2010-10-04 STTK:n Maahanmuutto-blogi avautui

[Malla]

Ehdotus hommasanastoon:
Saippua housuissa -argumentti

--
Sukkahousukaupasta Neuvostoliitossa (RIP) olen kuullut, mutta saippuakauppa naistentansseissa on kerrassaan loistava innovaatio.

Repsiskopsis.

[Axl]

Maahanmuuttokeskustelussa harvoin muistetaan, että myös Suomesta on lähdetty paremman elämän toivossa vaikka maailman ääriin, etenkin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Sillon sinne mentiin töitä tekemään, ja joutuikin töitä tekemään. Silloin sellaista työtä oli paljon, jolla pystyi rakentamaan paremman elämän. Eikä se parempi elämä muutoin synnykään.
Tilanne on nyt se, että tänne tullaan sosiaalitukien perässä paremman elämän toivossa sikiämään ja keplottelemaan suku perässä. Mitä tekemistä tällä on em. Suomalaisten muuttoliikkeeseen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan? Nyt edes sinne et pysty tuosta vaan keplottelemaan sosiaalituilla elelemään niin kuin tänne voi.
STTK:n maahanmuutto-blogi ei todellakaan tunnu tuovan mitään uutta näkökulmaa, samat mamutuskliseet ja uhkailu 50-luvulle paluusta jylläävät. Veikkaan että keskustelevat siellä tovin yksin ja sitten juttu kuivuu kasaan. Perustettu vaalien tähden.

[skrabb]

Maahanmuuttokeskustelussa harvoin muistetaan, että myös Suomesta on lähdetty paremman elämän toivossa vaikka maailman ääriin, etenkin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan.

Sillon sinne mentiin töitä tekemään, ja joutuikin töitä tekemään. Silloin sellaista työtä oli paljon, jolla pystyi rakentamaan paremman elämän. Eikä se parempi elämä muutoin synnykään.
Tilanne on nyt se, että tänne tullaan sosiaalitukien perässä paremman elämän toivossa sikiämään ja keplottelemaan suku perässä. Mitä tekemistä tällä on em. Suomalaisten muuttoliikkeeseen Yhdysvaltoihin ja Kanadaan? Nyt edes sinne et pysty tuosta vaan keplottelemaan sosiaalituilla elelemään niin kuin tänne voi.
STTK:n maahanmuutto-blogi ei todellakaan tunnu tuovan mitään uutta näkökulmaa, samat mamutuskliseet ja uhkailu 50-luvulle paluusta jylläävät. Veikkaan että keskustelevat siellä tovin yksin ja sitten juttu kuivuu kasaan. Perustettu vaalien tähden.

Kyseistä "myös Suomesta on lähdetty paremman elämän toivossa vaikka maailman ääriin, etenkin Yhdysvaltoihin ja Kanadaan" on hölmistö käyttänyt parin viime vuoden ajan  perusteluna sille, että Suomeenkin pitää saada kaikkien maailman ihmisten muuttaa elätettäväksi.

Kun "Suomessa on/Suomea uhkaa karjuva työvoimapula"-soopa ei enää uppoa kansaan 20 vuoden kusetuksen jälkeen, on pitänyt keksiä uusi "soopa".

Onpa meidänkin suvusta siirtolaistuttu niin Ameriikkaan kuin Kanaattahankin.
Osa jäi sille tielleen ja vaurastui rankkaa työtä tehden.
Osa tuli takaisin tuoden rankalla työllä hankitut tienestinsä mukanaan, osti maatilan jonka avulla elätti monilapsisen perheensä.

Ei ollut Ellisin saarella tai Halifaxissa sossuhyysäreitä paapomassa.
Paperit ja terveys piti olla kunnossa. Ellei ollut, paluumatka kotomaahan oli edessä.

Jotkut edellä menneet sukulaiset saattoivat järjestää piikomispaikkoja, mainarin- ja metsurin hommia Suomeen jääneille sukulaisilleen, mutta matkarahat oli itse raavittava kasaan.
Ei hoitanut kukaan perheenyhdistämisiä!

Kuvottaa, kun lukee tai kuulee näitä "-han Suomestakin"- juttuja, kun tietää kuinka asia oikeasti on.
Kyllä hölmistö p-anjauhajasakkikin suomalaisen siirtolaisuushistorian tuntevat, mutta kun pitää hokea sovittua mantraa aatteen ja ideologian vuoksi.

Samaa potaskaahan nuo jauhoivat aikanaan neukkulan onnesta ja autuudesta, vaikka omin silmin sen kurjuuden saivat nähdä!
 

[Jouko]

Olen kyllä huomannut jo pidemmän aikaa että ammattiliittoja ei enää kiinnosta suomalainen työntekijä muuten kuin jäsenmaksujen maksajana. Mutta jäsenmaksu ei ole mikään vero, joten helposti ratkaistava ongelma.

[Roope]

Lisää maahanmuuttoa ja palkkatuki kolminkertaiseksi – näin yli puolta miljoonaa suomalaista edustava STTK nostaisi työllisyyttä

Yksi kuluvan hallituskauden kohtalonkysymyksistä koskee sitä, kuinka Suomi saa kasvatettua työllisyyteensä 75 prosenttiin. Yli 500 000 työntekijää edustava keskusjärjestö STTK ehdottaa ratkaisuksi työperäistä maahanmuuttoa ja palkkatukea.

[...]

Riihen alla eri työmarkkinajärjestöt ja -vaikuttajat ovat esittäneet omia näkemyksiään siitä, kuinka Suomen työllisyys voitaisiin saada nousuun.

Yli puolta miljoonaa työntekijää edustava STTK esittää keinoksi muun muassa työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

Järjestön mukaan kotouttamiseen ja kielenopetukseen pitäisi panostaa ja työlupien käsittelyaikoja lyhentää.

STTK haluaa myös kohentaa työttömille suunnattuja palveluita kaksinkertaistamalla työvoimapalveluiden resurssit. Lisäksi STTK:n laskelmien mukaan työnantajille TE-toimistoista myönnettävä yksityinen palkkatuki pitäisi liki kolminkertaistaa.

MTV 16.7.2019

STTK:n hallitus: Palkkatuki ja työvoimapalvelut nostettava muiden pohjoismaiden tasolle

[...]

Maan hallitukselta työllisyysasteen nostaminen edellyttää erittäin aktiivista panostusta työvoimapolitiikkaan sekä tehokkaita, oikein kohdennettuja ja laajennettuja palveluita työttömän ja työttömyysuhan alla oleville.
– Varsinkin vaikeasti työllistyvien kuten ikääntyvien, maahanmuuttajien ja osatyökykyisten työllistymistä voidaan helpottaa varmistamalla heidän henkilökohtainen palvelunsa. Tämä edellyttää, että työvoimapalvelut on Suomessa saatava muiden pohjoismaiden tasolle, puheenjohtaja Antti Palola esittää.

STTK:n laskelmien perusteella yksityinen palkkatuki pitäisi lähes kolminkertaistaa ja työvoimapalveluiden resurssit kaksinkertaistaa, jos mielimme päästä paljon puhutulle pohjoismaiselle tasolle.

[...]

Työperäistä maahanmuuttoa on lisättävä.

– Väestön ikärakenne, alhainen syntyvyys ja ikäsidonnaisten kustannusten nousu edellyttävät työperäisen maahanmuuton vahvistamista. Työlupien keskimääräinen käsittelyaika tulisi lyhentää kuukauteen ja ulkomaisten opiskelijoiden tulisi valmistuttuaan voida jäädä suomalaisille työmarkkinoille. Panostukset maahanmuuttajien ja heidän perheidensä kotouttamiseen sekä kielenopetukseen kaikissa maahanmuuttajaryhmissä maksavat itsensä takaisin parempana työllisyytenä, Antti Palola sanoo.

STTK:n tiedote 16.9.2019

Blogi: Suomi tarvitsee laajan työperäisen maahanmuuton kokonaisohjelman

Työikäisiä henkilöitä on Suomessa nyt 100 000 vähemmän kuin kahdeksan vuotta sitten. Työikäisten osuus väestöstä pienenee vielä arviolta 57 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä. Silloin työikäisten osuus on enää 60 prosenttia. Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuden näkökulmasta yhtälö on mahdoton: rahat loppuvat, jos työllisten määrä ei kasva.

Suomen väestörakenteen kehitys edellyttää kasvavaa maahanmuuttoa

Suomen väestörakenteen kehitys ja aseman turvaaminen pienenä avoimena kansantaloutena edellyttää kasvavaa maahanmuuttoa. Tarvitsemme maahanmuuttajia turvaamaan huoltosuhdetta ja hyvinvointipalveluja. Vuotuisen maahanmuuton tulisikin kasvaa merkittävästi, jotta työvoiman tarpeeseen voidaan vastata.

Eläketurvakeskuksen laskelmien mukaan tarvitsisimme Suomeen joka vuosi arviolta noin 30 000 ulkomailla syntynyttä henkilöä, jotta huoltosuhde pysyisi kutakuinkin kestävällä tasolla. Nyt ulkomailla syntyneiden määrä on noin seitsemän prosenttia koko Suomen väestöstä

Pelkkä ulkomailla syntyneiden määrän lisääminen ei riitä, vaan meidän tulee varmistaa myös henkilöiden työllistyminen. Suomella on tässä asiassa nykyisen vähäisenkin maahanmuuton tilanteessa edelleen valtavasti petrattavaa.

