Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 2336987 kertaa)

Vesa Heimo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 919
  • Liked: 2458
  • Nussittuna nukkuisit sikeästi.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13290 : 22.04.2024, 20:56:54 »

Olikohan jyrkkä sadasosa, vai peräti tosi jyrkkä kymmenysosa ??

Tais olla jyrkkä kymmenesosa. Joita nyt on sitten ollut aika paljon viimeaikoina- niitä jyrkkiä kymmenesosia. Ne kertaantuu toki. Mutta jos siihen päättää olla uskomatta että on lämmennyt, niin sitten päättää. Pointti että jos Suomessa on kevät harvinaisen myöhässä ei samalla tarkoita etteikö se olisi muualla harvinaisen aikaisessa.
" Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan."  T: Perussuomalaisten puoluesihteeri.

ämpee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 17 675
  • Liked: 27935
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13291 : 22.04.2024, 21:12:20 »

Olikohan jyrkkä sadasosa, vai peräti tosi jyrkkä kymmenysosa ??

Tais olla jyrkkä kymmenesosa. Joita nyt on sitten ollut aika paljon viimeaikoina- niitä jyrkkiä kymmenesosia. Ne kertaantuu toki. Mutta jos siihen päättää olla uskomatta että on lämmennyt, niin sitten päättää. Pointti että jos Suomessa on kevät harvinaisen myöhässä ei samalla tarkoita etteikö se olisi muualla harvinaisen aikaisessa.

Jaappanissa kirsikankukkien avautuminen oli kaksi viikkoa myöhässä tänä vuonna.
Eihän se toki kerro mitään ilmaston muuttumisesta sillä se oli kylmempään suuntaan.
Säätä näyttää pukkaavan siellä sun täällä.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Vesa Heimo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 919
  • Liked: 2458
  • Nussittuna nukkuisit sikeästi.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13292 : 22.04.2024, 21:14:48 »

Jaappanissa...

Kirsikankukkien poimiminen sopii hyvin aiheeseen. Tiktokista löytyy myös aiheeseen sopivia videoita missä kerrotaan just se mitä haluat kuulla.
" Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan."  T: Perussuomalaisten puoluesihteeri.

Isagoge

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 504
  • Liked: 136
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13293 : 22.04.2024, 21:17:26 »
…2018 julkaistiin paperi. Lansner and Pepke Pedersen, 2018 …

Joo, tuo oli se paperi, mitä perin ilmastoskeptinen suomalainen lustotutkija Mauri Timonen yritti levitellä jokin aika sitten, ja teki siihen ja aikaisempiin omiin juttuihinsa pohjautuvan pdf:nkin.Tai kaksikin, itse asiassa: 

https://lustialab.com/data/pdf/mt_merien_vaikutus_ilmastotulkintoihin.pdf

https://lustialab.com/data/pdf/mt_Ilmaston_Gordionin_solmu.pdf

Näistä löytyy siis Timosen tulkinta tuosta Lansner & Pedersenistä (2018) ja synteesi hänen omista ideoistaan ja em. paperin tuloksista.

Timonen oli kovin itsevarma siitä, että hän on nyt tuon lähteen avulla tehnyt läpimurron, jolla voi lopullisesti osoittaa modernin ilmastotutkimuksen valtavirran erehdykset. Ja oli sitten kovin pettynyt, kun kukaan ei hänen X:ssä lanseeraamiin tuloksiinsa kommentoinut mitään:


https://twitter.com/MauriTimonen/status/1780693925906481387

Luin Timosen nettiin kasaaman tiivistelmän Lansner & Pedersenin (2018) artikkelista jo tuolloin ja myös Timosen nettiin lataaman alkuperäisversion. Kun Timonen on ilmeisesti ladannut artikkelin nettiin tekijänoikeuksista välittämättä, ja kustantaja SAGE on aika tiukka näissä asioissa, en jaa sen osoitetta täällä, mutta todetaan tässä, että se löytyy helpohkosti noiden kahden ylläolevan linkin kautta, jos asia jotakuta kiinnostaa.

Kirjoittelin jo silloin joitain muistiinpanoja tuosta, mutta jäi vastaamatta Timoselle, kun Twitter/X ei ole sellaista mediaa, jossa keskustelu näistä asioista minulle sopii, ja Timoselle vastaaminen on erinäisistä syistä muutenkin aika turhauttavaa :) No, tulipa nyt lopulta jotain käyttöä näillekin muistiinpanoille.

Lansner & Pedersen (2018) on kyllä todella kepoinen argumentaationsa suhteen. Käsitteet Ocean Air Sheltered (OAS) ja Ocean Air Affected (OAA) ovat käsittääkseni kirjoittajien itsensä keksimiä (ainakaan viittauksia mihinkään lähteisiin ei artikkelista löydy), ja ne määritellään kvalitatiivisesti ja ylimalkaisesti, vaikka ne ovat tässä olennaisen tärkeitä, ja niiden määrittelyssä käytetty meteorologia/ilmastotiede on korkeintaan harrastelijatasoista. Tällaisten käsitteiden (joilla voisi olla käänteentekevä merkitys lämpötilahistoriatutkimuksessa) esittely tiedeyhteisölle vaatisi kokonaan oman artikkelinsa.

Data, jota artikkelissa käytetään, on adjustoimatonta, joten esimerkiksi instrumentaation vaihdoista johtuvia muutoksia mittaustuloksissa ei ole korjattu ja yleisemmin: mukana ovat kaikki ei-ilmastolliset signaalit, jotka adjustoinneilla juuri halutaan poistaa. Kirjoittajien väite siitä, että ei ole merkitystä, käytetäänkö adjustoimatonta vai adjustoitua dataa, ei pidä paikkaansa, koska juuri mukaan valittujen asemien kohdalla adjustoinneilla voisi olla suurikin merkitys.

Artikkelin abstraktissa väitetään, että ” Temperature data 1900–2010 from meteorological stations across the world have been analyzed” ja diskussiossa ” The OAS temperature data worldwide”, mutta todellisuudessa dataa on kymmeneltä varsin rajatulta alueelta maapallolta, ja eteläiseltä pallonpuoliskolta vain kolmelta alueelta. Asemienkin lukumäärä jää melko vaatimattomaksi: kumpaankin kategoriaan (OAS ja OAA) kuuluvia asemia on tutkimuksessa mukana alle kaksisataa.

On aika selvää, että nämä tulokset eivät osoita sitä, mitä esimerkiksi Timonen ajatteli niiden osoittavan. Käsitteet OAS ja OAA pitäisi määritellä kvantitatiivisesti vakavasti otettavien meteorologisten kriteerien perusteella (nyt siis lähinnä vain katsottiin topografisesta kartasta laaksoja), voisi myös ajatella, että selvästi esitettyjen kriteerien perusteella eritellyistä asemajoukoista pitäisi poimia satunnaisotokset, jos kaikkia mahdollisia asemia ei jostain syystä pystytä ottamaan mukaan, analyysit pitäisi tehdä sekä adjustoiduilla että adjustoimattomilla aineistoilla, ja jos mahdollista, pitäisi myös kontrolloida muita paikallisiin klimatologioihin ja sitä kautta tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia muuttujia. Ja mikään ei nyt poista sitä mahdollisuutta, että aineisto on täysin kirsikkapoimittua halutun tuloksen saamiseksi. 

Ja sitten on vielä joukko itse artikkelin argumentin kannalta ulkoisia tekijöitä, mutta myös näitä kannattaa pohtia, kun arvioi sitä, miten vakavasti tuon artikkelin tulokset kannattaa ottaa.

Lähteistys on hyvin ohutta, eikä tuollainen lähteiden käyttö menisi läpi edes kunnianhimoisten suomalaisten yliopistojen koulutusohjelmien syventävien opintojen tutkielmissa (”graduissa”), jos ohjaaja olisi yhtään kartalla. Mitään vaihtoehtoisia tulkintoja tutkimustuloksille ei esitetä, ja luotettavuustarkastelukin on puutteellinen. Julkaisufoorumi on Energy & Environment, jota kauniisti sanottuna pidetään kohtalaisen huonomaineisena, ilmastoskeptisiä kirjoituksia mielellään julkaisevana lehtenä, jonka vertaisarvionti usein herättää kysymyksiä. Frank Lansner on insinööri, joka on erikoistunut mikrobiologiaan ja kemiaan, ja Jens Olaf Pepke Pedersen on väitellyt fysiikasta, ja väittää tekevänsä ilmastotutkimusta. Hän tekeekin, mutta ihan muilla aihealueilla, ja tämä on käsittääkseni hänen ainoa ja ainoaksi jäänyt julkaisunsa lämpötilahistoriatutkimuksen alueelta.

Sitaatteja julkaisulle oli Sagen indeksiin kertynyt 1 vuodesta 2018, Google Scholarin mukaan 3 ja ResearchGaten mukaan 6, kun nyt asian tarkastin. Kovin vähän artikkelille, jonka Timosen mukaan piti olla lämpötilahistoriatutkimuksen ”gamechanger”.  Lansnerilla on myös aikaisempia ilmastoskeptisiä ulostuloja esim. WUWT:ssa. 

Tämä kuvio on tullut minulle kovin tutuksi vuosien varrella: ilmastoskeptisesti etukäteisesti asennoituneet toisten alojen tutkijat tekevät amatöörimäisen tutkimuksen, jonka aineisto on kirsikkapoimittu ja menetelmälliset valinnat kyseenalaisia, tutkimus julkaistaan tunnetulla skeptikkofoorumilla, ja tulos unohtuu miltei kaikilta hyvin pian sen julkaisemisen jälkeen.

Näiden lämpötilatutkimuksen yksityiskohtien kanssa voi vääntää loputtomasti, ja loputtomasti löytyy myös pieniä ongelmia ja virheitä, joita aina löytyy kaikesta ihmisen toiminnasta ja sen tuloksista. Ilmastoskeptikoiden tai -denialistien (samoin kuin aikaisemmin tupakkafirmojen palkkaamien spinnaajien) yksi perustaktiikka on kaivaa näitä esille, ja niitä paisuttelemalla yrittää horjuttaa ilmastotutkimuksen uskottavuutta. Ikävä kyllä löytyy jatkuvasti ihmisiä, joihin tämä propagandataktiikka toimii. Itse näkisin, että tämä keskustelu on samanlainen kuin lätkämailakeskustelu. Omiin viidakkopläntteihinsä on jumittautunut joukko sitkeästi taistelua jatkavia sotilaita, joiden korviin ei ole vielä kuulunut, että sota on jo hävitty, tai jotka eivät suostu sitä uutista hyväksymään. Itse en oikein jaksa tämänkaltaisiin "tutkimuksiin" enää perehtyä, kun mitään uutta opittavaa sieltä ei näytä tulevan.   

Sitten pilvisyyteen:

samalla aikavälillä globaali pilvisyys on vähentynyt, reilu 7%. On siinä lämpötilakin ympättynä.

Hmm, pilvisyyden vähentyminen lisää auringon lämmittävää vaikutusta, kun enemmän valoa pääsee lämmittämään pintaa, sekä enemmän pitkäaaltoista säteilyä pääsee ulos. Hmm, mutta ilmakehän hiilidioksidin piti sulkea se lämpösäteily ilmakehään ja estää sen ulospääsy. Mutta sille on varmasti jokin selitys. Kenties tuokin oikeasti "tunnetaan hyvin" ja se on "huomioitu", eikä anna aihetta mihinkään.

Arvasit aivan oikein, tämä tosiaan tunnetaan hyvin ilmastotutkimuksessa. Otetaan tähän ensin tutkimuslähde (Donohoea et al., 2014), jossa näitä kahta asiaa käsitellään yhtä aikaa. Sitaatti tästä:

Lainaus käyttäjältä: Donohoea et al. 2014
The greenhouse effect is well-established. Increased concentrations of greenhouse gases, such as CO2, reduce the amount of outgoing longwave radiation (OLR) to space; thus, energy accumulates in the climate system, and the planet warms. However, climate models forced with CO2 reveal that global energy accumulation is, instead, primarily caused by an increase in absorbed solar radiation (ASR). This study resolves this apparent paradox. The solution is in the climate feedbacks that increase ASR with warming … even though global warming is set into motion by greenhouse gases that reduce OLR, it is ultimately sustained by the climate feedbacks that enhance ASR

…positive SW feedbacks demand that ASR increases with warming and that OLR must ultimately become greater than its unperturbed value to achieve global energy balance with an imposed radiative forcing. (lihavoinnit minun)

Eli kyllä nämä asiat on ilmastotutkimuksessa tiedetty jo pitkään. Katsotaan ensin tuota pilvisyyden ja pilvipeitteen muutosta yksityiskohtaisemmin.

Jo pitkään ilmastotutkimuksessa on tiedetty, että lämpeneminen (johtuipa se mistä tahansa tekijästä) vaikuttaa pilvisyyteen ja pilvipeitteeseen. Ilmastotutkimuksessa ei ole aksioomia, mutta laajasti hyväksytty perusteoreema tosiaan on, että

Lainaus käyttäjältä:  Loeb et al. 2021
Increasing well-mixed greenhouse gases (WMGG) have led to an imbalance between how much solar radiant energy is absorbed by Earth and how much thermal infrared radiation is emitted to space…As the climate system responds to warming, changes in clouds, water vapor, surface albedo and temperature further alter EEI. (lihavointi minun)

Tämä tietysti tuli jo edellisessä lainauksessa ilmi. Mutta jos katsotaan tarkemmin nimenomaan pilvipalautetta, niin vielä parikymmentä vuotta sitten oppikirjatasollakin pohdittiin, onko palaute pilvien osalta posiitivista (lämpenemistä vahvistavaa) vai negatiivista (lämpenemistä vaimentavaa). Kymmenisen vuotta sitten kuitenkin näyttöä siitä, että palaute on positiivista, alkoi kuitenkin kertyä niin paljon, että jo tuolloin julkaistut alan oppikirjatkin esittivät, että pilvipalaute on positiivinen. Myös IPCC:n viidennessä tiederaportissa (AR5WG1, 2013) esitettiin, että pilvipalaute suurella uskottavuudella on positiivinen (Boucher et al. 2012).

Ja nyt näyttöä tästä on tosiaan jo paljon (esim. Zelinka et al., 2017; Sherwood et al, 2020; Ceppi & Nowack, 2021) ja monen eri todistelulinjan kautta. Tuo Ceppi & Nowack (2021) edustaa tästä uusinta tuntemaani empiiristä tutkimusta, ja heidän mukaansa

Lainaus käyttäjältä: Ceppi & Nowack, 2021
…Our global constraint implies that a globally positive cloud feedback is virtually certain, thus strengthening prior theoretical and modeling evidence that clouds will provide a moderate amplifying feedback on global warming through a combination of LW and SW changes. This positive cloud feedback renders ECS lower than 2 K extremely unlikely, confirming scientific understanding that sustained greenhouse gas emissions will cause substantial future warming and potentially dangerous climate change.

Tämä asia ei siis tosiaankaan ole mikään uusi tieto ilmastotutkimuksessa, vaan jotain, jota on odotettukin: CO2-pitoisuuden kasvulla on kohtalaisen pieni omavaikutus (n. 1,2 astetta, jos pitoisuus kaksinkertaistuu), mutta koska tämä vaikuttaa muihin tekijöihin (ilmakehän vesihöyrypitoisuuteen, pilvisyyteen ja sitä sekä jään ja lumen vähentymisen kautta planetaariseen albedoon sekä hiilenkiertoon), lämpenemistä tulee paljon enemmän kuin 1,2 astetta pitoisuuden kaksinkertaistuessa.

Ja sittenhän tässä on myös ihmiskunnan rikkiyhdistepäästöt, ja se, mitä niille jo pitkään on tapahtunut. Ihmiskunnan erilaisissa polttoprosesseissa syntyy savukaasua, jonka rikkidioksidi muuntuu ilmassa valokemiallisesti sulfaattihiukkasiksi, joilla on suora efekti planetaariseen albedoon: ne heijastavat auringonvaloa avaruuteen, mikä nostaa albedoa.

Sulfaattihiukkasilla on myös välillinen vaikutus planetaariseen albedoon. Ne toimivat pilvipisaroiden tiivistysytiminä, ja kun hiukkasia on paljon, syntyvä pilvi on pisaramäärältään tiheä. Tällöin se heijastaa ylhäältä tulevaa auringonvaloa tehokkaammin kuin pisaramäärältään harvempi pilvi ja varjostaa samalla maan tai meren pintaa enemmän. Rikkiyhdisteiden saastuttamilla alueilla näiden yli 100nm halkaisijaltaan olevien hiukkasten muodostuminen myös nopeutuu, jolloin syntyy enemmän ilmakehän ulkorajalta tulevaa SW-säteilyä heijastavia pilviä.

Ihmiskunnan rikkiyhdistepäästöt ovat 1980-luvulta lähtien pienentyneet ennen kaikkea länsimaiden kiristyneiden päästövaatimusten ansiosta (viestini kuva). Tämä pienentyminen huonontaa suoraan ja epäsuoraan ilmakehän albedoa, ja heikentää rikkiyhdistepäästöjemme muodostamaa viilentävää pakotetta. Ja myös tämä näkyy SW-säteilyn lisääntyneenä absorptiona pintaan. Ja tämäkin vaikutus on tietysti ihmisperäinen.

Mitä tulee ilmakehän ulkorajalta poistuvan lämpösäteilyn lisääntymiseen, on toki hyvä täälläkin kerrata ilmastotutkimuksen tärkeimpiä perusasioita.

Maapallolta avaruuteen karkaavan lämpösäteilyn määrä voidaan kirjoittaa muodossa

Fspace = εeffσT4

missä T on pintalämpötila ja εeff tehollinen emissiokyky eli emissiokyky, joka saman lämpöisellä ilmakehättömällä planeetalla olisi oltava, jotta se säteilisi lämpösäteilyä avaruuteen yhtä paljon kuin maapallo. Koska ilmakehä vähentää avaruuteen karkaavaa lämpösäteilyä, εeff < 1. Hiilidioksidin pitoisuuden ilmakehässä kasvaessa εeff pienenee. Säteilypakotteeksi saadaan siis
 
ΔQ = -ΔεeffσT4

Nyt tulee tässä yhteydessä tärkein asia: näin syntyvä säteilyepätasapaino alkaa nostaa pinnan ja troposfäärin lämpötilaa. Lämpötilan vähitellen kohotessa pinnalta avaruutta kohti lähtevä lämpösäteily voimistuu, mikä pienentää alkuperäistä säteilyepätasapainoa. Jos CO2-pitoisuus ei enää kasva, epätasapainon pienentyessä lämpeneminen hidastuu, ja yhä suurempi osa siitä alkaa tulla palauteilmiöistä (Donohoea et al. 2014). Lopulta päädytään uuteen tasapainotilaan, jossa lämpenemisen aiheuttama pinnan ja troposfäärin lämpeneminen ja tästä johtuva ulossäteilyn voimistuminen tasapainottaa lisääntyneen hiilidioksidin aiheuttaman ulossäteilyn heikkenemisen, ja ainoastaan kaikkein hitaimmat palauteilmiöt saattavat vielä jonkin verran nostaa pinta- ja troposfäärin lämpötilaa.

Maapallon lämmetessä lämpötilan nousu voimistaa pinnalta avaruuteen lähtevää pitkäaaltoista säteilyä suunnilleen yhtälön
 
ΔF =  εeffΔ(σT4) ~ 4εeffσT3ΔT

mukaisesti (likimääräiskaavassa oletetaan muutos ΔT pieneksi). Jos hiilidioksidipitoisuus ei enää kasva, lämpeneminen (miltei) pysähtyy, kun siitä aiheutuva avaruuteen pinnalta lähtevän lämpösäteilyn voimistuminen riittää kumoamaan hiilidioksidin lisääntymisen vaikutuksen. Ja tämähän tarkoittaa sitä, että ilmakehän ulkorajalta avaruuteen poistuva lämpösäteily tietenkin viiveellä voimistuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu, pinta ja troposfääri lämpenee, ja ne lähettävät enemmän LW-säteilyä1. Ajallisesti asia menee niin, että ensin CO2-pitoisuuden kasvaessa ilmakehän ulkorajalta poistuvan LW-säteilyn intensiteetti laskee, pinnan lämmittyä se alkaa kasvaa, ja ASR:n kasvu lopulta tuo sitten koko pitoisuuden kasvusta seuraavan lämpenemisen palauteilmiöiden kautta. 

Jos taas olemme siinä tilanteessa kuin nyt, missä ilmakehän CO2-pitoisuus jatkuvasti kasvaa, pinnalta lähtevä lämpösäteily voimistuu koko ajan, ja tietysti tässäkin tilanteessa ilmakehän ulkorajalta avaruuteen poistuva lämpösäteily voimistuu koko ajan, vaikka myös kasvihuoneilmiö voimistuu samalla koko ajan ilmakehän kasvavan kasvihuonekaasupitoisuuden takia. Kohtalaisen mutkikas kokonaisuus, kuten olen täällä aikaisemminkin todennut.

VIITTEET

1) Jos ilmakehän ulkorajalta poistuvan lämpösäteilyn intensiteetti ei kasvihuoneilmiön voimistumisen ansiosta lisääntyisi, syntyisi termodynamiikan pääsääntöjen mukaan mahdoton kehä, jossa järjestelmän sisällä edestakaisin kulkeva lämpösäteily lämmittää pintaa ja ilmakehää loputtomiin, vaikka tarkasteltavaan systeemiin ei sen ulkopuolelta tule lisäenergiaa.   

LÄHTEET

Boucher et al., “Clouds and aerosols” in Climate Change 2013: The Physical Science Basis. Contribution of Working Group I to the Fifth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change (Cambridge University Press, Cambridge, UK, 2013), pp. 571–657.

Ceppi, P. & Novak, P. (2021). Observational evidence that cloud feedback amplifies global warming. EARTH, ATMOSPHERIC, AND PLANETARY SCIENCES. July 19, 2021
118 (30).
https://doi.org/10.1073/pnas.2026290118

Aaron Donohoea, Kyle C. Armoura, Angeline G. Pendergrassb, and David S. Battisti. (2014). Shortwave and longwave radiative contributions to global warming under increasing CO2. Earth, Atmospheric, and Planetary Sciences. November 10, 2014 111 (47) 16700-16705
https://doi.org/10.1073/pnas.1412190111

Lansner, F. & Pedersen, J.O.P. (2018). Temperature trends with reduced impact of ocean air temperature. Energy & Environment 29(4):0958305X1875667
DOI: 10.1177/0958305X18756670

Loeb, N. G., Johnson, G. C., Thorsen, T. J., Lyman, J. M., Rose, F. G., & Kato, S. (2021). Satellite and ocean data reveal marked increase in Earth’s heating rate. Geophysical Research Letters, 48, e2021GL093047. https://doi.org/10.1029/2021GL093047

S. Sherwood et al., An assessment of Earth’s climate sensitivity using multiple lines of evidence. Rev. Geophys. 58, 1–92 (2020)

M. D. Zelinka, D. A. Randall, M. J. Webb, S. A. Klein, Clearing clouds of uncertainty. Nat. Clim. Change 7, 674–678 (2017).
« Viimeksi muokattu: 22.04.2024, 22:21:53 kirjoittanut Isagoge »

ämpee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 17 675
  • Liked: 27935
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13294 : 22.04.2024, 21:47:38 »

Olikohan jyrkkä sadasosa, vai peräti tosi jyrkkä kymmenysosa ??

Tais olla jyrkkä kymmenesosa. Joita nyt on sitten ollut aika paljon viimeaikoina- niitä jyrkkiä kymmenesosia. Ne kertaantuu toki. Mutta jos siihen päättää olla uskomatta että on lämmennyt, niin sitten päättää. Pointti että jos Suomessa on kevät harvinaisen myöhässä ei samalla tarkoita etteikö se olisi muualla harvinaisen aikaisessa.

Unenomaisesti kirjoittelin aikaisempaan viestiini, että Jaappanissa kirsikankukkien avautuminen oli tänä vuonna kaksi viikkoa myöhässä.
Jostain syystä tuo kirjoitelma jäi kokonaan pois, mutta emme luovuta vaan uusimme yrityksen.
Myöhäinen kevät ei siis ole mikään suomalainen keksintö vaan se on kaupallistettu jo muuallakin, mikäli kaupallistaminen ylipäätään onnistuu.

[Edittiä]Taitaa olla aika vääntää korkki kiinni.[/Edittiä]
« Viimeksi muokattu: 22.04.2024, 21:50:38 kirjoittanut ämpee »
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 50 692
  • Liked: 93283
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13295 : 22.04.2024, 22:07:15 »
Minulla on vuosihälytys kalenterissa: "käy kuvaamassa kirsikkapuita". Pitkäksi menee taas kukkiminen.
— Monikulttuuri = kulttuurien sota
— Maahanmuutto = niskalaukaus alkuperäisväestölle
— Velka maailmanhalaukseen = konkurssi
— Ei omaisuutta = systeemin orja
— Vihreä siirtymä = luontotuho
— Hiilineutraalisuus = hirttosilmukka
— Lähtökohtien tasa-arvo ≠ lopputulosten tasa-arvo
— Missä N, siellä R!

ämpee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 17 675
  • Liked: 27935
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13296 : 22.04.2024, 22:10:01 »
Mutta jos siihen päättää olla uskomatta että on lämmennyt, niin sitten päättää.

Näihin uskovaisten juttuihin ole pahemmin halunnut puuttua.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 468
  • Liked: 22091
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13297 : 22.04.2024, 22:32:57 »
Joo, tuo oli se paperi, mitä perin ilmastoskeptinen suomalainen lustotutkija Mauri Timonen

Käytit kovasti vaivaa jutellaksesi Maurista, hänellä on kiva nimi, lähellä omaani, mutta silti on kummallista käsitellä paperia käsittelemällä keskustelua jonkun toisen kanssa.

Lainaus
Lansner & Pedersen (2018) on kyllä todella kepoinen argumentaationsa suhteen. Käsitteet Ocean Air Sheltered (OAS) ja Ocean Air Affected (OAA) ovat käsittääkseni kirjoittajien itsensä keksimiä (ainakaan viittauksia mihinkään lähteisiin ei artikkelista löydy), ja ne määritellään kvalitatiivisesti ja ylimalkaisesti, vaikka ne ovat tässä olennaisen tärkeitä, ja niiden määrittelyssä käytetty meteorologia/ilmastotiede on korkeintaan harrastelijatasoista. Tällaisten käsitteiden (joilla voisi olla käänteentekevä merkitys lämpötilahistoriatutkimuksessa) esittely tiedeyhteisölle vaatisi kokonaan oman artikkelinsa.

Data, jota artikkelissa käytetään, on adjustoimatonta, joten esimerkiksi instrumentaation vaihdoista johtuvia muutoksia mittaustuloksissa ei ole korjattu ja yleisemmin: mukana ovat kaikki ei-ilmastolliset signaalit, jotka adjustoinneilla juuri halutaan poistaa. Kirjoittajien väite siitä, että ei ole merkitystä, käytetäänkö adjustoimatonta vai adjustoitua dataa, ei pidä paikkaansa, koska juuri mukaan valittujen asemien kohdalla adjustoinneilla voisi olla suurikin merkitys.

Eli tutkijoiden itsensä keksimiä käsitteitä joita käsitellään laadullisesti ei määrällisesti, niin niitä varten pitäisi tiedeyhteisölle kokonaan oma artikkeli? Tahtoo sanoa että tiedeyhteisön kyky ymmärtää asioita on varsin kehnolla tolalla, jos jokaista pientä käsitettä varten pitää kirjoittaa pitkä artikkeli. Mutta sitten, Data joka on adjustoimatonta. Hauskaa on että ovat käyttäneet nimenomaan adjustoimatonta raakadataa, minusta se on varsin rehellistä. Minusta on myös varsin mukavaa katsella kuinka sinusta adjustointia pitää olla, ja mukaan valittujen asemien kohdalla adjustoinneilla voisi olla suurikin merkitys. Eli ongelma käytännössä on ettei se joukko havaintoasemia, näytä suurta lämpenemistä. Eiks jeh?

Lainaus
Artikkelin abstraktissa väitetään, että ” Temperature data 1900–2010 from meteorological stations across the world have been analyzed” ja diskussiossa ” The OAS temperature data worldwide”, mutta todellisuudessa dataa on kymmeneltä varsin rajatulta alueelta maapallolta, ja eteläiseltä pallonpuoliskolta vain kolmelta alueelta. Asemienkin lukumäärä jää melko vaatimattomaksi: kumpaankin kategoriaan (OAS ja OAA) kuuluvia asemia on tutkimuksessa mukana alle kaksisataa.

Sanoo mies joka taisi tuolla aiemmin todeta että vuotuisen poikkeaman valitusta perustasosta voidaan laskea jopa n,sadalla asemalla.

Lainaus
Tämä kuvio on tullut minulle kovin tutuksi vuosien varrella: ilmastoskeptisesti etukäteisesti asennoituneet toisten alojen tutkijat tekevät amatöörimäisen tutkimuksen, jonka aineisto on kirsikkapoimittu ja menetelmälliset valinnat kyseenalaisia, tutkimus julkaistaan tunnetulla skeptikkofoorumilla, ja tulos unohtuu miltei kaikilta hyvin pian sen julkaisemisen jälkeen.

Hmm, se taitaa kyllä päteä toisinpäin.

Lainaus
Näiden lämpötilatutkimuksen yksityiskohtien kanssa voi vääntää loputtomasti, ja loputtomasti löytyy myös pieniä ongelmia ja virheitä, joita aina löytyy kaikesta ihmisen toiminnasta ja sen tuloksista. Ilmastoskeptikoiden tai -denialistien (samoin kuin aikaisemmin tupakkafirmojen palkkaamien spinnaajien) yksi perustaktiikka on kaivaa näitä esille, ja niitä paisuttelemalla yrittää horjuttaa ilmastotutkimuksen uskottavuutta. Ikävä kyllä löytyy jatkuvasti ihmisiä, joihin tämä propagandataktiikka toimii. Itse näkisin, että tämä keskustelu on samanlainen kuin lätkämailakeskustelu. Omiin viidakkopläntteihinsä on jumittautunut joukko sitkeästi taistelua jatkavia sotilaita, joiden korviin ei ole vielä kuulunut, että sota on jo hävitty, tai jotka eivät suostu sitä uutista hyväksymään. Itse en oikein jaksa tämänkaltaisiin "tutkimuksiin" enää perehtyä, kun mitään uutta opittavaa sieltä ei näytä tulevan.
   

Minusta on varsin hauskaa että sinä teet viestissäsi aiemmin juuri sitä mistä itket. Kun lukee lainauksen tummat osat, sekä viestisi osan jossa käsittelet paperia käyttäen Mauri Timosta keppihevosenasi, niin on tuo projisointi kyllä mainiota katseltavaa. Tässä kohtaahan voisi käyttää alarmistien kulunutta taktiikkaa ja todeta paperisi käsittelystä, virheitä varmaan on mutta ne ovat niin pieniä ettei niillä ole lopputuloksen kannalta merkitystä.

Lainaus
Sitten pilvisyyteen:
Arvasit aivan oikein, tämä tosiaan tunnetaan hyvin ilmastotutkimuksessa. Otetaan tähän ensin tutkimuslähde (Donohoea et al., 2014), jossa näitä kahta asiaa käsitellään yhtä aikaa. Sitaatti tästä:

Lainaus käyttäjältä: Donohoea et al. 2014
The greenhouse effect is well-established. Increased concentrations of greenhouse gases, such as CO2, reduce the amount of outgoing longwave radiation (OLR) to space; thus, energy accumulates in the climate system, and the planet warms. However, climate models forced with CO2 reveal that global energy accumulation is, instead, primarily caused by an increase in absorbed solar radiation (ASR). This study resolves this apparent paradox. The solution is in the climate feedbacks that increase ASR with warming … even though global warming is set into motion by greenhouse gases that reduce OLR, it is ultimately sustained by the climate feedbacks that enhance ASR

…positive SW feedbacks demand that ASR increases with warming and that OLR must ultimately become greater than its unperturbed value to achieve global energy balance with an imposed radiative forcing. (lihavoinnit minun)

Eli samaan aikaan hiilidioksidin lisäys, akkumuloi energiaa ilmakehään ja vähentää OLR:ää kuten the kasvihuoneilmiön pitäisi tehdä, sitten kuitenkin lisääntynyt auringon valon absorbtio on se the juttu joka lämmittää. Mutta se ei selitäkkään lainkaan sitä OLR:n kasvua.
 
Lainaus
Eli kyllä nämä asiat on ilmastotutkimuksessa tiedetty jo pitkään. Katsotaan ensin tuota pilvisyyden ja pilvipeitteen muutosta yksityiskohtaisemmin.

Jo pitkään ilmastotutkimuksessa on tiedetty, että lämpeneminen (johtuipa se mistä tahansa tekijästä) vaikuttaa pilvisyyteen ja pilvipeitteeseen. Ilmastotutkimuksessa ei ole aksioomia, mutta laajasti hyväksytty perusteoreema tosiaan on, että

Tämä tietysti tuli jo edellisessä lainauksessa ilmi. Mutta jos katsotaan tarkemmin nimenomaan pilvipalautetta, niin vielä parikymmentä vuotta sitten oppikirjatasollakin pohdittiin, onko palaute pilvien osalta posiitivista (lämpenemistä vahvistavaa) vai negatiivista (lämpenemistä vaimentavaa). Kymmenisen vuotta sitten kuitenkin näyttöä siitä, että palaute on positiivista, alkoi kuitenkin kertyä niin paljon, että jo tuolloin julkaistut alan oppikirjatkin esittivät, että pilvipalaute on positiivinen. Myös IPCC:n viidennessä tiederaportissa (AR5WG1, 2013) esitettiin, että pilvipalaute suurella uskottavuudella on positiivinen (Boucher et al. 2012).

Kaunista asian vierestä keskustelua. Pilvien palaute, onko se lämpenemistä vahvistavaa vaiko vaimentavaa, Sinä sanoat nyt että se on positiivista. Hmm. Pilvisyyden pitäisi kasvihuoneteorian mukaan lisääntyä, ja pilvien lisääntyminen lisätä pitkäaaltoisen säteilyn jäämistä jumiin ilmakehään. Nythän pilvisyys on vähentynyt ja samaan aikaan on lämmennyt sekä ulosmenevä säteily kasvanut, joten ei oikein stemmaa.

Lainaus
Tämä asia ei siis tosiaankaan ole mikään uusi tieto ilmastotutkimuksessa, vaan jotain, jota on odotettukin: CO2-pitoisuuden kasvulla on kohtalaisen pieni omavaikutus (n. 1,2 astetta, jos pitoisuus kaksinkertaistuu), mutta koska tämä vaikuttaa muihin tekijöihin (ilmakehän vesihöyrypitoisuuteen, pilvisyyteen ja sitä sekä jään ja lumen vähentymisen kautta planetaariseen albedoon sekä hiilenkiertoon), lämpenemistä tulee paljon enemmän kuin 1,2 astetta pitoisuuden kaksinkertaistuessa.

Ja sittenhän tässä on myös ihmiskunnan rikkiyhdistepäästöt, ja se, mitä niille jo pitkään on tapahtunut. Ihmiskunnan erilaisissa polttoprosesseissa syntyy savukaasua, jonka rikkidioksidi muuntuu ilmassa valokemiallisesti sulfaattihiukkasiksi, joilla on suora efekti planetaariseen albedoon: ne heijastavat auringonvaloa avaruuteen, mikä nostaa albedoa.

Eli kasvaneet hiilidioksidipitoisuudet joiden pitäisi vaikuttaa vesihöyrypitoisuuteen kasvattavasti, pilvisyyteen lisäävästi, lämmön kautta jään ja lumen vähentymiseen, ei ole kyennyt noista oikein mihinkään. Vesihöyrypitoisuus on tasaista näemmä vuodesta toiseen, pilvisyys on vähentynyt, lumi ja jää eivät ole pahemmin vähentyneet. Ainoa mitä oikeastaan on tapahtunut on että auringonvaloa pääsee enemmän vähentyneen pilvisyyden vuoksi pallolle ja se yksinään selittää lämpenemisen. Jännää. Ihmiskunnan rikkiyhdistepäästöt ovat sitten vielä asia erikseen.

Lainaus
Sulfaattihiukkasilla on myös välillinen vaikutus planetaariseen albedoon. Ne toimivat pilvipisaroiden tiivistysytiminä, ja kun hiukkasia on paljon, syntyvä pilvi on pisaramäärältään tiheä. Tällöin se heijastaa ylhäältä tulevaa auringonvaloa tehokkaammin kuin pisaramäärältään harvempi pilvi ja varjostaa samalla maan tai meren pintaa enemmän. Rikkiyhdisteiden saastuttamilla alueilla näiden yli 100nm halkaisijaltaan olevien hiukkasten muodostuminen myös nopeutuu, jolloin syntyy enemmän ilmakehän ulkorajalta tulevaa SW-säteilyä heijastavia pilviä.

Ihmiskunnan rikkiyhdistepäästöt ovat 1980-luvulta lähtien pienentyneet ennen kaikkea länsimaiden kiristyneiden päästövaatimusten ansiosta (viestini kuva). Tämä pienentyminen huonontaa suoraan ja epäsuoraan ilmakehän albedoa, ja heikentää rikkiyhdistepäästöjemme muodostamaa viilentävää pakotetta. Ja myös tämä näkyy SW-säteilyn lisääntyneenä absorptiona pintaan. Ja tämäkin vaikutus on tietysti ihmisperäinen.

Josta pääsemmekin mielenkiintoiseen dilemmaan. Eli ihmisen vähentyneet päästöt jotka johtavat vähentyneeseen pilvisyyteen, joka johtaa lisääntyneeseen auringonvalon absorbtioon, on sinusta Ihmisperäistä. Jos katsellaan tuota kuvaajaasi niin meillä pitäisi käytännössä olla lämpötilakäyrä melkolailla käänteinen siihen nähden. 1960 - 1980 olisi pitänyt viilentyä, jos 7% pilvisyyden lasku 1985 - 2018 selittyisi noilla rikkiyhdistepäästöjen laskulla ja sen myötä lämpeneminen, niin 1960 - 1980 olisi pitänyt viilentyä vastaavasti. Käytännössä jos katselee niin tuolla laskukaavalla, 7% lasku pilvisyydessä selittyy 40 miljoonan tonnin päästölaskulla, Jolloin 1850 pilvisyys on ollut 15-18% vähäisempää kuin se on tällä hetkellä. Eikö?

Lainaus
Jos taas olemme siinä tilanteessa kuin nyt, missä ilmakehän CO2-pitoisuus jatkuvasti kasvaa, pinnalta lähtevä lämpösäteily voimistuu koko ajan, ja tietysti tässäkin tilanteessa ilmakehän ulkorajalta avaruuteen poistuva lämpösäteily voimistuu koko ajan, vaikka myös kasvihuoneilmiö voimistuu samalla koko ajan ilmakehän kasvavan kasvihuonekaasupitoisuuden takia. Kohtalaisen mutkikas kokonaisuus, kuten olen täällä aikaisemminkin todennut
.

Kyllä, kehäpäätelmät ovat usein monimutkaisia, kun jatkuvasti pitää lisätä monimutkaisia asioita siihen kehäpäätelmään jotta se ei sortuisi.

Lainaus
Jos ilmakehän ulkorajalta poistuvam lämpösäteilyn intensiteetti ei kasvihuoneilmiön voimistumisen ansiosta lisääntyisi, syntyisi termodynamiikan pääsääntöjen mukaan mahdoton kehä, jossa järjestelmän sisällä edestakaisin kulkeva lämpösäteily lämmittää pintaa ja ilmakehää loputtomiin, vaikka tarkasteltavaan systeemiin ei sen ulkopuolelta tule lisäenergiaa.
   

Niin, mutta kun muistaa että stratosfääri on kylmentynyt niin  :o Hauskaa on katsella tuota kehäpäätelmää ja sen pyörittämistä. Ihmisen aiheuttamaa lämpenemistä ovat kasvaneet päästöt, maanmuokkaus ja sitten päästöjen vähennys  ;D

Tai katsotaan tarkemmin
Lainaus
Jos hiilidioksidipitoisuus ei enää kasva, lämpeneminen (miltei) pysähtyy, kun siitä aiheutuva avaruuteen pinnalta lähtevän lämpösäteilyn voimistuminen riittää kumoamaan hiilidioksidin lisääntymisen vaikutuksen. Ja tämähän tarkoittaa sitä, että ilmakehän ulkorajalta avaruuteen poistuva lämpösäteily tietenkin viiveellä voimistuu, kun kasvihuoneilmiö voimistuu, pinta ja troposfääri lämpenee, ja ne lähettävät enemmän LW-säteilyä1. Ajallisesti asia menee niin, että ensin CO2-pitoisuuden kasvaessa ilmakehän ulkorajalta poistuvan LW-säteilyn intensiteetti laskee, pinnan lämmittyä se alkaa kasvaa, ja ASR:n kasvu lopulta tuo sitten koko pitoisuuden kasvusta seuraavan lämpenemisen palauteilmiöiden kautta.

Meillähän on tilanne kuitenkin seuraavanlainen, se kasvihuoneilmiö jonka pitäisi lämmittää enemmän troposfääriä, samaan aikaan kylmentää stratosfääriä, ei lämmitä sitä troposfääriä vaan maanpintaa enemmän, tai no "enemmän", samaan aikaan pitkäaaltoisen säteilyn määrä on kasvanut samalla kun hiilidioksidipitoisuus on kasvanut jatkuvasti, se ei ole siis pysähtynyt. Minusta tuo selittelysi on mainiota, Jos näin niin näin ja näin ja näin, paitsi että jo lähtökohtaisesti se Jos, ei pidä paikkaansa kuten hyvin tiedät, niin nauti kehäpäätelmästäsi ja jatka itsellesi asian selittämistä.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Caucasian

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 819
  • Liked: 5181
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13298 : 22.04.2024, 22:42:37 »

Olikohan jyrkkä sadasosa, vai peräti tosi jyrkkä kymmenysosa ??

Tais olla jyrkkä kymmenesosa. Joita nyt on sitten ollut aika paljon viimeaikoina- niitä jyrkkiä kymmenesosia. Ne kertaantuu toki. Mutta jos siihen päättää olla uskomatta että on lämmennyt, niin sitten päättää. Pointti että jos Suomessa on kevät harvinaisen myöhässä ei samalla tarkoita etteikö se olisi muualla harvinaisen aikaisessa.

Unenomaisesti kirjoittelin aikaisempaan viestiini, että Jaappanissa kirsikankukkien avautuminen oli tänä vuonna kaksi viikkoa myöhässä.
Jostain syystä tuo kirjoitelma jäi kokonaan pois, mutta emme luovuta vaan uusimme yrityksen.
Myöhäinen kevät ei siis ole mikään suomalainen keksintö vaan se on kaupallistettu jo muuallakin, mikäli kaupallistaminen ylipäätään onnistuu.

[Edittiä]Taitaa olla aika vääntää korkki kiinni.[/Edittiä]
Tosiaan, joka vuosihan nuo Japanin kirsikankukat ovat uutisissa. Tänä vuonna ei höpötettykään siitä, että vuosi vuodelta aiemmin ja aiemmin eli nyt ei pilattu hanami- uutista ilmastoahdistuksella.

Luotsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 764
  • Liked: 5220
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13299 : 22.04.2024, 23:38:12 »
Minulla on vuosihälytys kalenterissa: "käy kuvaamassa kirsikkapuita". Pitkäksi menee taas kukkiminen.

Vajaat kolme viikkoa on aikaa tähän:

Lainaus
Roihuvuoren hanami-juhlaa vietetään lauantaina 11.5.2024
https://www.roihuvuori.fi/hanami/

...mutta kyllä taitaa jäädä korkeintaan nuppujen ihailuksi. Noin nelisen viikkoa ymmärtääkseni ottaa viimeisistä pakkasista tuo kukkiminen. Jotka nyt (toivottavasti) päällä ovat.
*** Lisää rahaa kotiuttamiseen! ***

P

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 896
  • Liked: 25356
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13300 : 22.04.2024, 23:59:53 »

 Pointti että jos Suomessa on kevät harvinaisen myöhässä ei samalla tarkoita etteikö se olisi muualla harvinaisen aikaisessa.

Yksittäis- tai siis kaksittaistapaus sää, joita ei saa yleistää. Michiganissakin sataa lunta...
« Viimeksi muokattu: 27.04.2024, 17:14:44 kirjoittanut P »
Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.
- J. Suurpää, HS 21.4.1991

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 50 692
  • Liked: 93283
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13301 : 23.04.2024, 00:11:52 »
"Roihuvuoren hanami-juhlaa vietetään lauantaina 11.5.2024"

Kukintoja pitää käydä tarkkailemassa ennen virallista päivää. Viimeksi 6.5 oli hyvä päivä.

Ilmastoasioihin liittyen, viime vuonna takatalvi tappoi auringonkukat niin tehokkaasti, että eivät siitä nousseet koko kesänä meilläpäin.







« Viimeksi muokattu: 23.04.2024, 00:15:51 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
— Monikulttuuri = kulttuurien sota
— Maahanmuutto = niskalaukaus alkuperäisväestölle
— Velka maailmanhalaukseen = konkurssi
— Ei omaisuutta = systeemin orja
— Vihreä siirtymä = luontotuho
— Hiilineutraalisuus = hirttosilmukka
— Lähtökohtien tasa-arvo ≠ lopputulosten tasa-arvo
— Missä N, siellä R!

vastarannan kiiski

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 519
  • Liked: 851
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13302 : 23.04.2024, 08:02:51 »
Ilmastonmuutos"propaganda" on ilmeisesti niin rajua, että linnutkin on saatu Suomessa uskomaan siihen.

https://yle.fi/a/3-10669721

Linnut ovat myös levittäneet samaa propagandaa kavereilleen muualla Euroopassa, ja jopa Kanadassa.

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/ilmastonmuutos-vaikuttaa-lintujen-muuttorytmiin-euroopassa-ja-pohjois-amerikassa

Kertokaa nyt ihmeessä joku noille linnuille, että he ovat käsittäneet väärin ja koko juttu on liberaalien propagandaa!

Lainaus
Lintujen kevätmuutto on aikaistunut voimakkaammin Euroopassa kuin Kanadassa, koska Euroopan lämpötilat ovat nousseet nopeammin kuin Kanadassa, kertoo Andreas Lindén Yrkeshögskolan Noviasta.

Tutkimus perustuu 21 pohjoiseurooppalaisen ja kanadalaisen lintuaseman pitkäaikaisiin muuttolintuseurantoihin lähes 200 lajilla. Pisimmät aikasarjat alkavat 1950–60-lukujen taitteesta. Suomesta aineistoa oli Hangon ja Jurmon lintuasemilta, ja valtaosa aineistosta ovat keränneet vapaaehtoiset lintuharrastajat. Tutkimuksen tulokset on julkaistu kansainvälisessä arvostetussa Ecological Indicators julkaisusarjassa.

Hangon lintuaseman kevätmuuttoaikoja ja niissä tapahtuneita muutoksia voi tutkia helmikuussa avatun ”Haahka” -muuttolintuselaimen avulla osoitteessa https://haahka.halias.fi/.

Edit.
@mannym voisi järjestää linnuille kurssin lämpötilamittausten adjustointien virheellisyydestä.
Ehdottaisin että ensimmäinen kurssi järjestettäisiin Jurmon saarella. Luulisin että siitä lentää paljon joutsenia ja hanhia yli keväisin. Tutkimusten mukaan joutsenet ovat käsittäneet melkein eniten väärin, ja tulevat nykyään aivan liian aikaisin.

Lainaus
Esimerkiksi laulujoutsenen kevätmuuton puoliväli on aikaistunut Suomessa parilla viikolla 1980-luvulta lähtien.

Kyllä ne varmaan kääntyy takaisin jos huutaa Jurmossa tarpeeksi kovaa, ja tarjoaa oikeaa tietoa.
Megafoni voisi olla hyvä.

Edit 2.
Joutsenet myös lähtevät nykyään liian myöhään takaisin etelään syksyisin.
Sitä varten kannattaisi ajella syksyllä ympäri Suomea autolla ja vaikkapa huutaa avoimesta ikkunasta megafonilla heille, että lähtekää jo!
mannym, voisitko järjestää?
Samalla voisi mitata adjustoimattomia lämpötiloja.

« Viimeksi muokattu: 23.04.2024, 10:22:19 kirjoittanut vastarannan kiiski »

Nikolas

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 656
  • Liked: 16158
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13303 : 23.04.2024, 09:06:58 »
Kiittelen itseäni että en turhaan kiirehtinyt talvikenkien pakkaamista laatikkoon ja siirtämistä varastoon kesän yli.

Vähän kiinnostaisi kysyä Valentina Zharkovalta että "Onkos tämä nyt sitä?"

Luotsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 764
  • Liked: 5220
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13304 : 23.04.2024, 11:28:54 »
Ilmastonmuutos"propaganda" on ilmeisesti niin rajua, että linnutkin on saatu Suomessa uskomaan siihen.

https://yle.fi/a/3-10669721

Linnut ovat myös levittäneet samaa propagandaa kavereilleen muualla Euroopassa, ja jopa Kanadassa.

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/ilmastonmuutos-vaikuttaa-lintujen-muuttorytmiin-euroopassa-ja-pohjois-amerikassa

Kertokaa nyt ihmeessä joku noille linnuille, että he ovat käsittäneet väärin ja koko juttu on liberaalien propagandaa!

Rukouksesi on kuultu.
*** Lisää rahaa kotiuttamiseen! ***

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 468
  • Liked: 22091
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13305 : 23.04.2024, 18:20:46 »
Ilmastonmuutos"propaganda" on ilmeisesti niin rajua, että linnutkin on saatu Suomessa uskomaan siihen.

https://yle.fi/a/3-10669721

Linnut ovat myös levittäneet samaa propagandaa kavereilleen muualla Euroopassa, ja jopa Kanadassa.

https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/elamantieteet/ilmastonmuutos-vaikuttaa-lintujen-muuttorytmiin-euroopassa-ja-pohjois-amerikassa

Kertokaa nyt ihmeessä joku noille linnuille, että he ovat käsittäneet väärin ja koko juttu on liberaalien propagandaa!

Jep, ja sitten kun aikaisimmat linnut saapuvat, menee tovi ja aletaan uutisoimaan kuinka yllättävä takatalvi uhkaa milloin minkäkin muuttolinnun henkeä kun ei ruokaa ole. https://yle.fi/a/74-20084902
Lainaus
Takatalvi tappaa punarintoja – näin autat muuttolintuja kotipihallasi
Vauhdilla käynnistynyt lintujen kevätmuutto pysähtyi lumeen ja pakkaseen. Erityisesti hyönteissyöjät ovat hätää kärsimässä.

Mitäpä tuosta sanoisi, vituiks män lintujen päätös. Minnen sille voi mithään.



Lainaus
Edit.
@mannym voisi järjestää linnuille kurssin lämpötilamittausten adjustointien virheellisyydestä.

Olen moisen kurssin kerran pitänyt, kun Aruballa istuin aamukahvilla jutellen ilmeisesti paikalliselle linnulle. Ei omien havaintojen mukaan ole tänne eksynyt. Joten oppi on mennyt perille  :o

Lainaus
mannym, voisitko järjestää?
Samalla voisi mitata adjustoimattomia lämpötiloja.

Tottakai voin järjestää, varsinkin sen kuinka mitataan adjustoimattomia lämpötiloja eli luetaan lämpömittaria ja kirjataan sen tulos ylöa. Menee melko varmasti paremmin perille niille muuttolinnuille kuin akateemiselle silakalle.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Caucasian

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 819
  • Liked: 5181
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13306 : 23.04.2024, 20:19:01 »
Nurmijärvellä mittaushistorian ennätyksellisin lumisade 21 cm tähän aikaan vuodesta.
Lienee äärisäätä joka johtuu lämpenemisestä.  :roll: :o


Isagoge

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 504
  • Liked: 136
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13308 : 24.04.2024, 08:40:43 »
Juuri sopivasti takatalven yllättäneen Suomen kannalta Carbon Briefissä julkaistiin vuoden 2024 ensimmäisen neljänneksen ilmastokatsaus. Tämän viestin materiaali on sieltä löytyvästä Zeke Hausfatherin artikkelista peräisin, paitsi Suomen liittyvä viimeinen kuvio. Linkki on viestini lopussa.

Kun sosiaalinen media on nyt täynnä "ilmastonmuutos peruttu!" -aiheisia postituksia ja kuvia lumisateesta huhtikuun lopussa Suomessa, on hyvä muistaa, että globaalisti tämän vuoden jokainen kuukausi on ollut ennätyslämmin kyseessä oleva kuukausi, ja myös huhtikuusta miltei täydellä varmuudella tulee globaalisti lämpimin koskaan mitattu huhtikuu (viestini 1. kuva). Vuosi 2024 päätynee joko kaikkein lämpimimmäksi tai toiseksi lämpimimmäksi vuodeksi koko mittaushistoriassa, ellei jotain aivan erityistä tapahdu.

Tammikuun alusta maaliskuun loppuun tämä vuosi 2024 on ollut miltei kaikkialla maapallolla lämpimämpi kuin viestini toisen kuvan peruslinja (vuosien 1951-1980 keskiarvo). Suomessa monikaan ei varmasti ole asiaa näin kokenut, mutta tilastot osoittavat muuta ja kertovat samalla siitä, että yksittäisten ihmisen epäsystemaattiset havainnot ja muistikuvat säästä tai ilmastosta eivät ole kovin luotettavia. Lämpöennätyksiä on löyty monessa paikassa, kuukausittaisia kylmyysennätyksiä ei käsittääkseni Berkeley Earthin datan mukaan ole rikottu missään.

Sekä pohjoinen että eteläinen merijää kehittyvät laajudeltaan historiallisen skaalan alapäässä, viestini kolmannessa kuvassa on myös pohjoisen merijään tilavuuden aikasarja.

Ja sitten vielä hieman Suomen tilanteesta. Lähipäivien aikana sosiaalinen media on tosiaan ollut pullollaan kirjoituksia, joissa toisaalta julistetaan Suomen takatalven osoittavan ilmastonmuutoksen nyt loppuneen, toisaalta väitetään, että tämä on juuri sellainen ääri-ilmiö, jota ilmatonmuutoksen odotetaankin tuottavan tai osoitus siitä, että "Golfvirta on sammumassa", ja joku jaksaa muistuttaa siitäkin, että tämä on tavallista Suomen säätä.

Kaikki tällaiset väitteet ovat perusteettomia. Nyt vallitseva säätila Suomessa ei tietenkään osoita, että ilmastonmuutos olisi loppunut tai kääntynyt kylmentyväksi. Mutta toisaalta ei ole mitään näyttöä myöskään siitä, että tämä olisi ilmaston lämpenemisen aiheuttama ääri-ilmiö tai johtuisi AMOC:n hidastumisesta.

Mielenkiintoisesti ei myöskään enää voi sanoa, että tämä on tavallista Suomen säätä. Tämä on edelleenkin täysin mahdollista Suomen säätä, mutta ei suinkaan tavallista. Kuten viestini 4. kuvasta näkyy, nyt nähdyn kaltainen lumen lisäys Kaisaniemen sääasemalla tähän aikaan vuodesta ei ollut mikään äärimmäinen poikkeus viime vuosisadan Suomessa. Nyt ilmasto on lämmennyt niin paljon, että tämä on suuri harvinaisuus. Ilmaston lämpenemisen signaali näkyykin siinä, että lämpimämpään ilmastoon tottuneille ihmisille, varsinkin nuoremmille, tämä on erittäin harvinainen kokemus.

LÄHDE

Hausfather, Z. State of the climate: 2024 off to a record-warm start.
https://www.carbonbrief.org/state-of-the-climate-2024-off-to-a-record-warm-start/

 

 

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 468
  • Liked: 22091
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13309 : 24.04.2024, 11:09:32 »
Melkoisen olkiukkoilun sisältävän viestin poiminta.

Sekä pohjoinen että eteläinen merijää kehittyvät laajudeltaan historiallisen skaalan alapäässä, viestini kolmannessa kuvassa on myös pohjoisen merijään tilavuuden aikasarja.

Kuten nähdä saattaa, sananvalinta historiallisen skaalan alapäästä. Vaikka historiaa on väitetysti vain se 45 vuotta.

Tietenkin mukana on pohjoisen merijään trendi kuvaaja. Liitteenä samoin pohjoisesta trendi kuvaaja. Jossa näkyy alusta aina vuoteen 2012 trendi, jonka jälkeen ei ole nähty yhtä vähäistä jäänlaajuutta, ja kun katselee sitten trendiä alusta loppuun. Niin se trendi on loiventunut. Mikä on itsessään varsin mainiota.

Sillä sehän kertoo meille täysin päinvastaista kuin mitä ilmastotieteilijät ovat meille kertoneet. Eli pohjoisen merijään sulaminen ei ole kiihtynyt, päinvastoin se on pysähtynyt ja ollut jo 12 vuotta lievässä kasvussa. Tästä osoituksena on tuo loiveneva Trendi. Jota ei pitäisi näkyä kiihtyvän sulamisen aikana.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Miniluv

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 32 639
  • Liked: 15396
  • 100% kaafir, 100% goy
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13310 : 25.04.2024, 07:08:56 »
Ilmastonmuutos vaikuttaa enemmän homopariskuntiin. University of California, Los Angeles.

https://www.zerohedge.com/weather/gay-couples-greater-risk-climate-change-ucla-study
« Viimeksi muokattu: 25.04.2024, 16:00:45 kirjoittanut Miniluv »
Dystopian Nightmare 2020s The Great Taking

Olen ihaillen seurannut, kuinka Unkari pistää kampoihin EU-diktatuurille.

Caucasian

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 819
  • Liked: 5181
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13311 : 25.04.2024, 13:50:07 »
Melkoisen olkiukkoilun sisältävän viestin poiminta.

Sekä pohjoinen että eteläinen merijää kehittyvät laajudeltaan historiallisen skaalan alapäässä, viestini kolmannessa kuvassa on myös pohjoisen merijään tilavuuden aikasarja.

Kuten nähdä saattaa, sananvalinta historiallisen skaalan alapäästä. Vaikka historiaa on väitetysti vain se 45 vuotta.

Tietenkin mukana on pohjoisen merijään trendi kuvaaja. Liitteenä samoin pohjoisesta trendi kuvaaja. Jossa näkyy alusta aina vuoteen 2012 trendi, jonka jälkeen ei ole nähty yhtä vähäistä jäänlaajuutta, ja kun katselee sitten trendiä alusta loppuun. Niin se trendi on loiventunut. Mikä on itsessään varsin mainiota.

Sillä sehän kertoo meille täysin päinvastaista kuin mitä ilmastotieteilijät ovat meille kertoneet. Eli pohjoisen merijään sulaminen ei ole kiihtynyt, päinvastoin se on pysähtynyt ja ollut jo 12 vuotta lievässä kasvussa. Tästä osoituksena on tuo loiveneva Trendi. Jota ei pitäisi näkyä kiihtyvän sulamisen aikana.
Miksi tuossa käppyrässä 2012 ei käydä alimpana, vaikka silloin siellä käytiin?
Mitä tuo käppyrä siis kuvaa?
(Valittu skaala muuten tekee käppyrästä jyrkästi laskevan, niin saadaan näyttämään huolestuttavammalta mitä on)

Puskistahuutelija

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 711
  • Liked: 7279
  • Liberaalikonservatiivi ja kansalliskonservatiivi
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13312 : 25.04.2024, 14:25:00 »
En oikein osannut sanoa että mihin tämän laittaisi, mutta kokeillaan tänne.

Ciceron toimittajan julkaisemien tietojen mukaan Saksan vihreät väärensivät dokumentteja edistääkseen maan luopumista ydinvoimasta. Venäjän hyökättyä Ukrainaan oli käymässä ilmiselväksi, että ydinvoiman lopettaminen oli pantava jäihin mutta vihreät korkea-arvoiset virkailijat valtiovarainministeriössä ja ympäristöministeriössä ihan tietoisesti väärensivät asiantuntijalausuntoja siten, että johtivat päätöksiä tekeviä poliitikkoja sekä kansalaisia harhaan.

Tämä on johtanut Saksan päästöjen merkittävään kasvuun, yritysten konkursseihin ja jopa sähkön hinnan muutoksiin koko Euroopassa. Tämän kuvittelisi olevan tarpeeksi kaatamaan Scholzin hallitus ja pakottamaan uudet vaalit.

Lainaus
Habeck's secret nuclear power plant files: Officials manipulated documents to enforce the nuclear phase-out

In the spring of 2022 it was clear to experts: With the major Russian attack on Ukraine, the nuclear phase-out was history. After the failure of Russian gas supplies, the risk of widespread power outages and skyrocketing electricity prices seemed too high to afford a nuclear shutdown. But things turned out differently. After a short period of operation over the winter, the last German nuclear power plants went offline on April 15, 2023.

How could this happen? Cicero editor Daniel Gräber has released documents that now allow an insight into the decisions of Economics Minister Robert Habeck ( Greens ). The report suggests that top Green officials from the economics and environment ministries deliberately falsified expert reports. They obviously wanted to push through the nuclear phase-out at any price, if necessary against all economic and scientific reason.

Was information withheld from Habeck? Evidence speaks for this
There is, for example, an internal note from the Environment Ministry led by Steffi Lemke (Greens) dated March 1, 2022. In it, experts explain why continued operation of the remaining German nuclear power plants for years would be possible from a safety perspective. Gerrit Niehaus, head of the radiation protection department in the Ministry of the Environment, apparently rewrote it in a misleading way. Two days later, a new version of the note read: An extension of the term, even for just several months, should be “rejected for reasons of nuclear safety.” Economics Minister Habeck, writes Cicero, never received the original version of the expert note.

In another internal note dated February 28, 2022, experts explain that an extension of the term would reduce electricity prices and stabilize the network. The authors are experts from the Department for Security of Supply and Electricity Wholesale, which in turn is part of the Electricity Department of the Ministry of Economic Affairs. Top official Volker Oschmann heads this department. Oschmann was commissioned by Robert Heinrich, head of the management and coordination staff in the Ministry of Economic Affairs.

Loput: https://www-berliner--zeitung-de.translate.goog/politik-gesellschaft/habeck-geheime-akw-akten-beamte-manipulierten-dokumente-um-atomausstieg-durchzusetzen-li.2209061?_x_tr_sl=auto&_x_tr_tl=en&_x_tr_hl=fi&_x_tr_pto=wapp&_x_tr_hist=true
Blogikirjoituksia maahanmuutosta, eurosta, EU:sta, Yhdysvalloista, Kiinasta ja paljon muusta

https://historianpaluu.blogi.net/

Lyyti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 694
  • Liked: 6443
  • Sananvapaustaliban.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13313 : 25.04.2024, 15:42:04 »
Datan "adjustoinnista": on tottakai meidän muiden mittauksista perillä olevien standardi, että mittalaitteet kalibroidaan. Lämpömittarin vaihdon yhteydessä ei ole kummoinenkaan homma ajaa uutta ja vanhaa rinnakkain vuoden ja varmistua että kalibrointi on ok.

Taitaa olla tämä lämpötilan mittaaminen ilmastotarkoituksiin jotain korkeampaa salatiedettä jos tuota edellistä ei ymmärretä tai osata rutiininomaisesti tehdä. Adjustoikaa datojanne, mutta on kyllä suhteellisen vähä-älyistä väittää etteivätkö muiden alojen ammattilaiset osaisi tehdä näitä mittauksia oikein.
Vastuullista öyhötystä vuodesta 2017.

Vale, emävale, yle.

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 468
  • Liked: 22091
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13314 : 25.04.2024, 15:56:19 »
Miksi tuossa käppyrässä 2012 ei käydä alimpana, vaikka silloin siellä käytiin?
Mitä tuo käppyrä siis kuvaa?
(Valittu skaala muuten tekee käppyrästä jyrkästi laskevan, niin saadaan näyttämään huolestuttavammalta mitä on)

Johtuu ihan tuosta wft:n kuvaajasta, joka kuvaa jään laajuutta kokonaisuutena keskiarvona. Se olisi näyttävämpi jos se näyttäisi minimit ja maksimit erikseen, mutta näin se ei tee. Muuten olet ihan oikeassa se näyttää huolestuttavammalta kuin mitä se on. Laitoin totaalikuvaajan loppuun, joka minusta on paljon rehellisempi kuin tarkastella vain minimiä tai maksimia. Siinä näkyy myös eteläisen merijään tilanne vastaavasti.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

mmm

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 254
  • Liked: 1138
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13315 : 25.04.2024, 22:28:06 »
Nurmijärvellä mittaushistorian ennätyksellisin lumisade 21 cm tähän aikaan vuodesta.
Lienee äärisäätä joka johtuu lämpenemisestä.  :roll: :o
Kuluneen muutaman vuoden sisään on ilmaantunut uusi tapa uutisoida säähän liittyvistä tapahtumista.

Näkemissäni klikkiotsikoissa ei ollut mainintaa "tähän aikaan vuodesta", ja yhä useampi uusi ennätys onkin  jollekin tietylle ja varsin rajatulle ajanjaksolle. Olen odottanut milloin lopustakin uskottavuudesta luovutaan, ja uutisointi menee tyyliin: uusi ennätys toukouun viidennen päivän iltapäivälle klo 12.  Ikinä koskaan ei ole toukokuun viidennen päivän iltapäivänä klo 12 ollut niin paljon/vähän x/y.

Onko kellään edes tietoa, kuinka paljon lunta on aikaisemmin satanut tuona historiallisena päivänä, vai koskeeko ennätys ainoastaan Nurmijärveä? Mikä oli voimassa oleva ennätys päivää ennen, tai päivää tuon jälkeen aikaisempina vuosina? Hukutaanko nyt kaikki lumeen? Tarvitaanko lisää veroja varmuuden vuoksi?
Eläköön Suomi ja Åland ja Sulo ja
brr..brr..brr...bruttokansantulo.

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 007
  • Liked: 40410
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13316 : 26.04.2024, 10:48:40 »
WUWT:ssa on juttu koskien ns. proxymittauksia, joilla on arvioitu menneitä lämpötiloja.

https://wattsupwiththat.com/2024/04/22/with-tree-rings-on-their-fingers/

Juttu on videon ( https://www.youtube.com/watch?v=DZWWMneHuCE ) tekstitys, joten en siteeraa sitä sen enempää tässä vaan kannattaa katsoa video. Videossa käydään läpi, miten proxymittauksia eli puiden vuosirenkaita, jääkairauksia ja merenpohjan sedimenttitutkimuksia on sovellettu.

Jutussa ilmene mm. että proxydata on manipuloitu ja seulottu saadakseen "oikeat" ilmastotarinaa tukevat lämpötilakäyrät. Epämukava data on jätetty käyttämättä ja piilotettu julkisuudelta. Vuosirengasdata perustuu monesti hyvin pieneen datamäärään koskien jopa muutamaa puuta, jonka sanotaan edustavan globaalia lämpötilaa. On käytetty puudataa (puulajia), joka on teoreettisestikin täysin epäsopiva proxyna, vuosirenkaiden paksuuteen vaikuttavat lukuisat muut muuttujat on jätetty huomioimatta jne.

Jääkairaus- ja sedimenttimittaukset ovat täysin epäsopivia tarkkojen lämpötilojen arvioimiseen. Ne kattavat hyvin pitkiä aikakausia, mutta on käytetty antamaan lyhyen aikajänteen lämpötila-arvioita jne. Shaun Marcottin kairaustutkimus "ennätyksellisestä lämpenemisestä" perustui yhteen ainoaan datapisteeseen. Marcot tunnusti myöhemmin tutkimuksensa olevansa huuhaata. Samalla lailla "ilmastotieteen" suuret nimet kuten Mann ja Briffa ovat käytännössä huijareita, jotka ovat valikoineet ja manipuloineet dataa sopimaan omia tavoitteitaan.

Lämpötilaennustuksia ollaan simuloitu satunnaisluvuilla osoittaakseen, että lähes mikä tahansa "historiallinen" lämpötiladata kelpaa tuottamaan samat käyrät, jotka ovat ilmastonarratiivin apokalyptisten ennustusten pohjalla.

Summsummarum, proxymittaukset ovat käytännössä niin epävarmoja ettei niillä tee yhtään mitään. Ne ovat korkeintaan suuntaa antavia eikä ainakaan missään tapauksessa kymmenesosa-asteen tarkkuudella toimiva lämpötilamittareita kuten meille kerrotaan.

Koska ilmastotukimus pitkälti perustuu samaan manipuloituun dataan, koko ala on käytännössä läpimätä väärän datan korruptoima.
Sosialisti on mätä ydintä myöten.
 - kansanviisaus

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 50 692
  • Liked: 93283
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13317 : 27.04.2024, 10:02:33 »
https://www.youtube.com/watch?v=_eZXryjL1BA

Myytinkertojat Media - Ilmastoseminaari - Livestriimi | Ilmastofoorumi ry

27. huhtikuuta klo 11.45
Lähetyksen alkuun 105 minuuttia
— Monikulttuuri = kulttuurien sota
— Maahanmuutto = niskalaukaus alkuperäisväestölle
— Velka maailmanhalaukseen = konkurssi
— Ei omaisuutta = systeemin orja
— Vihreä siirtymä = luontotuho
— Hiilineutraalisuus = hirttosilmukka
— Lähtökohtien tasa-arvo ≠ lopputulosten tasa-arvo
— Missä N, siellä R!

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 266
  • Liked: 133636
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13318 : 27.04.2024, 11:54:47 »
Limbo on taitolaji.

Lainaus
Osa ilmastoasioista on medialle mahdottoman vaikeita, arvioi Suomen ilmastopaneelin ex-puheenjohtaja Markku Ollikainen

Toimittajien osaamistaso ilmastoasioissa on heikkoa, arvioi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtajana yli vuosikymmenen toiminut Markku Ollikainen.

[...]

– On ihan karseaa – en muista mistä lehdestä luin – että ”Suomi ei saavuta hiilineutraalisuustavoitetta”. Ikään kuin se olisi luonnonvoimainen asia.

Ollikaisen mukaan olisi parempi korostaa sitä, että nimenomaan tämänhetkinen hallitus ei ole toistaiseksi edistänyt tavoitteen saavuttamista
.

Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto kritisoi vajaa vuosi sitten hallitusohjelmaa siitä, että toimet eivät näytä riittävän, jos hiilineutraalisuus halutaan saavuttaa viimeistään vuonna 2035.

Myös helpommin seurattavia ilmastoaiheita olisi löydettävissä pienellä vaivalla, tv-meteorologi Kerttu Kotakorpi. Hän nostaa yhdeksi esimerkkiaiheeksi ilmasto- ja luontotavoitteet.

– Kyllähän semmoisia asioita pystyisi seuraamaan ja kysymään poliitikoilta ja kysyä, miten me pääsemme tähän, ilmastoasioista tv-ohjelmaa tekevä Kotakorpi sanoo.
Yle 26.4.2024

Lainaus
Viimeinen sana

Lumi-infernosta seksihelteeseen - miksi sää kiinnostaa mediaa enemmän kuin ilmasto? Miksi media seuraa säätilaa suurella intohimolla, mutta ilmastojutut hukkuvat uutismassaan? Vieraina emeritusprofessori, tutkimusjohtaja Markku Ollikainen Helsingin yliopistosta, meteorologi Kerttu Kotakorpi Yleltä ja toimituspäällikkö Jussi Pullinen Helsingin Sanomista. Juontajana Rosa Kettumäki.
Yle Areena 26.4.2024 (28 min)

Vastenmielistä katsottavaa. Juontaja Rosa Kettumäki osoitti alistumistaan Ollikaisen ja Kotakorven edessä levittelemällä käsiään, että ei toimittajana tiedä tarpeeksi aiheesta. Ottaa sitten selvää eri lähteistä ja näkökulmista.

Lainaus
Kerttu Kotakorpi
"Kaikki päästövähennykset, mitä me nyt jätetään tekemättä, tulee tulevien sukupolvien hoidettaviksi, ja me samaan aikaan tiedetään, että se on tosi paljon kalliimpaa"

"Tällä viikolla julkaistut tiedot, että oliko se kuus kertaa tai seitsemän kertaa kalliimpaa on tehdä sopeutumistoimia jälkikäteen kuin estää ilmastonmuutosta tässä ajassa"

"Aika kauan on puhuttu siitä, onko meillä varaa tehdä ilmastotoimia, ja oikeasti pitäisi puhua siitä, ettei meillä ole varaa jättää niitä tekemättä"

Meteorologina ilmastonmuutoksen asiantuntijaksi tekeytyvä Kerttu Kotakorpi osoittaa, että puhuu ihan mitä sylki suuhun tuo (ilmastonmuutoskirjansa perustui käytännössä mahdottomaksi tiedettyyn rcp8.5-päästöskenaarioon). Pahinta, että media esittää hänet silti jatkuvasti asiantuntija-auktoriteettina.

Kuten jo tässä ketjussa kerroin, kyseisestä tutkimuksesta uutisointi oli suomalaisen median emämoka tai jotain pahempaa. Tutkimus ei väittänytkään osoittavansa, että olisi mahdollista "estää ilmastonmuutosta tässä ajassa" niin, että vältettäisiin moninkertaiset kustannukset. Tutkimuksen pointti oli siinä, että ilmastonmuutoksen kustannukset ovat väistämättä ilmastotoimien kustannuksiin verrattuna moninkertaiset ja toimista riippumattomat vuonna 2050, tehtiin mitä tahansa tai oltiin tekemättä.

Lainaus
Markku Ollikainen
"Tämä rahavelka (..) se voidaan ajan myötä sulattaa pois. Mutta jos me tehdään luontovelkaa. Voi hyvänen aika, jos Suomen luonto alkaa muuttua rajusti. Ajatellaan vaikka näin, että me tullaan menettämään kuusi täältä Etelä-Suomesta ilmastonmuutoksen myötä, meidän metsäteollisuuden perusta katoaa. Mikä on sitten se pohja, millä tulevat sukupolvet pystyy toimeentuloaan ylläpitämään?"

Ollikainen yritti vakuutella, että Suomen on taloudellisesti kannattavaa satsata mahdollisimman paljon ilmastotoimiin, koska ilmastonmuutoksen "luontovelka", joka vie metsätaloudelta ja sitä kautta tulevien sukupolvien toimeentulolta perustan.

Esitetty kuvio on ilmiselvästi täysin järjetön, koska Suomi ei voi vaikuttaa tuolla tasolla ilmastonmuutokseen, eikä voida olettaa, että tulevien sukupolvien toimeentulo olisi riippuvainen kuusimetsistä. Juontaja Rosa Kettumäki ei puuttunut Ollikaisen pelotteluun mitenkään, vaan kohteli Ollikaista kuin profeettaa.

Lainaus
Jussi Pullinen
"Kyllä me edelleen ilmastosta kirjoitetaan ja me edelleen niitä uhkakuviakin esitellään ja kerrotaan, mihin tämä voi pahimmillaan johtaa."

Te pelottelette ihmisiä sillä, mihin äärimmäisen epätodennäköiset skenaariot voivat teoriassa johtaa satojen tai tuhansien vuosien päästä, mutta olette kovin hiljaa siitä, mikä on todennäköisimmiksi arvioitujen skenaarioiden konkreettinen vaikutus suomalaisten elämään tällä vuosisadalla ja mikä on Suomen ääriradikaalin ilmastopolitiikan mitätön vaikutus ilmastonmuutokseen (ja kustannukset) parhaassakin tapauksessa.

Lainaus
Juontaja
"Jos me oltais huolestuneita taloudellisesta rasitteesta, mikä me voidaan aiheuttaa tuleville sukupolville, jos ilmastotoimia ei hoideta, niin mistä pitäisi puhua?"

Markku Ollikainen
"Mikä on toimettomuuden kustannus? Jos me horjutetaan metsäluonnon tasapainoa riittävästi, niin juurikääpä leviää, metsätuhot ja kaarnakuoriaiset lisääntyy. Sit se alkaa näkyä rahassa."

Tyypillistä Ollikaista, kun hän syyllistää suomalaisia sellaisista ilmastonmuutoksen seurauksista, johon suomalaisella ilmastopolitiikalla ei voi vaikuttaa.

Vastauksena toimittajan kysymykseen, että meidän pitäisi puhua ilmaston suhteen sellaisista asioista, joihin voimme omalla politiikallamme vaikuttaa.

Lainaus
Markku Ollikainen
"Pitää olla tarkkana siinä, mitä kirjoittaa. On ihan karseata kuulla, että Suomi ei saavuta hiilineutraalisuustavoitetta."

Ollikainen paheksui, että Suomen koko maailmassa äärimmäisen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttaminen myönnetään toisinaan mediassa mahdottomaksi, vaikka se tiedetään uusien hiilinielulukujen jälkeen samalla lailla mahdottomaksi kuin 1,5 asteen lämpenemisen välttäminen tai vihreiden eurovaalikampanjassaan vaatima koko EU:n vuoden 2040 hiilineutraalisuus. Juontajalta ei muuta reaktiota kuin ihailu.

Lainaus
Jussi Pullinen
"Meillä on hirvittävän hyviä [ilmastotoimittajia] Suomessa, ei vain meillä vaan Ylellä ja muissa kilpailijamedioissa."

Nimeä edes yksi journalistisesti hyvä suomalainen ilmastotoimittaja, jonka uutisointi ja analyysit kestävät faktapohjaisen tarkastelun. Yksi.

Hesarissa ei ole koskaan ollut yhtäkään. Ylen edustajista näkyvin on ollut surkuhupaisa ilmastohysteerinen arkkitehti Pasi Toiviainen, joka on saanut vuosikaudet julistaa Ylellä maailmanlopun uskontoaan, jonka mukaan muun muassa vuoteen 2050 mennessä miljardi ihmistä on kuollut ilmastonmuutokseen ja merenpinta noussut Helsingin edustalla 2-5 metriä.

Lainaus
Juontaja
"Jos sun pitäisi määritellä yksi kysymys poliitikoille näissä vaaleissa, niin mikä se sun mielestä olisi?"

Markku Ollikainen

"Kyllä se varmaan on sen turvaaminen, miten tämä Suomen hiilineutraalisuustavoite saavutetaan. Se on osa meidän maabrändiä. Se [hiilineutraalisuustavoite] on se tekijä - yhdessä korkeiden ESG-lukujen kanssa – joka houkuttelee meille näitä investointeja, puhtaita investointeja."

Miksei kukaan toimittaja puutu tähän paskanpuhumiseen?

Nyt kun investoinnit selvästikin menevät muualle, on muualla lobbareiden keskuudessa jo vaivihkaa kammettu narratiivia taas uuteen asentoon, että ongelmana onkin liian vähäinen investointien subventointi suomalaisten verovaroista. Näin keskustelu pakotetaan kiertämään kehää, eikä valheita ammuta alas, aivan kuten maahanmuuttokeskustelussa.

Kukaan muu ei enää kehtaa väittää, että Suomen äärimmäinen hiilineutraalisuustavoite voittaa meille investointeja, koska se ei selvästikään voita meille investointeja, aivan kuten Suomen hiilineutraalisuustavoite ei myöskään ole väitetyistä eduistaan huolimatta kelvannut matkimisen arvoiseksi esikuvaksi yhdellekään muulle maalle.
« Viimeksi muokattu: 27.04.2024, 12:31:16 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

tinnitus

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 497
  • Liked: 50
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13319 : 27.04.2024, 12:26:41 »
Olen koko ajan vähän ihmetellyt miksi skeptikot niin hanakasti tuovat esiin merijään laajuutta. Kun katsoo tuota mannymin aikaisemmin tänne laittamaa kuvaajaa, niin siitähän näkyy selvästi, että arktisen merijään laajuus oli mittaushistorian alusta vuosituhannen alkuun pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella, ja sen jälkeen pysyvästi pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella.

Globaalin merijään kohdalla on aika selvää, että viimeisen kymmenen vuoden aikana tilanne on ollut kaikkea muuta kuin normaali. Jos kuvaaja olisi Suomen BKT ja väittäisin että ei siinä ole mitään nähtävää, vanhaan malliin mennään, niin minut naurettaisiin foorumilta ulos. Ja hyvästä syystä.

Jos haluaisin vakuuttaa muut siitä että ilmastonmuutos on huijausta, yrittäisin keksiä jonkun vakuuttavamman metriikan.