HOMMAN KESKUSTELU > Kylänraitti

Kehitysapu (yhdistetty)

<< < (151/159) > >>

Roope:
Kehitysavulle mielipidekyselyissä manipuloitu kannatus romahti, kun Taloustutkimus joutui siirtymään henkilökohtaisista haastatteluista verkkokyselyyn. Uusien tulosten mukaan 70 prosenttia vastaajista ei usko kehitysavun tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen.


--- Lainaus ---Afganistanin naisten ja tyttöjen asema saa suomalaiset surulliseksi, mutta vain vähemmistö kannattaa pitkäaikaisen tukemisen jatkamista

Selkeä enemmistö suomalaisista kertoi tuntevansa itsensä surulliseksi Taleban-hallinnon alla elävien naisten ja tyttöjen vuoksi, kertoo ulkoministeriön mielipidetutkimus. 86 prosenttia vastanneista oli jokseenkin tai täysin sitä mieltä, että naisten ja tyttöjen asema saa hänet surulliseksi.

Ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämä mielipidekysely tehtiin elokuun lopussa, jolloin Talebanin valtaannousu Afganistanissa oli uutisissa paljon esillä. Verkkokyselyyn vastasi 1 200 henkilöä eri puolilla Suomea.

Kolme neljästä oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä siitä väittämästä, että Suomen tulisi antaa afganistanilaisille hätäapua, kuten ruokaa, suojaa ja vettä.

Sen sijaan vain 39 prosenttia oli jokseenkin tai täysin samaa mieltä sen väitteen kanssa, että Suomen pitäisi pyrkiä mahdollisimman pian jatkamaan pitkäjänteisiä kehitysyhteistyöohjelmia Afganistanissa.

[...]

Noin kaksi kolmesta suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä erittäin tai melko tärkeänä. Noin neljännes kertoo suhtautumisensa kuitenkin muuttuneen viime aikoina kielteisemmäksi.

[...]

Lähes 70 prosenttia suhtautuu epäileväisesti Suomen kehitysyhteistyön tehokkuuteen ja tuloksellisuuteen.

Vastaukset kysymykseen heijastelevat vastaajan yleisiä asenteita kehitysyhteistyöhön, mutta myös kehitystyötä tärkeänä pitävissä ryhmissä merkittävä osuus suhtautuu epäilevästi kehitysyhteistyön tehokkuuteen.

Esimerkiksi vasemmistoliittoa eduskuntavaaleissa äänestävistä vastaajista kukaan ei koe, että väittämä Suomen kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta vastaisi hänen käsityksiään erittäin hyvin, vaikka valtaosa kannattajista piti kehitysyhteistyötä tärkeänä.

[...]

Ulkoministeriö on selvittänyt suomalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä vuosittain jo miltei kahdenkymmenen vuoden ajan. Tänä vuonna menetelmä vaihdettiin henkilökohtaisista käyntihaastatteluista verkkopaneeliin, mikä vaikuttaa tuloksiin kriittisten äänien lisääntymisenä.

Tiedotteen mukaan tämän vuoden tulokset eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien tulosten kanssa.

– Ilmeisesti kasvottomassa online-ympäristössä kriittisten vastausten antaminen on helpompaa kuin kasvokkaisessa haastattelussa, jossa haastattelijan kotiinsa päästämä vastaaja saattaa olla jo lähtökohtaisesti vastaanottavaisempi ja myötämielisempi, toteaa Taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Juho Rahkonen tiedotteessa.

--- Lainaus päättyy ---
Kansan Uutiset 26.10.2021

Ulkoministeriön tiedote: Kaksi kolmesta suomalaisesta pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä 26.10.2021

Mielipiteet kehitysyhteistyöstä 2021 -tutkimusraportti (Power Point, 3,26 MB)

Ihan kuin kyselytutkimuksen tekijöillä olisi jonkinlainen bias aiheeseen:


--- Lainaus käyttäjältä: Taloustutkimus ---Suhtautumisen kehitysyhteistyöhön koetaan muuttuneen heikompaan suuntaan

Tutkimuksessa kysyttiin myös, miten oma suhtautuminen kehitysyhteistyöhön on muuttunut viime aikoina. Tässä kielteisen muutoksen kokeneiden osuus oli suurempi kuin myönteisen puolen, joten maailmassa on täytynyt tapahtua jotain, joka vaikuttaa ihmisten mielipiteisiin.

Koronapandemia eristyksineen ja rajasulkuineen ei varmastikaan ole ollut muuttamassa suomalaisten suhtautumista maailmaan aiempaa avoimemmaksi, vaan kun maa suljetaan yli vuodeksi muulta maailmalta, samalla myös asenneilmapiiri sulkeutuu ja kääntyy sisäänpäin.

Kun kansalaisten huoli omasta maasta ja sen tilanteesta kasvaa, on helpompi sulkea silmät ja korvat niiltä mailta, joilla menee paljon, paljon huonommin ja joissa meikäläisittäin pienikin satsaus voi aiheuttaa huikean kasvun työn tuottavuuteen ja elämänlaatuun, koska lähtötaso on niin alhaalla.

Myös tutkimusjaksolla kärjistyneillä Afganistanin tapahtumilla voi olla osuutensa yleisen ilmapiirin heikkenemisessä.

--- Lainaus päättyy ---

Ihan kuin kyselytutkimuksen tekijöillä olisi jonkinlainen bias aiheeseen:


--- Lainaus käyttäjältä: Taloustutkimus ---Afganistanin tapahtumat huolestuttavat, mutta 20 vuoden läsnäoloa ei pidetä kokonaan hukkaan menneenä

Tämänvuotisen kyselytutkimuksen tiedonkeruun käynnistyessä mediatilan täytti Afganistanin tilanteen nopea muutos. Koska Afganistan on ollut Suomelle tärkeimpiä kehitysyhteistyön kumppanimaita, kyselyyn otettiin mukaan maan tilanteeseen liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä.

Naisten ja tyttöjen asema on useimmille suomalaisille sydämen asia, ja niinpä selvä enemmistö (86 prosenttia) kertoi tilanteen saavan kokemaan itsensä surulliseksi. Vain 8 prosenttia suomalaisista oli eri mieltä siitä, että tyttöjen ja naisten asema Taliban-hallinnon alla saa olon surulliseksi.

Huomionarvoista kuitenkin on, että tässäkin kysymyksessä perussuomalaisten kannattajat erottuivat muista, sillä heistä 27 prosenttia koki, ettei asia tee heitä surulliseksi.

Vaikka suomalaiset pitävät tärkeänä, että Suomikin oli aikansa turvaamassa mm. naisten asemaa ja tyttöjen koulunkäyntiä ja että humanitääristä apua pitää antaa, suomalaiset suhtautuvat kuitenkin skeptisemmin siihen, että Suomen pitäisi pyrkiä mahdollisimman pian jatkamaan pitkäjänteisiä kehitysyhteistyöohjelmia Afganistanissa. Naisista tätä kannattaa 48 prosenttia, miehistä 31 %.

Vihreiden kannattajista 79 prosenttia jatkaisi Suomen kehitysyhteistyöohjelmia Afganistanissa mahdollisimman pian, perussuomalaisten kannattajista vain joka kymmenes.
--- Lainaus päättyy ---

Vastoin otsikon väitettä puolet (48 %) vastaajista nimenomaan oli sitä mieltä, että kehitysyhteistyö on ollut Afganistanissa "turhaa", koska "maa ei ole siitä kehittynyt".


--- Lainaus käyttäjältä: Taloustutkimus ---Enemmistö pitäisi Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ennallaan tai lisäisi niitä

Noin puolet suomalaisista lisäisi kehitysyhteistyön määrärahoja niin, että YK:n määrittelemään 0,7 prosentin osuuteen bruttokansantulosta päästään viidessä tai kymmenessä vuodessa tai ainakin niin, että osuus ei laske.

28 prosenttia leikkaisi suoraan määrärahoja ja 14 prosenttia pitäisi ne euromääräisesti nykyisellä tasolla.

Määrärahakysymyksiä voidaan tulkita sitä taustaa vasten, miten tärkeänä kehitysyhteistyötä pidetään ja myös siitä näkökulmasta, että esimerkiksi enemmistö suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä Suomen kansainvälisen aseman kannalta.

Ulkomaankaupan Afrikkaan uskotaan lisääntyvän lähitulevaisuudessa, ja yli puolet pitää tärkeänä uusien kauppasuhteiden luomista Afrikan maiden kanssa. Kehitysyhteistyö näyttäytyykin monien ajatuksissa myös mahdollisuutena ja investointina, vaikka se on vaikea laji. 

--- Lainaus päättyy ---

Taloustutkimuksen oheismateriaalista puuttuvat tarkemmat tiedot suhtautumisesta kehitysmäärärahojen suuruuteen. Materiaalissa ei kerrota edes esitettyjen kysymysten muotoiluja, jotka ovat aiempina vuosina olleet mahdollisimman harhaanjohtavia johdattelevine alustuksineen.


--- Lainaus käyttäjältä: Taloustutkimus ---Kyselyt muuttuvat – niin kuin koko maailma

2020-luvulla eletään monella tavalla muuttuneessa maailmassa verrattuna edelliseen vuosikymmeneen.

Afganistanin nopeasti heikentynyt tilanne osui juuri tutkimusjaksolle, ja se on saattanut aiheuttaa monissa vastaajissa pettymystä ja turhautumista ns. hauraiden valtioiden tulevaisuudesta. Moni on saattanut ajatella, että parin vuosikymmenen kehitysyhteistyö vedettiin muutamassa päivässä viemäristä alas Talebanin otettua maan hallintaansa, ja tämä on voinut heijastua etenkin näkemyksessä kehitysyhteistyön tehokkuudesta ja tuloksellisuudesta.

Myöskään kyselytutkimusten tekeminen ei ole enää entisellään. Vaikka nyt loppuvuonna koronarokotuskattavuuden lähestyessä tavoitetta ihmiset taas uskaltaisivat päästää henkilökohtaisia käyntihaastattelijoita koteihinsa, kuten ennen pandemiaa, vastausprosentti olisi todennäköisesti jäänyt heikoksi ja otos olisi vinoutunut.

Käytännön syistä tämäkin kysely piti siirtää tehtäväksi digitaalisten yhteyksien välityksellä. Toisaalta muutos on myös mahdollisuus uudistua nykymaailman vaatimuksia vastaavaksi: kun menetelmänvaihdos nyt päätettiin tehdä, osittain pakon sanelemana ja siirtymävaiheen jälkeen, tulevina vuosina mielipiteiden seuraaminen on entistä helpompaa, eikä silloin tarvitse spekuloida mahdollisilla menetelmävaikutuksilla.
--- Lainaus päättyy ---


--- Lainaus käyttäjältä: Taloustutkimus ---Vastaustilanne on vaikuttanut joihinkin kysymyksiin

Kehitysyhteistyötutkimusta on tehty samanlaisilla menetelmillä ja osin samoilla kysymyksilläkin vuodesta 2006. Nyt tutkimusmenetelmässä on tapahtunut niin suuri muutos, että tulosten suora vertailu ei ole mahdollista. Jotta prosenttijakaumia voitaisiin luotettavasti vertailla, sekä kysymyksenasettelun että tiedonkeruunmenetelmän pitäisi olla identtiset. Jälkimmäisen kohdalla tämä ehto ei enää toteudu.

Aineiston tarkemman analyysin pohjalta näyttää selvältä, että kehitysyhteistyön kriitikoiden määrän kasvu selittyy tutkimusmenetelmän muutoksella. Muutoshan tehtiin vaiheittain niin, että vuonna 2020 puolet haastatteluista tehtiin käyntihaastatteluina ja puolet internetissä.

Molemmissa otoksissa on yhtä suuri osuus miehiä ja naisia, eri-ikäisiä sekä eri puolella Suomea asuvia, ja tilastollinen edustavuus on varmistettu painotuksilla. Myöskään perussuomalaisten kannattajien osuus vastaajista ei ole suurempi kuin aikaisemmin – tämä on tärkeä huomio, koska nimenomaan perussuomalaisten kannattajat ovat erottuneet muista puolueista kehitysyhteistyökriittisyydellään.

Vastaustilanne saattaa vaikuttaa sitä kautta, että kun aikaisemmin vastaajat kertoivat mielipiteensä kasvokkain (ilman maskeja) haastattelijalle, osalle saattoi syntyä ainakin alitajuinen taipumus antaa niin sanotusti sosiaalisesti hyväksyttävämpiä vastauksia. Vaikka demografiset tekijät on kontrolloitu tilastollisesti taiteen sääntöjen mukaan, voi myös olla, että haastattelijoille ovensa avanneet ovat olleet lähtökohtaisesti avoimempia ja vastaanottavaisempia kuin internetissä kasvottomasti vastaavat.
Kriitikot ovat edelleen pienenä vähemmistönä, mutta ilmeisesti heidän mielipiteensä tulee kasvottomassa online-ympäristössä paremmin esiin.
--- Lainaus päättyy ---

Taloustutkimuksen PP-materiaalin lopussa on käyty tarkemmin läpi sitä valtavaa muutosta, jonka haastatteluista nettikyselyyn siirtyminen aiheutti tuloksiin. Samaan aikaan viime vuonna eri kautta tehtyjen kyselyjen perusteella kehitysavun tehokkuudesta kysyttäessä myönteisten vastausten määrä romahti haastattelujen 60 prosentista netin 30 prosenttiin kun kielteisten vastausten määrä vastaavasti kaksinkertaistui 49 prosenttiin.

On mielestäni selvää, että Taloustutkimus ja tutkimusjohtaja Juho Rahkonen ovat alan asiantuntijoina olleet tietoinen tulosten rankasta vääristyneisyydestä, ja ilmeistä, että niin on ollut kyselyn tilaajakin. Huijausta olisi jatkettu loputtomiin, ellei korona olisi pakottanut siirtymään nettikyselyyn.

Huppupelikaani:
^ Eipä ihme, että radiossa (ainakin Bauer-median kanavat pk-seudulla) on pyörinyt muutaman viikon ”mainos”, jossa kuuntelijoita yritetään selvästi saada tajuamaan, että kehitysapua pitää maksaa jatkossakin minimissään miljardi vuodessa.

Mainoksessa kerrotaan muistaakseni joku pro-kehitysapu -nettiosoite, jota sattuneesta syystä en ole rekisteröinyt sen tarkemmin, enkä nyt duckduckgouaamallakaan löytänyt.

Chrattac:

--- Lainaus käyttäjältä: Huppupelikaani - 26.10.2021, 12:45:45 ---^ Eipä ihme, että radiossa (ainakin Bauer-median kanavat pk-seudulla) on pyörinyt muutaman viikon ”mainos”, jossa kuuntelijoita yritetään selvästi saada tajuamaan, että kehitysapua pitää maksaa jatkossakin minimissään miljardi vuodessa.

Mainoksessa kerrotaan muistaakseni joku pro-kehitysapu -nettiosoite, jota sattuneesta syystä en ole rekisteröinyt sen tarkemmin, enkä nyt duckduckgouaamallakaan löytänyt.

--- Lainaus päättyy ---

Pyörii toi sanomankin kanavilla, ainakin Rockilla jossain vaiheessa on ollut. Toi sivu taitaa olla tämä. Jotain siinä kait haastatellaan "ihmisiä" (näyttelijöitähän yleensä nämä on), joista kaikki sanoo ettei tiedä mitään, miksi sitä maksetaan tms... Eihän siinä mitään, lähes kuka tahansa voi ostaa mainoksen kaupallisilta kanavilta, kun laittaa vaan riittävästi paalua pöytään. Enpä sen enempää ole jaksanut olla asiasta kiinnostunut, saitin löysin nopealla haulla myös.

E: Näemmä linkki oli rikki.

Roope:

--- Lainaus käyttäjältä: Huppupelikaani - 26.10.2021, 12:45:45 ---^ Eipä ihme, että radiossa (ainakin Bauer-median kanavat pk-seudulla) on pyörinyt muutaman viikon ”mainos”, jossa kuuntelijoita yritetään selvästi saada tajuamaan, että kehitysapua pitää maksaa jatkossakin minimissään miljardi vuodessa.
--- Lainaus päättyy ---

En tiedä tuosta kampanjasta, mutta PR-ongelmaa on varmasti mietitty jo yli vuoden ajan.

Vaikka Taloustutkimus oli tietoinen haastattelujen ja nettikyselyn tulosten merkittävistä eroista jo viime vuoden kyselyssä (16.9.−6.10.2020), se vaikeni asiasta ja selitti kriittisemmät tulokset silloin kehitysavun "viestinnälliseksi ongelmaksi", joka johtui koronan viemästä palstatilasta. Arvatenkin toive oli, että tänä vuonna olisi pandemian salliessa palattu henkilökohtaisiin haastatteluihin ja tulokset olisivat pompsahtaneet takaisin myönteisiksi.

Vuoden 2020 haastattelujen ja nettikyselyn tulosten jopa 30 prosentin erosta huolimatta Taloustutkimus kehtasi ilmoittaa, että tulosten "virhemarginaali on ±3 prosenttiyksikköä 95 prosentin luotettavuustasolla" Eivät häpeä mitään.

Roope:

--- Lainaus ---Kahdella prosentilla Elon Muskin omaisuudesta voisi ratkaista maailman nälkä­ongelman

"Kuusi miljardia dollaria auttaisi 42:ta miljoonaa ihmistä, jotka kirjaimellisesti kuolevat, jos emme saavuta heitä”, Maailman ruokaohjelman johtaja kertoo.

YHDISTYNEIDEN kansakuntien alaisen Maailman ruokaohjelman johtaja David Beasleyn mukaan kaksi prosenttia Elon Muskin omaisuudesta riittäisi ratkaisemaan maailman nälkäongelman. Muskin omaisuus on arviolta 289 miljardia dollaria eli 245 miljardia euroa.

– Kuusi miljardia dollaria (5,2 miljardia euroa) auttaisi 42:ta miljoonaa ihmistä, jotka kirjaimellisesti kuolevat, jos emme saavuta heitä, hän sanoi CNN:n haastattelussa.

Twitterissä hän onnitteli Elon Muskia, kun tämän omaisuus ohitti Jeff Bezosin omaisuuden. Tällöin hän puhui tarkemmin 6,6 miljardista dollarista (5,7 miljardia euroa).

– Elon, tarjoan sinulle mahdollisuutta, jonka saa vain kerran elämässä: auta meitä pelastamaan 42 miljoonaa ihmistä nälänhädältä vain 6,6, miljardilla dollarilla!! Tarjous loppuu pian... Ja niin loppuvat elämätkin, hän kirjoitti Twitterissä.

MILJARDÖÖRIEN pitäisi astua esiin ja tehdä kertaluontoinen lahjoitus, Beasley vetoaa CNN:n haastattelussa. Tarvittava summa on hänen mukaansa 0,36 prosenttia Yhdysvaltojen 400 miljardöörin yhteenlasketusta omaisuudesta.

– Mitä jos se olisi sinun tyttäresi kuolemassa nälkään? Mitä jos se olisi sinun perheesi kuolemassa nälkään? Herätkää, haistakaa kahvin tuoksu ja auttakaa, hän sanoo.

Joka neljäs sekunti joku kuolee nälkään liittyviin syihin, hän sanoo.

– Meillä on tähän rokote. Se on yksinkertainen: rahaa, ruokaa. Miljardöörien täytyy astua esiin, Beasley sanoo.

--- Lainaus päättyy ---
Ilta-Sanomat 26.10.2021

Ongelma ei ole raha, ei likimainkaan, kun Beaslyn Muskilta vaatima kuusi miljardia dollaria on vähemmän kuin kymmenesosa EU-maiden kehitysapubudjetista.

Kysymys kuuluu, mitkä ovat kehitysavusta päättävien prioriteetit, jos nälkään kuolevien pelastaminen jätetään kehitysapukohteita valittaessa hyväntekeväisyyden varaan, vaikka rahaa ja moraalisätelyä riittää levitettäväksi ympäri maailmaa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta