Kirjoittaja Aihe: 2011-023-01 VL: Vihreät: Ulkomaalaisten korkeakoulutus pidettävä ilmaisena  (Luettu 8860 kertaa)

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 475
  • Liked: 22146
  • et fabrum untolerant sensitivo
Lainaus
Kuinka moni teistä viimeeksi kirjoitti monta sivua teksitä lyijykynällä?

Riittääkö 40 A-4:sta viikossa nyt viimeiset 4 kuukautta? OK mukana on myös piirustuksia. mutta silti vain muutama sivu.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Iloveallpeople

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 153
  • Liked: 2767
Tietokoneen käyttö kirjoituksiin olisi ihan tervetullutta. Internet sen sijaan on ongelmallisempi, koska sen käyttöä ei voi aukottomasti rajata tehtävään sopivaksi. Vastauksen voi teetättää vaikka kaverilla.

Tuskinpa tuota kaverilla tarvitsisi/kannattaisi teetättää. Ylioppilaskoe on hyvin tärkeä vaihe jatkokoulutuksen kannalta. Uskoisin, että ylioppilaskokelas olisi valmis panostamaan ainakin 1000€ hyvään arvosanaan, jolla pääsee opiskelemaan hyväpalkkaiseen työhön. Kokelaita on joka kevät kolmisenkymmentä tuhatta. 1000€ X 30000= 30 000 000€. 30 miljoonalla saisi jo kerättyä aika asiantuntevan raadin tekemään ylioppilaskokeita, jotka sitten lähetettäisiin kaikille palvelun ostaneille kokelaille ja varmasti jäisi palvelun myyjällekin vielä katetta. Tarkastajillehan tämä toki olisi mukavaa, kun jokaisen vastaus olisi identtinen.
"Kun poliitikko pakotetaan lähtemään paikaltaan tai suljetaan puolueesta tiedotusvälineiden painostuksen vuoksi, ei kyse ole mistään punavihreästä salaliitosta, vaan juuri siitä, miten demokratian pitääkin toimia."  (käännös) - Lasse Garoff

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 927
  • Liked: 38026
Lainaus
Haku- ja käyttötaidon pitäisi olla kuitenkin tietotekniikan suhteen hallussa näinä päivinä viimeistään ala-asteen lopussa, enkä keksi miksi sitä pitäisi mitata nimenomaan ylioppilaskirjoituksissa.
Peruskoululaisten ja lukiolaisten tietotekniset taidot ovat monilla uskomattoman huonoja. Peruskouluissa ja lukioissa ei ole vieläkään pakollista atk-opetusta, vaikka olisi jo korkea aika siihen. Suurella osalla lukiolaisistakin tietokoneen käyttö rajoittuu pelaamiseen ja perusjuttuihinkaan ei riitä taidot.

Toivoakseni tuo puute voitaisiin sekä korjata että osaaminen testata paljon ennen ylioppilaskirjoituksia, vieläpä niin että se mitattaisiin erillään eikä suinkaan yhdistettynä jotenkin toiseen aiheeseen pakosta nivellettynä.
"Voi sen sanoa, paitsi ettei oikein voi, koska sillä antaa samalla avoimen valtakirjan EU:ssa tapahtuvalle mielivallalle."
- ApuaHommmaan siitä, voiko sanoa Venäjän tekevän Ukrainassa siviilien kidutusmurhia ja voiko ne tuomita.

LyijyS

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 537
  • Liked: 219
Lainaus
Tietokoneen muistille kykenee laittamaan erittäin suuren määrän "tietoa". Tälläinen järjestelmä pudottaa perussuomalaisen yleistiedon jollekin paskastanin/mogadishun kamelikuskin tasolle.
Mitä tarkoitat yleistiedolla? Osaa ulkoa Simo Häyhän nimen?

Tarkoittanet Aarne Juutilaista, jonka veli sai tuplana II luokan marskinristin? Nykypäivän nuorisolla on keskimääräisesti heikot perustiedot päässään. Virheet ja muut  stallarit pyrkivät saamaan Suomesta jonkun bantustanin, jossa ei ole oppivevollisuutta.

Mainitsin Simo Häyhän, koska ajattelin sen avatarisi perusteella olevan aiheena sinua lähellä. En tiennyt itse kuka kuvassa on. Ja kuten jo ensimmäisessä viestissä sanoin, vihreät ovat tässä asiassa jopa hieman jälkijunassa. Kokoomusvetoiset oaj ja opetusministeriö ovat jo pohtineet tätä asiaa pidempään ja antaneet pilottikokeiluille suostumuksen.
« Viimeksi muokattu: 01.03.2011, 18:57:51 kirjoittanut LyijyS »

AlaKumi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 86
  • Liked: 3
Itse en kyllä yhdy edellisiin. Mitä hyötyä saavutetaan vaikka äidinkielenkirjoitusten tekemisellä tietokoneella?

Vaikka tietokone syrjäyttää käsinkirjoitettua tekstiä niin kyllä käsin joutuu vielä kirjoittamaan, siksi sitä tulee opetella. On monen harakanvarpaista niin mahdotonta saada selvää. Entä ne lisäkulut ja käytön vaiva joita 100 uuden tietokoneen hankkiminen (uusiminen muutaman vuoden välein) aiheuttaa keskiverto lukiossa.


Koneella tuotettuna koe vastaa enemmän sitä, mitä reaalimaailmassa tehdään. Koneen antaminen kaikille tasoittaa erilaisten vammojen vaikutusta. Nyt vain osa saa käyttää konetta. Lisäksi koneen käyttö mahdollistaa arvostelun tehostamisen ja vaikka arvostelun nimettömänä. Lisäksi kyse yksinkertaisesti on siitä, että tämä on nykyaikaa. Miksi ihmeessä tässä pitäisi jämähtää jollekin 1950-luvulle?

Siinä olen kanssasi samaa mieltä että tietokoneella tehtävä YO vastaa paljon paremmin työelämää. Tietokoneen käyttö tehostaa arvostelua, no en nyt tiedä. Itse luen tekstiä kaikista mieluiten paperilta, on siihen virheiden merkkauskin punakynällä selkeintä. Nimettömyydelle en löydä tarvetta, toisaalta se onnistuu myös paperiversiossa antamalla jokaiselle oppilaalle numero joka merkataan kokoeeseen nimen sijasta.

Jonkin asian muutaminen vain siksi että se on "nykyaikaa" tuntuu hullulta. Voiko  monikulttuurisuuden välttämättömyyttä perustella sillä että se nyt vaan on nykyaikaa? Miksi jämähtää johonkin 1980-luvun monokulttuurisuuteen?

Lainaus
Tietokoneella kirjoittamisen etu on se, että tekstinpätkiä voi siirrellä paikasta toiseen tai lisätä väliin tai poistaa kokonaan hyvin nopeasti. Kirjoituksen ei siis tarvitse tulla heti kerralla oikeassa järjestyksessä paperille. Näin se oikeissa töissäkin tehdään, miksi harjoitella koulussa ikivanhalla tavalla?

Olen ehdottomasti samaa mieltä tekstinmuokkauksen helppoudesta tietokoneella. YO:ssa tätä "simuloidaan" kirjoittamalla ensin raakaversio josta sitten kirjoitetaan kuulakärkikynällä lopullinen versio. Versioiden välissä voi luonnollisesti heitellä kappaleita mielensämukaan. Tämä onkin paperikokeen ainoa puute, joka tosin koskee vain äidinkieltä. Muissa aineissa (reali pieni poikkeus) kirjoitukset ovat varsin lyhyitä.

Tietokoneesta olisi vain puhdasta haittaa matikassa tai fysiikassa(reali). Onnistuuko kaikilta toisen asteen yhtälön ratkaisutavan kirjoittaminen exelillä tai wordillä? Entä sen piirto xy-kuvaajan? Kuluuko matematiikan tunnit tulevaisuudessa exeliä harjoittaessa eikä sitä matematiikka?


Hippo

  • Vieras
Esim. Tanskassa lukiolaisilla on kirjoituksissaan käytössä henkilökohtainen tietokone ja verkkoyhteys.

Ja esim. Englannissa ei tätä nykyä tunnusteta lainkaan tanskalaista yo-tutkintoa.

Muutenkin olet aika hyvin sisäistänyt alan edistyspropagandan.

Hippo

  • Vieras
Tämä lähestymistapa toimii vasta, kun tietty määrä tietoa on opittu ulkoa ja on passiivisesti hallussa. Muutoin vaikka hiiren klikkauksen päässä olisi kaikki maailman tieto, se jää vain jäsentymättömäksi massaksi vailla muotoa tai mitään oikeaa lähentelevää merkitystä.

Juuri näin. Konstruktiivinen oppimisteoria ilman vanhaa kunnon behaviorismia on pahimman laatuista huuhaata. Ilman ulkoa opittuja perusasioita ei voi mitenkään luoda maailmasta mitään selkeätä rakennelmaa päähänsä. Pelkkä lähteiden kriittinen tarkastelu ei johda mihinkään jos päässä ei ole mitään aiemmin opittua ajattelun rakennusaineena.

hammerzeit

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 980
  • Liked: 71
Tietokoneen ja netin käyttö tulee joka tapauksessa kirjoituksiin, kysymys on vain siitä mikä aika tuohon kuluu. Ensi vuonna alkaa jo ymmärtääkseni pilottikokeilut valituilla kouluilla. Nykyinen malli, jossa oppilas kirjoittaa käsin lyijykynällä ja vielä tietyissä kokeissä puhtaaksi kuivamustekynällä on auttamatta aikansa elänyt? Kuinka moni teistä viimeeksi kirjoitti monta sivua teksitä lyijykynällä?

Viimeksi? Kaksi viikkoa sitten erään ohjelmointikurssin tentissä, johon kuului ~10 sivun koodaustehtävä -- paperille, tietenkin. Söikö miestä? Hieman! Ja tämä on vielä aika paljon monimutkaisempi aihe kuin joku parin sivun essee Punahilkan symboliikasta. Voin kertoa, että on huikea kokemus, kun kahdeksan sivun jälkeen tajuaa, että ohjelman alkupuolelta on unohtunut jotain oleellista. Onneksi yliopistollakin ollaan siirtymässä kohti sähköisiä tenttejä, joissa saman asian saa tehdä tietokoneella.

Mutta: tämä ei ole lainkaan sama asia kuin se, että tentissä saa olla käytössä verkkoyhteys. Toki yliopistollakin on kirjatenttejä, joissa saa pitää mukana kurssikirjaa, mutta tällöin kysymykset eivät olekaan muotoa "kuka murhasi arkkiherttua Ferndinandin", vaan paljon laajempien kokonaisuuksien hahmottamista ja tiedon soveltamista, joka ei oikeastaan onnistuisi edes ilman kirjaa.

Lisäksi tentin laatija tietää myös tarkalleen, mitä tietoa tentattavilla on käytössään ja voi näin suunnitella tentin, jossa pitää tietää myös ulkopuolisia asioita. Jos käytössä on nettiyhteys, kaikki rajoitukset poistuvat.

Jos ylppäreissä ollaan menossa tähän suuntaan niin mikäs siinä. Itse pelkään vain, että tämäkin juttu valmistellaan ns. paskat housussa ja kohta käy niin, että päästään iloisesti yllättymään, kun kaikki lapset kirjoittivat matikasta L:n (Wolfram Alphan avulla).
« Viimeksi muokattu: 02.03.2011, 18:08:54 kirjoittanut hammerzeit »
A war is easily won if your enemy does not know he is fighting.

nimetönkeskustelija

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 943
  • Liked: 1864
Jopa mokutuksen mallimaa Ruotsi lopetti tämän hölmöilyn. Suomessa ei tietenkään käy laatuun.
Eikö jokaiselle tullut jos selväksi että kommunismi ei ole koskaan toiminut missään? Mistä näitä uusmarxisteja oikeen sikiää?

Iloveallpeople

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 153
  • Liked: 2767
Apuvälineisiin liittyen monissa Ruotsin kunnissa oppilaat saavat käyttää kännykkää kokeiden aikana.

Lainaus
Ruotsissa on syntynyt erikoinen kiista matkapuhelinten käytöstä kouluissa. Kiista sai alkunsa, kun kävi ilmi, että monissa kouluissa puhelinta saa pitää mukana ja jopa päällä kokeiden aikana. Käytännön puolustajat ovat vastanneet vilppepäilyihin sanomalla, että matkapuhelin on nykyisin perusoikeus. Ruotsalaiskoululaiset tietävätkin, että modernilla kännykällä voi harrastaa vilppiä vaikkapa hakemalla netistä apua kielikokeissa.

YLE: ILMIÖITÄ: Kansankodissa kännykkä käy kokeissakin

Lisäksi uutisessa todetaan osan Ruotsin kouluista olevan muutenkin aivan retuperällä.

Lainaus
Kännykkäkriisi on vain yksi esimerkki Ruotsin koulun ongelmista - opetuksen taso on ollut laskussa, ja jotkut koulut tuntuvat olevan aika lailla sekaisin.

Ruotsalaiset ovat aivan sekaisin ja vihreät yrittävät viedä Suomea samalle tuhon tielle.
"Kun poliitikko pakotetaan lähtemään paikaltaan tai suljetaan puolueesta tiedotusvälineiden painostuksen vuoksi, ei kyse ole mistään punavihreästä salaliitosta, vaan juuri siitä, miten demokratian pitääkin toimia."  (käännös) - Lasse Garoff

Typoko

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 16
  • Liked: 0
Hei!

Olen samaa meiltä, että koneiden tulisi tulla käyttöön yo-kirjoituksiin. Ei välttämättä kaikkiin aineisiin, mutta kieliin ainakin. Tehtävät, jossa kieliasu on tärkeää, olisi huomattavasti helpompi kirjoittaa koneella kuin käsin, varisnkin jos ei ole mikään velho kielissä. Kirjoittaessa tekstiä on huomattavasti helpompi jäsennellä teksti järkevästi ja siirrellä osia paikasta toiseen. Tämä on asia mikä itseltä jäi tekemättä kirjoituksissa. Äidinkielen lisäksi muissakin kielissä on yleensä essee tai kaksi, jotka olisivat varmasti mielekkäämpiä tietokoneella tehtyinä.

Näen kuitenkin tässä aika isoja ongelmia. Ensiksi ottaisin esille koneen käytön. Vaikka nykyään monet teinit pyörivät nykyään netissä ja pelailevat pelejä, ei se tarkoita, että hellä olisi minkäänlaista käsitystä tietokoneen käytöstä. Olen itse ollut "kesätyttöjen" toiminnasta vastaamassa, ja oi sitä ilon riemua! Olisi työuraakin ajatellen erittäin hyödyllistä, että kouluissa otettaisiin pakollisia tekstinkäsittelykursseja, jos sellaisia nyt ei vielä ole. Kursseilla voitaisiin myös tehdä jotain hyödyllistä sen sijaan, että lisätään muurahaisia tekstin ympärille. Näillä kursseilla voisi vaikka kirjoittaa aineita ja siellä käytäisiin läpi, miten tekstiä kannattaa jäsentää ja mistä tarvittavia ominaisuuksia löytyy. Sitä voisi ajatella vaikka äidinkielen lisäkurssina.

Toisena näen ongelmana jo aikaisemmin mainitut resurssitarpeet. Harva koulu pystyisi hankkimaan massiivisia määriä yhtä tehokkaita koneita. En ole varma miten muualla, mutta käymissä kouluissani oli usein jostain lahjoituksena saatuja koneita pääosin käytössä. Koneiden asettelu olisi myös aika mielenkiintoinen näky salissa...

Kolmantena hankaluutena näkisin itse kokeet. Mistä löydettäisiin sellainen osaaja, joka tekisi kokeet niin, että ne toimisivat 100% varmuudella ja olisivat intuatiiviset. YO-kokeet ovat sentään samanlaiset koko Suomessa, joten niitä ei tarvitsisi tehdä kuin joitain vuodessa, mutta tavallisiin kokeisiin tällaista ei voi edes toivoa. Maksimissaan aineet voisi tehdä koneilla, mutta mikään monimutkaisempi ei varmaankaan onnistuisi.

On myös mielenkiintoista, pitäisikö teksitnkäsittelyohjelmassa olla käytössä kirjoitusvirheiden korjaus? Todellisuudessa kuitenkin se on käytössä.

pelle12

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 686
  • Liked: 82
 Ilmaisena? Eiköhän vihermarsilaiset tarkoita maksuttomana? Jokainen vähänkin asioita ymmärtävä tajuaa, ettei mikään ole ilmaista (paitsi tietysti ulkomaiselle opiskelijalle, joka ottaa hyödyn ja jättää laskun suomalaiselle veronmaksajalle).

kohmelo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 984
  • Liked: 172
  • Olutkellarissa kyyhöttävä hompanssi - SKP
Ruotsi pisti opinnot maksullisiksi EU:n ulkopuolelta tuleville. Seurauksena  ulkkarien hakemukset korkeakouluihin ovat tippuivat kahdella kolmasosalla.

http://www.thelocal.se/33606/20110505/
Lainaus
Swedish unis suffer drop in foreign admissions

Since the government introduced fees for non-EU students last year, many of Sweden’s prominent universities have seen a significant drop in the interest from international students.

“The number of international applicants dropped by 45 percent and the admissions by 50 percent compared to last year,” Cecilia Marklund of the Uppsala university admissions office told The Local.

And Uppsala isn't alone among Swedish universities suffering a drop in admissions by foreign admissions.

Fresh figures from the Swedish Agency for Higher Education (VHS) show that the number of international admissions to Swedish universities has dropped by two thirds compared to last year.
...

Tagit: