Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 2359476 kertaa)

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 475
  • Liked: 22149
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13410 : 10.05.2024, 08:10:11 »
No onhan se nyt ihan selvää että nyt palaa vähemmän metsää kuin 100 vuotta sitten ...

Olisiko esimerkiksi tietoliikenne ja sammutusmenetelmät "vähän" parempia kuin 100 vuotta sitten, ja

- metsäpaloista saadaan tieto "vähän" aikaisemmin
- sammutus toimii helikoptereilla ym. "vähän" tehokkaammin kuin mies-ja-sanko -menetelmällä?

Sen sijaan lisääntyminen viimmeisten 40 vuoden aikana EI johdu tietoliikenteen tai sammutusjärjestelmien huonontumisesta.

Vaan jostain ihan muusta?
Mistä?


Sulla selkeästi jokin teoria on, kerro toki. Miten ne lisääntyvät vaikka ne havaitaan aiemmin ja kalusto on parempaa kuin ennen.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 355
  • Liked: 134276
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13411 : 10.05.2024, 08:34:23 »
No onhan se nyt ihan selvää että nyt palaa vähemmän metsää kuin 100 vuotta sitten ...
...
Sen sijaan lisääntyminen viimmeisten 40 vuoden aikana EI johdu tietoliikenteen tai sammutusjärjestelmien huonontumisesta.

Vaan jostain ihan muusta?
Mistä?


Kerro.

Mieti sitten sitä, että vastoin valtamedian jokakesäistä ilmastohysteeristä katastrofiuutisointia Euroopassa palaa tilastojen mukaan nykyään vähemmän metsää kuin 40 vuotta sitten.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

aged

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 310
  • Liked: 1326
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13412 : 10.05.2024, 08:37:33 »


Missä kohti tuossa sanotaan, että vuoden 2020 jälkeen suomalaiset lapset eivät enää näe lunta? Tuossahan sanotaan, että ”ilmaston lämmetessä lumesta jäästä tulee satunnaista” (futuuri), mutta ei tuossa missään kohdassa sanota, että vuoden 2020 jälkeen Suomessa (tai Etelä-Suomessa) ei enää ole lunta.

Puhuttiin juuri vuodesta 2020, kun lunta on enää satunnaisesti. Eipä tuo kovin satunnaiselta näytä. Esimerkiksi Keski-Suomessa oli  lumipeitepäivien lukumäärä 160. Eli melkein puolet vuodesta.
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/lumitilastot

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 088
  • Liked: 40941
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13413 : 10.05.2024, 10:48:17 »
No onhan se nyt ihan selvää että nyt palaa vähemmän metsää kuin 100 vuotta sitten ...

Olisiko esimerkiksi tietoliikenne ja sammutusmenetelmät "vähän" parempia kuin 100 vuotta sitten, ja

- metsäpaloista saadaan tieto "vähän" aikaisemmin
- sammutus toimii helikoptereilla ym. "vähän" tehokkaammin kuin mies-ja-sanko -menetelmällä?

Järkeilyssäsi piilee tilastoharha.

Metsäpaljoa ei tilastoitu maapallonlaajuisesti kovin tarkkaan 100 vuotta sitten jos ollenkaan. Palojen havainnointi perustui pelkästään paikallisten ihmisten kertomuksiin, joka tietenkin oli erinomaisen epäluotettava tilastomielessä jo siitäkin syystä että asioita ei raportoitu keskitetysti.

Yritin löytää historiallista dataa metsäpaloista, mutta sitä näyttäisi olevan vasta suunnilleen 80-90 luvulta lähtien. Me emme siis tiedä mikä globaali metsäpalotilanne tosiasiassa oli joskus 100 vuotta sitten ja se oli aika hataraa tilastoa ainakin 80-luvulle saakka.

Nykyään metsäpalo havaitaan lähes minuuttien sisällä satelliiteilla (infrapunakuvaus) eli tilastointi voi olla hyvinkin tarkkaa ja myös laajuus tiedetään hyvin. Voidaan siis arvioida, että metsäpaloja on tämän takia aliraportoitu pitkältä ajalta eikä luotettavia tilastoja ole olemassa.

Toisaalta esim. USA:n metsäviranomaisten tilastoista  ( https://www.fs.usda.gov/managing-land/fire/wofambrief/firestats ) voisi päätellä, että metsäpalojen määrä ja laajuus ei ole trendimäisessä kasvussa ja vuosikeskiarvo vaihtelee aika paljon.

Samalla on tietenkin todettava, että USA:n (ja maapallon) väestö kasvaa joka vuosi ja asutus tunkeutuu yhä enemmän metsäalueille, joka lisää metsäpalojen riskiä kun sekä sähköinfraa laajennetaan ja ihmisten tulipaloja sytyttävä toiminta kasvaa.

Ei myöskään pidä unohtaa, että metsäpaloja on lähes satavarmasti sytytetty tahallaan pönkittääkseen ilmastonarratiivia eli tuikataan metsiä tuleen, jotta media saisi ilmastouutisia kirjoitettavaksi. Tästä ei tietenkään ole mitään tilastoa koska pyromaanit eivät jää paikalle odottamaan poliisia vaan häipyvät metsän syövereihin. Epäilyksiä on kuitenkin ollut ( https://www.buzzfeednews.com/article/christopherm51/oregon-fires-antifa-rumors ), mutta niitä on debunkattu innokkaasti laajalla medianrintamalla (joka herättää lisää epäilyksiä).

Vuoden 2023 Kreikan maastopalot julistettiin olevan "ilmastomuutoksen" aiheuttamia. Ilmeni kuitenkin, että enemmistö oli ihmisten sytyttämiä:

https://www.theguardian.com/world/2023/jul/28/greece-fires-arsonists-extreme-weather

Lainaus
Most of the 667 fires that have erupted across Greece in recent weeks were started “by human hand”, the country’s senior climate crisis official has said.

Tästä voisi päätellä, että nykyisissä metsäpaloissa on merkittävä inhimillinen komponentti, joka hämärtää kuvaa luonnollisista metsäpaloista eli ilmaston vaikutuksesta.

Eräs argumentti on ollut, että ilmastomuutos, ts. lämpeneminen, lisäisi palavan pinta-alan määrän kun maasto kuivuu. Tämä on perusteltu näkökanta, mutta jälleen ongelmana on se, että jos ihmiset sytyttelevät paloja enemmän kun aikaisemmin, palanut kokonaispinta-ala tulee kasvamaan, joka näkyy tilastoissa palojen levinneisyyden kasvuna, jota voidaan helposti tulkita kuivuusongelmaksi.

Fakta tietenkin on, että kuivat kesät helpottavat syttymistä ja hankaloittavat sammuttamista. Mutta jotta ilmaston vaikutus voitaisiin päätellä, pitäisi olla palokohtainen vertauskohde, jota ei käytännössä koskaan ole olemassa.

Levinneisyyteen vaikuttaa myös hyvin moni muukin seikka kun vain kuivuus kuten palokunnan paikalle pääsy, palokalusto ja sen määrä, sammutustaktiikka jne. Eli leviämisen torjumisen onnistuminen vaikuttaa myös palon laajuuteen ja näkyy jollain lailla myös tilastoissa. Tilannetta monimutkaistaa se, että levinneisyys kasvaa jos palopesäkkeitä on alueellisesti monta koska sammutusresurssit joudutaan jakamaan. Jos siis ihmiset sytyttelevät paloja monessa paikassa, siitä seuraa samalla että paloalueet kasvavat.

Metsäpalot ovat kokonaisuus huomioiden erinomaisen huono väitetyn ilmastomuutoksen indikaattori. Mukana on niin paljon muita tekijöitä ja satunnaisuuksia, ettei palotilastoista voida vetää juuri mitään johtopäätöksiä.
Sosialisti on mätä ydintä myöten.
 - kansanviisaus

Teräsbetoni

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 11
  • Liked: 33
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13414 : 10.05.2024, 13:58:33 »
Parahin Isagoge, tunnustan, en omaa Einsteinin enkä Runebergin kykyjä.  Huono kirjallinen ja suullinen ulosanti on tasoa Mooses, joka kuulemma sanoi itsestään: "minulla on hidas suu ja kankea kieli."

Sanoit, että minä olisin postitellut viestejä: ilmastonmuutos ei riitä lämmittämään ilmastoa, niin paljon, että puut ja pensaat syttyisivät palamaan.  Missä ja milloin olen niin tehnyt ? Kysyin vain kuinka yleistä on, että metsä syttyy itsestään kuumuuden vuoksi ?

Chat GPT antoi jopa yhden esimerkin kuinka se voisi tapahtua. Todeten vielä että, sellaiset itsesytytykset ovat harvinaisia ja usein teoreettisia tapahtumia.   Onko sinulla antaa tarkempaa tietoa näistä itsesytytyksien määristä
suhteessa salamaniskuihin, tupakan tumppeihin ym.

Uutisoinnissa  metsäpalot ovat liki aina ilmastonmuutoksen syytä -> lihaa syövän valkoisen heteron. Ilman perusteluja.

Loppukevennys. Kauan kauan sitten maikka sanoi ennen kokeen alkua : "en arvostele vastauksia senteissä."


Isagoge

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 507
  • Liked: 138
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13415 : 10.05.2024, 23:56:40 »
Pari vastausta ja kommenttia:

Parahin Isagoge, tunnustan, en omaa Einsteinin enkä Runebergin kykyjä.  Huono kirjallinen ja suullinen ulosanti on tasoa Mooses, joka kuulemma sanoi itsestään: "minulla on hidas suu ja kankea kieli."

Meillä kaikilla on rajoituksemme. Osassa asioista voi kehittyä, ja juuri niiden huonosti sujuvien harjoittelu – esimerkiksi kirjoittamalla ja puhumalla, jos se tuntuu vaikealta, - voi tehdä ihmeitä  :) Jatka ihmeessä harjoittelua.

Sanoit, että minä olisin postitellut viestejä: ilmastonmuutos ei riitä lämmittämään ilmastoa, niin paljon, että puut ja pensaat syttyisivät palamaan.  Missä ja milloin olen niin tehnyt ? Kysyin vain kuinka yleistä on, että metsä syttyy itsestään kuumuuden vuoksi?

Tässä täytyy pyytää anteeksi omaa epäonnistumista kirjallisessa ilmaisussa. Yksikön toinen persoona tuossa kohdassa viestiäni, mitä ilmeisesti tarkoitat, oli retorinen keino, jolla tarkoitin kaikkia tänne kirjoittavia tai potentiaalisesti tänne kirjoittavia, en siis sinua. Mutta se ei siis ilmeisesti oikein toiminut.

Sitten ketjun varsinaiseen asiaan. Jäsen ämpee kirjoitti:

Tuosta lainauksesta käy ilmi, että kaikkivoipa hiilidioksidi ei sittenkään ole niin kaikkivoipa kun aikaisemmin ovat lämpötilat heiluneet nykyistä ylempänä ja alempana ilman katumaastureita.

Olen kirjoittanut asiasta täällä monta kertaa, ja siitä huolimatta tämä olkinukkeargumentti

Lainaus käyttäjältä: geneerinen ilmastoskeptikko
Alarmistien mielestä vain CO2 vaikuttaa lämpötilaan!

esitetään täällä kerta toisensa jälkeen.

Kerrataan siksi tämä ilmastotutkimuksen peruskurssitason asia uudestaan. Pitkäaikainen pintalämpötilan ja ilmakehän lämpötilan sekä merien lämpösisällön muutos maapallon ilmastojärjestelmässä voi johtua vain siitä, että säteilytasapaino ilmakehän ulkorajalla (englanniksi Top Of the Athmosphere = TOA) häiriintyy jonkin ilmastopakotteen vaikutuksen ansiosta. Lyhytaikaisia vuosien tai korkeintaan kymmenten vuosien pituisia häiriöitä siinä voivat aiheuttaa myös ilmaston sisäistä vaihtelua synnyttävät tekijät (esim. merien virtausten oskillaatio).

Mitkä tekijät voivat pitkäaikaisesti vaikuttaa TOA-säteilytasapainoon? Niitä ei ole kovin monta.

(1) Laattatektoniikka ja sen seuraukset: laattatektoniikka aiheuttaa muutoksia mannerten sijainneissa, merivirroissa, poimuttumisessa ja sitä kautta pinnamuodoissa ja ilmakehän virtauksissa ja edellisten kautta maapallon pinnan peitteissä, ja siten muutoksia lämmön siirtymisessä maapallon ilmastojärjestelmässä sekä maapallon alueellisessa lämpötilajakaumassa. Se vaikuttaa myös siihen, millainen maapallon planetaarinen albedo on, eli miten paljon ilmakehästä ja pinnalta heijastuu ilmakehän ulkorajalle tulevaa auringonsäteilyä takaisin avaruuteen. Laattatektoniikka vaikuttaa suoraan myös ilmakehän CO2-pitoisuutta pitkällä aikavälillä ratkaisevasti säätelevään hitaaseen geologiseen hiilenkiertoon ja epäsuoraan myös nopeaan hiilenkiertoon, mikä puolestaan vaikuttaa maapallon kasvihuoneilmiön voimakkuuteen. Näiden lisäksi sillä on monia muita vaikutuksia erilaisten takaisinkytkentöjen ansiosta: laattatektoniikka vaikuttaa välillisesti myös siihen, miten paljon metaania (CH4) ilmakehään vapautuu, miten paljon dityppioksidia eli typpioksiduulia (N2O) ilmakehään vapautuu ja myös sitä kautta se vaikuttaa maapallon kasvihuoneilmiön voimakkuuteen. Hyvin hitaalla aikaskaalalla (kymmeniä miljoonia vuosia) laattatektoniikka on yksi harvalukuisista maapallon ilmastoon vaikuttavista todella isoista tekijöistä. Esimerkiksi ilmaston nettokylmeneminen viimeisten n. 70 miljoonan vuoden aikana on suurimmaksi osaksi laattatektoniikan tuottamien efektien ansiota.

Koska laattatektoniikka ja sen seuraukset vaikuttavat kymmenien miljoonien tai korkeintaan muutamien miljoonien vuosien aikaskaalalla, se/ne eivät voi selittää nyt menossa olevaa lämpenemistä, joka on tapahtunut vajaan 200 vuoden aikana. Laattatektoniikasta 200 vuoden aikana seuraavat muutokset peitteissä, merivirroissa ja ilmakehän koostumuksessa sekä planetaarisessa albedossa ovat niin pieniä, että niitä ei nykytutkimuksen käsityksen mukaan voida edes havaita.

(2) Elämän synty ja evoluutio: Kun elämä syntyi, ja alkeiseliöstö alkoi käyttää yhä enemmän happea vapauttavaa fotosynteesimuotoa, maapallon kaasukehän koostumus muuttui ratkaisevasti ns. arkeeisen ajan lopusta lähtien, ja tällä oli suuri vaikutus erilaisten välillisten vaikutusten kautta ilmastoon. Elävien olentojen kehityksellä evoluution kautta on tämän jälkeenkin ollut valtava vaikutus ilmastoon esimerkiksi maanpinnan peitteiden muutosten ansiosta.

Koska elämän synnyn ja evoluution seuraukset vaikuttavat ilmastojärjestelmään satojen miljoonien tai korkeintaan kymmenien miljoonien vuosien aikaskaalalla, se/ne eivät voi selittää nyt menossa olevaa lämpenemistä, joka on tapahtunut vajaan 200 vuoden aikana.

(3) Auringon säteilytehon hidas kasvu sen ikääntyessä: on tiedeyhteisössä yleisesti hyväksytty fakta, että Auringon ikääntyessä sen erilaisten reaktioiden tuottaman säteilyn maapallon ilmakehän ulkorajalle saapuva intensiteetti kasvaa.

Kasvu on kuitenkin valtavan hidasta, ja näkyy havaittavasti vasta kymmenien miljoonien vuosien aikaskaalalla, joten se ei voi selittää nyt menossa olevaa lämpenemistä.

(4) Galaksiemme muiden tähtien tai tähtijärjestelmien lähiohitukset: nämä voisivat periaatteessa vaikuttaa maapallon ilmastoa lämmittävästi, jos maa-aurinkogeometria muuttuisi siten, että sillä olisi lämmittävä vaikutus.

Nämä ohitukset ovat kuitenkin tavattoman hitaita (kyseessä on satojen miljoonien vuosien aikaskaala), eikä nyt ole havaittu mitään maa-aurinkogeometriaan vaikuttavaa lähiohitusta.

(5) Aurinkokunnan muiden kappaleiden Maan kiertorataan ja akselikulmaan aiheuttama vaihtelu: tämä on viimeisten n. 2,6 miljoonan vuoden ajan eli Kvartäärikauden aiheuttanut glasiaali-interglasiaalivaihtelua (”jääkausivaihtelua”).

Näidenkin tekijöiden vaikutus on kuitenkin aikaskaalaltaan tuhansia vuosia, ja lisäksi tiedämme tähtitieteellisten laskelmien perusteella, että niiden vaikutus nyt on kylmentävä. Ihmiskunta kumoaa näiden tekijöiden vaikutuksen kasvihuonekaasupäästöillään, ja on todennäköisesti lykännyt seuraavaa luonnollista glasiaatiota (”jääkauden” alkua) 50 000 vuoden verran.

Siinä olivat hitaasti vaikuttavat pakotteet. Koska niiden aikaskaala vaihtelee sadoista miljoonista vuosista tuhansiin vuosiin, ne eivät voi selittää nyt menossa olevaa lämpenemistä.

Katsotaan seuraavaksi nopeammin vaikuttavia ilmastopakotteita.

(6) Merivirtojen nopea muutos: jos merivirrat nopeutuisivat siten (tai tapahtuisi virtauksen tilavuusmuutos), että niiden aiheuttama lämmönsiirto päiväntasaajan alueelta napoja kohti kasvaisi, maapallon keskilämpötila nousisi.

Mitään evidenssiä tällaisesta ei ole. Sen sijaan on vielä epävarmaa evidenssiä siitä, että AMOC:n päiväntasaajalta korkeita leveysasteita kohti aikaansaama lämmönsiirto on heikkenemässä. Se kylmentää maapallon ilmastoa, jos näin todella on käymässä.

(7) Planetaarisen albedon nopea luonnollinen heikentyminen: tämä lämmittäisi ilmastoa.

Ei kuitenkaan ole mitään evidenssiä siitä, että planetaarinen albedo olisi nopeasti heikentynyt luonnollisista syistä. Se on todennäköisesti viime vuosikymmeninä heikentynyt kasvihuoneilmiön voimistumisesta seuraavista palauteilmiöistä ja ihmiskunnan aerosolipäästöjen vähentymisen takia, mutta nämä seikat ovat ihmisperäistä lämpenemistä aiheuttavia. Teollistumisen alun jälkeen planetaarinen albedo todenäköisesti parani jonkin verran, kun ihmiskunta alkoi raivata metsäalueita viljely- ja laidunmaiksi ja aloitti 1980-luvulle asti kasvaneet aerosolipäästöt.

(8 )  Auringon säteilytehon lyhytaikainen voimistuminen: tämä nostaisi pintalämpötilaa nopeasti.

Mikään uskottava empiirinen havainto ei kuitenkaan tue käsitystä siitä, että teollistumisen alusta nykyhetkeen asti Auringon säteilyteho olisi kasvanut niin, että se selittäisi mitään merkittävää osaa tapahtuneesta lämpenemisestä. Viimeisten vuosikymmenten aikana Auringon säteilyteho on nettolaskenut, ja samalla ilmasto on lämmennyt nopeasti. 

(9) Kasvihuoneilmiön nopea voimistuminen ihmisperäisistä syistä:

Ihmiskunta on todella nopeasti nostanut jokaisen maapallon kasvihuoneilmiöön vaikuttavan kondensoitumattoman kasvihuonekaasun pitoisuutta ilmakehässä ja sitä kautta myös palauteilmiönä vesihöyryn pitoisuutta ilmakehässä. Fysiikkaan perustuvien laskelmien ja mittaustulosten perusteella tämä on nostanut säteilypakotetta, ja nyt menossa oleva lämpeneminen johtuu käytännössä kokonaan tästä, ja tästä seuraavista palauteilmiöistä albedossa ja hiilenkierrossa.

Kukaan ei siis väitä, että vain CO2 säätelisi maapallon pintalämpötilaa ja ilmakehän lämpötilaa. Mutta kaiken käsillä olevan tutkimustiedon perusteella on hyvin epätodennäköistä, että nyt menossa oleva ilmaston lämpeneminen ja siitä ilmastojärjestelmään seuraavat muut muutokset olisivat luonnollisia.

Jäsen ämpeen toisen käden lähteen kautta mainitsemaan tutkimukseen (Cooper et al. 2024) palaan vielä tässä ketjussa, kunhan aikaa löytyy. Spoilerina voin kertoa, että se ei käytännössä mitenkään muuta käsitystä siitä, miten ilmasto ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöjen seurauksena tulevaisuudessa lämpenee, ja sen tulos on varsin yhdensuuntainen viimeisten 10 vuoden aikana julkaistujen tasapainoista ilmastoherkkyyttä koskevien arvioiden kanssa. 

LÄHTEET

Vincent T. Cooper et al. ,Last Glacial Maximum pattern effects reduce climate sensitivity estimates.Sci. Adv.10,eadk9461(2024).DOI:10.1126/sciadv.adk9461           
« Viimeksi muokattu: 11.05.2024, 09:52:05 kirjoittanut Isagoge »

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 088
  • Liked: 40941
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13416 : 11.05.2024, 12:45:41 »

Lainaus käyttäjältä: geneerinen ilmastoskeptikko
Alarmistien mielestä vain CO2 vaikuttaa lämpötilaan!

esitetään täällä kerta toisensa jälkeen.

Kiitos lainauksestani.

Lainaus
Kerrataan siksi tämä ilmastotutkimuksen peruskurssitason asia uudestaan.

....

Mitkä tekijät voivat pitkäaikaisesti vaikuttaa TOA-säteilytasapainoon? Niitä ei ole kovin monta.

(1) Laattatektoniikka ja sen seuraukset: ... Koska laattatektoniikka ja sen seuraukset vaikuttavat kymmenien miljoonien tai korkeintaan muutamien miljoonien vuosien aikaskaalalla, se/ne eivät voi selittää nyt menossa olevaa lämpenemistä


(2) Elämän synty ja evoluutio: ... Koska elämän synnyn ja evoluution seuraukset vaikuttavat ilmastojärjestelmään satojen miljoonien tai korkeintaan kymmenien miljoonien vuosien aikaskaalalla, se/ne eivät voi selittää nyt menossa olevaa lämpenemistä, joka on tapahtunut vajaan 200 vuoden aikana.

(3) Auringon säteilytehon hidas kasvu sen ikääntyessä: ... Kasvu on kuitenkin valtavan hidasta, ja näkyy havaittavasti vasta kymmenien miljoonien vuosien aikaskaalalla, joten se ei voi selittää nyt menossa olevaa lämpenemistä.

(4) Galaksiemme muiden tähtien tai tähtijärjestelmien lähiohitukset: ... Nämä ohitukset ovat kuitenkin tavattoman hitaita (kyseessä on satojen miljoonien vuosien aikaskaala), eikä nyt ole havaittu mitään maa-aurinkogeometriaan vaikuttavaa lähiohitusta.

