Kirjoittaja Aihe: Kehitysapu (yhdistetty)  (Luettu 410582 kertaa)

Caucasian

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 667
  • Liked: 7412
Vs: Kehitysapu (yhdistetty)
« Vastaus #930 : 03.06.2024, 13:39:10 »
Mene Ruandaan, suoraan Ruandaan, kulkematta lähtöruudun kautta!

Yksinkertainen ratkaisu lopunperin yksinkertaiseen ongelmaan.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 52 598
  • Liked: 99125
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: Kehitysapu (yhdistetty)
« Vastaus #931 : 03.06.2024, 14:20:52 »
Mene Ruandaan, suoraan Ruandaan, kulkematta lähtöruudun kautta!

Yksinkertainen ratkaisu lopunperin yksinkertaiseen ongelmaan.

Jeps. Jos sallit, kehittelen vähän ideaa:

Mene suoraan Ruandaan kulkematta välillä Hölmölän kautta!

Paras ratkaisu n-ongelmaan on olla osallistumatta siihen.

Maailmanhalaajien luomia ongelmia ei voi ratkaista maailmanhalaajien menetelmillä, koska heillä on uusi moniongelma jokaiseen ratkaisuun.
« Viimeksi muokattu: 03.06.2024, 19:21:50 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
— Monikulttuuri = Kulttuurien sota
— Pakkomamutus = Kansanmurha
— Valtionvelka = Lapsen velkaorjuus
— Ei omaisuutta = Systeemin orja
— Digital ID = Systeemin orja
— Vihreä siirtymä = Kallis luontotuho
— Hiilineutraalius = VHM:n kuristus
— DEI, woke, SDP = Tasa-arvon tuho
— Valkoinen =  Rotusyyllinen
— Missä N, siellä R

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 736
  • Liked: 137516
Vs: Kehitysapu (yhdistetty)
« Vastaus #932 : 09.06.2024, 11:08:04 »
Samaan aikaan meille tuutataan kahta keskenään ristiriitaista narratiivia.

1. Vastustatko (kouluttamattomien afrikkalaisnuorten) maahanmuuttoa? Anna sitten rahaa.
2. Haluatko rahaa? Älä sitten vastusta (kouluttamattomien afrikkalaisnuorten) maahanmuuttoa.

Tällä kertaa meidän pitäisi antaa rahaa itsensä pahasti velkaannuttaneille Afrikan maille, koska muuten "monet nuoret afrikkalaiset lähtevät etsimään parempaa tulevaisuutta" Euroopasta, kuten Aalto-yliopiston kehitys­talous­tieteen työelämä­professori uhkailee.

Lainaus
20 maata horjuu vararikon partaalla, eikä siitä puhu Euroopassa juuri kukaan

Korkojen nousu oli monelle eteläisen Afrikan maalle viimeinen tippa. Arviolta noin 20 valtiota horjuu vararikon partaalla tai on jo ajautunut velkakriisiin.

[...]

Talouden koronakriisi sysäsi Saharan eteläpuolisen Afrikan ensimmäiseen taantumaan neljännesvuosisataan. Maat elvyttivät talouksiaan velalla, mutta toisin kuin länsimaille, Afrikan maille koronaelvytyksen myötä kasvaneet velkasuhteet muodostivat todellisen ongelman.

Köyhät maat olivat 2010-luvun kuluessa kasanneet itselleen velkaa taakaksi asti, mutta koronapandemiaan saakka niiden viemien raaka-aineiden kallistuminen ja talouskasvu olivat pitäneet maita pinnalla. Taantumassa velkalaivat alkoivatkin sitten upota.

Ensimmäisenä velka-ahdinkoon ajautui sisämaavaltio Sambia. Useiden muiden eteläisen Afrikan maiden velkaongelmat kärjistyivät kriiseiksi Venäjän hyökättyä Ukrainaan, mutta Sambian ei onnistunut sinnitellä edes vuoden 2022 helmikuulle.

SAMBIA on kolme viime vuotta neuvotellut neuvottelemasta päästyään. Maa on käynyt neuvotteluita lukuisten velkojiensa kanssa noustakseen maksukyvyttömyydestä, johon se vajosi vuoden 2020 marraskuussa.

Neuvottelurupeama alkaa vähitellen olla loppusuoralla. Sambia on tähän mennessä saanut järjesteltyä runsaasta 18 miljardin dollarin ulkomaanvelastaan uudelleen 13,4 miljardia dollaria. Maan tarvitsee enää sopia helpotuksista loppujen 3,3 miljardin dollarin osalta.

Ulkomaisen velan määrä nousi Sambiassa vuosien 2008–2018 välillä yli 500 prosenttia. Vuonna 2020 Sambian velkasuhde, eli velan määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen, oli 140 prosenttia. Maksukyvyttömyyteen maa ajautui, kun se ei kyennyt maksamaan yli 40 miljoonan dollarin lainaerää yksityisille velkojilleen.

Siinä missä Sambia näkee jo valoa pitkän tunnelin päässä, moni muu Saharan eteläpuolisen Afrikan maista on vasta valmistautumassa kokemaan saman kuin Sambia. Tällä hetkellä noin 20 eteläisen Afrikan maata joko horjuu velkakriisin partaalla tai jo on velkakriisissä.

[...]

Nykyisen velkakriisin historia alkaa 2010-luvulta, jolloin rahoituksen saaminen oli Saharan eteläpuolisen Afrikan huolista vähäisin. Maihin miltei tulvi lainarahaa.

KANSAINVÄLISEN valuuttarahaston IMF:n ja Maailmanpankin esittelemän HIPC-aloitteen myötä niin Sambia kuin monet muut köyhät Afrikan maat vapautuivat 2000-luvulla veloista, joita niille oli kasautunut 1980-luvulta lähtien. Samalla maille avautui ensimmäistä kertaa avautunut pääsy kansainvälisille rahoitusmarkkinoille.

Talouskasvun ja raaka-aineiden kallistumisen rohkaisemana moni eteläisen Afrikan maa myös uskaltautui hakemaan rahoitusta markkinoilta.

Yksityiset pankit, rahastot ja velkakirjasijoittajat eivät niin ikään arkailleet rahoitusta myöntäessään. 2010-luvulla Afrikka nimittäin näytti tarjoavan rahoille Euroopan ja Yhdysvaltojen hiipuvia talouksia parempaa tuottoa.

Lisäksi Kiina oli löytänyt tiensä Afrikkaan. Se oli alkanut antaa eteläisen Afrikan maille lainoja jo 2000-luvun alussa, ja kun maa vuonna 2013 käynnisti Vyö ja tie -hankkeensa, Afrikan valtiot alkoivat saada Kiinalta rahoitusta etenkin infrastruktuuriprojekteihinsa.

[...]

Lainoja on otettu Sambian kehityksen kannalta sinällään tärkeisiin tarkoituksiin, mutta velanotto ei ole Halisen mukaan ollut kovinkaan järjestelmällistä.

”Parlamentaarisen kontrollin puutteen takia lainanotto on ollut hallitsematonta. Sambia velkaantui vähän sieltä täältä, ja lopulta maalle olikin kertynyt aika iso velkapotti.”

[...]

”Silloin kävi ilmi, että Sambia oli koonnut ulkomaanvelkansa useista pienistä puroista”, Halinen kertoo.

”Velkaa ei ollut ottanut yksin vain valtio, vaan velkaa olivat ottaneet myös valtionyhtiöt. Sambia ei ollut välttämättä edes ollut tietoinen kaikista lainoista, joita sen valtionyhtiöt olivat ottaneet.”

[...]

AALTO-YLIOPISTON kehitys­talous­tieteen työelämä­professorilla Ritva Reinikalla
on tähän juttuun liittyen yksi toive.

”Ethän nyt kirjoita Afrikan maita syyllistävää juttua, kuinka ne ovat taas velkakriisissä, vaikka kriisien piti olla Afrikassa taakse jäänyttä aikaa?” hän kysyy toimittajalta heti haastattelun aluksi.

Ja sitten hän jatkaa:

Totta kai Afrikan maissa esiintyy yhä korruptiota, ja monet hallitukset ovat tehneet huonoa talouspolitiikkaa. Lainatkaan eivät välttämättä ole aina ohjautuneet kaikkein tuottavimpiin kohteisiin. Samalla Afrikassa on kuitenkin saatu valtavasti aikaan sillä rahalla, mitä maat ovat saaneet, ja afrikkalaiset ovat paiskineet kovasti töitä kehityksen eteen.”

[...]

REINIKAN mielestä rahoitusta myös pitäisi velkakriisistä huolimatta edelleen lisätä Afrikalle. Tämä on hänen mukaansa välttämätöntä kahdesta syystä.

Ensinnäkin maapallon väestönkasvu keskittyy tulevaisuudessa lähinnä Afrikkaan. Maat tarvitsevat investointeja niin infrastruktuuriin kuin inhimilliseen pääomaan.”

Toiseksi ilmastonmuutos koettelee Afrikkaa koko ajan kovemmin. Ilman hillintä- ja sopeutumistoimiin tehtäviä investointeja elinehdot Afrikassa heikkenevät entistä rajummin.”

Toisin kuin vuosituhannen alussa, tällä kertaa Saharan eteläpuolinen Afrikka tuntuu jääneen jokseenkin yksin velkaongelmiensa kanssa. Maailman huomio on nyt koko lailla muualla – Lähi-idässä ja Ukrainassa.

Afrikan jättäminen onnensa nojaan olisi ennen muuta lyhytnäköistä, Reinikka sanoo.

”Euroopalla ja Afrikalla on kohtalonyhteys, hieman samaan tapaan kuin Pohjois- ja Etelä-Amerikalla. Jos maiden taloudet ja elinolosuhteet eivät kannattele Afrikassa tapahtuvaa väestönkasvua, Eurooppa on se paikka, josta monet nuoret afrikkalaiset lähtevät etsimään parempaa tulevaisuutta.”
Helsingin Sanomat 9.6.2024

On erittäin epätodennäköistä, että Afrikan maiden taloudet voisivat kannatella tulevien vuosikymmenten väestöräjähdystä. Kävi miten kävi, emme halutessammekaan pysty ohjaamaan miljardien ihmisten maanosan kehitystä Euroopasta käsin. Jos uhkana on nuorten afrikkalaisten muutto Eurooppaan, kuten Reinikka tilanteen kuvaa, sen voi estää yksinkertaisesti maahanmuuttopolitiikalla ja avun ehdollistamisella, mutta ei vieläkin enemmän rahaa jakamalla.

Myös Reinikan mainitsema Pohjois- ja Etelä-Amerikan kohtalonyhteys on synnytetty Yhdysvaltain tarkoituksellisen lepsulla maahanmuuttopolitiikalla. Yhdysvaltoihin tullaan massoittain, koska sinne päästetään ja sinne voi jäädä. Paha virhe, jota ei voi korjata millään rahalla.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 52 598
  • Liked: 99125
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: Kehitysapu (yhdistetty)
« Vastaus #933 : 09.06.2024, 12:41:08 »
Lainaus käyttäjältä: AALTO-YLIOPISTON kehitys­talous­tieteen työelämä­professori, anelija Ritva Reinikka
”Ethän nyt kirjoita Afrikan maita syyllistävää juttua...

Kehitystalousprofessorin työpaikan rahoitus ja ura on kiinni siitä, että kehitystalouksien lainatuhlailun ja korruption annetaan jatkua.

Hanat kiinni.

Mitä enemmän lähetämme rahaa sinne, sitä enemmän niillä on resursseja matkustaa tänne.
— Monikulttuuri = Kulttuurien sota
— Pakkomamutus = Kansanmurha
— Valtionvelka = Lapsen velkaorjuus
— Ei omaisuutta = Systeemin orja
— Digital ID = Systeemin orja
— Vihreä siirtymä = Kallis luontotuho
— Hiilineutraalius = VHM:n kuristus
— DEI, woke, SDP = Tasa-arvon tuho
— Valkoinen =  Rotusyyllinen
— Missä N, siellä R

Niobium

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 283
  • Liked: 8416
Vs: Kehitysapu (yhdistetty)
« Vastaus #934 : 09.06.2024, 16:16:30 »
Kuulunee tänne.

https://www.suomenuutiset.fi/sosiaalietuuksien-siirtaminen-maksukortille-saksassa-sai-osan-turvapaikanhakijoista-hakeutumaan-muualle-osa-tuloista-lahetetaan-kaukaiseen-kotimaahan/

"Saksa haluaa rajoittaa turvapaikanhakijoiden rahalähetyksiä kotimaihinsa. Kansantaloudelle aiheutuvien haittojen lisäksi tavoitteena on vähentää kehittyvien maiden kansalaisten halukkuutta hakeutua länsimaisen hyvinvoinnin ja tukijärjestelmän piiriin. Kysymys on kaksipiippuinen, sillä rahalähetykset ovat merkittävä osa kansalaisten toimeentuloa köyhissä maissa."

Jutun ydin:

"Kolme kertaa kehitysapu

Toisaalta rajoitukset voivat edelleen lisätä köyhyyttä pakolaisten ja siirtolaisten lähtömaissa. Maailmanlaajuisesti yksityisten rahojen virta kehittyviin maihin on nimittäin kolme kertaa suurempi kuin virallinen kehitysapu.


Maailmanpankin mukaan siirtolaiset siirsivät uusista kotimaistaan vuonna 2021 matalan ja keskitulon maihin vajaat 500 miljardia euroa. Suomesta maahanmuuttajat lähettävät vuosittain lähtömaihinsa vajaat miljardi euroa.

Summat ovat käytännössä suurempia, sillä rahoja siirtyy myös epävirallisia väyliä pitkin."

Loput linkin takaa.

Mutta onko siis niin, että hölmölässä tänne tulleille maksetaan ensin kämppä ja juoksevat menot, silti rahaa riittää siirtää lähtömaahan? Leipäjonoja eivät ole vielä keksineet, vai eikö luonto riitä jonottaa?

Yritäpä kantiksena vastaavaa. Veli on käynyt myös jonottamassa, että saa tyttären perheelle ruokaa. Tahansa riittävät kyllä elämiseen, mutta auta armias, jos teet pankkisiirron joka on jäljitettävissä. Kelaetsivä, (toistaiseksi vielä kuvitteellinen virkakyösti) kyllä kaivaa kaikki mahdolliset tilisiirrot läpi ja kyselee niiden perään.

Ulkomaille virtaa rahaa sydeemillä, että maksat käteisellä imaamille, joka ottaa välistä pienen käsittelymaksun, lähettää viestin lähtömaahan että on maksettu xx määrä rahaa. Vastaanottaja nipsaisee oman vaivanpalkkansa välistä ja maksaa "jotain" lopulliselle saajalle.

Kansainvälistä liiketoimintaa, joka rahoitetaan hölmöläisten työllä verojen kautta ja siinä välissä elätetään muutama kelalahna ja tulkkeja.

Saksan ehdottama malli, kun kerran on pakko, on vähän parempi. Tosin siinäkin on se mahdollisuus,  että maksukortilla ostetaan vehnäjauhoja ja ananasta pitserioihin ja saadaan siitä osa rahana käteen. Kaikki hyötyvät, paitsi arvaa kuka?

Boldaus oma.
"Tuomme oikeudenmukaisuutta ja onnea Afrikan kansoille, Prigozhin lupaa." IS 22.8.2023

Torspo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 933
  • Liked: 3879
Vs: Kehitysapu (yhdistetty)
« Vastaus #935 : 09.06.2024, 17:41:28 »
Roopen tekstistä yltä
Lainaus
Samalla Afrikassa on kuitenkin saatu valtavasti aikaan sillä rahalla, mitä maat ovat saaneet, ja afrikkalaiset ovat paiskineet kovasti töitä kehityksen eteen.

Tämä lause huutaa konkreettisia esimerkkejä. Onko nyt presidentin lisäksi myös presidentin veljillä ja veljenpojilla viimesen vuosimallin Hiluxit pihalla? Entä kartanot valtameren takana turvaamassa maanpaon aikaisen mukavan oleskelun. Entä tilit täynnä dollareita Cayman-saarilla. Näistä löytyy esimerkkejä, mutta entä siitä kehityksestä?

Rahasta valuu korruptioon melko varmasti suurin osa. Urakat menevät kavereille ja sukulaisille lähipiiriin ja rahat katoavat matkalla.

Puskistahuutelija

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 838
  • Liked: 7849
  • Liberaalikonservatiivi ja kansalliskonservatiivi
Vs: Kehitysapu (yhdistetty)
« Vastaus #936 : 11.06.2024, 09:18:51 »
Ulkoministeriön teettämässä ja Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa selvinnyt, että suomalaisten suhtautuminen kehitysapuun on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi. Persujen kohdalla suhtautuminen on selvää, mutta kokoomuksen kannattajissa on nähtävissä selkeää liikettä kohti kielteisempää suhtautumista.

Tähän on varmasti vaikuttanut istuvan hallituksen talouspolitiikka. Tuntuvat leikkaukset kotimaassa ja epämääräinen rahan kylväminen ulkomaille ei oikein sovi edes kokoomuslaisten pirtaan. Se ei ole yllätys että sosialistit haluavat kaataa rahaa joka paikkaan mihin sitä vain mahtuu.

Ukrainan kohdalla tuki on kuitenkin puoluerajat ylittävää kun 90 prosenttia vastaajista tukee humanitaarista apua.

Lainaus
Enemmistö suomalaisista tukee edelleen kehitysyhteistyötä, mutta kannatus on laskussa

Ulkoministeriön teettämässä kyselyssä runsas kolmannes vastaajista olisi valmis leikkaamaan kehitysyhteistyön määrärahoista.

Suhtautuminen kehitysyhteistyöhön jakaa suomalaisia, selviää Taloustutkimuksen ulkoministeriölle tekemästä kyselystä. Suomalaisista melkein kaksi kolmannesta pitää kyselyn mukaan kehitysyhteistyötä yleisesti hyvänä asiana. Trendi on kuitenkin ollut laskeva. Runsas kolmannes suomalaisista ei pidä kehitysyhteistyötä tärkeänä.

Myönteisimmin kehitysyhteistyöhön suhtautuvat kyselyn mukaan korkeakoulutetut naiset, kun taas kielteisemmin suhtautuvat peruskoulutuksen saaneet miehet.

Myös puoluetausta jakaa suhtautumista kehitysyhteistyöhön. Kielteisintä suhtautuminen on perussuomalaisia äänestävien joukossa. Myös kokoomuksen äänestäjien keskuudessa suhtautuminen on muuttunut aiempaa kielteisemmäksi. Eniten kannatusta kehitysyhteistyö kerää vihreiden ja vasemmistoliiton äänestäjien keskuudessa.

Ukrainalle annettava humanitaarinen apu sen sijaan saa laajaa kannatusta. Suomalaisista 90 prosenttia on sitä mieltä, että Ukrainan tukeminen kehitysyhteistyövaroin on tärkeää. Lisäksi kolme neljästä on sitä mieltä, että Suomen tulee myös tukea Ukrainan jälleenrakennusta kehitysyhteistyövaroin sodan loputtua.

Loput: https://yle.fi/a/74-20093264?utm_source=twitter&utm_medium=social&utm_content=yleuutiset

qwerty

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 805
  • Liked: 16353
Vs: Kehitysapu (yhdistetty)
« Vastaus #937 : 11.06.2024, 09:53:11 »
Ulkoministeriön teettämässä ja Taloustutkimuksen toteuttamassa tutkimuksessa...

https://valtioneuvosto.fi/-/kysely-80-prosenttia-suomalaisista-pitaa-tarkeana-koyhyyden-poistamista-ja-eriarvoisuuden-vahentamista-maailmasta

Hieman yllättäen KD väki on samoilla linjoilla kuin PS
"The oldest fraud is the belief that the political left is the party of the poor and the downtrodden": Thomas Sowell

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 736
  • Liked: 137516
Vs: Kehitysapu (yhdistetty)
« Vastaus #938 : 11.06.2024, 10:29:44 »
Ukrainalle annettava humanitaarinen apu sen sijaan saa laajaa kannatusta. Suomalaisista 90 prosenttia on sitä mieltä, että Ukrainan tukeminen kehitysyhteistyövaroin on tärkeää. Lisäksi kolme neljästä on sitä mieltä, että Suomen tulee myös tukea Ukrainan jälleenrakennusta kehitysyhteistyövaroin sodan loputtua.

Kuten syksyllä 2015 propagandassa annettiin ymmärtää, että Suomeen tulee turvapaikanhakijoina enimmäkseen syyrialaisia naisia ja lapsia, kun tulijat olivat oikeasti irakilaisia nuoria miehiä, kyselyssä annetaan ymmärtää, että siinä mainituilla Suomen kehitysyhteistyövaroilla (1,2 miljardia euroa) tuettaisiin Ukrainaa. Ei tueta, vaan ne rahat menevät kaikki muualle.

Halpa kikka nostaa keinotekoisesti kehitysavun kannatuslukuja, mutta näitä on ollut vanhastaan jokaisessa kehitysapukyselyssä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 25 613
  • Liked: 45656
  • Ego sum Spartacus
Vs: Kehitysapu (yhdistetty)
« Vastaus #939 : 12.06.2024, 12:11:20 »
Lisää rahaa gibrileille.

Lainaus
X

Alle kolme prosenttia G7-maiden, eli suurimpien läntisten talouksien puolustusmenoista riittäisi lopettamaan nälänhädän ja köyhien maiden velkakriisin, sanoo kansalaisjärjestö Oxfam keskiviikkona julkaisemassaan tiedotteessa.

Järjestön laskelmien mukaan nälän poistaminen maailmasta vaatisi 29,5 miljardia euroa lisää varoja. Lisäksi köyhien maiden velkoja pitäisi hyvittää vajaan neljän miljardin euron edestä, jotta ne pääsisivät velkakierteestä.

X

– Hallituksilla riittää rahoja sotien rahoittamiseen, mutta ne ovat yllättäen vararikossa, kun nälänhätä pitäisi pysäyttää, sanoo Max Lawson Oxfamilta.

G7-maat, eli Yhdysvallat, Kanada, Japani, Saksa, Ranska, Britannia ja Italia kokoustavat torstaina Ukrainan tukemisesta.


https://yle.fi/a/74-20093515

https://en.wikipedia.org/wiki/Oxfam#Criticism

Africa Addio (1966) [1080p, Italian with ENG subtitles]
https://www.youtube.com/watch?v=XzM4kLQvnpo

Torspo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 933
  • Liked: 3879
Vs: Kehitysapu (yhdistetty)
« Vastaus #940 : 12.06.2024, 12:28:21 »
Lisää rahaa gibrileille.

Lainaus
X

Alle kolme prosenttia G7-maiden, eli suurimpien läntisten talouksien puolustusmenoista riittäisi lopettamaan nälänhädän ja köyhien maiden velkakriisin, sanoo kansalaisjärjestö Oxfam keskiviikkona julkaisemassaan tiedotteessa.

Järjestön laskelmien mukaan nälän poistaminen maailmasta vaatisi 29,5 miljardia euroa lisää varoja. Lisäksi köyhien maiden velkoja pitäisi hyvittää vajaan neljän miljardin euron edestä, jotta ne pääsisivät velkakierteestä.

X

– Hallituksilla riittää rahoja sotien rahoittamiseen, mutta ne ovat yllättäen vararikossa, kun nälänhätä pitäisi pysäyttää, sanoo Max Lawson Oxfamilta.

G7-maat, eli Yhdysvallat, Kanada, Japani, Saksa, Ranska, Britannia ja Italia kokoustavat torstaina Ukrainan tukemisesta.


https://yle.fi/a/74-20093515

https://en.wikipedia.org/wiki/Oxfam#Criticism

Africa Addio (1966) [1080p, Italian with ENG subtitles]
https://www.youtube.com/watch?v=XzM4kLQvnpo
Pelkästään Nigeria laittoi viime vuonna 3,1 miljardia armeijalleen.
Vuonna 2012 arvioitiin,.että maassa on käytetty korruptioon itsenäisyyden jälkeen 400 miljardia dollaria. Sellaiset 7,7 miljardia vuodessa.

Nyt länsimaiden pitäisi antaa velat anteeksi ja antaa lisää rahaa? Nigeria oli vain yhden kehittyvän maan esimerkki.

Caucasian

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 667
  • Liked: 7412
Vs: Kehitysapu (yhdistetty)
« Vastaus #941 : 04.07.2024, 12:21:28 »
Mitäs jos kehitysmaat hoitaisivat ITSE taloutensa kuntoon. Etelä-Koreakin oli aikoinaan keharimaa, mutta nyt vauras. Niin ja Kiina. Intiakin on siirtymässä pois keharimaasta ilman kehitysapua.
Ehkä se avun lopettaminen pakottaisi auttamaan itse itseään. Voisiko?