Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 1814175 kertaa)

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 089
  • Liked: 106656
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11070 : 28.02.2022, 13:36:36 »
IPCC:n uusi raportti julki, joten suomalaistoimittajilla on taas mainio tilaisuus julistaa raportin sisällöstä piittaamatta maailmanloppua, ellei ihmiskunta tee parannusta.

Yle: Jättiraportti: Peruuttamaton muutos maapallon järjestelmissä on jo käynnissä – "Toivoa on, mutta se on ohuen langan varassa", sanoo tutkija 28.2.2022

Suomalaistutkijan otsikkoon nostetun kommentin tarkoitus on vain pelotella. Jotkut luonnossa tapahtuvat muutokset ovat väistämättä peruuttamattomia.

Lainaus käyttäjältä: Jenni Frilander, Yle
Maailma, johon kasvoimme, on rakenteeltaan muuttumassa, sanoo yksi raportin pääkirjoittajista, ilmastotutkija Tero Mustonen Osuuskunta Lumimuutoksesta.

[...]

Edes 1,5 asteen tavoitteeseen pääseminen ei tule estämään tai peruuttamaan muutoksia, mutta kunnianhimoinen ilmastopolitiikka voi estää pahimman. Tai toisin päin: jos sitä ei tehdä, niin vaikutukset ovat korkean riskin ja eksistentialismin kysymyksiä, Mustonen sanoo.

[...]

– Toivoa on, mutta se on hyvin ohuen langan varassa. Toimenpiteet, joita esitämme, kuitenkin purevat. Aikaikkuna toimia on lyhyt, että maapallon tila ja ihmisyhteisö säästyvät, mutta se on vielä mahdollista, Mustonen sanoo.

Ei ole eksistentiaalista ilmastokriisiä, joka uhkaisi ihmiskunnan olemassaoloa, eikä IPCC:kään väitä sellaista olevan.

Lainaus käyttäjältä: Jenni Frilander, Yle
IPCC:n raportissa käsitellään ensimmäistä kertaa myös ilmastoahdistusta. Raportissa on vahvistettu, että ilmastonmuutos on myös mielenterveyteen vaikuttava asia. Sosiaali- ja terveysalan politiikka ei ole irrallaan ilmastotyöstä.

Mustosen mukaan maapallon vakavasta tilasta huolimatta lapsille ja nuorille pitää kertoa, että heillä on tulevaisuus.

– Emme voi valehdella. Peruuttamaton muutos on jo käynnissä, mutta toivoa on, kunhan toimitaan ripeästi, hän sanoo.

Meille kaikille valehdellaan koko ajan. Ilmastonmuutos tai sen aiheuttama "peruuttamaton muutos" ei uhkaa lasten ja nuorten tulevaisuutta, kuten nuorten mielenterveyden vaarantavassa ilmastopropagandassa annetaan ymmärtää. Suurimmat konkreettiset uhat ovat ihan muualla.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Ajattelija2008

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 489
  • Liked: 12153
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11071 : 28.02.2022, 14:37:57 »
https://yle.fi/uutiset/3-12336074
Lainaus
ilmastotutkija Tero Mustonen Osuuskunta Lumimuutoksesta.

Mustonen on myös Itä-Suomen yliopiston maantieteen ja historian laitoksen dosentti
Dosentti ei saa palkkaa yliopistolta. Onko tämä osuuskunta erikoistunut rahan hankkimiseen levittämällä tieteellisesti väärää tietoa?

Lainaus
Lisääntyvät helleaallot, kuivuudet ja tulvat ylittävät jo nyt kasvien ja eläinten sietokyvyn ja johtavat lajien, kuten puiden ja korallien, joukkokuolemiin.
Mikään yllä olevista väitteistä ei pidä paikkaansa empiirisen datan mukaan. Ketä Ylen toimittaja Jenni Frilander tässä siteeraa?

Valehtelu menee yhä röyhkeämmäksi. Uutta tässä on joku osuuskunta ja omituinen väite puiden sukupuutosta. Pakko todeta, että ihmisen epärehellisyys ja hulluus ei tunne rajoja.

Ajattelija2008

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 489
  • Liked: 12153
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11072 : 01.03.2022, 22:09:46 »
https://www.drroyspencer.com/2022/03/uah-global-temperature-update-for-february-2022-0-00-deg-c/
UAH MSU oli helmikuussa paussin tasolla. Odotamme GISTempiä, että saamme pintalämpötilan. HadCRUT5 ei ole vielä valmistunut edes tammikuulle.

Katsoin Twitteristä ihmisten kirjoituksia IPCC:n uudesta raportista. Siellä olivat tutut valehtelijat äänessä, mm. Ilmatieteen laitos, Foreca, Kerttu Kotakorpi sekä Yle. Petteri Taalas väitti jossain otsikossa äärisään yleistyneen.

Mm. yliopiston professorit osallistuvat järjestelmälliseen valehteluun mitattavista ilmiöistä, kuten myrskyistä, tulvista ja kuivuudesta. Tämä on maailmankuvallinen asia: vaikka kyseessä on kuinka arvostetun instituution edustaja, hän voi kuitenkin olla totaalinen valehtelija. Asioista pitää ottaa itse selvää, jos haluaa tietää totuuden.

Faidros.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 28 024
  • Liked: 25269
  • Blues for Allah
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11073 : 10.03.2022, 10:05:37 »
Tässä yksi keino lisätä puunkasvua. Ja myös viheruskovaisille hiilinieluja.

https://yle.fi/uutiset/3-12348374?origin=rss

Tuhkalannoitus pistää metsien hiilensidontaan vauhtia – metsäasiantuntija: "Puun kasvua saadaan lisättyä jopa 50 prosenttia"

Metsäkeskuksen asiantuntijan mukaan tuhkaamisen määrän voisi helposti nelinkertaistaa nykyisestä. Tuhkalannoite lisää puun kasvua, mikä lisää hiilinieluja ja tuo metsänomistajille lisätuloja.


Pudasjärveläisen metsänomistajan Markus Ekdahlin Hetekylässä sijaitsevalla metsäpalstalla tuhkalannoitus on tehnyt tehtävänsä; lannoitetun alueen puusto on selvästi lannoittamatonta korkeampaa.

Ekdahl on lannoittanut suometsäalueitaan tuhkalla jo pari vuosikymmentä.

– Tuhkaaminen on oikeastaan ainoa oikea tapa lannoittaa turvemaita, jotta metsän kasvua saa lisättyä, Ekdahl toteaa.

Suomen metsäkeskuksen tutkimusten mukaan tuhkalannoituksella voidaan saada huomattava lisäkasvu puustolle, kun kohde valitaan oikein.

Johtava asiantuntija Markku Remes listaa nopeutuneen puunkasvun etuja: se lisää hiilinieluja, tehostaa vesiensuojelua ja tuo metsänomistajille lisätuloja.

– Täällä Hetekylän tuhkausalueella puun kasvu on arviolta 4–5 kuutiota hehtaarilla. Tuhkaamisen jälkeen kasvua saadaan lisättyä parinkymmenen vuoden aikana jopa 50 prosenttia. Tuhkaamalla voidaan saada jopa kolme kuutiota lisäkasvua hehtaarille vuodessa.

-----
Yhden kuutiometrin puuta lasketaan sitovan itseensä hiilidioksidia noin 750 kilon verran, josta suuri osa karkaa takaisin taivaalle (siirryt toiseen palveluun). Keskimääräisellä 35 hehtaarin suomalaisella metsäpalstalla tuhkalannoitus voisi siis lisätä metsän hiilensidontaa lähes 20 tonnia.

Se vastaa kahden keskimääräisen suomalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä.

-----
Kun yksi ihminen kärsii harhasta, sitä sanotaan hulluudeksi. Kun monta ihmistä kärsii harhasta, sitä sanotaan uskonnoksi. -Robert M Pirsig-
Millainen luonne 2000-luvun mekaanikolla pitäisi olla,jotta hän sietäisi koneiden päälle kasattuja elektronisen hevonpaskan kerrostumia.
-Matthew B.Crawford-

Ajattelija2008

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 489
  • Liked: 12153
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11074 : 14.03.2022, 17:39:03 »
https://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v4/GLB.Ts+dSST.txt
GISTempin anomalia oli helmikuussa 0.90 C, eli 0.26 C yli paussin 2001 - 2014 koko vuoden anomalioiden keskiarvon.

Tällä kertaa lukema ei noudattanut UAH MSU:n tai Climate Reanalyzerin näkemystä, joiden mukaan helmikuu oli aika viileä.

Sinänsä ei ole mikään ihme, että lämpötila nousee. 42 vuoden trendi on nousua 0.15 C per vuosikymmen. Paras veikkaus on, että trendi jatkuu.

https://gml.noaa.gov/ccgg/trends/
Kausitasoitettu CO2 on noussut viimeiset 5 vuotta vakiovauhtia 2.4 ppm/vuosi. Laskelmien mukaan ihmisen CO2-tuotanto on ollut vakio ja nielut syövät lisäyksestä vuosittain puolet. Maatalouden satojen odotetaan paranevan CO2:n ansiosta luokkaa 10 % vuoteen 2080 mennessä. Myös lämpeneminen luultavasti parantaa satoja. Hyviä aikoja siis on näkyvissä, jos kukaan ei keksi keinoa estää CO2-tuotanto.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 089
  • Liked: 106656
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11075 : 15.03.2022, 20:36:45 »
Helsingin Sanomat: Ilmastonmuutos tuottaa salakavalasti juuri niitä kriisejä, jotka täytyy hoitaa ”alta pois” ennen ilmasto-ongelmien ratkaisemista 15.3.2022

Tyypillistä Hesaria. Ilmastotoimittaja Petja Pelli ei pysty nimeämään ainuttakaan kriisiä, jonka nimenomaan ilmastonmuutos olisi aiheuttanut. Leipätekstissä väite onkin laimennettu niin, että ilmastonmuutos nimetään yhdeksi syyksi Pohjois-Afrikan vuoden 2010 ruokakriisiin. Kuinka suuri osatekijä ilmastonmuutos oikeasti oli, sitä ei eritellä, mutta esimerkiksi väestönkasvua tai kaikissa mainituissa maissa vallitsevaa islamilaista kulttuuria ei mainita tässä yhteydessä arabikevään syiksi lainkaan. Sen sijaan ilmastonmuutoksen syyksi vieritetään jopa islamistisen terroristijärjestön synty.

Lainaus käyttäjältä: Petja Pelli, HS
OLIN juuri alkanut tehdä ulkomaantoimittajan sijaisuuksia Helsingin Sanomissa vuoden 2010 lopulla, kun uutistoimistoilta alkoi putoilla pikku-uutisia Pohjois-Afrikan ”ruokamellakoista”. Niistä näpyteltiin yhden palstan uutisia painettuun sanomalehteen.

2000-luvun pahin ruuanhintakriisi oli käynnistynyt. Se laukaisi Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän kansannousut eli arabikevään, josta seurasivat Syyrian, Libyan ja Jemenin sodat. Näitä myllerryksiä puolestaan pakeni siirtolaisjoukko, joka varasti totaalisesti huomion poliittisessa elämässä myös Suomessa pitkäksi aikaa.

Lähi-idän sisällissotien raunioilta nousi brutaali terroristijärjestö Isis. Se sai pitää eurooppalaisessa mielenmaisemassa pimeimmän pahan paikkaa aina torstaihin 24. helmikuuta 2022 asti.

VUOSIEN 2010–2012 ruokakriisin syitä olivat öljyn korkean hinnan lisäksi ilmastonmuutos, maaperän köyhtyminen, eroosio, ylikalastus ja metsäkato, toisin sanoen globaali ihmisen aiheuttama ympäristökriisi.

Lainaus käyttäjältä: Petja Pelli, HS
NYT on meneillään suurvalta-asemaansa takertuneen fossiilitalouden hyökkäyssota Ukrainassa. Ympyrä on siinä mielessä sulkeutumassa, että sodan pelätään johtavan jo tänä vuonna ruokakriiseihin varsinkin Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Venäjä ja Ukraina ovat merkittäviä viljan ja lannoitteiden viejiä. Tämä pula yhdistettynä yleistyviin äärisäihin nostanee ruuan hintoja.

Ilmastokriisin ja luontokadon pahimmat seuraukset ovat usein tällaisia: salakavalia. Ne eivät johdu ainoastaan ympäristöongelmista, mutta saavat niistä lisävoimaa. Jos kuulee poliitikon sanovan, että ratkaistaan nyt tämä tai tuo akuutti ongelma ensin ”alta pois” ja katsotaan sitten ympäristökriisien rakenteellisia syitä, on suuri mahdollisuus, että se akuuttikin ongelma olisi ympäristöltään tasapainoisen planeetan oloissa pienempi.

Ei sentään suoraan väittänyt Ukrainan sodan johtuvan ilmastonmuutoksesta, kuten eräät nerot ovat tehneet, mutta ei enää paljon puuttunut.

Ukrainan sota on uusin keppihevonen, jolla etenkin Suomessa yritetään survoa ihmisten kurkusta alas ilmastonarratiivia ja -politiikkaa, joka ei sellaisenaan ole ratkaisu yhtään mihinkään, ei edes alkuperäiseen tarkoitukseensa eli ilmastonmuutoksen väitetysti katastrofaalisten ja ihmiskunnan olemassaolon vaarantavien vaikutusten estämiseen. Suomen ja Euroopan turvallisuuden varmistaminen Venäjä-riippuvuus mahdollisimman nopeasti katkaisemalla ja toisaalta hallituksen ja EU:n radikaali ilmastopolitiikka ovat kaksi hyvin eri asiaa, jotka ovat monilta osin ristiriidassa toistensa kanssa.

Jos nykyisestä Euroopan energiakriisistä ja siihen suurelta osin pohjautuvasta tulevasta ruokakriisistä jotain pitäisi oppia, se ei tosiaankaan ole vieläkin nopeampi ja radikaalimpi ilmastopolitiikka. Euroopan nykyisyys olisi epäilemättä nyt hyvin toisenlainen, mikäli jo aiemman Neuvostoliiton tukema Keski-Euroopan ydinvoimavastainen lobby ei olisi kasvanut niin vaikutusvaltaiseksi, eikä Euroopassa olisi jyrätty läpi naurettavuudessaan islamistisen Turkin EU-jäsenyyteen vertautuvaa uskonkappaletta EU:n ja Venäjän maakaasuun perustuvan keskinäisriippuvuuden siunauksellisuudesta.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

migri

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 899
  • Liked: 10226
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11076 : 16.03.2022, 02:58:52 »
Tässä on kanssa pieni kriisi... eli espanjalaiset jotka investoivat aurinkopaneeleihin jäivät nuolemaan näppejään. Saapa nähdä kuka nämä seikkailut tulee maksamaan. Luulenpa että noissa on vielä surkeat kiinalaiset paneelit.

Spain's solar energy crisis: 62,000 people bankrupt after investing in solar panels
FRANCE 24
https://www.youtube.com/watch?v=-0gbisTsj2w

Seventeen years ago, Spain’s socialist government decided to inject subsidies into renewable energy. As a result, thousands of Spanish families massively invested in photovoltaic energy. But, as you'll see in our report, the dream rapidly turned into a nightmare.
I haven't seen democrats this mad since Republicans freed their slaves.
"Just because you're offended, doesn't mean you're right" - Ricky Gervais

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 089
  • Liked: 106656
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11077 : 16.03.2022, 13:07:56 »
Lainaus
Ilmastonmuutos uhkaa nykymuotoisen huippu-urheilun olemassaoloa – asiantuntijalta radikaali ehdotus, joka muuttaisi suurkisat täysin toisenlaisiksi

Uusi ilmastoraportti alleviivaa sitä, että ilmastonmuutos tapahtuu jo nyt. Miten huippu-urheilussa kamppaillaan ilmastonmuutosta vastaan ja mitä yksittäiset urheilijat voivat asialle tehdä? Asiasta keskusteltiin viime viikonlopun Urheilustudiossa.
Yle 15.3.2022

Lainaus käyttäjältä: Yle
Ilmastonmuutos uhkaa talviolympialaisia. Waterloon yliopiston tammikuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan vain yksi talvikisoja tähän mennessä isännöinyt kaupunki, Japanin Sapporo, voisi järjestää kisat vielä kuluvan vuosisadan lopulla.

– Tutkimuksessa oli arvioitu, missä olisi turvallista järjestää talviolympialaisia, ilmaston ja olosuhteiden näkökulmasta. Todettiin, että jos päästöt kasvavat sellaista vauhtia kuin nyt ovat kasvaneet, meillä on vuosisadan vaihteessa yksi paikka näistä 21:stä, Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) apulaisprofessori Ville Uusitalo kertoi Ylen Urheilustudion keskustelussa.

– Mutta jos toimimme nyt ja pystymme pysymään siinä 1,5 asteen tavoitteessa, meillä olisi vielä vuosisadan lopussa 8–9 kohdetta.

Ensinnäkin, entäs sitten, ja toiseksi, Waterloon höpöhöpöyliopiston höpöhöpötutkimuksessa käytettiin oletuksiltaan mahdottomaksi tiedettyä RCP8.5-skenaariota, jossa hiilidioksidipäästöt vain kasvaisivat kasvamistaan vuosisadan loppua kohti, kun jo olemassaoleva energiateknologia poistettaisiin käytöstä ja kivihiilen kulutus kymmenkertaistettaisiin. Sama kuin lähtisi järkeilyssään oletuksesta, että tulevaisuuden autoissa ei ole jarruja.

Lainaus käyttäjältä: Yle
Huippu-urheilijat matkustavat paljon kilpailujen takia. Lentoliikenne aiheuttaa runsaat kaksi prosenttia ihmisen tuottamasta hiilidioksidista, minkä lisäksi lentoliikenne tukee välillisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöä myös muihin tarkoituksiin. Ilmaston kannalta olisi hyvä, että urheilijat lentäisivät vähemmän.

Painonnostaja Anni Vuohijoki myöntää lentoliikenteeseen liittyvän problematiikan. Vuohijoen mielestä urheilijat voivat kuitenkin tehdä paljon hyviä valintoja.

– Onhan näitä nähty, että osa urheilijoista lentää yksityisillä suihkukoneilla ja muuta vastaavaa. Yksi juttu voisi olla, että tiivistettäisiin esimerkiksi joukkueet lentämään yhdellä kertaa, eikä eri koneilla, Vuohijoki pohti Urheilustudion keskustelussa.

Hänen mielestään palloilulajeissa voisi ottaa harkintaan sen, että pelejä pelattaisiin useampia kerralla, jolloin joukkueiden ei tarvitsisi matkustaa paikkakunnille useita kertoja.

Vuohijoki muistuttaa, että urheilijat voivat vaikuttaa ilmastonmuutokseen myös ruokavaliollaan.

– Urheilijat syövät aika proteiinipitoista ruokaa eli mukaan voisi ottaa lisää kasvisproteiinia. Olen itse koettanut jo pidemmän aikaa siirtää ruokavaliotani hiilihydraattipohjaiseksi ja kasvispohjaiseksi, Vuohijoki kertoi.

Voi herran jestas tätä ilmastouskontoa. Jos huippu-urheilijat ovat oikeasti huolissaan tekemistensä tuottamasta hiilidioksidista, niin mitäs jos lopettaisivat huippu-urheilemisen, niin ei tarvitsisi miettiä syömisiä ja matkustamisia, joilla ei kuitenkaan ole hiilipäästöissä kuin symbolinen merkitys?

Lainaus käyttäjältä: Yle
YK:n kestävän kehityksen tavoitteissa eli Agenda2030-julistuksessa urheilulle asetetussa tavoitteessa ehdotetaan, että urheilu vähentäisi päästöjä vuoteen 2030 mennessä 50 %.

Ville Uusitalon mielestä nyt on hyvä tilaisuus miettiä lajikohtaisesti, miten tuollaiseen päästövähenemään päästäisiin. Hän muistuttaa, että yksi huippu-urheilun edellytyksistä on, että kilpailijat ovat samassa paikassa. Voisiko tinkiä yleisömääristä paikan päällä, auttaisiko se? Uusitalon mielestä yleisön sulkeminen kokonaan pois ei välttämättä olisi ratkaisu.

– Meillä on Rion olympialaisista esimerkki. Siinä alle 20 % yleisöstä tuli kaukaa, ja he aiheuttivat 80 % liikkumisen päästöistä. Läheltä tuleva liikenne ei ole niin ongelmallista, ja se on paljon helpompi hoitaa julkisen liikenteen avulla tai muuten erilaisilla kestävillä kulkutavoilla, Uusitalo kertoi.

Jos ajatellaan radikaalisti, olisi Jaana Helmisen mielestä ympäristöteko, jos ulkomainen tai kaukaa tuleva yleisö suljettaisiin kilpailuista.

[...]

Vuohijoen mielestä tässä kohtaa urheilussa pitääkin miettiä, mistä halutaan luopua ilmastonmuutoksen takia ja mistä ei.

– Ehkä yksittäiset isot kisat, MM- ja EM-kisat, voisivat olla yleisön edessä, mutta ihan joka kylä- grand prix -kisoja ei tehtäisikään yleisölle.

Miksi jättää puolitiehen? Samalla logiikalla vielä suurempi ympäristöteko olisi kilpailujen lopettaminen.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 631
  • Liked: 29227
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11078 : 16.03.2022, 20:37:39 »
Heitän tännekin linkit ruotsalaiseen Samnytin tuulivoimadokumenttiin, joka käsittelee tuulivoiman ongelmia. Taisin linkkaa nämä jo aikaisemmin tässä ketjussa mutta nyt ne on näköjään myös tekstitetty suomeksi, joten ohessa uudet linkit, 3 osaa:

https://www.youtube.com/watch?v=oNh6svLzXpU

https://www.youtube.com/watch?v=7lI7hnF6zbU

https://www.youtube.com/watch?v=fa6hdmQIaHs
Sosialisti on mätä ydintä myöten.
 - kansanviisaus

Pallopääkissa

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 488
  • Liked: 2949
  • Kansalliskonservatiivi ja arvokonservatiivi
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11079 : 23.03.2022, 15:27:49 »
Radio Patmokselta 18.3.2022:

Viikon Ahvio
SELITTÄÄKÖ IHMISPERÄINEN ILMASTONMUUTOS KAIKEN?
https://www.patmos.fi/patmosplus/?series=674&episode=300763&title=selittaako-ihmisperainen-ilmastonmuutos-kaiken
« Viimeksi muokattu: 23.03.2022, 15:34:12 kirjoittanut Pallopääkissa »
Kissafani

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 089
  • Liked: 106656
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11080 : 24.03.2022, 15:49:09 »
Lainaus
Suomalaiset eivät usko vihreän siirtymän parantavan elämän­laatua – Muut eurooppalaiset ovat optimistisempia

56 prosenttia suomalaisista arvelee, että ilmasto­poliittiset toimet heikentävät heidän elämän­laatuaan.
Helsingin Sanomat 23.3.2022

Lainaus käyttäjältä: HS
SUURIN osa suomalaisista ei usko vihreän siirtymän parantavan elämän­laatua, kertovat Euroopan investointipankin tiistaina julkaisemat ilmastotutkimuksen viimeisimmän kierroksen tulokset.

Tutkimuksen mukaan 56 prosenttia suomalaisista arvelee, että ilmastopoliittiset toimet heikentävät heidän elämänlaatuaan.

Oikea vastaus. "Vihreä siirtymä" tarkoittaa suomalaisella kansallisiin eleisiin, aneisiin ja hyvesignalointiin pohjautuvalla ilmastopolitiikalla ylhäältä pakotettua valinnanvapaudesta ja elämänlaadusta tinkimistä.

Lainaus käyttäjältä: HS
Suomalaiset suhtautuvat tutkimuksen mukaan epäillen myös siihen, että vihreä siirtymä olisi talouskasvun lähde. Suomalaisista 54 prosenttia uskoo, että ilmastopoliittiset toimet hidastavat maan talouskasvua.

Oikea vastaus. Toimivan infran romuttamiseen, tukiin ja velanottoon perustuva politiikka ei luo kuin keinotekoista talouskasvua. Näin etenkin Suomessa, jossa muusta maailmasta poikkeava vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite pakottaa kalliisiin ratkaisuihin ja kypsymättömän teknologian käyttöönottoon.

Lainaus käyttäjältä: HS
PUOLET suomalaisista uskoo, että ilmastonmuutoksen torjuntaan tähtäävät poliittiset toimet synnyttävät enemmän työpaikkoja kuin vähentävät olemassa olevia.

Kyllä ja ei.

Kyselyssä on sikäli hyviä väitteitä, että monet tuloksista ovat pitkälti mitattavissa ja ennustettavissa, mutta väitteiden muotoilu jättää toivomisen varaa. Esimerkiksi työpaikkoja voisi periaatteessa syntyä enemmän kuin tuhoutua, mutta vertailu on jo lähtökohdiltaan vääristynyt, kun kyse on julkisella (velka)rahalla tuetuista työpaikoista (vrt. maahanmuuttoteollisuus) ja toisaalta vero-ohjailulla ja rajoituksilla tapetuista työpaikoista (vrt. turveala). Vielä enemmän ja tuottavampia työpaikkoja syntyisi suuntaamalla rahat järkevämmin.

Lainaus käyttäjältä: HS
ILMASTONMUUTOS aiheuttaa osassa ihmisistä myös huolta oman kotipaikan asuinkelpoisuudesta tulevaisuudessa.

16 prosenttia suomalaisista odottaa joutuvansa muuttamaan tulevaisuudessa toiselle alueelle tai toiseen maahan ilmastonmuutoksen vuoksi. 20–29-vuotiaissa osuus on peräti 38 prosenttia.

En keksi ainuttakaan syytä, miksi Suomesta pitäisi muuttaa toiseen maahan tai edes toiselle alueelle ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Sen kyllä ymmärrän, jos joku lähtee Suomesta The Puolueen ääriradikaalin ilmastopolitiikan vuoksi. Luultavasti nuo 16 ja 38 prosenttia ovat ilmastoapokalypsiin uskovia, vaikka edes IPCC:n raporttien perusteella Suomeen ei ole odotettavissa ainuttakaan merkittävää ilmastonmuutoksesta johtuvaa muutosta.

On kiinnostavaa, miksi niin suuri osa ihmisistä uskoo epätosiin väitteisiin ja epätodennäköisiin skenaarioihin. Ilmeinen vastaus on valtamedian toistama "me tienataan tällä"-propaganda, jossa häpeilemättä väitetään esimerkiksi Suomen muuta maailmaa tiukempien päästötavoitteiden hyödyttävän suomalaisia tai että Suomen ilmastopolitiikalla olisi peräti niin olennainen vaikutus ilmastonmuutokseen, että kaasua pitää painaa lujempaa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 21 623
  • Liked: 47367
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11081 : 24.03.2022, 17:20:20 »
Lainaus
Suomalaiset eivät usko vihreän siirtymän parantavan elämän­laatua – Muut eurooppalaiset ovat optimistisempia

56 prosenttia suomalaisista arvelee, että ilmasto­poliittiset toimet heikentävät heidän elämän­laatuaan.
Oikea vastaus. "Vihreä siirtymä" tarkoittaa suomalaisella kansallisiin eleisiin, aneisiin ja hyvesignalointiin pohjautuvalla ilmastopolitiikalla ylhäältä pakotettua valinnanvapaudesta ja elämänlaadusta tinkimistä.

Sekä lisäksi koronneita polttoaine- ja sähköhintoja, päästömaksujen ja kiintiöiden vuoksi korotettuja energiaveroja, kiinteistöjen eristys- ja lämmitysmuotoremontteja, joita valtiomme maksaa italialaisille muttei meille, puunpolton rajoituksia, turpeen käytöstä luopumisen vuoksi ehkä energiakiintiöitä, autoverokorotuksia ja tavallisen kuluttajan lompakon ulottumattomissa olevien sähköautojen verohelpotuksia.

Tuulivoimaa, tuontihaketta ja sähköautoja. Elämänlaatua?

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 280
  • Liked: 76
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11082 : 24.03.2022, 20:08:34 »
En keksi ainuttakaan syytä, miksi Suomesta pitäisi muuttaa toiseen maahan tai edes toiselle alueelle ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi. Sen kyllä ymmärrän, jos joku lähtee Suomesta The Puolueen ääriradikaalin ilmastopolitiikan vuoksi. Luultavasti nuo 16 ja 38 prosenttia ovat ilmastoapokalypsiin uskovia, vaikka edes IPCC:n raporttien perusteella Suomeen ei ole odotettavissa ainuttakaan merkittävää ilmastonmuutoksesta johtuvaa muutosta.

Mielenkiintoinen tutkimus, kiitoksia lähteestä. Siitä olen ihan samaa mieltä, että vaikka ilmasto lämpenisi globaalisti kolme astetta, ja Suomessa mahdollisesti jopa kaksinkertaisesti, ei elämä täällä muutu aineellisesti niin vaikeaksi, että täältä pitäisi paeta. Keskilämpötila olisi täällä silloin suurin piirtein sama, kuin Unkarin seuduilla nyt on, eikä sieltäkään tällä hetkellä paeta pohjoiseen liian kuuman ilmaston takia.


Lisäksi tuossa ajatuksessa, että Suomesta pitäisi paeta liian kuumaksi käyneen ilmaston takia, on yksi hassu juttu: minne viileämpää ilmastoa etsivät suomalaiset ilmastopakolaiset sitten menisivät? Grönlantiin? Pohjois-Kanadaan? Alaskaan? Siperiaan?   


Toisaalta tuo kuuden asteen lämpeneminen Suomessa - joka on tällä hetkellä ihan realistinen skenaario - tällä vuosisadalla tekee varsinkin Etelä-Suomen talvista käytännössä jatkuvasti pimeitä ja kosteita. Viisi tai jopa kuusi kuukautta lokakuuta saattaa olla yllättävän monellekin liian kova pala, jos on mahdollista etätyömahdollisuuksien yhä kehittyessä muuttaa maahan, jossa on tarjolla kuusi kuukautta Suomen touko-heinäkuuta tai vielä vähän lämpimämpää.

Mitä tulee siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa elämään Suomessa, globaalin keskilämpötilan nousu kahdella (Suomessa luultavasti tällöin neljällä) tai jopa kolmella (Suomessa luultavasti tällöin jopa kuudella) asteella on iso juttu. Sillä voi olla eräitä positiivisia seurauksia, kuten lämmityskulujen vähentyminen ja kasvukauden pidentyminen, mutta ei tuo kasvukausikaan voi valtavasti pidentyä, kun ilmaston lämpeneminen ei kuitenkaan vaikuta Suomeen saatavan auringonsäteilyn määrään ja vuosittaiseen jakautumiseen. Vastaavasti lämmitystarpeen vähentyminen talvella kompensoituu osittain sillä, että kesällä tarvitaan yhä enemmän asuntojen jäähdytystä.

Ja sitten tässä täytyy muistaa se (mikä on nyt Ukrainan sodan myötä hyvin tullut näkyviin), että Suomi ei ole siirtolais- tai pakolaisvirroille, globaaleille talouskriiseille, muualla käytäville sodille ja muille globaalisti ikäville asioille immuuni suljettu valtio.

Tämä on loppujen lopuksi hyvin yksinkertainen asia: olennainen perusta nykyiselle ihmissivilisaatiolle on rakennettu olosuhteissa, joissa globaali keskilämpötila oli reippaan asteen verran alempana kuin nyt. Kaikkein helpointa koko ihmiskunnalle olisi ilman muuta se, että samoissa olosuhteissa voitaisiin jatkaa mahdollisimman pitkään.     


F1nka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 066
  • Liked: 2832
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11083 : 24.03.2022, 20:44:22 »
Lainaus käyttäjältä: Isagoge
... Sillä voi olla eräitä positiivisia seurauksia, kuten lämmityskulujen vähentyminen ja kasvukauden pidentyminen, mutta ei tuo kasvukausikaan voi valtavasti pidentyä, kun ilmaston lämpeneminen ei kuitenkaan vaikuta Suomeen saatavan auringonsäteilyn määrään ja vuosittaiseen jakautumiseen. ...

Lainaus
.. – 90 miljoonan vuoden takaisen metsän säilyminen on tavatonta, mutta vielä hämmästyttävämpi on maailma, jonka se paljastaa. Kostea ja soinen sademetsä kasvoi, vaikka monta kuukautta vuodesta oli pimeää, sanoo isotooppigeokemian professori Tina van de Flierdt Imperial College Londonista ...
https://yle.fi/uutiset/3-11288937
Tottelematon tieto aktivismissa

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 572
  • Liked: 10262
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11084 : 24.03.2022, 21:18:28 »
Ilmastonmuutos kuulemma aiheuttaa ilmastopakolaisuutta. Tähän asti ollaan nähty lähinnä elintasopakolaisuutta. Mikähän senkin aiheuttaa, ei kai vaan ilmastonmuutos?
Jokainen joka ei myönnä Suomen olevan vekselivetoinen velkaelvis voi jättää ministerinsalkkunsa ovelle ja painua vaikka helvettiin.
—Waldseemüller
Tuurivoima

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 089
  • Liked: 106656
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11085 : 26.03.2022, 11:26:54 »
Lainaus
Suomalaiset eivät usko vihreän siirtymän parantavan elämän­laatua – Muut eurooppalaiset ovat optimistisempia
Helsingin Sanomat 23.3.2022
...
On kiinnostavaa, miksi niin suuri osa ihmisistä uskoo epätosiin väitteisiin ja epätodennäköisiin skenaarioihin. Ilmeinen vastaus on valtamedian toistama "me tienataan tällä"-propaganda, jossa häpeilemättä väitetään esimerkiksi Suomen muuta maailmaa tiukempien päästötavoitteiden hyödyttävän suomalaisia tai että Suomen ilmastopolitiikalla olisi peräti niin olennainen vaikutus ilmastonmuutokseen, että kaasua pitää painaa lujempaa.

Ja sitähän saatiin:

Lainaus
Vihreän kasvun markkinat ovat Suomelle valtava mahdollisuus

Suomella on kaikki edellytykset hyötyä vihreästä siirtymästä kasvuna, työpaikkoina ja investointeina.
...
Janne Peljo
johtava asiantuntija
Elinkeinoelämän keskusliitto

Teppo Säkkinen
elinkeino- ja ilmastoasiantuntija
Keskuskauppakamari
Helsingin Sanomat 26.3.2022

Lainaus käyttäjältä: EVA, KKK
YLI puolet suomalaisista uskoo, että ilmastotoimet hidastavat maan talouskasvua ja heikentävät elämänlaatua (HS 22.3.). Luvut ovat selvästi kielteisemmät kuin muualla Euroopassa. Tulos heijastelee kenties kotimaisen ilmastokeskustelun keskittymistä autoiluun tai ruokavalioon. Taustalle kuitenkin jää se, miten merkittävä osa Suomen taloutta ilmastoystävällisten ratkaisujen tuotanto jo on ja kuinka suuri mahdollisuus se on Suomen taloudelle.

On totta, että monien käsitykset niinkin epämääräisistä ja monitulkintaisista käsitteistä kuin elämänlaatu perustuvat pitkälti mielikuviin ja valtamedian painotuksiin. Se ei kuitenkaan tarkoita, etteivätkö suomalaiset olisi vaikka sitten intuitiivisesti oikeassa siitä, että hallituksen valehteluun perustuva ilmastopolitiikka on heille vahingollista.

Lainaus käyttäjältä: EVA, KKK
SUOMELLA on kaikki edellytykset hyötyä vihreästä siirtymästä kasvuna, työpaikkoina ja investointeina. Kansainvälisessä vertailussa Suomen vahvuuksia ovat esimerkiksi korkea teknologinen osaaminen ja jo lähes päästötön sähköntuotanto.

Puretaanpa tätä. Mikä on tässä se "Suomi", joka "hyötyy"? Mitä on konkreettisesti "hyötyminen"? Tarkoitetaanko "vihreällä siirtymällä" esimerkiksi teknologian kehityksen aiheuttamaa hiilipäästöjen vähenemistä vai hallituksen ilmastopolitiikan valintoja?

Suomi, ilmastopolitiikan maksavat suomalaiset, ei taatusti hyödy hallituksen muusta maailmasta poikkeavista ilmastolinjauksista niin, että niitä voitaisiin pitää suomalaisten kannalta taloudellisesti hyvinä investointeina. Suomalaiset eivät saa lisäarvoa vaan jättilaskun siitä, että joutuvat hallituksen radikaalin hiilineutraalisuustavoitteen vuoksi maksamaan omista ja muiden maiden ilmastotoimista kenties jopa moninkertaisesti enemmän kuin muut eurooppalaiset.

Lainaus käyttäjältä: EVA, KKK
Päästöjen vähentäminen onkin jo nyt merkittävä investointien ajuri. Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) investointitiedustelun mukaan tälle vuodelle odotuksissa on yli kolmen miljardin euron investoinnit energiasektorille, pitkälti päästöttömään energiantuotantoon. Microsoftin ja Fortumin hanke, jossa uuden datakeskuksen hukkalämpö ohjataan kaukolämpöverkkoon, on yksi Suomen historian suurimpia ict-alan investointeja. Vetyyn liittyvistä investointisuunnitelmista on tänä vuonna tiedotettu yli 500 miljoonan euron edestä (HS 2.2.).

Kyse ei ole yritysten hyväntekeväisyydestä, vaan yritykset olettavat saavansa sijoituksilleen tuottoa. Tuotto tulee veronmaksajilta ja kuluttajilta. Rahat virtaavat suurelta osin ulkomaille.

Lainaus käyttäjältä: EVA, KKK
KANSAINVÄLISESTI vihreä siirtymä etenee Venäjän hyökkäyssodasta huolimatta ja sen vauhdittamana. Yhteensä jo noin 90 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta tulee maista, jotka tavoittelevat hiilineutraaliutta, Aasian suuret taloudet mukaan lukien. Merkittävä osa EU:n 670 miljardin euron elpymispaketista käytetään jäsenmaissa ilmastotoimiin. Yhdysvalloissa presidentti Joe Bidenin hallinto ajaa mittavaa investointiohjelmaa uusiutuvaan energiaan. Yksityistä rahoitusta vihreään siirtymään on tarjolla runsaasti.

Kehitys kehittyy ja sen mukana myös "vihreä siirtymä" ajan kuluessa ja teknologian edistyessä muutenkin, eikä Suomen hallituksen ilmastopolitiikan valinnoilla ole siinä vaikutusta.

Tuo EU:n 670 miljardin "elpymispaketti" on hyvä esimerkki siitä, kuinka rahan lähettämistä Suomesta ulkomaille puolustellaan perusteettomasti sekä "hei me tienataan"-heitoilla että ilmastonmuutoksen torjumisella. Niitä rahoja emme saa koskaan takaisin Suomeen talouskasvun tai minkään muunkaan kautta, ja satojen miljardien eurojen tukien vaikutus ilmastonmuutokseen tulee olemaan jotain niin naurettavaa, ettei siitä koskaan puhuta.

Lainaus käyttäjältä: EVA, KKK
Suomelle vihreän kasvun markkinat ovat valtava mahdollisuus. Hiilineutraalius vuonna 2035 on vientiponnistuksissa Suomelle valttikortti. Se osoittaa, että emme vain puhu vaan myös teemme. Olennaista on, että tavoitteeseen pyritään Suomessa kustannustehokkailla ja markkinaehtoisilla ratkaisuilla, jotka voidaan myydä maailmalle. Toimialojen laatimat vähähiilitiekartat viitoittavat tätä tietä.

Vai että ihan valttikortti. Markkinatalous ei toimi niin, että haulikoita jonotetaan siltä, joka ampuu itseään jalkaan. Suomalaisten rahat kyllä kelpaavat ulkomaalaisillekin.

Suomi, suomalaiset, ei saa takaisin kuin pienen osan niistä rahoista, jotka kansalaisilta niistetään vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen tavoittelussa.

Lainaus käyttäjältä: EVA, KKK
SUOMALAISYRITYSTEN tarjoamien vähäpäästöisten tuotteiden ja palveluiden tuottamat päästövähennykset maailmalla voivat olla monikertaisia suhteessa kansallisiin päästöihimme. Tätä kutsutaan hiilikädenjäljeksi. Siinä missä hiilijalanjäljellä tarkoitetaan yrityksen aiheuttamia päästöjä, hiilikädenjälki kertoo tuotteen tai palvelun myönteisistä ilmastovaikutuksista.

"Ok, ette te oikeasti tienaa tällä, mutta voitte kuvitella parantavanne maailmaa."

Päästövähennyksiä tuottavia tuotteita ja palveluita ostetaan tarvittaessa sieltä, mistä halvimmalla saadaan. Siis yleensä kivihiilivoimaloiden pyörittämästä Kiinasta, ei Suomesta.

Lainaus käyttäjältä: EVA, KKK
EDUSKUNTA käsittelee parhaillaan uutta ilmastolakia. Elinkeinoelämän keskusliitto ja Keskuskauppakamari esittävät, että suomalaisten yritysten hiilikädenjäljen seuranta nostetaan osaksi lakia. ”Sitä saat mitä mittaat”, kuuluu tunnettu sanonta. Asettamalla hiilikädenjäljen vahvistamisen kansalliseksi ilmastotavoitteeksi voidaan saavuttaa maailmalla kokoamme suuremmat päästövähennykset sekä kasvattaa Suomen vientiä ja taloutta. Tässä onnistuminen heijastuu myös kansalaisten elämänlaatuun – myönteisesti, ei sitä heikentävästi.

Ette te oikeasti usko noita juttujanne. Te vain tienaatte niillä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

F1nka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 066
  • Liked: 2832
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11086 : 26.03.2022, 12:06:14 »
^Mielenkiintoinen juttu. Ensin vuosia pelotellaan lapsia ja nuoria tulevalla katastrofilla ja nyt ihmetellään, miksi tulevaisuus ei näyttäydy ruusuisena.
Tottelematon tieto aktivismissa

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 631
  • Liked: 29227
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11087 : 27.03.2022, 16:29:20 »

Lainaus käyttäjältä: EVA, KKK
Suomelle vihreän kasvun markkinat ovat valtava mahdollisuus. Hiilineutraalius vuonna 2035 on vientiponnistuksissa Suomelle valttikortti. Se osoittaa, että emme vain puhu vaan myös teemme. Olennaista on, että tavoitteeseen pyritään Suomessa kustannustehokkailla ja markkinaehtoisilla ratkaisuilla, jotka voidaan myydä maailmalle. Toimialojen laatimat vähähiilitiekartat viitoittavat tätä tietä.

Idea siitä, että suomalaisille avautuisi jotain "vihreitä markkinoita" on samanlainen myytti kun "korkeasti koulutetut maahanmuuttajat": niitä ei ole.

Esimerkiksi Samnytin tuulivoimadokkarissa ( https://www.youtube.com/watch?v=fa6hdmQIaHs , kohta 33 min) todettiin, että yli 1500 tuulivoimalaa loi vain 6 pysyvää työpaikkaa Ruotsiin.

Ylipäätään esim. tuulivoimamarkkinoita dominoi muutama suuri firma ( https://www.energyacuity.com/blog/2019-top-10-wind-turbine-manufacturers/ ) eikä yksikään niistä ole suomalainen. Suomalaisten eväät päästä sisään näille markkinoille on olematon koska pääomia tarvitaan ainakin satoja miljoonia ja kustannustaso on aivan liian korkea ollakseen kilpailukykyinen.

Tuulivoima on ylivoimaisesti suurin yksittäinen ns. "vihreä teknologia" mutta meillä ei ole siinä mitään relevanttia osuutta. Muita vihreitä teknologioita ovat esim. lämpöpumput jne. jotka nekin ovat kokonaan ulkomaalaisten valmistajien hallussa. Sama koskee sähköautoja ja aurinkopaneeleja, joissa Suomen osuus on mitätön. Biokaasutuksessa taas Saksa ja USA on johtavia maita dominoivalla markkinaosuudella.

Herää siis kysymys, mikä on tämä "vihreä markkina", joka mukamas rikastuttaa meidät kaikki? Mikä on tämä uusi neitseellinen ala, jossa Suomi pääsee rahastamaan ja joihin suomalaiset pienet pääomat ovat ylipäätään valmiita sijoittamaan?

Realiteetti "vihreän teknologian" osalta on se, markkinat on jo saturoitu eikä Suomella ole mitään osaa eikä arpaa niissä. Se on tulevaisuuden kurpitsavaunufantasia, jossa Suomi mukamas mullistaa energiamarkkinat teknologialla, jota ei edes ole olemassa.

Sosialisti on mätä ydintä myöten.
 - kansanviisaus

artti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 276
  • Liked: 1515
  • Ajattele isommin Ajattele kaukonäköisemmin
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11088 : 30.03.2022, 16:25:32 »
Toisesta ketjusta

tienaamaan pyrkiviä jobbareita ja ahneita kuppareita ei ole kuitenkaan vain Ukrainassa. Näitä toimii aktiivisesti täällä Suomessakin

Politiikkaan tarvittaisiin Veikko Vennamo jyrisemään rötöshenkilöille

Rötöstelijöitä on hallitukset ja parlamentit täynnään. Niiden motiivi politiikassa on julkisten varojen varastelu. Esimerkiksi rötöstelijät korostavat ilmaston lämpenemistä siksi, että ilmaston lämpenemisen varjolla voi luoda julkisten varojen varasteluun perustuvia organisaatioita, jotka tienaa ilmastorahastoilla miljardeja euroja ja dollareita jakovaraa Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. "Tällä me tienataan ja keskeneräisistä ei kerrota"

(Rötöstelijöiden toimintaa kuvaa hyvin se, että ilmaston lämpenemisen varjolla julkisia varoja varastelevat väistelevät maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymistä siksi, että fossiilisten polttoaineiden ehtymisestä mainitseminen on kiusallista niille, jotka pyrkivät rahastamaan ilmaston lämpenemisellä siksi, että ilmaston lämpeneminen johtuu fossiilisten polttoaineiden polttamisesta tulevista päästöistä, ja siksi maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtyminen on merkittävä seikka, joka on täysin ratkaiseva juttu, jota ilmaston lämpenemisellä pelottelijat yrittävät väistellä

Se mitä ei sanota on paljastavinta: se on selkeästi havaittavissa kuinka fossiilisten polttoaineiden päästöistä johtuvalla ilmaston lämpenemisellä peloittelijat väistelevät maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymistä ja tätä kautta 100 prosenttisella varmuudella toteutuvaa päästöjen pienentymistä

Julkisuudessa on ennusteita, joiden mukaan maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen saatavuuden pienentyminen alkaisi konkretisoitua 2030-luvulla, joka ajaa ilmaston lämpenemisellä peloitellen ilmastorahastoja vaativat julkisten varojen varastelijat kiusalliseen tilanteeseen

Ilmankos ilmaston lämpenemisellä peloittelijat eivät halua huomioida maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymistä, joka väistely juurikin todistaa, että ilmaston lämpenemisellä peloittelussa on kyse ilmastorahastoihin rahastuksesta, joka ei halua huomioida rahastuksen kannalta kiusallisia seikkoja, kuten fossiilisten polttoaineiden ehtyminen ja tästä johtuva päästöjen pienentyminen. Maailmantalouden kannalta fossiilisten polttoaineiden ehtyminen on merkittävämpi seikka kuin ilmaston lämpeneminen, jota politiikka yrittää parhaansa mukaan väistellä

Korostan, että ilmaston lämpeneminen on tieteellinen tosiasia. Korostan, että ilmaston lämpeneminen johtuu maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen polttamisesta tulevista hiilidioksidipäästöistä, ja siksi ilmaston lämpenemiseen vaikuttaa erittäin keskeisesti juurikin maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtyminen ja siksi ilmaston lämpenemisestä keskusteltaessa on korostettava maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymisen merkitystä tässä asiassa)
« Viimeksi muokattu: 30.03.2022, 16:29:40 kirjoittanut artti »
Jäljentävä paperi äänestyslapun alla on äänestäjän kuitti
Provosoiminen on toimintaa, jonka tavoitteena on negatiivinen reaktio (omalla vastuulla)
Pelkureilla ei ole demokratiaa
Tulevaisuusorientoidu positiivisesti

wjp

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 747
  • Liked: 600
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11089 : 30.03.2022, 16:50:24 »
Lainaus jäsen Artilta:
Korostan, että ilmaston lämpeneminen on tieteellinen tosiasia. Korostan, että ilmaston lämpeneminen johtuu maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen polttamisesta tulevista hiilidioksidipäästöistä, ja siksi ilmaston lämpenemiseen vaikuttaa erittäin keskeisesti juurikin maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtyminen ja siksi ilmaston lämpenemisestä keskusteltaessa on korostettava maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymisen merkitystä tässä asiassa)
[/quote]

Erityisesti kuitenkin korostaisin, että on tieteellinen tosiasia, että maapallon lämpötila on laskenut viimeiset  6000 vuotta ja nykyinen lämpöpiikki  on niin lyhytaikainen, ettei ole varmuutta sen jatkumisesta. Lisäksi korostaisin, että CO2 ei lämmitä itsessään mitään, vaan absorboi maanpinnan säteilemää pitkäaaltoista infrapunasäteilyä, minkä se siitä lämmettyään siirtää johtumisen kaiutta ympäröiville muille kaasumolekyyleille. Ennen teollista aikaa tämä tapahtui  lähes 100%:sti  10 metrin korkeuteen mennessä. Nykyisellä 100ppm korkeammalla CO2-pitoisuudella se tapahtunee jo 7-8metrin matkalla. Ilmakehän virtailut ( tuuli) huomioiden kyseessä on tuskin merkittävä muutos.  WanhaP
« Viimeksi muokattu: 30.03.2022, 16:54:48 kirjoittanut wjp »
Islam ymmärtää naista.

artti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 276
  • Liked: 1515
  • Ajattele isommin Ajattele kaukonäköisemmin
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11090 : 30.03.2022, 19:09:59 »
Voi tietenkin pohtia, että onko ilmaston lämpenemisessä muitakin tekijöitä kuin maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen polttamisesta tulevat hiilidioksidipäästöt

Aiemmat lämpöpiikit Maapallon historiassa ovat johtuneet monista seikoista

Aivan ensimmäiseksi maapallo muodostui samassa prosessissa kuin aurinko kertyi räjähtäneen tähden supernovan avaruuteen sinkoamasta aineesta

Maapallon pinnan lämpimyys perustuu täysin tähtemme auringon säteilyyn. Aurinko on fuusioreaktori, joka perustuu auringon ytimen kuumuudessa ja puristuksessa toimivaan vedyn isotooppien fuusioon. Aurinko on nyt stabiili, mutta auringon kehityksessä on miljardien vuosien aikavälillä vaihtelua, joka liittyy siihen miten tehokkaasti aurinko polttaa vetyvarantojaan

Kuu muodostui maapalloon törmänneen marsin kokoisen kappaleen sinkauttamasta aineesta

Aikojen alussa kuu kiersi lähempänä maata, joka järisytti maan kuorta ja nosti tulivuorien laavaa ja sai aikaan valtavia valtamerien vuorovesiaaaltoja. Kun kuu siirtyi hitaasti kauemmas ja maan kuori rauhoittui, ja koska aurinko oli viileämpi niin maapallo oli kauttaaltaan mannerjäätiköiden peittämä

Maapallon meriin muodostui elämää, joka nousi maalle elintilan ja ravinnon etsimisen houkuttelemana

Dinosaurusten aikakauden lämpimyys johtui yhden teorian mukaan dinosaurusten ruuansulatusprosessin päästöistä

Esimerkiksi yhden lämpöpiikin aiheutti tiettävästi metaanihydraattien suurimittainen sulaminen. Metaanihydraatit ovat valtamerien pohjan puristuksessa ja kylmyydessä vesijäähän sitoutunutta metaania

Nykyinen pohjoisella pallonpuoliskolla vallitseva jääkausi johtuu mannerlaattojen sijainnista ja kenties Milankovicin syklistä

Milankovicin sykli tarkoittaa aurinkokunnan taivaankappaleiden kiertoratojen tietyissä toleransseissa liikkuvia kiertoratoja suhteessa aurinkoon, että taivaankappaleiden etäisyys auringosta vaihtelee

Geologisessa mittakaavassa nykyinen lämpeneminen on lyhytaikainen lämpöpiikki siksi, että maaöljy, maakaasu ja kivihiili ovat erittäin hitaasti uusiutuva resurssi

Isossa kuvassa fossiilisten polttoaineiden polttamiseen perustunut aikakausi oli nopea välähdys kuin konsanaan sytytystulpan kipinä sylinterikammiossa. Se alkoi 1800-luvulla ja päättyi 2100 ja kenties ennen sitäkin, kun fuusioreaktorit korvasivat fossiiliset polttoaineet teollisen mittakaavan sähköntuottajina, ja sähköajoneuvot korvasivat polttomoottoriajoneuvot liikenteessä. Fuusioreaktorit ja sähköajoneuvot ovat sivilisaation perusta ikuisesti siksi, että ne perustuvat niin runsaisiin resursseihin, että se kestää käytännössä ikuisesti

Nykyisen maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen tehopolttamisen kaudella maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen saanto pieneni nopeasti, vain sadassa vuodessa (1950 - 2050), jota seikkaa nykyinen valtarakenne väistelee siksi, että valtarakenne ei tahdo käsitellä julkisesti valtarakenteen ja maailmantalouden kannalta merkittävää tilannetta, joka ennusteiden mukaan alkaisi konkretisoitua jo 2030-luvulla maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen saannon pienentyessä

Ja niille, jotka väittävät, että fossiiliset polttoaineet eivät ehtyisi satoihin vuosiin, kehottaisin perehtymään siihen miten fossiiliset polttoaineet muodostuvat, ja kuinka kauan siihen kuluu, ja kuinka nopeasti ihmiskunta kuluttaa ne erittäin hitaasti muodostuvat fossiilisten polttoaineiden varannot

Fossiilisten polttoaineiden muodoista turve on nopeimmin muodostuvaa, mutta turvekin kulutettaisiin nopeammin kuin turve muodostuu siinä vaiheessa, kun turve on ainoa fossiilinen polttoaine. Turve on kivihiilen esiaste, että jos turve saisi rauhassa kertyä miljoonien vuosien ajan paksuiksi kerrostumiksi niin meillä olisi kivihiiltä

Maakaasu on öljyn muodostumisprosessin yhteydessä muodostuvaa kaasua, jota kivikansi pidättää samassa yhteydessä kuin kivikansi pidättää öljyn alapuolellaan

Norjan maaöljy on kymmenien miljoonien vuosien aikana jokisuistoihin kertyneiden eloperäisten jäänteiden ja hienontuneen kiviaineksen muodostamaa mustasavea, joka on kerrostunut kilometrien syvyyteen, jossa eloperäiset jäänteet ovat muuttuneet kiviainekseen sitoutuneeksi öljyksi, joka on maapallon sisältä tulevassa kuumuudessa ja kilometrien paksuisen maapallon kivikuoren puristuksessa niin, että kun öljyesiintymää pidättävään kivikanteen porataan reikä niin öljy purskahtaa paineella putkiin
« Viimeksi muokattu: 30.03.2022, 19:44:24 kirjoittanut artti »
Jäljentävä paperi äänestyslapun alla on äänestäjän kuitti
Provosoiminen on toimintaa, jonka tavoitteena on negatiivinen reaktio (omalla vastuulla)
Pelkureilla ei ole demokratiaa
Tulevaisuusorientoidu positiivisesti

Luotsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 322
  • Liked: 3873
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11091 : 30.03.2022, 19:18:50 »
Voi tietenkin pohtia, että onko ilmaston lämpenemisessä muitakin tekijöitä kuin maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen polttamisesta tulevat hiilidioksidipäästöt

Aiemmat lämpöpiikit Maapallon historiassa ovat johtuneet monista seikoista

Aivan ensimmäiseksi maapallo muodostui samassa prosessissa kuin aurinko kertyi räjähtäneen tähden supernovan avaruuteen sinkoamasta aineesta

Menet heti alkuun niin iloisesti raikuen metsään etten viitsinyt pidemmälle lukeakaan  ;D
Supernovan jäänteet ovat raskaita alkuaineita - eivät suinkaan sitä vetyä jota lähitähtemme juuri nyt fuusioi heliumiksi.
*** Patria o muerte! ***

artti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 276
  • Liked: 1515
  • Ajattele isommin Ajattele kaukonäköisemmin
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11092 : 30.03.2022, 19:32:37 »
Unohdin kokonaan maailmankaikkeuden alun roolin aineen muodostumisessa. Pitää ajatella vieläkin isommin

Lainaus
17. ALKUAINEET SYNTYVÄT TÄHDISSÄ

Maailmankaikkeuden kehityksen tuloksena vetyä on maailmankaikkeudessa noin 70 % ja heliumia noin 30 %. Tämä on oikeastaan varsin luonnollista, sillä vety on alkuaineista yksinkertaisin ja kevein, helium taas toiseksi kevein. Kaikki muut alkuaineet ovat syntyneet tähdissä.

Alunperin kaikki aine on ollut harvaa ns. tähtienvälistä ainetta. Tähdet syntyvät tiivistymällä tämän tähtienvälisen aineen pilvistä.

Kaikkien tähtien keskusalueilla vety muuttuu ydinreaktioissa heliumiksi, kunnes se on loppunut. Näin tapahtuu parhaillaan oman Aurinkomme keskuksessa. Vedyn loputtua helium myöhemmin muuttuu hiileksi. Keveissä tähdissä syntynyt helium ja hiili ei kuitenkaan pääse pois takaisin tähtienväliseksi aineeksi, vaan jää syntyneeseen valkoiseen kääpiöön.

Raskaimmissa tähdissä ydinreaktioissa rakentuu raskaampia aineita aina rautaan saakka. Nämä tähdet päättävät päivänsä valtavissa supernovaräjähdyksissä. Tällöin syntyy myös rautaa raskaampia aineita. Supernovaräjähdys levittää tehokkaasti syntyneet aineet tähtienväliseen avaruuteen. Näin tähtienväliseen aineeseen tulee jatkuvasti lisää heliumia raskaampia aineita.

Linnunratamme vanhimmissa tähdissä, jotka ovat nyt noin 15 miljardin vuoden ikäisiä, on heliumia raskaampia aineita vain noin 0,3 %. Tällaisia tähtiä ovat mm. pallomaisiin tähtijoukkoihin kuuluvat tähdet. Omassa viiden miljardin vuoden ikäisessä Auringossamme näitä aineita on noin 2 %. Tähtienvälisessä aineessa ja nuorimmissa Linnunratamme tähdissä on heliumia raskaampia aineita jopa 4 %.

Maan kaltaiset kiinteät planeetat koostuvat lähes pelkästään heliumia raskaammista aineista. Elämän olemassaololle nämä aineet ovat muutenkin täysin välttämättömiä. Ne aineet, joista esim. me ihmiset koostumme, ovat peräisin supernovaräjähdyksistä, jotka ovat sattuneet vähintään viisi miljardia vuotta sitten.

https://www.ursa.fi/yhd/komeetta/esitelma/maailmankaikkeus.htm#15

Se, että aloitin niin kaukaa johtui siitä, että piti ensiksi kuvata valtava mittakaava suhteessa nykyiselle valtarakenteelle keskeiseen fossiilisten polttoaineiden tehopolttamisen vain sadan vuoden (1950 - 2050) mittaiseen aikakauteen
« Viimeksi muokattu: 30.03.2022, 19:56:15 kirjoittanut artti »
Jäljentävä paperi äänestyslapun alla on äänestäjän kuitti
Provosoiminen on toimintaa, jonka tavoitteena on negatiivinen reaktio (omalla vastuulla)
Pelkureilla ei ole demokratiaa
Tulevaisuusorientoidu positiivisesti

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 37 089
  • Liked: 106656
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11093 : 31.03.2022, 09:56:46 »
Helsingin Sanomat: Rankkasateet sulattavat pohjoisen ikiroutaa kokeen perusteella – riskinä on kuumenemisen noidankehä 31.3.2022

Kuumenemisen noidankehä. Kuulostaa pahalta. Peruspelottelusettiä Helsingin Sanomilta.

Lainaus käyttäjältä: Maija Karala, HS
Sademäärien kasvu voi olla tuhoisaa Siperian ikiroudalle, ennustavat hollantilaisen Wageningenin yliopiston ja Venäjän tiedeakatemian tutkijat. Yksikin märkä kesä vauhdittaa jäätyneen maan sulamista vuosiksi eteenpäin.

Päätelmää pohjusti tutkimus, joka tehtiin sadettimilla Koillis-Siperian Jakutiassa. Keväällä 2018 tutkijat asensivat koealueille pumppuja, jotka roiskuttivat tundralle kesän mittaan sadan millimetrin verran vettä.

Lainaus käyttäjältä: Maija Karala, HS
Ikiroudan sulamisen seuranta ei ole sivuseikka, vaan oleellista ilmastokriisin hallinnassa pitämiseksi.

Arktisen alueen jäätyneeseen maahan on varastoitunut suunnaton määrä hiiltä. Kun jää sulaa, osa hiilestä karkaa kasvihuonekaasuina ilmaan, samoin kuin voimakasta kasvihuonekaasua metaania.

Lainaus käyttäjältä: Maija Karala, HS
Pahimmillaan ikiroudan lämpeneminen voi johtaa noidankehään. Sulaminen vapauttaa maaperästä kasvihuonekaasuja, jotka nostavat lämpötilaa ja sademääriä, jotka jälleen lisäävät sulamista ja niin edelleen.

Ilmastotieteessä ilmiötä nimitetään positiiviseksi takaisinkytkennäksi.

Lainaus käyttäjältä: Maija Karala, HS
Kansainvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC arvioi, että vuoteen 2100 mennessä ikiroudasta voi karata jopa 240 miljardia tonnia hiiltä.

Vertailun vuoksi: maailman valtioiden yhteenlasketut vuosipäästöt fossiilisista polttoaineista ja sementistä ovat tällä hetkellä 35 miljardin tonnin luokkaa.

Lisäystä voi sanoa merkittäväksi.

80 vuodelle jaettuna lisäys on muutamia prosentteja verrattuna nykytilaan. Se on suhteellisen suuri määrä, mutta ei edes tuollaisena niin merkittävä lisäys, että se johtaisi otsikkoon nostettuun kuumenemisen noidankehään, positiiviseen takaisinkytkentään, joka vahvistaisi itseään yhä enemmän.

Olennaisempaa kuitenkin on, että vertailukohdaksi valittu "jopa 240 miljardia tonnia hiiltä" on valintana älytön. Se perustuu mielikuvituksellisen RCP8.5-lämpenemisskenaarion äärimmäiseen ylärajaan, kun IPCC:n raportissa ikiroudan sulamiselle vuoteen 2100 mennessä on asetettu skenaarioissa niinkin valtava haarukka kuin 2 prosentista (RCP2.6:n alaraja) 99 prosenttiin (RCP8.5:n yläraja).

RCP8.5-skenaariossa oletetaan, että öljyn ja kivihiilen kulutus kasvaa tästä eteenpäin loputtomiin, joten jatkuvan kasvun rinnalla tuo 240 miljardia tonnia hiiltä ei ole enää merkittävä lisäys. Toisaalta realistisemmassa RCP2.6-skenaariossa ikiroudan sulaminen ja siitä johtuvat päästöt jäisivät niin pieniksi, että lisäys olisi vuositasolla luokkaa muutamia promilleja.

Rehellisempää olisi ollut uutisoida, että tutkijat eivät oikeastaan tiedä, kuinka laajasti ikirouta sulaa, mutta parhaan arvion mukaan sillä ei ole merkittävää vaikutusta ilmastonmuutokseen, kuten aiemmin peloteltiin. Rehellisyys on valitettavasti kortilla ilmastouutisoinnissa.
« Viimeksi muokattu: 31.03.2022, 12:36:25 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

ämpee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 16 511
  • Liked: 23562
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11094 : 31.03.2022, 12:15:20 »
Tuo "ikiroudan sulaminen" on eräs perusteettomista "mainoslauseista" katastrofaaliselle ilmastomuutokselle.

Jopa politisoitunut Wikipedia tietää kertoa näin:
Lainaus käyttäjältä: Wikipedia
Pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötila oli holoseenilla kolmena 2 000 vuoden jaksona noin 1 °C nykyistä korkeampi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Holoseeni

Tuo artikkelin mukaan tarvitaan 1 °C lämpöä lisää, ja tätä "käristyskupolia" pitää ylläpitää seuraavat 2.000 vuotta, eikä ikirouta sula sittenkään, mistä ovat todisteena yhä olemassa olevat ikiroudat.

Wikipedia ei olisi Wikipedia jos se poliittisesti aroissa asioissa ei edes hivenisen koittaisi vääntää todellisuutta ideologian hyväksi.
Tuo lämpökausille mainittu 1 °C vaikuttaa varsin vaatimattomalta.

Otetaan esimerkiksi vaikkapa Tammen kasvu joka nykyään rajoittuu Lounais-Suomeen.
Keskimääräinen vuosilämpötila on siellä nykyään 5 °C ja samainen lämpötila Oulussa on 2.2 °C.
Erotusta 2,8 °C.

Historian kirjoista tiedämme, että Ruotsin vallan aikaan oululaisilta kannettiin "tammiveroa", joka tarkoitti tammipuun toimittamista läntiselle kolonialistille.
Joten vuotuisen keskilämpötilan on täytynyt olla Oulussa keskiajan lämpökaudella ainakin tuon 2.8 °C korkeampi kuin nykyään.
Atlantisella lämpökaudella sitten ylitettiin tuon keskiajan lämpökauden lämpötilat ja siihen aikaan metsää kasvoi korkeimmilla tuntureillakin, eikä se ikirouta siltikään mihinkään hävinnyt.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 280
  • Liked: 76
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11095 : 31.03.2022, 18:47:01 »
80 vuodelle jaettuna lisäys on muutamia prosentteja verrattuna nykytilaan. Se on suhteellisen suuri määrä, mutta ei edes tuollaisena niin merkittävä lisäys, että se johtaisi otsikkoon nostettuun kuumenemisen noidankehään, positiiviseen takaisinkytkentään, joka vahvistaisi itseään yhä enemmän.

Tuossa luvussa 240 Gt täytyy olla kyse maaperässä olevassa, potentiaalisesti sieltä vapautuvasta hiilestä, ei hiilidioksidista. Jos kaikki tuo hiili vapautuisi hiilidioksidina ilmakehään, ilmakehään päätyisi 3,67  x 240 Gt eli n. 880 Gt hiilidioksidia. Osa tuosta hiilestä tietysti vapautuisi tässä skenaariossa metaanimolekyyleissä.

Edit: korjailin kirjoitusvirheitä
« Viimeksi muokattu: 31.03.2022, 19:23:56 kirjoittanut Isagoge »

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 280
  • Liked: 76
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11096 : 31.03.2022, 20:31:25 »
Tuo "ikiroudan sulaminen" on eräs perusteettomista "mainoslauseista" katastrofaaliselle ilmastomuutokselle.

Jopa politisoitunut Wikipedia tietää kertoa näin:
Lainaus käyttäjältä: Wikipedia
Pohjoisen pallonpuoliskon keskilämpötila oli holoseenilla kolmena 2 000 vuoden jaksona noin 1 °C nykyistä korkeampi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Holoseeni

Tuo artikkelin mukaan tarvitaan 1 °C lämpöä lisää, ja tätä "käristyskupolia" pitää ylläpitää seuraavat 2.000 vuotta, eikä ikirouta sula sittenkään, mistä ovat todisteena yhä olemassa olevat ikiroudat...

Jos tässä asiassa haluaa rakentaa kriittistä keskustelua, kannattaa ensinnäkin lähtötilanne kehystää vähän monipuolisemmin kuin kahden vaihtoehdon
(1) ikirouta ei sula nykyisen ihmisperäisen ilmaston lämpenemisen seurauksena
(2) kaikki ikirouta sulaa nykyisen ihmisperäisen ilmaston lämpenemisen seurauksena
väliltä valitsemiseksi. Tekstiäsi on vähän vaikea tulkita, mutta tuo kohta

eikä ikirouta sula sittenkään

antaisi ymmärtää, että puhut kaikesta ikiroudan sulamisesta. Ikiroudalla tarkoitetaan tieteellisen tutkimuksen yhteydessä kallioperää peittävää irtomaakerrosta, joka voi esimerkiksi koostua homogeenisista maalajeista, olla enimmäkseen irtonaista kiveä tai sedimenttiä. Ollakseen ikiroutaa irtomaakerroksen on täytynyt olla jäätynyt vähintään kaksi vuotta, mutta huomattava osa arktisesta ikiroudasta on ollut jäässä Veiksel-jääkaudesta lähtien. Osa huomattavasti pidempään. On ilmiselvää, että näin määriteltyä ikiroutaa sulaa tälläkin hetkellä, joten et varmaan tarkoita sitä, että mikään osa ikiroudasta ei tällä hetkellä sula.

Miten huolissaan sitten pitäisi olla siitä, että ikiroutaa nyt sulaa? Vaks ym. (2020, linkki alempana) katsovat, että emme tunne vielä kovin hyvin arktisen ikiroudan sulamista emmekä niitä mekanismeja, jotka siihen vaikuttavat. Joskus sulamisessa voidaan osoittaa nopeita pyrähdyksiä, joskus se taas etenee kovin hitaasti, vaikka ilmasto olisikin lämmennyt. Paleoklimaattisen evidenssin perusteella he korostavat ennen kaikkea sitä, että Siperian ikirouta on vastustuskykyistä sulamiselle, kun pohjoisella pallonpuoliskolla on merijäätä, mutta merijään kadottua se on huomattavasti herkemmin sulavaa.

Lainaus
Here we use palaeoclimate data to show that Siberian permafrost is robust to warming when Arctic sea ice is present, but vulnerable when it is absent.

Tämä on hyvä esimerkki siitä, että ilmaston lämpenemisen seuraukset eivät ole lineaarisia.Lineaarinen tässä tarkoittaa sitä, että tietyn suuruinen muutos yhdessä tai useammassa järjestelmän syötemuuttujassa tuottaa (aina) suhteessa vastaavan suuruisen vasteen yhdessä tai useammassa ko. järjestelmän vastemuuttujassa. Nykyinen tutkimustieto ilmastojärjestelmästä kuitenkin viittaa pikemminkin siihen, että järjestelmän osissa on olemassa tietyille muuttujille kynnysarvoja, joiden jälkeen syötemuuttujan tai muuttujien arvon muutoksen tuottama muutos vastemuuttujassa tai -muuttujissa saattaa muuttua radikaalisti.

Tämän takia Wikipedialähteisiin perustuva, lineaarisiin analogioihin nojaava perustelu sille, että ikiroudan sulamisesta ei kannata olla huolissaan kun se ei ajanjaksolla x sulanut, ei ehkä ole kovin suureksi kunniaksi ilmastoskeptismille. Lisäksi ikiroudan sulamisen tarkastelussa kannattaa käyttää koko skaalaa, ei vain sen kahta ääripäätä.

Vask et al. (2020):

https://www.nature.com/articles/s41586-019-1880-1         


ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 21 623
  • Liked: 47367
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11097 : 01.04.2022, 13:50:55 »
Pohdintaa:
Onko sähköpolkupyörän nettohyöty ilmastohumpassa positiivinen vai negatiivinen?


Pohdin tänään vaimon kanssa sähköpolkupyörää.
Sähköpolkupyörää mainostetaan työmatkakulkineena. Siinä suhteessa jos se korvaa auton, hyöty on positiivinen. Jos se korvaa joukkoliikennevälineen, joka tällöin ajaa vajaana -etenkin jos on sähköbussi tai metro tai raitiovaunu- hyöty voi olla negatiivinen.

Mutta jos sähköpolkupyörä korvaa mukavuudenhaluisella ihmisellä tavallisen polkupyörän, hyöty on raskaasti negatiivinen.

Aikanaan tein kolme kesää kesäduunia 15 km päässä kotoa. Joka päivä ajoin fillarilla matkan edestakaisin. 30 km päivässä ja työmatkoihin kului se 40 min suuntaansa. Olin paremmassa fyysisessä kunnossa kuin koskaan. Tuolloin juoksin pirkan hölkkiä ja pyöräilin pirkan pyöräilyjä ihan vasemmalla kädellä. Keskinopeus oli jossain 25 km/h huitteissa, eli samaa mitä sähköpyörä saa laillisesti työntää/avustaa.

Jos tuohon aikaan olisin hankkinut sähköpyörän:
-matka-aika ei olisi lyhentynyt
-kunto ei olisi tuosta parantunut
-kalusto olisi kallistunut
-sähköä olisi kulunut ja akku oltava noilla kilometreillä joka päivä johdon päässä
-vanha fillari olisi jäänyt romuksi

Tällä hetkellä minulla on kaksi "käyttöpyörää". Toinen vuodelta 1994, 24-vaihteinen maasturi, jossa kiinteät lokkarit ja tavarateline. Toinen etujousitettu myös 24-vaihteinen maasturi vuodelta 1998, jossa kevyet muovilokkarit, ei tarakkaa.

Pari vuotta sitten punppasin keskiharjaiset maastorenkaat pinkeäksi ja eräässä kuntotriathlontapahtumassa kävin polkaisemassa reilut 50 km reilusti alle kahteen tuntiin.

Eli summa summarum: Sellainen lihaskunto, jolla sähköttömällä polkupyörällä veivaa menemään niitä nopeuksia, mitä laillisella sähköavusteisellakin voi ajaa, ei ole normaalille ihmiselle mikään mahdoton kunto. Siksi sähkö ei tuo mitään suorituskykylisää normaaliin ajamiseen, mutta mukavuudenhaluiselle ihmiselle se tuo helppoutta.

Siksi pitääkin miettiä, onko sähköpyörä todella se vaihtoehto autolle, vai onko se lopulta mukavuudenhaluisten ihmisten lihasten säästämistä sähköenergialla. Sillä ensimmäinen olisi sitä vihreää siirtymää, kun taas toinen on energian ja luonnonvarojen täysin turhaa tuhlaamista lihovan ja laiskistuvan ihmiskunnan mukavuudenhalun vuoksi.



Jos ihmiskunta haluaisi siirtyä vihreämpään, niin kasvisruokahömpötyksen sijaan voisi kokonaisenergiankulutustakin vähentää. Kasvisrasvalla, kaakaolla ja vehnällä saadaan aikaiseksi ihan vegaanisiakin nisuja ja keksejä, joilla pidetään yllä kristakiuruja annikasaarikkoja ja sirpapietikäisiä. Olut, siideri ja punaviinikin ovat pääosin kasvikunnasta peräisin. Eli lihansyönnin rajoittaminen on kaksilla rattailla ajamista, jos kasviperäisiä ylellisyystuotteita samaan aikaan mähkitään 100% yli normaalin energiantarpeen. Jos ihmiset söisivät 30% vähemmän, voitaisiin viljelyalaakin vähentää 30%.

Ja taas puutuin kehopositiivisuuteen sekä punaviinipullaa että laiskuussähköpyöräilyä kritisoimalla.

Päivi Räsäsen sanoin. Me kaikki olemme syntisiä. Minussakin on vikoja ja osa niistä vituttaa itseäni päivittäin. Mutta jos viherhiiberhyyberit saavat arvostella minun elintapojani ja verotuksella elämääni kallistaa, niin minulla on oikeus myös arvostella viherhiiberhyybereitä.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 631
  • Liked: 29227
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11098 : 02.04.2022, 12:03:36 »
Siksi pitääkin miettiä, onko sähköpyörä todella se vaihtoehto autolle, vai onko se lopulta mukavuudenhaluisten ihmisten lihasten säästämistä sähköenergialla.

Mitä itse olen seurannut näitä sähköpyörien hankkijoita niin sanoisin, että niillä ei ole mitään tekemistä ekologoisuuden kanssa.

Hyvin usein olen kuullut, että "halutaan kohentaa kuntoa" verukkeena ostaa sähköpyörä ja lisäargumenttina ollaan vielä "torjumassa ilmastomuutosta".

Ostajat ovat lähes poikkeuksetta huonokuntoisia keskiluokkaisia ihmisiä, joilla on raha-asiat sen verran kunnossa, että voi maksaa 2000 euroa perusfillarista. Sähköpyörä ei siis varsinaisesti korvaa mitään muuta kulkuvälinettä vaan se ostetaan sillä tekosyyllä, että "aletaan kuntoilemaan" ja kun kunto on heikko, halutaan sähköavusteinen pyörä. Samalla ollaan tekevinään jotain "hyvää ilmastolle".

Sähköpyörällä ei käytännössä kohene edes kuntokaan. Minulla ei sellaista ole mutta olen useasti ajanut ja ne ovat käytännössä kevytmopoja, jossa oma työ on hyvin vähäistä. Polkemalla säädetään lähinnä nopeus, mutta moottori tekee 90-95% työstä. Lujaa niillä pääsee ja ne on hauskoja ajaa, mutta puheet ilmaston pelastamisesta on pitkälti pelkkää hurskastelua. Sähköfillarilla tulee kuitenkin helppoutensa takia ajettua ihan huvinkin vuoksi, joten ne lähinnä lisäävät liikkumista ja siis energian kulutusta.

Sähköpyörä on omatuntotoa hivelevä luksustuote samalla lailla kun sähköauto. Ne ovat suhteellisesti niin kalliita, että ne on Teslaan verrattavissa olevaa brassailua, jossa varakas voi kerätä taivaspisteitä ja kertoa pelastavansa maailman. Jos oikeasti haluaisi kohentaa kuntoa ja / tai "tehdä ilmastotekoja" niin tavallinen pyörä on oikea tapa edetä.

Ei sen puolen. Jos ylimääräistä rahaa olisi, saattaisin ostaa tällaista luksusta itsekin. Mutta en kehtaisi valehdella , että "mopolla" ajaminen parantaisi kuntoani tai ilmastoa.

Sosialisti on mätä ydintä myöten.
 - kansanviisaus

Hämeenlinnan Oraakkeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 551
  • Liked: 8013
  • لا يوجد إله غيره من الشيطان والنبي محمدا أو خادمته
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11099 : 02.04.2022, 12:29:03 »
[
Mitä itse olen seurannut näitä sähköpyörien hankkijoita niin sanoisin, että niillä ei ole mitään tekemistä ekologoisuuden kanssa.

Hyvin usein olen kuullut, että "halutaan kohentaa kuntoa" verukkeena ostaa sähköpyörä ja lisäargumenttina ollaan vielä "torjumassa ilmastomuutosta".

Ostajat ovat lähes poikkeuksetta huonokuntoisia keskiluokkaisia ihmisiä, joilla on raha-asiat sen verran kunnossa, että voi maksaa 2000 euroa perusfillarista. Sähköpyörä ei siis varsinaisesti korvaa mitään muuta kulkuvälinettä vaan se ostetaan sillä tekosyyllä, että "aletaan kuntoilemaan" ja kun kunto on heikko, halutaan sähköavusteinen pyörä. Samalla ollaan tekevinään jotain "hyvää ilmastolle".


No jos tuota käytetään niin parempihan se on ostaa sähköpyörä kuin ajaa autolla. Isolle osalle ostajista sähköpyörän vaihtoehto olisi auto, eikä oikea pyörä. Sitten se on turha ostos, jos jää kellariin pölyyttymään.