(Vaikka täysistunto alkoikin jo kello 10.00 talousarvion käsittelyllä, niin laitetaan nyt tähän ensiksi siinä välissä käyty kyselytunti. Koitan viikonlopun aikana laittaa tämän ketjun kuntoon, eli kirjoittaa tortain Budjettia III ja perjantain täysistunnon, ellei joku ehdi tehdä sitä ensin.)
16.9.2010Kyselytunti talousarvion väliinTäysistunto oli siis alkanut jo kello 10.00, mutta tuttuun torstaiseen tapaan, käytiin kello 16.00 - 17.00 eduskunnan kyselytunti (pöytäkirja torstain osalta kokonaisuudessaan
täällä).
Jokainen kyselytunti telvisioidaan lähes kokonaisuudessaan (yleensä jää lopusta pieni pätkä pois), joten sen voi katsoa
Yle Areenasta (30 päivän ajan).
Ensimmäinen kysymys koski vanhustenhuoltoa, vanhustenpalvelulain pikaista laatimista vanhusten palveluiden turvaamiseksi.
Taustoitetaan asiaan sen verran, että viime vuonna, kun eduskunta aloitti syysistuntokauden, saimme lukea lääninhallitusten raporteista karmeaa tekstiä, mm. että laitoksissa vanhusten liikkumista rajoitetaan tarpeettomasti, heitä lääkitään liikaa, hygienia on olematonta, henkilökuntaa on jatkuvasti liian vähän yms. Silloin asiasta nousi suuri kohu ja Tarja Filatov (sd) teki asiasta välikysymyksen (
VK 3/2009 ja
käsittelytiedot) jonka lähes koko oppositio allekirjoitti (kahdeksaa kansanedustajaa lukuunottamatta). Itse kysymys kuului näin:
"Mihin kiireellisiin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä vanhusten laadukkaat palvelut ja heidän perusoikeutensa turvaavan lain säätämiseksi ja lain toteutumisen takaavien riittävien resurssien turvaamiseksi?" Silloisessa
keskustelussa Pentti Oinonen (ps) sanoi:
"Perussuomalaiset pyytävät hallituksen puolesta anteeksi kaikilta niiltä maamme vanhuksilta ja heidän omaisiltaan, jotka ovat kokeneet epäinhimillistä kohtelua pääministeri Matti Vanhasen hallitusten välinpitämättömyyden vuoksi." sekä - omaan tuttuun tapaansa otti eläinvertauksen esille;
"Surullisinta vanhusten tilanteessa on se, että Suomessa eläimilläkin on käytännössä suuremmat oikeudet kuin vanhuksilla. Eläimillä on nimittäin oma suojelulakinsa. Vanhuksillamme sitä ei ole, koska sitä ei ole ennen tarvittu."Tarja Tallqvist (kd) oli huolissaan myös hoitajien kielitaidosta:
"Jos henkilökuntapula hoidetaan lisäämällä maahanmuuttoa, on huolehdittava hoitajien riittävästä kielitaidosta. "Anteeksi, ettekö te osaa puhua?" kysyi 94-vuotias dementoitunut Hulda hädissään, kun kielitaidoton hoitaja sanaa sanomatta, kun ei osannut sanoa mitään, tarttui häneen ja vei kylpyhuoneeseen. Työnantajilla on lainmukainen velvollisuus edellyttää, että terveyspalveluissa on riittävä kielitaito. Tehyn mukaan se on sitä, että potilasturvallisuus ei missään olosuhteissa saa vaarantua, elikkä hoitajan on ymmärrettävä, osattava puhua, osattava lukea ja kirjoittaa suomen kieltä." Kieliasioista oltiin huolissaan myös hallituspuolueen osalta: Anna-Maja Henriksson (r): "[...]
Tämän johdosta haluaisinkin kysyä nyt ministeriltä, mitä hallitus aikoo tehdä, jotta vanhustenhuollosta vastaavat kunnat myös käytännössä ryhtyvät riittäviin toimenpiteisiin, niin että myös ruotsinkielisenä uskaltaa vanhentua tässä hyvässä massa, ja olisiko syytä sisällyttää tulevaan vanhustenhuoltolakiin myös riittävät säädökset kielellisistä oikeuksista vanhustenhuollossa?"Seuraavana päivänä äänestettiin hallituksen luottamuksesta, äänten mennessä "Jaa" 111, "Ei" 64, "Tyhjiä" 0 ja "Poissa" 24 (tarkemmat tiedot äänestyksestä:
klik,
klak,
klik.)
Mutta takaisin tähän päivään, ja kyselytunnille.
Kysymyksen esitti siis Anneli Kiljunen (sd). Edellisenä päivänä eduskunnassa oli vieraillut Eläkeläisliittojen etujärjestö Eetu, joka oli vaatinut vanhustenhuoltolakia. Kiljunen luetteli myös joukon epäkohtia vanhustenhuollossa sekä kertoi, ettei hallitus ole tehnyt mitään asian hyväksi, ja kysyi lopulta:
Miksi hallitus ei tuo vanhustenpalvelulakia jo tämän eduskunnan käsiteltäväksi?
Ministeri Risikko vastasi:
Peruspalveluministeri Paula Risikko: Arvoisa herra puhemies! On kyllä todella väärin sanottu se, että mitään ei ole tehty, ja silloin te kyllä puhutte muunneltua totuutta. Silloin välikysymyskeskustelussa teille kerroin siitä, että me olemme tekemässä vanhustenhuoltoon lainsäädäntöä, koska on päädytty siihen. Me annoimme vuonna 2008 laatusuositukset, ja heti ruvettiin seuraamaan, miten ne lähtevät liikkeelle. Ne eivät lähteneet liikkeelle sillä tavalla, niitä ei otettu niin vakavasti siellä päätöksenteossa kuin olisi pitänyt, ja siitä syystä päädyimme tämän lain tekemiseen. Se on osa meidän sosiaalihuollon lainsäädäntöä. Sosiaalihuollon lainsäädäntö käsittää lähes 20 erityislakia ja sen lisäksi nämä uudet lait, mitä tarvitaan. Se on mittava työ, mutta me olemme priorisoineet sillä tavalla, että tämä ensimmäinen versio ja luonnos yritetään saada ensi kevääksi kyllä näytille. Kyllä se sieltä tulee. Mutta pitää myös muistaa, arvoisat edustajat, että laki ei yksin takaa hyvää hoitoa. Tarvitaan paljon, paljon muutakin, ja kaikki ei ole rahasta kiinni. Suuri osa on myös ammattitaidosta ja myöskin siitä kiinni, että on riittävästi henkilöstöä.
Lisää kysymyksiä esitettiin sosiaalidemokraattien, vasemmistoliiton ja perussuomalaisten toimesta, johon ministeri Risokko vastaili. Monissa kysymyksissä Risikko kertoi, että millaiset lakiuudistukset ovat tulossa.
Toinen kysymys koski hätäkeskusuudistusta, kysyjänä Esko-Juhani Tennilä (vas). Hän peräänkuulutti sitä, että uudistuksen myötä hätäkeskuspäivystäjien paikallistuntemus heikkenee ja halusi koko uudistuksen keskeytettäväksi. Sisäministeri Holmlund totesi, Tennilälle, että seisotte nyt pysäkillä, josta juna on ajat sitten mennyt ohitse ja perävalot näkyvät, koska uudistuksesta on äänestetty eduskunnassa ja uudistus on jo pitkällä.
Sitten alkoikin varsinainen sirkus. Tennilä vertaili rahankäyttöä Afganistanin operaatioon, peräänkuulutti edelleen paikallistuntemusta ja kysyi Holmlundista, että paljonko on matkaa Oulusta Nuorgamiin. Holmlund vastasi, ettei tietokilpalukysymykset kuulu keskusteluun ja totesi, ettei hätäkeskuksissa ole ollut paikallistuntemusta pitkään aikaan.
Välissä myös entinen sisäministeri Kari Rajamäki (sd) käytti puheenvuoron, ja oli myös sitä mieltä, että uudistus on pysäytettävä. Jari Larikka (kok) ihmetteli Tennilän huolta paikallistuntemuksesta ja kysyi tietojärjestelmästä. Toimi Kankaanniemi (kd) oli huolissaan siitä, miten hätäkeskuksen henkilöstö riittää isojen tapaturmien varalle. Heli Järvinen (vihr) kysyi, missä vaiheessa hätänumeron lisäksi on tulossa neuvoa antava puhelinpalvelu. Tässä vaiheessa edustaja Tennilän vaimo oli lähettänyt hänelle tekstiviestin, ja kehottanut häntä rauhoittumaan, mikä aiheutti yleisen naurun koko salissa. Lisäksi hän kertoi vastauksen tietokilpailukysymykseensä ja edelleen peräänkuulutti paikallistuntemusta. Holmlund vastaili näihin kaikkiin kysymyksiin hyvin johdonmukaisesti.
Nämä kaksi kysymystä herätti eniten keskustelua.
Lue lisää: Vanhustenhuolto ja hätäkeskukset hallitsivat kyselytuntiaLoput kysymykset käsiteltiin siten, että kysyttiin kysymys ja hallitus antoi siihen vastauksen, eikä lisäkysymyksiä esitetty.
Kolmas kysymys Tarja Tallqvistin (kd) esittämänä koski vammaisten työelämään osallistumista. Ministeri Rehula totesi, että työtä tehdään ja asiat on pyödällä, ja että seuraava hallitus tekee ratkaisuja. Ministeri Sinnenmäki kertoi, että nykyisiä menetelmiä ei osata käyttää tarpeeksi hyvin.
Neljäs kysymys Pietari Jääskeläisen (ps) esittämänä koski peruspalveluiden vahvistamista. Jääskeläinen kiinnitti huomiota ns. "vihreiden verojen" iskevän juuri pienituloisiin kohtuuttomasti sekä köyhien määrän kasvuun, ja totesi, etteivät pelkät indeksikorotukset riitä. Ministeri Rehula totesi, että tulevan maaliskuun 1. päivän jälkeen sosiaali- ja terveysministeriön alaiset sosiaaliturvaetuudet ovat kaikki indeksiin sidottuna.
Viides kysymys Jari Lepän (kesk) esittämänä koski karhunkaatolupien riittävyyttä. Leppä kiinnitti huomiota karhukannan kasvuun ja sen aihettamiin ongelmiin sekä kysyi, että onko nykyisten kaatolupien määrä riittävä hillitsemään karhukannan kasvua. Ministeri Anttila vastasi, että kanta on todellakin kasvussa ja että kaatolupien määrää on lisätty. Lisäksi hän kertoi, että ministeriö on antanut määrärahaa erityisesti Pohjois-Karjalan karhukannan tarkkaan selvitykseen.
Kuudes kysymys Sanna Perkiön (kok) esittämänä koski jätelain uudistamista. Perkiö kysyi, että miten jätealan yrittäjien tulevaisuuden kehitysmahdollisuudet on huomioitu lakiesityksessä. Ministeri Lehtomäki vastasi, että yritysten ja kuntien toiminta ei kovin paljoa muutu sekä että kunnan laajempi vastuu ei tarkoita yritysten toiminnan pienenemistä.
Seitsemäs kysymys Kirsi Ojansuun (vihr) esittämänä koski peruskoulujen tuntijakoa. Ojansuu totesi, että hallitus on ohjelmansa vastaisesti vähentämässä tuntimääriä taito- ja taideaineissa sekä kestävä kehitys kärsii, koska biologian ja maantiedon opetusta vähennetään. Ministeri Virkkunen vastasi, että näiden aineiden välille tulisi entistä enemmän myös valinnan mahdollisuuksia, eli pakollisten aineiden määrä näin ollen vähenisi, vaikka kokonainen tuntimäärä oli suurempi.
Kahdeksas kysymys Ulla-Maja Henrikssonin (r) esittämänä sitä, että kohdunkaulan syöpää ehkäisevä hpv-rokote sisällytettäisiin yleiseen rokotusohjelmaan. Ministeri Risikko vastasi, että rokotusohjelmamme on todella hyvä ja että kyseisen rokotteen kustannusvaikutuksia arvioidaan asiantuntijaryhmässä, jonka työtä viimeinen pandemia on hidastanut. Risikko totesi, että jos työryhmä esittää kyseisen roketteen ottamista ohjelmaan, niin se tuodaan poliittiseen keskusteluun ja sille koitetaan löytää rahoitus jostain.
Kyselytunnin jälkeen jatkettiin istuntoa päiväjärjestyksen mukaisesti.
Aihe: Eduskunnan työskentelyä (Luettu 96105 kertaa)