Tilastointi on ihan hyvä argumentti, tasapuolisuus ei.
Kunnollista tilastointia ei tehdä, koska sillä olisi omat seurauksensa.
Monikulttuurisuuden valtavat ongelmat ja epäkohdat realisoituisivat tilastoinnin avulla kaikille täysin selkeästi.
Suuremmassa mitassa tämä ruljanssi kytkeytyy internationalismiin, jonka tavoittelussa monikulttuurisuuteen pakottaminen on yhtenä välineenä.
Kyseessä on aidosti tunteettomien ja vallanhimoisten poliitikkojen mielen syövereissä möyryävä utopia, jonka tavoittelu on heille tärkeämpää kuin yksikään ihmishenki.
Historia toistaa itseään. Muistelkaa kommunistista kehitystä. Vainajat olivat silloinkin vain välttämättömiä uhreja aatteen puolesta.
Ymmärtääkseen tämä kehitysketjun täytyy ymmärtää myös se, että EU on luotu sosialistien toimesta ja sosialistien tavoitteena on internationalismi, johon päästään monikulttuurisuuden avulla.
Utopia on periaatteessa hyvin lähellä kommunismia ja aivan samalla tavoin se tulee johtamaan totalitarismiin.
Internationalismin tie kulkee yksinkertaistettuna seuraavaa reittiä. Ensin rakennetaan EU, samalla sekoitetaan kansat ja lopuksi poistetaan rajat. Koko valtakuntaa johdetaan jonkinlaisen keskuskomitean toimesta. Mitä vähäisempi väkimäärä nykyiselle valtiolla on, sitä vähemmän sen edustajilla on sanan sijaa tulevassa jättivaltiossa.
Kehityksen suotuisa jatkuminen edellyttää tietysti sitä, että poliitikot saadaan laajassa mitassa aatteen taakse. Suomessa tätä kansallista myyräntyötä johti pitkään Sdp. Sdp taas toimii Sosialistisen Internationaalin toiveiden suuntaisesti.
Sdp on tavallaan saavuttanut tavoitteensa, koska Kokoomus ja Keskusta ovat jo selkeästi omaksuneet monikulttuurisuuden tavoittelun. Matti Vanhasen, Mari Kiviniemen, Jyrki Kataisen ja Alexander Stubbin toiminta ja mielipiteet eivät ole jättäneet selittelyille sijaa.
Jutta Urpilainen, Maria Guzenina-Richardson , Eero Heinäluoma, Paavo Arhinmäki ja Anni Sinnemäki ovat jo lähtökohtaisesti internationalisteja, koska edustavat politiikan vasenta ja äärivasenta laitaa.
Sama kehitys on tapahtunut lähes kaikissa Euroopan valtioissa. Sosialidemokraattinen puolue tai sitä vastaava työväenpuolue hallitsi valtaosaa Euroopan valtioista pitkiä jaksoja. Muut puolueet ovat marssineet kiltisti perässä, koska nopea valtaan pääsyn mahdollisuus on vetänyt puoleensa.
Kehityksen eteneminen on varmistettu lukuisilla etuuksilla, joita tarjoillaan kaikille EU:n piirissä toimiville henkilöille. Valta ja valuutta ovat sokaisseet myös monen porvarin silmät.
Tämän kokonaisuuden ymmärtäminen on erittäin tärkeää, sillä olemme todella kovassa liemessä, jos vanhat saavat jatkaa vallassa. Minua harmittaa erityisesti kokoomuslaisten jatkuva inttäminen siitä, että Kokoomus kääntää kelkkansa.
Ei käännä, se olisi jo tehnyt sen, jos sillä olisi pienintäkään aikomusta muuttaa kurssiaan. Kokoomuksen johdossa jatkaa vaalien jälkeen täsmälleen sama sakki, joka siellä istuu tällä hetkellä.
Kirjoitin tämän tarkoituksella tähän ketjuun, koska vain ymmärtämällä juuret, päämäärän ja kokonaisuuden, voi ryhtyä vastustaman kehitystä.
Yksittäiset, surulliset tapahtumat kuvaavat sitä, mitä tuleman pitää. Niillä ei kuitenkaan ole mitään vaikutusta tulevaan kehitykseen, jos kansalaisten kehitystä vastustava toiminta ei suuntaudu koko projektin toimeenpanijoiden vallan alasajoon.
Tästä syystä äänestäminen seuraavissa vaaleissa on tärkeämpää kuin koskaan. Kehityksen suunnan on muututtava. Siihen vaaditaan kaikkien yhteisiä ponnisteluja.
Älkää vaietko ongelmista. Avautukaa kaikkialla, missä suinkin uskallatte ja kykenette. Teillä on reilu kaksi kuukautta aikaa toimia ennen vaaleja.
