Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 1049831 kertaa)

Nikolas Ojala

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 611
  • Liked: 7327
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8580 : 07.10.2019, 23:12:54 »

Vety on uusi kysymys. Vedestä se vety noihin prosesseihin otetaan. Vetyä saat vedestä esim. elektrolyysillä tai kun on riittävän kuumat olosuhteet.


Ok, nythän olemme samalla kartalla. Mitä ilmeisimmin ei tunneta sellaista katalyyttistä reaktiota, jossa nykyisin käytettävissä olevalla prosessilämmöllä voitaisiin tuottaa suoraan hiilidioksidista ja vedestä metanolia.

Kaksoisfluidireaktorin (DFR) normaali toimintalämpötila olisi noin +1000 °C ja korkean lämpötilan ansiosta saataisiin sähkön tuoton terminen hyötysuhde hyväksi, ja lisäksi myös korkean lämpötilan elektrolyysin hyötysuhde saataisiin hyväksi. Ikään kuin näissä ei olisi kylliksi etuja, DFR on myös nopea hyötöreaktori, joka kykenee hyödyntämään energiantuotannossa köyhää uraania 238U ja hävittämään korkea-aktiivista ydinjätettä.
Totuus ei ole vihapuhetta. Se on totuus.

Luettavaa:

Ajatolloh

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 301
  • Liked: 567
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8581 : 07.10.2019, 23:33:57 »
Ok, nythän olemme samalla kartalla. Mitä ilmeisimmin ei tunneta sellaista katalyyttistä reaktiota, jossa nykyisin käytettävissä olevalla prosessilämmöllä voitaisiin tuottaa suoraan hiilidioksidista ja vedestä metanolia.

No ihan suoraa reittiä ei ole, mutta ilmeisesti on olemassa varsin tehokas reitti muuntamalla CO2 ensin häkäkaasuksi ja pilkkomalla vesi katalyytin avulla vesikaasuksi.

Sen jälkeen onkin käytössä tunnettu vesikaasu-reaktio-reitti metanolin valmistamiseksi.

Labra-asteella tuo ainakin näyttää onnistuneen. Suuren skaalan tuotanto antaa odottaa itseään vielä. https://phys.org/news/2017-08-bar-water-splitting-co2-splitting-techniques.html

Herbert

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 950
  • Liked: 2413
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8582 : 08.10.2019, 00:10:18 »
Koneen säätiön rahoittamaa 7.10.2019 julkistettua Bios-tutkimusyksikön "Ekologista jälleenrakennusta":

Lainaus
BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan ja kehittää kansalaisten ja päättäjien ennakointikykyä. Tutkimusyksikkö on myös osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa WISE-konsortiota, joka kehittää asiantuntijatietoon perustuvaa päätöksentekoa viheliäisten murrosten aikakaudella.

Lainaus
Elämme fossiilitalouden raunioissa. On rakennettava uudelleen asumisen, liikkumisen, ruoan ja energiantuotannon infrastruktuuri ja käytännöt, jotta pääsemme eroon fossiilisten polttoaineiden massiivisesta käytöstä. Tarvittava yhteiskunnan muutos on verrattavissa toisen maailmansodan jälkeiseen jälleenrakennukseen, jossa rakennettiin paitsi uusi fyysinen infrastruktuuri myös hyvinvointivaltion instituutiot. Julkisvallalla on keskeinen rooli kollektiivisen vision luojana sekä toiminnan koordinoijana ja rahoittajana.

Ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristökriisien hallittu kohtaaminen vaatii yhteiskunnilta nopeita ja mittavia toimenpiteitä. On käsillä historiallinen murros: lähimenneisyyteen perustuvat oletukset yhteiskuntien kehityksestä ja muutostekijöistä eivät sellaisenaan päde.

BIOS-tutkimusyksikön näkemys on, että yhteiskuntien tulee seuraavien vuosien aikana – alkaen nyt ja vuoteen 2050 mennessä – toteuttaa ekologinen jälleenrakennus. Tällä sivustolla kerromme, mitä se tarkoittaa etenkin Suomen osalta.

Ensimmäisessä osiossa kuvaamme ongelman – tarvittavan yhteiskunnallisen muutoksen lähtökohdat. Jäsennämme, minkälaiseen luonnon ja yhteiskunnan vuorovaikutukseen muutos perustuu. Kuvaamme myös tällä hetkellä vallitsevan ratkaisuhorisontin: minkälaisin tiedollisin ja taidollisin edellytyksin suomalainen yhteiskunta on kohtaamassa ympäristökriisit.

Jälkimmäisessä osiossa tarjoamme ratkaisun – tarkennamme, mitä tarkoitamme ekologisella jälleenrakennuksella. Tarkoituksena on luoda yhteiskunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon paremmat edellytykset ympäristökriisien hallitulle kohtaamiselle. Halutessasi voit myös siirtyä suoraan jälkimmäiseen osioon.
...
Ilmastonmuutos, muut ympäristökriisit ja luonnonvarojen ylikulutus uhkaavat yhteiskuntien perustuksia. Pitkään jatkuneesta nopeasta teknologisesta kehityksestä huolimatta olemme riippuvaisia ympäristöstämme. Yksilöiden ja yhteiskuntien hyvinvointi pohjautuu hyvinvoiviin luonnonjärjestelmiin. Reagoiminen yksittäisiin oireisiin ei riitä, vaan tarvitaan kokonaisnäkemys aikamme ongelmien syistä ja keinoista vastata niihin.
...
Yhteiskunnan koko aineenvaihdunta on uudistettava, jotta päästöt ja luonnonvarojen käyttö saadaan laskettua kestävälle tasolle. Tämä on valtava urakka, joka on saatava käyntiin aivan lähivuosien aikana. Tarvitaan mittavia investointeja infrastruktuurin uudistamiseksi, runsaasti työtä, tottumusten muutosta ja ennen kaikkea monien eri alojen ponnistusten suuntaamista niin, että kokonaisvaikutuksena päästöt ja luonnonvarojen käyttö todella laskevat.

Historiallisesti mittakaavaltaan vastaavia muutoksia on toteutettu lähinnä yhteiskunnan vakavissa poikkeustiloissa kuten sota-aikoina. Ilmastotoimia käsittelevässä tutkimuskirjallisuudessa ja laajemmassa julkisuudessa onkin esitetty siirtymistä sotatalouteen tai vastaavankaltaiseen talouden resurssien mobilisaatioon, jotta ilmastonmuutoksen haasteeseen voidaan vastata. Sotamobilisaatio on kuitenkin hankala vertauskohta, koska siihen liittyy myös poikkeusolojen komentotalous ja demokraattisen päätöksenteon ainakin osittainen ja väliaikainen ohittaminen.