Ulkomailla syntyneet työllistyvät etenkin alkuvaiheessa keskimäärin huonommin kuin Suomessa syntyneet. Toki ero eri maahanmuuttajaryhmien välillä on suurta ja työn perässä Suomeen tulleiden työllisyys on pääasiallisesti hyvä. Vieraskielisten työttömyys on kuitenkin kaksinkertainen suomenkielisiin verrattuna. Kymmenen vuotta Suomessa asuneiden ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste on noin 71 prosenttia ja naisilla vastaava luku on vain 56 prosenttia.

Suomi tarvitsee osaavaa työvoimaa kilpailukykymme ylläpitämiseksi. Seuraavalla hallituskaudella Suomi tarvitsee laajan maahanmuuton kokonaisohjelman. Siinä pitää löytää keinoja osaajien houkuttelemiseksi Suomeen sekä ratkaisuja jo Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön parempaan työllisyyteen.

Maahanmuuttajien työllistymisen kolme haastetta

Työperäisen maahanmuuton lisääminen edellyttää lyhyellä tähtäimellä ainakin kolmen keskeisen haasteen ratkaisemista. Seuraavalla hallituskaudella tulee löytää ratkaisu siihen

1. mitä työvoiman saatavuusharkinnalle tehdään,
2. miten kitkemme tehokkaasti ulkomaiseen työvoimaan liittyvän harmaan talouden, alipalkkauksen ja hyväksikäytön sekä
3. miten kehittämme Suomeen saapuvien ulkomaalaisten kotouttamista ja työllistymistä.

Saatavuusharkintaa sovelletaan osittain EU:n ja ETA:n ulkopuolelta tulevaan työvoimaan. Hakijan työlupa-anomus vaatii työvoimaviranomaisilta lausunnon työvoiman tarpeesta. Saatavuusharkinta on osaratkaisu ja varsinainen ratkaisu työluvasta tehdään ulkomaalaisvirastossa muilla perusteilla.

Saatavuusharkintaa sovelletaan noin 3000 ihmiseen vuosittain ja noin 85 prosenttia hakemuksista hyväksytään. Prosessi on byrokraattinen, eikä se estä ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyviä ongelmia, päinvastoin. Saatavuusharkinnassa maahantulijan ja työnantajan välille muodostuu riippuvuussuhde, joka jo itsessään voi luoda edellytyksiä ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöön ja kiskonnan omaiseen työsyrjintään.

Sen sijaan työlupien ennakko- ja jälkivalvonnan tehostamisella, veronumeron käytön laajentamisella useammille aloille sekä tarkastustoiminnan tehostamisella voisi ennaltaehkäistä ja puuttua harmaaseen talouteen ja väärinkäytöksiin nykyistä nopeammin. Myös tulorekisteri tarjoaa mahdollisuuksia valvonnan tehostamiseen ja ne tulee hyödyntää.

Työvoiman epäasiallisesta kohtelusta seuraavien rangaistusten asteikkoa tulisi ehdottomasti kiristää. STTK:n kansanedustajaehdokkaille tekemän kyselyn mukaan 82 prosenttia vastaajista oli valmis kriminalisoimaan tilanteet, joissa tietoisesti maksetaan työntekijälle alan työehtosopimuksen määräykset alittavaa palkkaa.

Onnistunut kotouttaminen maksaa itse itsensä takaisin parempana työllisyytenä. Se vaatii kuitenkin lisää resursseja ja rahoitusta. Panostus hyvään alkuvaiheen kotouttamiseen estää syrjäytymistä ja sitä kautta myöhemmin syntyviä kustannuksia. Erityisesti maahanmuuttajanaisten kotoutumiseen tulisi panostaa, sillä naisten työllisyysaste heijastuu myös seuraavan sukupolven työllisyyteen.

Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset tekevät peruskoulun jälkeisiä opintoja suomen- tai ruotsinkielisiä harvemmin, eikä edes Suomessa suoritettu korkeakoulututkinto takaa osaamista vastaavaa työtä.

Opetushallitus selvitti, että viisi vuotta valmistumisen jälkeen vain kolmannes ulkomaalaistaustaisista korkeakouluopiskelijoista oli työllistynyt, valtaosa työllistyneistä koulutusta vastaamattomiin töihin. Heikkojen ura- ja työmahdollisuuksien vuoksi Suomesta muuttaa pois enemmän kuin kolmannes. Pienellä maalla ei pitäisi olla varaa heittää kenenkään panosta hukkaan. Asenteet eivät saa estää kenenkään täysimääräistä osallistumista hyvinvointimme rakentamiseen.

STTK:n teesit työperäiseen maahanmuuttoon:

1. Suomen väestörakenne ja aseman turvaaminen pienenä avoimena kansantaloutena edellyttää kasvavaa maahanmuuttoa.

2. Seuraavaan hallitusohjelmaan tarvitaan maahanmuuton kokonaisohjelma.

3. Saatavuusharkinnasta voidaan luopua, jos työlupien ennakko- ja jälkivalvontaa tehostetaan.

4. Ennakkovalvontaa tulee parantaa vaatimalla nykyistä tarkempia tietoja työsuhteen ehdoista työlupahakemusta tehtäessä.

5. Työvoiman epäasiallisesta kohtelusta seuraavien nykyistä tarkempia tietoja työsuhteen ehdoista työlupahakemusta tehtäessä.

6. Työvoiman epäasiallisesta kohtelusta seuraavien rangaistusten tulee olla nykyistä tiukempia.
Kotouttamiseen panostaminen maksaa itse itsensä takaisin parempana työllisyytenä.

Taina Vallander

STTK 5.4.2019

[no future]

Sen sijaan työlupien ennakko- ja jälkivalvonnan tehostamisella, veronumeron käytön laajentamisella useammille aloille sekä tarkastustoiminnan tehostamisella voisi ennaltaehkäistä ja puuttua harmaaseen talouteen ja väärinkäytöksiin nykyistä nopeammin. Myös tulorekisteri tarjoaa mahdollisuuksia valvonnan tehostamiseen ja ne tulee hyödyntää.

Työvoiman epäasiallisesta kohtelusta seuraavien rangaistusten asteikkoa tulisi ehdottomasti kiristää. STTK:n kansanedustajaehdokkaille tekemän kyselyn mukaan 82 prosenttia vastaajista oli valmis kriminalisoimaan tilanteet, joissa tietoisesti maksetaan työntekijälle alan työehtosopimuksen määräykset alittavaa palkkaa.

Tuo osuus ehdottomasti asiaa, muuten oli lähinnä tutun ympäripyöreää jargonia.

[Roope]

Maahanmuuttaneiden naisten heikko työllisyystilanne perustuu pitkälti syrjintään. Lähes puolella korkeakoulututkinto. Etninen tausta ja ihonväri aiheuttavat huonomman aseman. Tämä on häpeällistä ja rasismia, joka pitää muuttaa, sanoo @AnttiMPalola @STTKMikonkatu @naisjarjestot pic.twitter.com/WtvNpVJzDk

— pääsihteeri #naisjärjestöt (@TerhiHeinila) March 8, 2022

pääsihteeri #naisjärjestöt
@TerhiHeinila
Maahanmuuttaneiden naisten heikko työllisyystilanne perustuu pitkälti syrjintään. Lähes puolella korkeakoulututkinto. Etninen tausta ja ihonväri aiheuttavat huonomman aseman. Tämä on häpeällistä ja rasismia, joka pitää muuttaa, sanoo @AnttiMPalola

Kansan Uutiset: STTK kansainvälisenä naistenpäivänä: Rasismi rehottaa työmarkkinoilla 8.3.2022

STTK kansainvälisenä naistenpäivänä: Maahanmuuttajataustaiset naiset saatava vahvemmin suomalaiseen työelämään 8.3.2022

Suomessa asuvista maahanmuuttajataustaisista 25−54-vuotiaista naisista jopa 43 prosenttia on suorittanut korkea-asteen tutkinnon, mutta vain noin puolet on mukana työelämässä. Näiden naisten koulutustaso on parempi kuin suomalais- ja ulkomaalaistaustaisilla miehillä.

Jäi sitten mainitsematta, että maahanmuuttajanaisissa on myös enemmän kokonaan kouluttamattomia tai pelkän peruskoulun käyneitä.

Työllisyysaste on alhainen myös verrattuna maahan muuttaneisiin naisiin muissa Pohjoismaissa, eikä selity esimerkiksi kielitaidon puutteilla.

Totta kai selittyy myös kielitaidon puutteilla. Väitettä ei perustella eikä lähteistetä, mutta se ilmeisesti perustuu UTH-kyselytutkimukseen, jossa maahanmuuttajat ovat itse arvioineet muun muassa kielitaitotasonsa. Mikä voisikaan mennä pieleen tuloksissa ja niiden tulkinnassa? Siinä missä kyselyn mukaan korkea-asteen tutkinnon oli suorittanut 40 prosenttia ulkomaalaisista, tutkintorekisterin mukaan osuus oli vain 25 prosenttia.

− On syytä kysyä, miksi Suomessa sysäämme nämä naiset marginaaliin, vaikka työmarkkinoilla kärsitään merkittävästä työvoimapulasta. Hukkaamme valtavan osaajapotentiaalin, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola hämmästelee.

Palolan mukaan suomalaiset työnantajat jättävät järjestelmällisesti mieluummin rekrytoinnit tekemättä kuin palkkaavat päteviä maahanmuuttajanaisia. Kuinka uskottavaa tämä on?

Tilastojen valossa työelämän rakenteellinen syrjintä on syvää.
− Ulkomaalaistaustaiset työntekijät kohtaavat syrjintää rekrytoinnissa ja työssä lähes kaksi kertaa useammin kuin koko väestö. Tiedämme myös, että naiseus lisää ylipäätään syrjinnän riskiä työelämässä. Paljon pitää muuttua, jos haluamme kitkeä rakenteellisen syrjinnän työmarkkinoilta.

Minkä tilastojen valossa? Tätäkään väitettä ei perustella eikä lähteistetä. Palola ei ole vielä esittänyt ensimmäistäkään todistetta ulkomaalaisten rakenteellisesta syrjinnästä saati osoittanut sen määrää ja laatua. Arvaan, että tämäkin väite perustuu johonkin pilipalikyselytutkimukseen.

Vuonna 2019 toteutetun Eurobarometri-tutkimuksen suomalaisvastaajista 56 prosenttia koki etnisen alkuperän olevan haitaksi työllistymiselle ja ihonvärin asettavan hakijan heikompaan asemaan. Kaikkien EU-maiden väestöstä 32 prosenttia piti etnistä alkuperää työmarkkina-asemaa heikentävänä tekijänä.
− Tulos kuvaa työmarkkinoilla rehottavaa rasismia, jonka kitkemiseen meidän on aktiivisesti etsittävä keinoja lainsäädännöllä ja työelämän käytännöillä.

Palolan mielestä kyselyn tulos "kuvaa työmarkkinoilla rehottavaa rasismia", kun taas minä väitän, ettei tuloksesta voi päätellä oikein mitään työmarkkinoista, eikä ainakaan niin, että Suomen työmarkkinat olisivat muita EU-maita rasistisemmat. Vielä vähemmän keksin, miten tätä väitettyä rasismia voitaisiin "kitkeä" lainsäädännöllä.

Laki velvoittaa kaikki vähintään 30 henkilöä työllistävät työpaikat tekemään yhdenvertaisuussuunnitelman.
− Suunnitelma on tulevaisuudessa tehtävä pakolliseksi myös pienemmille työpaikoille, STTK vaatii.
− Lakiin pitää myös kirjata velvollisuus päivittää yhdenvertaisuussuunnitelma säännöllisesti. Nykylainsäädännön viesti on, että suunnitelman voi kertapohdinnan jälkeen unohtaa mappi-Ö:hön.

Mikä olikaan se ongelma, jonka ratkaisu on pakollinen yhdenvertaisuussuunnitelma ja sen ahkera päivittäminen?

Myös kokeilut anonyymistä rekrytoinnista ovat olleet lupaavia. Erityisesti anonyymistä työnhausta hyötyvät yli 55-vuotiaat työnhakijat sekä he, joilla on vieraskielinen nimi. 

Kaikki anonyymin rekrytoinnin kokeilut ovat epäonnistuneet syrjinnän vähentämisessä. Yhdessäkään kokeilussa ei ole osoitettu, että anonyymi rekrytointi vaikuttaisi väitettyyn syrjintään, koska anonyymin rekrytoinnin ei ylipäätään ole havaittu vaikuttavan siihen, kenet palkataan.

Nollatoleranssi vihapuheelle ja rasismille

Käynnissä oleva Ukrainan kriisi on voimistanut vihapuhetta ja syrjintää erityisesti venäläistaustaisia, mutta myös muualta Itä-Euroopasta kotoisin olevia kohtaan Suomessa.
– Kaikelle rasistiselle häirinnälle ja syrjinnälle on oltava työelämässä ja yhteiskunnassa laajemminkin nollatoleranssi. Kaikkien velvollisuus on puuttua rasismiin ja puolustaa yhdenvertaisuutta sekä ihmisoikeuksia Suomessa, Palola painottaa.

Suhteellisuudentaju hoi. Palola saisi mieluummin painottaa lain noudattamista ja julistaa nollatoleranssin laittomalle työlupien kauppaamiselle. Muutamaa kertaluokkaa isompi juttu kuin suomalainen "vihapuhe" ja "rasismi".

[Econ101]

^Palolan ulostulo on jonon jatkona kommenteissa, jotka ovat älyllisesti hemmetin epärehellisiä. Ei vaadi kovin suurta päättelykykyä, että työnantajan intresseissä on aina palkata saatavilla olevasta hakijajoukosta (odotusarvoisesti) parhain hakija. Sama kuin naisten eurossa; jos naiset tosiaan keskimäärin tienaavat/tienaisivat samasta hommasta ceteris paribus vaikkapa edes 5 pinnaa vähemmän kuin mies, työnantajan ehdottomasti kannattaa palkata nainen.

Kun hakijoita verrataan ja jos osaamisataso on kutakuinkin sama, matu on usein suomen kielen taitonsa vuoksi takamatkalla. Tälläkin palstalla on joidenkin toimesta peräänkuulutettu englannin dominanssia, mutta joitain asiantuntijatehtäviä lukuun ottamatta suomen kielen taito on elinehto suomalaisilla työmarkkinoilla, ja paikoitellen tuon taidon on oltava hyvä tai jopa erinomainen.

Itse sain todistaa tässä jokin aika sitten hammaslääkärillä, miten työteho laskee kun kommunikointi takkuaa. Hammaslääkäri oli reilu kolmikymppinen kantismies. Hammashoitaja oli parikymppinen matutyttö Lähi-idän suunnalta. Hänelle y-kirjaimen sanominen tuotti vaikeuksia, meni u:ksi, eikä hän pystynyt erottamaan u:ta ja y:tä kun ne olivat sanassa, joka hänelle sanottiin.

Hammaslääkäri joutui taukoamatta korjaamaan ja opastamaan, eikä kovinkaan montaa kertaa mennyt kertalaakista oikein, kun hammaslääkäri pyysi hammashoitajalta jotakin instrumenttia, koska hoitaja ei hiffannut mitä hänelle sanottiin. Eli kun matutyttö tuli hammashoitajaksi tämän hammaslääkärin aisapariksi, hammaslääkärin työmäärä kasvoi aika paljon samalla kun hoidonteko hidastui.

Kuvitellaan nyt sitten tilanne, että tämä lääkäri on rekrytoimassa hammashoitajaa itselleen jossain vaiheessa tulevaisuudessa. Haluaako hän itsellee aisaparin, joka todennäköisesti lisää hänen työmääräänsä ja pidentää hoitoaikoja vai hoitajan, joka suoriutuu omasta tontistaan ilman jatkuvaa opastusta? Mielestäni kysymykseen on aika itsestäänselvä vastaus ilman mitään paloloiden vinkumaa rasismia tahi syrjintää.

[Mjane]

^^ Maahanmuuttajanaisten matala työllisysaste johtuu pitkälti siitä, että 1) joissakin kulttuureissa ei kodin ulkopuolella työskentely kuulu naisen ja etenkin äidin rooliin 2) joistakin maista tulevien koulutustaso on keskimäärin erittäin matala 3) on mahdollista pärjätä myös yhteiskunnan tuilla ja töihin meneminen ei usein tuo taloudellisesti juurikaan lisäarvoa. Näitä syitä ei toki yo kirjoituksessa mainittu.

Se, että 43% on korkeakoulutettuja (ja kuinka monella on sellainen korkeakoulutus, joka soveltuu suomalaiseen yhteiskuntaan?) ei kerro lainkaan lopun 57% koulutustasosta. Luulen, että suomalaisilla on jotenkin ajatuksena vaikea ymmärtää, että tänne tulee ja täällä asuu ihmisiä, joilla ihan oikeasti ei ole kirjoitus-ja lukutaitoa ja/tai jotka nipinnapin ovat käynneet ala-asteen. Ts että suomalaiset ovat keskimäärin sen verran kouluttautuneita, että se tuntuu jotenkin kovin vieraalta ja kaukaiselta, että aikuinen ihminen ei oikeasti osaa lukea ja laskea tai ei osaa mitään muuta kuin äidinkieltä eikä ole valmiuksia oppiakaan.

T. maahanmuuttajanainen

[Roope]

Se, että 43% on korkeakoulutettuja (ja kuinka monella on sellainen korkeakoulutus, joka soveltuu suomalaiseen yhteiskuntaan?) ei kerro lainkaan lopun 57% koulutustasosta.

Ja se, että kyselyssä 43 prosenttia ilmoittaa korkeakoulutuksesta, ei tarkoita, että luku pitäisi likimainkaan paikkaansa.

En muista silloisia prosentteja, mutta muutama vuosi sitten valtamediassa hämmästeltiin, että vuonna 2015 Suomeen saatiinkin turvapaikanhakijoina vastoin yleistä käsitystä erinomaisen koulutettua porukkaa. Siis kyselytutkimuksen mukaan. Saman kyselyn mukaan tosin huomattavan moni "korkeakoulutettu" ei osannut länsimaisia aakkosia.

[Juoni]

^^ Maahanmuuttajanaisten matala työllisysaste johtuu pitkälti siitä, että 1) joissakin kulttuureissa ei kodin ulkopuolella työskentely kuulu naisen ja etenkin äidin rooliin 2) joistakin maista tulevien koulutustaso on keskimäärin erittäin matala 3) on mahdollista pärjätä myös yhteiskunnan tuilla ja töihin meneminen ei usein tuo taloudellisesti juurikaan lisäarvoa. Näitä syitä ei toki yo kirjoituksessa mainittu.

Se, että 43% on korkeakoulutettuja (ja kuinka monella on sellainen korkeakoulutus, joka soveltuu suomalaiseen yhteiskuntaan?) ei kerro lainkaan lopun 57% koulutustasosta. Luulen, että suomalaisilla on jotenkin ajatuksena vaikea ymmärtää, että tänne tulee ja täällä asuu ihmisiä, joilla ihan oikeasti ei ole kirjoitus-ja lukutaitoa ja/tai jotka nipinnapin ovat käynneet peruskoulun. Ts että suomalaiset ovat keskimäärin sen verran kouluttautuneita, että se tuntuu jotenkin kovin vieraalta ja kaukaiselta, että aikuinen ihminen ei oikeasti osaa lukea ja laskea tai ei osaa mitään muuta kuin äidinkieltä eikä ole valmiuksia oppiakaan.

T. maahanmuuttajanainen

Haluatko tinkiä anonymiteetistäsi sen verran että kerrot mitä rotua ja/tai etniteettiä olet?

T. äärioikeistolainen rotukiihkoilija

[Mjane]

^^ Olen itse aika ei-eksoottista sorttia, mutta työskentelen alalla, jossa noin 60 % asiakkaista on ulkomaalaistaustaisia.

[Juoni]

^^ Olen itse aika ei-eksoottista sorttia, mutta työskentelen alalla, jossa noin 60 % asiakkaista on ulkomaalaistaustaisia.

Joo, luin viestejäsi taaksepäin ja jossain sanoit Halla-ahon puhuvan sujuvaa venäjää, joten ilmeisesti olet siis itäslaavi.

[Dangr]

Se, että 43% on korkeakoulutettuja (ja kuinka monella on sellainen korkeakoulutus, joka soveltuu suomalaiseen yhteiskuntaan?) ei kerro lainkaan lopun 57% koulutustasosta.

Ja se, että kyselyssä 43 prosenttia ilmoittaa korkeakoulutuksesta, ei tarkoita, että luku pitäisi likimainkaan paikkaansa.

En muista silloisia prosentteja, mutta muutama vuosi sitten valtamediassa hämmästeltiin, että vuonna 2015 Suomeen saatiinkin turvapaikanhakijoina vastoin yleistä käsitystä erinomaisen koulutettua porukkaa. Siis kyselytutkimuksen mukaan. Saman kyselyn mukaan tosin huomattavan moni "korkeakoulutettu" ei osannut länsimaisia aakkosia.

Aikoinaan muistan kehutun porukassa olevien insinöörien määrää. Sitten kävi ilmi että olivat engineer, eli joku joka esim korjaa polkupyöriä jne. Ei ihan verrokkeja kotimaisiin insinööreihin.

[Niobium]

Se, että 43% on korkeakoulutettuja (ja kuinka monella on sellainen korkeakoulutus, joka soveltuu suomalaiseen yhteiskuntaan?) ei kerro lainkaan lopun 57% koulutustasosta.

Ja se, että kyselyssä 43 prosenttia ilmoittaa korkeakoulutuksesta, ei tarkoita, että luku pitäisi likimainkaan paikkaansa.

En muista silloisia prosentteja, mutta muutama vuosi sitten valtamediassa hämmästeltiin, että vuonna 2015 Suomeen saatiinkin turvapaikanhakijoina vastoin yleistä käsitystä erinomaisen koulutettua porukkaa. Siis kyselytutkimuksen mukaan. Saman kyselyn mukaan tosin huomattavan moni "korkeakoulutettu" ei osannut länsimaisia aakkosia.

Aikoinaan muistan kehutun porukassa olevien insinöörien määrää. Sitten kävi ilmi että olivat engineer, eli joku joka esim korjaa polkupyöriä jne. Ei ihan verrokkeja kotimaisiin insinööreihin.

Voitaneen selittää kielimuurilla. Joissain seuduilla voi todellakin korottaa itsensä insinööriksi, kun tunnistaa vasenkätisen kierteen.

Stana sentään, oma poikani oli jo yhdeksänvuotiaana insinööri. Nyt se vasta opiskelee alaa.

[Roope]

STTK: Työpaikoilla tekemistä rasismin kitkemisessä – ”Kielitaito, perehdytys ja koulutus ennaltaehkäisevät ristiriitoja”

Suomen on välttämätöntä lisätä kansainvälistä rekrytointia, siksi STTK on huolissaan kulttuurieroista johtuvista ristiriidoista työpaikoilla.

Väestön ikärakenteen ja alhaisen syntyvyyden vuoksi Suomen on välttämätöntä lisätä kansainvälistä rekrytointia hyvinvointivaltiomme tarjoamien palvelujen ja niiden rahoituksen turvaamiseksi.

Siksi on huolestuttavaa, että lähes kolmannes työikäisistä on havainnut työpaikallaan kulttuurieroista johtuvia ristiriitoja tai ongelmia. 70 prosenttia nimeää kielimuurin monikulttuurisen työyhteisön haasteeksi. Myös erilaiset tavat tehdä työtä ja toimia työelämässä, kulttuurierot ja ennakkoluulot nimettiin haasteiksi. Viidennes vastaajista mainitsi puutteellisen perehdytyksen).

Tiedot käyvät ilmi STTK:n Aula Researchilla huhtikuussa teettämästä kyselystä, jolla kartoitettiin työssäkäyvien asenteita monikulttuuriseen työelämään ja ulkomaalaistaustaisiin työkavereihin.

STTK:n hallitus arvioi, että työelämässä on vielä tekemistä rasismin kitkemisessä ja tasavertaisuuden rakentamisessa. Aihe on erittäin tärkeä aina ja varsinkin nyt, kun suomalaisille työpaikoille tulee esimerkiksi Ukrainasta saapuvia pakolaisia.

─ Kielitaito, riittävä perehdytys ja koulutus ovat avaimia ristiriitojen ennaltaehkäisyyn ja ratkaisuun, puheenjohtaja Antti Palola painottaa.

Ulkomaalaiset työkaverit eivät ole kaikilla työpaikoilla tasavertaisia työyhteisön jäseniä. Neljännes vastaajista on havainnut rasismia ja syrjintää. Ulkomaalaistaustaisista kolmannes on kokenut työelämässä itseensä kohdistuvaa rasismia.

[...]

Kyselyn perusteella kulttuurieroista johtuvat haasteet jäävät monella työpaikalla ratkaisematta asian hankaluuden takia. STTK:n mielestä työyhteisöjä ei pidä jättää haasteiden kanssa yksin, vaan työpaikat tarvitsevat konkreettisia välineitä niiden ratkaisemiseen. Kyselystä voi havaita, että käytännön suunnitelmat ja ohjeistukset joko puuttuvat tai niistä ei ole kerrottu työntekijöille.

Kansan Uutiset 13.6.2022

STTK:n kyselyssä tiedusteltiin, oletko nähnyt tai kokenut työelämässä rasismia viiden vuoden aikana, ja selvä vähemmistö vastasi myöntävästi.

Rasismia tai sen seurauksia ei määritelty konkreettisesti, vaan rasismikokemukseksi riitti oma fiilis esimerkiksi siitä, että rasismia on ilmennyt "tahattomana ennakkoluuloihin ja pelkoihin perustuvana rodullistavana käytöksenä".

STTK: STTK:n hallitus: Työpaikoilla vielä tekemistä rasismin kitkemisessä 13.6.2022

Väestön ikärakenteen ja alhaisen syntyvyyden vuoksi Suomen on välttämätöntä lisätä kansainvälistä rekrytointia hyvinvointivaltiomme tarjoamien palvelujen ja niiden rahoituksen turvaamiseksi.

Maahanmuuton lisääminen ei etenkään STTK:n keinoilla tue hyvinvointivaltion rahoituksen turvaamista vaan päinvastoin murentaa sitä.

Siksi on huolestuttavaa, että lähes kolmannes työikäisistä on havainnut työpaikallaan kulttuurieroista johtuvia ristiriitoja tai ongelmia. 70 prosenttia nimeää kielimuurin monikulttuurisen työyhteisön haasteeksi. Myös erilaiset tavat tehdä työtä ja toimia työelämässä (45 %), kulttuurierot (43 %) ja ennakkoluulot (37 %) nimettiin haasteiksi. Viidennes vastaajista mainitsi puutteellisen perehdytyksen (24 %).

Mainittujen ongelmien havaitseminenhan vain osoittaa, miksi maahanmuuton lisääminen ei ole toimiva vastaus Suomen ongelmiin.

STTK:n hallitus arvioi, että työelämässä on vielä tekemistä rasismin kitkemisessä ja tasavertaisuuden rakentamisessa. Aihe on erittäin tärkeä aina ja varsinkin nyt, kun suomalaisille työpaikoille tulee esimerkiksi Ukrainasta saapuvia pakolaisia.
─ Kielitaito, riittävä perehdytys ja koulutus ovat avaimia ristiriitojen ennaltaehkäisyyn ja ratkaisuun, puheenjohtaja Antti Palola painottaa.   

Ulkomaalaiset työkaverit eivät ole kaikilla työpaikoilla tasavertaisia työyhteisön jäseniä. Neljännes vastaajista on havainnut rasismia ja syrjintää. Ulkomaalaistaustaisista kolmannes on kokenut työelämässä itseensä kohdistuvaa rasismia.

Vain 12 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että hänen työpaikallaan ei tehdä "tarpeeksi toimenpiteitä ulkomaalaistaustaisen henkilöiden syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseksi", mutta silti STTK on nostanut viime vuosien tiedottamisensa ykkösteemaksi juuri työpaikkojen rasismin.

Rasismin ja syrjinnän ehkäiseminen koskettaa koko työyhteisöä ja siksi kaikki pitäisi myös osallistaa siihen yhteistoiminnassa. STTK korostaa, että vastuu syrjimättömästä työpaikasta ja työilmapiiristä on viime kädessä aina työnantajalla.

STTK:n kehnosti toteutetun kyselynkin lukujen perusteella rasismi ei ole Suomessa juuri minkäänlainen ongelma verrattuna esim. kielimuuriin, erilaisiin työtapoihin ja kulttuurieroihin eli vääränlaisen maahanmuuton luomiin ongelmiin. Vain 38 prosenttia vastaajista toivoi oman työpaikkansa olevan nykyistä monikulttuurisempi, kun monikulttuurisuudella tarkoitettiin, että "työpaikalla työskentelee ihmisiä, jotka ovat keskenään eri alkuperää tai kansalaisuutta".