Ketjun luettavuuden takia pyydän, että muut kuin Elina rajoittavat viestinsä kysymysten esittämiseen.
1. Voivatko euromaat mielestäsi jatkossakin harjoittaa itsenäistä finanssipolitiikkaa? Jos kyllä, miten varmistetaan budjettikuri? Jos ei, kuinka suuri osuus euromaiden budjetista tulisi päättää keskitetysti Brysselissä?
En näe että finanssipolitiikan keskittäminen Brysseliin lähivuosina on paitsi realistista, niin myöskään tavoiteltavaa. Kyllä euroalue toimii jos annetaan markkinatalouden toimia: sijoittajien ja lainanottajien on itse kannettava vastuu sijoituksistaan/velvoitteistaan. Euron (valuutan) uskottavuuden vuoksi on toki oleellista että sovitaan yhteisistä pelisäännöistä. Jos joku niitä toistuvasti rikkoo niin tämä maa on voitava poistaa jäsenlistalta jo ennen kun maa ajautuu vakaviin maksuvaikeuksiin.
Kirjoitus aiheesta:
http://elinalepomaki.fi/ajatukset/euroalueella-vitsit-vahissa2. Miten p&k-yritykset saadaan kasvamaan ja kansainvälistymään?
Tarvitsemme Suomeen enemmän pääomia, sekä kotimaista että ulkomaista. Kotimainen pääoma suojaa hieman paremmin siltä kehitykseltä jonka tiellä olemme jo nyt: Suomesta on kovaa vauhtia tulossa tytäryhtiötalous. Yksinkertaisimmillaan kyse on verotuksesta. Kotitalouksien (ei valtion!) on voitava laajemmin omistaa sekä pörssilistattuja että yksityisiä yrityksiä. Eli palkkatuloista on jäätävä jotain sukan varteen ja pääomaverotuksen pitää olla (myös kansainvälisessä vertailussa) kannattavaa. Myös startu-upien rahoitus pitää muokata uusiksi. Esim. Tekes ei ole tehtäviensä tasalla ja hassaa veronmaksajien rahoja.
Olen kirjoittanut tästä aika paljon, viimeksi eilen:
http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/66276-suomi-turhan-valtionomistuksen-jalkeenhttp://elinalepomaki.fi/ajatukset/kasvuyritykset-tuottamaan-yksityisella-rahoituksella3. Miten suhtaudut siihen, että valtio omistaa ei-strategista liiketoimintaa harjoittavia yhtiöitä?
Suhtaudun siihen erittäin kielteisesti. Myös ne tehtävät jotka valtio nykyisin määrittää strategisiksi / valtion erityistehtäviksi eivät mielestäni kaikilta osin sitä ole. Esimerkkinä vaikkapa rahapelit ja junaliikenne.
Viittaan eiliseen kirjoitukseeni:
http://elepomaki.puheenvuoro.uusisuomi.fi/66276-suomi-turhan-valtionomistuksen-jalkeen4. Kantasi perheverotukseen, lapsivähennykseen, lapsilisiin?
Olen itse tasaveron kannattaja ansiotuloissa mutta koska emme todennäköisesti vielä lähivuosina siihen pääse, uskon että paras tapa kannustaa muitakin kuin matalapalkkaisia perheitä/yksityishenkilöitä saamaan lapsia on perheverotus (toki yhteiskunnan tulee päättää haluaako se kannustaa ihmisiä saamaan lapsia - ainakin nykyisen eläkejärjestelmän rahoitus nojaa kyllä täysin uuteen sukupolveen).
Suomessa sorsitaan keskiluokkaisia perheitä. Kun perheeseen tulee lapsi, putoaa perheen tulotaso puoleen. Toinen vanhemmista jää vähintään joksikin aikaa pois töistä ja samalla kuitenkin menot kasvavat ilman että valtiolta saadu tuet näitä kompensoivat. Lapsilisä ei riitä mihinkään eikä ole järjellistä perustetta sille että se on progressiivinen. Sen pitäisi päinvastoin olla regressiivinen.
Matalan toimeentulon perheillä tilanne on päinvastainen. Esimerkiksi toimeentulotuella elävässä perheessä (ottamatta kantaa siihen ovatko tuet riittävän suuruiset), tulotaso nousee lapsen saannin myötä: toimeentulotuki ja asumistuki nousevat.
Kirjoituksiani aiheesta:
http://elinalepomaki.fi/ajatukset/lapsensaanti-ei-lisaa-keskiluokkaisen-perheen-tulojahttp://elinalepomaki.fi/ajatukset/hei-muijat-kotiin-sielta-jos-haluatte5. Miten vanhempainlomajärjestelmää tulisi kehittää?
Sikäli kuin perhevapaiden kustannuksia voi jakaa, niin ne tulisi jakaa lapsen molempien vanhempien kesken. Siitä ei kuitenkaan päästä mihinkään että suurin ongelma äidin työllistäjälle (varsinkin pienyritykselle) on äitiysloma lomana eikä rahana: täytyy hankkia sijainen, kouluttaa hänet, yrittää sitouttaa vaikka hän on määräaikainen, jne. Lopulta äidin paluusta ei ole varmaa tietoa: hän voi tulla 6kk päästä takaisin tai vasta 3v päästä. Yritä siinä sitten resursoida yritystäsi osaavalla henkilökunnalla siten että aikaa jää muuhunkin kuin henkilöstöpolitiikkaan.
Tämä on valitettava tosiasia eikä sitä oikein voi jakaa euromääräisesti yhteiskunnalle eteenpäin. Olen sitä mieltä että paikallista sopimista ja matalampaa irtisanomissuojaa tulisi suosia. Silloin voi ottaa sijaisenkin töihin vakituisella työsopimuksella mikä sitouttaa paremmin mutta hänestä pääsee myös helpommin eroon jos tarve niin vaatii.
6. Kantasi perustuloon ja kansalaispalkkaan?
Olen erittäin avoin kannattamaan perustulomallia. Perustulon osuus tulee kuitenkin olla tarpeeksi pieni että se kannustaa ottamaan kaikkea työtä vastaan. Se on erinomaisen hyvin yhdistettävissä tasaveromalliin, jossa on riittävän suuri verovapaa osuus.
7. Kantasi turkistarhaukseen?
Elinkeinoa pitää voida harjoittaa mutta samalla tuotantoeläimistä on pidettävä asianmukaista huolta (pätee samalla tavalla myös ruokaeläimiin). Tämä ei nykyisin kaikilta osin toteudu.
8. Kantasi yleiseen asevelvollisuuteen? Miten armeijaa ja maanpuolustusta tulisi kehittää?
http://elinalepomaki.fi/agenda/turvallisuus9. Viinit ruokakauppoihin. Kyllä vai ei?
Kyllä.
10. Keskiluokka on alkanut siirtää lapsiaan pois kouluista, joissa maahanmuuttajien osuus on suuri. Mitä asialle pitäisi tehdä?
Mielestäni vanhempien pitää saada vapaasti päättää mihin kouluun lapsensa laittavat. Tarvitsemme ylipäänsä enemmän vaihtoehtoja koulutukselle, myös enemmän yksityiskouluja (joita voidaan rahoittaa palvelusetelein tasapuolisesti kansalaisille).
(esim.
http://yle.fi/uutiset/teksti/kotimaa/2009/10/suomalaiset_karsastavat_maahanmuuttajavaltaisia_kouluja_1091057.html)