Koko bumaska:

https://eko.bios.fi
  • Hard times create strong men.
  • Strong men create good times.
  • Good times create weak men.
  • Weak men create hard times.
   - Stefan Molyneux

Nikolas Ojala

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 611
  • Liked: 7327
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8583 : 08.10.2019, 00:44:30 »

No ihan suoraa reittiä ei ole, mutta ilmeisesti on olemassa varsin tehokas reitti muuntamalla CO2 ensin häkäkaasuksi ja pilkkomalla vesi katalyytin avulla vesikaasuksi.

Sen jälkeen onkin käytössä tunnettu vesikaasu-reaktio-reitti metanolin valmistamiseksi.

Labra-asteella tuo ainakin näyttää onnistuneen. Suuren skaalan tuotanto antaa odottaa itseään vielä. https://phys.org/news/2017-08-bar-water-splitting-co2-splitting-techniques.html


Josko ymmärsin raportista oikein, että prosessiin syötetään myös metaania, joka sieppaa hiilidioksidin hajotuksessa vapautuvan hapen, jotta happi ei aiheuttaisi harmeja. Jos metaani on tuossa pakollinen lisä, se on hieman häiritsevä tekijä, kun fossiilisista yritetään päästä eroon. Muuten prosessin lämpötila olisi varsin sopiva kaksoisfluidireaktorille.

Lainaus

We report iron-containing mixed-oxide nanocomposites as highly effective redox materials for thermochemical CO2 splitting and methane partial oxidation in a cyclic redox scheme, where methane was introduced as an oxygen “sink” to promote the reduction of the redox materials followed by reoxidation through CO2 splitting. Up to 96% syngas selectivity in the methane partial oxidation step and close to complete conversion of CO2 to CO in the CO2 -splitting step were achieved at 900° to 980°C with good redox stability. The productivity and production rate of CO in the CO2 -splitting step were about seven times higher than those in state-of-the-art solar-thermal CO2 -splitting processes, which are carried out at significantly higher temperatures. The proposed approach can potentially be applied for acetic acid synthesis with up to 84% reduction in CO2 emission when compared to state-of-the-art processes.

http://advances.sciencemag.org/content/3/8/e1701184
Totuus ei ole vihapuhetta. Se on totuus.

Luettavaa:

Nikolas Ojala

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 611
  • Liked: 7327
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8584 : 08.10.2019, 02:59:21 »

Tuossa latauspisteasiassa kannattaa opposition olla valppaana. Hallitus aikoo aiheuttaa kohtuuttomia lisäkustannuksia tavallisille kerrostaloasujille. Varakkaat sähköautoilijat ovat tästä varmaankin hyvillään.


Tuosta vähän juttua:

Lainaus

Sähköautoilua koskevan lakiluonnoksen mukaan kaikkiin uusiin tai laajasti korjattaviin asuinrakennuksiin, joissa on yli 4 pysäköintipaikkaa, täytyy tehdä jokaiselle paikalle sähköautojen latausvalmius vuodesta 2021 lähtien. Vaatimus koskisi myös asuinrakennusten pysäköintitaloja.

Rakennuksen omistajan tulisi järjestää asukkaalle mahdollisuus latauspisteeseen, mikäli asukas hankkii käyttöönsä sähköauton.

Ei-asuinkäytössä oleviin, uusiin tai laajasti korjattaviin rakennuksiin pitäisi asentaa latausvalmius vähintään puoleen pysäköintipaikoista, jos pysäköintipaikkoja on yli 10. Jos pysäköintipaikkoja on yli 20, tulisi latausvalmius asentaa vähintään puoleen pysäköintipaikoista ja latauspiste vähintään 10 prosenttiin paikoista.

Vuoteen 2025 mennessä kaikkiin muussa kuin asuinkäytössä oleviin rakennuksiin, joissa on yli 20 pysäköintipaikkaa, täytyisi asentaa sähköautojen latauspiste vähintään 10 prosenttiin pysäköintipaikoista.

Kaikkien latauspisteiden tulisi olla joko normaali- tai suuritehoisia.

Ympäristöministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön lakiluonnos on lausuntokierroksella.

• Laatikainen, Tuula: Pakottava lakiluonnos: Sähköautojen latauspiste järjestettävä tarvitsijalle - tuloksena 170 000 latauspistettä vuonna 2030. Tekniikka & Talous, 2019-10-07.

Pienituloiset kerrostaloasunnoissa asuvat työmatkapyöräilijät ja bussimatkustajat varmaankin asuntojensa vuokria maksaessaan muistavat hallitusta tästä mahdollisuudesta tukea varakkaita sähköautoilijoita.

Mietin tuota hallituksen latauspistehullutusta vähän pitemmälle. Sen lisäksi että kaikkia kohtuuttomuuksia tulee jatkossakin pontevasti vastustaa, latauksen järjestelyjä voisi tarkastella vähän tekniseltä kannaltakin.

Latauspisteiden rakentaminen ei kosketa pelkästään talojen pysäköintipaikoille vedettäviä uusia kaapeleita ja sulaketauluja, vaan myös talojen sähköverkkoliittymiä voidaan joutua uudistamaan. Eikä siinä vielä kaikki, vaan sähköautojen lukumäärän kasvaessa koko sähköverkkoa ja sähköntuotannon kapasiteettia täytyy lisätä. Sähköautojen lataaminen aiheuttaa uusia verkkosähkön kulutushuippuja, kun sähköautoilijat joutuvat joissain tapauksissa pikalataamaan  autojaan.

Ehkä on olemassa sähköverkon ja voimaloiden kannalta lempeämpikin vaihtoehto. Taloihin voitaisiin laittaa sähkövarastot, jotka kuormittavat verkkoa hyvin tasaisesti ja antavat sähköautoille lataussähköä tarvittaessa hyvinkin suurella teholla. Nämä paikallaan seisovat akut eivät olisi mitään litiumakkuja vaan huomattavasti halvempia nikkeli-rauta-akkuja. Näiden kapasiteetti olisi mitoitettu niin suureksi että yleensä ne ladattaisiin vain puolilleen, koska silloin niiden hyötysuhde on hyvä. Suurten akkupakettien latauslaitteet voisivat myös aktiivisesti parantaa verkkosähkön laatua korjaamalla tehokerrointa ja säätämällä latausta verkon jännitteenvaihtelujen mukaan. Latauspisteessä olisi akkuja ehkä noin kymmenen tonnia yhtä sähköautoa kohti.
Totuus ei ole vihapuhetta. Se on totuus.

Luettavaa:

ämpee

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 320
  • Liked: 14495
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8585 : 08.10.2019, 08:35:07 »
Latauspisteiden rakentaminen ei kosketa pelkästään talojen pysäköintipaikoille vedettäviä uusia kaapeleita ja sulaketauluja, vaan myös talojen sähköverkkoliittymiä voidaan joutua uudistamaan. Eikä siinä vielä kaikki, vaan sähköautojen lukumäärän kasvaessa koko sähköverkkoa ja sähköntuotannon kapasiteettia täytyy lisätä. Sähköautojen lataaminen aiheuttaa uusia verkkosähkön kulutushuippuja, kun sähköautoilijat joutuvat joissain tapauksissa pikalataamaan  autojaan.

Pelkät latauspisteet jo maksavat paljon, ja jos niitä todellakin aiotaan vielä käyttää niin sehän vasta sitten maksaakin.
Mikäli autoilun energiankäytöstä aiotaan merkittävä osa siirtää sähköverkosta otettavaksi energiaksi, tarkoittaa se todellakin sitä, että koko sähköverkko tuotannosta lähtien on rakennettava vastaamaan sitä energiantarpeen lisäystä joka autoilusta johtuu.
Käytännössä tuo tarkoittaisi uutta sähköverkkoa entisen rinnalle, alkaen muutamasta ydinvoimalasta.

Lainaus käyttäjältä: Nikolas Ojala
Ehkä on olemassa sähköverkon ja voimaloiden kannalta lempeämpikin vaihtoehto. Taloihin voitaisiin laittaa sähkövarastot, jotka kuormittavat verkkoa hyvin tasaisesti ja antavat sähköautoille lataussähköä tarvittaessa hyvinkin suurella teholla. Nämä paikallaan seisovat akut eivät olisi mitään litiumakkuja vaan huomattavasti halvempia nikkeli-rauta-akkuja. Näiden kapasiteetti olisi mitoitettu niin suureksi että yleensä ne ladattaisiin vain puolilleen, koska silloin niiden hyötysuhde on hyvä. Suurten akkupakettien latauslaitteet voisivat myös aktiivisesti parantaa verkkosähkön laatua korjaamalla tehokerrointa ja säätämällä latausta verkon jännitteenvaihtelujen mukaan. Latauspisteessä olisi akkuja ehkä noin kymmenen tonnia yhtä sähköautoa kohti.

Huumorillako heitit ??
"Akkuja ehkä noin kymmenen tonnia yhtä sähköautoa kohti" on pelkästään fyysisesti melkoinen säilytysongelma.
Taloyhtiö jossa olisi 10 sähköautoa varastoisi tuon mukaan 100 tonnia akkuja.
Paljon muutakin mielenkiintoista sisältyy noihin akkupaketteihin, häviöitä, kulumista, ja muuta mukavaa.

Metaanin tekeminen hiilidioksidista varmasti on mukavaa puuhaa, mutta millään mittarilla se ei ole taloudellisesti kannattavaa sillä puuhastellessa kuluu huomattavasti enemmän kuin mitä edes onnistutaan tallettamaan, ja kun kulutus itsessään on aika huonoa hyötysuhteeltaan niin menestystarinaa ei ole luvassa.
Fossiilisten energianlähteiden alkaessa käymään kalliimmiksi on eräs tuntemamme elämäntapa tulossa kriisiin, ja kriisi olisi sitä helpompi mitä vähemmän olisi ihmisiä.
Ylenpalttinen lisääntyminen pitäisi aivan ensimmäisenä saada jotenkin hallintaan, ja siinä sitä olisi ilmastonmuutoksen torjunnan tilalle tehtävä jossa ihmisen pitäisi kesyttää vain oma luontonsa, ja taitaa sekin olla ylivoimaista.
« Viimeksi muokattu: 08.10.2019, 08:36:58 kirjoittanut ämpee »
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Ajatolloh

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 301
  • Liked: 567
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8586 : 08.10.2019, 09:30:28 »

No ihan suoraa reittiä ei ole, mutta ilmeisesti on olemassa varsin tehokas reitti muuntamalla CO2 ensin häkäkaasuksi ja pilkkomalla vesi katalyytin avulla vesikaasuksi.

Sen jälkeen onkin käytössä tunnettu vesikaasu-reaktio-reitti metanolin valmistamiseksi.

Labra-asteella tuo ainakin näyttää onnistuneen. Suuren skaalan tuotanto antaa odottaa itseään vielä. https://phys.org/news/2017-08-bar-water-splitting-co2-splitting-techniques.html


Josko ymmärsin raportista oikein, että prosessiin syötetään myös metaania, joka sieppaa hiilidioksidin hajotuksessa vapautuvan hapen, jotta happi ei aiheuttaisi harmeja. Jos metaani on tuossa pakollinen lisä, se on hieman häiritsevä tekijä, kun fossiilisista yritetään päästä eroon. Muuten prosessin lämpötila olisi varsin sopiva kaksoisfluidireaktorille.

Lainaus

We report iron-containing mixed-oxide nanocomposites as highly effective redox materials for thermochemical CO2 splitting and methane partial oxidation in a cyclic redox scheme, where methane was introduced as an oxygen “sink” to promote the reduction of the redox materials followed by reoxidation through CO2 splitting. Up to 96% syngas selectivity in the methane partial oxidation step and close to complete conversion of CO2 to CO in the CO2 -splitting step were achieved at 900° to 980°C with good redox stability. The productivity and production rate of CO in the CO2 -splitting step were about seven times higher than those in state-of-the-art solar-thermal CO2 -splitting processes, which are carried out at significantly higher temperatures. The proposed approach can potentially be applied for acetic acid synthesis with up to 84% reduction in CO2 emission when compared to state-of-the-art processes.

http://advances.sciencemag.org/content/3/8/e1701184

Missä on sanottu, että se metaani on fossiiliperäistä?

Faidros.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 24 899
  • Liked: 17916
  • Blues for Allah
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8587 : 08.10.2019, 10:25:36 »
Maakaasu on lähes kokonaan metaania, mutta kyllähän sitä syntyy myös piereskelemällä.

Tänään voiskin syödä hernerokkaa...
Kun yksi ihminen kärsii harhasta, sitä sanotaan hulluudeksi. Kun monta ihmistä kärsii harhasta, sitä sanotaan uskonnoksi. -Robert M Pirsig-
Millainen luonne 2000-luvun mekaanikolla pitäisi olla,jotta hän sietäisi koneiden päälle kasattuja elektronisen hevonpaskan kerrostumia.
-Matthew B.Crawford-

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 21 173
  • Liked: 33173
  • Roiskaisuja & paskeita
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8588 : 08.10.2019, 11:09:48 »
Maakaasu on lähes kokonaan metaania, mutta kyllähän sitä syntyy myös piereskelemällä.

Tänään voiskin syödä hernerokkaa...

Joo, mutta pitoisuus voipi olla vähäinen.

Lainaus
Koostumus ja aiheuttajat

Tutkimusten mukaan ihminen vapauttaa keskimäärin 0,5–2 litraa kaasua vuorokaudessa lynkkysuolensa välityksellä[1]. Keskimääräinen kertapäästö vaihtelee 35–90 millilitran välillä. Koostumus vaihtelee suuresti, mutta 99 % kaasusta koostuu hiilidioksidista (5,1–29 %), vedystä (0,06–47 %), typestä (23–80 %), hapesta (0,1–2,3 %) ja metaanista (0–26 %)[2]. Nämä yleiset kaasut ovat myös suhteellisen hajuttomia. Kaasua niellään syödessä tai juodessa, minkä lisäksi niitä vapautuu ruuansulatusprosessissa[1].

Suolikaasuun hajun tuova aines muodostaa noin prosentin pierun yhteydessä vapautuvan kaasun kokonaistilavuudesta. Haju muodostuu ihmisen sisällä olevan bakteeritoiminnan tuloksena. Kyseisiä bakteereja ovat muun muassa E. coli, Klebsiella- sekä Clostridium-sukuiset bakteerit. Bakteerit majailevat enimmäkseen varsinaisessa paksusuolessa, jossa ne alkavat kuluttaa sulamatonta ruokaa ja tuottavat siten omia päästöaineitaan, kaasua. Nämä kaasut koostuvat tyypillisesti rikkiä sisältävistä molekyyleistä kuten dimetyylisulfidista ja metyylimerkaptaanista.[1]

Vetykaasu, metaani ja hiilidioksidi syntyvät pieruihin pääasiassa myös paksusuolen bakteeritoiminan tuloksena. Noin kolmanneksella aikuisväestöstä bakteerikanta tuottaa metaania, kahdella kolmanneksella ei. Syytä tähän ei tiedetä. Hiilidioksidia syntyy kahdella tavalla: suurin osa syntyy, kun vetykarbonaatti neutralisoi ruuansulatuskaasuja, mutta pieniä määriä syntyy myös anaerobisessa käymisprosessissa suolistossa. Typpi joutuu suolikaasuihin luultavimmin sekä niellyn ilman välityksellä että verenkierrosta. Hapen määrä peräsuoleen ehtivässä kaasussa jää pieneksi, koska paksusuolen bakteeritoiminta kuluttaa siitä valtaosan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieru

Ajattelija2008

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 444
  • Liked: 8912
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8589 : 08.10.2019, 11:25:32 »
Selvitin netistä sitä, palaako ihmisen suolikaasu sytytettynä vai onko se urbaanilegenda. Palavia kaasuja ovat vety ja metaani. Metaania on vain osalla ihmisistä. Lisäksi on pieni määrä rikkivetyä ja monenlaisia orgaanisia molekyylejä.

Haju tulee pääasiassa rikkivedystä.

Nettihaku paljasti, että kyllä kaasu palaa. Koska palavaa kaasua voi hyvin olla desilitra, niin se vastaa jopa tupakansytyttimen liekkiä, joten pakaroihin saattaa tulla palovammoja. Älkää siis kokeilko tätä kotona.

Happea kaasussa on vain vähän, joten palovammat tuskin pääsevät suolen sisälle.

Nikolas Ojala

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 611
  • Liked: 7327
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8590 : 08.10.2019, 11:41:18 »

Missä on sanottu, että se metaani on fossiiliperäistä?


Ei sitä ehkä kukaan erikseen sanonut juuri tässä yhteydessä, mutta lähes kaikki maailman metaani on maakaasusta peräisin.

Jos ei-fossiilista metaania olisi jostain saatavilla runsaasti ja halvalla, sehän ratkaisisi hiilineutraalin metanolin valmistuksen pulman kertaheitolla. Nimittäin lähes kaikki maailman metanoli tuotetaan nykyään maakaasusta, siis metaanista.
Totuus ei ole vihapuhetta. Se on totuus.

Luettavaa:

newspeak

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 725
  • Liked: 5761
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8591 : 08.10.2019, 11:51:28 »
Missä on sanottu, että se metaani on fossiiliperäistä?

Olisikohan Antti Rinteen kaasutoimintaiseksi modattu peltoauto innoittanut hiljattain kansalaiskeskustelua metaanista?
"Onko paavi kristitty?" "Ei."

RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 625
  • Liked: 6791
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8592 : 08.10.2019, 12:29:02 »
Ok, nythän olemme samalla kartalla. Mitä ilmeisimmin ei tunneta sellaista katalyyttistä reaktiota, jossa nykyisin käytettävissä olevalla prosessilämmöllä voitaisiin tuottaa suoraan hiilidioksidista ja vedestä metanolia.

Siis hiilidoksidista ja vedestä metanolia ja happea, niin kuin tuossa yhdesä viestissä aiemmin kirjoitettiin? Turha alkaa miettimään katalyyttejä, reaktion tasapaino (johon katalyytit eivät vaikuta) on niin radikaalisti siellä lähtöaineiden puolella, oli lämpötila mikä tahansa, ettei se etene minnekään.

Sen verran epämääräistä nettikirjoittelu tapaa aina olla, että on hankala olla varma mitä ihmiset ovat tarkalleen tarkoittaneet, mutta jos joku kuvittelee lämpöä vaativan reaktion tarkoittavan sitä, että olisi mahdollista kehittää prosessi, joka imee jostakin lämpöä ja muuttaa suoraan tämän lämpöenergian kemialliseen muotoon käytökelpoiseksi polttoaineeksi, niin ei onnistu (termodynamiikan 2. pääsääntö). Kuuman ja kylmän välisellä lämpövirralla voidaan sitten tehdä kaikenlaista, niin kuin on pyöritetty höyrykoneita ja vastaavia muutama sata vuotta.
« Viimeksi muokattu: 08.10.2019, 13:16:28 kirjoittanut RP »
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 31 336
  • Liked: 21155
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8593 : 08.10.2019, 12:56:49 »
Selvitin netistä sitä, palaako ihmisen suolikaasu sytytettynä vai onko se urbaanilegenda. Palavia kaasuja ovat vety ja metaani. Metaania on vain osalla ihmisistä. Lisäksi on pieni määrä rikkivetyä ja monenlaisia orgaanisia molekyylejä.

Haju tulee pääasiassa rikkivedystä.

Nettihaku paljasti, että kyllä kaasu palaa. Koska palavaa kaasua voi hyvin olla desilitra, niin se vastaa jopa tupakansytyttimen liekkiä, joten pakaroihin saattaa tulla palovammoja. Älkää siis kokeilko tätä kotona.

Happea kaasussa on vain vähän, joten palovammat tuskin pääsevät suolen sisälle.

Me selvitimme tämän kokeellisesti jo alta kymmenvuotiaina 1970-luvulla, paloi silloinkin.

Ajattelija2008

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 444
  • Liked: 8912
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8594 : 08.10.2019, 15:43:25 »
Me selvitimme tämän kokeellisesti jo alta kymmenvuotiaina 1970-luvulla, paloi silloinkin.

Tuliko palovammoja? Luin, että Japanissa jossain leikkauksessa kipinä sytytti kaasun, ja se vuorostaan leikkausängyn verhon. Meinasi tulla suuronnettomuus.

Ajatolloh

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 301
  • Liked: 567
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8595 : 08.10.2019, 15:53:09 »
Maakaasu on lähes kokonaan metaania, mutta kyllähän sitä syntyy myös piereskelemällä.

Tänään voiskin syödä hernerokkaa...

Joo, mutta pitoisuus voipi olla vähäinen.

Lainaus
Koostumus ja aiheuttajat

Tutkimusten mukaan ihminen vapauttaa keskimäärin 0,5–2 litraa kaasua vuorokaudessa lynkkysuolensa välityksellä[1]. Keskimääräinen kertapäästö vaihtelee 35–90 millilitran välillä. Koostumus vaihtelee suuresti, mutta 99 % kaasusta koostuu hiilidioksidista (5,1–29 %), vedystä (0,06–47 %), typestä (23–80 %), hapesta (0,1–2,3 %) ja metaanista (0–26 %)[2]. Nämä yleiset kaasut ovat myös suhteellisen hajuttomia. Kaasua niellään syödessä tai juodessa, minkä lisäksi niitä vapautuu ruuansulatusprosessissa[1].

Suolikaasuun hajun tuova aines muodostaa noin prosentin pierun yhteydessä vapautuvan kaasun kokonaistilavuudesta. Haju muodostuu ihmisen sisällä olevan bakteeritoiminnan tuloksena. Kyseisiä bakteereja ovat muun muassa E. coli, Klebsiella- sekä Clostridium-sukuiset bakteerit. Bakteerit majailevat enimmäkseen varsinaisessa paksusuolessa, jossa ne alkavat kuluttaa sulamatonta ruokaa ja tuottavat siten omia päästöaineitaan, kaasua. Nämä kaasut koostuvat tyypillisesti rikkiä sisältävistä molekyyleistä kuten dimetyylisulfidista ja metyylimerkaptaanista.[1]

Vetykaasu, metaani ja hiilidioksidi syntyvät pieruihin pääasiassa myös paksusuolen bakteeritoiminan tuloksena. Noin kolmanneksella aikuisväestöstä bakteerikanta tuottaa metaania, kahdella kolmanneksella ei. Syytä tähän ei tiedetä. Hiilidioksidia syntyy kahdella tavalla: suurin osa syntyy, kun vetykarbonaatti neutralisoi ruuansulatuskaasuja, mutta pieniä määriä syntyy myös anaerobisessa käymisprosessissa suolistossa. Typpi joutuu suolikaasuihin luultavimmin sekä niellyn ilman välityksellä että verenkierrosta. Hapen määrä peräsuoleen ehtivässä kaasussa jää pieneksi, koska paksusuolen bakteeritoiminta kuluttaa siitä valtaosan.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Pieru

Tässähän viisastuu, kiitos. Siis on olemassa ihmisiä, jotka eivät päästele metaania (=kasvihuonekaasu)?

Eikö siis ole mitä suurin ympäristöteko vaatia terminoitavaksi tuo 33% ihmiskanta, joka tuottaa metaania? (Samalla pienenisi ihmispopulaatio ja sen kuormitus pallolle muutenkin)

lurkkeri

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 167
  • Liked: 183
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8596 : 08.10.2019, 17:33:00 »
Varmaan kaikki tämän ketjun seuraajat lukevat myös WUWT:ia, mutta muistutukseksi:
https://wattsupwiththat.com/2019/10/06/understanding-the-climate-movement-part-3-follow-the-money/

Kertoo ilmastohysterian rahavirroista, esim. sen että uusiutuvien energialähteiden bisnes on maailmanlaajuisesti yli biljoonan (1000.000.000.000,-) arvoinen. Samoin erilaisten ilmasto- ja ympäristöasioiden kanssa puuhailevien "kansalaisjärjestöjen" yhteenlasketut budjetit ovat sadoissa miljoonissa (laitoin tästä myös Soros-ketjuun viestin, https://www.influencewatch.org/non-profit/open-society-foundations/).

ämpee

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 320
  • Liked: 14495
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8597 : 08.10.2019, 17:54:40 »

Missä on sanottu, että se metaani on fossiiliperäistä?


Ei sitä ehkä kukaan erikseen sanonut juuri tässä yhteydessä, mutta lähes kaikki maailman metaani on maakaasusta peräisin.

Samasta lähteestä siis kuten jokseenkin kaikki kaupallinen hiilidioksidikin.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 31 336
  • Liked: 21155
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8598 : 08.10.2019, 22:44:32 »
Me selvitimme tämän kokeellisesti jo alta kymmenvuotiaina 1970-luvulla, paloi silloinkin.

Tuliko palovammoja? Luin, että Japanissa jossain leikkauksessa kipinä sytytti kaasun, ja se vuorostaan leikkausängyn verhon. Meinasi tulla suuronnettomuus.

Ei tullut palovammoja.
Parhaan ystävättäreni isoveli oli testihenkilömme.
« Viimeksi muokattu: 08.10.2019, 22:46:40 kirjoittanut Emo »

Ajatolloh

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 301
  • Liked: 567
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8599 : 08.10.2019, 22:49:51 »

Missä on sanottu, että se metaani on fossiiliperäistä?


Ei sitä ehkä kukaan erikseen sanonut juuri tässä yhteydessä, mutta lähes kaikki maailman metaani on maakaasusta peräisin.

Jos ei-fossiilista metaania olisi jostain saatavilla runsaasti ja halvalla, sehän ratkaisisi hiilineutraalin metanolin valmistuksen pulman kertaheitolla. Nimittäin lähes kaikki maailman metanoli tuotetaan nykyään maakaasusta, siis metaanista.

No niinhän se tehdään tuossakin prosessissa. Metaanista se metanoli tehdään, se vain ei ole fossiilista metaania.

Nikolas Ojala

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 611
  • Liked: 7327
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8600 : 09.10.2019, 00:53:47 »

Huumorillako heitit ??


Ei se varsinaisesti mikään vitsi ollut, mutta pikaisessa yksinkertaisessa laskelmassa on vielä korjailtavaa.


"Akkuja ehkä noin kymmenen tonnia yhtä sähköautoa kohti" on pelkästään fyysisesti melkoinen säilytysongelma.


Akkutyyppi   Energiatiheys   Energiatiheys   Kustannus   Käyttöikä
   ( Wh / kg )   ( Wh / L )   ( USD / kWh )   ( vuosia )
Nikkeli-rauta   25   125   186   50
Litium-ioni (NCA)   220   600       
Lyijy-happo   40   75   59   
https://en.wikipedia.org/wiki/Comparison_of_commercial_battery_types

Ainakin jonkin vuosimallin Tesla model S sähköautossa on ollut 85 kWh akku.
https://en.wikipedia.org/wiki/Tesla_Model_S#Battery

Oletetaan että NiFe-akun tulee olla nimelliskapasiteetiltaan noin tuplat sähköauton akkuun verrattuna, sen vuoksi että juuri tämäntyyppisen akun lataus-purku-syklin hyötysuhde on parhaimmillaan, kun akussa on vajaa varaus. Tässä oletetaan myös, että tyhjäksi kulutettu sähköauton akku pitää saada täyteen latauspaikan akusta.

2 × 85 kWh = 170 kWh

170000 Wh / ( 25 Wh / kg ) = 6800 kg

170000 Wh / ( 125 Wh / L ) = 1360 L

170 kWh × 186 USD / kWh = 31620 USD

Tässä herää kysymys: Minkälaisen käytön mukaan latauspisteen akku pitäisi mitoittaa? Edellinen laskelma on tehty sellaista tilannetta ajatellen, että sähköauto saapuu latauspaikalle akku käytännöllisesti katsoen tyhjänä, samaan aikaan sattuu useita tunteja kestävä sähköverkon katkos, ja sähköauton akku pitäisi saada pian täyteen pelkästään latauspisteen akun varausta hyödyntämällä.

Edellisessä tarkastelussa ei huomioitu seuraavia asioita:
  • Vaikka sähköautoa voi ladata latauspisteen akusta, lataus verkosta on lisäksi käytettävissä.

  • Sähköautoja ladataan todennäköisesti myös muualla kuin kodin latauspisteessä.

  • Normaaliajossa sähköauton akkua ei kuluteta tyhjäksi koska keskimäärin ajomatkat ovat lyhyitä.

  • Kerrostalossa on useita latauspisteitä, ja kaikkien autojen samanaikainen lataus on epätavallista.

  • Latauspisteen akkujen lataus-purkaus-hyötysuhde tulee ottaa huomioon mitoituksen laskelmissa.

  • Kun NiFe-akkujen tuotantomäärät kasvavat, hinta laskee ja tuotekehitys parantaa ominaisuuksia.
« Viimeksi muokattu: 09.10.2019, 15:18:49 kirjoittanut Nikolas Ojala »
Totuus ei ole vihapuhetta. Se on totuus.

Luettavaa:

Ajatolloh

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 301
  • Liked: 567
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8601 : 09.10.2019, 21:21:54 »
Ei noita Edisonin aikuisia NiFe-akkuja kukaan halua eikä niitä tulla tekemään.

Harrastelija-hössöttäjien hössötyksiä netissä nuo edison-akun ihailut.

Todellisuudessa Litiumakut jyräävät. Siellä ne volyymit on = halpa hinta.

Lisäksi Litium-akkujen ikä tulee kasvamaan. Labratasolla on jo tekniikoita, joilla Lion-akun kapasiteetti voidaan regeneroida ja elinikä kasvaa helposti lähelle noita NiFe-mönttejä.

Muuten, sähköauto on melko iso energiavarasto (=pyörillä liikkuva akkupaketti). Jos niin halutaan.

kivimies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 136
  • Liked: 4956
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8602 : 09.10.2019, 21:28:14 »
OT: Litiumioniakun kehittäjät (John Goodenough, Stanley Wittingham, Akira Yoshiro) saivat juuri Kemian Nobelin.

https://yle.fi/uutiset/3-11011725 (9.10.2019)

Lainaus
Kemian Nobel-palkinto litium-ioniakkujen kehittäjille – sinäkin hyödynnät arjessasi heidän työtään

Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia on myöntänyt kemian tämänvuotisen Nobel-palkinnon litium-ioniakkujen kehittäjille. Palkitut ovat John Goodenough, Stanley Whittingham ja Akira Yoshino.

Litium-ioni- eli li-ionakut ovat kevyitä, uudelleenladattavia ja tehokkaita akkuja, joita käytetään nykyään niin puhelimissa ja tietokoneissa kuin sähköisissä kulkuneuvoissa.

Näiden akkujen tulo markkinoille vuonna 1991 loi pohjan langattomalle, fossiilisista polttoaineista riippumattomalle yhteiskunnalle, ja ihmiskunta on hyötynyt niistä suuresti, Nobel-raati kiittää.  [...]

Nikolas Ojala

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 611
  • Liked: 7327
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8603 : 09.10.2019, 23:03:53 »

Ei noita Edisonin aikuisia NiFe-akkuja kukaan halua eikä niitä tulla tekemään.


Ajattele kustannuksia pitkällä aikavälillä. NiFe-akuissa on halvat raaka-aineet, ne kestävät paljon paremmin aikaa kuin mitkään muut, eikä muita huonompi energiatiheyskään ei ole mikään pulma, kun ne akut pysyvät paikoillaan. Litium ja muut hieman eksoottisemmat akkujen raaka-aineet tarvitaan kannettaviin härveleihin ja ajoneuvoihin. Ei niitä parane tuhlata paikoillaan seisoviin sähkövarastoihin.

Taitaisinko tätä itse paremmin sanoa:
Lainaus

What we have learned has opened up our minds to explore possibilities for this design long life design cell. It would sure seem that any site that has a requirement for a long life battery that will tolerate abusive conditions would consider the total life costs of these type cells and see which works out to be the most cost effective.

• DeMar, Peter J.: Nickel-Iron (PDF) Battery Research and Testing, Inc. Oswego, New York, 2011.


Muuten, sähköauto on melko iso energiavarasto (=pyörillä liikkuva akkupaketti). Jos niin halutaan.


Niin, siellä sähköautossahan ne litiumakut syystäkin ovat. Niillä kun on se erityinen ominaisuus, jota paikallaan seisovissa akuissa ei lainkaan tarvita.
Totuus ei ole vihapuhetta. Se on totuus.

Luettavaa:

Lasse

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 432
  • Liked: 7077
  • Burn
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8604 : 10.10.2019, 17:23:02 »

Kaksoisfluidireaktorin (DFR) normaali toimintalämpötila olisi noin +1000 °C ja korkean lämpötilan ansiosta saataisiin sähkön tuoton terminen hyötysuhde hyväksi, ja lisäksi myös korkean lämpötilan elektrolyysin hyötysuhde saataisiin hyväksi. Ikään kuin näissä ei olisi kylliksi etuja, DFR on myös nopea hyötöreaktori, joka kykenee hyödyntämään energiantuotannossa köyhää uraania 238U ja hävittämään korkea-aktiivista ydinjätettä.

Jep, DFR on myös oma suosikkini. Sen manifestoituminen tuntuu vain vaativan ihmettä. Tai ainakin järjen palaamista valtaan Saksassa...

Ehkä nopeammin toteutettavissa olisi kloorisuolakiertoon perustuva Elysium:

Fast-Spectrum Molten-Salt Reactor - Elysium Industries - Ed Pheil @ TEAC8
https://www.youtube.com/watch?v=pqVt8cxx-44
Lainaus
http://ElysiumIndustries.com/ Ed Pheil argues for the fast-spectrum Molten-Salt Reactor designed by Elysium Industries. It offers fuel flexibility and efficient consumption of fissile and fertile fuels.

While not boasting the highest operating temperature of proposed MSR, Elysium's reactor [MCSFR] will be built utilizing existing code-qualified materials, and will have serviceable components. Elysium's reactor design is focused on technical readiness. This reduces cost and time for development and testing.

Elysium tuottaa noin 600 -asteista suolaa, joten reaktorityyppi ei sovi suoraan veden rikkomiseen, mutta atomiraketti-insinööri on pohtinut aihetta:

John Bucknell - Nuclear Plant Economics & Synthetic Fuel Cogeneration @ TEAC8
https://www.youtube.com/watch?v=Q1Fi3BnwL94
Lainaus
Enhanced High Temperature Nuclear Plant Economics through Maximal Capacity Utilization. Cogeneration of Electrical Power and Synthetic Fuel with Fully Flexible Product Selection.

Presented at TEAC8 ( Thorium Energy Alliance Conference #8 ) on 2017-08-21 ( August 21st, 2017 ). http://ThoriumEnergyAlliance.com/

John R. Bucknell graduated from Cleveland State University in 1995 with a bachelor’s in mechanical engineering and the University of Michigan in 1999 with a master’s in systems engineering. 

Bucknell has led advanced engineering teams at Chrysler and General Motors for three production high performance engine families. Was Senior Propulsion Engineer for the Raptor full-flow staged combustion methalox rocket at Space Exploration Technologies then Senior Propulsion Scientist for Divergent3D developing vehicle technologies.

Published technical work includes economic carbon-neutral synthetic fuel processes and high performance air-breathing nuclear rockets, high efficiency/low operational cost internal combustion engines and 10 patents.
NOVUS ORDO HOMMARUM

"Jos on aikuinen ja ottaa 15-vuotiaalta elämänohjeita, pitää mennä myös itseensä."
--Suvi Auvinen

ämpee

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 320
  • Liked: 14495
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8605 : 10.10.2019, 19:56:56 »

Ei noita Edisonin aikuisia NiFe-akkuja kukaan halua eikä niitä tulla tekemään.


Ajattele kustannuksia pitkällä aikavälillä.

Mitä ilmeisimmin juuri ne seikat laittavat ajattelemaan.

Lainaus käyttäjältä: Nikolas Ojala
NiFe-akuissa on halvat raaka-aineet,...

Ja myrkyttömät, mutta rakenteessa taisi jotain olla sellaista, että niitä sanotaan kuitenkin kalliiksi.

Lainaus käyttäjältä: Nikolas Ojala
...ne kestävät paljon paremmin aikaa kuin mitkään muut,...

Tämä on kieltämättä totta, ne kestävät vuodesta toiseen ainakin säilyttämistä, ja niiden rakenne kestää vuodesta toiseen kaikenlaisen parantelun yrittämisen koska niistä ei tullut menestystarinaa, eikä sellaista ole näköpiirissäkään.

Lainaus käyttäjältä: Nikolas Ojala
...eikä muita huonompi energiatiheyskään ei ole mikään pulma, kun ne akut pysyvät paikoillaan.

Ehkä eräs suurimpia pulmia tuossa akussa on ollut sen varauksen nopea hupeneminen itsestään.
Jostain olin myös näkevinäni, että sen varauksen saaminen käyttöön olisi hidasta.
Toisaalta jossain väitettiin, että sen voisi ladata nopeasti, ja toisaalla taas väitettiin juuri päinvastaista.

Mikä hyvänsä sitten oli se ongelmakokonaisuus mikä tähän akkutyyppiin liittyy, se riitti pudottamaan sen kilpailusta jopa nikkeli-kadmium akkuja vastaan, jotka nekin ovat yleisessä akkukilpailussa heikoilla.
https://www.motiva.fi/ratkaisut/kestava_liikenne_ja_liikkuminen/nain_liikut_viisaasti/valitse_auto_viisaasti/ajoneuvotekniikka/akut
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Nikolas Ojala

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 611
  • Liked: 7327
  • Tiellä Rhodesiasta Zimbabween
    • Kirjoitelmia
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8606 : 10.10.2019, 20:11:53 »
Tuossa edellä esitin latauspaikkakohtaisia sähkövarastoja, jotka loiventaisivat sähköverkon kuormitushuippuja.

Vaikka latauspisteiden hyväksi tehtäisiinkin suuria uhrauksia, epäilen ettei sähköautojen yleistymisestä tule niin ripeää kuin fanaatikot haaveilevat. Oleellinen syy on edelleenkin akkutekniikan nykyinen kehitystaso ja hidas edistyminen.

Lainaus

The laws of physics and chemistry limit the theoretical energy density of Li/ion batteries to around 2 MJ/kg, or 4 times their current energy density. But we are still far from knowing how to bring the actual density of these batteries further towards their theoretical maximum.

Replacing lithium (or other currently used materials such as cobalt) with other materials is being considered, but lithium is already one of the lightest elements in the periodic table: the tests carried out often result in heavier batteries. Other researchers have developed theoretical concepts using other principles, such as zinc, silicon, or so-called “solid” electrolytes based on polymer gels, or super-capacitors. Here again, the theoretical density could be around 5 MJ/kg, but in practice, the first versions, if they are ever produced, will be around 1MJ/kg, roughly double the current Li/ion.

• Benard, Vincent: The ban on the combustion engine for 2040, a very bad law (Part II). European Scientist, 2019-06-28.

Liitän tähän vielä graafin lainaamastani jutusta. Siitä ilmenee, että 1995–2005 välillä litiumioniakun energiatiheys kasvoi noin 97 Wh/kg. Aika hyvin siis. Mutta 2005–2015 välillä kasvua olikin vain noin 46 Wh/kg eli derivaatta laskeutui alle puoleen verrattuna sitä edeltäneestä 10 vuoden jaksosta. Vaikka joitain kohokohtia epäilemättä tuleekin, oletan että akkujen kehityksen derivaatta edelleen laskee.

Akkutekniikan haasteita riittänee vielä pitkälle tulevaisuuteen.
Totuus ei ole vihapuhetta. Se on totuus.

Luettavaa:

ämpee

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 320
  • Liked: 14495
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8607 : 10.10.2019, 20:42:42 »
Vaikka latauspisteiden hyväksi tehtäisiinkin suuria uhrauksia, epäilen ettei sähköautojen yleistymisestä tule niin ripeää kuin fanaatikot haaveilevat. Oleellinen syy on edelleenkin akkutekniikan nykyinen kehitystaso ja hidas edistyminen.

Akkutekniikka on vain eräs yksittäinen tekijä estämässä laajempaa sähköautoilua.
Muita tekijöitä ovat, energiankulutuksen massiivinen siirtyminen sähköön ja tämän vuoksi sähköntuotannon, siirron ja jakelun ongelmat, sekä tarvittavien raaka-aineiden riittävyys.
Jokainen noista ongelmista yksinään riittää.

Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Alarik

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 322
  • Liked: 3222
  • Harvinainen valkoinen leijona
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8608 : 10.10.2019, 21:10:10 »
Vaikka latauspisteiden hyväksi tehtäisiinkin suuria uhrauksia, epäilen ettei sähköautojen yleistymisestä tule niin ripeää kuin fanaatikot haaveilevat. Oleellinen syy on edelleenkin akkutekniikan nykyinen kehitystaso ja hidas edistyminen...

Jos sallit ja haluat pohdittavaa, niin haastan:
Akkutekniikan kehityksen hitaudella ei taida olla mitään väliä sähköautojen yleistymisen nopeudessa. Ainoa mikä merkkaa, on hinta/kWh ja jossain oli kuva, että 2016 mentiin akkuhinnoissa alle 2dollaria/bensalitran hintaa = 1,81€ bensalitrahintaa nykykurssilla. Estimaatio oli että tänään hinta olisi kolmasosa, eli akkua saisi noin 1,2€/bensalitrahinnalla. Halpaa kuin saippua.

Ja ihmiset ostaa vaikka kaikkein surkeinta kehitystekniikkaa, jos sitä saa tarpeeksi halvalla. Ja nyt saa, halvemmalla kuin bensaa. Eihaittaa, vaikka lataus kestää ja linjat katkoo, sähköt säkyy ja kapasiteetit ei riitä... entäs sitten? Kun nyt saa halvalla ja pääsee lähikauppaan ja Alkoon asti.

Faidros.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 24 899
  • Liked: 17916
  • Blues for Allah
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #8609 : 11.10.2019, 10:03:52 »
Usarin Puheenvuorossa on joskus helmiäkin.
Hannu Aro on laskenut, että keskikokoisen hiilivoimalan sähköntuotannon korvaamiseksi tarvitaan 680 tuulivoimalaa.
On pirun pitkä kirjoitus, mutta kannattaa kurkata. Toistaiseksi ei ole kukaan pystynyt kommenteissa haastamaan. Paitsi eräs Härkönen: "Hiilivoimala polttaa hiiltä!"  ;D

Lisäys: Helsingin hiilivoimaloiden hyötysuhde on 90% ja todellisuudessa ne puhdistavat kaupunki-ilmaa niin että sen omia päästöjä ei voida erotella savupiipun päästä.
Mutta, kun kyse on hiilestä, niin city-vihreiden ansiosta ne lopetetaan. :facepalm:
« Viimeksi muokattu: 11.10.2019, 10:31:38 kirjoittanut Faidros. »
Kun yksi ihminen kärsii harhasta, sitä sanotaan hulluudeksi. Kun monta ihmistä kärsii harhasta, sitä sanotaan uskonnoksi. -Robert M Pirsig-
Millainen luonne 2000-luvun mekaanikolla pitäisi olla,jotta hän sietäisi koneiden päälle kasattuja elektronisen hevonpaskan kerrostumia.
-Matthew B.Crawford-