Uhkia tulee nopeastikin, esim. säärintama Keski-Euroopan yli tulee parissa päivässä.
Samoin matala- ja korkeapaineen keskukset voivat pysyä paikoillaan, jolloin Suomessa kärsitään kuivuudesta ja muualla Euroopassa rankkasateista, tai toisinpäin.
Vuosi, jolloin sää aiheuttaa kadon, ovat eri maiden hätävarannot niiden itsensä käytössä ja niistä ei välttämättä riitä myytävää Suomelle, jolloin ruokaa ei tänne tule.
Raakaöljylle olevia vaihtoehtoja on. Metaania voi mädättää paskasta ja eloperäisistä aineista. Tällaisia tiloja on jo Suomessa ja idean keksijä mainitsikin hastattelussa, että kolmen lehmän lanta riittää henkilöauton polttoainetarpeisiin. Maatilat voitaisiin valjastaa metaanintuotantoon ja siten ne olisi mahdollista saada mahdollisimman omavaraisiksi, jolloin tukea ei tarvittaisi niin paljoa.
Peltoja ei voida myöskään kokoaikaa viljellä, vaan niillä tarvitsee viljellä vuoroviljelynä ja kesannoinnilla, jotta maaperä pysyisi tarpeeksi ravinteikkaana ja suolattomana. Esimerkkinä voi katsoa USAn keskilännen aavikoitumista 1900-luvun puolivälissä.
Afrikan tilanne on kimurantti. Länsimaat dumppaavat sinne paljon ilmaista ruokaa eli omia ylijäämiään.
Pidän erittäin epätodennäköisenä, että maatalous olisi toimintakykyinen vain tukien varassa.
Suomi maksaa Keski-Euroopan YLItuotannolle vientitukea, jotta kaikki saataisiin myydyksi. Eli Suomi maksaa tuontitukea, jotta tänne voidaan tuoda elintarvikkeita polkuhintaan.
Suomelta kerättäisiin EU:n maataloustukea varten osuus ja siitä maksettaisiin tukea muille maille huolimatta siitä, maksaako Suomi tukiaisia vai ei.
Maatalous on kannattavaa vain tuella, koska kaikki muutkin maat tukevat. Kaikkien maiden tulisi lopettaa tukien maksaminen yhtäaikaa.
Kummallisin argumentti maataloustukien puolesta on se, että muutkin maat maksavat niitä tuottajilleen. Tuota, jos Ranska haluaa tukea veronmaksajiensa rahoista suomalaisen leipäostoksia, niin miksi suomalaisen pitäisi tästä olla huolissaan?
Koska Suomi maksaa niitä tukia EU:n jäsenmaksujen mukana siitä huolimatta, jaettiin Suomessa tukea tai ei.
Kun katsoo Euroopan kokonaiskuvaa, nayttaisi silta, etta Saksa ja Ranska polkevat elintarvikkeiden hintoja ajaakseen pienempien valtioiden maataloudet alas. Maailmanlaajuisesti taas agribisnekset kuten Monsanto yrittavat saada maailmanlaajuisen monopolin geenimanipuloiduille siemenviljalajikkeilleen.
Siitähän Keski-Euroopan ylituotannossa on kyse.
Kylvön ajoituksella voidaan myös jonkin verran vaikuttaa korjuuhetkeen mutta toki säätkin pelaa oman roolinsa.
Kylvön ajoittamista rajoittaa suurimmalta osin keväällä se, milloin pellolla pystyy ajamaan traktorilla. Kylvön aika on oikeasti suhteellisen lyhyt, joten mitään suunnittelua kylvöön ei voi tehdä, vaan se on tehtävä heti silloin, kuin vain pystyy.
Mielestäni hölmöintä on, että puistoille ja viheralueille - esim. lentokenttien kiitoratojen ympärillä oleville nurmikoille - maksetaan tukea.
Tutustu samalla ydintalvikäsitteeseen ja Yellowstonen kalderaan.
Ei tarvitse mennä sinne asti. Ihan Napolin naapurissa Italiassa on samanlainen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maataloustuki
Mielestäni on ainakin säällistä vaatia, että:
2. Tuet on suunnattava viljelijöille, ei yrityksille.
Aivan samaa mieltä.
sormet korviin ja blääääääää.
Lehmän kantoaika on lajista riippuen 9-11 kuukautta, jonka jälkeen naaras saa yleensä yhden vasikan.
Kesysian tiineysaika vaihtelee 114 ja 116 vuorokauden välillä. pahnuekoko on 12 porsasta. Kesy sika porsii ympäri vuoden ja tuottaa vuoden aikana 2–3 pahnuetta.
Tuntuu, että Alfresco &co ajattelevat taloutta kuten Katainen. Teiltä tuntuu unohtuvan niinkin yksinkertainen talouden perusoppi, että jos tuontia lisätään, on vientiäkin lisättävä samassa suhteessa, muuten talous romahtaa
EUR 80+mrd velan alla.
Eihän se ole sen perustelu, mutta asian pluspuoli kuitenkin. Kyllä tuettu maanviljely voidaan minun puolesta lopettaa, kunhan sanot mistä ne rahat otetaan vuosittain ruuan ostoon ja muista, ne pitää tienata ulkomaankaupalla.
Puhumme nyt maataloudesta, emmekä kaikesta. Ns. kaiken teoria on vielä tekeillä.
JoKaGo on tuossa aivan oikeassa. Ei tämä tietenkään ole pelkkää yhteen- ja vähennyslaskua. (Tai periaatteessa on, mutta laskettavaa on vähän helvatan paljon enemmän kuin kaksi tekijää ja kerrannaisvaikutukset eivät ole yksiselitteisiä ja niistä voisi kirjoittaa pari ensyklopediaa).
Ja sitten on otettava huomioon myös se, että maatalouden alasajo toisi runsaasti kerrannaisvaikutuksia talouden aktiivisuuden romahduksena ja työttömien lisääntymisenä.
edit:velkakellolinkki
