin, että tuloksia ei tuon mukaan ole syntynyt kehitysavun vuoksi, vaan maiden omien kehitysstrategioiden pohjalta.

Puheensa lopuksi Halonen muistutti, kuinka hän itse oli yhdessä Sambian presidentin Sam Nujoman kanssa johtamassa puhetta, kun YK:n tavoitteet aikanaan hyväksyttiin:

- Muistan hyvin sen innostuksen, jonka vallassa päätökset tehtiin, Halonen totesi, ja toivoi, ettei tuon innostuksen anneta sammua jatkossakaan.

Toivoisin, että näistä asioista päätettäessä ihmisten mieliala olisi enemmän kylmän analyyttinen kuin hurmoshenkinen. Afrikka on kärsinyt viimeisen 50 aikana aivan tarpeeksi naiivista optimismista ja utopistisista projekteista.

[Luotsi]

Sam Nujoma oli Namibian, ei Sambian presidentti. Onkohan Haloskalla kaikki muslimit moskeijassa?

Jos ne Tarjasta näyttävät kaikki samanlaisilta?

[P]

Sam Nujoma oli Namibian, ei Sambian presidentti. Onkohan Haloskalla kaikki muslimit moskeijassa?

Jos ne Tarjasta näyttävät kaikki samanlaisilta?

Olisikos tuo syy mamma-muumin Ahtisaarta heikompaan menestykseen? 

[Micke]

Toivon että hän puhui englantia, niin että olisi mahdollista ettei ketään ymmärtänyt mitä hän sanoi ja voisimme keskittyä muihin asioihin kuin nyt ei ole auttanut vaikka Afrikkaan on viety satoja miljardeja.

Väsetönkasvu sillä mantereella on niin massiivinen ettei se mitenkään pysyy muiden perässä.

Kyynistä on mutta noiden miljardi-tukien korruptoituneet johtajat ovat pysyneet vallassa vuosikymmeniä ja ei ole ollut minkäänlaista pakkoa kehittää omaa taloutta.

[Jouko]

Pitää vaatia kehitysavun piirissä olevilta tulosvastuuta; sekä antaja- että vastaanottajapuolelta eikä vain hurskastella ja ruinata lisää ja lisää rahaa. Kuitenkin olisi paras lopettaa rahan jakaminen ja ruveta käymään kauppaa Afrikan kanssa. Näinhän kiinalaiset tekevät. Miksei se sopisi Euroopallekin? Muuten kyse on pelkästä hyvän omantunnon ostamisesta piittaamatta ihmisistä. Kehitysapua on jaettu jo niin kauan ja niin paljon että tuloksia pitäisi olla paljon enemmän kuin on. Mutta köyhyys ja nälänhätä on vain lisääntymistään lisääntynyt. Todellinen syy on jatkuvissa sodissa kun takapakkia mennnään. Ja sitähän ei pidä tukea.

[Iloveallpeople]

Yhä useampi etiopialainen lapsi pääsee kouluun

Suomen ja Etiopian koulutusalan kehitysyhteistyöllä on pitkä historia. Etiopia on iso maa, jonka kehityspyrkimysten tukemisessa kehitysapu on saanut merkittäviä aikaan. Etiopian sisäiset levottomuudet ovat saaneet maassa toimivat avustusjärjestöt varpailleen, mutta kehitysyhteistyön tekeminen jatkuu.
...

Ulkoasiainministeriö

[Jouko]

Yhä useampi etiopialainen lapsi pääsee kouluun

Suomen ja Etiopian koulutusalan kehitysyhteistyöllä on pitkä historia. Etiopia on iso maa, jonka kehityspyrkimysten tukemisessa kehitysapu on saanut merkittäviä aikaan. Etiopian sisäiset levottomuudet ovat saaneet maassa toimivat avustusjärjestöt varpailleen, mutta kehitysyhteistyön tekeminen jatkuu.
...

Ulkoasiainministeriö

Eli maassa pidetään yllä jatkuvaa härdeliä meidän rahoillamme. Tietenkään talviruokintaa ei voida keskeyttää mutta jossakin pitäisi olla se kalkkiviiva. Nyt on monta sukupolvea opetettu ruinaamaan länneltä rahaa, joista suurin osa valuu aseisiin ja militanttien ylläpitoon.

[Finka]

Tuki täällä on heikennys toisaalla

Kehitysmaiden maatalous ei ole onnistunut kehittymään tavalla, joka tuottaisi maille vientituloja tai takaisi edes oman maan kansalaisille riittävän ruokaturvan eli ruoan riittävyyden huonoina aikoina. Syy maatalouden kehittymättömyyteen on usein pitkään jatkuneissa konflikteissa, huonossa hallinnossa, epäoikeudenmukaisissa maanomistusoloissa tai puutteellisessa rahoituksessa. Iso merkitys on kuitenkin teollisuusmaiden harjoittamalla kauppapolitiikalla.

Rikkaiden maiden maataloustuet ja erityisesti maataloustuotteiden vientituet sysäävät kehitysmaiden viljelijät pois maailmanmarkkinoilta. Vientituetut maataloustuotteet saatetaan myydä maailmanmarkkinoilla jopa niiden tuotantokustannuksia alemmilla hinnoilla, joiden kanssa kehitysmaiden viljelijöiden on mahdoton kilpailla.

http://global.finland.fi/public/default.aspx?contentid=124570

[Roope]

Iloniemi: Suomen 0,7-sitoumus oli tilannediplomatiaa

Lokakuun 17. päivä tuli kuluneeksi päivälleen 40 vuotta siitä, kun Jaakko Iloniemi puhui YK:ssa ja kertoi Suomen tavoittelevan kehitysbudjettinsa nostamista 0,7 prosenttiin bktl:sta. Suureellista lupausta ei ollut Iloniemen mukaan tarkoitettu kirjaimellisesti ymmärrettäväksi.

"En kyllä muista", ministeri Jaakko Iloniemi, 78, puistelee päätään.

On kulunut tasan 40 vuotta siitä, kun hän 17. lokakuuta 1970 nousi ulkoministeriön toimistopäällikkönä YK:n täysistunnon puhujapönttöön ja ilmoitti, että Suomi sitoutuu nostamaan kehitysyhteistyöbudjettinsa 0,7 prosenttiin bruttokansantulostaan, vieläpä nopealla aikataululla eli "vuosikymmenen puolimaissa".

Iloniemi ei pysty muistamaan, millaisella valtuutuksella hän puheensa piti.

"Siitä minulla on täysi tieto, että eduskunta ei ollut tähän sitoutunut. Minulla on myös synkkä aavistus, että valtioneuvosto ei edes käsitellyt asiaa, ja löyhä muistikuva, että se oli pelkästään ulkoministeriön sisäinen kannanotto."

Myös ulkoministeriön arkistosta löytyvät asiakirjat tukevat Iloniemen käsitystä, vaikkei asia niistäkään varmuudella selviä.

Koska valtuutus oli kepeähköä laatua – siitä huolimatta, että kyse oli Suomea vuosikymmeniksi velvoittavasta poliittisesta päätöksestä – ja puhetta oli lähetetty pitämään "vain" toimistopäällikkö, Iloniemi sanoo, ettei sitoumusta ollut tarkoitettu otettavaksi liian vakavasti.

"Se oli YK:n oloissa hyvinkin tyypillistä tilannediplomatiaa, jossa esitetään lupauksiksi hyvin helposti tulkittavia asioita, mutta ei niitä ole tarkoitettu kirjaimellisesti otettaviksi. Ei kukaan suhtaudu niihin velvoittavina sitoumuksina vaan pikemminkin sillä lailla, että tämä on hyvää tarkoittava aikomus", Iloniemi kertoo.

"Utopistinen aikataulu"

Suomi halusi kauniilla puheillaan tulla vertautuneeksi muihin Pohjoismaihin, joille 0,7-tavoite oli jo tuolloin täysin realistinen. Suomen osalta aikataululupaukset olivat kuitenkin utopiaa, olihan Suomen kehitysavun osuus bruttokansantulosta vuonna 1970 vaivaiset 0,09 prosenttia.

Itse asiassa Suomesta oli vasta pari vuotta aikaisemmin tullut kehitysavun nettomaksaja, sillä sitä ennen suomalaisten saama tuki kansainvälisiltä kehitysrahoituslaitoksilta oli ylittänyt Suomen kehitystyöhön varaamat määrärahat.

"Suomessa asiaan ei syvennytty oikeastaan lainkaan", Iloniemi muistaa. "Kehitysyhteistyö ei näyttänyt kiinnostavan niihin aikoihin ihmisiä - ainakaan niin paljon, että siitä olisi syntynyt poliitikkojen kesken niin sanotusti valistunutta debattia".
[...]
Iloniemi on työskennellyt tavalla ja toisella kansainvälisen kehitystyön parissa liki puoli vuosisataa. Mikä hänen arvionsa on, onko tällä saralla tehty selkeitä virheitä?

"Kyllähän sellaista on tapahtunut", Iloniemi toteaa. Hänen selkein havaintonsa liittyy suunnitelmien etukäteisarviointiin.

"Tälle toiminnanalalle on lähdetty niin, että toimenpiteiden ei-toivottuja seurauksia on selvitetty suhteellisen vähän."

Iloniemi kertoo esimerkin 1960-luvun lopulta Etelä-Intiasta.

    * Norjan pääministeri oli käymässä Keralan osavaltiossa. Hänelle kerrottiin, että kalastajien elinkeino kärsii pienistä kalansaaliista, mikä puolestaan johtuu kalastajien pienistä veneistä, joilla ei voi mennä kauas merelle suurten kalaparvien luo.
    * Norja päätti auttaa ja toimitti alueelle Atlantille ja Jäämerelle soveltuvia kalastusaluksiaan.
    * Saaliit kasvoivat, jolloin lähiseudun ostovoima ei enää riittänyt. Kalaa täytyi kuljettaa sisämaahan, mikä puolestaan vaati kylmävarastoja ja kylmäkuljetukseen soveltuvia kuorma-autoja.
    * Lisäksi uudet kalastusalukset olivat niin isoja, ettei niitä voitu enää vetää illalla rannalle totuttuun tapaan. Täytyi rakentaa laitureita.
    * Laajalle levittyneen kyläverkoston väki alkoi asettua kalastuslaiturien lähettyville. Riittävää vesijohto- ja viemärikapasiteettia ei ehditty rakentaa, eikä muukaan infrastruktuuri pysynyt kehityksen perässä. Alue slummiutui.

"Sellaista perustutkimusta, jolla pystyttäisiin paremmin ennakoimaan kehitysyhteistyön lopullisia vaikutuksia, on tehty tässä työssä perinteisesti aivan liian vähän", Iloniemi moittii.

Yllättävää se ei hänen mielestään kuitenkaan ole.

"Jos sanotaan, että 'täällä on köyhiä ihmisiä, joita pitäisi auttaa', ja joku tulee ehdottamaan, että 'tehdään ensin kolmivuotinen sosiologinen tutkimus', niin se nyt ei vaan ihmisiin vetoa."
[...]

Kepa 17.10.2010

Suomen maahanmuuttopolitiikkaa on 80-luvun lopusta lähtien uudistettu tältä samalta pohjalta. Turvapaikkapolitiikan osalta tosin on menty jo Ruotsista ja muista Pohjoismaista ohikin. Siinä olemme nyt maailmanmestareita.

[Iloveallpeople]

Suomelta kehitysapua 18 miljoonaa euroa

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen on myöntänyt humanitaarisen avun loppuvuoden määrärahoista lähes 18 miljoonaa euroa konfliktien ja luonnontuhojen uhreille. Apu kanavoidaan YK-järjestöjen, Punaisen Ristin liikkeen ja suomalaisten kansalaisjärjestöjen kautta.

Avusta suurin osa, 11 miljoonaa euroa, suunnataan Afrikan hädänalaisille, erityisesti Sudaniin, Länsi-Afrikan alueelle ja Kongon demokraattiseen tasavaltaan. Näiden alueiden ongelmien taustalla ovat pakolaisuuden synnyttämät leiriolot, väestön ruokaturvattomuus ja perusterveyspalvelujen puute.

Avustusohjelmien kautta pyritään parantamaan pienviljelymahdollisuuksia.

Rahaa myönnettiin myös Afganistaniin, Irakiin, Keniaan, Bangladeshiin ja Nepaliin.

Kuluvan vuoden aikana humanitaariseen apuun on tätä ennen myönnetty 58 miljoonaa euroa.

Maaseudun Tulevaisuus

[jahve]

Löytääkö joku uusia tilastoja miten Suomen antama kehitysapu kohdentuu? Jossain vaiheessa Suomen suurin kehitysavun saaja oli Kiina!!

http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2004/12/335369

[Kokokokonkokkoko]

Löytääkö joku uusia tilastoja miten Suomen antama kehitysapu kohdentuu? Jossain vaiheessa Suomen suurin kehitysavun saaja oli Kiina!!

http://www.mtv3.fi/uutiset/arkisto.shtml/arkistot/kotimaa/2004/12/335369

Kiinalla on enemmän rahaa kuin kaikilla Länsimailla yhteensä ja Kiinasta on tullut suurin rahanlainaaja.Yhtähyvin voitaisiin antaa Ruotsille kehitysapua.Aika merkillistä ,että Suomi velkaisena lainaa Kiinaltakin rahaa  ja antaa sille vielä kehitysapua.Emme toistaiseksi tarvitse itse kehitysapua ja toivottavasti tämän kansan henkinen voimavara riittää eteenkinpäin selviytymään elämän kovassa eloonjäämiskilpailussa.
Tässä nähdään nykyisten vallanpitäjiemme välinpitämättömyys valtiomme varoja kohtaan.Rahaa annetaan jollekin taholle,kun sille on ennenkin annettu kuten Punaiselle ristille ja ajatellaan ,että ne hoitavat kehitysavun kuten ennenkin.
Niin juuri ne hoitelevat sitä kuten ennenkin-puuhastelemalla sitä sun tätä.

Luotanko siihen ,että PS hallituksessa ottaisi homman hoitoonsa uudella tavalla.En jankuta asiaani uudelleen.Se löytyy jo palstalta.

[Jouko]

Kuten sanottua, kehitysavussa on tärkeintä ollut määrä (0,7% x BKT)ei tavoitteet ja tulokset tai minne rahat päätyvät. Sillä määrällä voidaan sitten elvistellä maailmalla mukana olevien kellokaitten toimesta. Hankalaa vain on se, että maksajalle pitää aina esittää pelkkä prosentti ja saajille sekä hymistelijöille euromäärä erikseen ja nämä kaksi toisiltaan salassa jotta pieni näyttää pieneltä ja suuri suurelta katselukulmasta riippuen.

Prosenttiosuudesta valtion budjetistakaan ei oikein kehtaa puhua kummallekaan eturyhmälle. Ja jos tehdään kansainvälisiä vertailuja pitää aina verrata suurimpiin prosentteihin ja rahasummiin eri valtioissa. Ei koskaan pienimpiin tai nollaan.

Kaiken tämän takana on päällimmäisenä homman jatkuminen ja pasiuminen loputtomiin ilman tulos- ja/tai korvausvastuuta.

[Kokokokonkokkoko]

Kuten sanottua, kehitysavussa on tärkeintä ollut määrä (0,7% x BKT)ei tavoitteet ja tulokset tai minne rahat päätyvät. Sillä määrällä voidaan sitten elvistellä maailmalla mukana olevien kellokaitten toimesta. Hankalaa vain on se, että maksajalle pitää aina esittää pelkkä prosentti ja saajille sekä hymistelijöille euromäärä erikseen ja nämä kaksi toisiltaan salassa jotta pieni näyttää pieneltä ja suuri suurelta katselukulmasta riippuen.

Prosenttiosuudesta valtion budjetistakaan ei oikein kehtaa puhua kummallekaan eturyhmälle. Ja jos tehdään kansainvälisiä vertailuja pitää aina verrata suurimpiin prosentteihin ja rahasummiin eri valtioissa. Ei koskaan pienimpiin tai nollaan.

Kaiken tämän takana on päällimmäisenä homman jatkuminen ja pasiuminen loputtomiin ilman tulos- ja/tai korvausvastuuta.

Luotan PS:n aktivoitumiseen tähän asiaan. Pelkää kehitysavun kieltäminen ei ole tarpeeksi järjellinen kannanotto, vaan ainoastaan reaktio nykyiseen typeryyteen.
"Meidän on uudesta luotava maa".

[Konnetaabeli]

Ehdotan kehitysavun kustantamista täysin vapaaehtoiseksi Suomessa.

Joka tahtoisi tukea kehitysapua, voisi laittaa raksin ruutuun veroilmoituksessaan, ja sen mukaan velotettaisiin kehitysapuprosentit.

Joka taas pitää jatkuvaa seteliraha-paalien laivaamista Afrikkaan, ilman mitään 50 v:ssa näkyviä tuloksia, typeränä, jättäisi rastimatta ruudun, eikä maksaisi.

Tällöin ne hurskaat, jotka aidosti ovat valmiita omalla rahallaan (ja vain omalla, ei kaikkien pakkomaksavien veronmaksajien rahoilla) kustantamaan humanitäärisen harrastelupuuhastelunsa, voivat tuntea itsensä paremmiksi ihmisiksi ja kunnon kansalaisiksi. Aidosti paremmiksi.

Minusta tämä nykykäytäntö ei ole se ei ole reilua, missä maailmanhalaaja-poliitikot päättävät meidän nettomaksajien puolesta, että me haluamme veroillamme tukea joka vuosi leopardihattujen pitkien mersujen päivittämistä uudempiin malleihin.

Vaikka siten poliitikkojemme olisikin kivampi pyöriä YK:n coccareilla.

[vrv]

Kannatan lämpimästi ehdotusta. Jos jokupäivä saadaan suorademokratia niin pitkälle että asioista voidaan järjestää sitova kansanäänestys, on tämä kärkisijoilla.

Tosin vielä törkeämpää on "lähikehitysapu", eli kun ryssille työnnetään rahaa ja rakennetaan infraa ilman mitään vastinetta. Kyseessä on sentään luonnonvaroiltaan maailman rikkain valtio ja 16% Suomen pinta-alasta miehittävä "naapuri".

Politikot hyssyttelevät ja ovat saaneet taottua kansan päähän häpeällisen mantransa:
"menetetty mikä menetetty,sota hävittiin".

Kai se Virokin sotansa hävisi, kun ei yksinkertaisesti isommilleen mahtanut, otti kuitenkin itsenäisyytensä takaisin...
Ei jäänyt kakka housussa kieli ruskeana itään päin inisemään.

[Musta-Pekka]

Suomi käyttää tänä vuonna kehitysapuun arvioilta noin 970 miljoonaa euroa, josta valtaosa menee Afrikkaan takaamaan sen, että mantereella tarvitaan jatkossakin ulkopuolista taloudellista apua. Kuten monet arvovaltaiset tahot ovat todenneet, kehitysavun hyöty on ollut hyvin kyseenalainen, ja voisi jopa väittää, että sen sijaan, että kehitysapu olisi halutusti korjannut rakenteellisia epäkohtia avustusmaissa, sen on saattanut jopa pahentaa niitä.

Mitähän jos apu lopetettaisiin kokonaan? Eikö se opettaisi Afrikan kansoille ja yksittäisille kansalaisille hieman omatoimisuutta? Sitten kun apua ei enää (lähes sananmukaisesti) sataisikaan taivaalta, se opettaisi afrikkalaisen tarttumaan kuokkaan, joka on ehkä ostettu edellisen vuoden kehtiysavulla ja saanut ruostua jonkin vajan nurkalla.

Nykyisellä avulla on vain passivoiva vaikutus, ja se takaa sen, että Afrikan kurjuus ja ahdinko jatkuu tai jopa pahenee ennustetun väestöräjähdyksen vuoksi tulevaisuudessa.

970 miljoonaa euroa on suuri summa rahaa, jolla olisi varmastikin paljon parempaa käyttöä kotimaassa. Jos täysi-ikäisiä (eli veroa maksavia) suomalaisia arvioidaan olevan noin 3,9 miljoonaa, kehitysapu tekee jokaista heitä kohti noin 250 euroa.

[tarhuri]

Suomi käyttää tänä vuonna kehitysapuun arvioilta noin 970 miljoonaa euroa, josta valtaosa menee Afrikkaan takaamaan sen, että mantereella tarvitaan jatkossakin ulkopuolista taloudellista apua. Kuten monet arvovaltaiset tahot ovat todenneet, kehitysavun hyöty on ollut hyvin kyseenalainen, ja voisi jopa väittää, että sen sijaan, että kehitysapu olisi halutusti korjannut rakenteellisia epäkohtia avustusmaissa, sen on saattanut jopa pahentaa niitä.

Mitähän jos apu lopetettaisiin kokonaan? Eikö se opettaisi Afrikan kansoille ja yksittäisille kansalaisille hieman omatoimisuutta? Sitten kun apua ei enää (lähes sananmukaisesti) sataisikaan taivaalta, se opettaisi afrikkalaisen tarttumaan kuokkaan, joka on ehkä ostettu edellisen vuoden kehtiysavulla ja saanut ruostua jonkin vajan nurkalla.

Nykyisellä avulla on vain passivoiva vaikutus, ja se takaa sen, että Afrikan kurjuus ja ahdinko jatkuu tai jopa pahenee ennustetun väestöräjähdyksen vuoksi tulevaisuudessa.

970 miljoonaa euroa on suuri summa rahaa, jolla olisi varmastikin paljon parempaa käyttöä kotimaassa. Jos täysi-ikäisiä (eli veroa maksavia) suomalaisia arvioidaan olevan noin 3,9 miljoonaa, kehitysapu tekee jokaista heitä kohti noin 250 euroa.

Pääpiirteissään olen samaa mieltä mutta katsoisin tuon passiivisuuden olevan pääosin seurausta sekä lapsena koetun jatkuvan nälän aiheuttamien kehityshäiriöiden ja toisaalta alkukantaisen sosiaalisen perinnön tuoman toivottoman tilanteen sseurausta.  Selvennän vielä: nälän näkeminen pienenä ja sikiövaiheessa haittaa voimakkaasti lapsen kehitystä ja helposti invalidisoi hänet loppuiäkseen.  Sosiaalinen traditio on melkein kaikkialla Afrikassa sellainen, että nainen kantaa kaiken vastuun perheen huollosta, miehet hoitelevat omia asioitaan, taistelevat päällikkyydestä, seurustelevat ym.  Kun lähetyslääkäri yrittää pitää lapset hengissä niin lapsikatras vain kasvaa ja naisten työtaakka on helposti mahdoton.  Ei sellaisessa tilanteessa ajatella tulevaisuutta ja kehitellä visioita vaan mennään päivä kerrallaan miten kuten.

Oman lisänsä tuovat sitten AIDS -orvot ja eliniän noususta aiheutuva vanhustenhuolto, jälleen kerran naisten vastuulla. 

Edellä olevalla pyrin tuomaan esiin, etten usko kyseessä olevan laiskuuden vaan JO TAPAHTUNEEN väestöräjähdyksen aiheuttaman itseään ruokkivan kurjuuden.

[skrabb]

EU-komissio: Kehitysapu valuu hukkaan
Rahan kylväminen sinne tänne ei johda kunnon tuloksiin.
Annamari Sipilä

HELSINGIN SANOMAT

BRYSSEL. EU-komission mielestä unionin kehitysapupolitiikka täytyy uudistaa perusteellisesti, jos avulla halutaan saada toivotunlaisia tuloksia.

EU on maailman selvästi tärkein kehitysavun antaja.

Nykystrategia jakaa rahaa sinne tänne ei kuitenkaan johda avuntarpeen vähenemiseen, EU-virkamiehet ovat huomanneet.

"Jos jatkamme niin kuin nyt – ja vaikka jopa lisäisimme apua – kehitys monessa avunsaajamaassa on hyvin vähäistä tai jopa olematonta", EU:n kehitysapuasioista vastaava komissaari Andris Piebalgs sanoi EU-parlamentissa.
...
Tänä vuonna kroonisesta nälästä kärsii 925 miljoonaa.

Komissio haluaa nostaa kestävän maatalouden ja ruokahuollon asemaa EU:n kehitysyhteistyötavoitteissa.

Piebalgsin mukaan mikään maa ei ole vaurastunut, ennen kuin se on uudistanut maataloussektorinsa ja ruokkinut kansalaisensa.

Komissio aloitti julkisen kuulemisen kehitysavun uudistamisesta eilen keskiviikkona.

Tarkempi suunnitelma politiikan remontoimiseksi on tarkoitus esitellä ensi vuonna.

http://www.hs.fi/verkkolehti/ulkomaat/artikkeli/EU-komissio+Kehitysapu+valuu+hukkaan/1135261552120

[HDRisto]

Ainoa toimiva kehitysapu on opettajien ja lääkintähenkilöstön lähettäminen. Muu on gebardisuikkien tukemista.

Ja ihan ensimmäiseksi se väestön holtiton lisääntyminen kuriin noiden opettajien ja lääkäri / hoitsujen avulla.

[Jouko]

Vihdoinkin Brysselissä tunnustavat tosiasiat. Eri asia on, seuraako siitä mitään konkreettisia ja radikaaleja toimenpiteitä.

[jmk]

Ainoa toimiva kehitysapu on opettajien ja lääkintähenkilöstön lähettäminen. Muu on gebardisuikkien tukemista.

Ja ihan ensimmäiseksi se väestön holtiton lisääntyminen kuriin noiden opettajien ja lääkäri / hoitsujen avulla.

En nyt niin tarkkaan tunne mitä nykyisin kehitysapuna lähetettävään terveydenhuoltoon kuuluu, mutta jotenkin olen ollut siinä käsityksessä, ettei siinä väestön lisääntymisen hillitseminen ole mitenkään ensi sijalla. Lapsikuolleisuutta kyllä koetetaan kovasti pienentää rokottein, hoidoin jne. mikä on tietenkin lasten itsensä kannalta kiva, mutta yhdistettynä suureen syntyvyyteen tarkoittaa, että oikein edistetään väestöräjähdystä.

Vuonna 1950 Afrikan väkiluku oli vasta 260 miljoonaa, kun se nyt on ankarin ponnistuksin saatu jo yli miljardin. (http://fi.wikipedia.org/wiki/Afrikka) Aikamoinen saavutus köyhältä ja nälänhätien vaivaamalta maanosalta. Laajamittainen kehitysapu kai alkoi joskus 1960-luvulla.

[Snoopy]

Ainoa toimiva kehitysapu on opettajien ja lääkintähenkilöstön lähettäminen. Muu on gebardisuikkien tukemista.

Ja ihan ensimmäiseksi se väestön holtiton lisääntyminen kuriin noiden opettajien ja lääkäri / hoitsujen avulla.

Opettajista olen samaa mieltä, mutta lääkäreistä ja hoitajista en. Perusteena se, että afrikan ongelma ei ole lapsikuolleisuus, vaan liika lisääntyminen. Koulutustason nosto vähentää lisääntymista, kun taas terveydenhoitopalvelut lisäävät sitä vähentämällä lapsikuolleisuutta. Terveydenhoito kohentuu siten ajan kanssa afrikkalaisten omin voimin. Periaatteella vähemmän väkeä, parempaa laatua.

[matkamasentaja]

Ainoa toimiva kehitysapu on opettajien ja lääkintähenkilöstön lähettäminen. Muu on gebardisuikkien tukemista.

Ja ihan ensimmäiseksi se väestön holtiton lisääntyminen kuriin noiden opettajien ja lääkäri / hoitsujen avulla.

Opettajista olen samaa mieltä, mutta lääkäreistä ja hoitajista en. Perusteena se, että afrikan ongelma ei ole lapsikuolleisuus, vaan liika lisääntyminen. Koulutustason nosto vähentää lisääntymista, kun taas terveydenhoitopalvelut lisäävät sitä vähentämällä lapsikuolleisuutta. Terveydenhoito kohentuu siten ajan kanssa afrikkalaisten omin voimin. Periaatteella vähemmän väkeä, parempaa laatua.

Ne lääkärihoitajat kertovat kuinka välttää sitä lisääntymistä ja tuottaa niitä kersoja kuolemaan. Ja mitä seuraa holtittomasta kuksimisesta siellä sun täällä. Varmaan kosketuspinta kansaan olisi suurempi kuin pelkillä opettajilla.

[Teemu Lavikka]

Kirkon Ulkomaanavun kehitysapuraportit kertoo että lukutaitoon satsattu raha tuottaa tulosta, kun taas esim. AIDS:in vastaiseen työhön sijoitettu raha menee aivan hukkaan.

[Snoopy]

Ne lääkärihoitajat kertovat kuinka välttää sitä lisääntymistä ja tuottaa niitä kersoja kuolemaan. Ja mitä seuraa holtittomasta kuksimisesta siellä sun täällä. Varmaan kosketuspinta kansaan olisi suurempi kuin pelkillä opettajilla.

Kovin skeptisesti suhtaudun tällaisen valistuksen toimivuuteen, parempi motivaattori olisi koulutetun naapurin elintaso verrattuna "ryysyrannan" kurjuuteen. Lääkärin tai hoitajan opastuksesta kun puuttuu se motivaatiotekijä, mikä ihmisten toiminnan muuttamisessa on ehdoton edellytys.

[Jouko]

Kirkon Ulkomaanavun kehitysapuraportit kertoo että lukutaitoon satsattu raha tuottaa tulosta, kun taas esim. AIDS:in vastaiseen työhön sijoitettu raha menee aivan hukkaan.

Kirkonkin rahoja katoaa jonnekin mutta niistä ei juuri puhuta. Pitäisi olla puolueetonta tietoa. Afrikassa on totuttu siihen että jos avustusrahat katoavat virkamieskorruption rattaisiin niin sitä saadaan aina lännestä lisää. Näistä tapauksista on ollut aikakauslehdissä puhetta mutta aika hiljaa niistä ollaan oltu silti.

[Kareliana-55]

Kehitysavussa ja miksei monessa muussakin avun jakamisessa pitäisi enemmän kiinnittää huomio siihen ihmisen perimmäiseen piirteeseen arvostaa enemmän sitä, minkä hyväksi hän on itse joutunut ponnistelemaan. Omat uhraukset jonkin asian puolesta kasvattavat sen arvoa itselle ja lisäävät luonnollisestikin myös halukkuutta turvata sitä. Näin yleistäen.   

[Spinnu]

Mielestäni on erittäin rasistista kuvitella, että afrikan ihmiset olisivat niin tyhmiä ja saamattomia, etteivät pärjäisi itsekseen ilman länsimaiden almuja ja opastamista.