Modet voivat siirtää tämän, jos tämä on väärässä paikassa. 
Olen jo pitkään halunnut rekisteröityä tälle foorumille ja kertoa Suomen sosiaalihuollon tuista ja toiminnasta yleisluontoisesti ja nimiä mainitsematta. Kun vihdoin keksin itselleni sopivan anonyymin nimimerkin ja keräsin tarpeeksi rohkeutta, olen valmis kertomaan omista kokemuksistani. Lisähuomautuksena sanottakoon, että minulta ei ole vaadittu salassapitoa tietojeni suhteen, minä en ole joutunut allekirjoittamaan mitään sopimusta enkä edes lupaamaan suullisesti, etten kertoisi tietojani eteenpäin.
Kuten osa teistä jo Tuvan ja / tai Kylänraitin puolelta on lukenutkin, olen ollut (lyhytaikaisessa) työsuhteessa eräässä sosiaalitoimistossa. Kyseisen sosiaalitoimiston toimikuvaan kuuluivat niin lastensuojelu kuin toimeentulotuetkin.
Ensiksi voisin avautua omista ja puolisoni kokemuksista. Puolisoni on ollut jo pitkään vakavan depression uhri, ja on vasta viime vuosina alkanut parantumaan. Hän elää sosiaalitoimiston tuella, sillä ei ole oikeutettu mihinkään muuhun tukeen (hän on osa-aikainen opiskelija, jolla ei ole näin ollen oikeutta opintotukeen, ei työmarkkinatukeen eikä mihinkään muuhun Kelan myöntämään etuuteen). Joka ikinen kuukausi tappelemme sosiaalihuollon kanssa siitä, onko puolisollani oikeus toimeentulotukeen vaiko ei.
On harvinaista, jos tukipäätös tehdään alle 14 vrk:n sisällä – pari kertaa päätös on tullut yli kuukauden myöhässä. On ollut rahat tiukalla, sillä minullakin on vain opintotuki ja muutamia lisätuloja satunnaisista työkeikoista. Puolisoni saa toimeentulotukea yhteensä 600 – 650 euroa (päätöksen tekijästä riippuen), josta vuokra on maksettava itse. No, tämä meidän tilanteemme toimii vertailukohtana sille, mitä meinaan seuraavaksi kertoa.
Paljon on spekuloitu maahanmuuttajien saamia etuuksia, ja kilvan ovat päättävissä asemissa olevat julistaneet, että maahanmuuttajat saavat täsmälleen saman verran tukia kuin suomalaisetkin. Periaatteessa tämä on aivan totta.
Mutta siinä missä suomalaiselle opiskelijalle ei makseta lukion tai yliopiston kirjoja (pitää ostaa opintotuesta, mikä on aivan oikein, siihenhän se on tarkoitettu!), myönnetään maahanmuuttajaperheen lukioikäisille lapsille maksusitoumukset Suomalaiseen Kirjakauppaan / Akateemiseen Kirjakauppaan lukiokirjojen ostamista varten (kyseessä 4-lapsinen somaliperhe, jossa kaksi lukioikäistä tytärtä, vanhemmat työttömiä. Tulkkia tarvittiin hakemuksen käsittelyyn.).
Siinä missä suomalaiselle sanotaan talvitakkien, uusien kenkien sekä muiden vaatteiden kuuluvan toimeentulotuen perusosaan, myönnetään maahanmuuttaja(taustaisille) niihin erillistä harkinnanvaraista tukea (kyseessä nimestä päätellen venäläinen kolmen lapsen yksinhuoltajaäiti, jonka kaikki lapset saivat 60e/henkilö uusiin takkeihin.) Romanihameeseen taasen oli myönnetty tukea eräälle naiselle useaan kertaan saman vuoden aikana, sillä ’vanha hame oli mennyt rikki’ (todisteita hameen rikki menosta ei ollut tarvinnut esittää).
Siinä missä sosiaalitoimisto systemaattisesti kieltäytyy ostamasta suomalaiselle köyhälle lapsiperheelle lastenvaunuja (tai myöntää harkinnanvaraista korkeintaan 50 euroa), ostetaan muun muassa somalaille erinäisiin uskonnollisiin syihin vedoten joka lapselle uudet lastenvaunut (poikalasta ei saa kuljettaa tyttölapsen vanhoissa vaunuissa).
Näiden satunnaisten harkinnanvaraisten lisäksi maahanmuuttajille ostetaan lähes järjettömin perustein sosiaalihuollon toimesta pesukoneita, sohvia, pöytiä ja sänkyjä (perusteina muun muassa 'sohvan pinta kulunut, ostakaamme uusi').
Maahanmuuttajien toimeentulotuki on myös useimmiten eri luokkaa suomalaisen kanssa. Suomalaiset alkoholistit tosin ovat samalla linjalla kuin maahamuuttajat – hekin saavat vuokrarahojensa lisäksi yleensä täyden toimeentulotuen, noin 400 – 600 euroa. Suomalaiselle yleensä myönnetään ko. könttäsumma, josta pitää maksaa itse vuokra, joten normaalille suomalaiselle jää käteen tuesta huomattavasti vähäisempi summa kuin samassa asemassa olevalle maahanmuuttajalle tai alkoholistille.
Periaatteessa tuki on siis sama niin suomalaisille kuin maahanmuuttajillekin, MUTTA maahanmuuttajat saavat harkinnanvaraista tukea suurempia summia ja huomattavasti useammin ja helpommin kuin kantasuomalaiset tuenhakijat.
Ei, minä en tiedä, mistä se johtuu. Syitä voi vain arvella.
Voisin vielä mainita sen, että toimeentulotuen suuruus riippuu aivan täysin siitä, kuka on hakemuksen käsittelijä (käsittelijät vaihtuvat tiuhaan tahtiin). Jotkut vaativat enemmän liitteitä ja selvityksiä kuin toiset. Toisille riittää pelkkä puhelinsoitto harkinnanvaraisen pyyntöön, kunhan tulee toimistolle neuvottelemaan. Toiset taas vaativat nivaskan paperia pelkästään toimeentulotuen myöntämisen perusteeksi, ja harkinnanvaraista on turha edes yrittää pyytää.
Kokemuksteni pohjalta voisin todeta, että toimeentulotuen pitäisi olla läpinäkyvä tuki: paljon sitä myönnetään, millä perusteilla, ja mikä on harkinnanvaraisten tukien suuruus.
Nämä harkinnanvaraiset tuet kun sattuvat olemaan tiukasti varjeltua tietoa. Kertomani perusteella varmaankin ymmärrätte, miksi.
Kiitos, kun sain viimeinkin avautua tästä mieltäni kalvaneesta epäkohdasta. Pahoittelen syvästi, jos kirjoitukseni aiheuttaa verenpaineen nousua.
Tarkoitukseni ei ole pahoittaa kenenkään mieltä, ainoastaan avautua faktoista.
Aihe: Maahanmuuttajien sosiaalietuudet (Luettu 16917 kertaa)