Mikäli foorumi ei jostain syystä vastaa, paras paikka löytää ajantasaista tietoa on Facebookin Hommasivu,https://www.facebook.com/Hommaforum/ Sivun lukeminen on mahdollista myös ilman FB-tiliä.
Metsähake lasketaan uusiutuvaksi, vaikka se tuottaa enemmän päästöjä kuin fossiiliset polttoaineet – Suomelle tärkeä bioenergia vaakalaudalla EU:ssaEU:n ympäristövaliokunta linjasi viime viikolla, että metsähake ei jatkossa enää täyttäisi uusiutuvan energian kriteereitä. Linjaus on osa kriittistä keskustelua, jota parlamentissa käydään bioenergian ilmastokestävyydestä.Suomalainen metsäala kohahti viime viikolla, kun EU muodosti ensimmäisiä, virallisia kantojaan uusiutuvaa energiaa koskevaan säädökseen.Ympäristövaliokunta äänesti linjauksesta, jonka mukaan metsähakkeen käyttöä voimalaitoksissa ei enää automaattisesti laskettaisi uusiutuvaksi energiaksi.EU päivittää uusiutuvan energian kriteereitä (RED) osana laajaa ilmastopakettiaan, joka viedään lopulliseen maaliinsa ensi syksynä.Nyt kuultu valiokunnan kanta uusiutuvaan energiaan on kaukana lopullisesta – se on vasta pohja koko parlamentin äänestykselle ja sen jälkeen vielä jäsenmaiden välisille neuvotteluille. Niiden seurauksena muutoksia tulee lähes varmasti.XPuupolttoaineiden osuus energian kokonaiskulutuksesta on lähes kolmannes, 30 prosenttia eli noin 112 terawattituntia.Käytännössä tuore EU-linjaus koskisi vain osaa metsästä saatavasta energian raaka-aineesta, eli runkopuusta, oksista, latvoista tai kannoista tehtävää metsähaketta.Hakkeen osuus bioenergiaa tuottavien suomalaisten lämpö- ja yhdistelmävoimalaitosten puupolttoaineesta on noin viidennes, 9,4 miljoonaa kuutiometriä eli 19 terawattituntia. Yhdistelmävoimalaitokset tuottavat lämmön lisäksi sähköä.XErityisesti tutkijat ovat useita kertoja vedonneet EU-komissioon puunpolton ja bioenergian käytön lopettamiseksi. Viimeksi yli 500 tutkijan joukko (siirryt toiseen palveluun)vetosi komissioon vuosi sitten helmikuussa.Keskustelun taustalla on, että metsäpolttoaineista tuotettu bioenergia aiheuttaa lyhyellä aikavälillä jopa enemmän hiilipäästöjä kuin fossiiliset polttoaineet eli muun muassa kivihiili ja öljy.Bioenergia kuitenkin lasketaan nollapäästöiseksi energiasektorilla, sillä hiilinieluja ja niiden koossa tapahtuvia muutoksia taas lasketaan niin sanotulla maankäyttöä ja metsiä sääntelevällä LULUCF-sektorilla.– Tämä keskustelu kiteytyy siihen, että biomassaa on kohdeltu hiilineutraalina, vaikka sitä se ei ole, kommentoi ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta.Soimakallion mukaan tutkimukset osoittavat, että puuenergian käyttäminen ei ole tehokasta ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta.X
Olin kuin puulla päähän lyöty,kun kuulin EU-parlamentin ympäristövaliokunnan näkemyksistä. Valiokunnan ehdotus sivuuttaa arjen realiteetit ja huomisen vaatimukset. Edistän metsäenergiaa täysillä. Nyt tarvitaan kotimaista uusiutuvaa energiaa ja omavaraisuutta enemmän, ei vähemmän.— Antti Kurvinen (@kurvisentwiit) May 19, 2022
Olin kuin puulla päähän lyöty,kun kuulin EU-parlamentin ympäristövaliokunnan näkemyksistä. Valiokunnan ehdotus sivuuttaa arjen realiteetit ja huomisen vaatimukset. Edistän metsäenergiaa täysillä. Nyt tarvitaan kotimaista uusiutuvaa energiaa ja omavaraisuutta enemmän, ei vähemmän.
XKaksi Euroopan unionin rahoittamaa organisaatiota, Euronatur ja CEE Bankwatch varoittavat 2. kesäkuuta julkaistussa raportissaan, että Euroopan komissio on hyväksynyt koronaelvytysrahoja käytettäväksi elvytyspakettia hyväksyttäessä sovittujen periaatteiden vastaisesti.Raportin mukaan EU:n komissiolta puuttuvat lähes täysin resurssit valvoa, mihin koronaelvytysrahastosta jäsenmaille maksetut miljardit todellisuudessa käytetään.Toisin sanoen, vaikka eri EU-maiden suunnitelmat rahojen käytöstä on pitänyt hyväksyttää komissiolla, sillä ei ole ollut todellista tietoa muun muassa hankkeiden ympäristövaikutuksista.Lisäksi rahojen myöntämisen jälkeen valvonta rahojen ohjautumisesta eri tarkoituksiin on täysin retuperällä.XEuronaturin tutkija Thomas Friesinger kuvaa komission virkamiesten mahdotonta tehtävää kertomalla esimerkkinä, kuinka yhden komission virkamiehen vastuulla oli käydä läpi yhden maan 700-sivuinen suunnitelma koronaelvytysrahojen käytöstä kahdessa päivässä.Raportissaan Euronatur ja CEE Bankwatch ovat tutkineet Keski- ja Itä-Euroopassa kahdeksaa eri kohdetta, jotka komissio on hyväksynyt koronaelvytysrahastosta kustannettavien hankkeiden piiriin. Käytännössä ne kaikki sotivat elvytysrahaston käytön ehtoja vastaan.Raportti ottaa esimerkiksi Puolan.Sen hakemuksesta komissio on nyt ehdollisesti hyväksynyt suunnitelmat, joiden mukaan Puola aikoo rakentaa koronaelvytysrahoilla maanlaajuisen verkoston tekojärviä, patoja ja vesiväyliin liittyviä sulkuja, vaikka suunnitelmat ovat täysin ristiriidassa EU:n luonnon monimuotoisuusohjelman kanssa.Sen mukaan jäsenmaiden pitäisi jokien rakentamisen sijaan palauttaa niitä luonnontilaan 25 000 kilometrin matkalta EU-maiden alueella vuoteen 2030 mennessä.Vastaavalla tavalla komissio on hyväksynyt Romanian ja Slovenian hankkeiksi laajat metsänhakkuut, mikä on täysin vastoin koronaelvytysrahojen käytön yhdessä hyväksyttyjä periaatteita.X
Italian tilanteesta kannattaa jo huolestua, sanoo asiantuntija – velkaantunut maa saatetaan joutua pelastamaan, vaikka se tuntuisi suomalaisista vastenmieliseltäItalian kymmenvuotisen valtionlainan korko on niin korkealla, että osa asiantuntijoista varoittelee jo uuden eurokriisin merkeistä.ITALIAN kymmenvuotisen valtionlainan markkinakorko on noussut alkuvuonna ja kesän alussa niin vauhdikkaasti, että jotkut asiantuntijat varoittavat jo uuden eurokriisin mahdollisuudesta.Työeläkevakuutusyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto toteaa, että seuraavan eurokriisin askelmerkit on asetettu.Italian kymmenvuotisen valtionlainan korko on korkeimmillaan sitten vuoden 2013 loppupuolen. Sen korkoero Saksan vastaavaan kymmenvuotiseen valtionlainaan on yli kaksinkertaistunut tänä vuonna.Korko on noussut nopeasti. Vielä joulukuun puolessavälissä kymmenvuotisen valtionlainan korko oli alle prosentin ja touko–kesäkuun vaihteessakin alle 3,2 prosenttia. Keskiviikkona korko oli 4,066 prosenttia.XMURTO sanoo HS:lle, että EKP:n inflaationvastaiset toimet osuvat erityisesti velkaantuneisiin maihin, kuten Italiaan. Sen vuoksi ollaan Murron mukaan taas perinteisessä kysymyksessä siitä, kestääkö Italia kohoavia korkoja.”Spekulaatio tällä asialla on selvästikin lähtenyt jo liikkeelle. Lopputulema on hyvin todennäköisesti se, että euroalueen valtiot tai EKP joutuvat jollakin tavalla ennemmin tai myöhemmin rauhoittamaan tätä spekulaatiota ja vakuuttamaan suoraan tai välillisesti, että Italian ei anneta kaatua. Tuttuja askelmerkkejä edellisistä kriiseistä on lähtenyt käyntiin”, Murto sanoi tiistaina, ennen tietoa EKP:n keskiviikkona pitämästä hätäkokouksesta.Hän kuitenkin uskoi, että nämä askelmerkit käydään läpi kohtalaisen nopeasti varsinaisen eurokriisin välttämiseksi. Murron mukaan jonkin pitäisi mennä pieleen, jotta syntyisi samanlainen kriisi kuin 2010-luvun alussa, jolloin Kreikka jouduttiin pelastamaan.”Kohtalaisen nopeasti tullaan vakuuttamaan, että tarvittaessa Italian valtionlainamarkkinoita tuetaan. Suomalaisille se asia tulee olemaan vastenmielinen, mutta tietenkin joudutaan kysymään onko hyödyllistä sekään, että euroalue lähtee ensin voimakkaasti kriisiytymään ja vasta sitten tehdään vaadittavat pelastusoperaatiot. Voi olla, että tämä jälkimmäinen tapa maksaa euroalueelle enemmän, kuin että mennään suoraan siihen johtopäätökseen”, Murto arvioi tiistaina.X
Samaan aikaan, kun moni suomalainen on pulassa elinkustannusten nousun seurauksena, Suomea ollaan ajamassa mukaan EU:n uuteen "sosiaaliseen ilmastorahastoon", josta rahoitetaan muiden EU-maiden sosiaaliturvaa - suomalaisten kustannuksella!Perussuomalaiset kysyivätkin tänään eduskunnan kyselytunnilla tämän uuden rahaston perustamisesta. Kyse on suomalaisten kannalta ERITTÄIN merkittävästä asiasta.Sosiaalirahasto on puhdas tulonsiirtomekanismi ja tukipaketti, jolla osallistutaan jäsenvaltioiden sosiaaliturvan rahoittamiseen. Jäsenmaiden on tarkoitus luovuttaa neljäsosa uuden tieliikenteen ja rakennusten lämmityksen päästökaupan huutokauppatuloista EU:n omiksi varoiksi, jotka ohjataan sosiaalirahastolle.Tulojen tasaus EU-tasolla jäsenmaiden suhteellisen vaurauden perusteella tarkoittaisi Suomelle valtavaa maksuosuutta ja siten myös muiden EU-maiden päästövähennysten kustantamista. Rahasto kasvattaisi Suomen maksuja unionille yhteensä 330 miljoonalla eurolla vuosina 2025–2027. Suomi puolestaan voisi saada enimmillään samalla aikajaksolla vain noin 109 miljoonaa.Suomi - EU:n ikuinen nettomaksaja. Hyväksikäytetty.Uusi sosiaalirahasto (nimi voisi aivan hyvin olla sosialismirahasto) rankaisisi erityisesti niitä jäsenmaita, jotka ovat tehneet paljon työtä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja palkitsisi jäsenmaita, jotka eivät ole hoitaneet asioitaan. Jos tämä kuulostaa teidän mielestänne kierolta ja epäoikeudenmukaiselta, niin voin kertoa, että sitä se nimenomaan onkin.Suomen hallituksen ajama löysä linja asiassa on vastoin eduskunnan aikaisemmin hyväksymiä kirjauksia, joissa eduskunta edellyttää, että elpymisväline pidetään poikkeuksellisena ja kertaluonteisena ratkaisuna ja että järjestely ei toimi ennakkotapauksena, eikä Suomi hyväksy vastaavan järjestelyn toistamista tai muuttamista pysyväisluonteiseksi. Aiemmin on myös kirjattu, että eduskunta edellyttää, että Suomi ei sitoudu toimiin, jotka muokkaavat Euroopan unionia epäsymmetrisen tulonsiirtounionin suuntaan. Onko tässä takinkäännön maailmanennätys?Sosiaalisessa ilmastorahastossa ei ole oikeasti kyse ympäristöpolitiikasta vaan sosiaalipolitiikasta. EU:lla ei ole kuitenkaan perussopimusten mukaan toimivaltaa sosiaalietuuksien rahoittamiseen, eikä EU:n perussopimuksissa ole määräyksiä perusturvan vähimmäistasosta sosiaaliturva- ja huoltojärjestelmien osalta. Nämä kysymykset kuuluvat jäsenvaltioiden toimivaltaan.Jos sosiaalinen ilmastorahasto hyväksytään, alkaa unionin toimivalta muodostua lähes rajattomaksi. Rahaston myötä unionin toimivalta ulottuisi myös suoriin tukiin.Sosiaalipoliittiset kysymykset tulee säilyttää jokaisella jäsenmaalla itsellään, eikä niitä tule missään tapauksessa kytkeä osaksi ilmastopolitiikkaa.Sosiaalirahaston kohdalla EU operoi sellaisella politiikan alueella, joka ei sille perussopimusten mukaan kuulu. Tätä ei voida hyväksyä, ja hallituksen on yksiselitteisesti tyrmättävä tällaiset esitykset.
https://yle.fi/aihe/tekstitv?P=109"Suomi saa EU:n elpymis- ja palautumisvälineestä suunniteltua vähemmän avustusta, koska Suomen talous on kehittynyt ennustettua paremmin, kertoo VVM ... Suomen osuus nk. RRF-avustuksista pienenee 2,1 miljardista 1,8 miljardiin..."Kuka yllättyi Positiivista asiassa lienee, että Suomen maksuosuus ei ainakaan pienene, jäisi italiaanojen talorempat pian maksamatta...
Suomi on saamassa Euroopan unionin komission tuoreimman laskelman perusteella 500 miljoonaa euroa vähemmän rahaa elvytyspaketista kuin alun perin arvioitiin.
Suomen saanto koko paketista pienenee siis 300 miljoonaa euroa.Suomen maksuosuus elpymispaketin menoista on 6,6 miljardia euroa, eli uusilla luvuilla Suomi maksaa 4,2 miljardia euroa enemmän kuin saa takaisin.
Suomen osuus EU:n elpymispaketista pienenee 300 miljoonalla eurollaSuomen saama osuus pienenee, koska Suomen talous on kehittynyt ennustettua paremmin.
Otetaan taas lisää velkaa ja annetaan rahat pois, mikä voisi mennä vikaan.LainausItalian tilanteesta kannattaa jo huolestua, sanoo asiantuntija – velkaantunut maa saatetaan joutua pelastamaan, vaikka se tuntuisi suomalaisista vastenmieliseltäItalian kymmenvuotisen valtionlainan korko on niin korkealla, että osa asiantuntijoista varoittelee jo uuden eurokriisin merkeistä.ITALIAN kymmenvuotisen valtionlainan markkinakorko on noussut alkuvuonna ja kesän alussa niin vauhdikkaasti, että jotkut asiantuntijat varoittavat jo uuden eurokriisin mahdollisuudesta.
Italian tilanteesta kannattaa jo huolestua, sanoo asiantuntija – velkaantunut maa saatetaan joutua pelastamaan, vaikka se tuntuisi suomalaisista vastenmieliseltäItalian kymmenvuotisen valtionlainan korko on niin korkealla, että osa asiantuntijoista varoittelee jo uuden eurokriisin merkeistä.ITALIAN kymmenvuotisen valtionlainan markkinakorko on noussut alkuvuonna ja kesän alussa niin vauhdikkaasti, että jotkut asiantuntijat varoittavat jo uuden eurokriisin mahdollisuudesta.
yle.fiEU:n kuuluisat elvytysrahat saapuivat Italiaan, ja sen huomaa, kun törmää kadulla rakennustelineeseenArkea maailmalta: Valtion jakama remonttituki on saanut italialaiset laittamaan vimmalla kotinsa uusiksi, kirjoittaa Ylen Italian-toimittaja Jenna Vehviläinen.Jenna Vehviläinen.18.4.2022ROOMA Olen meinannut törmätä Roomassa viime kuukausina tämän tästä rakennustelineisiin.Esimerkiksi lähikortteleissani kerrostaloja remontointiin alkuvuodesta joka ikisellä kadulla. Kadunpätkä toisensa jälkeen on poistettu remontin alta vähintään osittain käytöstä.Työmiehiä, porausta ja paukutusta kuuluu sieltä täältä. Jalankulkijana saan hakea paikkaani oranssien eristysteippien ja erikokoisten telineiden seassa.Italialaisten vimma laittaa kotejaan uuteen uskoon johtuu valtion ennennäkemättömän runsaskätisistä remonttiavustuksista.Hallituksen “superbonus 110” -nimellä kulkeva avustus mahdollistaa italialaisille talojensa remontit ilmaiseksi: kaikista kustannuksista saa jälkikäteen valtiolta rahat takaisin.