HOMMAN KESKUSTELU > Tupa

Eduskunnan työskentelyä

<< < (2/12) > >>

SK:

Keskiviikko 8.9.2010

Merirosvoja sekä muita kriminaaleja

Täysistunnossa nimenhuudon jälkeen ilmoitettiin, että valtioneuvoston oikeuskansleri (Jaakko Jonkka) on antanut eduskunnalle kertomuksen toimistaan ja havainnoistaan lain noudattamisesta viime vuodelta. Kyseiseen 288 sivuiseen raporttiin voi tutustua täällä (pdf).

Myös Kelan valtuutettujen kertomuksen (pdf. 24 sivua) pohjalta laaditusta sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintönnöstä käytiin keskustelua lähinä opposition toimesta ja lopuksi valiokunnan mietintö hyväksyttiin.

Sosiaalidemokraattien valiokuntapaikoista päätettiin siten, että Risto Kuisma korvaa pääpiirteittäin Tabermanin tehtävät valiokunnissa.

Hallituksen esityksestä HE 54/2010 käsittelyssä käytiin keskustelua Suomen kriminaalipolitiikasta.


--- Lainaus ---Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:  Arvoisa puhemies! Ed. Oiva Kaltiokumpu piti erinomaisen kannatettavan puheenvuoron hallituksen harjoittamasta kriminaalipolitiikasta. Ed. Kaltiokummulle kuuluu myös erityiskiitos siitä, kuinka hän lakivaliokunnassa aktiivisesti yrittää rajoittaa hallituksen harjoittamaa punavihreää ja lepsuilevaa kriminaalipolitiikkaa, joka liian usein vähättelee uhrin ja uhrin omaisten kärsimyksiä ja korostaa rikollisen oikeuksia.
Ed. Järviselle haluan korostaa sitä, että johonkin nämä rikollisten ikärajat tulee asettaa, myös murhamiesten.
--- Lainaus päättyy ---

Lähes kaikki puhujat, mm. edustajat Kaltiokumpu (kesk.), Ruohonen-Lerner (ps) ja Zyskowicz (kok) arvostelivat vihreiden lepsua rangaistuspolitiikkaa, johon edustaja Heli Järvinen (vihr) yritti puolustautua.

Eilen päiväjärjestyksestä poistetut lähetekeskustelut siirtyivät tähän käsittelyyn. HE 104/2010 ei syntynyt kunnollista keskustelua. Puhemiesneuvoston ehdotus hyväksyttiin ja asia lähetettiin hallintovaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan on annettava lausunto.

Hallituksen esityksen HE 117/2010 pohjalta käytiin myös lähetekeskustelu. Edustaja Pentti Oinonen (ps) oli huolissaan siitä, jos merirosvot tuodaan Suomeen kalliiseen oikeudenkäyntiin, mikä jää veronmaksajien maksettavaksi sekä vertasi hallituksen rahankäyttöä - jälleen kerran - Heinolan reumasairaalan ja merirosvojahdin välillä.


--- Lainaus ---Pentti Oinonen /ps:  Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys somalialaisten merirosvojen oikeudenkäynteihin ja luovuttamiseen liittyvistä toimista on monilta osin ongelmallinen. Kansainvälisen oikeuden sekä oikeusministeriön asiantuntijat totesivat muutama päivä sitten tiedotusvälineissä, että lainsäädännön sekavuus ja menettelytapojen ongelmat saattavat johtaa siihen, että yksikään valtio ei halua ottaa merirosvoja tuomittavakseen. Tällöin kiinniottajille ei jää muuta vaihtoehtoa kuin tuomita heidät omassa maassaan eli Suomen tapauksessa Suomessa taikka päästää merirosvot vapaaksi. Jälkimmäinen vaihtoehto on tähänkin asti ollut melko yleinen toimintatapa, eikä sillä ole ollut sitä pelotevaikutusta, mitä tällä sotilaallisen kriisinhallinnan operaatiolla on lähdetty hakemaan. Asiantuntijoiden mukaan nämä vapautetut merirosvot ovat olleet toisinaan uusissa rosvouspuuhissa vain muutaman päivän kuluttua vapautumisestaan. Touhu on kuin naapurissa omenavarkaissa käyvien lasten touhua.
Arvoisa puhemies! Jos merirosvoja päätettäisiin tuoda Suomeen tuomittavaksi, törmätään nopeasti kustannuskysymyksiin. Mieleeni tulee ruandalaisen, kansanmurhasta epäillyn henkilön oikeudenkäynti, joka on tullut maksamaan suomalaisille veronmaksajille miljoona euroa. Kuinkahan paljon mahtaa tusinan merirosvon oikeudenkäynnille tulla hintaa, varsinkin jos he keksivät valittaa tuomiostaan ja asiaa puitaisiin kenties jopa korkeimmassa oikeusasteessa? Suomalaisilla olisi tärkeämpiäkin käyttökohteita näihin rosvo- ja poliisileikkiin varatuille varoille. Toivottavasti vihreiden ministeri Tuija Brax ei keksi, että somalialaiset merirosvotkin voitaisiin jollain ihmeen keksityllä syyllä tuoda oikeudenkäyntiin Suomeen suomalaisten veronmaksajien kustannuksella.

Meidän on siis toivottava, että tällä hetkellä oikeudenkäyntejä länsimaiden tukirahoituksella järjestävät Kenia ja Seychellit jatkavat yhteistyötään länsimaiden kanssa. On ilman muuta selvää, että jos oikeudenkäyntejä tahdotaan järjestää, on niiden järjestäminen huomattavasti edullisempaa paikan päällä tai Somalian naapurimaissa kuin Euroopassa. Kenia on tosin äskettäin ilmoittanut irtisanoutuvansa oikeudenkäyntien järjestämisestä ja harkitsevansa jatkossa tapauskohtaisesti oikeudenkäynnin järjestämistä. Liekö Kenialla sama ongelma kuin Suomen oikeuslaitoksella näiden ulkomaisten oikeudenkäyntien kanssa, eli ne rasittavat liikaa omaa oikeuslaitosta?
--- Lainaus päättyy ---


--- Lainaus ---Pentti Oinonen /ps (vastauspuheenvuoro): Arvoisa puhemies! Haluaisin huomauttaa, että samaan aikaan kun Heinolan reumasairaalan annettiin mennä konkurssiin, puuhaili hallitus merirosvojahtia juuri alla mainitulle Somalian rannikolle. Näillä miljoonilla euroilla, jotka hallitus aikoo nyt sijoittaa yhden suomalaisen miinalaivan lähettämiseen ja ylläpitoon Afrikan rannikolle, olisi annettu jatkoaikaa tuleviksi vuosikymmeniksi tälle lopetetulle reumasairaalalle.
--- Lainaus päättyy ---

Lue lisää: Somalian merirosvoja koskevat oikeudenkäyntimenettelyt lähetekeskustelussa

SK:

--- Lainaus käyttäjältä: Mika.H - 08.09.2010, 15:18:08 ---minä joskus, ennen mamukeskustelua, suunnittelin sellaista ohjelmaa, jossa olisi aina käsitelty mitä tuolla talossa taas tehtiin. no yllätys yllätys jäi suunnittelun asteelle.
--- Lainaus päättyy ---
Tarkoitus olisi, että kuka ehtii ensimmäisenä tehdä vastaanvanlaisen rapon eduskunnan toiminnasta, niin laittaa hommalaisittain kiinnostavilta osilta tänne. Siinä ei mene kovin kauaa, kun katsoo pöytäkirjan läpi, kun se yleensä ilmestyy seuraavana päivänä. Eli kaikki vaan mukaan tekemään tiivistelmiä (vaikka nyt alkavasta kyselytunnista).

Ja vastaavanlaisia juttuja voi raapustella tiistain, keskiviikon ja torstain (kyselytunti + muut käsittelyt), koska maanantaisin on erittäin harvoin istuntoja ja perjantaina istunto kestää vain noin puoli tuntia, koska suuren valiokunnan kokous alkaa kello 13.30.


--- Lainaus käyttäjältä: Mika.H - 08.09.2010, 15:18:08 ---riittävän yksinkertaisesti kun tuon saisi tehtyä niin voisiko olla ihan omalle nettisaitille kysyntää?
--- Lainaus päättyy ---
En tiedä, mutta voihan joku sellaisen perustaa, jos haluaa. Kyllä kaikki asiasta kiinnostuneet voivat lukea sen täältä Hommasta. Mutta löytyykö netistä jo sellaista sivua, missä tämä olisi jo toteutettu?


--- Lainaus käyttäjältä: Mika.H - 08.09.2010, 15:18:08 ---melko työläs toteuttaa, mutta olishan se kiva tietää mitä oma ehdokas saa aikaiseksi. niin ja tiedän, että saman tiedon saa eduskunnan omilta sivuilta, mutta se on melkoista kapulakieltä... vaatii siis selväkielisen version...
--- Lainaus päättyy ---
Riippuu siitä, kuinka pitkä pöytäkirja on ja kuinka paljon kääydään keskustelua.


Syysistuntokauden ensimmäinen kyselytunti alkaa kohta. Sitä voi seurata Yle TV1:llä ja netissä täällä.
Ennokkotiedot löytyvät tästä.

Joku voisi seurata kyselytuntia, ja laittaa tänne mitä kysymyksiä käsiteltiin ja kenen toimesta. Itse joudun lähtemään muualle...

SK:
Torstai 9.9.2010

Syyskauden ensimmäinen kyselytunti

Syysistuntokauden ensimmäinen kyselytunti pidettiin tuttuun tapaan torstaina (Pöytäkirja). Kysymyksiä ehdittiin käsitellä kahdeksan kappaletta, tai oikeastaan seitsemän, koska Kari Kärkkäisen (kd) ja Pentti Oinosen (ps) kysymykset menivät päällekkäin, koskien haja-asutusalueiden jätevesiasetusta.

Värikkäin keskustelu käytiin kuitenkin ensimmäisestä kysymyksestä , jonka esitti Jutta Urpilainen (sd) koskien energiaverotusta:

--- Lainaus ---Jutta Urpilainen/sd:  Arvoisa puhemies! "Oma koti kullan kallis" on vanha suomalainen sananlasku. Hyvin monen suomalaisen unelmana onkin oma koti. Valtiovarainministeri Katainen: Te poistitte työnantajilta kelamaksun. Tämä maksoi noin 1 000 miljoonaa euroa yhteiskunnalle. Tälle syntyneelle laskulle te nyt haette maksajaa energiaveroilla. Lähettämänne energiaverolasku sähkölämmitteisessä omakotitalossa tarkoittaa pienituloiselle lapsiperheelle noin 250-300 euron laskua, ja tämä lasku on sama niin köyhille perheille kuin rikkaillekin.

Miksi te, ministeri Katainen, esitätte haittaveroa suomalaiskotien lämmittämiselle? Miksi te siirrätte verotaakkaa työnantajilta kotiaan lämmittäville lapsiperheille, palkansaajille, eläkeläisille? Miksi te, ministeri Katainen, ajatte näitä tasaveroja, joista köyhät maksavat yhtä paljon kuin rikkaat? Eikö olisi oikeudenmukaisempaa maksaa veroja tulojen mukaan?

--- Lainaus päättyy ---
Lisäkysymyksiä esitti myös muut edustajat, joihin valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) vastaili.

Lue lisää: Energiaverotus hallitsi syyskauden ensimmäistä suullista kyselytuntia

Toisessa kysymyksessä Katainen sai selitellä viimeaikaisia toimiaan Yle-jupakkaan liittyen. Paavo Arhinmäki (vas) esitti omia tulkintojaan joihin Katainen vastaili kolmeen kysymykseen.

Kolmas kysymys koski haja-asutusalueiden jätevesiasetusta, josta entinen ympäristöministeri Jan-Erik Enestam kertoi, että häntä johdettiin harhaan kun asetus annettiin. Kari Kärkkäinen (kd) kysyi ympäristöministeri Lehtomäeltä, että aikooko hän korjata edeltäjänsä virheet. Neljäs kysymys liittyi oikeastaan samaan asiaan, mutta Pentti Oinonen (ps) peräänkuulutti koko asetuksen toimeenpanon keskeyttämistä ja koko asian arviointia uudelleen.

Viides kysymys koski Turun seudun työllisyyttä, erityisesti telakkateollisuuden osalta. Kysymyksen esittänyt Petteri Orpo (kok) sai työministeri Sinnenmäeltä vastauksen, johon puhemies Niinistö totesi: "Se oli tähänastisten kyselytuntien pisin vastaus."

Kuudes kysymys, edustaja Outi Alanko-Kahiluodon (vihr) esittämänä, koski päihdeäitien ensikotipaikkojen turvaamista niihin erikoistuneiden ensikotien avulla. Peruspalveluministeri Risikko kertoi oman näkemyksensä siitä, miten palvelut turvataan ensikotien lisäksi myös kunnallisella sektorilla. Sosiaali- terveysministeri Rehula täydensi kollegansa vastausta siihen, miten Raha-automaattiyhdistys antaa rahoitusta ensikodeille.

Seitsemäs kysymys koski EU:n rauhaninstituutin perustamista:

--- Lainaus ---Elisabeth Nauclér/r: [käännös] Arvoisa puhemies! Viime viikolla saimme lukea lehdistä, että ulkoministeri Stubb on tehnyt yhdessä Ruotsin ulkoministeri Carl Bildtin kanssa aloitteen, joka pyrkii tukemaan EU:n rauhanvälitystä koskevia aloitteita. Riippumaton rauhaninstituutti tulisi perustaa. Ehdotus oli osoitettu EU:n ulkoministeri Catherine Ashtonille ja samalla asiasta lähetettiin kirje kaikille EU:n (maiden) ulkoministereille.

Jo nyt on olemassa lukuisia ideariihinä toimivia laitoksia ja instansseja jotka keskittyvät siviilikriisinhallintaan tai nojautuvat hiljaisen diplomatian keinoihin. Nyt ehdotettavaksi perustettava instituutti osallistuisi kansainvälisten kriisien välitystyöhön erityisesti YK:n toiminnan puitteissa. Lisäksi se kouluttaisi asiantuntijoita sellaisten tilanteiden varalle, jolloin perinteisen diplomatian keinot eivät ole käytettävissä. Kun sanotaan että ei-valtiollisilla toimijoilla on nykyään yhä enemmän osaamista rauhanvälitysasioissa, ajattelemme kaikki Ahtisaaren tekemää työtä.

Arvoisa puhemies! Kysyn ulkoministeri Stubbilta: Mitä palautetta olette saaneet Ashtonin toimistolta ja miten muiden maiden ulkoministerit ovat suhtautuneet tähän aloitteeseen?

Ulkoasiainministeri Alexander Stubb: [käännös] Arvoisa puheenjohtaja! Palaute EU-kollegoilta ja Catherine Ashtonilta on ollut myönteistä. Aiomme keskustella tästä rauhaninstituutista viikonloppuna pidettävässä ulkoministerien epävirallisessa kokouksessa Brysselissä. Tämähän on aloite jota Suomi ja koko hallitus, ja toivottavsti myös eduskunta ja presidentti tukevat.

