UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 1167949 kertaa)

Velmu

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 475
  • Liked: 2900
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9060 : 12.02.2020, 17:52:26 »

Yhtä saavutettua kilowattituntia kohti tulee CO2-päästöjä piipun päästä mitattuna puun poltosta 395 grammaa, turpeen poltosta 379 g ja kivihiilestä 336 g. Poliitikot ovat kuitenkin päättäneet, että puun polttaminen on päästötöntä koska se on uusiutuvaa energiaa. On täysin kiistaton tosiasia, että niin on turvekin. Turve lisääntyy Suomessa jatkuvasti enemmän kuin sitä käytetään. Vihreästi ajattelevat poliitikot vain kieltäytyvät myöntämästä tätä tosiasiaa ja ajavat Suomen energian huoltovarmuudelle elintärkeää turvetuotantoa alas kuin käärmettä pyssyyn. Ainoa puolue joka ymmärtää tosiasiat on Perussuomalaiset.

Jos aivan kaikki energiankäyttö Suomessa lopetetaan, vähenevät maapallon päästöt yhden tuhannesosan. Jos pelkkä turpeenpoltto lopetetaan, vähenevät maapallon päästöt yhden kymmenestuhannesosan. Suomen poliitikot ovat idiootteja.

Vesa Heimo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 056
  • Liked: 1628
  • Nussittuna nukkuisit sikeästi.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9061 : 12.02.2020, 17:56:31 »

Yhtä saavutettua kilowattituntia kohti tulee CO2-päästöjä piipun päästä mitattuna puun poltosta 395 grammaa, turpeen poltosta 379 g ja kivihiilestä 336 g. Poliitikot ovat kuitenkin päättäneet, että puun polttaminen on päästötöntä koska se on uusiutuvaa energiaa.

Jos aivan kaikki energiankäyttö Suomessa lopetetaan, vähenevät maapallon päästöt yhden tuhannesosan. Jos pelkkä turpeenpoltto lopetetaan, vähenevät maapallon päästöt yhden kymmenestuhannesosan. Suomen poliitikot ovat idiootteja.

Ekaksi; Ketkä politikot Suomessa ovat sanoneet että puun polttaminen on päästötöntä koska se on uusiutuvaa energiaa?

Toisekseen, jos otetaan mikä tahansa 5M ihmisen populaatio, niin sen osuus maapallon päästöistä tosiaan on äärimmäisen pieni. Ehkä Kiinassa ja Intiassa kannattaisi puhua maakunnista tai kaupunginosista, niin sielläkään millään ei ole mitään merkitystä- kuten ei Suomellakaan.
" Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan."  T: Perussuomalaisten puoluesihteeri.

Velmu

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 475
  • Liked: 2900
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9062 : 12.02.2020, 18:09:46 »

Yhtä saavutettua kilowattituntia kohti tulee CO2-päästöjä piipun päästä mitattuna puun poltosta 395 grammaa, turpeen poltosta 379 g ja kivihiilestä 336 g. Poliitikot ovat kuitenkin päättäneet, että puun polttaminen on päästötöntä koska se on uusiutuvaa energiaa.

Jos aivan kaikki energiankäyttö Suomessa lopetetaan, vähenevät maapallon päästöt yhden tuhannesosan. Jos pelkkä turpeenpoltto lopetetaan, vähenevät maapallon päästöt yhden kymmenestuhannesosan. Suomen poliitikot ovat idiootteja.

Ekaksi; Ketkä politikot Suomessa ovat sanoneet että puun polttaminen on päästötöntä koska se on uusiutuvaa energiaa?

Toisekseen, jos otetaan mikä tahansa 5M ihmisen populaatio, niin sen osuus maapallon päästöistä tosiaan on äärimmäisen pieni. Ehkä Kiinassa ja Intiassa kannattaisi puhua maakunnista tai kaupunginosista, niin sielläkään millään ei ole mitään merkitystä- kuten ei Suomellakaan.

Se on sovittu poliitikkojen kesken oikein kansainvälisesti. Lue Helsingin energialaitoksen Helenin sivuilta lisää https://www.helen.fi/yritys/vastuullisuus/ajankohtaista/blogi/2019/p%C3%A4%C3%A4st%C3%B6iss%C3%A4-on-eroja

Siili

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 13 140
  • Liked: 8194
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9063 : 12.02.2020, 18:26:50 »

Toisekseen, jos otetaan mikä tahansa 5M ihmisen populaatio, niin sen osuus maapallon päästöistä tosiaan on äärimmäisen pieni. Ehkä Kiinassa ja Intiassa kannattaisi puhua maakunnista tai kaupunginosista, niin sielläkään millään ei ole mitään merkitystä- kuten ei Suomellakaan.

Hyvesignaloinnilla, teki sen Suomi tai Intian kaupunginosa, ei todellakaan ole mitään merkitystä.  Ainoa tapa saada todellisia vähennyksiä aikaan on, että kaikki merkittävät hiilidioksidin tuottajat vähentäisivät yhteistuumin sen tuottamista.

Tämä on siis minun näkemykseni.  Kerropa itse, mitä konkreettista hyötyä on kenellekään olla hiilidioksidin vähentäjien eturintamassa, vieläpä vapaaehtoisesti.  Se, että uuden tekniikan ensimmäiset käyttäjät saisivat jotain pysyvää teknologista etumatkaa, on naivia toivejattelua.  Ennemminkin he maksavat tuotekehityksestä ja lastentautien karsimisesta, josta muut myöhemmin valmiiseen pöytään tulevat välttyvät.   
« Viimeksi muokattu: 12.02.2020, 18:30:41 kirjoittanut Siili »

Vesa Heimo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 056
  • Liked: 1628
  • Nussittuna nukkuisit sikeästi.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9064 : 12.02.2020, 18:46:23 »

Toisekseen, jos otetaan mikä tahansa 5M ihmisen populaatio, niin sen osuus maapallon päästöistä tosiaan on äärimmäisen pieni. Ehkä Kiinassa ja Intiassa kannattaisi puhua maakunnista tai kaupunginosista, niin sielläkään millään ei ole mitään merkitystä- kuten ei Suomellakaan.

Hyvesignaloinnilla, teki sen Suomi tai Intian kaupunginosa, ei todellakaan ole mitään merkitystä.  Ainoa tapa saada todellisia vähennyksiä aikaan on, että kaikki merkittävät hiilidioksidin tuottajat vähentäisivät yhteistuumin sen tuottamista.

Jep. Kuten esimerkiksi se että merkittävä hiilidioksidintuottajayksilö jolla on valinnanmahdollisuus tekee sen, yhteistuumin muiden kanssa. Ei slummin Intialaisella ole valinnanmahdollisuutta polttaakko huonolla hyötysuhteella risuja ruoan lämmittämiseen vai kiskooko rotan raakana. Siitä huolimatta keskiverto Intialaisen päästöt ovat pienempiä kun keskiverto Suomalaisen.

Ja, muuhun, niin sitähän koko ajan kuulee että Suomen 5M kansalaisen päästöllä ei ole merkitystä koska Kiinalaiset jne. Mutta kokonaisuudessa sillä on hiton iso merkitys että edistetäänkö kehitystä globaalisti vai nuhjataanko siinä että "mutkun näin pieni väkimäärä ei vaikuta". Se on samalla puolustuksen puheenvuoro jokaiselle samankokoiselle väkimäärälle.

Ei Gagnes- joki puhdistu käytännössä pätkääkään jos 5M ihmistä lopettaa jätteiden päästön sinne. Se puhdistuu jos kaikki lopettaa. Mutta väärää ajatus on se että en mäkään tee mitään jos noikaan ei tee, koska niitä en tee- porukkaa löytyy aina. Lopputulos on se että kaikki ui paskassa.

" Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan."  T: Perussuomalaisten puoluesihteeri.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 33 108
  • Liked: 71073
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9065 : 12.02.2020, 19:06:34 »
Ja, muuhun, niin sitähän koko ajan kuulee että Suomen 5M kansalaisen päästöllä ei ole merkitystä koska Kiinalaiset jne. Mutta kokonaisuudessa sillä on hiton iso merkitys että edistetäänkö kehitystä globaalisti vai nuhjataanko siinä että "mutkun näin pieni väkimäärä ei vaikuta". Se on samalla puolustuksen puheenvuoro jokaiselle samankokoiselle väkimäärälle.

Ei Gagnes- joki puhdistu käytännössä pätkääkään jos 5M ihmistä lopettaa jätteiden päästön sinne. Se puhdistuu jos kaikki lopettaa. Mutta väärää ajatus on se että en mäkään tee mitään jos noikaan ei tee, koska niitä en tee- porukkaa löytyy aina. Lopputulos on se että kaikki ui paskassa.

Mehän teemme ja olemme jo tehneet, mutta sillä, teemmekö hallituksen asettamalla tavalla radikaalisti enemmän kuin kukaan muu, ei tosiaankaan vaikuteta muuhun kuin suomalaisille koituviin ilmastopolitiikan kustannuksiin ja haittoihin.

Meistä ei ota mallia Kiina, Intia tai Yhdysvallat, ei edes EU, joka lähes satakertaisesta koostaan huolimatta ei sekään pysty määräämään ilmastokehityksen suuntaa.

Lopputulos on mikä on, mutta se on suomalaisten valinnoista riippumaton. Tätä on turha moralisoida.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 762
  • Liked: 9395
  • Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9066 : 12.02.2020, 19:10:57 »
Jep. Kuten esimerkiksi se että merkittävä hiilidioksidintuottajayksilö jolla on valinnanmahdollisuus tekee sen, yhteistuumin muiden kanssa. Ei slummin Intialaisella ole valinnanmahdollisuutta polttaakko huonolla hyötysuhteella risuja ruoan lämmittämiseen vai kiskooko rotan raakana. Siitä huolimatta keskiverto Intialaisen päästöt ovat pienempiä kun keskiverto Suomalaisen.

Ja, muuhun, niin sitähän koko ajan kuulee että Suomen 5M kansalaisen päästöllä ei ole merkitystä koska Kiinalaiset jne. Mutta kokonaisuudessa sillä on hiton iso merkitys että edistetäänkö kehitystä globaalisti vai nuhjataanko siinä että "mutkun näin pieni väkimäärä ei vaikuta". Se on samalla puolustuksen puheenvuoro jokaiselle samankokoiselle väkimäärälle.

Ei Gagnes- joki puhdistu käytännössä pätkääkään jos 5M ihmistä lopettaa jätteiden päästön sinne. Se puhdistuu jos kaikki lopettaa. Mutta väärää ajatus on se että en mäkään tee mitään jos noikaan ei tee, koska niitä en tee- porukkaa löytyy aina. Lopputulos on se että kaikki ui paskassa.

Niin tuo keskivertaistaminen tekee ison muutoksen tietysti. Valtio nimeltä Suomi päästöt ovat 55 megatonnia vuodessa. Valtion nimeltä Intia 2,6 Gigatonnia ja Valtio nimeltä Kiina 10,3 Gigatonnia. Jos valtiot nimeltä Kiina ja Intia päättäisivät että puhdistaisivat oman tonttinsa, niin se auttaisi asiaa, mutta kun he eivät näin tee. Suomen tontti on kovin puhdas kun sitä vertaa noihin vastaaviin. 

Tosiasiassa Suomen päästöillä ei ole mitään merkitystä, koska Suomen hiilinielut ovat suuremmat kuin päästöt. Kiinalla ja Intialla näin ei ole. Muuten minä en vieläkään ole koskaan paskonut Ganges jokeen, epäilen että liki 99,999% suomalaisista voi sanoa saman. Joten tehdään niin että koska me emme pasko Gangesiin niin Intialaisetkin voivat lopettaa. Turhaahan meidän on täällä tehdä Intialaisten tai Kiinalaisten puolesta mitään, riittää että oma tonttimme on puhdas.

Vai haluatko vielä esittää nokkelaa 5M lukusi kanssa?
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 342
  • Liked: 21244
  • Easter Worshipper
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9067 : 12.02.2020, 19:35:04 »
Jep. Kuten esimerkiksi se että merkittävä hiilidioksidintuottajayksilö jolla on valinnanmahdollisuus tekee sen, yhteistuumin muiden kanssa. Ei slummin Intialaisella ole valinnanmahdollisuutta polttaakko huonolla hyötysuhteella risuja ruoan lämmittämiseen vai kiskooko rotan raakana. Siitä huolimatta keskiverto Intialaisen päästöt ovat pienempiä kun keskiverto Suomalaisen.

Ei minulla ole valinnanmahdollisuutta vähentää Raahen terästehtaan päästöjä henkilökohtaisilla valinnoillani.

Raahen terästehdas tuottaa 7,5% koko Suomen päästöistä. Kun otetaan raskas metalliteollisuus ja puunjalostusteollisuus, siinä tuotetaan jo 15% Suomen päästöistä. Olemme niin harvalukuinen kansa, että yksilön hengiltä kuristamisella emme voi vaikuttaa edes kuin murto-osaan Suomen päästöistä. Aina puhutaan, että viisi miljoonaa sitä ja tätä. Mutta niillä viidellä miljoonalla, joiden bensaveroa nostetaan, ei ole avaimia kuin pieneen osaan kakkua.

Intiassa ja Kiinassa on yli miljardi ihmistä molemmissa. Se on maata kohden yli 200 kertaa Suomen väestö. Yksi Raahen terästehtaan kokoinen yksikkö aiheuttaa per capita yhden kahdessadasosan siitä päästöjäljestä mitä viisimiljoonaisella kansalla. Siksi pitäisi globaalissa markkinassa irrottaa teollisuus per capita-laskelmista ja laskea siihen vain kotitalouksien ja yksityisliikenteen päästöt. Se on se jalanjälki, mihin itse voit vaikuttaa. Jos maailmassa käytetään terästä, se terästehdas sijaitsee jossain päin tätä palloa. Siihen en voi yksilönä vaikuttaa. Vihreä politiikka tavoittelee kokonaan uusiutunutta autokantaa vaihtoehtoisilla energiamuodoilla, mikä tarkoittaa että terästehtaat laulaa, halusit tai et. Ja piste.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Pkymppi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 732
  • Liked: 1397
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9068 : 12.02.2020, 19:50:01 »

Ja, muuhun, niin sitähän koko ajan kuulee että Suomen 5M kansalaisen päästöllä ei ole merkitystä koska Kiinalaiset jne. Mutta kokonaisuudessa sillä on hiton iso merkitys että edistetäänkö kehitystä globaalisti vai nuhjataanko siinä että "mutkun näin pieni väkimäärä ei vaikuta". Se on samalla puolustuksen puheenvuoro jokaiselle samankokoiselle väkimäärälle.

Ei Gagnes- joki puhdistu käytännössä pätkääkään jos 5M ihmistä lopettaa jätteiden päästön sinne. Se puhdistuu jos kaikki lopettaa. Mutta väärää ajatus on se että en mäkään tee mitään jos noikaan ei tee, koska niitä en tee- porukkaa löytyy aina. Lopputulos on se että kaikki ui paskassa.

 Ettehän tekään mitään itse tee. Ainoastaan tekosyillä perustelluilla  veronkorotuksilla keräätte muilta rahat itsellelle.
 Rahaa, rahaa, rahaa itsellenne  jotta voitte entistä leveämmin elellä ja risteillä maailman merillä ja  lennennä ympäriinsä maailman ääreissä  muita syyttelemässä.
 
 
   
   

 

Vesa Heimo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 056
  • Liked: 1628
  • Nussittuna nukkuisit sikeästi.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9069 : 12.02.2020, 19:56:55 »

 Ettehän tekään mitään itse tee.

Ketkä "te". Minä olen minä, en monikko tai heidän keisarillinen korkeutensa.

Minä valitsen mitä kulutan. Ihan itse. Joku ei konkreettisesti valitse myykö persettään jotta selviää hengissä. Siksi maapallolla ei ole seitsemää miljardia ihmistä joilla on sama mahdollisuus valita kun minulla.

Länsimaissa melkein jokaisella on, samaten kun melkein jokaisella on tieto valintojensa vaikutuksesta siinä yhdessä seitsämäsmiljardisosassa. Länsimaissa melkein jokaisella on mahdollisuus valita, ei nälkäkuoleman tai paleltumisen, vaan huvittaako vs. ei huvita välillä.

Sillä kusenko aamulla parvekkeelta ei ole tolle parkkipaikalle mitään väliä teenkö sen vai en. Jos vaan olen suurinpiirtein ainut joka sen tekee.
« Viimeksi muokattu: 12.02.2020, 19:58:41 kirjoittanut Vesa Heimo »
" Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan."  T: Perussuomalaisten puoluesihteeri.

migri

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 944
  • Liked: 6173
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9070 : 12.02.2020, 19:57:48 »
Älä tee niinkuin minä vaan niinkuin minä sanon.

Pääministeri Marin lensi yksityiskoneella ilmastokokoukseen – valtioneuvoston kanslia ei paljasta tilauslentojen vuosittaisia kustannuksia tai ilmastotaakkaa
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.773252

Pääministeri Sanna Marin (sd.) lensi pari viikkoa sitten Madridin ilmastokokoukseen yksityiskoneella.

Valtioneuvoston edustajista eniten yksityiskoneita käyttävät pääministeri ja ulkoministeri. Tähän ovat syynä kyseisten ministerien matkakohteet, matkustusmäärät sekä heidän aikataulunsa.

VNK vaikenee MT:lle antamassa vastauksessaan myös siitä, miten yksityiskoneiden käyttö on kehittynyt viiden vuoden aikana.

Kansliasta kerrotaan, että puitejärjestelyssä käytettävien koneiden rekisteröinti ja käyttöönotto on tehty vuoden 2000 jälkeen, minkä ansioista ne ovat aiempaa vähäpäästöisempiä. Sen sijaan siihen ei oteta kantaa, miten paljon tilauslentojen arvioidaan kuormittavan ympäristöä.
"Just because you're offended, doesn't mean you're right" - Ricky Gervais

kivimies

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 334
  • Liked: 5823
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9071 : 12.02.2020, 20:07:09 »
Ketkä "te". Minä olen minä, en monikko tai heidän keisarillinen korkeutensa.

Minä valitsen mitä kulutan. Ihan itse. Joku ei konkreettisesti valitse myykö persettään jotta selviää hengissä. Siksi maapallolla ei ole seitsemää miljardia ihmistä joilla on sama mahdollisuus valita kun minulla.

Länsimaissa melkein jokaisella on, samaten kun melkein jokaisella on tieto valintojensa vaikutuksesta siinä yhdessä seitsämäsmiljardisosassa. Länsimaissa melkein jokaisella on mahdollisuus valita, ei nälkäkuoleman tai paleltumisen, vaan huvittaako vs. ei huvita välillä.

Sillä kusenko aamulla parvekkeelta ei ole tolle parkkipaikalle mitään väliä teenkö sen vai en. Jos vaan olen suurinpiirtein ainut joka sen tekee.
Tuo puhe rajattomista valinnoista on sitä itseään. Harvalla on mahdollisuus valita omaa työ- ja asuinpaikkaansa täysin vapaasti.

Voit mennä sanomaan autoilijalle, jonka 45 min matka kestäisi muuten kaksi tuntia, että ryhtyy "ilmastotalkoisiin" luopumalla autosta. Hän tulisi nauramaan sinulle.

Vaatimasi elämäntapa on varmaan asuminen kimppakämpässä, autottomuus ja vaatimattominta ruokaa henkensä pitimiksi. Se oli käytössä Neuvostoliitossa, eikä kukaan pitänyt siitä.

Vesa Heimo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 056
  • Liked: 1628
  • Nussittuna nukkuisit sikeästi.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9072 : 12.02.2020, 20:12:31 »

Vaatimasi elämäntapa on varmaan asuminen kimppakämpässä, autottomuus ja vaatimattominta ruokaa henkensä pitimiksi. Se oli käytössä Neuvostoliitossa, eikä kukaan pitänyt siitä.

Eikä ole. Vaan valinta siinä asiassa että kusenko parvekkeelta samalla kun vedän röökin (jonka heitän parvekkeelta) vai menenkö vessaan ja en polta. Hiton pienissä asioissa on isossa mittakaavassa aivan älytön merkitys ihan lähiympäristönkin kannalta. Juuri sillä sanoin ettei se ole nälässä valinta että huoraakko halvalla vai meneekö henki.

" Onko tarina tosi tai ei, se on toinen juttu. Näin nämä asiat koetaan."  T: Perussuomalaisten puoluesihteeri.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 33 108
  • Liked: 71073
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9073 : 12.02.2020, 23:43:56 »
Hallituksen edustajat ovat hokeneet, että ilmastopolitiikan pitää olla "oikeudenmukaista" niin, että vähävaraisia ei panna maksamaan. Herää kysymys, että kuka sitten pannaan maksamaan ja vähentämään liikkumista ja kuluttamista, sillä joidenkin on niin tehtävä. Kun samaa "oikeudenmukaisuutta" ajetaan myös globaalilla tasolla, katse siirtyy luontevasti suomalaisen keskiluokan suuntaan.

Lainaus
Mistä puhumme, kun puhumme ilmasto-oikeudenmukaisuudesta?

Ilmastokriisi ei koettele ihmisiä tasaveroisesti. Ilmastonmuutoksen vaatimat välttämättömät toimet on tehtävä reilulla ja oikeudenmukaisella tavalla, koska myös ne voivat aiheuttaa eriarvoisuutta.

Uutiset ilmastokriisistä vilisevät lukuja hiilidioksidista, metaanista, sulavien jäätiköiden pinta-aloista sekä valtamerten lämpötiloista. Mutta ilmastokriisissä on kyse myös ihmisistä ja heidän elinoloistaan. Silloin puhutaan ilmasto-oikeudenmukaisuudesta, mikä tuo eettisen ja moraalisen ulottuvuuden ilmastokeskusteluun.

Ilmastonmuutoksesta kärsivät kaikkein eniten ne, jotka ovat heikoimmassa ja haavoittuvimmassa asemassa. He ovat yleensä kaikkein vähiten olleet ilmastonmuutosta aiheuttamassa. Tämä pätee niin valtioiden välillä kuin kunkin valtion sisällä yhteisöjen ja yksilöiden välillä.

Ilmastokriisin epäoikeudenmukaisuudesta globaalitasolla on puhuttu jo pitkään. Rikkaat teollisuusmaat ovat historiallisesti tuottaneet 80 prosenttia kasvihuonekaasujen päästöistä. Ne ovat nousseet vaurauteensa fossiilisilla polttoaineilla.

Oikeudenmukaisuus ei kuitenkaan toteudu siten, että kehitysmaat tekevät saman polttamalla holtittomasti öljyä, hiiltä ja kaasua. Sitä ei maapallo kestä.

YK:n arvion mukaan lämpötilan nousu kahdella asteella aiheuttaisi aliravitsemuksen uhan yli puolelle afrikkalaisista. Maapallon keskilämpötila on jo noussut noin asteella esiteolliseen aikaan verrattuna.

Ilmastonmuutos vaikuttaa maataloustuotantoon. Se aiheuttaa toisaalla kuivuutta ja toisaalla tulvia. Se levittää tartuntatauteja uusille alueille. Se lisää kilpailua maasta, vedestä ja muista resursseista, mikä lietsoo konflikteja. Satojen miljoonien ihmisten ennustetaan lähivuosikymmeninä joutuvan pakolaisiksi ilmastokriisin vuoksi.

[...]

Vastuunjaosta teollisuus- ja kehitysmaiden välillä kiistellään joka vuosi YK:n ilmastokokouksissa. Paitsi päästöjen leikkaamisesta, kyse on siitä, miten teollisuusmaat tukevat kehitysmaita väistämättömässä sopeutumisessa ilmastonmuutokseen.

[...]

Vastuunsa on valtioiden lisäksi monikansallisilla yhtiöillä.

Valtioiden välinen oikeudenmukaisuus on vain yksi ulottuvuus. Ilmastokriisi kohtelee eri tavalla eri ihmisiä riippuen varallisuudesta, iästä, sukupuolesta, etnisyydestä ja poliittisista vaikutusmahdollisuuksista.

Erityisen keskeinen on sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, johon Greta Thunberg on kiinnittänyt ansiokkaasti huomiota.

[...]

Koska ilmastonmuutokseen vastaaminen edellyttää suuria muutoksia yhteiskunnissa, on ratkaisevaa siirtymän oikeudenmukaisuus. Kaikki joutuvat tekemään jotakin, mutta ei ole reilua sälyttää valtaosaa velvollisuuksista ja kustannuksista vähäosaisimmille. Kun hoidetaan ilmastokriisiä, on samalla pidettävä huoli ihmisoikeuksista ja lisättävä tasa-arvoa.

Ei voi toimia niin kuin pankkikriisissä, jossa omistajat pelastettiin, mutta tavalliset ihmiset kärsivät. Kun ilmastokriisin takia on pakko siirtyä uusiutuviin energialähteisiin, ei pääpaino voi olla fossiilienergiayhtiöiden eduissa, vaan niiden työntekijöiden eduissa.

Huonosti hoidettuna siirtymä tarkoittaisi sitä, että ilmastokriisin ratkaiseminen antaisi vain uuden rahastusmahdollisuuden yhtiöille.

Yhden esimerkin oikeudenmukaisuusongelmasta nostivat esiin Ranskan keltaliivien mielenosoitukset toissa syksynä. Dieselveron korotuksen – joka toki tehtiin ympäristösyiden lisäksi myös budjettisyistä – koettiin kohtelevan epäreilusti vähävaraisia suurten kaupunkien ulkopuolisessa Ranskassa, jossa auton käyttö on välttämätöntä ja monet ajavat vanhoilla dieselautoilla.

Ympäristönsuojelun vastustajien peruspalettiin kuuluu asettaa työpaikat ja suojelu vastakkain. Tällä on vahva demagoginen voima, kuten Donald Trump 2016 näytti ratsastaessaan kaivostyöläisten selässä presidentiksi.

Kansainvälinen ammattiyhdistysliike on määritellyt reilun siirtymän sellaiseksi, joka ei kasvata työttömyyttä, köyhyyttä, epätasa-arvoa ja yhteisöjen pirstoutumista.

Olennaista on myös se, että ihmisillä on mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon.
Kansan Uutiset 2.2.2020

Lainaus käyttäjältä: Arto Huovinen, KU
Satojen miljoonien ihmisten ennustetaan lähivuosikymmeninä joutuvan pakolaisiksi ilmastokriisin vuoksi.

Ei ennusteta. Satojen miljoonien ihmisten ennustetaan muuttavan toiseen paikkaan viimeistään siinä vaiheessa, kun merivesi nousee kotiovelle, mutta suurin osa on muuttanut muista syistä jo ajat sitten, eikä kyseessä ole pakolaisuus kuin suhteellisen pienen joukon osalta (Kiribati ym.). Yhtäaikaisten "ilmastopakolaisten" määrä jää pieneksi verrattuna muuhun liikkuvuuteen tai oikeisiin pakolaisiin, kun muuttamaan joutuvien määrä vielä jakautuu monille vuosikymmenille. Esimerkiksi Afrikan väestöräjähdys tulee näkymään ja vaikuttamaan lähivuosikymmeninä aivan toisella tavalla.

Lainaus
EU, Suomi ja ilmasto-oikeudenmukaisuus

EU:n komissio julkisti tammikuun puolivälissä ensimmäisen suunnitelman siitä, miten lähivuosien ilmastotoimet rahoitetaan. Komission arvion mukaan siirtymää varten tarvitaan vähintään 260 miljardia euroa vuosittain.

Suunnitelman rahoitusohjelmassa aiotaan koota tuhat miljardia euroa yksityisiä ja julkisia sijoituksia kymmenen vuoden aikana.

Toinen osa on reilun siirtymän mekanismi, johon esitetään budjetoitavaksi 100 miljardia euroa budjettikaudelle 2021–2027. Valtaosa rahasta tulisi jo olemassa olevista rahoitusohjelmista sekä Euroopan investointipankin lainoista.

Varsinaista uutta rahaa olisi 7,5 miljardia euroa. Ympäristöjärjestöt pitävät summaa liian pienenä.

Reilun siirtymän rahan jakamiseen tulisi kriteerit, joissa otettaisiin huomioon muun muassa alueen riippuvuus fossiilisesta tuotannosta, työllisyys ja jäsenmaan elintaso.

Vasemmistoliiton europarlamentaarikon Silvia Modigin mukaan tärkeää on, ettei rahaa mene vääriin osoitteisiin. Kompensoitavien toimien on oltava aitoja ja vaikuttavia ilmastotekoja.

– Hyviä kohteita olisivat hiilestä toimeentulonsa saavien uudelleenkoulutus ja energiatehokkuuden parantaminen, mikä samalla laskisi asumiskustannuksia ja poistaisi energiaköyhyyttä. Hyödyllistä olisi myös tukea ilmastokestävien työpaikkojen luomista, esimerkiksi jonkin teollisen prosessin muuntamista kiertotalouden periaatteisiin nojaavaksi, sanoo Modig.

Suomessa hallitus valmistelee ilmastolain uudistamista. Siihen kirjataan hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Hallitus on määritellyt, että ilmastopolitiikassa on otettava huomioon sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja kansainvälinen kilpailukyky.

Hallitus kokoontuu helmikuun alussa kokoukseen, jossa vedetään linjoja ilmastotoimille.
Kansan Uutiset 2.2.2020

Lainaus käyttäjältä: Arto Huovinen, KU
Vasemmistoliiton europarlamentaarikon Silvia Modigin mukaan tärkeää on, ettei rahaa mene vääriin osoitteisiin.

Eihän nyt EU-miljardit ikinä...

Laskun kuittaajan nimeämistä odottelen, mutta eipä sille juuri vaihtoehtoja ole.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 762
  • Liked: 9395
  • Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9074 : 13.02.2020, 06:40:10 »
Kuten kaikki tiedämme, niin ilmastonmuutostutkimuksella on rahoitus. Norjalaiset tutkivat sitä mihin raha oikein menee. https://sciencenorway.no/climate-climate-policy-research-politics/very-little-money-is-actually-spent-on-climate-research/1623882
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S2214629619309119

Lainaus
Very little money is actually spent on climate research
Researchers have looked at where USD 1.3 trillion in research funding is spent across the globe. Less than 5 per cent of this money has gone to climate research. Studies that examine how society can cope with the climate of the future are given a very small share of this pot.

“The one-sided emphasis on the natural sciences leaves one wondering whether funding for climate research is managed by climate sceptics. It’s as if they don’t quite believe in climate change, so they keep trying to find out how it really works, rather than trying to work out how to stop it,” researcher Indra Øverland said in a NUPI press release.

Eli Norjalaisten mielestä ongelma on että ilmastonmuutoksen tutkimiseen käytettyä rahaa, allokoidaan liikaa itse ilmastotieteeseen. Pyrkimykseen ymmärtää kuinka epälineaarinen kaoottinen ilmastojärjestelmämme toimii. Selvästi skeptikot järjestävät sitä rahoitusta, kun moiseen hukataan rahaa, eikä siihen että tutkittaisiin kuinka se saataisiin pysäytettyä.

Loppu onkin sitten social sciences lafkan ylistämistä.

“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

vastarannan kiiski

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 797
  • Liked: 139
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9075 : 14.02.2020, 08:50:56 »
Itse ajelen Neste my -polttoaineella, jolla jo vähennän tosi paljon henkilökohtaisia hiilidioksidipäästöjäni.

Se maksaa minulle ylimääräistä 200-300 euroa vuodessa.
En todellakaan joudu perikatoon tämän lisäkustannuksen takia.

Minulla on myös sähkösopimus jolla saan hiilidioksidipäästötöntä sähköä. En edes tiedä onko se kalliimpaa vai halvempaa, mutta joka tapauksessa vuosikustannus on pieni.

On paljon muitakin asioita jotka ovat lähes yhtä kustannustehokkaita.

Siis puhe ei ole siitä että autot kielletään ja teollisuus pysäytetään, vaan että tehdään nyt edes helpot ja halvat asiat ensin!

Jos joku laittaa kuukaudessa vapaaehtoiset 50 euroa baariin ja tupakkaan tai nuuskaan, mutta ei ole toista vapaaehtoista 50 euroa ympäristön suojeluun, no joo se on tietysti jokaisen oma asia mihin rahansa käyttää.

Ja olen samaa mieltä tuosta 5M väkimäärästä, että Uttar Pradeshin osavaltion asukas Intiassa tai Sichuanin provinssin asukas Kiinassa voi ajatella ihan samoin että kun tässä kaupungissa meitä on vain 5 miljoonaa, ei ole paskankaan väliä mitä me tehdään.
Naapurikaupungissa kun jo voi olla eri kieli ja uskonto, ei ne ole "meitä", saattaa olla paljon vähemmän yhteistä kuin vaikkapa suomalaisilla ja ruotsalaisilla.

Toisaalta taas jos puhutaan Kiinan 1300 miljoonasta tai Intian 1300 miljoonasta asukkaasta, pitäisi verrata Eurooppaan plus Pohjois-Amerikkaan plus Venäjään, 600 + 400 + 200 miljoonaa, jokaisella asukkaalla on noin 1 osuus miljardista mahdollisuus tehdä jotain.
Ja jokaisella 5M porukalla on noin 0.5% osuus miljardista.


« Viimeksi muokattu: 14.02.2020, 09:24:51 kirjoittanut vastarannan kiiski »

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 33 108
  • Liked: 71073
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9076 : 14.02.2020, 10:48:16 »
Siis puhe ei ole siitä että autot kielletään ja teollisuus pysäytetään, vaan että tehdään nyt edes helpot ja halvat asiat ensin!

Hallituksen tavoitteen toteuttamiseen ei riitä helpot ja halvat asiat (joita et muuten luettele), vaan tarvitaan järeitä keinoja liikkumisen ja kulutuksen vähentämiseen sekä todella kalliita investointeja.

Hallituksen tähänastisista puheista päätellen keinot ovat lisäksi ilmastotoimiksikin tehotonta puuhastelua kuten ns. tunnin junat (noin 7-8 miljardia euroa).

Jos joku laittaa kuukaudessa vapaaehtoiset 50 euroa baariin ja tupakkaan tai nuuskaan, mutta ei ole toista vapaaehtoista 50 euroa ympäristön suojeluun, no joo se on tietysti jokaisen oma asia mihin rahansa käyttää.

Hieno juttu jos laittaa, mutta tämä jää globaalissa skaalassa väistämättä pienen porukan (muutama prosentti valkoisesta keskiluokasta) puuhasteluksi, eikä vaikutusta huomaa muualta kuin somepäivityksistä. Yhtä lailla pakottaminen ja verottaminen ilmastonmuutoksesta syyllistämällä kohdistuu vain lähinnä eurooppalaisiin.

Ja olen samaa mieltä tuosta 5M väkimäärästä, että Uttar Pradeshin osavaltion asukas Intiassa tai Sichuanin provinssin asukas Kiinassa voi ajatella ihan samoin että kun tässä kaupungissa meitä on vain 5 miljoonaa, ei ole paskankaan väliä mitä me tehdään.
Naapurikaupungissa kun jo voi olla eri kieli ja uskonto, ei ne ole "meitä", saattaa olla paljon vähemmän yhteistä kuin vaikkapa suomalaisilla ja ruotsalaisilla.

Sillä, mitä Intiassa tai Kiinassa ajatellaan tai tehdään, ei ole käytännössä mitään yhteyttä siihen, mitä Suomessa ajatellaan tai tehdään. Voi tulla joillekin yllätyksenä, mutta eurooppalaisen kulttuuripiirin ulkopuolella ei ole vallassa samanlaista kollektiivisen syyllisyyden kulttia tai ainakaan sitä levittäviä päättäjiä, eikä meidän kulttimme ole leviämässä muualle, kunhan me täällä vain tarpeeksi moraalisäteilemme.

Ei niin, etteikö olisi ankarasti yritetty. Sama on nähty historiassa muun muassa eurooppalaisen pakolaispolitiikan kanssa. Sen sijaan, että muut maat olisivat omaksuneet eurooppalaiset käytännöt ja periaatteet, muiden maanosien ihmiset ovat käyttäneet tilannetta hyväkseen ja rynnineet miljoonittain Eurooppaan.

Toisaalta taas jos puhutaan Kiinan 1300 miljoonasta tai Intian 1300 miljoonasta asukkaasta, pitäisi verrata Eurooppaan plus Pohjois-Amerikkaan plus Venäjään, 600 + 400 + 200 miljoonaa, jokaisella asukkaalla on noin 1 osuus miljardista mahdollisuus tehdä jotain.
Ja jokaisella 5M porukalla on noin 0.5% osus miljardista.

Yrität kai vakuuttaa itsellesi jotakin, mutta noiden lukujen kääntely ei muuta mitään. Vaikka 5 tai 500 miljoonaakin kiinalaista päättäisi "tehdä jotain", se ei muuta kehitystä vielä mitenkään, koska se tekeminen rajoittuu kulutusvalintapuuhasteluksi vaikkapa sitten polttoaineen suhteen.

Kehityksen nopeaksi muuttamiseksi tarvitaan välttämättä globaalia pakkoa, enkä ainakaan minä halua nähdä maailmaa, jossa nykyiselle eliitille annettaisiin ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä absoluuttinen valta. Mieluummin sopeutuminen hitaaseen ilmastonmuutokseen kuin nopea ja väkivaltainen yhteiskunnan romahtaminen mielipuolipolitiikan seurauksena.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Hämeenlinnan Oraakkeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 417
  • Liked: 4104
  • لا يوجد إله غيره من الشيطان والنبي محمدا أو خادمته
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9077 : 14.02.2020, 14:57:54 »

Toisekseen, jos otetaan mikä tahansa 5M ihmisen populaatio, niin sen osuus maapallon päästöistä tosiaan on äärimmäisen pieni. Ehkä Kiinassa ja Intiassa kannattaisi puhua maakunnista tai kaupunginosista, niin sielläkään millään ei ole mitään merkitystä- kuten ei Suomellakaan.

Hyvesignaloinnilla, teki sen Suomi tai Intian kaupunginosa, ei todellakaan ole mitään merkitystä.  Ainoa tapa saada todellisia vähennyksiä aikaan on, että kaikki merkittävät hiilidioksidin tuottajat vähentäisivät yhteistuumin sen tuottamista.

Tämä on siis minun näkemykseni.  Kerropa itse, mitä konkreettista hyötyä on kenellekään olla hiilidioksidin vähentäjien eturintamassa, vieläpä vapaaehtoisesti.  Se, että uuden tekniikan ensimmäiset käyttäjät saisivat jotain pysyvää teknologista etumatkaa, on naivia toivejattelua.  Ennemminkin he maksavat tuotekehityksestä ja lastentautien karsimisesta, josta muut myöhemmin valmiiseen pöytään tulevat välttyvät.   
Kyllä teknologian kehittämisessä kannattaa olla eturintamassa sillä ne maat omistavat patentit ja oikeudet uusiin teknologioihin. Suomi vaan ei juurikaan kehitä mitään uutta.

Hämeenlinnan Oraakkeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 417
  • Liked: 4104
  • لا يوجد إله غيره من الشيطان والنبي محمدا أو خادمته
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9078 : 14.02.2020, 15:08:16 »

Yhtä saavutettua kilowattituntia kohti tulee CO2-päästöjä piipun päästä mitattuna puun poltosta 395 grammaa, turpeen poltosta 379 g ja kivihiilestä 336 g. Poliitikot ovat kuitenkin päättäneet, että puun polttaminen on päästötöntä koska se on uusiutuvaa energiaa.

Jos aivan kaikki energiankäyttö Suomessa lopetetaan, vähenevät maapallon päästöt yhden tuhannesosan. Jos pelkkä turpeenpoltto lopetetaan, vähenevät maapallon päästöt yhden kymmenestuhannesosan. Suomen poliitikot ovat idiootteja.

Ekaksi; Ketkä politikot Suomessa ovat sanoneet että puun polttaminen on päästötöntä koska se on uusiutuvaa energiaa?

Toisekseen, jos otetaan mikä tahansa 5M ihmisen populaatio, niin sen osuus maapallon päästöistä tosiaan on äärimmäisen pieni. Ehkä Kiinassa ja Intiassa kannattaisi puhua maakunnista tai kaupunginosista, niin sielläkään millään ei ole mitään merkitystä- kuten ei Suomellakaan.
Hohoijaa mitä sontaa
On totta että mikä tahansa 5 milj, poputtatio ei vaikuta mitään, mutta yhtä totta on sekin että jos tämä 5 mil populaatio on jo nyt top 10 sijalla niin kohtuutonta vaatia enempää varsinkin kun se teollisuus karkaa sinne missä edes näin hyvin ei toimita. Jos Suomen metsien hiilinielut otettaisiin laskuihin mukaan  niin olisimme jo nyt liki hiilineutraaleja.
Se että me tuhoaisimme hyvinvoinnin ei hyödytä ketään, mutta jos olisimme esimerkiksi numero 1 ydinvoiman hyödyntämisessä voisi olla hyvä esimerkki.

Faidros.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 25 120
  • Liked: 18358
  • Blues for Allah
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9079 : 14.02.2020, 15:13:56 »
Kyllä teknologian kehittämisessä kannattaa olla eturintamassa sillä ne maat omistavat patentit ja oikeudet uusiin teknologioihin. Suomi vaan ei juurikaan kehitä mitään uutta.
Jos Suomessa kehitetään ja patentoidaan jotain, niin kehitysmaat(esim. Kiina) eivät noudata sopimuksia.
Ja toisekseen, Suomessa ei nykyään kannata tuottaa yhtään mitään, vaan innovaatiot myydään heti ulos, halvemman tuotannon maihin.
« Viimeksi muokattu: 14.02.2020, 15:15:42 kirjoittanut Faidros. »
Kun yksi ihminen kärsii harhasta, sitä sanotaan hulluudeksi. Kun monta ihmistä kärsii harhasta, sitä sanotaan uskonnoksi. -Robert M Pirsig-
Millainen luonne 2000-luvun mekaanikolla pitäisi olla,jotta hän sietäisi koneiden päälle kasattuja elektronisen hevonpaskan kerrostumia.
-Matthew B.Crawford-

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 762
  • Liked: 9395
  • Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9080 : 14.02.2020, 16:05:19 »
Itse ajelen Neste my -polttoaineella, jolla jo vähennän tosi paljon henkilökohtaisia hiilidioksidipäästöjäni.

Se maksaa minulle ylimääräistä 200-300 euroa vuodessa.
En todellakaan joudu perikatoon tämän lisäkustannuksen takia.

Itse asiassa se kotterosi päästää ihan saman verran kuin ennenkin. Eli henkilökohtaiset hiilidioksidipäästösi ovat ihan yhtä suuret ajessasi normi dieselillä tai neste my dieselillä. Se valmistusmetodi ei merkkaa vähääkään kun mitataan pakoputken päästä päästöjä. Onneksi olkoon olet ostanut mielikuvan.

Lainaus
Minulla on myös sähkösopimus jolla saan hiilidioksidipäästötöntä sähköä. En edes tiedä onko se kalliimpaa vai halvempaa, mutta joka tapauksessa vuosikustannus on pieni.

Olettaen että asut Helsingissä se hiilidioksidipäästötön sähkösi on tuotettu joko maakaasulla tai kivihiilellä. Jos sinulla ei ole suoraa linjaa vesi/ydinvoimalasta kämppääsi, sähkösi tulee lähimmästä voimalasta joka Suomen mixillä on hyvin harvinaisesti hiilidioksidipäästötöntä.

Onneksi olkoon olet ostanut toisen mielikuvan.

Lainaus
On paljon muitakin asioita jotka ovat lähes yhtä kustannustehokkaita.

Siis puhe ei ole siitä että autot kielletään ja teollisuus pysäytetään, vaan että tehdään nyt edes helpot ja halvat asiat ensin!

Tekemäsi halvat ja helpot asiat, ovat mielikuvien ostoa.

Lainaus
Jos joku laittaa kuukaudessa vapaaehtoiset 50 euroa baariin ja tupakkaan tai nuuskaan, mutta ei ole toista vapaaehtoista 50 euroa ympäristön suojeluun, no joo se on tietysti jokaisen oma asia mihin rahansa käyttää.

Näinpä. Muuten miksi laittaisin 50 euroa kuussa ympäristön suojeluun? Tai siis siihen että joku muu suojelisi ympäristöä? Minua kun kiinnostaa vain oma ympäristöni ja pyrin pitämään sen hyvin siistinä.

Lainaus
Ja olen samaa mieltä tuosta 5M väkimäärästä, että Uttar Pradeshin osavaltion asukas Intiassa tai Sichuanin provinssin asukas Kiinassa voi ajatella ihan samoin että kun tässä kaupungissa meitä on vain 5 miljoonaa, ei ole paskankaan väliä mitä me tehdään.
Naapurikaupungissa kun jo voi olla eri kieli ja uskonto, ei ne ole "meitä", saattaa olla paljon vähemmän yhteistä kuin vaikkapa suomalaisilla ja ruotsalaisilla.

Tjaa, voivatko Helsinkiläiset tai, utsjokilaiset myös laskea vain omat osuutensa ja sitten ilmoittaa jotain?

Lainaus
Toisaalta taas jos puhutaan Kiinan 1300 miljoonasta tai Intian 1300 miljoonasta asukkaasta, pitäisi verrata Eurooppaan plus Pohjois-Amerikkaan plus Venäjään, 600 + 400 + 200 miljoonaa, jokaisella asukkaalla on noin 1 osuus miljardista mahdollisuus tehdä jotain.
Ja jokaisella 5M porukalla on noin 0.5% osuus miljardista.

No tehdäänpä se vertailu. USA:n päästöt vähenivät 2019. Jatkaen aikaisempaa kehitystä. Kiinan ja Intian päästöt kasvoivat. Muutaman kerran Suomen päästöjen verran (no reilusti enemmän mut kuitenkin). Se vain tahtoo sanoa että jos kiina ja intia jatkavat ympäristönsä tuhoamista, päästöjen kasvua ja lisääntymistä. Niin miksi Suomalaisten tarvitsee suojella ympäristöä enemmän tai vähentää päästöjään enemmän kuin on tarpeen? Jotta moraalisesti voidaan ostaa mielikuvia että tehdään jotain?

Olet ostanut nyt kolme mielikuvaa. Mulla olis yks kellotorni myytävänä. Kiinnostaako?
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Hämeenlinnan Oraakkeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 417
  • Liked: 4104
  • لا يوجد إله غيره من الشيطان والنبي محمدا أو خادمته
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9081 : 14.02.2020, 19:42:12 »
Kyllä teknologian kehittämisessä kannattaa olla eturintamassa sillä ne maat omistavat patentit ja oikeudet uusiin teknologioihin. Suomi vaan ei juurikaan kehitä mitään uutta.
Jos Suomessa kehitetään ja patentoidaan jotain, niin kehitysmaat(esim. Kiina) eivät noudata sopimuksia.
Ja toisekseen, Suomessa ei nykyään kannata tuottaa yhtään mitään, vaan innovaatiot myydään heti ulos, halvemman tuotannon maihin.
Kiina noudattaa sopimuksia jatkossakin jos aikoo kuulua WTO:n vapaan kaupan piiriin. Ja jokainen saa tehdä oman työn tuloksillaan mitä tahtoo.  Matalan osaamisen työvaltainen työ menee varmaan jatkossakin ulkomaille, mutta toivotaan että perusteollisuus ei mene.

Vaniljaihminen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 434
  • Liked: 6645
  • Kuuntele minua, kuuntelen sinua...
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9082 : 15.02.2020, 18:20:02 »
Suomen hiilinielut ovat romahtaneet vuonna 2018, sanoo tilasto. Vain vihreät voivat enää pelastaa tilanteen.

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006408865.html?utm_campaign=tf-HS&utm_term=1&utm_source=tf-other&share=e39091dc1d248190f11797ec885458b4

Lainaus


Suomen hiilinielut ovat romahtaneet 2000-luvun aikana – Kartat näyttävät, mistä Suomen keuhkot löytyvät

Luke tutki, missä Suomen metsissä on isoimmat hiilinielut.

Jukka Harju
Julkaistu: 15.2. 17:20

Suomen maakuntien metsistä isoin hiilinielu on pohjoisessa eli Lapissa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Vastaavasti pienin hiilinielu on eteläisemmän Suomen metsissä. Joissain Suomen osissa metsiä hakataan niin paljon, että ne toimivat itse asiassa päästölähteenä.

Hiilinielulla tarkoitetaan metsiin sitoutuneen hiilivaraston muutosta, joka pitkälti määräytyy kasvun ja hakkuiden erotuksen mukaan.

Asia ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta arviosta, joka koskee metsien tuotanto- ja käyttömahdollisuuksia maakunnittain kolmelle kymmenvuotiskaudelle. Ensimmäinen niistä on 2016–2025.

HS uutisoi joulukuun puolivälissä, että Suomella on hyvin paljon kirittävää, jos se aikoo yltää tavoitteeseen hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä.

Tilastokeskuksen joulukuisten tietojen mukaan ilmastonmuutosta hillitsevät hiilinielut romahtivat vuonna 2018. Ne olivat 43 prosenttia pienempiä kuin vuonna 2017. Syynä olivat etenkin ennätyssuuret metsänhakkuut.

”Suunta on kehno. Se ei todellakaan ole kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa vaan pikemminkin hiilinielutonta”, sanoi ryhmäpäällikkö Sampo Soimakallio Suomen ympäristökeskuksesta HS:n joulukuisessa uutisessa.

”On huolestuttavaa, että ollaan menossa väärään suuntaan.”

Myös ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr) piti suuntaa huolestuttavana.

Luken tuoreen arvion mukaan metsien hiilinielu on suurimmillaan pohjoisen metsissä. Ne ovat arvion kärjessä, koska siellä metsät ovat edelleen nopean kasvun vaiheessa. Metsät siis toimivat siellä hiilinieluna vielä lähivuosikymmenet.

”Lapin metsien ikärakenne on vielä kohtuullisen nuori. Kun metsät ovat nuoria, niitä ei pystytä hakkaamaan kasvun vertaa ja silloin ne ovat hiilinieluja. Metsät ovat siellä nuoria, koska niitä on uudistettu voimakkaasti 1950- ja 60-luvuilla”, sanoo johtava tutkija Kari T. Korhonen Lukesta.

Etelässä taas on runsaasti hakkuukypsiä metsiä, jolloin hakkuumahdollisuudet ja kasvu ovat lähellä toisiaan. Jonkin alueen metsät voivat olla puumarkkinoista ja hakkuista johtuen välillä hiilinieluja ja välillä päästölähteitä.

Tämä näkyy Luken arvioissa Uudenmaan kohdalla niin, että vuosien 2016–2025 kohdalla Uudenmaan metsien arvioidaan olevan 50 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa tuottava päästölähde. Vuosina 2026–2035 Uudenmaan metsien arvioidaan puolestaan sitovan 0,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa.

Luken skenaarioiden viitevuosina 2016–18 hakkuita tehtiin paljon. Tulevat hakkuut voivat siten muuttaa tilannetta paljonkin. Jos nyt jossakin uudistetaan metsiä voimakkaasti, samalla alueella 20 vuoden päästä kasvava metsä sitoo taas vahvasti hiiltä, Korhonen kuvaa.

Luken laskelmien mukaan esimerkiksi Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa suurin ylläpidettävissä oleva hakkuukertymä johtaisi toteutuessaan siihen, että metsät olisivat väliaikaisesti päästölähteitä.

Metsät palaavat kuitenkin nopeasti hiilinieluiksi, jos ne uudistetaan ripeästi täystiheiksi ja niiden elinvoimaisuudesta huolehditaan, kuten Luken laskelmissa on oletettu.

”Laskelmiin liittyy myös epävarmuuksia, kuten esimerkiksi maaperän hiilidioksidipäästöjen todellinen kehitys”, Korhonen sanoo.

Luke myös muistuttaa, että arvioista ei suoraan voi päätellä, miten paljon hakkuita voi tulevaisuudessa tehdä.


Eli Suomeenkin pitää saada sellaiset metsät, jotka syttyvät mahdollisimman helposti palamaan. Sitten siitä voi syyttää limastomuutosta ja käydä trendikahvilassa.
Sanoja joita ei ole olemassa: vasemmistodiktatuuri, ihmisvelvollisuudet, tasavastuu, maskilisti, suomalaisvastaisuus, fennofobia, ihmisoikeuskerroin, misandria, afromaani

ämpee

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 687
  • Liked: 15778
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9083 : 15.02.2020, 19:43:36 »
Taas nämä hiilinielut ja metsä.
 :facepalm:

Oletetaan, että sinulla on täysikasvuista metsää jonka hiiliarvo on 10.
Kun se kerran on täysikasvuista niin se tarkoittaa sitä, että se on jo sitonut sen hiilimäärän jonka metsä pystyy sitomaan ja sen vuotuinen hiilinieluarvo on 0 (nolla) koska se lahoaa saman mitä se vuodessa kasvaa.
Näin tasapainoinen metsä on erittäin teoreettinen, käytännössä välillä sidotaan ja välilla luovutetaan mutta määrällisesti pysytään pitkäaikaisella keskiarvolla samassa määrässä joka oli se hiiliarvo 10.

Voidaksesi tehdä metsästäsi hiilinielun, on ensin otettava sitä hiiltä sieltä metsästä pois ja laitettava kiertoon, koska mitään puupankkia pitkäaikaistalletuksineen ei ole olemassa.
Esimerkiksi hakataan siitä metsästä hiiliarvoa 5 vastaava määrä pois, ja nyt meillä on hiiliarvon 5 suuruinen hiilinielu täytettäväksi seuraavien 40-60 vuoden aikana.

Siitä hiiliarvoltaan 5 hakatusta metsästä tehdään vaikkapa vessapaperia, jonka kierto on aika nopea, eli noin vuodessa ollaan laitettu ilmakehään metsien ravinteeksi hiiliarvoa 5 vastaava määrä hiilidioksidia, jota se oma metsä natustelee sieltä sen 40-60 vuotta jonka jälkeen voidaan taas aloittaa alusta.

Ajatus metsistä jonkinlaisena jatkuvana hiilinieluna on mielikuvituksen tuotetta, sillä meillä ei ole pysyvää paikkaa sille hiilelle joka sieltä metsästä tukkipuuna tai ropsina pois haetaan.
Kyse on lähinnä välivarastosta joka täyttyy itsestään sen 40-60 vuoden välein kierrättäen samaa tavaraa kaiken aikaa.

Meret sen sijaan ovat aitoja hiilinieluja, meriveden ja hiilidioksidin yhtymisen tuloksena on karbonaatteja jotka saostuvat merien pohjille ja jotka kokevat "ylösnousemuksen" vasta pitkän ajan kuluessa laattatektonisista liikkeistä johtuen.
Koska merien olemassaoloa ei voi käyttää kovinkaan menestykselliseen huijaamiseen tai verottamisen perusteena niistä ei paljoa huudella.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Alarik

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 520
  • Liked: 3771
  • Harvinainen valkoinen leijona
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9084 : 15.02.2020, 21:04:41 »
...
Voidaksesi tehdä metsästäsi hiilinielun, on ensin otettava sitä hiiltä sieltä metsästä pois ja laitettava kiertoon, koska mitään puupankkia pitkäaikaistalletuksineen ei ole olemassa.
...jonka kierto on aika nopea, eli noin vuodessa ollaan laitettu ilmakehään metsien ravinteeksi hiiliarvoa 5 vastaava määrä hiilidioksidia, jota se oma metsä natustelee sieltä sen 40-60 vuotta jonka jälkeen voidaan taas aloittaa alusta...

Riippuu käyttökohteesta eli usein on nopeaa mutta teoreettisesti meillä voisi olla puupankkikin. Suomen vanhimmat hirsirakenteet ovat 1400-luvulta.

Myöskään puun nopea kierto vaikka poltto(aine) käytössä ei välttämättä ole ollenkaan huono juttu, jos jokainen kierto tarkoittaa vähenevää tarvetta vaihtoehdolle.

Waldseemüller

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 312
  • Liked: 5193
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9085 : 15.02.2020, 21:54:32 »
Ilmastousko = skientologia
Hiilinielu = thetan-mittari
Hiilineutraalisuus = clear-tila
Ilmastoskeptikko = suppressiivinen henkilö
Vihreät = Sea Org
Jos olisimme väärässä, meitä ei yritettäisi vaientaa.

ismolento

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 222
  • Liked: 5651
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9086 : 15.02.2020, 22:58:15 »

Meret sen sijaan ovat aitoja hiilinieluja, meriveden ja hiilidioksidin yhtymisen tuloksena on karbonaatteja jotka saostuvat merien pohjille ja jotka kokevat "ylösnousemuksen" vasta pitkän ajan kuluessa laattatektonisista liikkeistä johtuen.
Koska merien olemassaoloa ei voi käyttää kovinkaan menestykselliseen huijaamiseen tai verottamisen perusteena niistä ei paljoa huudella.

Jos asia on noin, niin meitähän on huijattu ilmastoalarmistien toimesta jo vuosikymmeniä. Maapallon pinta-alasta suurin osa on meriä, joten niiden muodostama valtava hiilinielu korvaa kaikki ihmisen aiheuttamat hiilidioksidipäästöt kokonaisuudessaan eli koko ilmastonmuutospropaganda on kehitelty vain verojen ja maksujen kiristämiseksi kansalaisilta.

pugisti

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 50
  • Liked: 85
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9087 : 15.02.2020, 23:36:40 »
Missä ongelma, koska jos : "Tämä näkyy Luken arvioissa Uudenmaan kohdalla niin, että vuosien 2016–2025 kohdalla Uudenmaan metsien arvioidaan olevan 50 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa tuottava päästölähde. Vuosina 2026–2035 Uudenmaan metsien arvioidaan puolestaan sitovan 0,2 miljoonaa hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa."
Vuosina 16-25 päästöjä 500 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, kun vuosina 26-35 sitoo 2 000 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, niin eikö tossa olla komeasti voitolla vaikka arvio heittäisi 10%?
Ei tarvitse olla siis huolissaan mutta silti ollaan ihan paniikissa. Vai enkö mie nyt vain ymmärrä noita lukuja oikein?

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 33 108
  • Liked: 71073
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9088 : 15.02.2020, 23:38:54 »
Lainaus
Stam1nan Antti Hyyrysen hyytävä scifi-kirja kuvaa ihmiskunnan karua tulevaisuutta: "Me olemme hävinneet tämän taistelun"

Eletään 2030-lukua. Maapallon sää on muuttunut huonosta vielä huonompaan. Itä-Aasiaa piiskaavat ehtymättömät sateet ja Tokion kaltaisten metropolien neonvalot katoavat myrskytuulten uumeniin.

Merenpinta nousee uhkaavasti, ja miljardit ihmiset ovat lähteneet epätoivoiselle vaellukselle kohti tuntemattomia päämääriä. Kolmas maailmansota koukistelee sormiaan. Kaaoksen laineet peittävät sivistyksen.

Tällaisia visioita tarjoaa Stam1na-yhtyeen Antti Hyyrysen uunituore Viimeinen Atlantis -romaani. Se kuvaa näynomaisesti meidän tuntemamme kulttuurin viimeisiä hetkiä.

– Olemme menneet harhaan, ties kuinka kauan. Tiedemaailma on jo pitkään raportoinut isoista muutoksista, ja Maapallon luontainen tasapaino on rikottu. Me olemme hävinneet tämän taistelun, Hyyrynen sanoo.

[...]

Hyvä kysymys kuuluu, miksi ihmiskunta on tuhoamassa omaa elinympäristöään ja ainutlaatuista kotiplaneettaansa – ja vieläpä tietoisesti.

– Ei ihmiskunta välttämättä maailmanloppua tahdo, vaan kyse on instituutioista, jotka vaikuttavat asioihin eniten. En tiedä, uskaltaisiko tätä edes lausua ääneen, mutta minun mielestäni yksilön vaikuttamisella ei enää ole hirveästi väliä. Ratkaiseva rooli on suurilla teollisuusmahdeilla, joille pitäisi määritellä lakisääteisiä rajoituksia, Hyyrynen toteaa.

[...]

Viimeisen Atlantiksen maailmassa ihmiskunnan väkiluku on jo yli yhdeksän miljardia, mikä on nykyennusteiden valossa realistinen arvio.
Yle 14.2.2020


Yli yhdeksän miljardia on nykyennusteiden mukaan realistinen arvio ihmisten määrästä 30-luvun lopulla, mutta visio miljardeista vaeltavista ihmisistä ja tulevasta maailmanlopusta on mihinkään perustumatonta roskaa niin 30-luvulla kuin miljooniin vuosiin sen jälkeenkin. Se on ok fiktiona, mutta ei ollenkaan ok faktana esitettävänä ihmisten pelotteluna, jolla perustellaan siirtymistä "lakisääteiseen" vihreään fasismiin.


Lainaus
Ville Blåfield
Apua aivot tilttaa, miten on mah dol lis ta että tää https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/maailmanloppu-on-lahempana-kuin-uskotkaan-sen-voi-ymmartaa-jos-kiipeaa-korkealle-kalliolle-helsingin-pasilassa/ ei oo ehdolla Suuren journalistipalkinnon vuoden jutuksi? Yhtään väheksymättä shortlistattuja, mut olihan tää nyt aivan tajuton poikkeus suomalaisessa journalismissa viime vuonna.

Lainaus käyttäjältä: Suomen Kuvalehti
Maailmanloppu on lähempänä kuin uskotkaan – Sen voi ymmärtää, jos kiipeää korkealle kalliolle...
Vuonna 2040 saattaa tapahtua dramaattinen keikahdus, jonka jälkeen paluuta ei enää ole.

Toivottavasti siksi, että raati ymmärsi paskatoimittajan maailmanlopulla pelottelun samanlaiseksi huuhaaksi kuin nuo Ylen totena toistamat Antti Hyyrysen "visiot".
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Hämeenlinnan Oraakkeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 417
  • Liked: 4104
  • لا يوجد إله غيره من الشيطان والنبي محمدا أو خادمته
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9089 : 16.02.2020, 00:42:18 »
Itse ajelen Neste my -polttoaineella, jolla jo vähennän tosi paljon henkilökohtaisia hiilidioksidipäästöjäni.

Se maksaa minulle ylimääräistä 200-300 euroa vuodessa.
En todellakaan joudu perikatoon tämän lisäkustannuksen takia.

Minulla on myös sähkösopimus jolla saan hiilidioksidipäästötöntä sähköä. En edes tiedä onko se kalliimpaa vai halvempaa, mutta joka tapauksessa vuosikustannus on pieni.

On paljon muitakin asioita jotka ovat lähes yhtä kustannustehokkaita.

Siis puhe ei ole siitä että autot kielletään ja teollisuus pysäytetään, vaan että tehdään nyt edes helpot ja halvat asiat ensin!

Jos joku laittaa kuukaudessa vapaaehtoiset 50 euroa baariin ja tupakkaan tai nuuskaan, mutta ei ole toista vapaaehtoista 50 euroa ympäristön suojeluun, no joo se on tietysti jokaisen oma asia mihin rahansa käyttää.

Ja olen samaa mieltä tuosta 5M väkimäärästä, että Uttar Pradeshin osavaltion asukas Intiassa tai Sichuanin provinssin asukas Kiinassa voi ajatella ihan samoin että kun tässä kaupungissa meitä on vain 5 miljoonaa, ei ole paskankaan väliä mitä me tehdään.
Naapurikaupungissa kun jo voi olla eri kieli ja uskonto, ei ne ole "meitä", saattaa olla paljon vähemmän yhteistä kuin vaikkapa suomalaisilla ja ruotsalaisilla.

Toisaalta taas jos puhutaan Kiinan 1300 miljoonasta tai Intian 1300 miljoonasta asukkaasta, pitäisi verrata Eurooppaan plus Pohjois-Amerikkaan plus Venäjään, 600 + 400 + 200 miljoonaa, jokaisella asukkaalla on noin 1 osuus miljardista mahdollisuus tehdä jotain.
Ja jokaisella 5M porukalla on noin 0.5% osuus miljardista.

Tolla neste my polttoaineella ajellellasi ostat ainoastaan hyvää omatuntoa ja maksat ilmastoaneita. Tämä ei vähennä yhtään co2 päästöjä.