(5) Aurinkokunnan muiden kappaleiden Maan kiertorataan ja akselikulmaan aiheuttama vaihtelu: ... Siinä olivat hitaasti vaikuttavat pakotteet. Koska niiden aikaskaala vaihtelee sadoista miljoonista vuosista tuhansiin vuosiin, ne eivät voi selittää nyt menossa olevaa lämpenemistä.

(6) Merivirtojen nopea muutos: ... Mitään evidenssiä tällaisesta ei ole.

(7) Planetaarisen albedon nopea luonnollinen heikentyminen: ... Ei kuitenkaan ole mitään evidenssiä siitä, että planetaarinen albedo olisi nopeasti heikentynyt luonnollisista syistä.

(8 )  Auringon säteilytehon lyhytaikainen voimistuminen: ... Mikään uskottava empiirinen havainto ei kuitenkaan tue käsitystä siitä, että teollistumisen alusta nykyhetkeen asti Auringon säteilyteho olisi kasvanut niin, että se selittäisi mitään merkittävää osaa tapahtuneesta lämpenemisestä.

(9) Kasvihuoneilmiön nopea voimistuminen ihmisperäisistä syistä: ... Fysiikkaan perustuvien laskelmien ja mittaustulosten perusteella tämä on nostanut säteilypakotetta, ja nyt menossa oleva lämpeneminen johtuu käytännössä kokonaan tästä, ja tästä seuraavista palauteilmiöistä albedossa ja hiilenkierrossa.

Kukaan ei siis väitä, että vain CO2 säätelisi maapallon pintalämpötilaa ja ilmakehän lämpötilaa. Mutta kaiken käsillä olevan tutkimustiedon perusteella on hyvin epätodennäköistä, että nyt menossa oleva ilmaston lämpeneminen ja siitä ilmastojärjestelmään seuraavat muut muutokset olisivat luonnollisia.

Olen esittänyt (toki hieman kärjistetysti), että ilmastonarratiivi tukeutuu vain CO2 pitoisuuksiin. Yllä yritit debunkkaa tämän väitteen koska on ilmiselvää, että CO2 ei ole ainoa vaikuttaja ilmastoon ja sen väittäminen veisi kaiken uskottavuuden ilmastotieteestä.

Debunkauksessasi kumoat kuitenkin kaikki muut vaikuttajat (kunkin kohdan boldatut tekstit) ja toteat lopuksi, että käytännössä vain ihminen eli CO2 vaikuttaa ilmastoon, eli debunkkasit lopulta oman debunkkauksesi.

Minä en väitä, että esim. auringon hiljainen vanheneminen merkittävästi tai edes havaittavasti vaikuttaisi ilmastoon tällä hetkellä, mutta periaatteesi, että kaikki ns. "epämukavat" muuttujat voidaan noin vaan nollata pois heikentää tieteellistä uskottavuuttasi. Tätä nollaamista olemme kuitenkin nähneet ilmastotieteessä koko ajan ja se koskee myös paljon lyhytaikaisempia ilmiöitä.

On tyypillistä tieteessä, että pieneksi vaikuttajiksi arvioidut muuttujat jätetään pois laskelmista (nollataan) etenkin silloin kun ne monimutkaistavat analyysiä merkittävästi ilman, että ne muuttavat lopputuloksia merkityksellisesti.

Tämä nollausargumentti on kuitenkin toimiva vain jos näitä "häiriömuuttujia" on hyvin vähän ja / tai ollaan varmoja että ne kumoavat toisensa. Jos niitä on paljon, niiden yhteisvaikutus voi kumuloitua ja niistä saattaa jopa tulla lopputulosta dominoiva etenkin vahvasti epälineaarisissa tai epästabiileissa järjestelmissä.

Ilmastotieteessä on kuitenkin hyvin paljon näitä häiriömuuttujia jotka vaikuttavat kokonaisuuteen. Silloin ei voida noin vaan pyyhkiä pois kaikki epämukavat tekijät ja samalla väittää, että laskelmat ovat oikein.

Kaikki ilmastoon vaikuttavat muuttujathan eivät edes ole tiedossa, jolloin on todella epätieteellistä nollata pois kaikki tiedossakin olevat muuttujat ja samalla väittää tietävänsä lämpötiloja kymmenien vuosien päähän.

Nollausongelma lisäksi korostuu kun puhumme pienistä luvuista kuten ilmastotieteessä on kyse. Ilmastotiedehän keskittyy kymmenesosa asteen muutoksiin, jotka ovat monesti vain promilleja normaaleista seosonkivaihteluista ja kymmenesosia esim. proxydatan virhemarginaaleista. Kun puhutaan promilletason analyyseistä, pienetkin tekijät ovat merkityksellisiä etenkin kollektiivina, jolloin niitä kaikkia ei voi suoraviivaisesti vain pyyhkiä pois laskelmista.

Käytännön tasolla on selvä, että ilmastolaskelmat (mallit) on pakko pelkistää siivoamalla pois joitain häiriömuuttujia, jottei laskelmat muutu liian vaikeiksi ja jopa mahdottomaksi ratkaista. Tämä on hyväksyttävä lähestymistapa kunhan samalla ilmoitetaan selkeästi siitä suuresta epävarmuudesta, joka laskelmiin liittyy eikä väitetä niiden osoittavan tosiasioita. Ts. laskelmien kylkeen on liitettävä iso disclaimeri, jossa todetaan niiden olevan puutteellisia ja hyvin epävarmoja eli käytännössä karkeita estimaatteja.

Virallinen ilmastonarratiivi ei kuitenkaan näyttäisi huomioivan tätä mallinnusten problematiikkaa, vaan fokus on yksinomaan CO2:ssa ja laskelmat kaupataan faktoina, jonka perusteella ollaan tietävinään lämpötilat kymmenien vuosien päähän.

Tällainen tarinankerronta on yksinkertaisesti epärehellistä sumuttamista, jolla ei voi olla mitään muuta tarkoitusta kun harhauttaa mediakuluttajat uskomaan apokalyptiseen tulevaisuusnäkymään.

Sosialisti on mätä ydintä myöten.
 - kansanviisaus

Isagoge

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 507
  • Liked: 138
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13417 : 11.05.2024, 15:14:53 »
...Debunkauksessasi kumoat kuitenkin kaikki muut vaikuttajat (kunkin kohdan boldatut tekstit) ja toteat lopuksi, että käytännössä vain ihminen eli CO2 vaikuttaa ilmastoon, eli debunkkasit lopulta oman debunkkauksesi.

Kyllä tälläkin hetkellä orbitaalinen pakote, eli maa-aurinkogeometrian muutokset vaikuttavat kylmentävästi ilmastoon, mutta ihmiskunta kumoaa niiden efektin täydellisesti kasvihuonekaasupäästöillään. Auringon säteilytehon pieni nettolasku viimeisten vuosikymmenten aikana vaikuttaa kylmentävästi ilmastoon, mutta senkin efektin ihmiskunta täydellisesti kumoaa päästöillään.

On kaksi eri asiaa väittää että

(1) vain CO2-pitoisuuden kasvu ilmakehässä voi lämmittää ilmastoa.

(2) tällä hetkellä vain ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden kasvu lämmittää ilmastoa.
 
Kukaan ilmastotutkija ei ole esittänyt väitettä (1), joten jos yrittää argumentoida sitä vastaan, syyllistyy ns. olkinukkeargumenttiin. Kohdan (2) osalta ei ole mitään loogista tai empiiristäkään syytä, miksi asiaintila ei tietyllä hetkellä maapallolla voisi olla niin, että vain kasvihuonekaasupitoisuuden kasvu sillä hetkellä lämmittää ilmastoa. Mikä sen tekisi mahdottomaksi tai edes vaikeaksi uskoa - siis mikä tieteellinen seikka, jos unohdetaan tässä toiveet ja asenteet?

Pitää vielä muistuttaa siitä, että ilmastotutkimuksen vallitsevan käsityksen mukaan muutkin tekijät kuin CO2-pitoisuuden kasvu tällä hetkellä lämmittävät (ja kylmentävät ilmastoa). Ihan pari päivää sitten kirjoittajat tarjosivat julkisesti luettavaksi ja arvioitavaksi käsikirjoitustaan

Forster, et al. (2024, arvioitavana). Indicators of Global Climate Change 2023: annual update of key
2 indicators of the state of the climate system and human influence.

Viestini 1. kuva on siitä. Kuten kuvasta näkyy, ihmiskunta on aikavälillä 1750-2023 tuottanut lämmittävää säteilypakotetta (ERF) yhteensä 3,65W/m2. Myös muut kasvihuonekaasupäästömme CO2-päästöjemme lisäksi lämmittävät ilmastoa joko voimistamalla suoraan kasvihuoneilmiötä tai välillisesti kasvattamalla stratosfäärin vesihöyrypitoisuutta, ja lisäksi vaikutamme albedoon hiukkaspäästöillä ja lentokoneiden tiivistysvanojen sekä pakokaasujen kautta, ja viimeksi mainittu vaikuttaa hieman myös kasvihuoneilmiöön. CO2-päästöjemme osuus koko tuottamastamme lämmittävästä säteilypakotteesta on n. kolmasosa (64 %). Tämä kannattaisi aina pitää mielessä.   

Ihmiskunta kuitenkin samalla tuottaa aerosolipäästöillään viilentävää säteilypakotetta -1,37W/m2, joten ihmisperäiseksi nettopakotteeksi jää +2,79W/m2.

Myös pakotteiden ajallista kehitystä on mielenkiintoista tarkastella. Viestini toinen kuva on em. tutkimuksesta, ja niiden kehitys ajan funktiona näkyy siinä. Keskustelumme kannalta mielenkiintoista siinä on aerosolit, joka on siis ihmisperäinen viilentävä pakote, mutta koska tämä pakote on viimeiset vuosikymmenet itseisarvoltaan pienentynyt, sillä on lämmittävä efekti. Eli osa viimeisten vuosikymmenten lämpenemisestä tulee siitä.

Lainaus käyttäjältä: Forster et al. 2024
Human-induced warming has been increasing at rate that is unprecedented in the instrumental record, reaching 0.26 [0.2 - 0.4] °C per decade over 2014-2023. This high rate of warming is caused by a combination of greenhouse gas emissions being at an all-time high of 54 ± 5.4 GtCO2 per year over the last decade, as well as reductions in the strength of aerosol cooling.

Ilmastotutkijat eivät siis nytkään väitä, että vain CO2-päästömme tällä hetkellä vaikuttavat lämmittävästi. Moni muukin tekijä vaikuttaa, ja vaikutukset kumoavat toisiaan. CO2-päästömme toki on tällä hetkellä voimakkaimmin lämmittävä tekijä (2,28W/m2).

Luonnollisille tekijöille ei tässä analyysissa jää muuta efektiä kuin Auringon pieni kirkastuminen 1900-luvun alussa,josta siis tulee tuo ensimmäisen kuvion Solar 0,08 W/m2.       

kaikki ns. "epämukavat" muuttujat voidaan noin vaan nollata pois heikentää tieteellistä uskottavuuttasi. Tätä nollaamista olemme kuitenkin nähneet ilmastotieteessä koko ajan ja se koskee myös paljon lyhytaikaisempia ilmiöitä.

Jos luit edellisen viestini huolella, niin kaiken sen perusteella, mitä ilmastosta tällä hetkellä tiedämme, vain tietynlainen merivirtojen muutos, Auringon säteilytehon kasvu tai planetaarisen albedon nopea muutos (sen täytyisi huonontua) voisi selittää nyt menossa olevaa lämpenemistä. Ovathan tuota Aurinkoa mm. Zharkova ja Soon yrittäneet selitykseksi esittää, mutta heidän teorioidensa menestys on nähdäkseni ansaitusti ja perustellusti ollut tiedeyhteisössä huonoa. Merivirroissa ei ole havaittu lämmittävää muutosta (ja sellaisen syntyminen olisi kaiken sen perusteella, mitä merten virtauksista tiedämme paljon, paljon epätodennäköisempää kuin AMOC-romahdus, vaikka se olisi jäänyt huomaamatta).

Spontaani lämmittävä albedonmuutos on sekin hyvin epätodennäköinen tapahtuma, vaikka esim. Kauppinen & Malmi (2019) sitä muutama vuosi sitten julkaisseessa käsikirjoituksessaan esittivät. Ja esimerkiksi havaittu stratosfäärin jäähtyminen, joka on kasvihuoneilmiön voimistumisen sormenjälki, sulkee pois sen, että spontaanilla albedonmuutoksella olisi voinut olla mitään merkittävää vaikutusta. 

On tyypillistä tieteessä, että pieneksi vaikuttajiksi arvioidut muuttujat jätetään pois laskelmista (nollataan) etenkin silloin kun ne monimutkaistavat analyysiä merkittävästi ilman, että ne muuttavat lopputuloksia merkityksellisesti.

Onhan tästä aikaisemminkin yritetty keskustella ja olen kysynyt tätä saamatta (mielestäni) vastausta, mutta vielä kerran: mitä muuttujia on jätetty pois, ja miksi ne olisi pitänyt sisällyttää niihin tutkimuksiin, jossa tätä ns. attribuutiota (mistä ilmastonmuutos nyt johtuu) yritetään selvittää? Väität toistuvasti, että niitä on hyvin paljon, mutta mitä ne ovat ja miksi ne pitäisi sisällyttää käytettyihin malleihin?

Kaikki ilmastoon vaikuttavat muuttujathan eivät edes ole tiedossa, jolloin on todella epätieteellistä nollata pois kaikki tiedossakin olevat muuttujat ja samalla väittää tietävänsä lämpötiloja kymmenien vuosien päähän.

On itse asiassa tehty mallikoe, jossa on yritetty selvittää se, voisiko jokin tuntematon tekijä selittää nyt menossa olevaa lämpenemistä, eli olisiko joku ei-tiedossa oleva muuttuja osittain tai jopa kokonaan lämpenemisen takana.

Kyseisen tutkimuksen (Anderson et al. 2012) johtopäätös oli tämä:

Lainaus käyttäjältä: Anderson et al. 2012
Results indicate that the radiative forcing needed to produce the observed long-term trends in sea surface temperatures—and global-mean near-surface temperatures—is provided predominantly by known changes in greenhouse gases and aerosols. Further, results indicate that less than 10% of the long-term historical increase in global-mean near-surface temperatures over the last half of the twentieth century could have been the result of internal climate variability.

Eli niille tuntemattomille tekijöille ei yksinkertaisesti ole tilaa tai tarvetta. Tunnetut tekijät selittävät koko havaitun lämpenemisen.

Kun tuo Kauppisen ja Malmin surkuhupaisa paperi tuli tässä mainittua, vielä yksi siihen liittyvä yleisempi huomio. Se oli ja on hyvä esimerkki sellaisesta julkaisusta, jota ilmastotutkijat ovat ryhtyneet kutsumaan Gotcha!-julkaisuksi tai -paperiksi. Sillä tarkoitetaan valtavirtailmastotutkimuksen keskeisiä tuloksia kumoavaa julkaisua, joka nopeasti leviää ilmastodenalistien toimesta ympäri maailmaa, ja joka esitetään tässä hengessä: No niin, saatiinpa lopulta selville, että ilmastotutkijat ovat valehdelleet/erehtyneet täysin tässä asiassa!

Näinhän kävi Kauppisen ja Malminkin paperille. He muistaakseni jopa pääsivät Yhdysvalloissa ison TV-kanavan uutisiin tai johonkin ajankohtaislähetykseen, kun paperi alkoi sosiaalisessa mediassa levitä.

Mutta näille Gotcha!-julkaisuille käy aina kuten kävi myös Kauppisen ja Malmin julkaisulle. Hetken aikaa ilmastodenialistit jaksavat niitä rummuttaa, mutta sitten ne vaipuvat hiljaa ja pysyvästi unohduksiin, ja joku uusi Gotcha!-julkaisu tulee tilalle. Kauppisen ja Malmin kannalta ehkä armeliasta, mutta kaikille opettavaista: yhteen tutkimukseen, varsinkaan jos sen tekijät häärivät ydinosaamisalueensa ulkopuolella ilman kunnollisia resursseja, ei koskaan kannata luottaa. 

LÄHTEET

Forster, et al. (2024, arvioitavana). Indicators of Global Climate Change 2023: annual update of key
2 indicators of the state of the climate system and human influence.
https://essd.copernicus.org/preprints/essd-2024-149/essd-2024-149.pdf

Kauppinen, J. & Malmi, P. (2019). No experimental evidence for the significant anthropogenic climate change.
https://arxiv.org/pdf/1907.00165

Bruce T. Anderson, Jeff R. Knight, Mark A. Ringer, Jin-Ho Yoon & Annalisa Cherchi. (2012). Testing for the Possible Influence of Unknown Climate Forcings upon Global Temperature Increases from 1950 to 2000. Journal of Climate, 25, 20. 





« Viimeksi muokattu: 11.05.2024, 15:16:54 kirjoittanut Isagoge »

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 475
  • Liked: 22149
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13418 : 11.05.2024, 20:59:34 »

On kaksi eri asiaa väittää että

(1) vain CO2-pitoisuuden kasvu ilmakehässä voi lämmittää ilmastoa.

(2) tällä hetkellä vain ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden kasvu lämmittää ilmastoa.

Tuossahan on yksi väite esitettynä kahdella eri tavalla. Sillä ainoa kasvihuonekaasu joka on lisääntynyt on hiilidioksidi, Metaani se toinen kamaluus on ollut koko mittaushistorian ajan noin 2ppm, eikä se ole oleellisesti lisääntynyt.
 
Lainaus
Kukaan ilmastotutkija ei ole esittänyt väitettä (1), joten jos yrittää argumentoida sitä vastaan, syyllistyy ns. olkinukkeargumenttiin. Kohdan (2) osalta ei ole mitään loogista tai empiiristäkään syytä, miksi asiaintila ei tietyllä hetkellä maapallolla voisi olla niin, että vain kasvihuonekaasupitoisuuden kasvu sillä hetkellä lämmittää ilmastoa. Mikä sen tekisi mahdottomaksi tai edes vaikeaksi uskoa - siis mikä tieteellinen seikka, jos unohdetaan tässä toiveet ja asenteet?

Tai sitten jos katselee tuota väitettä niin näkee että sinä luot olkiukkoa siitä mitä ilmastotutkijat väittävät.

Lainaus
Viestini 1. kuva on siitä. Kuten kuvasta näkyy, ihmiskunta on aikavälillä 1750-2023 tuottanut lämmittävää säteilypakotetta (ERF) yhteensä 3,65W/m2. Myös muut kasvihuonekaasupäästömme CO2-päästöjemme lisäksi lämmittävät ilmastoa joko voimistamalla suoraan kasvihuoneilmiötä tai välillisesti kasvattamalla stratosfäärin vesihöyrypitoisuutta, ja lisäksi vaikutamme albedoon hiukkaspäästöillä ja lentokoneiden tiivistysvanojen sekä pakokaasujen kautta, ja viimeksi mainittu vaikuttaa hieman myös kasvihuoneilmiöön. CO2-päästöjemme osuus koko tuottamastamme lämmittävästä säteilypakotteesta on n. kolmasosa (64 %). Tämä kannattaisi aina pitää mielessä.   

Heh heh heh, Tuota osaatko näyttää missä on mitattu että stratosfäärin vesihöyrypitoisuus on noussut? Ja mitä ne muut kasvihuonekaasupäästömme ovat jotka vaikuttavat? Onhan se mukavaa tietysti viitata kasvihuonekaasupäästöihin, erittelemättä niitä.

Lainaus
Ihmiskunta kuitenkin samalla tuottaa aerosolipäästöillään viilentävää säteilypakotetta -1,37W/m2, joten ihmisperäiseksi nettopakotteeksi jää +2,79W/m2.

Hmm, tietokoneleikki on hauskaa toisinaan. Ihmisperäiseksi nettopakotteeksi jää summa, josta vielä lähtee kun ottaa huomioon viimeisten vuosikymmenten aikana kasvaneen OLR:n.

Lainaus
Myös pakotteiden ajallista kehitystä on mielenkiintoista tarkastella. Viestini toinen kuva on em. tutkimuksesta, ja niiden kehitys ajan funktiona näkyy siinä. Keskustelumme kannalta mielenkiintoista siinä on aerosolit, joka on siis ihmisperäinen viilentävä pakote, mutta koska tämä pakote on viimeiset vuosikymmenet itseisarvoltaan pienentynyt, sillä on lämmittävä efekti. Eli osa viimeisten vuosikymmenten lämpenemisestä tulee siitä.

Sehän se hauskaa on, että se lämpeneminen on sitten luonnollista eikä ihmisperäistä. Vai kuinka? Vai onko tämä perinteinen, ilmastonmuutos on ihmisen syytä, se johtuu siitä mitä ihminen on tehnyt, sanonut, jättänyt sanomatta tai tekemättä?

Lainaus
Ilmastotutkijat eivät siis nytkään väitä, että vain CO2-päästömme tällä hetkellä vaikuttavat lämmittävästi. Moni muukin tekijä vaikuttaa, ja vaikutukset kumoavat toisiaan. CO2-päästömme toki on tällä hetkellä voimakkaimmin lämmittävä tekijä (2,28W/m2).

Paitsi viimeisten neljän vuosikymmenen aikana tapahtunut pilvisyyden vähentyminen, on sitäkin suurempi. Hämmentävää miten se unohtui.

Lainaus
Luonnollisille tekijöille ei tässä analyysissa jää muuta efektiä kuin Auringon pieni kirkastuminen 1900-luvun alussa,josta siis tulee tuo ensimmäisen kuvion Solar 0,08 W/m2.
     

Sellaista se on kun analysoi vain ihmistä sivuuttaen luonnollisen. Laitoin viestin loppuun muistutukseksi kuvaajat, OLR:n kasvusta sekä globaalin pilvisyyden  vähentymisestä, joka vaikuttaa seuraavaan lainaukseen

Lainaus
Jos luit edellisen viestini huolella, niin kaiken sen perusteella, mitä ilmastosta tällä hetkellä tiedämme, vain tietynlainen merivirtojen muutos, Auringon säteilytehon kasvu tai planetaarisen albedon nopea muutos (sen täytyisi huonontua) voisi selittää nyt menossa olevaa lämpenemistä.

Joten kuten kuvaajassani on, globaali pilvisyyden vähentyminen viimeisten 40 vuoden ajalta selittää "nyt meneillään olevan lämpenemisen" käytännössä täysin. Tosin kuten Totti sanoi
Lainaus
Ilmastotieteessä on kuitenkin hyvin paljon näitä häiriömuuttujia jotka vaikuttavat kokonaisuuteen. Silloin ei voida noin vaan pyyhkiä pois kaikki epämukavat tekijät ja samalla väittää, että laskelmat ovat oikein.

Kaikki ilmastoon vaikuttavat muuttujathan eivät edes ole tiedossa, jolloin on todella epätieteellistä nollata pois kaikki tiedossakin olevat muuttujat ja samalla väittää tietävänsä lämpötiloja kymmenien vuosien päähän.

Joten jos unohtaa tuon pilvisyyden muutoksen, sekä kasvaneen OLR:n jota sinä aiemmin selitit sillä että lopulta sekin kasvaa, mutta et osannut nimetä sitä hetkeä, paitsi ilmastomallilla jossa hiilidioksidin pitoisuus nyt kasvaisi yks kaks nelinkertaiseksi. Mikä ei todista tästä hetkestä mitään. Sillä tällä hetkellähän sen hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen pitäisi sulkea sitä OLR:ää tänne pallolle, mutta nyt se pääsee karkuun.

On tosiaan kovin harmillista että ilmastotiede ei osaa selittää "nykyistä" lämpenemistä muuten kuin selittelemällä kasvihuonekaasuista. Mutta jos ilmastotieteen rahoitus on siitä kiinni niin silloinhan lopputulos on juuri se. Katsellaan ihmisen kasvihuonekaasupäästöjä ja lasketaan että tällainen pakote on. Ehkä on jo aika kaivaa isagogelle matematiikkaa. lainaus wuwtista. Eritoten eräältä Moncktonilta joka aiheuttaa näppylöitä monissa, ihan aiheesta, eikä tämän kirjoituksia käsitellä silloin ollenkaan, vaan sorrutaan ad hominemiin. Mutta katsotaan https://wattsupwiththat.com/2022/04/06/how-climatologists-forgot-the-sun-was-shining-your-questions-answered/

Lainaus
In 1984 James Hansen at NASA, followed by Michael Schlesinger in 1988, Lacis (again at NASA) in 2010 and 2013 and countless others, carried out the following crude calculation.

Direct warming by the naturally-occurring, noncondensing greenhouse gases up to 1850 was about 8 K. But the total natural greenhouse effect was 32 K. It was the difference between the 287 K global mean surface temperature in 1850 and the 255 K emission temperature that would prevail near the surface if there were no greenhouse gases in the air at all at the outset, simply because the Sun is shining.

The 24 K difference between the 32 K natural greenhouse effect and the 8 K reference sensitivity to preindustrial greenhouse gases was temperature feedback response.


Feedback response is an additional warming chiefly driven by more water vapor, the condensing greenhouse gas, in warmer air. It is dependent upon and proportional to the direct temperature that engendered it.

Therefore, Hansen, Schlesinger, Lacis and many, many others imagined that the system-gain factor – the ratio of final or equilibrium warming after accounting for feedback response to direct or reference warming before accounting for it – must be about 32 / 8, or 4...

The system-gain factor for 1850, derivable from the quite well-constrained data for 1850, must be – but is not – applied not only to the 8 K reference sensitivity to greenhouse gases but also to the feedback response to the 255 K emission temperature itself.

The system-gain factor in 1850 was not 32 / 8 = 4 but rather (255 + 32) / (255 + 8.) = 1.09. In that simple correction, about which the trolls have been meticulously and cravenly silent, the sheer magnitude of climatology’s error can be discerned.

Since RCS is just over 1 K, ECS is not the 4 K imagined by Hansen and still imagined today by most of the CMIP6 models: it is a harmless and net-beneficial 1.1-1.2 K. End of climate “emergency”.

If, therefore, climatologists had remembered that the Sun is shining, they would have realized that, since the 255 K emission temperature is about 30 times the 8 K reference sensitivity to preindustrial noncondensing greenhouse gases, very nearly all of the 24 K feedback response that climatology attributes to greenhouse gases – in fact, about 23.3 K of it – is in reality attributable to the fact that the Sun is shining (except in Scotland). Only 0.7 K is feedback response to the preindustrial noncondensing greenhouse gases.

Katsotaan saako Isagoge tähän jotain järkevää vastausta aikaiseksi, vai meneekö kuten tavallisesti ad hominem linjalle.
« Viimeksi muokattu: 12.05.2024, 08:19:22 kirjoittanut mannym »
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 355
  • Liked: 134276
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13419 : 11.05.2024, 21:22:01 »
Lainaus
Vain kaksi puoluetta kiristäisi EU:n ilmasto­politiikkaa nykyisestä

Tutkijaryhmän mukaan EU:n pitäisi tehdä nykyistä enemmän.
Helsingin Sanomat/STT 11.5.2024

MTV/STT: Tutkijoiden mukaan EU:n pitäisi kiristää ilmastotavoitteita – näin suomalaispuolueet näkevät asian 11.5.2024

Lainaus
PÄÄSTÖJEN kääntäminen laskusuuntaan on lähivuosina kriittistä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Siksi myös seuraavalla EU-komissiolla ja parlamentilla on globaalien päästöjen vähentämisessä tärkeä rooli.

EU (7 % päästöistä) on mitätön tekijä globaalien päästöjen vähentämisessä. Kiina päättää, milloin globaalit päästöt lähtevät laskuun.

Linkin takana YK:n ilmastopropagandaa vuodelta 2019, jonka mukaan on vain vuoteen 2030 asti aikaa tehdä radikaali muutos. Muuten joudumme helvettiin. Vuonna 2030 maailmanloppua siirretään taas myöhemmäksi, kuten aina ennenkin.

Lainaus
Samaan aikaan Brysselissä on puhuttu jopa ”ilmastoväsymyksestä” ja pohdittu, miten laitaoikeistolaisten mahdollinen vaalimenestys voi vaikuttaa ilmastopolitiikkaan.

EU:ta ilmastopolitiikassa neuvova arvovaltainen tieteellinen neuvottelukunta on kuitenkin todennut, että nyt ei pitäisi painaa jarrua. Pikemminkin EU:n pitäisi tehdä huomattavasti nykyistä enemmän, jotta se pääsee vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitteeseensa.

Miksi? Arvovaltainen tieteellinen neuvottelukunta ei esitä linkin takana olevassa Politicon artikkelissa ainuttakaan perustelua, mutta esittää tuntuvaa verotusta, jotta ihmiset asuisivat nykyistä ahtaammin, ostaisivat pienempiä autoja ja vähentäisivät lihankulutusta. Ihmisten kiusaamisen konkreettinen vaikutus ilmastonmuutokseen olisi mikroskooppisen pieni, käytännössä näkymätön.

Lainaus
STT kysyi sähköpostitse eduskuntapuolueilta, miten ne kehittäisivät EU:n ilmastopolitiikkaa tulevalla EU-kaudella ja miten ne suhtautuvat nykyisen komission ja EU-instituutioiden ilmastopolitiikkaan.

Osa puolueista pitää EU:n nykyisiäkin toimia liian kireinä. Perussuomalaiset, keskusta, Liike Nyt ja kristillisdemokraatit arvioivat, että EU:ssa on tehty viime vuosina liian kireää ilmastopolitiikkaa, jossa ei ole huomioitu riittävästi esimerkiksi kansalaisten arkea taikka yritysten tai maanviljelijöiden etuja.

Sdp, kokoomus ja Rkp katsovat, että nykyisen komission valmistelema ja EU-instituutioiden hyväksymä sääntely on ollut pääpiirteittäin kohdillaan.

Vasemmistoliitto ja vihreät taas arvioivat, että EU:n pitäisi toimia nykyistäkin kunnianhimoisemmin taistelussa ilmastonmuutosta vastaan.

Lainaus
Suomalaispuolueista vihreät haluaa aikaistaa EU:n hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2040. Puolue haluaa myös, että niin ikään fossiilisten polttoaineiden käytöstä luovutaan tähän mennessä.

Vihreiden tavoite on käytännössä yhtä mieletön kuin Elokapinan vaatima globaali tavoitevuosi 2025, kun vuosi 2050:kin vaikuttaa tällä hetkellä epätodennäköiseltä ja maksaa mielettömiä. Tavoitteen tavoittelun kustannukset olisivat tähtitieteelliset ja romuttaisivat EU-maiden talouden, mutta sehän vain vahvistaa vaatimuksen hyvesignaalia.

Lainaus
Sdp:n mielestä EU:n on pyrittävä hiilineutraaliuteen jo vuoden 2045 tienoilla.

Viivyttely tulee kalliiksi ja maksajina ovat tulevat sukupolvet. Vauraiden EU-maiden tulee kantaa vastuu ilmastotoimista ja päästövähennysten saavuttamisesta sekä luoda tähän kannustimia ja lainsäädäntöä teknisten innovaatioiden lisäksi.”

Tuokin tavoite olisi äärimmäisen epätodennäköinen toteuttaa, mutta hinta lienee kymmeniä tuhansia miljardeja euroja, jos edes riittäisi. Vaikutus globaaliin lämpenemiseen olisi ehkä tuhannesosa-asteiden luokkaa.

Absurdia väittää, että myöhempi EU-tavoitevuosi tulisi kalliiksi ja että maksajina olisivat tulevat sukupolvet, kun aikaistaminen aiheuttaisi valtavat kustannukset (velkataakkaa myöhemmille sukupolville), kun taas EU-maiden toimien vaikutusta lämpenemiseen ei voisi erottaa kohinasta.

Lainaus
Kokoomus ja Liike Nyt painottavat myös kilpailukykyä.

–  Ilmastokestävät investoinnit eivät auta vain Euroopan vihreässä siirtymässä, vaan puhtaille ratkaisuille on kysyntää globaalisti. EU:n ilmastokädenjäljen kasvattaminen on pidemmän aikavälin eurooppalaisen kilpailukyvyn kannalta tärkeää, kokoomus sanoo.

Roskaa. Euroopan maiden turhaan aikaistettuihin investointeihin pakottaminen hyödyttää Kiinaa, joka myy täyttä häkää hiilivoimalla tuotettua vihreää roinaa. Eurooppa on tässä kuviossa maksaja ja häviäjä, eikä globaalissa kokonaiskuvassa muuksi muutu. EU:n ilmastopolitiikan kiristykset vain pahentaisivat tilannetta.

Lainaus
Politiikan tutkija Johanna Vuorelma Helsingin yliopistosta sanoo STT:lle, että puolueiden kannoissa ei ole tapahtunut merkittäviä siirtymiä viime vuosien aikana, vaikka tiedot ilmastonmuutoksen aiheuttaman uhan kiireellisyydestä ovat vahvistuneet entisestään.

–  Tiedon merkittävä lisääntyminen ei ole siis vaikuttanut ilmastotoimiin kriittisesti suhtautuvien puolueiden linjaan, mikä osoittaa, että tietopohjaisen päätöksenteon ihanne on edelleen varsin hataralla pohjalla tässä kysymyksessä, Vuorelma sanoo.

Vuorelma on oikeassa siinä, että EU:n ilmastopolitiikassa ei ole kyse tietopohjaisesta päätöksenteosta. On koko ajan ollut tiedossa, että EU-maat eivät voi omilla ilmastotoimillaan vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen kuin omien päästöjensä verran eli hyvin vähän, vaikka EU:n päätöksistä puhutaan, kuin me yksin päättäisimme omilla teoillamme, mihin suuntaan ilmastonmuutos etenee globaalisti.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 475
  • Liked: 22149
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13420 : 12.05.2024, 21:52:17 »

No, oma arvaukseni on, että viimeisten 40 vuoden aikana kesällä kuumat ja kuivat jaksot ovat lisääntyneet, ja kuiva puu syttyy palamaan helpommin kuin kostea.

Asiaa on varmaankin tutkittu jonkun verran, mutta sinulle mannym on turha esitellä tutkimustuloksia, kun et usko niitä kuitenkaan.

Hyvä arvaus, joskin datan valossa se menee metsään. Ja minusta olisi varsin mukavaa jos esittelisit niitä tutkimustuloksia. Tiedäthän kuitenkin jättää pois mallinnuksella saadut "tutkimustulokset".
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 355
  • Liked: 134276
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13421 : 12.05.2024, 22:41:51 »
Lainaus
Aikamme suurin tehtävä

”AIKAMME suurin tehtävä on lähettää valo­merkkejä Marsiin”, kirjoitti Haminan kadetti­koulun opettaja, matemaatikko Edward Neovius vuonna 1875 ilmestyneessä kirjassaan.

Hivenen yllättävän näkemyksen taustalla oli tuon ajan käsitys, että Mars on Maan kaltainen planeetta, jossa on älyllistä elämää. Tähdet ja avaruus -lehdessä esitelty Neovius ajatteli, että ihmiskunta voisi oppia paljon keskusteluista vieraan älyn kanssa.

Jälkiviisaana on tietenkin helppo sanoa, että Neovius oli väärässä. Itse ajatus on looginen, mutta se perustui virheelliseen käsitykseen planeettojen ja elämän synnystä aurinkokunnassa.

Silti on pakko ihailla älyllistä rohkeutta. Neovius uskalsi valita aikansa tärkeimmän päämäärän ja luoda yksityiskohtaisen suunnitelman siitä, miten se saavutetaan.

ROHKEITA näkemyksiä voisi toivoa myös poliittisilta johtajilta. Utopioiden ja haaveiden esittämisen sijaan politiikasta tuntuu tulleen hallinnointia. Korjaillaan olemassa olevaa, mutta ei rakenneta selkeästi uutta.

Kukaan 20 viime vuoden pääministereistä ei esimerkiksi ole loistanut näkemyksellisyydellään.

[...]

Silti oman aikamme suurin tehtävä on ilmaston lämpenemisen estäminen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen: maapallon pitäminen elinkelpoisena omille lapsille. Yksikään asiantuntija ei enää kiistä riskin vakavuutta. Ja toisin kuin Neoviuksen aikana, tieteellinen tieto on nykyään paljon parempaa.

ON OUTOA, että poliittiset johtajat eivät ole saaneet maapallon pelastamisesta aikaan innostavaa visiota. Vihreässä siirtymässä voisivat yhdistyä Mandelan julistama vapautuminen uhasta ja Kennedyn visioima tekninen kehitys. Kieltäymysten kautta myydyt kasvisruokapäivät ja työmatkapyöräily eivät saa laajoja ihmisjoukkoja innostumaan, vaikka tärkeitä asioita sinänsä ovatkin.

Yhtään ilmastopääministeriä Suomessa ei ole ollut. Ilmastonmuutoksen pysäyttävä vihreä siirtymä voisi olla mahdollista myydä utopiana, joka tuottaa vaurautta kaikille.

Näkemyksellinen johtaja voisi esimerkiksi luvata, että hoidetaanpa lähes ilmaista sähköä kaikille vuoteen 2030 mennessä, pannaan ilmastonmuutos kuriin meidän osaltamme ja saadaan hyvä omatunto elää vauraudessa.

Vaan ei. Aikamme suurin tehtävä on EU:n alijäämämenettelyn välttäminen.

Kirjoittaja on HS:n kehitysjohtaja.
Helsingin Sanomat 12.5.2024

En usko tämän olevan huumoria.

Lainaus käyttäjältä: Esa Mäkinen HS
ON OUTOA, että poliittiset johtajat eivät ole saaneet maapallon pelastamisesta aikaan innostavaa visiota. Vihreässä siirtymässä voisivat yhdistyä Mandelan julistama vapautuminen uhasta ja Kennedyn visioima tekninen kehitys. Kieltäymysten kautta myydyt kasvisruokapäivät ja työmatkapyöräily eivät saa laajoja ihmisjoukkoja innostumaan, vaikka tärkeitä asioita sinänsä ovatkin.

Olisi epäuskottavaa ja suuruudenhullua visioida Suomen pääministerinä, että nyt pelastetaan maailma ilmastonmuutokselta, että heilahtaa, kun vähän suunnitellaan. Jotkut poliitikot ovat tosin väläytelleet uhoaan tälläkin saralla.

Oikeastaan ainoa ihminen koko planeetalla, jolla on uskottavuutta visioida jotain tuollaista, on Kiinan presidentti Xi. Mutta häntä ei kiinnosta, kun on liian kiire laskea länsimaiden Kiinaan lähettämiä "vihreän siirtymän" tuotteista saatuja rahoja.

Lainaus käyttäjältä: Esa Mäkinen HS
Yhtään ilmastopääministeriä Suomessa ei ole ollut. Ilmastonmuutoksen pysäyttävä vihreä siirtymä voisi olla mahdollista myydä utopiana, joka tuottaa vaurautta kaikille.

Häh? Juuri niinhän tuota jo meille Suomessa myydään. Me suomalaiset kuulemma tienaamme sitä enemmän, mitä tiukempiin ilmastotavoitteisiin sidomme itsemme ja mitä enemmän maksamme tavoitteiden saavuttamisesta. Jostain syystä muut maat eivät ole vieläkään älynneet tätä viisautta.

Tällainen kaikille vaurautta tuottava vihreä siirtymä on tosiaan utopia, pelkkä kuviteltu ihannekuva siitä, miten asioiden tulisi olla. Eli poliitikkojen unelmahöttöä. Todellisuutta taas ovat kasvisruokapäivät ja ihmisten pakottaminen ja pelottelu ei tosiaankaan tärkeisiin vaan ilmastonmuutoksen etenemisen kannalta merkityksettömiin ilmastoeleisiin.

Lainaus käyttäjältä: Esa Mäkinen HS
Näkemyksellinen johtaja voisi esimerkiksi luvata, että hoidetaanpa lähes ilmaista sähköä kaikille vuoteen 2030 mennessä, pannaan ilmastonmuutos kuriin meidän osaltamme ja saadaan hyvä omatunto elää vauraudessa.

Siis näkemyksellinen valehtelija, koska tuollainen lupaus tiedetään katteettomaksi. Tai jos johtaja itse uskoo tuollaiseen, niin vielä pahempi.

Ilmastonmuutosta ei saada Suomesta käsin kuriin, eikä sähköä muutamassa vuodessa lähes ilmaiseksi, mutta parempi omatunto ja enemmän vaurautta saataisiin ihan vain lopettamalla suomalaisten pelottelu ilmastomaailmanlopulla ja pakittamalla Suomen itse itselleen asettamista äärimmäisistä päästövähennyssitoumuksista.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

HDRisto

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 245
  • Liked: 9365
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13422 : 13.05.2024, 08:40:38 »
^^"sähköä muutamassa vuodessa lähes ilmaiseksi".
Ainoastaan siellä Utopiassa. Reaalielämässä sähkön tuotanto millä tahansa systeemillä ja jakelu on bisnestä eikä hyväntekeväisyyttä.

parpoltos

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 85
  • Liked: 59
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13423 : 13.05.2024, 11:06:53 »
Oma vahva veikkaukseni on, että siirtoverkkomonopolijärjestelmän lakkauttaminen ja sähköveron poisto johtaisivat melkoiseen sähkön hinnan pudotukseen. Energiavirasto perustelee siirtoverkkojen monopolijärjestelmää luonnollisella monopolilla eli ettei kilpailevia siirtoverkkoja kannattaisi rakentaa. No miksi sitten rajoittaa kilpailevien verkkojen rakentamista? Toinen perustelu on sähköverkkojen toimintavarmuus. En ymmärrä miten viranomaisten järjestämä monopoli tuottaisi tässä paremman tuloksen vapaan kilpailun tuottamaan nähden. Sähkövero taasen rankaisee sähkön käytöstä, oli se sitten kuinka puhtaasti tuotettua hyvänsä. Tuon voisi hyvinkin korvata haittamaksuilla, mikä kannustaisi puhtaampaan energiantuotantoon.

vastarannan kiiski

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 519
  • Liked: 852
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13424 : 13.05.2024, 11:29:00 »

No, oma arvaukseni on, että viimeisten 40 vuoden aikana kesällä kuumat ja kuivat jaksot ovat lisääntyneet, ja kuiva puu syttyy palamaan helpommin kuin kostea.

Asiaa on varmaankin tutkittu jonkun verran, mutta sinulle mannym on turha esitellä tutkimustuloksia, kun et usko niitä kuitenkaan.

Hyvä arvaus, joskin datan valossa se menee metsään. Ja minusta olisi varsin mukavaa jos esittelisit niitä tutkimustuloksia. Tiedäthän kuitenkin jättää pois mallinnuksella saadut "tutkimustulokset".

No, tästä löytyy tutkimustuloksia, myös linkit alkuperäisiin tutkimuksiin.

Varmaan jonkun verran dataa metsistä löytyy myös noista alkuperäisistä tutkimuksista.

Lainaus
A 2016 study found climate change enhanced the drying of organic matter and doubled the number of large fires between 1984 and 2015 in the western United States.
A 2021 study
supported by NOAA concluded that climate change has been the main driver of the increase in fire weather in the western United States.

Lainaus
Research shows that changes in climate create warmer, drier conditions, leading to longer and more active fire seasons. Increases in temperatures and the thirst of the atmosphere due to human--caused climate change have increased aridity of forest fuels during the fire season. These drivers were found to be responsible for over half the observed decrease in the moisture content of fuels in western U.S. forests from 1979 to 2015, and the doubling of forest fire burned area over the period 1984–2015.

https://www.noaa.gov/noaa-wildfire/wildfire-climate-connection

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 475
  • Liked: 22149
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13425 : 13.05.2024, 19:55:48 »
No, tästä löytyy tutkimustuloksia, myös linkit alkuperäisiin tutkimuksiin.

Varmaan jonkun verran dataa metsistä löytyy myös noista alkuperäisistä tutkimuksista.

No mutta katsotaan.

Lainaus
A 2016 study found climate change enhanced the drying of organic matter and doubled the number of large fires between 1984 and 2015 in the western United States.
2016 tutkielma, josta löytyy mm seuraavaa.
Lainaus
Increased forest fire activity across the western continental United States (US) in recent decades has likely been enabled by a number of factors, including the legacy of fire suppression and human settlement, natural climate variability, and human-caused climate change. We use modeled climate projections to estimate the contribution of anthropogenic climate change to observed increases in eight fuel aridity metrics and forest fire area across the western United States.

Ensimmäisenä sitten "tutkimus", joka on mallinnuksella saatu "tutkimustulos". Otetaan toinen.

Lainaus
A 2021 study[/b] supported by NOAA concluded that climate change has been the main driver of the increase in fire weather in the western United States.

Lainaus
Our observation-based estimate suggests ∼one-third of the VPD trend is attributable to natural variability of atmospheric circulation, whereas ∼two-thirds is explained by anthropogenic warming. In addition, climate models attribute ∼90% of the VPD trend to anthropogenic warming. Both estimates suggest that anthropogenic warming is the main cause for increasing fire weather and provide a likely range for the true anthropogenic contribution to the WUS trend in VPD.

Ja jälleen. Hohhoijaa. Muuten tämä on kyllä mainiota tutkimusta, jossa kosteus vähenee mutta Isagogehan juuri aiemmin linkkasi että kosteus tai vesihöyryn määrä maanpinnalla on ollut kasvussa vuosikymmeniä. Hämmentävää.

Mutta löysit sitten NOAA:n ja kaksi tutkimusta joissa mallintamalla on saatu aikaiseksi se mitä on haluttu. Haluatko yrittää uudelleen?
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

F1nka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 575
  • Liked: 4430
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13426 : 19.05.2024, 10:58:30 »
Näkemyksiä myrskyjen ja ilmastonmuutoksen yhteydestä? Alla Ilmatieteenlaitoksen sivuilta juttu pohjustamaan.

Lainaus
TEEMATIETOA
Onko myrskyilmastomme muuttunut?
18.11.2022
...

Myrsky on talvinen ilmiö
Keskileveysasteiden matalapaineet ja tuulet syntyvät tasoittamaan pohjoisten ja eteläisten alueiden, eli tropiikin ja napaseutujen, välisiä lämpötilaeroja. Tämä lämpötilaero on suurimmillaan talvella, joten myös voimakkaimmat matalapaineet ja kovimmat tuulet esiintyvät meillä Suomessa yleensä talviaikaan.

...

Myrskyisyydessä ei näy pitkän ajan muutoksia
Tutkittaessa viimeistä 40 vuoden ajanjaksoa Suomen tuulisuudessa ja myrskyjen lukumäärässä ei ole havaittavissa merkittäviä muutoksia. Jos tarkastellaan tuulen nopeuden vuosittaisia keskiarvoja ja kaikkien matalapaineiden vuosittaista lukumäärää (Kuva 1a), aikasarjoissa voidaan nähdä hieman laskusuuntaa, eli keskituulten heikkenemistä ja matalapaineiden määrän vähenemistä. Nämä laskevat trendit eivät kuitenkaan ole tilastollisesti merkitseviä.

...


Kuva 1: a) Kaikkien matalapaineiden ja b) myrskyjen vuosittainen lukumäärä Pohjois-Euroopassa vuosina 1980–2019. Harmaat palkit näyttävät matalapaineiden ja myrskyjen vuosittaisen lukumäärän, katkoviiva vuosien 1980–2019 keskiarvon ja yhtenäinen musta viiva edustaa viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa.
Ilmastonmuutoksen vaikutukset myrskyisyyteen ovat vielä epävarmoja
Ilmastonmuutos lisää ja voimistaa monia sään ääri-ilmiöitä. Usein nähty väite “sään ääri-ilmiöt lisääntyvät” on kuitenkin yleistyksenä virheellinen, sillä kaikki ääri-ilmiöt eivät suinkaan lisäänny eikä kaikkia sään ääri-ilmiöitä kannata niputtaa yhteen.

Havaintojen mukaan Suomessa myrskyt ja voimakkaimmat tuulet eivät ole lisääntyneet. Ilmastoskenaarioiden mukaan lähitulevaisuudessakaan ei ole odotettavissa suuria muutoksia myrskyisyyteen Suomessa. Ilmastonmuutoksen vaikutukset myrskyihin ja koviin tuuliin ovat kuitenkin melko epävarmoja, sillä myrskyjen synty ja voimakkuus eivät ole riippuvaisia pelkästään pinnan läheisestä lämpötilasta.

Tulevaisuudessa myrskytuhot tulevat kuitenkin todennäköisesti kasvamaan, vaikka tuuli- ja myrskyilmastomme ei suuresti muuttuisi. Ilmaston lämmetessä esimerkiksi roudan määrä vähenee, ja kun routa ei ankkuroi puiden juuria maahan, ne kaatuvat myrskyssä herkemmin. Myös matalapaineisiin liittyvä sateisuus lisääntyy ja kasvattaa tulvariskiä.

Lisää tietoa Pohjois-Euroopan ja Suomen tuulisuudesta ja myrskyistä voi lukea Terhi Laurilan väitöskirjasta ”Winds and Windstorms in Northern Europe and Finland” (linkki Helda-arkistoon).

Teksti: Terhi Laurila
Kuva: Adobe Stock

Lähdeviite:
DOI: 10.35614/ISSN-2341-6408-IK-2022-10-02
https://www.ilmastokatsaus.fi/2022/11/18/onko-myrskyilmastomme-muuttunut/

Mediassa on peloteltu myrskyjen lisääntymisellä. Kuitenkin aiemmilla lämpimemmillä ajanjaksoilla lämpötilaerot ovat eri osissa maapalloa tasaantuneet ja napa-alueiden jäät ovat vaihtuneet sademetsiksi. Myrsky vaatii lämpötilaeron muodostuakseen. Jos maailmassa on vähemmän lämpötilaeroja, olisi loogista ajatella myrskyjen vähenevän. Toisaalta kriittisesti ihmisen luomaan CO2:n ohjaaman ilmastonmuutosteoriaan suhtautuvat korostavat myrskyjen vähentyneen, mikä viittaisi lämpötilaerojen tasaantumiseen maapallon mittakaavassa, luultavammin lämpenemisen kautta  ???
Tottelematon tieto aktivismissa

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 355
  • Liked: 134276
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13427 : 19.05.2024, 11:15:56 »
Lainaus
EU:n tila on sekava, ja siksi äänestäjällä on vaikeaa

EUROPARLAMENTTI­VAALIT pidetään kesä­kuun alku­puolella, ja äänestäjällä on edessään aidosti hankala tehtävä. Miten valita ehdokas tilanteessa, jossa koko EU:n tulevaisuus on epäselvä? Miten hahmottaa, millaisia liittoumia parlamenttiin on syntymässä? Miten valita tämän keskellä yksi suomalainen ehdokas?

[...]

Kolmas epävarmuus liittyy EU:n ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan. Parlamentti on ollut pitkään pitänyt Eurooppaa maailman mittaluokassa uskottavien ilmastotavoitteiden tiellä. EU on myös vauhdittanut kansainvälisiä ilmastoneuvotteluja. Kansallismielisten populistien hallitsema parlamentti ei välttämättä halua jatkaa samaan suuntaan, vaikka Eurooppa on lämpenemässä historiallisen nopeasti.

Kirjoittaja on HS:n vastaava päätoimittaja.
Helsingin Sanomat 19.5.2024

Aika toivotonta, jos jopa Helsingin Sanomien päätoimittaja – Erja Yläjärvi on varmasti koulut käynyt ja kaikkea – oikeasti luulee, että EU:n politiikkavalinnoilla (saati europarlamentin kokoonpanolla) vaikutettaisiin havaitsemaamme Euroopan eli samalla koko maailman lämpenemiseen.

Alakoululaisenkin luulisi ymmärtävän sen verran matematiikkaa, ettei kukaan huomaa lopputuloksesta, poistetaanko tuhannen omenan kasasta yksi kolmen kuukauden (EU:n äärimmäinen ja käytännössä mahdoton vuoden 2040 hiilineutraalisuus, jota vihreät ajavat eurovaalikampanjassaan) vai viiden kuukauden (EU:n vuoden 2055 hiilineutraalisuus, jota kohti ollaan menossa) välein, kun Kiinasta vielä toimitetaan kasaan koko ajan lisää omenoita.

Sen sijaan ainakin päätoimittajatasolla pitäisi ymmärtää, että ero kustannuksissa ja kielteisissä, Eurooppaa murentavissa yhteiskunnallisissa vaikutuksissa olisi päätähuimaava, eikä tosiaankaan tällaisen hyvesignaloinnin arvoinen.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 40 355
  • Liked: 134276
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13428 : 22.05.2024, 21:13:08 »
MTV: Suurin osa euroehdokkaista pitäisi ilmastotavoitteiden lykkäämistä tuhoisana – "Tulevat sukupolvet joutuisivat maksamaan" 20.5.2024

Tulevien sukupolvien maksamisella ja ilmastotavoitteiden lykkäämisen tuhoisuudella ei tässä tarkoiteta ilmastonmuutoksen seurauksia, kuten voisi luulla, vaan saamatta jääneitä tuloja, sillä me Euroopassa tienaamme sitä enemmän, mitä tiukempaa ilmastopolitiikkaa toteutamme. Näin ainakin vihreiden Ville Niinistön mukaan.

Lainaus käyttäjältä: MTV
– Tulevat sukupolvet Suomessa ja maailmalla joutuisivat maksamaan paljon tällaisesta politiikasta jossa ei panosteta talouden ja teollisuuden kilpailukykyyn uusilla ilmastoystävällisillä investoinneilla, mitä toki perussuomalainen puolue julkilausutusti ja osin myös sen perässä nyt hallitusvastuussa taantunut kokoomus käytännössä ajavat, sanoo ehdokas Ville Niinistö (vihr.) vastauksessaan.

Eli rahaa pöytään, paljon ja nopeasti, niin tienaat moninkertaisesti sitten joskus. Tämä tilaisuus ei toistu.

Niinistön uhoa lyö korville se, että puolueen puheenjohtaja Sofia Virta perusteli eilisessä eurovaalitentissä EU:n tiukkaa ilmastopolitiikkaa esikuvana olemisella. Virran mukaan EU:n on pidettävä kiinni maailman kovimmista ilmastotavoitteista, koska muuten on vaara, että myös Yhdysvallat ja muut maat tinkivät omista tavoitteistaan. Tätä vaaraa tuskin olisi, jos valtiot tienaisivat tiukalla ilmastopolitiikalla, kuten Ville Niinistö maalailee. Sopikaa vihreissä tarinanne, sillä molemmat eivät voi olla yhtä aikaa uskottavia.

Vihreiden Virta totesi tentissä topakkana, että ei ole saanut Riikka Purralta ja ECR:ltä laajemminkin vastausta siihen, miksi PS yrittää sekä lopettaa Eurooppaan suuntautuvan maahanmuuton että jarruttaa ilmastotoimia, koska ilmastotoimilla varmistetaan, että ihmiset pysyvät kotiseuduillaan, eivätkä lähde liikkeelle. Virran mukaan kokoomuksen ja EPP:n lähtö laitaoikeiston kelkkaan ilmastokysymyksissä aiheuttaisi juuri sen, että ihmiset joutuvat lähtemään kotiseuduiltaan, mikä tekee tällaisesta politiikasta epäloogista.

Logiikka on kylläkin hukassa Virralta itseltään. Kun EU:n ilmastopolitiikan valinnoilla (esim. hiilineutraalisuustavoitteen siirtäminen muutamalla vuodella suuntaan tai toiseen) ei voi olla teoriassakaan havaittavaa vaikutusta ilmastonmuutokseen, sillä on vieläkin vähemmän vaikutusta ihmisten liikkuvuuteen, johon vaikutetaan tietysti raja- ja maahanmuuttopolitiikalla, ei ilmastopolitiikalla. Globaalien päästöjen suunnan ratkaiseva Kiina ei ole matkinut EU:n ilmastopolitiikkaa vaan etenee omaan verkkaiseen tahtiinsa vihreän siirtymän teknologiaa Eurooppaan myyden ja päästöjä kasvattaen.

Lainaus käyttäjältä: MTV
– Ilmastotavoitteista ei ole varaa pakittaa, mutta teollisuudelle tulee antaa ennustettavuutta ja mahdollisuus päästä yhdessä asetettuihin tavoitteisiin. Suomi on asettanut omaksi tavoitteekseen olla hiilineutraali jo vuonna 2035, joten kyllä koko Euroopankin on syytä pitää tiivistä muutostahtia yllä, perustelee euroehdokas Henna Virkkunen (kok.) vaalikoneessa.

Eihän teollisuus maksa näiden äärimmäisten tavoitteiden toteuttamista vaan me suomalaiset ja muut EU-maiden kansalaiset. Teollisuus vain rahastaa, eikä se ole suurimmaksi osaksi edes eurooppalainen teollisuus vaan Euroopan ulkopuolinen teollisuus kuten Kiina.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Caucasian

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 987
  • Liked: 5682
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13429 : 24.05.2024, 07:46:25 »
Ilmaston kannalta tehokkain päätös olisi lopettaa tuonti Kiinasta ja Intiasta ja muista vastaavista. Tai ainakin voimakkaasti vähentää. Mutta ei... Euroopan itsensä kurittaminen LISÄÄ päästöjä, koska kilpailukyky heikkenee suhteessa kehittyviin ja alukehittyneisiin maihin.
« Viimeksi muokattu: 24.05.2024, 07:49:25 kirjoittanut Caucasian »

Reino Rivimies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 512
  • Liked: 1736
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13430 : 25.05.2024, 07:18:06 »
Mikäköhän mahtaa olla sellainen ulkoilman lämpötila varjossa, jota ihmiset eivät enää pidempiä aikoja kestä? Esimerkiksi Intiassa on nyt ollut päivisin viikon ajan sadan miljoonan ihmisen asuttamalla alueella 45-50°C ja vain harvalla on ilmastointi.

HDRisto

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 245
  • Liked: 9365
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13431 : 25.05.2024, 16:03:41 »
Mikäköhän mahtaa olla sellainen ulkoilman lämpötila varjossa, jota ihmiset eivät enää pidempiä aikoja kestä? Esimerkiksi Intiassa on nyt ollut päivisin viikon ajan sadan miljoonan ihmisen asuttamalla alueella 45-50°C ja vain harvalla on ilmastointi.

Riippuu paljolti siitä pitääkö tehdä jotain askareita vai viettääkö päiväajan pitkällään varjossa ja duunailee sitten yöllä.
Ehkä se kuumuus vielä menettelisi mutta ilman saasteet ja muu paskaisuus.
« Viimeksi muokattu: 25.05.2024, 16:05:29 kirjoittanut HDRisto »

Reino Rivimies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 512
  • Liked: 1736
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13432 : 25.05.2024, 16:58:54 »
Mikäköhän mahtaa olla sellainen ulkoilman lämpötila varjossa, jota ihmiset eivät enää pidempiä aikoja kestä? Esimerkiksi Intiassa on nyt ollut päivisin viikon ajan sadan miljoonan ihmisen asuttamalla alueella 45-50°C ja vain harvalla on ilmastointi.

Riippuu paljolti siitä pitääkö tehdä jotain askareita vai viettääkö päiväajan pitkällään varjossa ja duunailee sitten yöllä.
Ehkä se kuumuus vielä menettelisi mutta ilman saasteet ja muu paskaisuus.
No jos vaikka päiväsajat lepäilee varjossa, jossa alvariinsa +55°C, niin jokohan alkaa vanhukset ja sairaat kuolla? Terveet sitten varmaan vasta kun selvästi yli +60°C. Nythän +50°C ei riitä tappamaan kuumuuteen tortuneita ollenkaan, koska sadasta miljoonasta vain prosentin tuhannesosa ei näytä kestävän sitä.

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 088
  • Liked: 40941
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13433 : 25.05.2024, 17:16:50 »
WUWT:ssa on juttu, miten mallien karkea resoluutio tuuppaa vääristää lämpötilaennusteet:

https://wattsupwiththat.com/2024/05/24/the-overlooked-sub-grid-air-sea-flux-in-climate-models/

Lainaus
Global Circulation Models (GCMs) have long been the primary tools for climate prediction, driving political and policy decisions. However, GCMs have consistently run hot, predicting more warming than has been observed.

A recent paper titled “The Overlooked Sub-Grid Air-Sea Flux in Climate Models” by Julius J.M. Busecke et al. exposes a significant deficiency in these models: their handling of small-scale air-sea interactions.

...

Complexities in Modeling Air-Sea Interactions

Accurately representing air-sea interactions in climate models is challenging due to their complex and variable nature. These interactions occur across a wide range of spatial and temporal scales, from short-term processes like boundary layer turbulence and hurricane formation to long-term phenomena such as the El Niño-Southern Oscillation. The representation of these processes is hampered by the resolution of the models and the inherent nonlinearity of the coupling formulae used to simulate them.

Limitations of Coarse-Resolution Models

The primary issue highlighted by Busecke et al. is the coarse resolution of most current GCMs, typically around 1° or larger. These models fail to capture small-scale structures and processes at the air-sea interface, leading to significant biases in the simulation of sea surface temperatures (SSTs) and air-sea heat fluxes. The study states:

“Coarse-resolution climate models do not resolve small-scale structures in the air-sea state, which, due to strong nonlinearities in the coupling formulae, can impact the large-scale air-sea exchange—a mechanism that has received little attention.”

https://www.researchgate.net/publication/380723812_The_Overlooked_Sub-Grid_Air-Sea_Flux_in_Climate_Models

...

The Role of High-Resolution Simulations

To address this deficiency, the researchers employed high-resolution coupled climate simulations with a resolution of 1/10°. These simulations allowed them to analyze the effects of small-scale heterogeneity on air-sea heat fluxes, revealing that such heterogeneity can significantly alter large-scale fluxes.

...

The study found that small-scale air-sea fluxes show strong spatial and temporal variability, locally reaching values up to 100 W/m². On average, these fluxes result in a global cooling effect of approximately 4 W/m², with some regions experiencing even higher values.

...

Regional Impacts

The impact of small-scale heterogeneity is not uniform across the globe. Regions with high dynamic activity, such as the western boundary currents (e.g., the Gulf Stream and the Kuroshio Current) and the Agulhas retroflection, exhibit the strongest cooling effects, with long-term averages exceeding 20 W/m². In contrast, areas near the equator and the more energetic parts of the Antarctic Circumpolar Current sometimes show warming effects due to small-scale oceanic features.

The researchers found that around 70% of daily average values for the small-scale flux enhance the large-scale flux, with over 20% of these values showing an enhancement exceeding 10% of the magnitude of the large-scale flux. In dynamically active regions, this enhancement is even more pronounced, highlighting the critical role of small-scale processes in shaping large-scale climatic patterns.

Implications for Climate Modeling

The implications of these findings are significant. The study underscores the need for GCMs to incorporate parameterizations that account for small-scale heterogeneity. The current generation of models, as used in the Coupled Model Intercomparison Project (CMIP), exhibits substantial biases that have led to inaccurate predictions and, consequently, questionable policy decisions based on these models.

Jutun mukaan nykyisten mallinnusten karkea resoluutio (1° tai noin 110 x 110 km ruudukko maan pinnalla ) tuuppaa nostaa mallien lämpötilaennusteita kun analysoidaan meri-ilma vuorovaikutusta ( lämpöenergiaa siirtyy ilmaan tai mereen).

Kymmenkertaistamalla resoluutio saadaan paremmin huomioitua paikallisia vaihteluita, jotka riippuvat mm. rannikoista ja merivirroista. Lämpöenergian siirtymät vaihtelevat paikallisesti paljon ja keskimäärin ne aiheuttaisivat 4 W/m² viilenemisen.

Olen tässä ketjussa kritisoinut mallinnusten luotettavuutta ja tämä tutkimus näyttäisi tukevan ajatustani, että ilmastotieteessä hankalia parametreja tai simulaatioita joko mitätöidään tai yksinkertaistetaan niin että tulokset muuttuvat epävarmoiksi ja kaikki mallit näyttävät eri tuloksia.
Sosialisti on mätä ydintä myöten.
 - kansanviisaus

aged

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 310
  • Liked: 1326
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13434 : 25.05.2024, 21:09:20 »
Metsät palaa koska liian kuivaa koska ilmastonmuutos. Papua-Uudessa-Guinessa oli juuri valtava maanvyörymä koska liian märkää koska ilmastonmuutos. Jossain on kuumaa, jossain kylmää koska ilmastonmuutos. Lajeja kuolee sukupuuttoon koska ilmastonmuutos. Afrikka tulee Suomeen koska ilmastonmuutos.

Kuolisipa ihmislaji nopeasti tähän ilmastonmuutokseen, niin loppuisi tuo ainainen vikinä.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 50 969
  • Liked: 94169
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13435 : 26.05.2024, 00:01:10 »
Kuolisipa ihmislaji nopeasti tähän ilmastonmuutokseen, niin loppuisi tuo ainainen vikinä.

Maapallon magneettikenttä on alkanut heikentyä kiihtyvällä tahdilla. Se tarkoittaa, että yhä vähäisemmät auringonpurkaukset aiheuttavat yhä dramaattisempia vaikutuksia maapalloon. Jos maapallon magneettikentän heikkeneminen jakuu samaa tahtia, ainainen vikinä voi loppua siihen. Kauanko siinä kestää? Hyvin vaikea ennustaa ... ja riippuu tietenkin maahan suuntautuvista auringon purkauksista.
— Monikulttuuri = Kulttuurien sota
— Maahanmuutto = Intiaanien kohtalo
— Velka maailmanhalaukseen = Jälkeläiset velkaorjksi
— Ei omaisuutta = Systeemiriippuvainen orja
— Vihreä siirtymä = Kallis luontotuho
— Hiilineutraalius = VHM:n kuristus
— Lopputulosten tasa-arvo tuhoaa lähtökohtien tasa-arvon
— Missä N, siellä R!

F1nka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 575
  • Liked: 4430
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13436 : 26.05.2024, 09:07:34 »
Kiina pitäisi poistaa kehitysmaiden listalta maailman postitusjärjestelmissä. Nyt muut maat maksavat Kiinan maailmalle lähettämät rihkamapakettien toimituskulut, koska Kiina on luokiteltu kehitysmaaksi Universal Postal Unionin päätöksissä. Huonolaatuisten ja saastuttavilla menetelmillä tuotettujen tuotteiden toimitusta ei pitäisi Suomen tai muidenkaan EU:n maiden tukea, jos luontoa halutaan säästää.
Tottelematon tieto aktivismissa

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 703
  • Liked: 65465
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13437 : 26.05.2024, 09:14:02 »
Metsät palaa koska liian kuivaa koska ilmastonmuutos. Papua-Uudessa-Guinessa oli juuri valtava maanvyörymä koska liian märkää koska ilmastonmuutos. Jossain on kuumaa, jossain kylmää koska ilmastonmuutos. Lajeja kuolee sukupuuttoon koska ilmastonmuutos. Afrikka tulee Suomeen koska ilmastonmuutos.

Kuolisipa ihmislaji nopeasti tähän ilmastonmuutokseen, niin loppuisi tuo ainainen vikinä.

No ainakin syntyvyys laskee kovaa tahtia, koska ilmastonmuutos ja tiedostavat eivät synnytä uusia hiilidioksidilähteitä.

Siinä on myös se huono puoli, että kun ei tarvitse hoitaa ja kasvattaa lapsia, voi koko aikusikänsä painaa kadulla che guevara -paidassa palestiinalippua hulmuttaen. Ja sitä me joudumme sitten katselemaan. Mieluummin katselisin lapsia vaunussa työntäviä äitiä ja isiä vaikkakin sitten niillä olisi palehuivi kaulassa.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Jaska Pankkaaja

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 696
  • Liked: 12363
  • Finlayson, Fazer ja nyt myös Firas
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13438 : 26.05.2024, 09:26:57 »
Chilen Suomessakin laajasti uutisoidut ilmastomuutokset ovat jääneet kiinni  :'(
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000010453696.html
Actio toteutettiin virkatyönä:
Syyttäjänviraston mukaan Francisco Pinto Chilen metsähallinnosta (Conaf), jonka tehtävä on ehkäistä metsäpaloja, oli juonen takana ja vapaapalokuntalainen Francisco Ignacio Mondaca toteutti sen.
Those who make peaceful revolution impossible, make violent revolution inevitable. J.F Kennedy

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 50 969
  • Liked: 94169
  • Emeritus mediaöyhöttäjä
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #13439 : 26.05.2024, 11:34:17 »
Kiina pitäisi poistaa kehitysmaiden listalta maailman postitusjärjestelmissä. Nyt muut maat maksavat Kiinan maailmalle lähettämät rihkamapakettien toimituskulut, koska Kiina on luokiteltu kehitysmaaksi Universal Postal Unionin päätöksissä. Huonolaatuisten ja saastuttavilla menetelmillä tuotettujen tuotteiden toimitusta ei pitäisi Suomen tai muidenkaan EU:n maiden tukea, jos luontoa halutaan säästää.
Jeps. Ja ensimmäinen satsi on lähes ilmainen. Tästä hieno kevättakki 2.08€ lähetyskuluineen! Kunhan asennat puhelimeesi temu-sovelluksen.
« Viimeksi muokattu: 26.05.2024, 11:35:57 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
— Monikulttuuri = Kulttuurien sota
— Maahanmuutto = Intiaanien kohtalo
— Velka maailmanhalaukseen = Jälkeläiset velkaorjksi
— Ei omaisuutta = Systeemiriippuvainen orja
— Vihreä siirtymä = Kallis luontotuho
— Hiilineutraalius = VHM:n kuristus
— Lopputulosten tasa-arvo tuhoaa lähtökohtien tasa-arvon
— Missä N, siellä R!