Kirjoittaja Aihe: Linnanmäki-Koskela: Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio  (Luettu 4467 kertaa)

Miniluv

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 31 093
  • Liked: 12542
  • Mode EVP. 1/949jkl #propelipää
Lainaus
28.09.10 Maassaolo parantaa maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa merkittävästi

Vuosina 1989–1993 Suomeen muuttaneiden työmarkkina-asema on parantunut merkittävästi muuttoa seuranneen yli 10 vuoden aikana, tietokeskuksen uudesta tutkimuksesta selviää.

Erot työllisyysasteessa eri maahanmuuttajaryhmien välillä hävisivät vuoteen 2007 ulottuvalla tutkimusjaksolla niin kansalaisuusryhmien kuin sukupuoltenkin mukaan tarkasteltuna. Tulosten valossa maahanmuuttajat työllistyvät pitkällä aikavälillä hyvin ja onnistuvat selvästi parantamaan yhteiskunnallista asemaansa.

Viidennes tutkituista maahanmuuttajista on suorittanut Suomessa ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon, mikä on osaltaan auttanut työllistymistä.

Maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio on erityisen tärkeää Helsingin seudulle, koska alueella asuu puolet Suomen maahanmuuttajista.

Tutkimuksen aineisto on tietokeskuksen mukaan poikkeuksellisen luotettavaa, koska sen perusjoukkoon kuuluvat kaikki tutkimusajanjaksona Suomeen muuttaneet ja sen seuranta-aika on tavallista pidempi.
Helsingin kaupungin tietokeskuksen tiedote

Lainaus
Maahanmuuttajien sijoittumisesta työmarkkinoille tarkkaa tietoa         

Kaikkien maahanmuuttajaryhmien, jotka muuttivat Suomeen vuosina 1989–1993, työmarkkina-asema on parantunut merkittävästi muuttoa seuranneiden yli 10 vuoden aikana. Lähtökohdiltaan hyvin erilaisten maahanmuuttajaryhmien väliset erot työllisyydessä eri kansalaisuusryhmien ja sukupuolten väliltä ovat hävinneet. Maahanmuuttajat työllistyvät siis pitkällä aikavälillä hyvin ja onnistuvat näin parantamaan yhteiskunnallista asemaansa merkittävästi. Kehitys on ollut Suomessa vastaavanlainen kuin muualla Euroopassa.

Työmarkkina-aseman vakiintuminen on kestänyt monilla ryhmillä pitkään, mitä osaltaan selittää vuosiin 1989–93 ajoittunut lama ja yleinen heikko työllisyystilanne. Tämä viivästytti työllistymistä erityisesti pakolaisilla.  Yli kymmenen maassaolovuoden jälkeen eri maahanmuuttajaryhmien asemat työmarkkinoilla eroavat toisistaan ainoastaan työllisyyden vakiintumiseen kuluneessa ajassa, eivät enää työllisyysasteessa. Viidennes maahanmuuttajista on suorittanut Suomessa ammatillisen tai korkea-asteen tutkinnon, mikä osaltaan on parantanut työllisyyttä.

Kotoutuminen sekä kielen ja yhteiskunnan toimintatapojen omaksuminen vievät monia vuosia, joten maassa-asumisaika pitäisi aina huomioida, kun arvioidaan maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa. Tiettyä hetkeä kuvaavat tilastot eivät anna kokonaiskuvaa työllistymisestä.

Pääkaupunkiseudun kehityksen kannalta maahanmuuttajien työmarkkinaintegraatio on erityisen tärkeää, koska puolet Suomen maahanmuuttajista on asettunut seudulle. Tulokset kertovat siitä, että maahanmuuttajat ovat voimavara. Maahanmuuttajien työllisyyttä parantavia palveluita voi pitää investointina tulevaisuuteen.  

Tutkimus perustuu kattavaan rekisteriaineistoon
 
Maahanmuuttajien työmarkkina-aseman kehittymistä on tarkasteltu aiempaa pidemmältä jaksolta, jolloin kotoutumisprosessin etenemisestä on voitu muodostaa selkeä kokonaiskuva.

Tutkimuksessa on hyödynnetty Tilastokeskuksen kokoamaa rekisteri¬aineistoa vuosina 1989–1993 Suomeen muuttaneista työikäisistä ulkomaan kansalaisista. Perusjoukkoon kuuluvista on poimittu joka kolmas mukaan tutkimukseen. Aineisto on poikkeuksellisen luotettava, koska perusjoukkoon kuuluvat kaikki tietyllä aikavälillä Suomeen muuttaneet.

Ainutlaatuisella yksilötason pitkittäisaineistolla on ollut mahdollista tarkastella maahanmuuttajayksilöiden ja -ryhmien työllisyyden kehittymistä vuosien kuluessa. Tarkastelu ulottuu vuoteen 2007 saakka, joten maassaoloaikaa on kertynyt enimmillään 17 vuotta.
Tiivistelmä

Lainaus
Lähde: Helsingin kaupungin tietokeskus, Maahanmuuttajien työmarkkina¬integraatio. Vuosina 1989–93 Suomeen muuttaneiden tarkastelua vuoteen 2007 asti. Helsingin kaupungin tietokeskus, tutkimuksia 2010:2, pdf

Tutkimus: http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/10_09_28_Tutkimus_2_Linnanmaki_Koskela.pdf
[/quote]



-- Lainasin tähän Roopen viestin ketjusta

http://hommaforum.org/index.php/topic,34980.0.html
"Luulisi että tähän ikään mennessä olisi edes jotain tajunnut elämästä ja yhteiskunnasta." Rosa Meriläinen, HS 30.9.2014

Viestistäsi tulee minulle ilmoitus, jos kirjoitat tekstiin @Miniluv. Tai laita yksityisviesti.

samadhi

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 4
  • Liked: 0
Kävin kommentoimassa tutkimuksen erikoista summamuuttujaa Uuden Suomen uutisen kommenttiosastolla. Liitän kommenttini myös tänne, sillä en jaksa kirjoittaa sitä toistamiseen.

Lainaus alkaa:

Aggregointi herättää kysymyksiä

28.9.2010 23:26 samadhi

Uutinen toteaa, kuinka "silmiinpistävää on se, että heikoimman lähtötilanteen ryhmän eli Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian ja Afganistanin kansalaisten työllisyysaste on kasvanut 58–61 prosenttiin." Tutkimuksessa todellakin on ympätty yhteen ryhmään Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian, Vietnamin ja Afganistanin kansalaiset (n=1121), joita tarkastellaan kokonaisuutena.

MOL:n tilasto työttömyysasteesta ajalta 2001-30.4.2007 (http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/04_maahanmuutto...) kertoo, että tuona aikana Serbian ja Bosnia-Hertsegovinan kansalaisten työttömyysaste putosi 59/47 %:sta 38/23 %:iin. Samanlaista pudotusta ei muilla ryhmän kansalaisuuksilla tapahtunut. On siis mahdollista, että aggregoitu ryhmä koostuu hyvinkin erilaisista aikasarjoista.

Pitäisi nähdä Linnanmäki-Koskelan aikasarjat ja otoskoot myös kansalaisuuksittain. Näitä en ainakaan nopealla silmäyksellä tutkimuksesta löytänyt. Siksi ei ole syytä tehdä Linnanmäki-Koskelan perusteella kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä mainituista kansalaisuuksista.

ystävällisin terveisin, Pasi Niskanen, VTM, Helsingin yliopiston kansantaloustieteen laitoksen alumni
____________

Tilastoja

0:45 Timo Samuli

Pasi Niskanen arvailee asioita.

Tässä sisäasianministeriön tilasto. Katso sivu 30.
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/D5A6B24123947ACEC225754C004B836E/$file/22009.pdf

Kuten siitä huomataan, vuosina 2002-2008 afganistanilaisten työttömyys laski 16,6 prosenttiyksikköä, bosnia-hertzegovinalaisten 18.5 prosenttiyksikköä, irakilaisten 14.1 prosenttiyksikköä, iranilaisten 17.6 prosenttiyksikköä, jugoslavia+ltv:n 15.1 prosenttiyksikköä, somalialaisten 16.5 prosenttiyksikköä.
____________

Vastaus Timo Samulille

10:04 samadhi

Timo Samuli,

Kiitos vastauksestasi ja hyvästä lähteestä. Olet kuitenkin valitettavasti väärässä siinä, että arvailisin asioita.

Pelkkä pudotus prosenttiyksiköissä ei vielä merkitse kovinkaan paljon, kun lähtötasot ovat näin korkeat.

työttömyysaste % 31.12.2002 30.9.2008
AFGANISTAN 70,0 53,4
BOSNIA-HERTS. 36,9 18,4
IRAK 75,9 61,8
IRAN 63,3 45,7
JUGOSLAVIA+LTV 48,7 33,6
SOMALIA 62,5 46,0
VIETNAM 50,7 29,6
Lähde: http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/D5A6B24123947ACEC225754C004B836E/$file/22009.pdf (sivu 30)

Seuraavaksi työttömien suhteellinen vähentyminen aikavälillä 31.12.2002-30.9.2008 samoilla ryhmillä suuruusjärjestyksessä (ja suluissa työttömyysasteen pienentyminen %-yksiköissä)

BOSNIA-HERTS. 50,1 (18,5)
VIETNAM 41,6 (21,1)
JUGOSLAVIA+LTV 31,0 (15,1)
SOMALIA 28 (17,5)
IRAN 27,8 (17,6)
AFGANISTAN 23,7 (16,6)
IRAK 18,6 (14,1)

Kertauksen vuoksi muistettakoon, että Linnanmäki-Koskelassa Jugoslavian, Irakin, Iranin, Somalian, Vietnamin ja Afganistanin kansalaiset oli summattu yhteen muuttujaan. Näiden kansalaisuuksien yksittäisiä aikasarjoja ei paljasteta. Yllä olevasta taulukosta nähdään, että Jugoslavian ja Vietnamin kansalaisten työttömyyden vähentyminen on huomattavasti voimakkaampaa kuin muiden kansalaisuuksien. On siis hyvinkin mahdollista, että Linnanmäki-Koskelassa käytetyn summamuuttujan hyvä kehitys perustuu näiden kolmen ryhmän hyvään työllistymiseen, ei afghaanien ja irakilaisten.

Valaisen ilmiötä vielä laskennallisella esimerkillä.

Meillä on ryhmä A+B, jossa A:n alkioiden lukumäärä on 800 ja B:n 200. A:n ja B:n työllisyys on lähtötasolla 20 %, eli ryhmän A+B työllisyys on 20 %. Seuraavaksi A:n työllisyys kasvaa 40 %-yksikköä, kun B:n työllisyys ei muutu. Ryhmän A+B työllisyys on nyt 52 %.

Linnanmäki-Koskelassa käsitellään ryhmää A+B+C+D+E+F, mutta me emme tiedä, kuinka monta alkiota kussakin alaryhmässä on, tai kuinka kunkin alaryhmän työllisyys on kehittynyt. Sisäministeriön tilasto antaa syyn uskoa, että näiden alaryhmien työllisyyskehityksissä voi olla suuriakin eroja.

t. Pasi Niskanen
« Viimeksi muokattu: 30.09.2010, 10:10:11 kirjoittanut samadhi »

gloaming

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 004
  • Liked: 1051
  • sosiokulttuurinen epätasapaino
Linnanmäki-Koskelassa käsitellään ryhmää A+B+C+D+E+F, mutta me emme tiedä, kuinka monta alkiota kussakin alaryhmässä on, tai kuinka kunkin alaryhmän työllisyys on kehittynyt. Sisäministeriön tilasto antaa syyn uskoa, että näiden alaryhmien työllisyyskehityksissä voi olla suuriakin eroja.

Miten tämä vailla mitään metodologista tai teoreettista järkeä oleva aggregointi ei yllätä minua mitenkään. Samaa harrastaa Ruotsin rikollisuustilastoja ylläpitävä BRÅ, tarkoituksenaan häivyttää tiettyjen etnisten ryhmien yliedustusta. Vastaava tavoite on myös vailla perustetta olevilla ses-vakioinneilla. Uskottavuutensa säilyttämiseksi näiden tahojen pitäisi ehdottomasti julkaista raakadata, johon he päättelynsä ja käsittelynsä perustavat.
Jag stöder Feministiskt initiativ. Våga vara feminist! Feministiskt initiativ - Det tredje största partiet i Simrishamn.

Tagit: