Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 765955 kertaa)

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 483
  • Liked: 52085
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #5610 : 04.12.2018, 05:28:12 »
Kommentti: Onko edes rakkaus suojassa ilmastonmuutokselta?
https://www.hs.fi/blogi/ilmastokirjeenvaihtaja/art-2000005920235.html
...
Onko siis mitään asiaa, johon sää tai ilmasto ei vaikuttaisi?

Lainaus käyttäjältä: HS
HS ON PÄÄTTÄNYT nimetä erillisen ilmastokirjeenvaihtajan juuri siksi, että ilmastonmuutos vaikuttaa rytinällä meidän kaikkien elämään. Ilmaston muuttuminen epävakaammaksi vaikuttaa sekä Suomen kansalliseen politiikkaan että kansainväliseen politiikkaan. Se vaikuttaa talouteen: markkinoihin, kuluttamiseen, yrityksiin, eläkesijoituksiin… Se vaikuttaa ihmisten päivittäiseen elämään ja arkeen. Mitä syömme, miten liikumme, missä ja miten asumme, ihmisten terveyteen.

Haastan ilmastokirjeenvaihtaja Elosen perustelemaan, miksi ilmastonmuutoksen voisi olettaa vaikuttavan suomalaisten elämään enemmän kuin maahanmuuton. Siis itse ilmastonmuutoksen, ei ilmastonmuutospolitiikan, joka nykymenolla varmasti vaikuttaa ja paljon.

Lainaus käyttäjältä: HS
Elonen ennustaa, että ilmastoasiat nousevat esiin Suomen eduskuntavaaleissa huhtikuussa. Puolueet esittelevät omia ilmasto-ohjelmiaan ja äänestäjät odottavat paitsi linjauksia myös tekoja.

Koska Suomi tekee ilmastopolitiikkaa osana Euroopan unionia, myös kevään europarlamenttivaalit tulevat olemaan tulevaisuuden kannalta tärkeät.

”HS pitää huolen, että myös toukokuun EU-vaalien alla käydään kunnollista ilmastokeskustelua”, Elonen lupaa.

Edelleen haastan Elosen perustelemaan, miksi suomalaisten kannattaisi keskustella vaaleissa nimenomaan ilmastopolitiikasta eikä maahanmuuttopolitiikasta, jos tavoitteena on ongelmien mahdollisimman nopea ja tehokas ennaltaehkäiseminen, olivat ne sitten taloudellisia tai yhteiskunnallisia.

Lainaus käyttäjältä: HS
SINÄ hetkenä tulevaisuus ikään kuin siirtyi lähemmäksi.

Näin kuvailee Piia Elonen lokakuun alkupuolen päivää, jolloin Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) julkaisi hälyttävän raporttinsa maapallon lämpenemisestä.

Jonkinlaisen tasaisena jurnuttavan taustahuolen sijaan ilmastonmuutos ponnahti suoraan tehtävälistojen ykköspaikalle.

En ole nähnyt missään yhteenvetoa siitä, miten elämä Suomessa muuttuu IPCC:n raportin skenaarioiden mukaan. Siitä voisi aloittaa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Jepulis

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 2 848
  • Liked: 5839
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #5611 : 04.12.2018, 12:16:42 »
...
Lainaus käyttäjältä: HS 27.11.2018
Päätavoite on, että Suomi on hiilinegatiivinen jo vuonna 2030 eli leikkaa päästöjään huomattavasti nopeammin kuin tähän asti on kaavailtu.

Muutama vuosi sinne tai tänne voi tuntua pieneltä, mutta näin lyhyellä aikavälillä erot kustannuksissa, vaadituissa investoinnissa ja teknologiavalintoihin sitoutumisessa ovat mullistavia. Juuri siksi keskustelu pidetään harmittoman oloisesti asteissa, prosenteissa ja vuosiluvuissa, jotta häivytetään näkyvistä, miten mielettömiä nuo helposti heitetyt vaatimukset olisivat taloudellisilta ja yhteiskunnallisilta seurauksiltaan.

Ranskan polttoaineprotestit ovat erittäin hyvä väläys miten "onnistuu" kun massoille syötetään ns. tarvittavat isot toimet. Ranskassa veroa korotettiin senttejä. Jos puhutaan laajamittaisesta köyhemmän väen autoilun lopettamisesta polttomoottorikielloin, niillä ei ole mitään mahdollisuuksia.

Toki Ranskassa on nyt kyse vähän muustakin kuin polttoaineen hinnasta mutta merkillepantavaa on kuitenkin, että ensimmäinen josta Ranskan hallitus perääntyy on polttoainevero. Siellä missä kansa on kuin ruutitynnyri, ei hallinto voi heittää kipinää yhtään enempää kuin Kalifornian kuiviin puihin - tai hallinto vaihtuu. Sama fossiilisen vähentäminen siellä, missä rajoitus oikeasti jotain merkitsisi kuten Puolassa, lienee vielä mahdottomampaa.

Suomalaisten rahat ovat täysin väärässä paikassa jos ne uhrataan sähköautoihin. Silloin ei saada edes kosmeettisia vaikutuksia.

Jälleen kerran hakeutuu Mika Anttosen johtopäätelmiin. Anttonen ehdottaa toimiksi valtavia metsitysprojekteja ja voin kuvitella, että on päätynyt ajatukseen miettimällä juuri muuntapaisen toimen mahdottomuutta.

Lainaus käyttäjältä: Mika Anttonen, (IS 21.10.2017)
Norjaa pidetään usein esimerkillisenä maana, koska se tukee avokätisesti sähköautojen ostamista. Sähköautojen liki räjähdysmäisestä yleistymistä huolimatta Norjan öljynkulutus ei ole taittunut. Se jatkaa kasvuaan.

Niinpä. Koko kirjoitus: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005412230.html

Oma johtopäätös on, että jos hiilipäästöä pitää vähentää tai hiiltä sitoa, ainoa oikeasti toimiva tie on toimet, jotka tapahtuu massoja pääosin 'häiritsemättä'. Muu voi toimia vain niin rajoitetuilla alueilla, että se ei merkitse mitään.
« Viimeksi muokattu: 04.12.2018, 12:18:17 kirjoittanut Jepulis »
Vihapuhe on parempi kuin lässytetty valhe.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 29 306
  • Liked: 29281
  • Toivo parasta, varaudu pahimpaan.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #5612 : 04.12.2018, 12:50:06 »
Lainaus käyttäjältä: HS
HS ON PÄÄTTÄNYT nimetä erillisen ilmastokirjeenvaihtajan juuri siksi, että ilmastonmuutos vaikuttaa rytinällä meidän kaikkien elämään.

Suomen hallituksen ajama väestönvaihto vaikuttaa:
- Suomen kansalliseen politiikkaan.
- Suomen kansainväliseen politiikkaan.
- Talouteen: markkinoihin, kuluttamiseen, yrityksiin, eläkesijoituksiin…
- Ihmisten päivittäiseen elämään ja arkeen. Mitä syömme, miten liikumme, missä ja miten asumme, ihmisten terveyteen.
« Viimeksi muokattu: 04.12.2018, 12:52:23 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
Euroopan parlamentin … "strategia" on ollut kutsua maailma kylään. Se on 3. maailmansodan jälkeen nopein tapa tuhota … koko Eurooppa.
- Jäsen Roope

Ketään ei saa laittaa takaisin, eikä kenenkään tuloa estää ja tulijoille on annettava samat edut kuin maan kansalaisille - Merkelin politiikka pähkinänkuoressa.
- Akez

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 483
  • Liked: 52085
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #5613 : 06.12.2018, 22:18:49 »
Kehittyneissä maissa on syötävä vähemmän lihaa, jotta kehitysmaissa voidaan tehdä miljardeja lapsia, joita ei kyetä ruokkimaan.

Lainaus
Raportti: Lihansyöntiä vähennettävä rajusti, jotta kaikille riittää ruokaa maapallolla

Kehittyneissä maissa on vähennettävä rajusti naudan- ja lampaanlihan syöntiä, jos ruuantuotanto halutaan turvata kaikille maapallon asukkaille tulevaisuudessa. Näin on laskenut World Resources Institute -järjestö tuoreessa raportissaan.

Raportin mukaan maailmassa tarvitaan väestönkasvun vuoksi noin puolet enemmän ruokaa kuin nyt vuoteen 2050 mennessä.

Jos ruokatottumukset ja tuotantomenetelmät jatkuvat nykyisellään, johtavat ne metsien hupenemiseen ja voimakkaaseen ilmaston lämpenemiseen vuoteen 2050 mennessä, raportti varoittaa.

YK on arvioinut, että maailman väkiluku kasvaa lähes 10 miljardiin asukkaaseen vuoteen 2050 mennessä.

Järjestö julkaisi raportin YK:n ilmastokokouksessa Puolassa. Asiantuntijat ovat kertoneet jo aiemmin, että lihansyönnin vähentäminen on välttämätöntä ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi.

Naudanlihan kulutusta leikattava 40 prosenttia, hävikkiruoka kuriin

Raportti suosittelee, että kaksi miljardia ihmistä rikkaissa maissa supistaisi naudan- ja lampaanlihan kulutustaan 40 prosenttia.

[...]

Tarvetta ruuantuotannon lisäämiselle ei voitaisi raportin mukaan ratkaista maatalouspinta-alaa kasvattamalla. Riskinä olisi, että metsäalueet tällöin vähenisivät, mikä edelleen vaikuttaisi ilmaston lämpenemiseen.
Yle 5.12.2018
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Methodios

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 11
  • Liked: 78
  • Pahoinvointiyhteiskunnan nettomaksaja
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #5614 : 06.12.2018, 23:27:25 »
Ilmastonmuutos on ollut vuonna 2018 se trendikäs uusi musta mm. tiedostaville, suvaitseville ja kaikille Hyville Ihmisille. Siitä on helppo lässyttää jotain, eikä faktoissa juuri tarvitse pysyä. Harvaa uskaltaa julkisesti vastaankaan väittää. Todellista totuutta tuskin edes tietää kukaan, koska asia on äärimmäisen monimutkainen ja tieto on rajallista. Silti mm. useat isot yritykset ovat touhussa täysillä mukana, koska he eivät halua menettää kuluttajien euroja tai saada päälleen some-kansan kiukkua. Kuten täälläkin on todettu, mm Li Anderson (vas) on jo julistanut seuraavat vaalit ilmastovaaleiksi.

Suomalaisille Hyville Ihmisille voi olla yllätys, että globaalisti asia ei herätä kaikkialla yhtä suuria intohimoja. Osin jopa niissä maissa, missä asiasta pitäisi ehkä isossa kuvassa keskustella, ei keskustelua juuri ole. Mutta eipä se ehkä lopulta Hyvää Ihmistä edes haittaa. Hän syö kerran viikossa lounaalla kasvisruokavaihtoehdon, ostaa yhden kierrätyspuuvillapaidan ja päivittää kerran kuussa jotain kivaa polkupyöräilystä Facebookiin sekä potee hieman huonoa omaatuntoa kaukolennoistaan. Häntä ei kuitenkaan toki haittaa se fakta, ettei suomalaisten kulutusvalinnoilla ole käytännössä juuri mitään vaikutusta globaaleihin CO2 päästöihin.

Toisinaan olen miettinyt, että innokkaimmissa ilmastohuutelijoissa ja vuoden 2015 matujen massainvaasion raivokkaissa puolustajissa on jotain samaa. Osin kyseessä on varmasti samat tyypit. Molemmissa Suomi kurjistaa itseään, koska jokin velvollisuus ja "kansainväliset sopimukset* ohjaavat meitä siihen. Mutta mediasta on voinut huomata, että varsinainen mocutus on osoittanut jo laantumisen merkkejä. Osa aiemmista mocuttajista ei varmaan oikein enää kehtaa mocuttaa, mutta ilmastosta voi meuhkata senkin edestä. Tällä ehkä jopa koetetaan peitellä aiempia hölmöyksiä.

Mutta mitenköhän nyt, kun katsoo matujen edesottamusten nousua entistäkin röyhkeämmälle tasolle joulukuun 2018 alussa, onko vielä mahdollista 2019 vaalien muuttuvan "maahanmuuttovaaleiksi"?

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 880
  • Liked: 5826
  • Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #5615 : 07.12.2018, 00:42:56 »
Tuohan oli varsin hieno raportti tuo Maailman resurssi instituutin läpyskä. Se oikeasti kiteytetään hyvin jo esittelytekstissä.
Lainaus
By 2050, nearly 10 billion people will live on the planet. Can we produce enough food sustainably? The synthesis report of the World Resources Report: Creating a Sustainable Food Future shows that it is possible – but there is no silver bullet. This report offers a five-course menu of solutions to ensure we can feed everyone without increasing emissions, fueling deforestation or exacerbating poverty. Intensive research and modeling examining the nexus of the food system, economic development, and the environment show why each of the 22 items on the menu is important and quantifies how far each solution can get us.

WRI produced the report in partnership with the World Bank, UN Environment, UN Development Programme, and the French agricultural research agencies CIRAD and INR

Eli lähtökohta on että kuinka ruokitaan 10 miljardia ihmistä, ilman että aiheutetaan enempää päästöjä, vähennetään metsiä tai aiheutetaan köyhyyttä. Lyhykäisyydessään ruokalajit joita tarjolla on kuuluvat seuraavasti.

Lainaus
13 Course 1: Reduce Growth in Demand for
Food and Other Agricultural Products

21 Course 2: Increase Food Production
Without Expanding Agricultural Land

31 Course 3: Protect and Restore Natural
Ecosystems and Limit Agricultural LandShifting

39 Course 4: Increase Fish Supply

43 Course 5: Reduce Greenhouse Gas
Emissions from Agricultural Production

55 The Complete Menu: Creating a
Sustainable Food Future

Varsin suurella älyllä varustettu vaihtoehto ruokalaji 1. Vähennetään ruoan ja muiden maataloustuotteiden kysynnän kasvua. Kasvava väestö tarvitsee enemmän ravintoa, keskiluokkaistuvat väestöryhmät syövät enemmän, joten tuota, syödään vähemmän jatkossa per perse, kyl se siitä.

Sitten kuitenkin, lisätään ruoan tuotantoa, lisäämättä maatalousmaan kokoa. Näen että tämä kohta on ristiriidassa ensimmäisen kanssa. Jos kysynnän kasvua on vähennettävä, eli vähennettävä kysyntää, samalla kuitenkin lisäten tuotantoa, niin se on vähän kummallista? No kun katselee noita tahoja tämän läpyskän taustavoimissa, niin yllätyshän tämä ei ole.

Kolmas, suojellaan ja palautetaan luonnollisia ekosysteemejä ja rajataan maatalouden maanmuutoksia. Tämä onnistuisi helposti, se vain että moni maajussi on pohtiessaan järkyttävän suuria kasvihuoneita törmännyt ongelmaan. Ei anneta rakentaa. No enkä se tulevaisuudessa sallitaan, jolloin voidaan rummuttaa sitä ratkaisuna, mikä oli käytännössä aiemmin kiellettyä.

Neljäs, lisätään kalojen bulkkia, tai lisätään kaloja. Tätä Norjalaiset ovat kassilohineen tehneet jo onnistuneesti, tosin nekin kokevat vastustusta jo ympäristö immeisten osalta.

Viides, vähennetään maatalouden kasvihuonepäästöjä.

Kyllä läpyskä on ihan sitä itseään, missään kohtaa ei edes esitetä sitä parasta ratkaisua, eli annetaan markkinoiden ratkaista ongelma, kuten edellisen vihreän vallankumouksen kanssa kävi. Ei, kyse on nyt poliittisesta ongelmasta ja se ratkaistaan poliittisin keinoin.

Vaikka se olisi kuinka typerää tahansa ja vaikka siinä taas ammutaan tykillä rahaa taivaalle, eikä saavuteta lopputulosta mitä haluttiin. Kun sitten markkinat sen toteuttavat, niin kunnia kyllä otetaan.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

mökkihöperö

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 170
  • Liked: 209
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #5616 : 10.12.2018, 19:49:46 »
Vihreät tahot ovat usein puhuneet siitä että talouskasvu maailmassa pitäisi saada loppumaan koska resurssit eivät riitä kaikille

Minusta tämmöinen on vaarallista ja vastuutonta puhetta. Kuinka nälänhädät ja köyhyys saadaan maailmassa laskuun ilman talouskasvua? Onko olemassa jotain konkreettista näyttöä siitä että talouskasvusta olisi jotain haittaa ihmiskunnalle? Lainaan lempisivustoani Wikipediaa artikkelista "köyhyys":

Lainaus
Maailmanpankin arvion mukaan vuonna 2015 äärimmäisessä köyhyydessä eli 702 miljoonaa ihmistä, kun vuonna 1990 luku oli 1750 miljoonaa.[7] Prosentteina luvut olivat 37,1 % ja 9,6 %. Vuonna 2015 köyhyys oli ensimmäistä kertaa ikinä alle 10 %.[8]

Näin YK:n tavoite puolittaa äärimmäinen köyhyys vuosina 1990 - 2015 toteutui etuajassa. Vuonna 1990 ihmisistä 43 % eli alle 1,25 dollarilla päivässä, vuonna 2008 enää 22 %, ja lasku jatkui. Vuonna 1981 osuus oli 52 %. Ensimmäistä kertaa sekä äärimmäisen köyhien väestöosuus että heidän lukumääränsä vähenivät kaikilla kuudella alueella (vuodesta 2005). Saharan eteläpuolisessa Afrikassa äärimmäinen köyhyys koski ensi kerran alle puolta kansasta (47 % vuonna 2008). Itä-Aasiassa alle 1,25 dollarilla päivässä eli 77 % vuonna 1981 ja 14 % vuonna 2008. Luvuissa on korjattu inflaatio ja ostovoima.[9][10]

Ihmisten elintaso ja hyvinvointi on siis talouskasvun mukana kasvanut aina tähän päivään asti eikä ole havaittavissa että kehitys pysähtyisi. Maapalloon syntyvän ihmisen elinajanodote on korkeampi kuin koskaan ( jo yli 70!) Ja tämä on tietysti lähes yksinomaan talouskasvun ansiota

Usein esitetään että maapallossa on liikaa ihmisiä maapallon kantokykyyn nähden. Mutta ei tämäkään ihmisten elämässä mitenkään näy, eikä Wikipedian mukaan ole totta. Artikkelista "väestönkasvu":

Lainaus
Esimerkiksi väestöguru Paul Ehrlich väitti, että globaalit nälänhädät tappaisivat miljardeja 1970- ja 1980-luvuilla, mutta aliravittujen määrä romahtikin.[13] Alarmismi on synnyttänyt myös vaatimuksia yksilönvapauden rajoittamisesta.[12] Ehrlich vaati väestönkasvun rajoittamista pakkokeinoin.[12]. Myös Pentti Linkola on vaatinut syntyvyyden rajoittamista[14] ja kannattanut väkivaltaista väestön vähentämistä.[15]

Vielä vuonna 1962 asiantuntijat kiistelivät YK:ssa siitä, pystytäänkö ikinä tuottamaan ruokaa 3 miljardille ihmiselle (silloinen väkiluku). Puolet maailman väestöstä näki tuolloin nälkää. [16]

Jo pelkän 1960-luvun teknologian avulla maapallo elättäisi Harvardin yliopiston Roger Revellen mukaan 40 miljardia ihmistä, Colin Clarkin mukaan 157 miljardia. Michael Lindin mukaan teknologian kehitys on monesti tehnyt virheellisiksi esitetyt arviot maapallon kantokyvystä. Nälänhädät ovat tyypillisesti johtuneet omavaraisuuteen pyrkivästä politiikasta.[17]

Täten pidänkin ilmastonmuutos ajattelua lähinnä maailmanloppua julistavana uskontona