Kirjoittaja Aihe: 2011-07-04 HS: Hautala: Suomi voi saavuttaa 0,7 prosentin kehitysaputavoitteen  (Luettu 13557 kertaa)

Ernst

  • Asiantuntija
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 27 051
  • Liked: 20165

Tuloksia ei edes odoteta. Se on oikein juhlistamisen arvoinen asia, että Tansaniaan on annettu kehitysyhteistyöapua kohta 50 vuotta, ja se on yhä yhtä paljon kehitysmaa kuin 60-luvun alussa.




Amen tälle! 50 vuotta on annettu apua Tansanialle, mutta katsokaapa tästä , miten siinä maassa asiat ulkoministeriön mielestä ovat!
« Viimeksi muokattu: 05.07.2011, 09:50:51 kirjoittanut M »
Det humana saknas helt hos Sannfinländarna.
Ihmisyys puuttuu kokonaan perussuomalaisilta.
-Anna-Maja Henriksson (r.)

Ernst

  • Asiantuntija
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 27 051
  • Liked: 20165
KEPA on valtiollinen propagandakoneisto - kallis.

Valtiontaloutta pitäisi valvoa paremmin. Tehkää persut oppositiossa tätä tärkeää työtä eduskunnassa!
Det humana saknas helt hos Sannfinländarna.
Ihmisyys puuttuu kokonaan perussuomalaisilta.
-Anna-Maja Henriksson (r.)

Rämeairo

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 15
  • Liked: 0
Tätähän se juuri on, kaikesta muusta voidaan ja pitääkin voida säästää paitsi muun maailmanpelastamisesta ja tietenkin Tavjan tulevasta työpaikasta YK:ssa, josta jokainen suomalainen maksaa kovan hinnan, on se sentään maailman kallein työpaikka, mutta mitä se tekeekään Suomen kuvalle maailmalla, jännityksellä odottelen...
"Viharikos lakkaa olemasta viharikos välittömästi sillä hetkellä, kun suomalaisen naisen raiskanneen rikollisen etninen syntyperä tai uskonto paljastuukin ei-eurooppalaiseksi." ( Päivän sarkasmi 31.12.2015)

Sininärhi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 362
  • Liked: 5
Miksi ihmeessä sinne Afrikkaan pitää dumpata lisää ja lisää rahaa, kun ei siitä tähänkään mennessä ole ollut mitään konkreettista hyötyä?
Onko tämä kehitysapujuttu niin iso bisnes Virheille, että mitä enemmän Afrikkaan syytää kehitysapua, sitä enemmän Virheät saavat palkkaa/tukia/jotain muuta hyötyä? Vai mitä?

Pakkohan tässä nyt jokin syy, jokin taka-ajatus, on olla, ei kukaan täysijärkinen voi oikeasti ajatella, että kaatamalla Afrikkaan miljardeja miljardien perään köyhyys siellä katoaa ja nälänhätä poistuu...

Opettajia ja lääkäreitä sinne Afrikkaan pitäisi lähettää, kouluttamaan afrikkalaisia tekemään asioita itse. Raha menee diktaattoreille, eivätkä suvikset pysty ymmärtämään sitä millään.  :facepalm:

Mika

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 362
  • Liked: 11011
Vihreille 0,7 % on pelkkä välitavoite. Ennenhän siellä on vaadittu prosenttia, eikä ylärajaa taida olla olemassakaan. Vasemmistoidelisteille ainoastaan aavistus poliittisten realiteettien olemassaolosta estää vaatimasta kehitysavun nostamista esim. 10 %:iin.
« Viimeksi muokattu: 05.07.2011, 11:19:20 kirjoittanut Mika »
"Nigerian poliisi on pidättänyt vuohen epäiltynä autovarkaudesta"

Roope2

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 066
  • Liked: 9340
Tällaisiin KEPOihin ja vastaavaaviin kolmannen sektorin valtion lähes 100 %:sti rahoittamiin tuottamattomiin suojatyöpaikkayhteisöihin valtionvarainministeriön virkamiesten punakynien olisi täytynyt osua poliisin sijaan, kun mietitään mikä on suomalaiselle yhteiskunnalle enemmän tai vähemmän hyödyntävää toimintaa.
”Koulussa menestyminen on vain siitä kiinni, kuinka paljon ja miten teet töitä. Oma asenne vaikuttaa tosi paljon.”

Maryam Imtiaz, Pakistanista 13-vuotiaana Suomeen muuttanut Aalto-yliopiston opiskelija

Kurvari

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 547
  • Liked: 26
Miksi ihmeessä sinne Afrikkaan pitää dumpata lisää ja lisää rahaa, kun ei siitä tähänkään mennessä ole ollut mitään konkreettista hyötyä?
Onko tämä kehitysapujuttu niin iso bisnes Virheille, että mitä enemmän Afrikkaan syytää kehitysapua, sitä enemmän Virheät saavat palkkaa/tukia/jotain muuta hyötyä? Vai mitä?

Pakkohan tässä nyt jokin syy, jokin taka-ajatus, on olla, ei kukaan täysijärkinen voi oikeasti ajatella, että kaatamalla Afrikkaan miljardeja miljardien perään köyhyys siellä katoaa ja nälänhätä poistuu...

Opettajia ja lääkäreitä sinne Afrikkaan pitäisi lähettää, kouluttamaan afrikkalaisia tekemään asioita itse. Raha menee diktaattoreille, eivätkä suvikset pysty ymmärtämään sitä millään.  :facepalm:


Ja eritoten jakaa niille kortsuja, etteivät sikiäisi kuin jänikset. Ei tässä ole mitään järkeä, mutta voisiko arvoisa rva Hautala valaista hieman asiaa?

Jouko

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 824
  • Liked: 888
  • Jouko Lilja
– Tärkeintä on, että pysytään suhteellisen tasaisen kehityksen polulla kohti tavoitetta. Se ei näytä hyvältä, jos prosentti välillä notkahtaa.

Kaikilla muilla hallinnonaloilla pyritään säästämään ja tehdä mitään halutaan tehdyksi madollisimman pienillä kustannuksilla (vaihtelevasti onnistuen). Kehitysyhteistyön osalta olennaisinta on, että mahdollisimman paljon rhaa saadaan kulutettua. Tuloksia ei edes odoteta. Se on oikein juhlistamisen arvoinen asia, että Tansaniaan on annettu kehitysyhteistyöapua kohta 50 vuotta, ja se on yhä yhtä paljon kehitysmaa kuin 60-luvun alussa.



Harhauttavaa onkin puhua kehitysavusta tai kehitysyhteistyöstä kun mikään ei kehity. Paikallaan polkemista ja haisevaa seisovaa vettä.
“Raja railona aukeaa.Edessä Aasia, Itä.Takana Länttä ja Eurooppaa;varjelen, vartija, sitä.”

Uuno Kailas

Suomessako jokin mamujen aiheuttama huumeongelma? Ja khatin kontit!

Komediaa, parodiaa, sarkasmia ja ivaa; lakonisuutta ja kyynisyyttä unohtamatta

Nyökkäily; Tuo aikamme valtiomiestaito

Ahmatti

  • Vieras
Tutkimus: Yhä useampi lisäisi kehitysavun määrärahoja

Lainaus käyttäjältä: TS.fi
Aiempaa useampi suomalainen kasvattaisi köyhien maiden ihmisten auttamiseksi tarkoitettuja varoja, kertoo ulkoministeriön teettämä tutkimus. Huomionarvoista on, ettei suomalaisille ole suinkaan selvää, kuinka paljon Suomi käyttää vuosittain kehitysyhteistyöhön varoja. Arviot menevät yleisesti ottaen reippaasti alakanttiin. Tutkimuksen mukaan lähes joka neljäs vastaaja lisäisi kehitysyhteistyön määrärahoja, kun vuosi takaperin tätä kannatti noin joka kuudes. Vastaavasti rahojen leikkaamista haluavien osuus on laskenut.

Noin kuusi kymmenestä katsoo edelleen, että rahapotti pitäisi pitää ennallaan.

Tutkimuksesta selviää, että suomalaiset arvioivat yleisimmin, että kehitysyhteistyöhön suunnataan rahaa vuosittain noin 150 miljoonaa euroa. Todellisuudessa luku on miljardi euroa, kun valtion budjetti on runsaat 50 miljardia.

Huoli maailman köyhistä näyttää olevan hieman suurempaa naisilla kuin miehillä. Korkeasti koulutetuilla halu lisätä määrärahoja on selvästi voimakkaampaa kuin alemmin koulutetuilla.

Taloustutkimuksen tekemään tutkimukseen haastateltiin tuhatta ihmistä kesäkuussa.

TS.fi

Arto Tuhkamuna

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 163
  • Liked: 524
  • Aina.
Eikö oteta suoraan vaatimattomasti tavoitteeksi 100 prosenttia.

Suomi - altruismin airut.

Tuskinpa sekään riittäs.

Pöllämystynyt

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 058
  • Liked: 7694
  • vihervasemmistolainen
    • Yövartija
Nykyinen kehitysapupolitiikka on ilman muuta läpimätä, mutta se ei tarkoita, ettei kehitysyhteistyötä tulisi tehdä ollenkaan (niin pitkään, kuin sille on tarvetta. Toki vastuullisen kehitysavun tavoite on tehdä itsensä turhaksi.). Toimivaa ja vastuullista kehitysapua kannattavat joutuvat yhä useammin tekemään erotuksen sen välillä, minkä osuuden (esim. valtion budjetista) he pumppaisivat nykyiseen, katastrofaalisesti epäonnistuneeseen, laitostuneeseen ja ideologisesti jämähtäneeseen kehitysapubisnekseen, ja miten paljon resursseja he olisivat valmiit käyttämään täysin uudistettuun kehitysapuun, joka olisi todella myöntänyt edeltäjien virheet ja ottanut niistä opikseen.

Voisin kannattaa kehitysavun moninkertaistusta nykyisestään jälkimmäisessä tapauksessa. Tämä tosin edellyttäisi myös, että tarvittavat rahat säästettäisiin jostain muualta - niitä kun ei nykyisellään ole. Luonnollisin ja ilmiselvä säästökohde olisi globaalin mittakaavan väestönsiirtolaisuuden rahoittaminen, lietsominen ja ylläpito, josta tulisi luopua kokonaan. Ihmisille pitäisi taata riittävä elintaso ja turvallisuus alkuperäisillä kotiseuduillaan tai mahdollisimman lähellä niitä, ja tähän tärkeään työhön saataisiin paljon enemmän resursseja, jos kansainvaelluksia ja väestönsiirtoja äärettömän kalliine seurauksineen ei enää masinoitaisi.

Se, että Hautala ei tällaista elintärkeää erotusta (nykyisen ja toimivan kehitysavun välillä) halua tai osaa tehdä, vaan puhuu itseisarvollisesti prosenttiosuuksista, osoittaa hänen olevan vain osa ongelmaa. Hän on osa sitä syöpää, joka kroonisesti vaivaa kehitysapupolitiikkaa kaikkialla, niin kohde- kuin rahoittajamaissa - ja vie siltä maineen ja vähentää halukkuutta ja poliittista tahtoa käyttää siihen resursseja. Jos Hautalan kaltaiset ulkokultaiset moraalisätelijät eivät olisi mädättämässä kehitysapua sisältä ja ulkoa, rakenteellisesti ja imagollisesti, löytyisi sille paljon enemmän kannatusta, tukea ja resursseja Suomestakin. Ja ennen kaikkea se toteutettaisiin kohdemaissa paljon vastuullisemmin ja paremmin.
Maailma ja kaikki sen kulttuurit on kuin maalauspaletti useine kauniine väreineen, joilla kaikilla on oma ainutlaatuinen sävynsä. Jos sekoitetaan ne kaikki, ei yhtään väriä jää jäljelle, eikä yhtäkään väriä voida enää erottaa aikaansaadusta sotkusta. -Mohammed Rasoel

Suomitalon renki

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 933
  • Liked: 136
Löysin tälläisen kirjoituksen asiaan liittyen.
http://www.karjalainen.fi/Karjalainen/Uutiset_Kotimaa/tutkimus_yh%C3%A4_useampi_lis%C3%A4isi_kehitysavun_m%C3%A4%C3%A4r%C3%A4rahoja_7224800.html

Suomalaiset arvioivat kehitysavun määrän alakanttiin
STT


Aiempaa useampi suomalainen kasvattaisi köyhien maiden ihmisten auttamiseksi tarkoitettuja varoja, kertoo ulkoministeriön teettämä tutkimus. Huomionarvoista on, ettei suomalaisille ole suinkaan selvää, kuinka paljon Suomi käyttää vuosittain kehitysyhteistyöhön varoja. Arviot menevät yleisesti ottaen reippaasti alakanttiin.

Tutkimuksen mukaan lähes joka neljäs vastaaja lisäisi kehitysyhteistyön määrärahoja, kun vuosi takaperin tätä kannatti noin joka kuudes. Vastaavasti rahojen leikkaamista haluavien osuus on laskenut.

Noin kuusi kymmenestä katsoo edelleen, että rahapotti pitäisi pitää ennallaan.

Tutkimuksesta selviää, että suomalaiset arvioivat yleisimmin, että kehitysyhteistyöhön suunnataan rahaa vuosittain noin 150 miljoonaa euroa. Todellisuudessa luku on miljardi euroa, kun valtion budjetti on runsaat 50 miljardia.

Huoli maailman köyhistä näyttää olevan hieman suurempaa naisilla kuin miehillä. Korkeasti koulutetuilla halu lisätä määrärahoja on selvästi voimakkaampaa kuin alemmin koulutetuilla.

Taloustutkimuksen tekemään tutkimukseen haastateltiin tuhatta ihmistä kesäkuussa.

 

Pliers

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 570
  • Liked: 24
  • Every human being is the author of his own health
Lainaus
Kehitysavun määrä arvioidaan karkeasti alakanttiin

Suomalaiset arvioivat kehitysavun määräkäsi 150 miljoonaa euroa, kun oikea summa on liki miljardi euroa.

Aiempaa useampi suomalainen kasvattaisi köyhien maiden ihmisten auttamiseksi tarkoitettuja varoja, kertoo ulkoministeriön teettämä tutkimus.

Huomionarvoista on, ettei suomalaisille ole suinkaan selvää, kuinka paljon Suomi käyttää vuosittain kehitysyhteistyöhön varoja. Arviot menevät yleisesti ottaen reippaasti alakanttiin.

Tutkimuksen mukaan lähes joka neljäs vastaaja lisäisi kehitysyhteistyön määrärahoja, kun vuosi takaperin tätä kannatti noin joka kuudes. Vastaavasti rahojen leikkaamista haluavien osuus on laskenut.

Noin kuusi kymmenestä katsoo edelleen, että rahapotti pitäisi pitää ennallaan.

Tutkimuksesta selviää, että suomalaiset arvioivat yleisimmin, että kehitysyhteistyöhön suunnataan rahaa vuosittain noin 150 miljoonaa euroa. Todellisuudessa luku on miljardi euroa, kun valtion budjetti on runsaat 50 miljardia.

Huoli maailman köyhistä näyttää olevan hieman suurempaa naisilla kuin miehillä. Korkeasti koulutetuilla halu lisätä määrärahoja on selvästi voimakkaampaa kuin alemmin koulutetuilla.

Taloustutkimuksen tekemään tutkimukseen haastateltiin tuhatta ihmistä kesäkuussa.

STT

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=20110782125

"The hardest thing in the world to understand is the income tax."
"Great spirits have often encountered violent opposition from weak minds."
-Albert Einstein-

Ihan sama kohtelu kauttaaltaan kaikille ei ole kuitenkaan yhdenvertaisuutta. -toiminnanjohtaja Eva Lindberg, Pakolaisneuvonta ry-

Professori

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 488
  • Liked: 2726
    • Professorin ajatuksia
Aika paljonhan tuo miljardi on. Jos tuollainen rahamäärä investoidaan vuosittain, luulisi sillä saavutettavan jonkilnlaisia tuloksiakin. Esimerkiksi sellaisia, että kohteena olevien kehitysmaiden elintaso lähtee nousuun; ja tänne hakeutuvien pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden määrä lähtee laskuun.
Niin kauan kuin yhteiskunnassa on todellinen sananvapaus se ei voi olla läpeensä mätä. Sen sijaan jokaisesta läpeensä mädästä yhteiskunnasta puuttuu todellinen sananvapaus.
Lisää ajatuksia: http://professorinajatuksia.blogspot.com/


Saippuakupla

  • Vieras
Aamulehti otsikoi hieman toisin
http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194685943918/artikkeli/yha+useampi+suomalainen+haluaisi+lisata+kehitysavun+maararahoja.html

Reipas kusetusotsikko! Monikohan vastanneista olisi halunnut lisätä kehitysavun määrärahoja, mikäli hänelle olisi kerrottu, että arviosi heitti muuten n. 850 miljoonaa alakanttiin.

Lainaus
"Tutkimuksesta selviää, että suomalaiset arvioivat yleisimmin, että kehitysyhteistyöhön suunnataan rahaa vuosittain noin 150 miljoonaa euroa. Todellisuudessa luku on miljardi euroa, kun valtion budjetti on runsaat 50 miljardia."

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 355
  • Liked: 134285
Lainaus
Suomalaisten kehitysyhteistyömielipiteissä näkyvät hallitusohjelman painotukset

Tiedote 177/2011
5.7.2011

Suomalaisten mielipiteet kehitysyhteistyötä kohtaan ovat muuttuneet aikaisempaa myönteisimmiksi. Lähes joka neljäs (23 prosenttia) lisäisi kehitysyhteistyöhön käytettäviä määrärahoja, kun vuosi aiemmin kyseinen luku oli 16 prosenttia. Vastaavasti niiden osuus, joiden mielestä kehitysyhteistyömäärärahoja pitäisi leikata, on laskenut vuodessa 20 prosentista 14 prosenttiin. Nämä luvut käyvät ilmi ulkoministeriön Taloustutkimuksella teettämässä tutkimuksessa, jossa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä kehitysyhteistyöstä ja kehityspolitiikasta.

Kehitysministeri Heidi Hautala muistutti tiedotustilaisuudessa tiistaina, että Suomi on sitoutunut Euroopan unionin tekemään päätökseen osoittaa bruttokansantulostaan kehitysyhteistyöhön 0,7 prosenttia vuoteen 2015 mennessä. Kyselyn perusteella suomalaiset tukevat tätä tavoitetta: luku vastaa yleisintä käsitystä siitä, mikä olisi sopiva kehitysyhteistyömäärärahojen taso. Ministeri Hautala sanoi, että vaikka tavoitetta ei ole kirjattu hallitusohjelmaan, sitä kohti voidaan edetä. ”Ei ole kyse luovutuksesta. Tavoitteet ovat entisellään.”

Kehitysministeri Hautala iloitsee, että tutkimustuloksissa näkyy hallitusohjelman painotukset. Demokratian ja ihmisoikeuksien edistäminen kehitysyhteistyön antamisen motiivina ovat lähes tuplanneet kannatuksensa verrattuna viime vuoden kyselyn tuloksiin. Hautala muistutti, että kehityspolitiikka on osa laaja-alaista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. ”Vaikka tässä hallituksessa ulkomaankauppa- ja kehitysministerin salkut ovatkin eri henkilöillä, toivon, että voimme tehdä työtä yhdessä”, Hautala totesi.

Koulutus nähdään osa-alueena, johon Suomen kehitysyhteistyössä pitäisi eniten panostaa. Uusi hallitusohjelma korostaa koulutuksen merkitystä kehityspolitiikan painopisteenä, erityisesti kehitysmaiden nopeasti kasvavan nuorison ihmisarvoisen elämän mahdollistamiseksi.

Kyselytutkimuksen tulokset antavat osoituksen siitä, että kehitysyhteistyöllä on edelleen Suomen kansan laaja tuki. ”Tämä antaa hyvän pohjan jatkaa suomalaista kehitysyhteistyötä”, ministeri Hautala sanoi.
Ulkoministeriön tiedote

Tutkimus: Kehitysyhteistyögallup 2011 -tutkimusraportti

Tutkimuksesta voi päätellä paljon muutakin kuin ulkoministeriön tiedotusosasto kertoo. Siitä selviää, että suomalaiset luulevat kehitysapumäärärahat todella reippaasti alakanttiin, mutta BKT-osuudet vain hieman alakanttiin. 46 prosenttia vastaajista olettaa, että kehitysapuun on varattu 150 miljoonaa euroa tai vähemmän ja 36 prosenttia, että sitä on 500 miljoonaa euroa tai enemmän. Vain 10 prosenttia arvioi tason oikein miljardiksi euroksi ja 5 prosenttia yläkanttiin. Arvio tuen määrästä BKT:sta on mediaanina 0,56 %, tosin pienempään suuntaan painottuen. Sopivana pidetty kehitysavun määrä on mediaanina 0,7 %, mutta sekin painottuu alalaitaan eli käytännössä (vain muutama valmis vastausvaihtoehto) keskiarvo olisi vähemmän. Toisin sanoen BKT-propaganda on purrut niin hyvin, että ihmisillä ei ole enää mitään tajua kehitysavun todellisesta tasosta.

Kun tiedotteen mukaan mielipiteet ovat muuttuneet kehitysavun suhteen aiempaa myönteisemmiksi, niin se pätee vain verrattaessa viime vuoteen. Sitä edellisten vuosien lukuihin on matkaa. Asia yritetään analyysissa liittää perussuomalaisten suosion nousuun, mutta tällaista kytkyä on minusta vaikea nähdä.

Lainaus käyttäjältä: Taloustutkimus Oy, Juho Rahkonen
On kuitenkin merkillepantavaa, että talouden hyvinä vuosina 2006–2008 kehitysyhteistyötä pidettiin yleisemmin tärkeänä kuin nyt: huippuvuonna 2007 peräti 89 prosenttia kansalaisista piti kehitysyhteistyötä/kehityspolitiikkaa erittäin tai melko tärkeänä, kun se aallonpohjavuonna 2010 laski 80 prosenttiin. Erittäin tärkeä -vastausten kohdalla eroa on parhaan ja huonoimman vuoden välillä jopa 16 prosenttiyksikköä.
[...]
Vuonna 2009 suomalaisille ei ollut vielä täysin valjennut, millaisia seurauksia taloustaantumalla tulisi olemaan, joten siksi taloustaantuman seuraukset näkyivät kunnolla vasta seuraavan vuoden tutkimuksessa. Samaan tapaan noin vuoden viiveellä muuten kohosi myös perussuomalaisten kannatus, joka on lähestulkoon kääntäen verrannollinen kehitysyhteistyön kannatukseen. Oppositioon johtanut, suutariksi lässähtänyt ”jytky” ei kuitenkaan onnistunut muuttamaan suomalaisten kehitysyhteistyömielipiteitä pysyvästi, kuten tutkimus osoittaa.

Tuloksista on myös nähtävissä, että moraaliset syyt rikkaiden maiden auttamisvelvollisuudesta ovat hiipumassa suosiossa, kun taas konkreettisiksi ja rationaalisiksi koetut syyt (kehitysapu "vähentää laitonta siirtolaisuutta", "edistää demokratiakehitystä", "hyödyttää Suomea") ovat nousussa. Näin siitä huolimatta, että totuus kehitysavun vaikutuksista on usein toisenlainen kuin näissä hurskaissa toiveissa. Esimerkiksi elintason nousu lisää kaikkea siirtolaisuutta, myös laitonta, ei vähennä sitä. Ja Suomen Nicaragualle antama kehitysapu ei sittenkään ole tainnut kannustaa maata demokratiaan...

Lainaus käyttäjältä: Taloustutkimus Oy, Juho Rahkonen
Niiltä, joiden mielestä kehitysyhteistyö on erittäin tai melko tärkeää, kysyttiin jatkokysymyksenä, miksi se on tärkeää. Edellisvuosien tapaan tärkeimmäksi valittiin annetuista vaihtoehdoista se, että rikkailla mailla on velvollisuus auttaa kehitysmaita. Toisena tulee nälän ja köyhyyden estäminen. Kolmantena tuleva syy ”sillä parannetaan kehitysmaiden ihmisten elinoloja ja ehkäistään siten laitonta siirtolaisuutta” sai tänä vuonna (15 %) kaksi kertaa niin paljon kannatusta kuin viime vuonna (7 %).

Ylipäänsä konkreettiset syyt saavat vuoden 2011 vastauksissa enemmän painoa kuin aikaisemmin. Yleisluontoinen moraalinen vetoomus rikkaiden maiden auttamisvelvollisuudesta sai tänä vuonna kahdeksan prosenttiyksikköä vähemmän kannatusta kuin viime vuonna. Tosin nyt se palasi samalle reilun 30 prosentin tasolle, jossa se oli ollut aikaisemminkin monena vuonna. On vaikea keksiä mitään selvää syytä siihen, miksi auttamisvelvollisuuden kohdalla oli vuonna 2010 lähes kymmenen prosenttiyksikön piikki.

Apua haluttaisiin kohdentaa etenkin Somaliaan. Ei mikään ihme, jos ihmiset olettavat laittoman siirtolaisuuden siten vähenevän.

Lainaus käyttäjältä: Taloustutkimus Oy, Juho Rahkonen
Vastaajille näytettiin kartta Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyökohteista eri puolilla maailmaa ja sitten heiltä kysyttiin, minne tukea tulisi kohdistaa eniten.

Selväksi ykköseksi nousi Itä-Afrikka ja Afrikan sarvi, jonka valitsi peräti 53 prosenttia vastaajista. Kakkosena tulee Länsi-Balkan ja Itä-Eurooppa 16 prosentilla.

Kaikesta päätellen suomalaiset katsovat, että Itä-Afrikassa ja Afrikan sarvessa on eniten tarvetta avulle. Mitä alhaisemmasta elintasosta lähdetään liikkeelle, sitä tehokkaammin kehitysavulla saadaan aikaan näkyviä ja huomattavia parannuksia.

Luultavasti myös Suomessa käyty julkinen keskustelu somalien asemasta on vaikuttanut tämän maailmankolkan nousemiseen näin keskeiseen asemaan, ja toisaalta varsinkin Helsingissä somalit ovat monin paikoin näkyvästi katukuvassa. Kyseessä on siis suomalaisille verrattain tuttu alue, niin mediasta kuin omakohtaisten havaintojenkin välityksellä.

Lainaus käyttäjältä: Taloustutkimus Oy, Juho Rahkonen
Suomalaisille tärkein kehitysyhteistyötä koskevien asioiden tietolähde on edelleen televisio, jonka mainitsee 69 prosenttia vastaajista. Toiseksi tärkeimpänä tiedonlähteenä jatkavat sanomalehdet, mutta niiden merkitys on selvässä laskussa Internetin kustannuksella.

Ulkoministeriön oma viestintämateriaali mainitaan vain yhdessä prosentissa vastauksista. Sen todellinen vaikutus on kuitenkin tuntuvasti suurempi, koska viestintämateriaali välittyy toimittajien enemmän tai vähemmän suodattamana ja tulkitsemana muiden medioiden kautta.

Kansalaiset ovat kehitysyhteistyötä koskevassa tiedonsaannissa vahvasti riippuvaisia mediasta, sillä vain kahdeksan prosenttia ilmoittaa saavansa aiheesta tietoa suoraan omalta tuttavapiiriltä ja viisi prosenttia matkoilta. Omakohtainen kokemus aiheesta on siis hyvin vähäistä.

Lainaus käyttäjältä: Taloustutkimus Oy, Juho Rahkonen
Joka neljäs suomalainen pitää erittäin tärkeänä sitä, että Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyöhankkeissa näkyy avun alkuperämaa eli Suomi. Tämän asian tärkeys on korostunut viime vuosina, sillä vuonna 2010 asiaa piti erittäin tärkeänä 20 prosenttia ja vuotta aikaisemmin 16 prosenttia.
[...]
Mistä tärkeyden kasvaminen johtuu? Villinä veikkauksena voisi heittää sellaisen tulkinnan, että persussuomalaisten kannatuksen nousu ja vaalimenestys ovat vaikuttaneet suomalaisten kansallismielisyyden kasvuun. Tämä ei tarkoita välttämättä mitään negatiivista, kuten xenofobiaa tai sulkeutumista, vaan tietynlainen terve ylpeys suomalaiskansallisuudesta on saattanut nousta aikaisempaa selvemmin esille julkisessa keskustelussa ja sitä kautta ihmisten mielissä.

Lainaus käyttäjältä: Taloustutkimus Oy, Juho Rahkonen
Yhteenvetona tutkimuksesta voidaankin todeta, että taloudellisten arvojen jylläämisestä huolimatta suomalaisten sosiaalinen omatunto sekä halu kantaa huolta heikoimmassa asemassa olevista eivät ole joutuneet väistymään kovien arvojen tieltä. Poliittisessa mielipideilmastossa tapahtuva kansallismielisyyden korostuminen ei myöskään ole kanavoitunut mielipiteisiin kehitysyhteistyön kannalta kielteisellä tavalla, vaan ylpeys omasta suomalaisuudesta näyttää ammentavan voimaansa osittain siitä, että meillä on mahdollisuuksia ja tahtoa auttaa myös muun maailman asukkaita, joilla elämän pelimerkit eivät ole olleet yhtä suotuisia kuin täällä kehittyneessä länsimaailmassa.
« Viimeksi muokattu: 05.07.2011, 15:05:39 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Iloveallpeople

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 153
  • Liked: 2767
Kun Hautalan kommentit muokataan ymmärrettävään muotoon, niin hän toteaa jutussa pyrkivänsä alentamaan Suomen BKT:n niin alhaiselle tasolle, että jäädytetty kehitysaputaso saavuttaa 0,7 % tavoitteen. Hieno ministeri meillä.
"Kun poliitikko pakotetaan lähtemään paikaltaan tai suljetaan puolueesta tiedotusvälineiden painostuksen vuoksi, ei kyse ole mistään punavihreästä salaliitosta, vaan juuri siitä, miten demokratian pitääkin toimia."  (käännös) - Lasse Garoff

Mika

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 362
  • Liked: 11011
Aiempaa useampi suomalainen kasvattaisi köyhien maiden ihmisten auttamiseksi tarkoitettuja varoja, kertoo ulkoministeriön teettämä tutkimus. Huomionarvoista on, ettei suomalaisille ole suinkaan selvää, kuinka paljon Suomi käyttää vuosittain kehitysyhteistyöhön varoja.

Tuo on hyvä osoitus siitä, kuinka tyhmää kansa keskimäärin on. Ikävä kyllä demokratiassa ei ole koskaan mahdollista toteuttaa kovinkaan älykästä politiikkaa.
"Nigerian poliisi on pidättänyt vuohen epäiltynä autovarkaudesta"

Iloveallpeople

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 153
  • Liked: 2767
Jos Persut olisivat onnistuneet kertomaan kansalle, että kehitysapu ei suinkaan ole reilut sata miljoonaa vaan miljardin, niin ehkä he olisivat nyt Suomen suurin puolue.
"Kun poliitikko pakotetaan lähtemään paikaltaan tai suljetaan puolueesta tiedotusvälineiden painostuksen vuoksi, ei kyse ole mistään punavihreästä salaliitosta, vaan juuri siitä, miten demokratian pitääkin toimia."  (käännös) - Lasse Garoff

Ystävä

  • Vieras
Tutkimuksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen pohti tänään tiedotustilaisuudessa ääneen, mikseivät "persut onnistuneet pilaamaan kehitysyhteistyömielipiteitä".
– Mielipideilmasto on pysynyt hämmästyttävän vakaana huolimatta näennäisestä kansallismielisyyden noususta, korostan sanaa näennäinen. Kun mennään syvälle mielipiteiden tasolle, niin valtakunnassa kaikki hyvin, vihreän kehitysministerin Heidi Hautalan vieressä istunut Rahkonen lausui.
http://www.mtv3.fi/uutiset/kotimaa.shtml/2011/07/1356161/suomalaiset-arvioivat-kehitysavun-maaran-alakanttiin

Boldaukset minun.

Obb

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 297
  • Liked: 103
Kirjataan nämä humanitäärisen maahanmuuton kustannukset myös kehitysavuksi niin prosentti saattaisi olla aivan toista luokkaa.
Mielestäni se on yhtälailla kehityapua. Vai mitä?

Ernst

  • Asiantuntija
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 27 051
  • Liked: 20165
Tälläinen linkki http://elisa.net/uutiset/kotimaa/?id=5917724

Sanovat nyt Suomen antavan vuosittain noi miljardin (1000 000 000 €) kehitysapua. Kansalaiset kuvittelevan kehitysavun olevan suurudeltaan vain 150 000 000 €.

Tuo miljardi on 2% valtion budjetista.

Se on kova hinta Heidi Hautalan mielenrauhasta. Liian kova.
Det humana saknas helt hos Sannfinländarna.
Ihmisyys puuttuu kokonaan perussuomalaisilta.
-Anna-Maja Henriksson (r.)

VikaTikki

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 426
  • Liked: 10
Tapasimpa vanhan luokkatoverin reipas viikko sitten.
Kaveri valmistui poliisiksi 2010, ja kaveri vieläkin ilman pestiä määrärahojen puutteen vuoksi.
Suomen poliisitoimi nielee muistaakseni 700 miljoonaa vuotuisesti, josta kyllä muutama passipoliisi ja kokoomuslainen politrukki joutaiskin kilometritehtaalle.
Kuitenkin jos arvotetaan totaalisesti epäonnistuneita kehitysapupuuhailuja, ja oman maan poliisitoimen merkitystä, niin tilanne on erittäin absurdi.
Bryssä on bryssä vaikka voissa paistais.

Jouko

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 824
  • Liked: 888
  • Jouko Lilja
Aiempaa useampi suomalainen kasvattaisi köyhien maiden ihmisten auttamiseksi tarkoitettuja varoja, kertoo ulkoministeriön teettämä tutkimus. Huomionarvoista on, ettei suomalaisille ole suinkaan selvää, kuinka paljon Suomi käyttää vuosittain kehitysyhteistyöhön varoja.

Tuo on hyvä osoitus siitä, kuinka tyhmää kansa keskimäärin on. Ikävä kyllä demokratiassa ei ole koskaan mahdollista toteuttaa kovinkaan älykästä politiikkaa.

Kansa ei ole tyhmää sinänsä, mutta totalitaarisen median ote on liian luja. Ei ne kaikki mummot kammarissaan seuraa internettiä. Mutta jo on alkanut siinäkin aika muuttua. Tätä todistaa persujen menestys.
“Raja railona aukeaa.Edessä Aasia, Itä.Takana Länttä ja Eurooppaa;varjelen, vartija, sitä.”

Uuno Kailas

Suomessako jokin mamujen aiheuttama huumeongelma? Ja khatin kontit!

Komediaa, parodiaa, sarkasmia ja ivaa; lakonisuutta ja kyynisyyttä unohtamatta

Nyökkäily; Tuo aikamme valtiomiestaito

Maastamuuttaja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 525
  • Liked: 3705
Tämä 0.7%:n kehitysapuvolyymin tavoite on oiva esimerkki maailmanparantajien globaalitason vedätyksestä. Takaako nimenomaan tämä tavoite globaalin hyvänolontunteen kaikkialla? Luopuuko Mugabe vallasta? Siirtyykö Myanmar demokratiaan? Luopuuko Taleban vallasta Afghanistanissa? Entä ratkaiseeko Suomen 0.7% satsaus Kiinan skitsofreenisen ihmisoikeuspolitiikan? Entä sitten kotirintaman edut? Hakeutuvatko hautalat, biaudetit ja haloset kansantuotosta kasvattaviin tuotannollisin tehtäviin sen jälkeen kun globaalinen saarnatyö on johtanut tavoitteeseen?

Menettäisimmekö kaikki nuo saavutukset, jos apumme jäisi roikkumaan 0.69%:n tasolle?




Marko Parkkola

  • Vieras
Lainaus
Tutkimuksen tehneen Taloustutkimuksen tutkimuspäällikkö Juho Rahkonen pohti tänään tiedotustilaisuudessa ääneen, mikseivät "persut onnistuneet pilaamaan kehitysyhteistyömielipiteitä".
– Mielipideilmasto on pysynyt hämmästyttävän vakaana huolimatta näennäisestä kansallismielisyyden noususta, korostan sanaa näennäinen. Kun mennään syvälle mielipiteiden tasolle, niin valtakunnassa kaikki hyvin

Jaa että tutkimuksien lopputuloksiin kuuluu tätä nykyään myös esittää mielipiteitä? Tuo "pilaaminen" on täysin mielipidekysymys. Toisten mielestä valtiontalouden kurjistaminen syytämällä rahaa ulkomaille on nimenomaan pilaamista. Tällainen mielipide on myös hyvin looginen näinä aikoina, kun valtio velkaantuu.

Lisäksi en usko, että Rahkonen on "mennyt syvälle mielipiteiden tasolle" kuin korkeintaan omiin fasistisiin mielipiteisiinsä. Myöskään "näennäinen" ei ole kovin tieteellinen termi.

Eikös tämä Taloustutkimus ollut kokoomuslainen instanssi?

Pöllämystynyt

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 058
  • Liked: 7694
  • vihervasemmistolainen
    • Yövartija
On kyllä ala-arvoinen "tutkimus" ja varsinkin "analyysi" Rahkoselta. Rahkosen mielenliikkeet kun kykenisi käsittämään, niin voisi ehkä ymmärtää paremmin, miltä tuntuu puhua työkseen sellaista mihin ei itsekään usko. Hypoteesini on, että sen täytyy syödä miestä.

Se on osittain totta, ettei PS:n vaalivoitto perustunut "kansallismielisyyden" kaltaisiin ideologioihin. Länsimaissa ja Suomessakin vuosikausia harjoitetun mamu/moku-politiikan käsittäminen katastrofiksi, uhaksi, rasitteeksi, vahingolliseksi tai mielipuolisuudeksi ei edellytä mihinkään ideologiaan kääntymistä tai edes ideologioihin tutustumista. Riittää, että pitää silmänsä auki, ja muodostaa itse omat mielipiteensä.

Se, mikä voi näyttää "kansallismielisyyden" kaltaiselta ideologialta varsinkin leimaajien värittyneiden silmälasien läpi (kuten myös kirkasotsaisten antaessa hienoja nimiä omille ja kaveriensa ajatuksille) on usein jotain paljon luonnollisempaa ja välittömämpää, usein vain yksinkertaisesti kiinnostuneisuutta tai orientaatiota, tai vaikkapa rakkautta. Ihmistä voi kiinnostaa yhteiskunnan, demokratian ja hyvinvoinnin, tai omien lastenlasten tulevaisuus, ja se voi jo aivan hyvin riittää esimerkiksi PS:n äänestämiseen tilanteessa, jossa muut merkittävät puolueet repivät niitä kilpaa maan tasalle.

Vaikka Rahkonen päätteli keksityin ja väärin perustein, niin hän sattumalta osuu oikeaan siinä, että ei-kansallismieliset ovat antaneet persuille ratkaisevan tuen. Sitä ei kuitenkaan voi mitenkään tulkita muiden puolueiden eduksi - kuten Rahkonen ainakin haluaisi tehdä. Kaikesta päätellen muilla puolueilla on tiedossaan entistäkin kovemmat ajat, jos ne aikovat ajaa jatkossakin vastuuttomia, vahingollisia ja agressiivisia mamu/moku-linjauksiaan. Mamu/moku-poliitiikkaan kohdistuva kritiikki on niin yleistä, että suurin osa siitä ei mahdu ideologisen kansallismielisyyden muottiin.

Samoin tyytymättömyys nykyiseen kehitysyhteistyöhön on kasvanut räjähdysmäisesti, ja "tutkimuksen" päinvastaiset tulokset ovat karkeaa manipulaatiota ja retorista kikkailua. Se taas on totta, että PS:n äänestäjissä on niitä, jota vaativat lisää rahaa kehitysapuun. Tämänkin Rahkonen on tulkinnut tahallaan väärin paitsi tueksi nykyiselle kehitysavulle, niin myös jonkun ihmeen "kansallismielisyyden" tappioksi. Todellisuudessa resursseja kuitenkin halutaan luovuttaa toimivaan kehitysapuun, joka pitäisi pikaisesti luoda - eikä nykyiseen. Nämä ovat täysin eri asioita. Ajatuksena on, että lopetetaan ihmisten rahtaus ympäri maailmaa, mutta autetaan ihmisiä edelleen ja paljon entistä tehokkaammin omissa kotimaissaan tai niiden lähellä.
Maailma ja kaikki sen kulttuurit on kuin maalauspaletti useine kauniine väreineen, joilla kaikilla on oma ainutlaatuinen sävynsä. Jos sekoitetaan ne kaikki, ei yhtään väriä jää jäljelle, eikä yhtäkään väriä voida enää erottaa aikaansaadusta sotkusta. -Mohammed Rasoel

Jouko

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 824
  • Liked: 888
  • Jouko Lilja
Alussa taisi olla toiveena että kehitysavulla saataisiin kohdemaa jaloilleen niin, että siitä tulisi hyvinvoiva kauppakummppani ja siten sijoitus olisi kannattava. Mutta niin ei ole käynyt. Kehitysavausta on tullut itsetarkoitus ja itseään ruokkiva paisuva byrokraattinen hirviö. Ainoa tarkoitus on elättää sen piirissä olevaa virkakuntaa ja jakaa rippeet kohdemaitten eliitille. Köyhät pysyvät köyhinä ja takaavat sirkuksen jatkumisen.
“Raja railona aukeaa.Edessä Aasia, Itä.Takana Länttä ja Eurooppaa;varjelen, vartija, sitä.”

Uuno Kailas

Suomessako jokin mamujen aiheuttama huumeongelma? Ja khatin kontit!

Komediaa, parodiaa, sarkasmia ja ivaa; lakonisuutta ja kyynisyyttä unohtamatta

Nyökkäily; Tuo aikamme valtiomiestaito

Tagit: