Suomen kielen asema

[Pöllämystynyt]

Miten suhtaudut suomen kieleen? Miten tärkeä osa se on identiteettiäsi? Onko suomen kieli vaarassa rapistua tai sen asema heikentyä, ja jos on, onko se ongelma? Onko se ongelma tavoitteidemme kannalta? Onko toimintamme suomalaisuustyötä kielellisessä mielessä? Pitäisikö meidän ottaa kielen tulevaisuus erityisesti huomioon, vai hoituuko asia siinä sivussa, kun suojelemme muita arvokkaita asioita? Huomaa, että tämä ei ole pelkkä mielipidetiedustelu kielestä identiteetissä, vaan myös keskustelunavaus kielen asemasta laajemmin.

Käsittääkseni toimintamme on kansainvälistä, koska lähes kaikki länsimaat ovat samassa liemessä, ja muilta kulttuureilta on aina opittavaa. Meidän täytyy tarkkailla paljon muuta Eurooppaa, jossa "monikultuurisuus" on pidemmällä kuin täällä. Silti jos puhutaan esimerkiksi "kansallisesta selviytymisestä" eli oman (tai jonkun muun) alkuperäis-etnisyyden eloonjäämisestä, ei voida ohittaa kielen asemaa ja käyttöä koskevia kysymyksiä. Myös kielen heikentymisen ja rapistumisen voi nähdä heikentävän etnistä identiteettiä.

On inhimillinen katastrofi, että tällä vuosisadalla tuhannet kielet uhkaavat kuolla sukupuuttoon. Suomi ei kuulu näihin, mutta suomi on jo seuraavaksi "tulilinjalla", eli sellainen pieni kieli, mitä globalisaatio heikentää hitaasti mutta toistaiseksi vääjäämättömästi. Suomen kielen kuolema ei ole näkyvissä, mutta hidaskin heikentyminen jatkuessaan johtaa aina lopulta kuolemaan. Jossain vaiheessa heikentyminen on pantava poikki. Itse panisin sen poikki jo nyt. Tosin keinoni ovat vähissä. Onko sinulla keinoja?

[Veli Karimies]

Kieli on tärkeä ellei tärkein tekijä. Jotkut voivat sanoa, että uskonto, mutta se ei pidä paikkaansa enään nykyisessä länsimaisessa yhteiskunnassa. Verrataan vaikka ihan Suomen sisällä olevia murteita ja kuinka paljon jopa Suomalaisten tavat, kulttuuri ja jopa moraali eroaa toisistaan murteidenpuhuvien välillä.

[Spesialisti]

Voidaan sanoa, että suomalaisen kulttuurin kehittymisen avaintekijä on ollut kieli.

Suomen kieli sai aikaiseksi fennofilisen liikkeen 1700-luvun alussa. Katsottiin, että kielen tieteellinen tutkimus on tärkeää kansan sivistämistyössä.

Olen aina ollut kiinnostunut suomalais-ugrilaisista kielistä ja niiden historiasta. Nuorena idealistina kävi jopa mielessä kielentutkijan ura kiertäen Uralilla haastattelemassa ostjakkien vanhoja ja viisaita..