Kirjoittaja Aihe: Opinnäytetöitä  (Luettu 35568 kertaa)

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 5 219
  • Liked: 4067
  • Understanding is a three-edged sword.
Opinnäytetöitä
« : 21.05.2014, 12:08:02 »
Maahanmuutosta ja siihen liittyvistä asioista on tehty paljon yliopistollisia opinnäytetöitä. Vaikka pro gradu -työt eivät varsinaista tutkimusta vielä olekaan, löytyy niistä monesta paljon kiinnostavia asioita.

Työstin listan foorumilla käsitellyistä pro gradu -töistä, jotta niiden lukemisesta kiinnostuneet löytäisivät ne helpommin. Työt ovat aikajärjestyksessä vanhimmasta alkaen gradun ilmestymisajankohdan mukaan:

Mika Salo: Suomi suomalaisille. Argumentit maahanmuuttoa vastaan Suomessa vuosina 1990-2003
Turun yliopisto
Poliittisen historian laitos
Syksy 2004

Anna-Maria Pekkinen: Mustavalkoisia puheenvuoroja - rasismi internetin keskustelupalstoilla
Tampereen yliopisto
Tiedotusopin laitos
Toukokuu 2005

Anita Kemppainen: Rasismikäsitteen käyttö maahanmuutto- ja monikulttuurisuusargumentaatiossa
Lapin Yliopisto
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Sosiologia
Syksy 2006

Heli Ukkonen: Rasismi ja Toiseuden ongelma - Maahanmuuttaja-aiheisen internetkeskustelun antropologista tarkastelua
Jyväskylän Yliopisto
Historian ja etnologian laitos
Tammikuu 2008

Leena Vänni: Yhteisöllisyyden ilmeneminen verkkokeskustelussa. Tarkastelussa yhteiskuntakriittisen keskustelufoorumin sanasto
Vaasan yliopisto
Humanistinen tiedekunta
Viestintätieteiden laitos
2009

Katri Seppänen: Mitä sä luulet olevas? Suomessa asuvien ja yhteiskunnallisesti aktiivisten somalinaisten kamppailu  identiteeteistään
Jyväskylän yliopisto
Valtio-oppi
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma
Kevät 2010

Anne Haataja: Suomalaiset muslimisiskot – kokemuksia ”kulttuurien välissä”
Tampereen yliopisto
Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta
Sosiaalitutkimuksen laitos
Sosiaaliantropologia
Toukokuu 2010

Hannu Huovinen: Suomen maahanmuutto -teema maantiedon oppikirjoissa
Itä-Suomen yliopisto
Yhteiskunta- ja kauppatieteiden tiedekunta
Historia- ja maantieteiden laitos
Marraskuu 2010

Sini Väisänen: Nuivien Suomi. Maahanmuuttokriitikoiden käsityksiä maahanmuutosta ja
suomalaisuudesta

Turun yliopisto
Sosiologia
Toukokuu 2011

Olli Nuutila: Somalitaustaisten maahanmuuttajien sosiaaliset verkostot ja naapuruussuhteiden merkitys – Tutkimuskohteena Helsingin Meri-Rastila
Helsingin yliopisto
Geotieteiden ja maantieteen laitos
Maantieteen osasto
Aluetiede
Kaupunkimaantiede
2012

Tuula Siru Anneli Carroll: Puhetta maahan muutosta - Sosiaalityön näkökulma maahanmuuttokeskusteluun 2010-luvun Suomessa
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Sosiaalityö
Huhtikuu 2012

Marjo Somari: Somalien representointi Helsingin Sanomien uutisoinnissa - 1900-luvun somalishokista 2010-luvun integraatioon
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Viestintä
Toukokuu 2012

Suvi Sipilä: Islam, identiteetti ja naiseuden tuottaminen suomalaisten musliminaisten blogeissa
Tampereen yliopisto
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Sosiologia
Toukokuu 2012

Johanna Konttori: Vihreän fasismin vastustaja. Fadela Amaran tekstit hallinnan analytiikan näkökulmasta
Jyväskylän yliopisto
Sosiologia
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma
Kevät 2012

Minna Ala-Orvola: Ei anneta tätä meidän Suomea pois palasinakaan! Suomalaisuuden ja kulttuurisen nationalismin diskurssit vuoden 2011 eduskuntavaalien maahanmuuttopoliittisissa keskusteluissa
Tampereen yliopisto
Johtamiskorkeakoulu
Valtio-oppi
Kesäkuu 2012

Anna-Maria Nykänen: Hyöty vai haitta, uhka vai uhri? Argumentit maahanmuuton puolesta ja vastaan Suomessa vuosina 2003–2011
Turun yliopisto
Politiikan tutkimuksen laitos
Poliittisen historian oppiaine
Kesäkuu 2012

Laura Kumpuniemi: ”Kyllä mä oon tervetullut täällä Lieksassa”. Maahanmuuttajanuorten kokemuksia vastaanottavuudesta suomalaisessa maaseutukaupungissa
Itä-Suomen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
Yhteiskuntapolitiikka
Syyskuu 2012

Manjuma Shilpi:The State of Muslim Girls in Physical Activities and Sport and Significance of Parenting in Islamic Perspective (The case of Central and Southern Finland)
University of Jyväskylä
Department of Sport Sciences
Social Sciences and Sport
Autumn 2012

Julia Agafonova: Maahanmuuttajat suomalaisessa koulussa. Ongelmia ja sopeutumiseen liittyviä vaikeuksia
Tampereen yliopisto
Kasvatustieteiden tiedekunta
Opettajankoulutuslaitos, Tampere
Joulukuu 2012

Minna Lähteenmäki: Lapsi turvapaikanhakijana: Etnografisia näkökulmia vastaanottokeskuksen ja koulun arjesta
Väitöskirja
Helsingin yliopisto
Käyttäytymistieteellinen tiedekunta
Käyttäytymistieteiden laitos
Käyttäytymistieteet
Helmikuu 2013

Emmi Kauhanen: Yhdistämällä erotetut - Keskustelu perheenyhdistämisestä Helsingin
Sanomissa vuosina 2009-2011

Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Yhteiskuntapolitiikka
Huhtikuu 2013

Hanna Koskelin: ”Vaikka mä oon tulkki, niin mä oon ihminen” - Somalinaistulkkien näkemyksiä asioimistulkin työstä
Jyväskylän yliopisto
Historian ja etnologian laitos
Etnologia
Huhtikuu 2013

Matleena Kantola: Oikeus vihapuheeseen? Sananvapauskysymykset maahanmuuttopolitiikkaa arvostelevassa verkkokeskustelussa
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Sosiaalitieteiden laitos
Viestinnän oppiaine
Toukokuu 2013

Kaisa Immonen: "Kaikki puhuvat Euroopasta aivan kuin se olisi taivas." Eurooppaa koskevien mielikuvien ja odotusten rooli paperitonta siirtolaisuutta synnyttävänä ja ylläpitävänä tekijänä
Tampereen yliopisto
Johtamiskorkeakoulu
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma
Kansainvälinen politiikka
Toukokuu 2013

Joona Räsänen: Kutsumattomia vieraita : humanitaaristen maahanmuuttajien työllisyys, työvoiman ulkopuolisuus ja taloudellinen huoltosuhde
Oulun yliopisto
Maantieteen laitos
Toukokuu 2013

Lotta Kokkonen: Kirjoittajaan ja lukijaan viittaaminen Jussi Halla-ahon Scripta-blogin maahanmuuttokeskeisissä verkkokolumneissa
Jyväskylän yliopisto
Kielten laitos
Suomen kieli
Toukokuu 2013

Natalia Salonen: Kehitysapu ja toiseus. Diskurssianalyyttinen tutkimus keskustelupalstojen kehitysapukeskustelusta
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Yhteiskuntapolitiikka
Toukokuu 2013

Päivi Holland: ”..Ilman oleskelulupaa se ei onnistu oikeasti.” Tutkimus nuorten turvapaikanhakijoiden kokemuksista hyvän elämän mahdollisuuksiin Suomessa
Lapin yliopisto
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
Sosiaalityö
Kevät 2013

Anna Rundgren: Kahden maan välissä. Suomensomalialaisten transnationaalisesti jakautunut huolenpito ja rahalähetykset
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Sosiologia
Lokakuu 2013

Matleena Seppälä: Maahanmuuttajakattojärjestöt yhteiskunnallisina vaikuttajina. Järjestöjen kokemukset vaikutusmahdollisuuksistaan
Jyväskylän yliopisto
Valtio-oppi
Kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos
Syksy 2013

Elina Niemi: Maahanmuuttokriittisesti identifioituneet moraalisen paniikin kohteena - etnografinen tapaustutkimus eräästä Facebook-ryhmästä
Itä-Suomen yliopisto
Yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta
Yhteiskuntatieteiden laitos
Sosiaalipsykologia
Marraskuu 2013

Eelis Nguyen: Suomi - selviätkö suvaitsevaisuuden sävyistä? Tutkielma suomalaisten poliitikkojen suvaitsevaisuutta ja yhteiskuntaa koskevista arkiteorioista
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos
Yleinen valtio-oppi (politiikan tutkimuksen linja)
Tammikuu 2014

Aulikki Lehtinen: Islamilainen feminismi muslimiyhteisössä - suomalaisten ja ruotsalaisten muslimifeministien näkemyksiä
Helsingin yliopisto
Valtiotieteellinen tiedekunta
Yleinen valtio-oppi
Maailmanpolitiikan linja
Maaliskuu 2014

Mirkka Helkkula: Eriarvoinen siivoustyö osana elämänkulkua. Korkeasti koulutetut afrikkalaiset Suomen työelämässä
Tampereen yliopisto
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Sosiaaliantropologia
Huhtikuu 2014

Riku Hirn: Islam, tytöt ja koululiikunta - somalimiesten ajatuksia ja näkemyksiä ala-kouluikäisten tyttöjen koululiikunnasta
Jyväskylän yliopisto
Liikuntakasvatuksen laitos
Liikuntapedagogiikka
Kevät 2014

Miila Lukkarinen: Pohjoisen populistipuolueet – tarkastelussa Perussuomalaisten ja Dansk Folkepartin äänestäjien asenteet
Tampereen yliopisto
Johtamiskorkeakoulu
Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma / Valtio-opin opintosuunta
27.5.2014

Tanja Saari: Somalien maastalähdön järjestelmät
Helsingin yliopisto
Geotieteiden ja maantieteen laitos
Maantieteen osasto
Aluetiede
Kehitysmaantiede
2014

Hanna-Kaisa Grönholm: Sananvapauskeskustelu verkossa - miten ihmiset määrittelevät sananvapautta verkkokeskustelussa
Tampereen yliopisto
Viestinnän, median ja teatterin yksikkö
Tiedotusoppi
Joulukuu 2014

[/quote]
« Viimeksi muokattu: 21.06.2015, 16:02:37 kirjoittanut Miniluv »

Saippuakupla

  • Vieras
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #1 : 03.06.2014, 10:31:31 »

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 396
  • Liked: 65037
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #2 : 14.06.2014, 14:56:36 »
Lainaus
Title:    Pakko suvaita: Eurooppa harmaantuu, työmarkkinat kansainvälistyvät

Author:    Paukku, Tuulikki

Contributor:    University of Helsinki, Department of Economic and Political Studies: Political Science: World Politics

Thesis level:    Master's thesis

URI:    http://hdl.handle.net/10138/17136

Date:    2010-06-21

Abstract:    Tässä yleisen valtio-opin pro gradu –työssä erittelen asennoitumista maahanmuuttajiin. Lähden liikkeelle Euroopan unionin rakenteilla olevasta maahanmuuttopolitiikasta. Käytän lähteinä prosessin aikana tuotettuja asiakirjoja, kuten Tampereen huippukokouksen päätösasiakirjaa ja Haagin ohjelmaa. Tekstianalyysiin pohjalta väitän, että huolimatta julkilausutusta pyrkimyksestä vapauden, oikeuden ja turvallisuuden vahvistamiseen, keskeiseksi diskurssiksi nousee kautta linjan turvallisuus. Vapaus ja oikeus ovat sille alisteisia. Mutta vaikka turvallisuusdiskurssi onkin vahvoilla EU:n maahanmuuttopolitiikassa, maat tarvitsevat maahanmuuttajia alhaisen syntyvyyden takia nyt ja jatkossa työvoimantarpeensa tyydyttämiseen.

Globaalilla tasolla uusliberalistisen markkinatalouden siivittämä globalisaatiokehitys on johtanut elintasoerojen kärjistymiseen, mikä voimistaa muuttopaineita, sillä ne ovat kiinteässä yhteydessä globaalin talouden ja kansainvälisen politiikan yleiseen kehitykseen. Koska liikkuvuutta eivät edistä niinkään vauraampien maiden houkuttelevuus kuin paineet lähtömaassa, on muuttovirtojen säänteleminen vaikeaa. Euroopan unionin alueelle ei kuitenkaan haluta mitä tahansa maahanmuuttajia. Maahanmuuttopolitiikka onkin jakautumassa mielenkiintoisella tavalla kahtia: hallitun maahanmuuton nimissä pyritään valta-osa Euroopan unionin alueelle haluavista pitämään poissa, ja samalla käydään keskinäistä kilpailua maahan kipeästi tarvittavista ulkomaalaisista osaajista. Nykyisen väestökehityksen jatkuessa EU-maiden arvioidaan tarvitsevan runsaasti työvoimaa Euroopan ulkopuolisista maista.

Globaalin ja alueellisen tason jälkeen siirryn tarkastelemaan ilmiötä kansallisella tasolla. Suomessa väestörakenteen muutoksen pelätään, suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, tulevan rajumpana kuin muualla Euroopassa. Siksi Hallituksen maahanmuuttopoliittinen ohjelma tähtää työperäisen maahanmuuton kasvattamiseen. Hankkeen kannatus ei kuitenkaan ole kovin laajamittaista, mikä käy ilmi nettikeskustelusta, joka käytiin Helsingin Sanomien verkkosivuilla helmikuun 2010 Kuukausiliitteen ilmestymisen jälkeen. Lehdessä oli haastateltu maahanmuuttoministeri Astrid Thorsia. Sovellan runsaasta kolmesta sadasta mielenilmauksesta koostuvaan aineistoon luokitusta, jota Elisa Rustenbach on käyttänyt omassa laajemmassa ja tilastoaineistoon pohjaavassa tutkimuksessaan.

Tutkimukseni perusteella ulkomaalaisvastaisia asenteita ruokkivat ennen kaikkea voimakkaat kulttuurierot tulokkaiden ja valtaväestön välillä. Kiinnostava on myös havainto, että rajallisia resursseja jaettaessa konfliktiherkkää aluetta on nimenomaan hyvinvointivaltion kautta tuotettujen etuuksien ja palvelujen jako. Työperäiseen maahanmuuttoon ei joko uskottu tai se ei herättänyt nimimerkeissä voimakkaita tunteita. Erikoislaatuista sen sijaan – ottaen huomioon Suomen vaatimattomat maahanmuuttoluvut – oli monien nettikeskusteluun osallistuneiden voimakas huoli siitä, että mikäli maahanmuuttajien omaa kulttuuria tuetaan, maahanmuuton ja maahanmuuttajien lisääntyessä, suomalainen elämäntapa jää heikompana häviölle ja sulautuu vieraaseen.

Lainaus
Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden sidotut arkistokappaleet ovat luettavissa HY:n keskustakampuksen valtiotieteiden kirjastossa (Unioninkatu 35). Opinnäytteitä lainataan ainoastaan mikrokortteina kirjaston kaukopalvelun välityksellä
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

ämpee

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 328
  • Liked: 14508
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #3 : 14.06.2014, 15:19:58 »
Nykyään näyttää siltä, että joillakin on
a) Ylivertaiset ennustajanlahjat
b) Ennustukset ovat kautta linjan aina samat
c) Kriittisiä näkemyksiä ei tuoda julkisuuteen laisinkaan

Ylivertaista ennustamista edustaa tämä:
"maat tarvitsevat maahanmuuttajia alhaisen syntyvyyden takia nyt ja jatkossa työvoimantarpeensa tyydyttämiseen."
Siinä nimittäin tulevaisuuden lisäksi ennustetaan nykyisyyttä, eli ohitetaan se tosiasia, että €uroopassa on nykyään 40-miljoonaa työtöntä.

Ja tämä:
" Nykyisen väestökehityksen jatkuessa EU-maiden arvioidaan tarvitsevan runsaasti työvoimaa Euroopan ulkopuolisista maista."
Koskaan ei kerrota, että kuka ja millä perusteella arvioi !
Suomessa ei esimerkiksi vielä tähän päivään mennessä ole ollut työvoimapulaa väestön ikääntymisen takia koskaan muualla kuin poliittisissa ja tämänkaltaisissa jutuissa.
Suuret ikäluokat ovat jo eläkkeellä melkein kokonaisuudessaan.

Kun tilannetta tarkastellaan nykyisyyden perusteella, niin ei ole mitään järkeä haalia €urooppaan lisää työttömiä meidän entisten kanssa harmaantumaan.
€uroopan ulkopuolisessa maailmassa on enemmän ihmisiä kuin €uroopassa, eikä merkeistä päätellen tilanne tule kohta muuttumaan, eli miksi emme voi harmaantua rauhassa, ja vasta sitten kun siltä alkaa näyttämään, että tarvitaan lisää käsiä tekemään, niin vasta sitten otetaan niitä käsiä ?
Liian monimutkaista ajatteluako ??

No, kyllähän tämä jo täällä Hommassa tiedetään, kyse ei ole huoli tulevaisuudesta, vaan huolettomuus tulevaisuudesta ja halu saada maahanmuutolle lisää perusteita konstilla millä hyvänsä.
Tämä konsti on jo nähty monet kerrat, eli väsynyttä läppää taas.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 396
  • Liked: 65037
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #4 : 14.06.2014, 15:26:57 »
Lainaus
Tekijä(t):    Luotonen, Maija
Nimeke:    Maahanmuuttajien toiseus suomalaisissa naistenlehdissä : aineistolähtöinen sisällönanalyysi Annan, Eevan ja Me Naisten vuosikerroista 2012
Hyväksytty:    2014-05-30
Yksikkö:    Viestinnän, median ja teatterin yksikkö
Oppiaine:    Tiedotusoppi
Sivumäärä:    116 s. + 4 liites.
Kieli:    fi
URN:    URN:NBN:fi:uta-201406131745
Asiasanat:    journalismi; naistenlehdet; maahanmuuttajat; etnisyys; toiseus; vieraus

Tiivistelmä:    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan maahanmuuttajien esittämistä kolmessa suuressa suomalaisessa naistenlehdessä: Annassa, Eevassa ja Me Naisissa. Tutkielmassa pyritään selvittämään, tuottavatko vai purkavatko suomalaiset naistenlehdet maahanmuuttajien toiseutta.

Tutkimusongelma ytimessä on kysymys kuulumisesta. Voiko maahanmuuttaja olla suomalainen? Otetaanko hänet journalismissa mukaan vai suljetaanko hänet kuulumisen ulkopuolelle?

Tutkimus on otteeltaan empiirinen. Laadullinen tutkimus on toteutettu aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin. Aineistona on käytetty Annan, Eevan ja Me Naisten vuosikertoja 2012. Tutkimuksen keskeisiä käsitteitä ovat toiseus, maahanmuuttaja ja naistenlehti. Työ sijoittuu maahanmuuttotutkimuksen, kulttuurintutkimuksen ja journalismintutkimuksen risteyskohtaan.

Maahanmuuttajien representoimista naistenlehtien sivuilla ei ole juuri tutkittu. Naistenlehtien käsittelytavat kuitenkin eroavat esimerkiksi uutisjournalismin tavoista esittää maahanmuuttajia.

Toiseutta tuotetaan ja puretaan hyvin hienovaraisin keinoin. Analyysin ja aiemman tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että naistenlehdissä sekä tuotetaan että puretaan maahanmuuttajien toiseutta. Maahanmuuttajat esitetään naistenlehdissä yksilöinä. He ovat esillä julkisuuden henkilöitä esittelevissä viihdepätkissä ja pitkissä henkilöhaastatteluissa. Huolella taustoitetut artikkelit purkavat maahanmuuttajien toiseutta. Kuitenkin kulttuurien vertailussa ja suomalaisuuspuheessa maahanmuuttajat näyttäytyvät vieraina, suomalaisen yhteiskunnan toisina. Naistenlehdet eivät myöskään käsittele kaikkia maahanmuuttajaryhmiä samalla tavalla.

Tutkimus keskittyy tekstianalyysiin. Näin esimerkiksi toimituskäytäntöjen ja naistenlehden konseptin vaikutukset jäävät pohtimatta. Tutkimusta maahanmuuttajien esittämisestä naistenlehtien sivuilla olisikin hyvä laajentaa. Myös maahanmuuttajien itsensä tekemät tulkinnat naistenlehtien teksteistä voivat tarjota uusia näkökulmia aiheeseen.

pdf
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

ämpee

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 328
  • Liked: 14508
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #5 : 14.06.2014, 15:54:46 »
Voisikohan joku tehdä tutkimuksen lihavista ihmisistä TV-sarjoissa ??
Ai niin, mutta sehän on tehty jo, ja sillä pätevöidyttiin hallituksen ilmasto-asiantuntijaksi, joten naistenlehtitutkimuksella pitäisi pätevöityä vähintään puolustusvoimien komentajaksi.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

ihminen

  • Vieras
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
Kauppakorkeakoulu

Lauri Rajala
TYÖPERÄINEN MAAHANMUUTTO SEKÄ SUOMEN HUOLTOSUHDE JA TYÖLLISYYSASTE
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/39941/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201210102640.pdf?sequence=1

Lainaus
Tässä tutkimuksessa selvitettiin maahanmuuton vaikutusta kohdemaan väestölle niin väestörakenteellisesti kuin taloudellisesti. Taloudellisia vaikutuksia esitellään aiempien tutkimusten valossa. Vastaavasti maahanmuuton vaikutusta väestörakenteeseen ja työllisten määrään tutkittiin skenaariolaskennan avulla. Painopiste skenaariolaskelmissa on työperäinen maahanmuutto Suomeen. ...

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 5 219
  • Liked: 4067
  • Understanding is a three-edged sword.
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #7 : 11.08.2014, 10:42:13 »
Keväällä hyväksyttiin Tampereella erittäin kiinnostava pro gradu -työ, olenkin ihmetellyt, miksei tätä aihetta ole vielä kukaan innostunut tutkimaan. Kyseessä kuitenkin oli 2011 edustavaaleissa aika vahvasti esillä ollut teema.

Mutta, mutta ja vielä yksi mutta. Minkä ihmeen takia näin yhteiskunnallisesti kiinnostavaa ja ajankohtaista gradua ei ole laitettu julkisesti luettavaksi, en ymmärrä.

Lainaus
Maahanmuuttokriittisyyden diskursiivinen rakentuminen liberalistisessa argumentaatiossa : julkista keskustelua maahanmuuttokriittisyydestä vuosina 2009-2011 Helsingin Sanomien HS-raadissa

MARKKOLA, ANU
Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö
Sosiologia
Tampereen yliopisto

Tutkielmassa käsitellään Helsingin Sanomissa käytyä keskustelua maahanmuuttopoliittisesta debatista ja maahanmuuttokriittisyydestä vuosina 2009-2011. Tutkimuksen aineistona ovat Helsingin Sanomien kokoaman HS-raadin nimellä kulkevan kulttuurivaikuttajien ryhmän puheenvuorot. Puheenvuoroissa kirjoittajat vastaavat maahanmuuttopoliittista keskustelua käsitteleviin Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esittämiin kysymyksiin. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena on se, kuinka maahanmuuttokriittisyydestä keskustellaan puheenvuoroissa ja millaisilla puhetavoilla maahanmuuttokriittisyys määritellään argumentaatiossa. Kulttuurivaikuttajilla on symboliseen eliittiin kuuluvina merkittävä asema siinä, millä tavoilla ajankohtaiset kysymykset ja ilmiöt määritellään kollektiivisesti.

Tutkimuksen teoreettis-metodologiset ratkaisut perustuvat sosiaalisen konstruktionismin perinteeseen, aineiston analyysissa käytettiin kriittisen diskurssianalyysin ja retoriikan tutkimuksen työkaluja. Lisäksi tutkimuksessa on hyödynnetty teorioita politiikan tutkimuksesta ja mediatutkimuksesta. Tarkastelun keskiössä on maahanmuuttokeskustelun politisoitumisen ja julkiseen keskusteluun osallistumisen problematiikka. Keskusteluun osallistuminen ja siitä ulossulkeminen kytkeytyy käsityksiin liberalismista ja diskursiivisesta vallankäytöstä.

Kulttuurivaikuttajien kirjoituksissa hallitseva tulkintakehys rakentuu perinteisen liberalismin taustalla oleville näkemyksille liberaaleista arvoista, julkisen keskustelun säännöistä ja oikeasta tiedosta. Puheesta voitiin näin ollen tulkita erityinen liberalistinen diskurssi, jolla on hallitseva asema keskustelussa. Liberalistisessa diskurssissa hyödynnetään merkitysten välittämisessä ensisijaisesti kognitiivista ja normatiivista argumentaatiostrategiaa. Argumentaatiossa maahanmuuttokriittisyys määrittyy tietämättömyytenä ja julkisen keskustelun reunaehtoja rikkovana. Diskurssissa mitätöidään niitä perusteita ja esittämistapoja, joille maahanmuuttokriittiset näkemykset nojaavat. Puheessa rakennetaan käsitystä siitä, kuka ja millä tavoin maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun saa osallistua. Vaikka suuressa osassa kirjoituksista maahanmuuttokritiikki pyritään sulkemaan keskustelun ulkopuolelle, keskustelussa esiintyy myös osallistavan demokratian näkökulma.

Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla TamPubista, ainoastaan metadata.

Faidros.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 24 900
  • Liked: 17916
  • Blues for Allah
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #8 : 11.08.2014, 10:54:52 »
Anu on varmasti tutustunut tähänkin sivustoon. Olisipa mukava vaihtaa mielipiteitä hänen kanssaan täällä(ellemme jo vaihda?).
Kun yksi ihminen kärsii harhasta, sitä sanotaan hulluudeksi. Kun monta ihmistä kärsii harhasta, sitä sanotaan uskonnoksi. -Robert M Pirsig-
Millainen luonne 2000-luvun mekaanikolla pitäisi olla,jotta hän sietäisi koneiden päälle kasattuja elektronisen hevonpaskan kerrostumia.
-Matthew B.Crawford-

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 022
  • Liked: 7872
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #9 : 11.08.2014, 11:12:14 »
Keväällä hyväksyttiin Tampereella erittäin kiinnostava pro gradu -työ, olenkin ihmetellyt, miksei tätä aihetta ole vielä kukaan innostunut tutkimaan. Kyseessä kuitenkin oli 2011 edustavaaleissa aika vahvasti esillä ollut teema.

Mutta, mutta ja vielä yksi mutta. Minkä ihmeen takia näin yhteiskunnallisesti kiinnostavaa ja ajankohtaista gradua ei ole laitettu julkisesti luettavaksi, en ymmärrä.

Lainaus
Maahanmuuttokriittisyyden diskursiivinen rakentuminen liberalistisessa argumentaatiossa : julkista keskustelua maahanmuuttokriittisyydestä vuosina 2009-2011 Helsingin Sanomien HS-raadissa

....

Tutkimuksen teoreettis-metodologiset ratkaisut perustuvat sosiaalisen konstruktionismin perinteeseen

http://fi.wikipedia.org/wiki/Sosiaalinen_konstruktionismi

Ilmankos kaltaisellani reduktionistilla on suuria vaikeuksia ottaa tuollaista sanahelinää vakavasti.
« Viimeksi muokattu: 11.08.2014, 11:25:26 kirjoittanut Siili »

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 396
  • Liked: 65037
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #10 : 11.08.2014, 12:27:58 »
Lainaus
Tutkielmassa käsitellään Helsingin Sanomissa käytyä keskustelua maahanmuuttopoliittisesta debatista ja maahanmuuttokriittisyydestä vuosina 2009-2011. Tutkimuksen aineistona ovat Helsingin Sanomien kokoaman HS-raadin nimellä kulkevan kulttuurivaikuttajien ryhmän puheenvuorot. Puheenvuoroissa kirjoittajat vastaavat maahanmuuttopoliittista keskustelua käsitteleviin Helsingin Sanomien kulttuuritoimituksen esittämiin kysymyksiin. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena on se, kuinka maahanmuuttokriittisyydestä keskustellaan puheenvuoroissa ja millaisilla puhetavoilla maahanmuuttokriittisyys määritellään argumentaatiossa. Kulttuurivaikuttajilla on symboliseen eliittiin kuuluvina merkittävä asema siinä, millä tavoilla ajankohtaiset kysymykset ja ilmiöt määritellään kollektiivisesti.
...
Puheesta voitiin näin ollen tulkita erityinen liberalistinen diskurssi, jolla on hallitseva asema keskustelussa. Liberalistisessa diskurssissa hyödynnetään merkitysten välittämisessä ensisijaisesti kognitiivista ja normatiivista argumentaatiostrategiaa. Argumentaatiossa maahanmuuttokriittisyys määrittyy tietämättömyytenä ja julkisen keskustelun reunaehtoja rikkovana. Diskurssissa mitätöidään niitä perusteita ja esittämistapoja, joille maahanmuuttokriittiset näkemykset nojaavat. Puheessa rakennetaan käsitystä siitä, kuka ja millä tavoin maahanmuuttopoliittiseen keskusteluun saa osallistua. Vaikka suuressa osassa kirjoituksista maahanmuuttokritiikki pyritään sulkemaan keskustelun ulkopuolelle, keskustelussa esiintyy myös osallistavan demokratian näkökulma.

Tuo aineiston rajaus on ollut erinomainen oivallus. HS-raadin tekstit ovat lyhyitä, ja niissä pyritään usein kärjistetystikin määrittämään oma suhde käsiteltävään ilmiöön. Kulttuurivaikuttajilla on yleensä varsin heikot tiedot esimerkiksi maahanmuutosta, mutta sitäkin vahvemmat näkemykset ja erojen tekemisen tarve, mikä taas tekee näkyvämmiksi ne keinot, joilla itseä ja muita yritetään vakuuttaa.

Harmi, ettei tutkielma ole verkossa. Olisi ollut mielenkiintoista vilkaista, mitä aiheesta on saatu irti. Aineisto ainakin on ollut mitä herkullisinta:

HS-raadin vastaukset kysymykseen: Hyssytteleekö suomalainen älymystö maahanmuuton ongelmia? 8.10.2009
HS-raadin vastaukset kysymykseen: Onko oikein säädellä maahanmuuttoa Suomen taloustilanteen perusteella? 18.3.2010
HS-raadin vastaukset kysymykseen: Otetaanko maahanmuuttokriitikot Suomessa riittävän vakavasti? 1.10.2010
HS-raadin vastaukset kysymykseen: Onko yhteinen kansallinen identiteetti onnistuneen monikulttuurisuuden perusta? 4.3.2011
HS-raadin kaikki vastaukset kysymykseen: Onko sivistyneistö suvaitsematon perussuomalaisia kohtaan? 25.3.2011
HS-raadin vastaukset kysymykseen: Onko kansanedustajalla oikeus esittää etnisiä ryhmiä arvostelevia lausuntoja? 27.5.2011
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Onkko

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 182
  • Liked: 902
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #11 : 11.08.2014, 14:17:02 »
Keväällä hyväksyttiin Tampereella erittäin kiinnostava pro gradu -työ, olenkin ihmetellyt, miksei tätä aihetta ole vielä kukaan innostunut tutkimaan. Kyseessä kuitenkin oli 2011 edustavaaleissa aika vahvasti esillä ollut teema.

Mutta, mutta ja vielä yksi mutta. Minkä ihmeen takia näin yhteiskunnallisesti kiinnostavaa ja ajankohtaista gradua ei ole laitettu julkisesti luettavaksi, en ymmärrä.

Laitoin sähköpostia utalle ja kyselin miten sen sais luettavaksi.

Onkko

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 182
  • Liked: 902
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #12 : 12.08.2014, 16:12:29 »
Keväällä hyväksyttiin Tampereella erittäin kiinnostava pro gradu -työ, olenkin ihmetellyt, miksei tätä aihetta ole vielä kukaan innostunut tutkimaan. Kyseessä kuitenkin oli 2011 edustavaaleissa aika vahvasti esillä ollut teema.

Mutta, mutta ja vielä yksi mutta. Minkä ihmeen takia näin yhteiskunnallisesti kiinnostavaa ja ajankohtaista gradua ei ole laitettu julkisesti luettavaksi, en ymmärrä.

Laitoin sähköpostia utalle ja kyselin miten sen sais luettavaksi.

Hei,

tutkielmien paperikappaleita voi lukea vain kirjastossa, niitä ei anneta kotilainaan ollenkaan eikä myöskään kaukolainata. Valitettavasti tästä tutkielmasta ei ole mikrokorttikopiota tai verkkoversiota.

Voimme tarvittaessa toimittaa kaukopalveluna osakopioita tutkielmasta, esim sisällysluettelo, tiivistelmä, lähteet. Koko tutkielmaa emme kopioi. Jos haluat osakopioita tutkielmasta, ota yhteyttä oman lähikirjastosi kaukopalveluun, he tilaavat kopiot sitten meiltä. Kaukopalvelukopioiden hinta asiakkaalle määräytyy tilaavan kirjaston hinnaston mukaan.

Yst. terv. Pirjetta Kaijalainen
Tampereen yliopiston kirjasto
Pääkirjasto/ Kaukopalvelu

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 5 219
  • Liked: 4067
  • Understanding is a three-edged sword.
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #13 : 12.08.2014, 19:43:24 »
tutkielmien paperikappaleita voi lukea vain kirjastossa, niitä ei anneta kotilainaan ollenkaan eikä myöskään kaukolainata. Valitettavasti tästä tutkielmasta ei ole mikrokorttikopiota tai verkkoversiota.

Kiitos Onkko vaivannäöstäsi. Gradujen suhteen tilanne on ilmeisesti sellainen, että graduntekijä päättää, julkaistaanko hänen gradunsa verkossa vai ei. Minulla on sellainen tuntuma, että useimmissa yliopistoissa vähän kannustetaankin tähän, enemmistö viime vuosien graduista tuntuisi noissa paikoissa olevan verkossa luettavana.

Aika erikoista todellakin, että joku tekee tällaisen gradun, jonka lukemiseen kiinnostuneita varmaankin löytyisi ainakin tältä foorumilta, mutta ei laita sitä verkkoon luettavaksi. Melko moni gradu taitaa kuitenkin olla sellainen, ettei niitä kovin paljoa lueta. Vai olisiko kirjoittaja sitten epäillyt, että ne ilkeät hommalaiset kuitenkin pilkkaavat hänen työtään ja jätti siksi gradun julkaisematta.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 396
  • Liked: 65037
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #14 : 12.08.2014, 22:44:20 »
Gradujen suhteen tilanne on ilmeisesti sellainen, että graduntekijä päättää, julkaistaanko hänen gradunsa verkossa vai ei. Minulla on sellainen tuntuma, että useimmissa yliopistoissa vähän kannustetaankin tähän, enemmistö viime vuosien graduista tuntuisi noissa paikoissa olevan verkossa luettavana.

Luulin, että verkkojulkaisua ei voi enää halutessaankaan kieltää, mikäli gradua ei ole määritelty salaiseksi. Käytännöt taitavat vaihdella.

Aika erikoista todellakin, että joku tekee tällaisen gradun, jonka lukemiseen kiinnostuneita varmaankin löytyisi ainakin tältä foorumilta, mutta ei laita sitä verkkoon luettavaksi. Melko moni gradu taitaa kuitenkin olla sellainen, ettei niitä kovin paljoa lueta. Vai olisiko kirjoittaja sitten epäillyt, että ne ilkeät hommalaiset kuitenkin pilkkaavat hänen työtään ja jätti siksi gradun julkaisematta.

Yhteenvedon perusteella syy voi olla paremminkin varoa niitä HS-raadin jäseniä ja heihin samaistuvia, joiden vastaväittäjät keskustelun ulkopuolelle sulkemaan pyrkiviä puhetapoja gradu analysoi. Tutkielmahan ei käsittele maahanmuuttokriittisiä, vaan miten ja millaisten puhetapojen kautta HS-raati määrittelee maahanmuuttokriittisyyden. Se taas ei ole HS-raadille millään lailla imartelevaa, kuten noita aiemmin luettelemiani HS-linkkejä lukemalla voi todeta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

DuPont

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 845
  • Liked: 2701
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #15 : 15.08.2014, 01:13:39 »
Gradu itsessään on toki täysin julkinen opinnäytetyö, niitä omana aikanani roudattiin kirjastoon, joista kukaan niitä ei hakenut.. Niitä toki sai kuka tahansa lainata. En tiedä mikä nykyaikana on käytäntö, mutta monet kai tekevät gradunsa atk:lla, kuten Miika Nousiainen sanoisi. Tuskinpa sitä gradua periaatteessa voidaan piilottaa, vaikka joku haluaisi, ellei asia koske jotain Suomen armeijan salaisia toimia, Kekkosta tai Tiitisen listaa.

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 5 219
  • Liked: 4067
  • Understanding is a three-edged sword.
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #16 : 15.08.2014, 19:55:17 »
Gradu itsessään on toki täysin julkinen opinnäytetyö, niitä omana aikanani roudattiin kirjastoon, joista kukaan niitä ei hakenut.. Niitä toki sai kuka tahansa lainata. En tiedä mikä nykyaikana on käytäntö, mutta monet kai tekevät gradunsa atk:lla, kuten Miika Nousiainen sanoisi. Tuskinpa sitä gradua periaatteessa voidaan piilottaa, vaikka joku haluaisi, ellei asia koske jotain Suomen armeijan salaisia toimia, Kekkosta tai Tiitisen listaa.

Salaisiksi etupäässä laitetaan graduja tai niiden osia, jos on tehnyt opinnäytetyön jollekin yritykselle, yritys rahoittaa gradun tekoa ja haluaa sitten pitää mahdolliset tulokset pois kilpailijoiden ulottuvilta. Tätä kai tapahtuu lähinnä teknisillä ja matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla.

Tässäkään tapauksessa siis gradua ei ole mitenkään julistettu salaiseksi vaan (ymmärtääkseni) graduntekijä ei ole antanut lupaa gradun verkkoon laittamiselle, mikä nykyaikana tuntuu aika kummalliselta toiminnalta. Kuten Onkon saamassa vastauksessa todettiin:

tutkielmien paperikappaleita voi lukea vain kirjastossa, niitä ei anneta kotilainaan ollenkaan eikä myöskään kaukolainata. Valitettavasti tästä tutkielmasta ei ole mikrokorttikopiota tai verkkoversiota.

Yst. terv. Pirjetta Kaijalainen
Tampereen yliopiston kirjasto
Pääkirjasto/ Kaukopalvelu

Gradu olisi siis luettavissa Tampereen yliopiston kirjastossa, voisihan sitä hyvinkin käydä joku tamperelainen hommalainen tutkailemassa, mutta aika vaikea siitä olisi keskustelua täällä aloittaa.

Jääpää

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 927
  • Liked: 1958
  • Kiljuvuorten Sumuinen Gorilla 75%
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #17 : 17.08.2014, 23:11:53 »
 Ei mitään uutta, samaa hämmästelyä..
Lainaus
Hämmästyttävää on, että vaikka rasisminvastaista työtä tehdään enemmän ja Suomi
on monikulttuuristunut 2000-luvulla entisestään, on asenneilmapiiri taantunut. Rasismi ei näytä olevan Suomessa ohimenevä ilmiö(Perho 2010, 81) eikä se katoa
minnekään automaattisesti yhteiskunnan monikulttuuristumisen myötä (Rastas 2007,
122).
HUMANISTINEN AMMATTI
KORKEAKOULU
OPINNÄYTETYÖ
www.humak.fi
Kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelma (210 op)
11/2010
Art Against Racism
Taide
rasisminvastaisen nuorisotyön välineenä
Jenni Koskensuu & Ksenia Peltovuori
 http://www.keks.fi/rasisminvastainennuorisotyo/aar/page.2011-04-01.2072313612/Attachment00068220/Opinn%C3%A4ytety%C3%B6_KoskensuuPeltovuori2010.pdf
Perustuslaki 29§
"Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset."

MW

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 24 030
  • Liked: 17621
  • Kiltti ja ystävällinen, mutta niin nuiva.
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #18 : 17.08.2014, 23:22:35 »
Ksenofobia Pelkovuori. Jopas nyt.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 396
  • Liked: 65037
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #19 : 23.08.2014, 22:08:15 »
Lainaus
Tässä tietueessa ei ole kokotekstiä saatavilla TamPubista, ainoastaan metadata.

Tekijä(t):    Jokinen, Jenna
Nimeke:    Humanitaarinen maahanmuutto ja sukupuoli. Turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten sukupuolidiskurssit Aamulehdessä 2011
Hyväksytty:    2014-07-30
Yksikkö:    Viestinnän, median ja teatterin yksikkö
Oppiaine:    Tiedotusoppi - Journalism and Mass Communication
Sivumäärä:    80 s. liitteineen
Kieli:    fi
URN:    URN:NBN:fi:uta-201408222072
Tampereen yliopisto
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

MW

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 24 030
  • Liked: 17621
  • Kiltti ja ystävällinen, mutta niin nuiva.
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #20 : 23.08.2014, 22:42:10 »
Ei nyt tullut ryhdyttyä, mutta nuorukaisia lienevät, diskurssissa. Joko yli tai alle 18 vee, miten paremmin sopii.

Vaimot ja perheet haetaan sitten huomenna.

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 5 219
  • Liked: 4067
  • Understanding is a three-edged sword.
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #21 : 05.02.2015, 13:35:03 »
Tällainen kiinnostavanoloinen gradu osui silmiin:

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/136034

Vili Lähteenoja: Maahanmuuttokritiikki ja julkisuus - sosiolingvistinen näkökulma
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos

Lainaus
Tämä tutkielma käsittelee 2000-luvun suomalaista maahanmuuttokriittistä liikettä sosiolingvistisestä näkökulmasta. Retorinen analyysi diskurssianalyysin osana pyrkii selvittämään liikkeen julkisuuskäsitystä sekä vuorovaikutusta valtavirtajulkisuuden kanssa. Aineisto on kerätty osin verkon keskustelupalstoilta, osin perinteisistä medioista sekä yksityisistä blogeista.

Ilmiötä tutkitaan Jonathan Friedmaniin globaalien prosessien teorian näkökulmasta. Friedmanin mukaan alueen hegemonisen aseman heikkenemiseen liittyvät sosiaaliset ilmiöt toistuvat historiassa eri paikoissa eri aikoina. Näihin ilmiöihin lukeutuu jännitteiden kasvaminen yhteiskunnan horisontaalisella ja vertikaalisella akselilla. Ilmiöiden kärjistymistä enteilee historiallisessa katsannossa teollisen pääoman kaikkoaminen periferiaan, mikä Suomessa on käynyt toteen alkujalostuksen työpaikkojen dramaattisena vähenemisenä.

En kyllä tiedä, mitä tarkoittaa sosiolingvistinen näkökulma. Se olisi varmaan selvinnyt, jos olisi gradun päässyt lukemaan, mutta taas kerran:

Lainaus
Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden arkistokappaleet ovat luettavissa Helsingin yliopiston kirjastossa.

Mamusaarelainen

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 75
  • Liked: 90
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #22 : 07.02.2015, 12:57:05 »
Valmisteilla oleva opinnäyte:
Venäjänkielisen vähemmistön sosiaalinen osallistuminen Suomessa

Kysely on julkaistu tammikuun 2015 lopulla ja se herätti seuraavia ajatuksia:
- perustuuko Putinin Krimi ratkaisu vastaavan kyselyyn
- monikulttuurisuutta suositellaan Suomeen
- monikulttuurisuus on Venäjällä ehkä jotain muuta:

        Suomen sukukieliä pidetään ehjän Venäjän uhkana
        http://www.iltasanomat.fi/ulkomaat/art-1420333823199.html

Kyselyä on levitetty mm. Kohtaamispaikka Kasin sähköpostilla:
http://www.culturas.fi/kohtaamispaikka-kasi

Kysely saatesanojen kera:
____________________________________________________________________
-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------


Social activities of the Russian language minority

Moi,
Olen Djordje Djogovic. Olen kansainvälisten suhteiden maisteriopiskelija Tampereen yliopistossa. Osana opintojani teen tutkimuksen venäjänkielisen vähemmistön sosiaalisesta ja poliittisesta osallistumisesta Suomessa, erityisesti pääseudun-alueella (Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen).

Kerään tutkimusmateriaalia tutkimustani varten tällä on-line kyselyllä. Kaikki vastaukset ovat luottamuksellisia, voitte vastata kysymyksiin anonyymisti ja kaikki henkilökohtaiset tiedot poistetaan vastauksista. Voitte vastata kysymyksiin venäjäksi, suomeksi tai englanniksi.

Jos venäjä on äidinkielenne – tai jos koette kuuluvanne venäjänkieliseen vähemmistöön -  pyydän Teitä ystävällisesti vastaamaan kysymyksiin. Voitte vastata niin moneen kysymykseen kuin haluatte ja niin yksityiskohtaisesti kuin haluatte. Arvostan, jos voitte vastata kyselyyn 10.2.2015 mennessä. Arvostan myös, jos voitte lähettää tämän viestin eteenpäin Teidän venäjänkielisille ystävillenne ja tuttavillenne. 

Vastaamalla haastatteluun hyväksytte, että kerättyä tietoa voidaan käyttää osana maisterin graduani Tampereen yliopistossa. Kun gradu on valmis keväällä 2015, on gradu tutkimustuloksineen saatavilla Tampereen yliopiston avoimessa institutionaalisessa varastossa (http://tampub.uta.fi/).

Jos teillä on kysyttävää tästä tutkimuksesta, voitte ottaa yhteyttä minuun (Dogovic.Dorde.X@student.uta.fi tel. 040 77 11 731) tai yliopistonlehtori Anni Kankaaseen

(anni.kangas@uta.fi, tel. 050 318 6032).

Kiitän ystävällisesti osallistumisesta tähän kyselyyn.
Djordje Djogovic

-------

Henkilötiedot: Mies.Male/Nainen/Female/Ikä
Asuinpaikka: Espoo/Helsinki/Vantaa/Kauniainen/Muu.

1. Kuvaile ystävällisesti osallistumistasi sosiaalisissa tai poliittisissa yhdistyksissä. Oletko jonkun kulttuuri-, urheilu- tai muun yhdistyksen jäsen? Miksi? Tai oletko sosiaalisesti tai poliittisesti aktiivinen jollain muulla tavoin?

2. Onko mielestäsi tärkeää olla poliittisesti tai sosiaalisesti aktiivinen? Miksi?

3. Kuvaile venäläisen taustasi vaikutusta sinun sosiaaliseen ja poliittiseen osallistumiseesi. Onko sillä mitään vaikutusta? Jos on, millaista? Jos ei, miksi?

4. Onko olemassa tarvetta venäjänkielisen vähemmistön organisoituun poliittiseen edustamiseen metropoliitta-alueella tai Suomessa kokonaisuudessaan? Miksi?

5. Jos näet olevan lisääntynyttä tarvetta venäjänkielisen vähemmistön osallistumiselle suomalaisessa politiikassa, selitä kuinka sitä näkemyksesi mukaan voitaisiin kehittää/parantaa?

6. Kuinka koet venäjän kielen käytön elämässäsi?

7. Millaiseksi kuvailisit mielikuvaa venäjänkielisestä vähemmistöstä ja venäjänkielisen vähemmistön tilannetta metropoliitta-alueella ja Suomessa?

8. Kuinka kattavasti sinun näkemyksesi mukaan mediassa käsitellään venäjänkielistä vähemmistöä?

9. Onko jotain muuta, mitä haluaisit sanoa venäjänkielisestä vähemmistöstä metropoliitta-alueella tai Suomessa?


https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/13943/lomake.html


Iloveallpeople

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 12 163
  • Liked: 2765
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #23 : 21.02.2015, 11:22:14 »
Lainaus
SUOMESSA ASUVIEN MAAHANMUUTTAJIEN KOTIINLÄHETYSILMIÖ TRANSNATIONAALISESSA VIITEKEHYKSESSÄ

Abstrakti

Suomessa asuvien maahanmuuttajien kotiinlähetysilmiö transnationaalisessaviitekehyksessä
Ilona Bontenbal
Pro gradu-tutkielma
Sosiologia ja valtio-oppi
Jyväskylän Yliopisto
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos


Kotiinlähetykset, joissa siirtolaiset lähettävät erilaisia pääoman muotoja muuttokohteestaan kotimaahansa, ovat merkittävä maailmanlaajuinen ilmiö. Myös Suomesta lähetetään suuria määriä rahaa ulkomaille. Tutkimusta kotiinlähettämisestä on Suomessa tehty kuitenkin vielä hyvin vähän. Tämä tutkielma keskittyy Suomessa asuvien maahanmuuttajien poikkikansallisten suhteiden ja heidän lähettämiensä kotiinlähetysten tutkimiseen. Tutkielmassa selvitetään, millaisia merkityksiä kotiinlähetykset saavat, miksi
kotiinlähetyksiä lähetetään ja millainen merkitys lähetyksillä on maahanmuuttajien transnationaaleille suhteille kotimaansa yhteisöihin. Tutkimusaihe on rajattu koskemaan raha- ja tavaralähetyksiä. Tutkimuksen aineisto on kerätty puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla, ja se muodostuu seitsemänmaahanmuuttajan haastattelusta. Haastateltavat ovat kotoisin viidestä eri maasta: Thaimaasta, Indonesiasta, Pakistanista, Syyriasta ja Ghanasta. Aineisto analysoidaan teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä, jossa teoriana toimivat aikaisemmissa tutkimuksissa havaitut aiheeseen liittyvät löydökset. Aineistosta käy ilmi, että kotiinlähetykset muodostavat moninaisen ilmiön. Haastateltavat kertoivat lähettävänsä niin tavaroita kuin rahaa kotimaahansa. Lähetysten vastaanottajia ovat yleensä perheenjäsenet, ja lähettäminen tapahtuu vaihtelevilla tavoilla. Tavaralähetykset lähetetään pääasiassa lahjoina ja raha taloudellisena tukena. Lähetyksiä lähetetään myös hyväntekeväisyyteen kotimaahan. Kotiinlähetykset lähetetään
vapaaehtoisesti, ja niitä lähetetään, vaikka niille ei olisi välttämätöntä taloudellista tarvetta. Erilaiset kulttuuritaustat vaikuttavat kotiinlähetysten lähettämiseen, mutta tästä huolimatta ilmiö saa hyvin samankaltaisen luonteen eri maista tulleiden keskuudessa.
Tutkimuksessa käy ilmi, millaisia piirteitä kotiinlähetysilmiö voi saada suomalaisessa kontekstissa ja että kotiinlähetyksillä on taloudellisen roolin lisäksi myös merkittävä sosiaalinen rooli. Aiheen laajuus ja aineiston määrä merkitsevät, että aiheesta jää vielä
selvitettävää jatkotutkimuksille.

Gradu luettavissa: https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/handle/123456789/45389/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-201502201356.pdf?sequence=1
"Kun poliitikko pakotetaan lähtemään paikaltaan tai suljetaan puolueesta tiedotusvälineiden painostuksen vuoksi, ei kyse ole mistään punavihreästä salaliitosta, vaan juuri siitä, miten demokratian pitääkin toimia."  (käännös) - Lasse Garoff

Kemolitor

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 5 219
  • Liked: 4067
  • Understanding is a three-edged sword.
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #24 : 30.07.2015, 16:26:25 »
Jälleen yksi Hommaforumia käsittelevä gradu lisää:

Lainaus
Maahanmuuttovastaisuuden rakennuspalikat. Hommaforum resurssien lähteenä maahanmuuttokeskustelussa

Luoto, Virva
Helsingin yliopisto, valtiotieteellinen tiedekunta, Sosiaalitieteiden laitos
Pro gradu -työ

Tämän tutkimuksen kohteena on maahanmuuttovastainen verkkoyhteisö Hommaforum. Tavoitteena on selvittää, miten Hommaforumin toiminta avoimena keskustelufoorumina mahdollistaa kollektiivisen poliittisen toiminnan. Tutkimuksen lähtökohtana on ajatus, että foorumi tarjoaa jäsenilleen erilaisia resursseja, joita nämä voivat hyödyntää maahanmuuttokeskustelussa. Käsitän Hommaforumin ruohonjuuritason toimijaksi hybridissä mediajärjestelmässä. Teoreettinen viitekehys nojaa aikaisempaan tutkimukseen verkkoaktivismista, hybridistä mediajärjestelmästä, populismista ja maahanmuuttovastaisesta liikkeestä.

Maahanmuutto on muuttunut kuumaksi poliittiseksi kysymykseksi 2000-luvun Euroopassa. Maahanmuuttokysymyksen politisoituminen on ajoittunut yhteen oikeistopopulististen puolueiden valtaannousun kanssa. Puolueille yhteistä on paitsi kielteinen suhtautuminen maahanmuuttoon myös se, että ne ovat keränneet kannatusta erityisesti digitaalisissa verkostoissa. Tutkimusten mukaan puolueet ovat olleet erityisen hyviä hyödyntämään verkon tuomia mahdollisuuksia viestinsä levittämiseen ja ihmisten mobilisoimiseen. Suomessa maahanmuutosta vaaliteemansa tehneiden perussuomalaisten nousua suureksi puolueeksi oli edesauttamassa Hommaforum, joka kampanjoi verkossa voimakkaasti maahanmuuttovastaisten ehdokkaiden puolesta. Samalla alkoi muodostua maahanmuuttovastainen liike, johon kuuluu toimijoita niin verkkoyhteisöistä, kansalaisaktivisteista kuin parlamentaarisen politiikan edustajista.

Tutkimuksen aineisto on kerätty Hommaforum etusivulta 17.9.-12.12.2014 välisenä aikana. Aineisto sisältää 68 etusivulla jaettua mediatekstiä sekä niistä foorumilla käydyn keskustelun. Tutkimusmenetelmänä on laadullinen sisällönanalyysi ja teemoittelu. Teemoittelun avulla tutkin, mitkä ovat teksteissä usein toistuvat teemat ja näkökulmat. Empiirisen aineiston sekä tutkimuskirjallisuuden pohjalta analysoin, millaisia ovat foorumin jäsenilleen tarjoamat resurssit, ja miten ne edesauttavat sen poliittisia tavoitteita.

Tämän tutkimuksen perusteella etusivulla jaetun aineiston keskeiset teemat ovat maahanmuuton uhat, monikulturismi, poliittiset liittolaiset sekä poliittiset vastustajat. Foorumin keskusteluissa teksteissä muodostetaan tulkintoja, jotka tukevat maahanmuuttovastaista maailmankuvaa. Hommaforumin jäsenilleen tarjoamat resurssit puolestaan jakautuvat tiedollisiin, kielellisiin, poliittisiin ja sosiaalisiin resursseihin. Ne mahdollistavat erilaisia tapoja osallistua poliittiseen toimintaan joko yksin tai kollektiivisesti. Keskeisiä tavoitteita Hommaforumin strategiassa ovat maahanmuuttodiskurssin muuttaminen erilaisin kielellisin keinoin, kollektiivisen poliittisen identiteetin muodostaminen ja ihmisten mobilisoiminen vaikuttamaan äänestämällä.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/155342

Kuulostaa ihan lukemisen arvoiselta työltä, mutta kuten varmaan monet jo arvasivatkin, koska tästä en uutta ketjua aloittanut:
Lainaus
Vain tiivistelmä. Opinnäytteiden arkistokappaleet ovat luettavissa Helsingin yliopiston kirjastossa. Hae HELKA-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka/index.htm).

Leickmann

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 42
  • Liked: 225
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #25 : 14.12.2015, 09:12:39 »
Tiedoksi kiinnostuneille.

Rajavartiolinjan kadetin opinnäytetyö "Laajamittaisen maahantulon hallinnan suorituskyvyn kehittämistarpeet Kaakkois-Suomen rajavartiostossa", Holmström, Matias (2015).

Opinnäytetyö ladattavissa
http://www.doria.fi/handle/10024/117562
"Minä työstän aina täysillä, olin sitten sängyssä tai sahalla." - Teuvo Hakkarainen, 2015

"Timbelle vielä jälkikäteen vinkkinä: Jos tuijottelet tarpeeksi kottaraisenpönttöön, se alkaa tuijottaa takaisin sinuun - ja saattaa osallistua Puoluekokoukseenkin äänestysoikeudella." - Kokoliha

rapa-nuiv

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 973
  • Liked: 639
  • midget snot-totem
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #26 : 17.08.2018, 16:51:22 »
Globaali jihadistinen liike kumouksellisen sotataidon kehittäjänä
Paronen, Antti (2016)   ISBN 978-951-25-2764-9
http://www.doria.fi/handle/10024/123242
( -pdf ladattavissa sivulta )

 Väitöskirja tarkastelee kumouksellisten jihadististen sotateoreetikoiden ajattelua.
Jäi ilmestyessään vähälle huomiolle, vaikka on hyvinkin hommarelevantti. Antaa taustaa mm. Ruotsin tapahtumiin sekä lähipäivinä että kuluneiden parin vuosikymmenen aikana. Kuin myös yleisemminkin valaisee yhtä monikulttuuristen yhteisöjen kehityksen taustalla  länsimaissakin vaikuttavaa poliittista liikettä.
Tule kyytiin !

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 396
  • Liked: 65037
Vs: Opinnäytetöitä
« Vastaus #27 : 20.11.2018, 12:44:37 »
master's thesis
"Maahanmuuttokritiikki" stigmaviestintänä (pdf)
Kolehmainen, Salli (2016, 167 s)
University of Helsinki, Faculty of Behavioural Sciences, Institute of Behavioural Sciences

Lainaus
Abstract:

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida maahanmuuttovastaisten poliitikkojen puhetta maahanmuuttajista. "Maahanmuuttokriittisiksi" itseään kutsuvien toimijoiden on aikaisemmissa tutkimuksissa nähty osaltaan tehneen maahanmuuttajia halventavista puhetavoista yleisesti hyväksyttyjä tai siedettyjä. Halusin selvittää, vastaako "maahanmuuttokriitikoiden" verkkoviestintä stigmatisoivan eli häpeäleimaa tuottavan viestinnän määritelmää. Tutkimuksen tärkein teoreettinen lähtökohta oli Smithin (2007a) stigmaviestinnän malli. Sen mukaan stigmatisoivan viestinnän sisältöjä ovat sosiaaliseen kategoriaan merkitseminen, merkittyjen leimaaminen ja esittäminen yhdenmukaisena ryhmänä, leimattujen syyttäminen stigmasta sekä heidän esittämisensä uhkana omalle yhteisölle.

Tutkimusaineisto koostui vuoden 2011 eduskuntavaalien alla julkaistusta Nuivasta vaalimanifestista sekä kuuden sen allekirjoittaneen ja eduskuntaan valitun kirjoittajan blogiteksteistä. Ensisijainen analyysimenetelmä oli teorialähtöinen sisällönanalyysi. Lisäksi hain vastausta viestinnän muotoa ja keinoja koskeviin kysymyksiin retorisen diskurssianalyysin avulla.

Aineistossa kielteiseen maahanmuuttajakategoriaan luokiteltiin vallitsevan etnisen hierarkian alaportailla olevat ei-valkoiset maahanmuuttajat, vahvimmin muslimit ja afrikkalaistaustaiset. Merkitseminen oli suurelta osin epäsuoraa. Ryhmäleimaa tuotettiin mm. kielteisillä yleistyksillä ja leimanimikkeillä luoden stereotyyppistä kuvaa kulttuurisesta takapajuisuudesta. Leimattujen esitettiin itse valinneen diasporansa ja heidän ilmaistiin olevan syypäitä mm. suomalaisten kielteisiin asenteisiin. Korostuneimpia olivat vaaraa ilmaisevat stigmaviestit. Maahanmuuttajien näkeminen fyysisenä ja moraalisena uhkana oli heihin liitetyn stigman ydin, ja vaaran viestisisältö toimi myös stigmatisoinnin perusteluna. Maahanmuuttajat esitettiin aineistossa yhdenmukaisena massana (osa leimaa), mutta toisaalta esiintyi myös vaatimuksia yksilölliseen kohtaamiseen. Tämä mahdollistaa tilanteen, jossa stigmatisoija ei välttämättä koskaan kohtaa uhriaan: Stigmaviestintä käydään aina "omien" kesken ja se käsittelee nimenomaan ryhmää. Interpersonaalisessa viestinnässä stigmatisoija voi kuitenkin kieltää kohtaavansa leimaamansa ryhmän edustajan suhtautumalla tähän "värisokeasti" vain yksilönä. Tämä tekee stigmaan puuttumisen erittäin vaikeaksi. Stigmaviestinnän malli soveltui hyvin laadulliseen maahanmuuttokeskustelun tutkimukseen. Tutkimusta aiheesta olisi perusteltua jatkaa esimerkiksi stigmaviestinnän vastaanottajien tarkasteluun.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/161627

Lainaus käyttäjältä: "Maahanmuuttokritiikki" stigmaviestintänä
Useat tutkijat (esim. Keskinen ym., 2009; Nikunen, 2010; Mäkinen, 2013) korostavat, että
poliittisten keskustelijoiden itse itsestään käyttämä termi ”maahanmuuttokriittinen” on
omaksuttu liian helposti yleiseen keskusteluun. Ilmaus on nimittäin varsin ongelmallinen,
sillä se luo vaikutelmaa analyyttisesta keskustelukumppanista, joka tarkastelee asioita ei-
tunteenomaisesti sekä moniulotteisesti harkiten ja perustellen. Käytännössä ryhmittymän
näkemys kriittisyydestä on kuitenkin varsin kapea-alainen
, sillä heille on tyypillistä esittää
hyvin jyrkkiä näkemyksiä, lietsoa uhkakuvia ja yksinkertaistaa monimutkaisia
maahanmuuttokysymyksiä
(Maasilta, 2011a, 11; Keskinen ym., 2009, 10–14). Kuvaavaa
on, että samat toimijat käyttävät ”nuiva”-ilmausta pitkälti ”maahanmuuttokriittisen”
synonyyminä, eli maahanmuuttokriittinen on henkilö, jonka suhtautuminen
maahanmuuttoon on Kielitoimiston sanakirjan (2015) mukaan kylmäkiskoinen, penseä,
nyrpeä tai tyly(hkö)
. Monien tutkijoiden mukaan onkin perustellumpaa kutsua näitä
toimijoita maahanmuuttovastaisiksi
kuin -kriittisiksi, vaikkakaan heidän viestintänsä ydin
ei ole kaiken maahanmuuton vastustaminen vaan ”pyrkimys hallita ja rajoittaa
maahanmuuttoa etnisten, uskonnollisten ja kulttuuristen kategorioiden perusteella”

(Mäkinen, 2013). Käytän itse tässä tutkimuksessa joko termiä maahanmuuttovastainen tai
puhun ”maahanmuuttokriitikoista” lainausmerkeissä
(kuten esim. Maasilta, 2012a, 12).

Lainaus käyttäjältä: "Maahanmuuttokritiikki" stigmaviestintänä
Teksti osoittaa ensinnäkin sen, että osapuolet ovat tehneet hyvin erilaiset tulkinnat
vuorovaikutustilanteesta. Halla-aho pyrkii viestinnässään esittämään oman tulkintansa
totuutena tapahtuneesta.
Hän kirjoittaa: ’Se, mitä kyseisenä aamuna oikeasti tapahtui, oli
melko tarkkaan tämä. . . ’ (Halla-aho, 2009c, lihavointi lisätty), eli hän turvautuu niin
sanottuun tosiasiapuheeseen esittäen oman tulkintansa kiistattomana faktana
ja häivyttäen
sen, että myös hänen kokemuksensa perustui hänen tekemiinsä tulkintoihin tilanteesta.

Mitä taas tulee toisen osapuolen eli Abu-Hannan tekemiin tulkintoihin, lienee perusteltua
olettaa, että tietoisuus Halla-ahon verkkokirjoittelun sisällöstä on voinut vaikuttaa niihin
voimakkaastikin.
Etnisen vähemmistön edustajan ja/tai maahanmuuttajien oikeuksia ajavan
ihmisen voi olla Halla-ahon tekstejä luettuaan mahdotonta uskoa niiden kirjoittajan
suhtautuvan leimaamiinsa vähemmistöihin yksilöinäkään erityisen positiivisesti
. Lieneekin
varsin luonnollista, että tällaisessa tilanteessa (Halla-ahon sanoin) ennakko-oletus ohjaa
havaintoja
. On oletettavaa, että esimerkiksi Abu-Hanna on ollut varsin närkästynyt siitä
tavasta, jolla esimerkiksi hänestä tai hänen lapsestaan on puhuttu tietyn ryhmän edustajana.
Eli jos luo joistakin ihmisistä suoranaista viholliskuvaa teksteissään, on varsin ristiriitaista
vaatia, että nämä vihollisiksi leimatut eivät tulkitsisi tekstit kirjoittaneen ihmisen aikeita
jossain määrin vihamielisiksi myös kasvokkain tapahtuvassa vuorovaikutuksessa.


Halla-aho kuitenkin tyrmää nämä omasta mielestäni varsin luonnolliset tulkinnat ja
asenteet, ja vaikuttaa pitäytyvän kasvokkaisessa vuorovaikutuksessa puhtaasti yksilöiden
välisellä tasolla
ikään kuin aloittaen vuorovaikutussuhteen kokonaan puhtaalta pöydältä.
Jos toinen osapuoli ei kykene tällä tavoin unohtamaan muualla esitettyä (mahdollisesti
suoraan häntä itseään koskevaa) sosiaalisiin ryhmiin liittyvää viestintää, ohjaa tämä Halla-
ahon mielestä tulkitsemaan vastapuolen aikeita ja toimia väärällä tavalla. Näin hän
kyseenalaistaa maahanmuuttajien rasismikokemukset yleisemmälläkin tasolla ilmaisten
niiden olevan usein juuri tällaisia ”vääriä” tulkintoja (’saattaa selittää, mitä piilee monien
"rasismikokemusten" takana’). Rasismikokemusten sijoittaminen lainausmerkkeihin
vahvistaa entisestään viestiä, jonka mukaan rasismi olisi todellisuudessa useimmiten sitä
kokeneen ihmisen ”korvien välissä”
.
...
Puurosen (2011, 229) mukaan Halla-aho rakentaa tekstinsä vahvasti eräänlaisten
esisopimusten varaan. Tällaisten kirjoittamattomien sopimusten perusteella asioita voidaan
esittää ongelmattomina eli ikään kuin itsestäänselvyyksinä tai luonnonlakeina. Yksi
tällainen esisopimus vaikuttaa olevan edellä esiin tullut ajatus, jonka mukaan
interpersonaalisessa vuorovaikutuksessa ihmiseen ei saa suhtautua ryhmänsä edustajana,
eli yksilöiden välisissä kohtaamisissa ryhmien olemassaoloa ei tunnusteta.
Tämä
imperatiivi tulee esiin myös Halla-ahon (2014) kuvauksessa hänen tapaamisestaan Soraya
Postin kanssa
:

[Lainaus 46.] Edellisellä Strasbourgin viikolla ajauduin Postin kanssa juttusille tupakkahuoneessa.
Meillä meni ihan mukavasti, kunnes hän kysyi, enkö edustakin sosialidemokraatteja:
- Ei, olen ECR:stä.
- Entä Suomessa?
- The Finns Party.
- Vad heter det på svenska?
- Sannfinländare.

Tässä kohdassa Postin naama meni ihmeellisellä tavalla aivan ruttuun ja hänen suustaan pääsi
pahoinvointia signaloiva öyh-tyyppinen ääni. Hän tumppasi tupakkansa ja poistui, emmekä ole sen
koommin jatkaneet dialogia.


Halla-ahon mukaan viestintätilanne ’meni ihan mukavasti’, kunnes keskustelu kääntyi
siihen, mitä poliittista puoluetta tai ryhmittymää osapuolet edustavat.
Kun Halla-ahon
puolue selvisi Postille, tämä kieltäytyi ’jatkamasta dialogia’. Koska tulkintani mukaan
hänen tekstinsä nojaa esisopimukseen, jossa kahdenkeskisessä kohtaamisessa ihmistä ei
pitäisi nähdä ryhmänsä edustajana vaan puhtaasti yksilönä, näyttäytyy keskustelun
katkaiseminen hänelle lähinnä jonkinlaisena tylynä käytöksenä.
Samantapaisesti Halla-aho
luokittelee ryhmiä koskevista leimaavista väitteistä loukkaantuvat ihmiset
’virkaloukkaantujiksi’ tai ’ammattisuvaitsevaisiksi’. Näin hän pyrkii esittämään poliittisten
vastustajiensa ja leimaamiensa vähemmistöjen edustajien kritiikin turhanpäiväisenä ja
heidän kokemuksensa rasismista virheellisinä tulkintoina. Hänen ilmaisunsa mukaan
kyseiset ihmiset loukkaantuvat kaikesta ikään kuin ”virkansa puolesta”. Hän myös rajaa
heidät pois sellaisten normaalien ihmisten joukosta, jotka kykenevät ’ongelmattomaan ja
luontevaan kommunikointiin’.

Halla-aho kehystää hänen ja Postin välisen vuorovaikutuksen alkaneeksi
tupakkahuoneessa, ja vastaavan rajauksen voi nähdä sisältyvän kuvaukseen hänen
kohtaamisestaan Abu-Hannan kanssa. Viestintäsuhde on siis Halla-ahon mukaan alkanut
silloin, kun nämä kaksi ihmistä ovat kohdanneet kasvotusten ensimmäisen kerran.
’Dialogin’ voi kuitenkin nähdä alkaneen jo Halla-ahon verkkoteksteistä, joiden
olemassaoloa hän ei tunnusta vuorovaikutustilanteessa ja jotka liittyvät nimenomaan
osapuolten ryhmäjäsenyyksiin. Jos vuorovaikutuksen toinen osapuoli on asetettu
poliittisissa teksteissä vihollisen asemaan, miten luontevaa on aloittaa neutraali dialogi
ottamatta kantaa aiempaan osapuolia koskevaan viestintään?
Halla-aho siis ikään kuin
unohtaa tai kieltää blogissaan ja muussa (joukko)viestinnässä esittämänsä näkemykset
maahanmuuttajaryhmien kielteisistä ominaisuuksista ja uhkista. Eli dyadisessa
vuorovaikutuksessa hän ei ota huomioon esimerkiksi maahanmuuttajan ryhmäjäsenyyksiä,
joita hän ei kuitenkaan tekstiensä perusteella vaikuta pitävän lainkaan yhdentekevinä.
Halla-aho näyttää soveltavan interpersonaalisessa viestinnässään periaatetta ”asiat
riitelevät, eivät ihmiset”, mutta tällainen lähtökohta on äärimmäisen ristiriitainen, jos
toisaalta verkkoviestinnässä tuotetaan tiettyjä ihmisiä leimaavaa ja heidän
inhimillisyytensä kiistävää stigmaviestintää.

Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Tagit: