Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 2277710 kertaa)

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 440
  • Liked: 21988
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13260 : 12.04.2024, 23:26:52 »
luonnon CO2-emissiot – luonnon CO2-absorptio + ihmiskunnan CO2-emissiot = tarkastellulla aikavälillä ilmakehään jäävä tai lisätty CO2-massa     

Kuten keskustelussa on todettu, aikavälillä 1850-2022 pelkästään sijoittamalla tuohon ihmiskunnan CO2-emissiot ja ilmakehän CO2-massan lisäys huomataan täysin varmasti, että luonto on ollut nettonielu ja ihmiskunta nettopäästäjä.

Nättiä, kenties jossain vaiheessa saat aikaiseksi sanotaan luonnon emissiot - luonnon absobtio kaavankin. ihan vain kuriositeettina.

Lainaus
Mutta täällä jaksetaan edelleen mutista siitä, että tässä hämätään tarkastelemalla vain pitkää aikaväliä, ja tätä mutinaa esittävien mielestä ilmeisesti on mahdollista, että joissain aikavälin alku- ja päätepisteen välisissä tarkemmin määrittelemättömissä kohdissa luonto onnistuu hämäämään sekä matematiikkaa että fysiikkaa ruiskaisemalla nopeasti ja salakalavasti hiilidioksidia ilmakehään enemmän kuin absorboi, jolloin pitoisuuskasvu johtuukin ihmiskunnan päästöjen sijaan näistä luonnon mystisistä, taselaskelmassa piiloon jäävistä tempuista, ja yhtälö antaa siksi väärän tuloksen.

Tästähän tässäkin minulle esitetyssä vastaväitteessä oli kyse:

Ehei, pointti vieläkin kun on että luonnon nielut kehittyvät, ihmisen päästöt kehittyvät, luonnon päästötkin kehittyvät. Mutta luonnon päästöistä ja siitä kuinka paljon siitä lopulta jää ei sinulla ole tietoa. Kuten esitin niitä muutamia papereita niin 380ppm raja on maanpäällä saavutettu jo 1940 luvulla, on tietysti hassua mitata hiilidioksidia muualta kuin vajaan 4 kilometrin korkeudelta yhdestä pisteestä. Mutta minusta se on olennaista.

Lainaus
Jäsen mannym kritisoi minua siitä, että jätin hänen esimerkkinsä toisen aikavälin pois (jätin sen pois, koska sieltä saatu tulos oli vain ensimmäisen toistoa) ja muunsin massat helpommin hahmotettaviksi pitoisuuksiksi (joista jäsen mannym oli alun perin laskenut massat, joten muunnokseni ei tietenkään muuttanut mitään). No, joka tapauksessa viestini kuvassa on uusi taulukko selitteineen, ja siinä on molemmat mannymin alkuperäisen esimerkin aikavälit, ja pitoisuuksien sijaan käytetään massoja1.

Ehei, kritisoin sinua siitä että lisäsit siihen ensimmäiseen omiasi. Minä kun kirjoitin kokonaismuutoksesta, niin sinä aloit jälleen puhumaan ihmisestä. Jonka jälkeen jätit toisen pois. Nyt sentään sisällytit sen toisen, joissa voi nähdä sen mitä kirjoitin, 20 vuoden sisällä, ihmisen päästöistä sinun logiikallasi häviää ensimmäisessä 10Gt vuosi, toisessa välissä 20Gt vuosi.

Lainaus
Alkaisiko tämä vuositaso-vasta-argumentti olla nyt taputeltu, vai onko kenties niin, että vasta tarkastelemalla kuukausia, viikkoja, päiviä tai peräti tunteja alkaa tulla näkyviin se ihmeellinen ja tieteelle toistaiseksi tuntematon mekanismi, jolla luonto tässä mannymin ja erään muunkin keskustelijan mukaan ilmeisesti rikkoo matematiikan ja fysiikan tympeät kahleet? 

Kenties jonain päivänä opit lukemaan etkä jatka olkiukkoiluasi. Suosittelen sitä, kovasti. Odotan rauhallisesti kauanko sinulta kestää tajuta se.

