Kimmo Tiilikaisen ryhmäpuheenvuoro oli konkreettinen ja hyvin muotoiltu.
Perussuomalaisiin kohdistunut moite sen sijaan oli typerä veto, mutta se oli nähtävästi pakollinen teko ajatellen kepun vaalitappiota.
Kepulla on kaksi kohdetta oppositiopolitiikkansa teossa. Hallituspuolueiden, erityisesti Kokoomuksen ja Sdp:n kritisoiminen sekä opposition Perussuomalaisten jatkuvan suosion nousun torppaaminen.
Pirkko Ruohonen-Lerneriltä olisi kaivanut hieman erottuvampaa ryhmäpuheenvuoroa. Nyt hänen esiintymisestään jäi kohtalaisen valju kuva.
Hieman monotonisen puhetavan vuoksi asiat hukkuivat toistensa sekaan. Lisää nyansseja ja hyvä tulee.
Muutamissa alkupuheenvuoroissa kiinnitettiin huomiota koulutusrahojen karsimiseen kovalla kouralla.
Johtuneeko sitten tästä karsinnasta vai mistä, että koulutuksessaan lähtökuoppiin jääneet eli ylioppilaat olivat varsin suuressa roolissa "Hallituksen tiedonanto"-istunnon osuudessa, jossa puolueet esittelivät omia laajempia kantojaan hallitusohjelmaan.
Ensimmäisen tunnin ja kolmen vartin aikana äänessä oli kahdeksan eduskuntaryhmiensä puheenjohtajaa. Heistä kolme oli koulutukseltaan ylioppilaita. Ylioppilas Jouni Backman, sdp, ylioppilas Pekka Haavisto, vihr ja ylioppilas Mikaela Nylander, rkp. Lisäksi puhetta johti eduskunnan puhemies, ylioppilas Eero Heinäluoma , sdp.
Kun vielä ajatellaan, että ministerien aitiossa istui kaksi ylioppilasta eli peruspalveluministeri, ylioppilas Guzenina ja kulttuuri- ja urheiluministeri, ylioppilas Arhinmäki, ei tarvitse enää hämmästellä, miksi hallitus leikkaa rankalla kädellä juuri koulutuksesta.
Kansanedustajien yleisin ”loppututkinto” taitaa tällä eduskuntakaudella olla ylioppilastutkinto.
Otan tämän aiheen toistuvasti esille, koska kansanedustajien antama roolimalli opiskelun hyödyttömyydestä samalla, kun hallitus karsii koulutuksesta, on erittäin huolestuttava kehityssuunta.
En muista, että kansanedustuslaitoksessa/puolueissa olisi merkittävillä paikoilla koskaan aiemmin ollut tällaista ylioppilaiden ylivoimaa.
