Äänestys

Pakkoruotsi vai pakkovenäjä?

Pakkoruotsi
2 (3%)
Pakkovenäjä
1 (1.5%)
Molemmat pakollisiksi
1 (1.5%)
Molemmat vapaaehtoisiksi
63 (94%)

Äänestäjiä yhteensä: 61

Kirjoittaja Aihe: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa  (Luettu 348436 kertaa)

TH

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 546
  • Liked: 11
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #30 : 25.07.2009, 19:09:21 »
Ruotsinkielisten opiskelukiintiöt tulee lakkauttaa kaikissa verovaroin kustannettavissa oppilaitoksissa.

Aldaronilla oli tähän liittyen ihan hyvä pointti: ruotsinkielisethän maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin suomenkieliset.

Siinä mielessä on ihan oikeutettua, että ruotsinkielinen pääsee verovaroin ylläpidettyyn korkeakouluun helpommin kuin suomenkielinen.

Eli siis jos tarjotaan ruotsinkielisille enemmän koulutusmahdollisuuksia ja he pitkälti tämän vuoksi ansaitsevat paremmin ja maksavat enemmän veroja, on oikeutettua tarjota heille jatkossakin enemmän opiskelupaikkoja? Melkoinen kehäpäätelmä.

Turkulaine

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 358
  • Liked: 64
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #31 : 25.07.2009, 19:11:11 »
Siinä mielessä on ihan oikeutettua, että ruotsinkielinen pääsee verovaroin ylläpidettyyn korkeakouluun helpommin kuin suomenkielinen.

Ei yksilön kuulu saada erityiskohtelua vain siksi että kuuluu "hyvään" tilastoitavaan väestönryhmään.
"Ei ole hyvä, jos talossa asuu pelkkiä maahanmuuttajia. Siitä tulee kaaos." -Nasir Abdullahi, Helsinki.

"Puheet Hämeen-Anttilan epärehellisyydestä ovat perusteettomia, sillä Hämeen-Anttilan rehellisyyden voi olettaa nousevan samalle tasolle valtaväestön kanssa vuosien saatossa." - Miniluv, Homma

Leikkimielinen pihapeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 259
  • Liked: 1
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #32 : 25.07.2009, 19:14:18 »
Eli siis jos tarjotaan ruotsinkielisille enemmän koulutusmahdollisuuksia ja he pitkälti tämän vuoksi ansaitsevat paremmin ja maksavat enemmän veroja

Ei se hyvin tienaaminen perustu pelkästään koulutukseen. Lisäksi pitää olla kotoa saatua kulttuurista pääomaa, eli pitää osata eliitin etiketti, omata oikeat kulttuurilliset mieltymykset, jne. Nämä seikat ovat suomenruotslaisilla luonnostaan kunnossa, joten korkeakoulu on heille kauttaaltaan luontainen ympäristö. He kuuluvat sinne.

Turkulaine

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 358
  • Liked: 64
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #33 : 25.07.2009, 19:14:31 »
Jos taas näin ei haluta, se on tietenkin ihan eri juttu. En kuitenkaan näe mitään reaalisia mahdollisuuksia saada merkittävää määrää kansanedustajia yksikielisyyslinjalle perustuslakia muuttamaan ja ruotsinkielisiä kouluja lakkauttamaan.
Ja hyvä niin.  

Minusta on väärin kysyä haluamisia muilta kuin asianomaisilta itseltään. Jos ruotsinkieliset haluavat käydä koulunsa ruotsiksi ja he kontribuioivat koulutusmäärärahoihin karkeasti sen minkä käyttävät, ei asian pitäisi kuulua edustuslaitoksen päätösvaltaan lainkaan. Paitsi jos hyväksytään demokratia enemmistön diktatuurina.
"Ei ole hyvä, jos talossa asuu pelkkiä maahanmuuttajia. Siitä tulee kaaos." -Nasir Abdullahi, Helsinki.

"Puheet Hämeen-Anttilan epärehellisyydestä ovat perusteettomia, sillä Hämeen-Anttilan rehellisyyden voi olettaa nousevan samalle tasolle valtaväestön kanssa vuosien saatossa." - Miniluv, Homma

Marjapussi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 172
  • Liked: 720
  • Kollaa Kestää
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #34 : 25.07.2009, 19:14:44 »
Ruotsinkielellä on ollut historiallisesti liikaa painoarvoa koulutuksessa ja julkishallinnossa. Minullekin aine oli mitä epämieluisin kaikkina opiskeluvuosinani. Tästä huolimatta ruotsin opiskelusta on ollut myöhemmin hyötyäkin työelämässä. Ruotsinkielen opiskelun ei tulisi olla pakollista peruskoulussa, mutta sen tulisi olla yksi valinnaisista kielistä vaikkapa yläasteella ja lukiossa opiskeleville olisi hyödyllistä opiskella ainakin kielen perusteet. Tuskinpa kaikkien julkishallinnon työtehtävissä olevien tarvitsisi osata ruotsia, mutta joissakin tehtävissä kuten terveydenhuollossa tämä taito olisi mitä suotavin. En näe mitään olennaista syytä pakottaa suomenruotsalaisia opiskelemaan vain suomeksi. Monipuolisesta kielitaidosta on hyötyä ja suurinosa heistä oppii suomenkielen muutenkin erinomaisesti.
Marokon kauhu oli sanansa mittainen eikä velipoikakaan jäänyt Aarnea pahemmaksi epätoivotun maahanmuuton estämisessä. Mutta kuka tulee torjumaan aiheettoman turvapaikkaturismin?