Lainaus
Tulkitsen tuossa lainauksen alussa olevan tekstin niin, että koska en käsitellyt luonnon päästöjä, hiilitaseyhtälö jollain tarkemmin määrittelemättömällä tavalla antaa virheellisen tuloksen ja siten väärinkäsityksen ihmiskunnan ja luonnon roolista nyt menossa olevassa CO2-pitoisuuden kasvussa.

Niin, sitähän se saattaa tehdä. Tai jättää tekemättä. Kenties se paperi avaisisi asiaa, kenties ei. Ehkä sen käsittely tekisi hyvää, ehkä ei. Emme taida ikinä tietää sitä.

Lainaus
No, niitä luonnon emissioita ei jäsen mannym antanut esimerkkinsä alkuarvoina, joten en niitä siihen sijoittanut. Lisäksi tässä on se ongelma, että niitä ei tunneta kovin tarkasti. Tämän takia kuitenkin lisäsin viestini kuvan taulukkoon yhden sarakkeen, eli tuon GtLE-GtLA-sarakkeen. Se on siis

En antanut en, annoin vain sen vajaan 4 kilometrin korkeudesta mitatun pitoisuuden muutoksen vuositasolla. Koska se on helpompaa toisinaan käsitellä yhtä asiaa kerrallaan. Mutta mainiota että sinä myönnät ettei luonnon päästöjä tunneta kovin tarkasti. Mitäs siihen sanoisi, vittu sentäs saatana, reilu 100 vuotta ilmastotiedettä takana eikä moista ole saatu selvitettyä. On niillä ollut selkeästi jotain parempaa tekemistä.

Lainaus
luonnon emissiot – luonnon absorptio (Gt, tarkastellulla aikavälillä).

Vaikka kumpaakaan ei tunneta,

Ennakoin tässä vielä vasta-argumenttia: ”Mutta kun tuossa ei ole niitä luonnon emissioita, vaan pelkkä abstrakti vähennyslasku!”

Ehei, et tule saamaan vasta-argumenttia, minusta on mainiota katsella kuinka myönnät kaiken planeetan fysikaalisista seikoista perillä olevan tieteen olevan pihalla moisesta asiasta.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

pesi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 59
  • Liked: 15
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13261 : 13.04.2024, 13:11:33 »
Luonnonvarojen ylikäytön ja luontokadon vaikutukset ilmastonmuutokseen ovat olleet viimeaikoina hieman enemmän julkisuudessa mutta edelleen jäävät päästökeskustelujen alle. Tämä on kuitenkin aihe jota nyt tutkitaan kasvavalla vauhdilla sillä luontokadon vaikutukset ilmastonmuutokseen ja ilmastonmuutoksen vaikutus luontokatoon on kiistatonta. Kannattaa seurata aihetta. Laitan yhden linkin mutta jatkossa tulee aiheen tutkimus tulee varmasti enemmänkin uutisiin maailmalta.


https://www.ipbes.net/news/Media-Release-Global-Assessment

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 027
  • Liked: 131669
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13262 : 13.04.2024, 13:32:45 »
Katselin vuoden takaisesta Maikkarin pääministeritentistä ilmasto-osuuden, kun ei noita eduskuntavaalitenttejä kestänyt aikoinaan katsoa. Pahaa teki vieläkin.

Purralta todella tiivistä ja tiukasti perusteltua puhetta Suomen "maailman kunnianhimoisimman" hiilineutraalisuustavoitteen mielettömyydestä. Orpo ja Marin Purran argumentteja asian vierestä väistellessään säälittäviä pölynimurikauppiaita.

Orpo perusteli Suomen muusta maailmasta poikkeavaa hiilineutraalisuustavoitetta pariinkin kertaan "Raahen tehtaalla", ikään kuin näillä olisi jokin yhteys. Ei ollut ruotsalaistenkaan mielestä, eikä Raahen hiilineutraalia terästehdasta päätetty rakentaa, vaan miljardi-investointi meni leppoisamman ilmastopolitiikan Ruotsiin.

Suomen äärimmäinen hiilineutraalisuustavoite ei olekaan vetotekijä vaan hirttosilmukka.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Urban Moving Systems

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 422
  • Liked: 1015
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13263 : 13.04.2024, 16:16:45 »
Olen suhtautunut puheisiin ilmastonmuutoksesta skeptisesti, mutta tämä uutinen osoittaa sen, että nyt on tosi kyseessä. Voisivatko persut tuoda nämä ihmiset turvaan jonkin kiintiön kautta?
Lainaus
How climate change is hitting vulnerable Indonesian trans sex workers

Nearly 93% of respondents saw decreased income during the rainy season

Joya Patiha, a 43-year-old Indonesian transgender woman, first started to notice that changing weather patterns in the mountain-ringed city of Bandung were affecting her income as a sex worker a decade ago.

The rainy season was lasting longer across the West Java province, winds were stronger and in some particularly bad years Patiha lost up to 80% of her earnings.

Trans women like Patiha are among the most affected by extreme weather linked to climate change, as well as suffering disproportionately when disasters strike.

“No one is coming out during the longer rainy season,” said Patiha. “It is very hard to make money during that unpredictable weather.”

Indonesia is particularly vulnerable to the effects of climate change, and trans women, who tend to face more stigma and marginalisation than trans men or other LGBTQ+ Indonesians, are also among those hardest hit by extreme weather.

That’s because many trans women, like Patiha, are shut out of the formal economy and survive as buskers and sex workers, occupations that rely on them being able to solicit clients outdoors.

Sherly Wijayanto, a 28-year-old trans woman from the capital Jakarta, worked as a busker for around seven years until the increasingly volatile weather made her seek other options.

“I no longer want to endure the heat and rain on the streets,” said Wijayanto, who joined trans-led arts group Sanggar Seroja, where she now sings with the theatre company and runs the social media channel.

As well as seeking to adapt their precarious livelihoods to the new climate reality, these women and the groups that support them are also seeking to raise awareness of the challenges posed by extreme weather in a nation composed of more than 17,000 islands.

Despite gender-fluid communities being historically accepted in Indonesia, a rising tide of conservative Islam in the world’s largest Muslim-majority country has fuelled anti-LGBTQ+ persecution. LGBTQ+ individuals are sometimes blamed for problems related to climate change, according to Arif Budi Darmawan, a researcher at the Bandung-based Resilience Development Initiative.

“Those outside the binary category are often labelled with the category ‘deviant’, (and) associated with the causes of environmental problems and disasters,” said Darmawan, who has researched how climate change affects trans Indonesians.

These kinds of attitudes have seen LGBTQ+ people excluded from plans meant to support Indonesians dealing with the effects of climate change, he said.

The Indonesian government has a five-year plan setting out its development objectives and how it will manage the impacts of climate change and although this includes provisions for vulnerable groups, trans people are not listed among them.

“Women, the elderly, and people with disabilities are mentioned, but there is no provision for sexual and gender minorities,” Darmawan said. The lack of government recognition of their precarity means trans people have few social safety nets, he added.

“Climate change makes the vulnerable even more vulnerable.”
...

https://www.independent.co.uk/climate-change/news/indonesian-transgender-climate-change-bandung-b2522422.html
Natsiporukkaakin Hommalla on - jäsen DuPont allekirjoittaneesta

Ainoa tulkinta on että olet juutalaisten vihaaja ja niitä on hämmästyttävän paljon. Ei ihme että oli holokausti - jäsen Caucasian allekirjoittaneesta

pesi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 59
  • Liked: 15
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13264 : 13.04.2024, 18:20:17 »

Hyvä! Kyllä aiheesta saa myös ottaa huumoriakin irti!!!


Olen suhtautunut puheisiin ilmastonmuutoksesta skeptisesti, mutta tämä uutinen osoittaa sen, että nyt on tosi kyseessä. Voisivatko persut tuoda nämä ihmiset turvaan jonkin kiintiön kautta?
Lainaus
How climate change is hitting vulnerable Indonesian trans sex workers