Kanadassa ajatellaan eniten sitä, millaista inhimillistä (taloudellista) pääomaa maahanmuuttaja tuo maahan. Ei tarvitse olla marxisti nähdäkseen kuinka vieraalta tämä kuulostaa. Ihmisiä käsitellään tässä kuin hyödykkeitä, ei persoonia, joilla on ihmisarvoa itsessään. Talous määrää, ei yhteiskunta. Jos ei ole Kanadalle hyödyllinen, niin saa lähteä maasta ja mennä jonnekin muualle.
Paljonko meille maksaa huolehtia muutamasta pakolaisesta? Haluaisin nähdä konkreettiset luvut ja verrata niitä valtion budjettiin ja bruttokansantuotteeseen. Sellaisia ei tietenkään koskaan esitellä.
Markus Lång
Filosofian tohtori
Helsinki
(käännös)
Nonniin, omaa näkemystä. Maa on maa ja sen moraalia edustaa laki. Maan tarkoitus on tuottaa hyvinvointia kansalaisilleen. Jokainen maa on oikeutettu itse päättämään, millaista politiikkaa se harjoittaa tuottaessaan hyvinvointia kansalaisilleen.
Pakolaisia ei voida käsitellä koko maailman laajuudessa yksilöinä, koska heitä on yksinkertaisesti liikaa, joten JOS tietty maa haluaa tukea pakolaisia ja samalla turvata kansalaistensa hyvinvoinnin, sen tulee määritellä, millaisia pakolaisia maahan otetaan ja millä perusteilla.
Monissa maissa on havaittu hyväksi pisteytystaulukko, jossa mitataan ihmisen sopeutuvuutta maan kulttuuriin. Ilman tällaista pisteytystaulukkoa tai mitään käsitystä maahantulijan sopeutuvuudesta ollaan loputtomassa kotoutuskierteessä.
Jos psykologinen arvomaailma maahantulijan ja maan kotoperäisen kansan välillä on liian etäinen, sopeutuminen on käytännössä lähes mahdotonta ja aiheuttaa ongelmia maahantulijan ja kantaväestön välillä. Tämä on Suomessa nähtävissä tietyn maahanmuuttajaryhmän ja raiskaustilaston piikin kohdalla. Jos esimerkiksi lähtömaassa naisella on välinearvo ja kohdemaassa itseisarvo, on odotettavissa, että lähtömaan kulttuuri kantautuu kohdemaahan maahanmuuttajan välityksellä. Mitä useampi tällainen ihminen Suomeen tulee, sitä vahvempi on heidän yhteisidentiteettinsä ja sitä vaikeampaa sopeutuminen uuden maan kulttuuriin. Suomen tulisi mennä Kanadan malliin: jos ei sopeudu, on syytä poistua maasta.
Markus Lång kysyy, paljonko meille maksaa huolehtia muutamasta pakolaisesta. Jos pakolaiset ovat sopeutuvia, oppivat kielen, kouluttautuvat ja menevät töihin, kykenemme huolehtimaan "muutamasta pakolaisesta". Kun heitä on tuhansia, jotka tulevat kulttuureista, jotka eivät ole yhteensopivia Suomen kulttuurin kanssa, pakolaisista huolehtiminen maksaa liikaa - me maksamme heidän koko loppuelämänsä kustannukset hyötymättä maana mitään.
Järkevä maahanmuuttopolitiikka on ainoa kestävän kehityksen tie, ja siihen tulee miettiä Suomen kannalta paras pisteytysjärjestelmä, jotta varmistamme kohtuupituisen kotoutuksen ja rikostilastojen pysymisen siistinä.