[vastaus suomeksi] Eli toistaiseksi, arvoisa puhemies, palaute tästä rauhaninstituuttialoitteesta on ollut kollegojen puolelta myönteinen. Catherine Ashton on myös suhtautunut siihen myönteisesti. Meille suodaan mahdollisuus keskustella tästä aloitteesta epävirallisessa ulkoministerikokouksessa huomenna ja ylihuomenna Brysselissä. Kyseessä on rauhanvälitystoiminta laajemmin käsitettynä, jota tukee koko hallitus ja myös tasavallan presidentti ja toivon mukaan eduskunta.
--- Lainaus päättyy ---
Alkuperäinen keskustelu

Viimeinen, kahdeksas kysymys koski huumekasvien kasvattamista Helsingin puistoissa. Kysymys oli sangen ironinen:

--- Lainaus ---Markku Pakkanen/kesk:  Arvoisa puhemies! Uutisissa olemme kuulleet, että Helsingissä on alettu kasvattaa huumekasveja puistoissa, viheralueilla ja Mannerheimintien varrella, muun muassa. Kysyn ministeri Vapaavuorelta:

Onko tämä helsinkiläistä uutta asuntopolitiikkaa, vai kuuluuko tämä Pääkaupunkiseudun vihreyteen, kun asumisviihtyvyyttä näin pyritään nostamaan kasvattamalla huumekasveja lasten ja nuorten saataville? Vai onko tämä kenties näitä ministeri Sinnemäen äsken ehdottamia uusia ympäristöperusteisia innovaatiotoimenpiteitä?
--- Lainaus päättyy ---

Asuntoministeri Vapaavuori vastasi, ettei tämä tuskin kuulu hänen toimialaansa ja jos kuuluisi, niin näin ei tapahtuisi. Peruspalveluministeri Risikko totesi tällaisten viljelmien olevan laittomia ja ettei näin saisi tapahtua. Ja kyselytunti päättyi siihen.


Laitan istunnon lakialoitteita koskevan osan illalla/yöllä, jos ehdin...

SK:
(Jatkoa edelliseen)

9.9.2010

Alkoholimainontaa ja rangaistuksia

Kyselytunnin jälkeen täysistunnossa jatkettiin päiväjärjestyksen mukaisesti. Kun edustaja Tapani Tölli siirtyi hallinto- ja kuntaministeriksi, niin hänet vapautettiin valiokuntien jäsenen ja varajäsenen tehtävistä. Vapautuvien paikkojen korvaamista käsittelevät täydennysvaalit piti pitää tänään, mutta puhemiesneuvosto siirsi ne 15.9 pidettävään täysistuntoon.

Hallituksen esitys laiksi verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta (HE 72/2010) käytiin keskustelua, joka oli siirretty tällä päivälle. Kyseisen esityksen pohjalta laadittu valtiovarainvaliokunnan mietintö (VaVM 24/2010 vp) hyväksyttiin. Tuulikki Ukkola (kok) oli ehdottanut Pirkko Ruohonen-Lernerin (ps) kannattamana, että asia lähetetään perustuslakivaliokuntaan. Asiasta äänestettiin ja äänestyksen pohjalta päätettiin, että asian käsittelyä jatketaan kyseisen mietinnön mukaisena.

Inkeri Kerolan (kesk) alkoholin mielikuvamainonnan kieltävää lakialoitetta (51/2010 vp) käsiteltiin pitkään. Keskustelun aikana Pirkko Ruohonen-Lerner (ps) nosti esille sen, että kyseistä asiaa on käsitelty aikaisemminkin:


--- Lainaus ---Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:  Arvoisa puhemies! Olen kovasti ihmetellyt alkoholilain muuttamista koskettavan hallituksen esityksen 84/2008 käsittelyä eduskunnan täysistunnossa ja lakivaliokunnassa. Käsittelyhän alkoi vuonna 2008 ja päättyi kesäkuussa 2009 täysistunnossa suoritettavaan äänestykseen. Tuolloin äänestyksessä 33 kansanedustajaa oli sitä mieltä, että alkoholin mielikuvamainonta tulisi kieltää, mutta silloin kansanedustajien selkeä enemmistö eli 119 kansanedustajaa oli sitä mieltä, että alkoholin mielikuvamainonta pitää edelleen sallia, niin emme saaneet tätä hyvää lakimuutosta silloin 2009 kesällä aikaiseksi.
Jostakin syystä alkoholin mielikuvamainonnan sallimisen puolesta kesällä 2009 äänestäneet useat kansanedustajat ovat vuoden 2010 aikana tulleet toisiin ajatuksiin ja ryhtyneetkin aktiivisesti kirjoittelemaan aiheesta kirjallisia kysymyksiä ja lakialoitteita. Nyt he ovat sitä mieltä, että alkoholin mielikuvamainonta tulisikin kieltää, kuten käy selkeästi ilmi käsittelyssä olevasta ed. Inkeri Kerolan lakialoitteesta, jossa todellakin näyttää olevan 106 kansanedustajan allekirjoitukset. On sinänsä hienoa, että valtaosa kansanedustajista on tämän vuoden aikana tullut toisiin ajatuksiin alkoholimainonnan aiheuttamista haitoista lapsille ja nuorille. Näin on, vaikka asiaa selvittäneen, ainakin osittain poliittisesti kokoonpannun työryhmän enemmistö olikin alkoholiteollisuuden edustajien kanssa samoilla vanhoilla linjoilla.

[...]


--- Lainaus päättyy ---
Suurin osa äänessä olleista edustajista kannatti lakiesitystä. Keskustelun kulku vaihteli populismista ja liberalismista syyttelyn (Erkki Pulliainen, vihr) kautta miesten sperman laatuun (Paula Sihto & Juha Mieto, kesk). Asia päätettiin lähettää sosiaali- ja terveyslautakuntaan.

Lue lisää: Lakialoite kieltäisi alkoholin mielikuvamainonnan

Käsittelyssä oli myös kolme hieman samaa aihetta koskevaa lakialoitetta, koskien lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä. Keskustelua käytiin Tarja Tallqvistin (kd) lakialoitteesta (LA 43/2010 vp), jossa vaadittiin sitä, että syyteoikeus ei vanhenisi koskaan, jos kysymyksessä on lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö tai törkeä lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö. Aloitteen mukaan sama koskisi myös kahdeksaatoista vuotta nuorempaan henkilöön kohdistunutta raiskausta, törkeää raiskausta ja pakottamista sukupuoliyhteyteen. Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että tällainen laki on hyvä ja asia päätettiin lähettää lakivaliokuntaan käsiteltäväksi.

Edustaja Pertti Hemmilä (kok) käytti puheenvuoron omista lakialoitteistaan. Ensimmäinen (LA 48/2010 vp ja puheenvuoro) koski sitä, että lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja lapsen törkeästä seksuaalisesta hyväksikäytöstä voidaan tuomita seksuaaliset halut poistavaan pakkohoitoon terveysviranomaisten ja oikeuslaitoksen yhteisen harkinnan mukaisesti. Pakkohoitoa voitaisiin aloitteen mukaan jatkaa niin kauan kuin viranomaiset ja asiantuntijat toteavat rangaistun henkilön parantuneeksi.

Hemmilän toinen lakialoite (LA 49/2010 vp ja puheenvuoro) koski raiskauksen, törkeän raiskauksen, seksuaalisen hyväksikäytön, lapsen seksuaalisen hyväksikäytön, lapsen törkeän seksuaalisen hyväksikäytön, tapon ja surman rangaistusten koventamista. Kummatkin aloitteet päätettiin lähettää lakivaliokuntaan.

Näiden lisäksi käsiteltiin myös Hemmilän lakialoitetta Selkämeren kansallispuistosta ja Pentti Tiusasen (vas) aloitetta ympäristönsuojelulain muuttamisesta. Kummatkin päätettiin lähettää ympäristövaliokuntaan.

Päivi Räsäsen (kd) kaksi aloitetta koskivat laki raskauden keskeyttämisestä annetun lain 5 a §:n kumoamista ja sairausvakuutuslain muuttamista. Kummatkin päätettiin lähettää sosiaali- ja terveysvaliokuntaan.

SK:
10.9.2010

Perjantain lyhyt istunto

Eduskunnalle annettiin 21 kappaletta hallituksen esityksiä, jotka käsittelevät mm. Euroopan atomienergiayhteisön asioita, arvonlisäverolain muuttamista, lakia luottotoiminnasta, Luotsilaitoksen yksityistämistä, sotilasvammalain muuttamista, UKK-säätiön valtionavusta, sosiaalietuuksien muuttamisesta indeksisidonnaisiksi, arpajaisveron korotusta ja lastensuojelulain muuttamisesta.

Tärkein hallituksen esitys oli kuitenkin HE 126/2010 eli Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2011(ladattavissa tästä linkistä, pdf), josta keskustellaan varmasti jatkossa, monessa paikkaa. Talousarvion johdosta tehtävät talousarvioaloitteet on jätettävä keskuskansliaan viimeistään maanantaina 20.9.2010 kello 12.

Muutamia valiokuntapaikkoja koskevia muutoksia laitettiin vireille.

Hallituksen esityksestä HE68/2010 koskien Kelan kuntoustusetuuksia ja sairausvakuutuslain muuttamista. Edustaja Taiveahon (sd) vastalause (StVM:n lausunnon lopussa) koski sitä, paljonko psykoterapiaa korvataan ja tarkistetaanko osuuksia myöhemmin. Asiasta äänestettiin, ja tulos oli "jaa" 96 ja "Ei" 59 hallituksen esityksen puolesta.

Myös oikeuskanslerin vuosikertomuksen (ladattavissa pdf) käsittelyä jatkettiin. Oikeuskansleri Jaakko Jonkka piti esittelypuheen. Erkki Pulliainan (vihr) kiinnitti huomiota kalakannan hoitoon Oulujoen vesistössä, eli niin sanottuun Montan sopimus -asiaan.

Jouko Skinnari (sd) taas halusi kiinnittää huomiota siihen, että:


--- Lainaus ---[...] miten hyvin lait tehdään valtioneuvoston piirissä ja millä tavoin esimerkiksi Euroopan unionin asiat tuodaan eduskunnan käsiteltäväksi niin, että Suomi voi ottaa kantaa hyvissä ajoin ennen kuin ollaan siinä tilanteessa, että asialle ei enää voida käytännössä tehdä mitään. [...]

[ja]

[...] On ollut selvästi nähtävissä, että erityisesti tämän hallituksen aikana on jatkuvasti tullut lisätalousarvioita asioista, joista on aivan hyvin tiedetty syksyllä, että niihin pitäisi olla enemmän rahaa. Kuitenkin perustuslain 84 §:ssä todetaan selvästi se, että valtion seuraavan vuoden budjettiin tulee ottaa määrärahat sellaisina, että ne riittävät siihen tarkoitukseen, mihin laki edellyttää niiden riittävän. Mutta esimerkiksi tänä vuonna työllisyysmäärärahoja on lisätty, vaikka nähtiin jo viime syksynä, että työ- ja elinkeinoministeriön esittämät vähennetyt määrärahat eivät tule riittämään. No miksi näin on tehty? Minun käsittääkseni siksi, että näillä lisätalousarvioilla hallitus tulee sitten tänne julistamaan, kuinka me hoidamme täällä työllisyyttä, ja saa tässä tällaisen niin kuin mainoskatkotilaisuuden esitellä, kuinka hyvää politiikkaa tehdään. Mutta tämä ei ole perustuslain mukaista. Minusta tämäkin on sellainen asia, että nyt kun talousarvio tänne tulee, me tiedämme muun muassa juuri työllisyysmäärärahojen osalta, että ne eivät tule riittämään, ja on täysin selvää, että sitten juuri mukavasti ennen vaaleja hallitus tulee taas esittämään lisää rahaa työllisyyteen ja koettaa todistaa sen, kuinka hyvin näitä asioita hoidetaan. [...]
--- Lainaus päättyy ---

Oikeuskanslerin kertomuksen käsittelyä jatketaan jossain vaiheessa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu

Siirry pois tekstitilasta