Totuusko?

  • Vieras
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #35 : 25.07.2009, 19:15:13 »
Ruotsinkielisten opiskelukiintiöt tulee lakkauttaa kaikissa verovaroin kustannettavissa oppilaitoksissa.

Aldaronilla oli tähän liittyen ihan hyvä pointti: ruotsinkielisethän maksavat keskimäärin enemmän veroja kuin suomenkieliset.

Siinä mielessä on ihan oikeutettua, että ruotsinkielinen pääsee verovaroin ylläpidettyyn korkeakouluun helpommin kuin suomenkielinen.

Siis olihan tämä sarkasmia, olihan?

Aldaron

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 830
  • Liked: 8
  • Pragmatisk vänsterkonservativ
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #36 : 25.07.2009, 19:20:53 »
Ongelmallista on myös se että moni suomenruotsalaisista osaa suomea erinomaisesti tai toisena kotikielenään ja silti joutuu lukemaan suomea vieraana kielenä samantyyppisin materiaalein kuin meidät on pakotettu opiskelemaan ruotsia. Järjetöntä.
Noinhan se oli joskus ennen, mutta ei se nykyisin noin toimi. Suomen kielen opinnot alkavat normaalisti jo 3. luokalla, mikä jo sinänsä asettaa ruotsinkielisen koulun käyneet parempaan asemaan kuin suomenkielisen koulun käyneet, jotka useimmiten alkavat lukea ruotsia vasta 7. luokalla. Vielä mielenkiintoisempi pointti on se, että ruotsinkielisissä kouluissa luokka jaetaan suomentuntien ajaksi kahteen ryhmään sen mukaan, osaavatko he jo suomea äidinkielentasoisesti vai eivät. Kaksikielisille lapsille oppiaineena on ns. modersmålsinriktad finska, joka vastaa tasoltaan suomenkielisen koulun äidinkielenopetusta, tosin tuntimäärä on sama kun niillä jotka lukevat suomea heille periaatteessa uutena kielenä.
Suomenkielisissä kouluissa ei ole vastaavaa "äidinkielisuuntautunutta ruotsia" kaksikielisille lapsille. Tämä on eräs syy, miksi valtaosa kaksikielisten kotien lapsista käy nykyisin koulunsa ruotsiksi, toisin kuin vielä pari vuosikymmentä sitten. Kaksikielisten perheiden taipumus sijoittaa lapsensa ruotsinkielisiin kouluihin kasvaa vuosi vuodelta, ja samoin kasvaa täysin suomenkielisten perheiden lapsille tarkoitettujen kielikylpypäiväkotien ja -koulujen suosio etenkin akateemisesti koulutettujen suomenkielisten vanhempien keskuudessa.  
« Viimeksi muokattu: 25.07.2009, 19:22:52 kirjoittanut Aldaron »
"Barbaren väljer vapen, du välja må som han,
när vilddjur öppnar gapen, ingen tanke tala kan"
- Pär Lagerkvist

"Men ändå kunde jag inte avstå från att söka mig till det omtöcknade förståndets gemenskap."
- Henrik Tikkanen

jeremies

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 122
  • Liked: 15
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #37 : 25.07.2009, 19:22:33 »
Noista opiskelijapaikoista ja varsinkin kauppatieteellisestä.

Katselin tuossa kauppatieteellisten tiedekuntien hakijamääriä ja sisäänpäässeiden suhdetta. Kaikkein vaikeinta oli päästä Helsingin kauppakorkeakouluun, vain 1/11 pääsykokeissa olleista pääsi sisään. Muissa kauppakorkeakouluissa/kauppatieteellisissä tiedekunnissa sisäänpääsy oli hieman helpompaa, tosin helpoimmillaankin vain 1/7 hakijasta pääsi sisään.

Sen sijaan Hankenille (Helsinki + Vaasa) oli pääsykokeissa heidän omien sivujensa mukaan 550 hakijaa ja sisään otettiin 224, eli puolet pääsykokeissa olleista!

Minusta tämä on täysin käsittämätöntä, että pelkkä ruotsinkielisyys on lähes automaatio ylimpään kauppatieteelliseen yliopistokoulutukseen Suomessa ja vielä käsittämättömämpää on, että joku vielä puolustaa nykyjärjestelmää.

Toivottavasti joku ottaisi asiakseen tasa-arvon ajamisen myös opiskelijavalinnoissa. Tätähän asiaa sivusi taannoin muun muassa Claes Andersson.

Totuusko?

  • Vieras
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #38 : 25.07.2009, 19:25:40 »
Ruotsinkielellä on ollut historiallisesti liikaa painoarvoa koulutuksessa ja julkishallinnossa. Minullekin aine oli mitä epämieluisin kaikkina opiskeluvuosinani. Tästä huolimatta ruotsin opiskelusta on ollut myöhemmin hyötyäkin työelämässä. Ruotsinkielen opiskelun ei tulisi olla pakollista peruskoulussa, mutta sen tulisi olla yksi valinnaisista kielistä vaikkapa yläasteella ja lukiossa opiskeleville olisi hyödyllistä opiskella ainakin kielen perusteet. Tuskinpa kaikkien julkishallinnon työtehtävissä olevien tarvitsisi osata ruotsia, mutta joissakin tehtävissä kuten terveydenhuollossa tämä taito olisi mitä suotavin. En näe mitään olennaista syytä pakottaa suomenruotsalaisia opiskelemaan vain suomeksi. Monipuolisesta kielitaidosta on hyötyä ja suurinosa heistä oppii suomenkielen muutenkin erinomaisesti.

Nuo perustelut tyyliin :"minullekin on ollut hyötyä...blaablaablaa" ovat aikansa eläneitä.

Kaikki muu kuin vapaaehtoinen ruotsinkielen opiskelu (kouluasteeseen katsomatta) on suomenkielisen enemmistön kyykyttämistä. Opiskelijavalinnat saman oppilaitoksen sisällä tulee olla yhdenvertaiset kaikkien hakijoiden suhteen. Ruotsinkielinen hakija EI VOI olla oikeutettu sisäänpääsyyn suomenkielistä hakijaa alemmalla pistemäärällä. Kaikki muu on suomenkielisen enemmistön kyykyttämistä.

mikkoellila

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 647
  • Liked: 737
  • Thybrim multo spumantem sanguine cerno. -Vergilius
    • Profiili
    • Sound System-blogi
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #39 : 25.07.2009, 19:29:34 »
En kuitenkaan näe mitään reaalisia mahdollisuuksia saada merkittävää määrää kansanedustajia yksikielisyyslinjalle perustuslakia muuttamaan ja ruotsinkielisiä kouluja lakkauttamaan.
Ja hyvä niin.  

Sinun mielestäsi on siis jättekiva, että kansanedustajien enemmistö on samaa mieltä kanssasi.

Samaa logiikkaa voi käyttää kuka tahansa multikultiuskovainen.

"En näe mitään reaalisia mahdollisuuksia saada merkittävää määrää kansanedustajia isänmaalliselle linjalle muuttamaan nykyistä maahanmuuttopolitiikkaa ja lakkauttamaan Somaliasta tulleiden turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksia. Ja hyvä niin."

Argumenttisi on siis muotoa "enemmistö poliitikoista on tällä hetkellä samaa mieltä minun kanssani, joten te minun kanssani eri mieltä olevat ette kuitenkaan saa tahtoanne läpi poliittisessa päätöksenteossa, läl-läl-lää".

Tuohan ei tietenkään ole mikään argumentti, vaan pelkkä kuvaus nykyisten kansanedustajien mielipiteistä.
En halua Euroopan yhteiskuntien muuttuvan sellaisiksi kuin Afrikan ja Lähi-idän yhteiskunnat. En usko afrikkalaisten ja lähi-itämaalaisten käyttäytyvän Euroopassa eri tavalla kuin Afrikassa ja Lähi-idässä. Tästä syystä vastustan Afrikan ja Lähi-idän väestöjen siirtymistä Eurooppaan.

Turkulaine

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 358
  • Liked: 64
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #40 : 25.07.2009, 19:31:14 »
Hakijoiden määrä on epäolennaista. Tuohan vain kertoo siitä ettei Hankeniin hae hirveän moni turhaan. Olennaista on se onko ruotsinkielisiä aloituspaikkoja kohtuuttoman paljon suhteessa ruotsinkieliseen väestöön. Ei 224 aloituspaikkaa kuulosta siltä että ruotsinkielisyys takaisi automaattisesti kauppatieteellisen koulutuksen. Ja kaipa sinne suomenkielinenkin saa hakea jos tykkää.

Kiintiöt ovatkin pepusta noin lähtökohtaisesti.
"Ei ole hyvä, jos talossa asuu pelkkiä maahanmuuttajia. Siitä tulee kaaos." -Nasir Abdullahi, Helsinki.

"Puheet Hämeen-Anttilan epärehellisyydestä ovat perusteettomia, sillä Hämeen-Anttilan rehellisyyden voi olettaa nousevan samalle tasolle valtaväestön kanssa vuosien saatossa." - Miniluv, Homma

Leikkimielinen pihapeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 259
  • Liked: 1
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #41 : 25.07.2009, 19:31:30 »
Sen sijaan Hankenille (Helsinki + Vaasa) oli pääsykokeissa heidän omien sivujensa mukaan 550 hakijaa ja sisään otettiin 224, eli puolet pääsykokeissa olleista!

Minusta tämä on täysin käsittämätöntä, että pelkkä ruotsinkielisyys on lähes automaatio ylimpään kauppatieteelliseen yliopistokoulutukseen Suomessa ja vielä käsittämättömämpää on, että joku vielä puolustaa nykyjärjestelmää.

Eiköhän koulutuspaikkoja pitäisi miettiä siltä kantilta, että miten ko. koulutuksen saaneet työllistyvät. Nimimerkki Aldaron kirjoitti näin:

Lainaus
todellisuudessa Hankenilta valmistuneet työllistyvät vähintään yhtä hyvin kuin HKK:lta valmistuneet

Jos tuo pitää paikkansa, voisi sen tulkita niin, että jos opiskelupaikkoja kauppatieteissä on liikaa, on tämä ylitarjonta ennemmin HKK:n kuin Hankenin ongelma. Olisiko vain niin, että bisneselämä on sellaista, että siellä on enemmän tarvetta ruotsin- kuin suomenkielisille osaajille? Eihän kunnon ekonomiksi tulla vain kirjoja lukemalla, kyllä lisäksi pitää osata keskustella sujuvasti golf-tasoituksista, rapujuhlista ynnä muista vastaavista jutskista.
« Viimeksi muokattu: 25.07.2009, 19:33:31 kirjoittanut Leikkimielinen pihapeli »

TH

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 546
  • Liked: 11
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #42 : 25.07.2009, 19:33:22 »
Muistaakseni toinen iltapäivälehdistä teki joitakin vuosia sitten kyselyn kansanedustajien keskuudessa pakkoruotsista. Enemmistö vastusti sitä. Lainmuutosta ei kuitenkaan ole tullut, koska asioista sovitaan puolueiden johtajien kesken, joita riviedustajat tottelevat.

jeremies

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 122
  • Liked: 15
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #43 : 25.07.2009, 19:35:46 »
Hakijoiden määrä on epäolennaista. Tuohan vain kertoo siitä ettei Hankeniin hae hirveän moni turhaan.
Uskotkohan nyt itsekään noita juttujasi. Tuttu tyttö valmistautui tiiviisti pääsykokeisiin 2.5 kuukautta eikä päässyt sisään, kun taas hänen ruotsinkielinen tuttavansi lukaisi puolitoista kertaa pääsykoekirjat läpi ja pääsi Hankenille.  

Mikseihän muuten Hanken ilmoita pääsykokeissa saatuja pistemääriä kuten muut kauppatieteelliset? Onkohan siellä jotain salailtavaa?

Leikkimielinen pihapeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 259
  • Liked: 1
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #44 : 25.07.2009, 19:38:35 »
Ruotsinkielinen hakija EI VOI olla oikeutettu sisäänpääsyyn suomenkielistä hakijaa alemmalla pistemäärällä. Kaikki muu on suomenkielisen enemmistön kyykyttämistä.

Yhteiskunta toimii siten, että varakkaammat kyykyttävät köyhempiään. Se on ihan luonnollista, eikä äidinkieli ole tässä asiassa kovin ratkaiseva tekijä.

Uskotkohan nyt itsekään noita juttujasi. Tuttu tyttö valmistautui tiiviisti pääsykokeisiin 2.5 kuukautta eikä päässyt sisään, kun taas hänen ruotsinkielinen tuttavansi lukaisi puolitoista kertaa pääsykoekirjat läpi ja pääsi Hankenille.

Kuulostaa vahvasti siltä, että tämän tutun tytön kaveri ymmärtää luonnostaan huomattavasti paremmin bisneksen päälle kuin ko. tuttu tyttö. Pääsykokeissa ei ylipäätään käsittääkseni kisata siitä, kuka on lukenut pääsykoekirjoja eniten.
« Viimeksi muokattu: 25.07.2009, 19:42:26 kirjoittanut Leikkimielinen pihapeli »

Turkulaine

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 358
  • Liked: 64
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #45 : 25.07.2009, 19:41:44 »
Uskotkohan nyt itsekään noita juttujasi. Tuttu tyttö valmistautui tiiviisti pääsykokeisiin 2.5 kuukautta eikä päässyt sisään, kun taas hänen ruotsinkielinen tuttavansi lukaisi puolitoista kertaa pääsykoekirjat läpi ja pääsi Hankenille.  

Uskon. Voisiko tuttu tyttö harkita Hankeniin menemistä? Lukemalla pääsykoekirjat luulisi pärjäävän niille jotka eivät lue.
"Ei ole hyvä, jos talossa asuu pelkkiä maahanmuuttajia. Siitä tulee kaaos." -Nasir Abdullahi, Helsinki.

"Puheet Hämeen-Anttilan epärehellisyydestä ovat perusteettomia, sillä Hämeen-Anttilan rehellisyyden voi olettaa nousevan samalle tasolle valtaväestön kanssa vuosien saatossa." - Miniluv, Homma

Totuusko?

  • Vieras
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #46 : 25.07.2009, 19:46:31 »
Oikeastaan koko kielikysymys kannattaisi pitää yksinkertaisena. On turhaa sotkea siihen työllistymisiä tai opiskelupaikkojen lukumäärää.

1. ruotsinkielen opiskelu valinnaiseksi kaikissa kouluasteissa

2. ruotsinkielen virallinen asema määräytyy kunnassa asuvien ruotsinkielisten määrän perusteella (jokin tarkemmin määritelty %-osuus kaikista kuntalaisista)

3. verovaroin ylläpidettävien oppilaitosten opiskelijavalinnat yhdenvertaisiksi (=kiintiöt pois)


Jos sattuu kuulumaan siihen "maailman lellityimpään vähemmistöön", saattaa nämä edellämainitut seikat vaikuttaa hyvinkin radikaaleilta muutoksilta, mutta kyseessä on kuitenkin vain oikeus ja kohtuus saattaa kaikki suomalaiset yhdenvertaisiksi äidinkieleen katsomatta. Se, että historian valossa on totuttu kyykyttämään valtaväestöä ruotsinkielisten kustannuksella, ei saa olla mikään itsestäänselvyys myös tulevaisuudessa. Maailma muuttuu ja me sen mukana, eikö totta?

mikkoellila

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 647
  • Liked: 737
  • Thybrim multo spumantem sanguine cerno. -Vergilius
    • Profiili
    • Sound System-blogi
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #47 : 25.07.2009, 19:52:29 »
Uskotkohan nyt itsekään noita juttujasi. Tuttu tyttö valmistautui tiiviisti pääsykokeisiin 2.5 kuukautta eikä päässyt sisään, kun taas hänen ruotsinkielinen tuttavansi lukaisi puolitoista kertaa pääsykoekirjat läpi ja pääsi Hankenille.  

Uskon. Voisiko tuttu tyttö harkita Hankeniin menemistä? Lukemalla pääsykoekirjat luulisi pärjäävän niille jotka eivät lue.

Sinun mielestäsi on siis ihan sama lukea ruotsinkielisiä pääsykoekirjoja suomenkielisenä kuin ruotsinkielisenä.

Voinko myydä sinulle Brooklynin sillan Martinsillan?
En halua Euroopan yhteiskuntien muuttuvan sellaisiksi kuin Afrikan ja Lähi-idän yhteiskunnat. En usko afrikkalaisten ja lähi-itämaalaisten käyttäytyvän Euroopassa eri tavalla kuin Afrikassa ja Lähi-idässä. Tästä syystä vastustan Afrikan ja Lähi-idän väestöjen siirtymistä Eurooppaan.

Aldaron

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 830
  • Liked: 8
  • Pragmatisk vänsterkonservativ
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #48 : 25.07.2009, 20:01:52 »
Ruotsinkielisten opiskelukiintiöt tulee lakkauttaa kaikissa verovaroin kustannettavissa oppilaitoksissa. Kaikki opiskelijat tulee saattaa samanarvoisiksi. Yksinkertaista, vai mitä?
"Ruotsinkielisten opiskelukiintiöitä" ei itse asiassa ole olemassakaan. Sen sijaan esim. Helsingin oikiksessa ja lääkiksessä on ruotsinkieliset linjat, joille pääsy ei ole kiinni hakijan virallisesta äidinkielestä. Niihin voi hakea jos a) on päässyt ylioppilaaksi ruotsinkielisestä lukiosta tai b) suorittaa tiedekunnan kielikokeen sen varmentamiseksi että selviää ruotsinkielisistä opinnoista tai c) on suorittanut edellä mainittua kielikoetta vaikeamman valtiollisen kielikokeen, joka vaaditaan yksikielisesti ruotsinkielisten kuntien niiltä virkamiehiltä jotka eivät ole saaneet koulutustaan ruotsiksi (sama pätee symmetrisesti suomenkielisten kuntien virkamiehiin).
Ruotsinkieliselle linjalle Helsingin lääkikseen tai oikikseen on helpompi päästä kuin suomenkieliselle, koska
a) Helsingin lääkikseen ja oikikseen on yleisesti ottaen vaikeampi päästä kuin yhteenkään muuhun lääkikseen ja oikikseen koko maassa.
b) Helsingin lääkis ja oikis ovat ainoat koko maassa jotka tarjoavat opetusta myös ruotsiksi, joten
c) ruotsinkieliselle linjalle näihin kahteen tiedekuntaan päässeiden prosentuaalisen osuuden koko maan kaikissa lääkiksissä ja oikiksissa aloittavista on mielellään oltava jossain järkevässä suhteessa ruotsinkielisistä kouluista ylioppilaiksi päässeiden prosentuaaliseen osuuteen kaikista uusista ylioppilaista. Yhteiskunnan intressi taas tulee kuvaan mukaan siten että valtiovalta haluaa taata tietyn minimimäärän sujuvaa ruotsia puhuvia lääkäreitä ja juristeja. Koska Helsingin lääkikseen ja oikikseen on vaikeampi päästä kuin maan muihin lääkiksiin ja oikiksiin, on edellä mainituista syistä täysin väistämätöntä, että näiden kahden tiedekunnan ruotsinkielisille linjoille on helpompi päästä kuin suomenkielisille. Kannattaa kuitenkin verrata myös siihen, miten helppoa tai vaikeaa on päästä lukemaan lääke- tai oikeustiedettä maan muissa yliopistoissa, ei vain Helsingissä.    
"Barbaren väljer vapen, du välja må som han,
när vilddjur öppnar gapen, ingen tanke tala kan"
- Pär Lagerkvist

"Men ändå kunde jag inte avstå från att söka mig till det omtöcknade förståndets gemenskap."
- Henrik Tikkanen

mikkoellila

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 647
  • Liked: 737
  • Thybrim multo spumantem sanguine cerno. -Vergilius
    • Profiili
    • Sound System-blogi
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #49 : 25.07.2009, 20:04:47 »
"Ruotsinkielisten opiskelukiintiöitä" ei itse asiassa ole olemassakaan. Sen sijaan esim. Helsingin oikiksessa ja lääkiksessä on ruotsinkieliset linjat, joille pääsy ei ole kiinni hakijan virallisesta äidinkielestä. Niihin voi hakea jos a) on päässyt ylioppilaaksi ruotsinkielisestä lukiosta tai b) suorittaa tiedekunnan kielikokeen sen varmentamiseksi että selviää ruotsinkielisistä opinnoista tai c) on suorittanut edellä mainittua kielikoetta vaikeamman valtiollisen kielikokeen, joka vaaditaan yksikielisesti ruotsinkielisten kuntien niiltä virkamiehiltä jotka eivät ole saaneet koulutustaan ruotsiksi (sama pätee symmetrisesti suomenkielisten kuntien virkamiehiin).   

Duh.

Luepa edellinen viestini.
En halua Euroopan yhteiskuntien muuttuvan sellaisiksi kuin Afrikan ja Lähi-idän yhteiskunnat. En usko afrikkalaisten ja lähi-itämaalaisten käyttäytyvän Euroopassa eri tavalla kuin Afrikassa ja Lähi-idässä. Tästä syystä vastustan Afrikan ja Lähi-idän väestöjen siirtymistä Eurooppaan.

Totuusko?

  • Vieras
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #50 : 25.07.2009, 20:14:04 »

"Ruotsinkielisten opiskelukiintiöitä" ei itse asiassa ole olemassakaan...

Loppu olikin tyypillistä puuta-heinää. Kyseessä on kiintiö, vääntää sitä mihin suuntaan hyvänsä.

Ruotsinkielinen linja olisi ehkä jotenkin vielä hyväksyttävissä, mikäli opiskelupaikkojen lukumäärä suhteutettaisiin samassa suhteessa ruotsinkieliset/ruotsinkielisten aloituspaikat ja suomenkieliset/suomenkielisten aloituspaikat välillä. Koska nykytilanteessa on selkeä yliedustus ruotsinkielisten eduksi, on kyseessä valtaväestöä syrjivä oppilasvalinta.

Turkulaine

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 358
  • Liked: 64
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #51 : 25.07.2009, 20:27:03 »
Sinun mielestäsi on siis ihan sama lukea ruotsinkielisiä pääsykoekirjoja suomenkielisenä kuin ruotsinkielisenä.

Mistä johdat tuollaista suopaa? Se on täysin tietenkin yksilöstä kiinni. Tosiasia on että ruotsinkielisiä hakeutuu suomenkielisiin kouluihin ja suomenkielisiä ruotsinkielisiin. Ja Hankeniinhan pääsee täällä esitetyn perusteella lähes lukematta joten ei pitäisi olla mitään hätää.

Täysin älytöntä vedota johonkin hakijamääriin kun se mikä merkitsee on minkälaista opiskelijamateriaalia pääsee sisään. Se on aivan sama hakeeko koulutukseen viidensadan sijaan 5000 ihmistä jos näistä 4500 ei ole riittävän lahjakkaita tai ahkeria päästäkseen sisään. Toistan, jos aloituspaikkoja on kohtuuttomasti enemmän kuin väestön määrä edellyttää on niitä "liikaa".
"Ei ole hyvä, jos talossa asuu pelkkiä maahanmuuttajia. Siitä tulee kaaos." -Nasir Abdullahi, Helsinki.

"Puheet Hämeen-Anttilan epärehellisyydestä ovat perusteettomia, sillä Hämeen-Anttilan rehellisyyden voi olettaa nousevan samalle tasolle valtaväestön kanssa vuosien saatossa." - Miniluv, Homma

mikkoellila

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 647
  • Liked: 737
  • Thybrim multo spumantem sanguine cerno. -Vergilius
    • Profiili
    • Sound System-blogi
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #52 : 25.07.2009, 20:33:39 »
Sinun mielestäsi on siis ihan sama lukea ruotsinkielisiä pääsykoekirjoja suomenkielisenä kuin ruotsinkielisenä.

Mistä johdat tuollaista suopaa?

Siitä, että suosittelet suomenkielisille hakeutumista ruotsinkielisiin yliopistoihin.

Sinun mielestäsi ei siis ole suomenkieliselle opiskelijanuorukaiselle mikään ongelma a) lukea ruotsinkielisiä pääsykoekirjoja, b) käydä ruotsinkielisillä luennoilla vuosien ajan, c) suorittaa ruotsinkielisiä tenttejä vuosien ajan.

Täysin älytöntä vedota johonkin hakijamääriin kun se mikä merkitsee on minkälaista opiskelijamateriaalia pääsee sisään. Se on aivan sama hakeeko koulutukseen viidensadan sijaan 5000 ihmistä jos näistä 4500 ei ole riittävän lahjakkaita tai ahkeria päästäkseen sisään. Toistan, jos aloituspaikkoja on kohtuuttomasti enemmän kuin väestön määrä edellyttää on niitä "liikaa".

En ole vedonnut hakijamääriin, vaan nimenomaan opiskelijamateriaaliin.

Olisi mielenkiintoista tehdä esim. ÄO-testi suomenkielisille ja ruotsinkielisille oikeustieteellisen ja lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoille tai kauppakorkeakoulujen opiskelijoille.

Olisi myös mielenkiintoista selvittää heidän yo-todistuksiensa arvosanat tai esimerkiksi lukion päästötodistuksen ja peruskoulun päästötodistuksen keskiarvot.

Ruotsinkielisten korkeakouluopiskelijoiden joukossa on todennäköisesti paljon enemmän niitä, jotka olivat peruskoulussa ja lukiossa 7:n tai 8:n oppilaita. Joukossa on jopa 6:n oppilaita.
En halua Euroopan yhteiskuntien muuttuvan sellaisiksi kuin Afrikan ja Lähi-idän yhteiskunnat. En usko afrikkalaisten ja lähi-itämaalaisten käyttäytyvän Euroopassa eri tavalla kuin Afrikassa ja Lähi-idässä. Tästä syystä vastustan Afrikan ja Lähi-idän väestöjen siirtymistä Eurooppaan.

Aldaron

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 830
  • Liked: 8
  • Pragmatisk vänsterkonservativ
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #53 : 25.07.2009, 20:37:19 »

"Ruotsinkielisten opiskelukiintiöitä" ei itse asiassa ole olemassakaan...

Loppu olikin tyypillistä puuta-heinää. Kyseessä on kiintiö, vääntää sitä mihin suuntaan hyvänsä.

Ruotsinkielinen linja olisi ehkä jotenkin vielä hyväksyttävissä, mikäli opiskelupaikkojen lukumäärä suhteutettaisiin samassa suhteessa ruotsinkieliset/ruotsinkielisten aloituspaikat ja suomenkieliset/suomenkielisten aloituspaikat välillä. Koska nykytilanteessa on selkeä yliedustus ruotsinkielisten eduksi, on kyseessä valtaväestöä syrjivä oppilasvalinta.
Se olisi "ruotsinkielisten kiintiö" mikäli se olisi rajoitettu vain äidinkieleltään virallisesti ruotsinkielisiin. Ruotsinkieliselle linjallehan voi hakea kuka hyvänsä joka osaa ruotsia tarpeeksi hyvin, ja se on ihan eri asia. Noiden linjojen aloituspaikkojen määrä on sinänsä pelkkää hienosäätöä ja siitä voi järkevästi keskustella vain jos kaivamme jostain esille vähän lukuja toisaalta ruotsinkielisistä kouluista valmistuneiden ylioppilaiden prosentuaalisesta osuudesta koko maan uusista ylioppilaista ja toisaalta ruotsinkielisen linjan (lääkiksessä tai oikiksessa) aloituspaikkojen prosentuaalisesta osuudesta koko maan oikisten ja lääkisten aloituspaikoista.
En voi edes suoralta kädeltä sanoa, onko lääkiksen tai oikiksen aloituspaikoissa todella yliedustus kuten oletat. Kaupallisen alan korkea-asteen opinnoissa taas tiedän, että yliedustus on olemassa. Ilmeisenä syynä siihen on Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo. Jos lähtökohdaksi otetaan elinkeinoelämän tosiasialliset tarpeet, Hankenilla itse asiassa ei kouluteta liikaa väkeä, koska, kuten jo totesin, Hankenilta valmistuneet sijoittuvat työmarkkinoille vähintään yhtä hyvin kuin suomenkielisen kauppakorkeakoulun käyneet.
Sekä Hankenilla että Helsingin lääkiksen ja oikiksen ruotsinkielisillä linjoilla luonnollisesti opiskelee myös paljon suomenkielisistä kouluista valmistuneita. Kannattaakin olla nukkumatta koulun ruotsintunneilla...
"Barbaren väljer vapen, du välja må som han,
när vilddjur öppnar gapen, ingen tanke tala kan"
- Pär Lagerkvist

"Men ändå kunde jag inte avstå från att söka mig till det omtöcknade förståndets gemenskap."
- Henrik Tikkanen

Turkulaine

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 358
  • Liked: 64
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #54 : 25.07.2009, 20:54:49 »
Sinun mielestäsi ei siis ole suomenkieliselle opiskelijanuorukaiselle mikään ongelma a) lukea ruotsinkielisiä pääsykoekirjoja, b) käydä ruotsinkielisillä luennoilla vuosien ajan, c) suorittaa ruotsinkielisiä tenttejä vuosien ajan.

En tiedä kenestä suomenkielisestä opiskelijanuorukaisesta puhut mutta kyllä niitä on jotka siihen pystyvät. Tuttavapiiriin noita kuuluu useita ja yksi on sellainen kaveri joka ei ole koskaan ollut erityisen lahjakas oppimaan kieliä. Kyllä siellä ÅA:ssa silti diplomi-insinööriksi luki ihan aikataulussa ja nyt toimii erittäin hyvässä koulutustaan vastaavassa suomenkielisessä työpaikassa.
"Ei ole hyvä, jos talossa asuu pelkkiä maahanmuuttajia. Siitä tulee kaaos." -Nasir Abdullahi, Helsinki.

"Puheet Hämeen-Anttilan epärehellisyydestä ovat perusteettomia, sillä Hämeen-Anttilan rehellisyyden voi olettaa nousevan samalle tasolle valtaväestön kanssa vuosien saatossa." - Miniluv, Homma

Totuusko?

  • Vieras
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #55 : 25.07.2009, 20:59:27 »

Se olisi "ruotsinkielisten kiintiö" mikäli se olisi rajoitettu vain äidinkieleltään virallisesti ruotsinkielisiin. Ruotsinkieliselle linjallehan voi hakea kuka hyvänsä joka osaa ruotsia tarpeeksi hyvin, ja se on ihan eri asia.

Ihan maalaisjärkikin riittää kertomaan, että kiintiöstä on kyse. Lillukanvarsiahan voi kirjoitella asiasta ja asian vierestä.

Noiden linjojen aloituspaikkojen määrä on sinänsä pelkkää hienosäätöä ja siitä voi järkevästi keskustella vain jos kaivamme jostain esille vähän lukuja toisaalta ruotsinkielisistä kouluista valmistuneiden ylioppilaiden prosentuaalisesta osuudesta koko maan uusista ylioppilaista...
...En voi edes suoralta kädeltä sanoa, onko lääkiksen tai oikiksen aloituspaikoissa todella yliedustus kuten oletat...

Epäilen, että et ole ihan rehellinen tässä asiassa. Todennäköisesti tiedät ihan riittävällä tarkkudella aloituspaikkojen vinoutuman ruotsinkielisten ja suomenkielisten välillä. Samoin ylioppilastutkinnon suorittaneiden määrät löytyy tilastoista. Ainkin muutaman vuoden takaisia tilastoja voi tarkastella useammallakin pakkoruotsi-aiheisista sivustoista.

Ei viitsitä epäillä toisten rehellisyyttä, vaan lähdetään siitä, että jokainen on kirjoituksissaan tosissaan. Näistä aloituspaikoista on tarkat tiedot ja ne voi esittää


EDIT:

Turjalaisen blogissa on ihan hyvä kirjoitus kiintiöistä. Liitteenä on myös ihan tilastoitua dataa.
« Viimeksi muokattu: 25.07.2009, 21:28:50 kirjoittanut IDA »

Leikkimielinen pihapeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 259
  • Liked: 1
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #56 : 25.07.2009, 21:42:47 »
Kaupallisen alan korkea-asteen opinnoissa taas tiedän, että yliedustus on olemassa. Ilmeisenä syynä siihen on Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo.

Mistä tämä Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo mielestäsi johtuu? Onko siellä pätevämmät opettajat kuin suomenkielisillä kauppatieteilijöitä kouluttavilla opinahjoilla?

Aldaron

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 830
  • Liked: 8
  • Pragmatisk vänsterkonservativ
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #57 : 25.07.2009, 22:01:43 »
Kaupallisen alan korkea-asteen opinnoissa taas tiedän, että yliedustus on olemassa. Ilmeisenä syynä siihen on Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo.

Mistä tämä Hankenin tutkintojen huomattavan korkea markkina-arvo mielestäsi johtuu? Onko siellä pätevämmät opettajat kuin suomenkielisillä kauppatieteilijöitä kouluttavilla opinahjoilla?
En usko että Hankenin ja esim. HKKK:n (nykyisin HSE:n) opetuksen tasossa on sinänsä mitään oleellista eroa (aineesta riippuen voi vähän vaihdella). Sekä Hankenin että HKKK:n/HSE:n tutkintojen kansainvälinen status on kohtalaisen korkea. Tärkein syy siihen ilmiöön johon viittasin on siinä, että täysin sujuvaa ruotsia (siis täysin sujuvan suomen lisäksi) osaavilla ekonomeilla on kysyntää meikäläisillä työmarkkinoilla.    
« Viimeksi muokattu: 25.07.2009, 22:21:06 kirjoittanut Aldaron »
"Barbaren väljer vapen, du välja må som han,
när vilddjur öppnar gapen, ingen tanke tala kan"
- Pär Lagerkvist

"Men ändå kunde jag inte avstå från att söka mig till det omtöcknade förståndets gemenskap."
- Henrik Tikkanen

Leikkimielinen pihapeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 259
  • Liked: 1
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #58 : 25.07.2009, 22:10:02 »
Tärkein syy siihen ilmiöön johon viittasin on siinä, että täysin sujuvaa ruotsia (siis täysin sujuvan suomen lisäksi) osaavilla ekonomeilla on kysyntää meikäläisillä työmarkkinoilla.

Kuinka suuri osa Hankenin opiskelijoista puhuu täysin sujuvaa suomea?

Aldaron

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 830
  • Liked: 8
  • Pragmatisk vänsterkonservativ
    • Profiili
Vs: Keskustelua ruotsin kielen asemasta Suomessa
« Vastaus #59 : 25.07.2009, 22:19:34 »
Tärkein syy siihen ilmiöön johon viittasin on siinä, että täysin sujuvaa ruotsia (siis täysin sujuvan suomen lisäksi) osaavilla ekonomeilla on kysyntää meikäläisillä työmarkkinoilla.

Kuinka suuri osa Hankenin opiskelijoista puhuu täysin sujuvaa suomea?
Varsin suuri enemmistö. Täysin sujuvaa suomea puhuvat
a) suomenkielisestä koulusta valmistuneet
b) perhetaustaltaan täysin kaksikieliset, joita siellä taitaa nykyisin jo olla enemmän kuin yksikielisen kodin kasvatteja
c) jokseenkin kaikki ne täysin ruotsinkielistaustaiset jotka ovat kotoisin esim. Pääkaupunkiseudulta tai muilta alueilta joilla suomi on valtakielenä.
"Barbaren väljer vapen, du välja må som han,
när vilddjur öppnar gapen, ingen tanke tala kan"
- Pär Lagerkvist

"Men ändå kunde jag inte avstå från att söka mig till det omtöcknade förståndets gemenskap."
- Henrik Tikkanen