^Hesarin tämänpäiväinen pääkirjoitus kilpailee järjenvastaisuudessa saman lehden legendaarisen syksyllä 2015 julkaistun
Pakolaiset ovat uusi Nokia -kirjoituksen kanssa, mutta ylittää sen mennen tullen röyhkeässä valehtelussaan.
Sille on syynsä, että Helsingin Sanomien pääkirjoitukset ovat nimettömiä.
Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Perussuomalaiset jäi yksin vastustamaan maahanmuuttoa 9.2.2023
MAAHANMUUTOSTA on jälleen tulossa yksi eduskuntavaalien keskeisistä kysymyksistä, mutta keskustelun sävy on kovin toisenlainen kuin neljä vuotta sitten. Viime vaalien alla julkisuudessa puhuttiin maahanmuuttajien Oulussa tekemistä seksuaalirikoksista, mikä hyödytti erityisesti perussuomalaisia.
Vaalien alla kuukausia aikaisemmin kyllä puhuttiin
humanitaaristen maahanmuuttajien Oulussa tekemistä seksuaalirikoksista, mutta keskustelu ei koskaan päässyt maahanmuuttopolitiikkaan ja sen valintoihin asti, kun se jo ohjattiin valtamediassa sivuraiteille ja vaiettiin, kuten aina.
Vaalikeskusteluissa maahanmuutto ei ollut enää likimainkaan tärkeimpiä kysymyksiä, eikä se tule olemaan sitä nytkään, paitsi mahdollisesti "työperäiseen" maahanmuuttoon ohjattuna. Työperäinen lainausmerkeissä siksi, että oikeasti nyt vaaditaan vain määrää, ei laatua, koska maahanmuutolle ei haluta asettaa mitään rajoituksia.
Taustalla oli vuoden 2015 pakolaiskriisi, joka toi maahan yli 30 000 Syyrian sotaa paennutta turvapaikanhakijaa, suurin osa heistä nuoria miehiä.
Tätä valhetta toistettiin suomalaisessa valtamediassa kesällä ja osin vielä syksyllä 2015, kunnes kaikki näkivät omilla silmillään, että tulijat olivat suurimmaksi osaksi
irakilaisia nuoria miehiä.
Syyrialaisten osuus vuoden 2015 turvapaikanhakijoista oli vain vajaat kolme prosenttia, eikä tällaista virhettä voi tehdä vahingossa etenkään vuonna 2023.
Tuoreessa maahanmuuttopoliittisessa ohjelmassaan puolue [perussuomalaiset] ilmoitti vastustavansa vain Euroopan ulkopuolelta tulevia turvapaikanhakijoita. Myös kristittyjä turvapaikanhakijoita perussuomalaiset haluaa suosia. Puolue sijoittelee eri ryhmiä arvojärjestykseen kovin läpinäkyvin kriteerein, mikä sai pääministeri Sanna Marinin (sd) kutsumaan puoluetta ”rasistiseksi”.
Aivan ilmeisesti tässä vihjattiin jotain epäilyttävää, mutta PS:n maahanmuuttopoliittisen ohjelman "läpinäkyvä kriteeri" oli kotoutumisennuste, eikä se koskenut turvapaikanhakijoita vaan kiintiöpakolaisten valikointia.
Perussuomalaisten mielestä pakolaiskiintiöstä tulee luopua kokonaan, kuten Itävallassa tehtiin siirtolaiskriisin jälkimainingeissa. Jos pakolaiskiintiön lakkautus tehdään porrastetusti, on kiintiössä painotettava vainottuja kristittyjä ja muita ryhmiä, joiden kotoutumisennuste on positiivinen.
Pääministeri Marin ei perussuomalaisia rasistiseksi puolueeksi syyttäessään viitannut perussuomalaisten maahanmuuttopolittiseen ohjelmaan tai ylipäätään suostunut tarkentamaan, mihin sanomisiin tai tekemisiin syytös perustui.
Mutta mitä eri ryhmiin tulee, Ruotsin suojelupoliisi varoitti juuri muslimiväkivaltaisuuksista, jopa mahdollisista terrori-iskuista, ja Ruotsin poliisi kielsi aiemmin sallitun mielenosoituksen juuri muslimiväkivaltaisuuksien pelossa.
Rasismin sanakirjasta lainaili maanantai-iltana A-studiossa vieraana ollut perussuomalaisten varapuheenjohtaja Leena Meri, joka kutsui kokoomuksen maahanmuuttolinjauksia ”väestönvaihdoksi”. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo arvioi tiistaina Meren puheiden olevan kaukaa menneisyydestä, ”kumpujen yöstä”.
Niin kutsuttu väestönvaihtoteoria on äärioikeistolainen salaliittoteoria, jossa juutalaisjohtoisen globalistisen salaliiton väitetään suunnittelevan valkoisten eurooppalaisten korvaamista Afrikasta ja Lähi-idästä tuotavilla maahanmuuttajilla. Suojelupoliisin mukaan tämä salaliittoteoria on innostanut monia äärioikeistolaisia terroristeja. Jos ei halua tulla kutsutuksi rasistiksi, ei kannata käyttää rasistien terminologiaa.
Väestönvaihto on kylläkin vanhastaan tieteellinen käsite, jonka käyttämisestä ei saa millään rasistista. Sen sijaan sanan liittäminen salaliittoteoriaan ja vain siihen on tuore ilmiö, jolla selvästikin pyritään leimaamaan epätoivottavasta väestökehityksestä ja siihen johtavasta maahanmuuttopolitiikasta (mm. tavoitteeksi asetettu suomalaisten syntyvyyden ylittävä maahanmuutto) varoittavat.
SUOMALAISET ovat perinteisesti suhtautuneet maahanmuuttoon käytännöllisesti, elleivät suorastaan itsekkäästi. Auttamishalu on rajallista, mutta oma etu lasketaan tarkasti. Nyt se taitaa näkyä siinä, että vanhemmat suomalaiset suhtautuvat työperäiseen maahanmuuttoon nuorempia myönteisemmin: ikääntyvät ymmärtävät, ettei eläkkeitä makseta eikä vanhuksia hoideta, jos ihmiset loppuvat.
Nykyisellään maahanmuutolla ei makseta eläkkeitä, vaan kantaväestö maksaa maahanmuuton.
Joka tapauksessa se on varmaa, että sen enempää nuoremmilla kuin vanhemmillakaan suomalaisilla ei voi olla kovin tarkkaa käsitystä maahanmuuton taloudellisista vaikutuksista, koska niistä ei kerrota valtamediassa käytännössä koskaan. Valtamedian viesti on ollut, että pakolaiset ovat Suomen uusi Nokia.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla esitti äskettäin, että Suomi tarvitsee huoltosuhteensa turvaamiseksi vuodessa peräti 44 000 maahanmuuttajaa.
Väestöllinen tai edes mekaanisesti taloudellinenkaan huoltosuhde ei vielä kerro, että maahanmuutto olisi taloudellisesti hyödyllistä. Esimerkiksi Ruotsissa maahanmuutto on kyllä kaunistanut väestöpyramidin muotoa ja väestöllistä huoltosuhdetta, mutta työttömät tai vain halpatöitä tekevät EU:n ulkopuolelta tulleet maahanmuuttajat ovat silti tukien ja palvelujen suurkuluttajina ja huonoina veronmaksajina valtava taloudellinen rasite.
Myös yritysjohtajat ovat muistuttaneet, että Suomen talous tukehtuisi ilman maahanmuuttajia.
Ei tietenkään tukehtuisi, eikä kukaan ole estämässä kaikkea maahanmuuttoa. Kiistaa on ollut käytännön tasolla oikeastaan vain siitä yksityiskohdasta, säilyttääkö Suomi halpatyövoiman saatavuusharkinnan (kuten lähes kaikki EU-maat) vai ei (kuten Ruotsi), mutta silläkään ei ole mullistavaa taloudellista vaikutusta suuntaan tai toiseen.
Mitä yritysjohtajiin tulee, tuon suuntaista on tietääkseni väittänyt vain maahanmuuttajien koulutusbisneksessään veronmaksajien kuppaamiseen nojaava Peter Vesterbacka.
Pitkään oman edun laskeskelu hyödytti perussuomalaisia, jotka onnistuivat leimaamaan maahanmuuton kannattajat herkkäuskoisiksi idealisteiksi. Nyt asetelma on muuttunut, kun lukuisat laskelmat todistavat, ettei Suomi selviä ilman laajaa maahanmuuttoa. Identiteettikysymyksestä maahanmuutto on muuttunut talouden kohtalonkysymykseksi.
Ei ole esitetty ensimmäistäkään oletuksiltaan realistista laskelmaa, jonka mukaan laaja maahanmuutto olisi edes taloudellisesti hyödyllistä suomalaisille. Vielä vähemmän, että Suomi
ei selviä ilman sitä tai että se olisi peräti
kohtalonkysymys.
Esimerkiksi taloustieteen professori Matti Viren on kyllä osoittanut, miksi suuret puheet maahanmuutosta kestävyysvajeen ratkaisuna ovat toivottoman epärealistisia. Laaja maahanmuutto, joka on samalla taloudellisesti hyödyllistä, ei voi toteutua Suomessa millään realistisilla reunaehdoilla.
Mitä rahaan tulee, on helppo osoittaa, että Suomi säästäisi miljardeja euroja minimoimalla humanitaarisen maahanmuuton tai muuttamalla pakolaispolitiikan edes EU-maiden keskitasolle. Miksei tämä raha kiinnosta?
Vielä neljä vuotta sitten moni puolue pyöritteli äänestäjien pelossa maahanmuuttokantaansa, mutta nyt puolueet ovat saaneet lujuutta selkärankaansa. Perussuomalaiset näyttää jopa hämmentyneeltä siitä, miten yksin puolue on kantoineen jäänyt. Jos perussuomalaiset pysyy poterossaan, oikeistohallitusta on vaikeaa rakentaa.
KUN perussuomalaiset kieltäytyy hyväksymästä tosiasioita, se ei enää kuulostaa järkevältä edes puhtaasti itsekkäästä näkökulmasta. Ja kun puolue esittää, että Suomen pitäisi väestöpolitiikassaan ottaa oppia Japanista, se kuulostaa jo suorastaan epätoivoiselta.
Tosiasiat ovat kylläkin yksiselitteisesti valikoivan maahanmuuttopolitiikan puolella.
Vain perussuomalaiset on esittänyt maahanmuuttokeskusteluun konkreettisia ja perusteellisia laskelmia esimerkiksi maahanmuuttajaryhmien elinkaarikustannuksista. Muilla puolueilla ei ole esittää kuin viestintätoimistojen fraaseja ja iskulauseita jos niitäkään.
SDP:n eduskuntavaaliohjelmassa todetaan vain ohimennen, että "työvoimapulaan" vastataan muun muassa "työperäistä maahanmuuttoa lisäämällä". Kokoomuksen tuoreessa ohjelmassa ei mainita työperäistä maahanmuuttoa lainkaan. Ei kuulosta kohtalonkysymykseltä.
