HOMMAN KESKUSTELU > Kylänraitti

Kehitysapu (yhdistetty)

<< < (149/156) > >>

Roope:

--- Lainaus ---Afrikan lapset näkevät nälkää ja suomalais­juontajat itkevät vieressä – Nenä­päivä näytti, miten vanhan­aikaista kehitys­apu­kuvasto vieläkin on, ja se on ongelma

Afrikan mantereen todellisuus on jotain aivan muuta kuin mitä populaari avustuskuvasto on vuosikymmenet antanut ymmärtää, kirjoittaa Pekka Torvinen.

EDELLISVIIKON Nenäpäivä-lähetys näytti sen taas: Afrikan kurjuudessa eläviä lapsia, aliravittuja lapsia, janoisia lapsia, alkeellista viljelyä ja tiilientekoa, pakolaisleiri, surullista musiikkia – ja kameran edessä paikan päällä itkeviä suomalaisia valkoisia juontajia.

Välissä teksti ”TOIVOA SYNKKYYTEEN” ja perinteiseen tapaan myös viihdykettä kurjuuspornon vastapainoksi, musiikkia ja huumoria.

Tai kenties kurjuusporno on vastapaino viihdykkeelle, joka tapauksessa räikeitä, jopa absurdeja kontrasteja neljän tunnin ajan tarjoava show on huippuunsa hiottu ja toimiva. Siitä todistaa lopuksi pyroefektien saattelemana paljastettu keräyssumma: yli 3,2 miljoonaa euroa lahjoituksia kaikkein heikoimmassa asemassa oleville lapsille.

Kun apu menee perille apua tarvitseville ja yksikin elämä pelastuu, on syytä iloita.

LÄHETYS kuitenkin tuntui auttamattomasti vanhanaikaiselta: mitä muuta suomalainen juontaja tekee Keniassa kuin on paikallisten tiellä? Miksi tarvitsemme juontajan kyyneleitä? Mitä jos antaisimme paikallisten vain puhua itse ja kuvata itse?

Vai onko tämä kurjuusporno todella ainoa tapa saada suomalaiset lahjoittamaan rahaa kehitysapuun?

[...]

DRAMAATTINEN kurjuuskuvasto on kuitenkin paljon vanhempaa perua, sanoo Turun yliopiston historiantutkija Essi Huuhka. Hän valmistelee väitöskirjaa, jonka aiheena on Suomen lähetysseuran 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa tekemä humanitaarinen työ Lounais-Afrikassa. Huuhka on lukenut paljon 1800-luvun humanitaarisesta toiminnasta ja ensimmäisistä avustuskampanjoista Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Huuhkan mukaan 1870-luvulla erilaisissa kirjoissa ja jossain määrin myös länsieurooppalaisissa sanomalehdissä julkaistiin kuvia muun muassa Intian nälänhädän uhreista, ja nuo kuvat ovat asettelultaan ”hyvin samantyyppisiä kuin sittemmin 1900-luvulla käytetyt”.

Kuvia käytettiin jo 1800-luvun lopulla varainkeruukampanjoissa. Samalla julkaistiin tekstejä, joissa länsimaista paikan päälle lähteneet kertovat omia silminnäkijähavaintojaan ja kuulemiaan tarinoita.

”Kuvasto joiltakin Afrikan alueilta tai Intian niemimaalta on pysynyt yllättävän samanlaisena noin 150 vuotta. Videomateriaali on tuonut kuvat entistä elävämmiksi, mutta kuvasto on yhä samanlaista”, Huuhka sanoo.

[...]

MIKSI kuvastoa yhä käytetään?

”Todennäköisesti koska se toimii. Kuvat herättävät katsojissa tunteita ja ne saavat ihmiset toimimaan ja lahjoittamaan rahaa keräyksille ja yhdistyksille”, Huuhka sanoo.

Kolonialismin ajalta peräisin olevan kuvaston muuttumattomuus on siis todiste, että kuvat todella auttavat herättelemään turvallista elämää eläviä keskiluokkaisia länsimaalaisia.

Kuvissa on kuitenkin suuria ongelmia, varsinkin jatkuvasti toistettuina.

”Onhan se kummallista, että valkoihoinen ihminen esitetään auttajana tai sankarina, joka lähtee tuhansien kilometrien päähän ja esittelee paikallista todellisuutta omasta näkökulmastaan. Paikalliset ihmiset jäävät aika passiiviseen rooliin.”

[...]

NIIN, varsin pienelle huomiolle on jäänyt, että Saharan eteläpuolisen Afrikan keskimääräinen bruttokansantuote on kasvanut 2000-luvulla yli kaksi kertaa nopeammin kuin maailman keskimääräinen bruttokansantuote.

Samalla Afrikan mantereella on jo 350 miljoonaa keskiluokkaan laskettavaa ihmistä, Afrikan kehityspankki kertoi pari vuotta sitten. Yksityinen kulutus kattaa yli puolet afrikkalaisten kansantalouksien kasvusta, ja toiseksi tärkein kasvun lähde on infrastruktuurin rakentaminen.

Kun ihmiset jaksavat yhä pohtia, miten Välimeren yli tulleilla pakolaisilla voi olla älypuhelin, vastaus on, että Afrikan mantereen todellisuus on jotain aivan muuta kuin mitä populaari avustuskuvasto on vuosikymmenet antanut ymmärtää.

THINK AFRICA -järjestön hallituksen jäsen Akin Akinsola ei henkilökohtaisesti enää jaksaisi tulla pommitetuksi eri kehitysapujärjestöjen vanhanaikaisella ja yksipuolisella kuvastolla. Hän puhuu niin sanotusta avustusteollisuudesta.

”Sitä ei ole vielä lopetettu, koska se on hyvin tuottoisaa, ja monet ihmiset saavat siitä mukavan elannon”, Akinsola sanoo.

[...]

Suurimmaksi osaksi kyse on vain tietämättömyydestä. Sen muuttaminen taas vaatisi ainakin parempaa koulutusta. Kuinka paljon Afrikasta kerrotaan peruskoulussa? Ei kovin paljon. Pitäisikö kertoa enemmän? Ehkä.

”Stereotyypittäminen ja yksinkertaistaminen on helppoa, mutta se on hyvin valitettavaa.”

Ja siksi kehitysapujärjestöjen tarjoaman kuvaston pitäisi muuttua.

--- Lainaus päättyy ---
Helsingin Sanomat 23.11.2020

Afrikan mantereen todellisuus on todellakin jotain aivan muuta kuin karikatyyrimäisessä kurjuuskuvastossamme, mutta tavoitehan on kerätä rahaa, ei jakaa tietoa.

Ei ole sattumaa, että monet kehitysaputyöhön lähteneet palaavat takaisin kyynisinä. Avustukset jäävät saamatta ja eurooppalaisten lokoilutyöpaikat luomatta, jos muillekin ihmisille paljastetaan afrikkalainen todellisuus monimuotoisuudessaan, ja sitähän ei voida sallia.

Kaikki tämä pätee täysin myös etenkin humanitaarisen maahanmuuton kautta paisuvaan maahanmuuttoteollisuuteemme, joka työllistää valtavan määrän ihmisiä yhteiskunnan kannalta turhaan työhon. Sitäkin pidetään yllä valheellisella kurjuuskuvastolla, kuten vuonna 2015 kuvilla ja narratiivilla muka Suomeen hakeutuvista syyrialaisista naisista ja lapsista.

Näkkileipä:
Minä olen jo pitkään ihmetellyt, miksi Afrikan kehitysapu on täysin ulkoistettu, koko muun maailman velvollisuudeksi ja täysin Afrikan ulkopuolelle? Minusta kehitysavun antaminen Afrikan heikoimmille maille, ei kuulu lainkaan Afrikan ulkopuolisille maille, vaan ainoastaan Afrikalle ja afrikkalaisten on jo korkea aika, ottaa itse täydellinen avustusvastuu ja -velvollisuus, omien maiden tukemisesta.

Toiseksi, miksei humanitaarinen maahanmuutto ole mahdollista Afrikan sisäisenä asiana ja ainoastaan Afrikkalaisten maiden välillä?

Kehitysapu on pilannut Afrikan maineen totaalisesti ja antaa erittäin negatiivisen vaikutelman, ettei Afrikka pysy taloudellisesti pystyssä, ilman muun maailman rahallista apua.

Histon:
https://yle.fi/uutiset/3-11817219

Me tienataan tällä!


--- Lainaus --- Suomi lahjoittaa yli 10 miljoonaa euroa poistaakseen kaupan esteitä Itä-Afrikassa – "Se hyödyntää suoraan suomalaisia yrityksiä", arvioi diplomaatti

Tavaroiden kuljettaminen Afrikassa maksaa kolme kertaa enemmän kuin Euroopassa, ja se on Suomellekin huono juttu, sanoo suurlähettiläs.

MOMBASA Satama Kenian toiseksi suurimmassa kaupungissa Mombasassa on valtava. Sen kautta kulkee tavaroita jopa 250 miljoonalle ihmiselle koko Itä-Afrikassa.

Mutta pitkään se oli toivottoman tehoton. Tarinat satamaan juuttuneista konteista ovat monelle suomalaiselle alueella toimivalle yritykselle tuttuja. Ei se nytkään mikään moderni satama ole, mutta paljon on tapahtunut viime vuosina.

Osaksi siitä on kiittäminen kymmenen vuotta sitten perustettua Trade Mark East Africa -järjestöä, joka tiistaina sai 10,5 miljoonaa euroa Suomelta muun muassa sataman toiminnan tehostamiseksi. Suomi on tukenut järjestöä kehitysavulla koko sen olemassaolon aikana.

– Ensimmäisenä seitsemänä vuotena onnistuimme Itä-Afrikassa vähentämään kaupankäynnin kuluja 30 prosentilla. Mombasan sataman läpi meneminen on nyt puolet nopeampaa kuin aloittaessamme. Sillä on merkitystä, koska odottaminen satamassa maksaa, sanoo Frank Martsaert, Trademark East African toimitusjohtaja.
[...]
--- Lainaus päättyy ---

Supernuiva:
^Miksi jutusta ei ilmene miten paljon suomalaisia tuotteita kulkee tuon sataman kautta? Entä kuinka suuri osa tuotteista on ilmaiseksi lahjoitettua kehitysapua tai muun nimikkeen avulla luovutettua tavaraa?

Onko kukaan katsonut DDR:n uutislähetystä Aktuelle Kameraa? Youtubesta löytyy useita vuoden 1989 lähetyksiä, aivan uskomatonta: Ceausescu, Kim il-jotain, Nicaragua, Pjongjang ja jne..., eikä yhtään mitään muuta. Suomi alkaa muistuttaa vähän samaa, siksi kannattaa verrata Itä-Saksan historiaan, jotta huomaa mitä kohti olemme menossa.

P:
Tuo 10 miljoonaa menee pääasiassa Kiinan viennin helpottamiseen, koska sitähän se suurin osa siellä liikkuva on.

Sinne meni aika ison joukon suomalaisia maksamat verot tukemaan Kiinan taloutta ja paikallisia kleptograatteja, jotka vetävät siivut projektirahoituksesta taskuunsa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta