UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 1318876 kertaa)

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 261
  • Liked: 81694
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9390 : 01.10.2020, 19:18:36 »
Just äsken mainostettiin että huomenna tulee MOT ohjelma klo 20:00. Aiheena ilmastonmuutoksen kieltäjät, vai mitkä epäilijät. Ja näytettiin kuvaa persujen puoluekokouksesta v 2017.

On varmaan taas taattua yle laatua  >: ;D

On taattua Yle-laatua. Satu Hassi saa määritellä ohjelmassa ilmastodenialismiksi sen, että epäilee ns. ilmastotoimien vaikutusta ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi Suomen ääriradikaalin hiilineutraalisuustavoitteen täydellinen merkityksettömyys on fakta, mutta Ylelle se on pahaa perussuomalaista ilmastonmuutoksen kieltämistä.

Uskomattoman huonoa journalismia:
...
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/04/06/ilmastoepailyn-kylvajat-kasikirjoitus

Ohjelmassa olisi ollut vaikka kuinka paljon perattavaa, mutta yhdestä kohdasta jäi kiinni jopa JSN:lle:

Yle: Ylelle langettava päätös Julkisen sanan neuvostolta – MOT-ohjelman jaksossa haastateltavan vastauksia yhdisteltiin harhaanjohtavasti 1.10.2020

Lainaus käyttäjältä: Yle
Julkisen sanan neuvoston ratkaisun mukaan Ylen MOT-ohjelma on rikkonut Journalistin ohjeiden kohtaa 11: "Yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta. Myöskään kuvaa tai ääntä ei saa käyttää harhaanjohtavasti."

Yle: MOT:lle langettava päätös Julkisen sanan neuvostolta 1.10.2020

Lainaus käyttäjältä: Yle
Julkisen sanan neuvosto on antanut Ylelle langettavan päätöksen koskien 6.4.2020 julkaistua MOT-ohjelmaa. Kyse oli eri kysymyksiin annettujen vastausten yhdistämisestä tavalla, josta katsoja saattoi saada harhaanjohtavan käsityksen.

Julkisen sanan neuvosto: LANGETTAVA 7336/YLE/20 30.9.2020

Lainaus käyttäjältä: JSN
Kantelu 21.4.2020

Kantelu kohdistuu Ylen MOT-ohjelman jaksoon ”Ilmastoepäilyn kylväjät”, joka esitettiin TV1-kanavalla 6.4.2020. Jakso on nähtävissä Yle Areenassa:

https://areena.yle.fi/1-50278153

Kantelun mukaan juttu vääristi täysin haastateltavan sanoman yhdistelemällä lauseenpaloja hänen kolmeen eri kysymykseen antamistaan vastauksista. Tämän seurauksena katsojalle jäi kantelun mukaan sellainen käsitys, ettei haastateltava olisi edes ymmärtänyt hänelle ohjelmassa esitettyä kysymystä. Lisäksi jutusta jätettiin pois kantelijan mielestä olennaisin asiasisältö (leiriytyminen), jota hän sanoo korostaneensa kaikissa aiheeseen liittyneissä vastauksissaan.

Kantelun liitteenä olevasta kirjeenvaihdosta käy ilmi, että kantelu kohdistuu ohjelman kohtaan, jossa toimittaja kysyy: ”Mikä tässä ilmastokeskustelussa on oikein pielessä?”

Kantelija pyysi Yleä julkaisemaan korjauksen sekä televisiossa että verkossa.

Kantelija on tallentanut toimittajan tietämättä haastattelun ja toimittanut sen JSN:lle kantelunsa liitteenä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

vastarannan kiiski

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 951
  • Liked: 195
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9391 : 02.10.2020, 12:53:39 »
Konsensustiede on kertonut meille että pohjoisen jääpeite vähenee, vuosi vuodelta, systemaattisesti. Kenties meillä on eri sanakirjat.

Eihän sää tai ilmasto koskaan muutu tasaisesti, vaan heilahdellen trendin ympärillä.

Esimerksi Suomessa keväällä kun ilmat lämpiävät talven jälkeen, esimerkiksi keskimäärin +20 astetta 100 päivän aikana, eihän se tarkoita että joka päivä olisi tasan +0.2 astetta lämpimämpää kuin edellisenä päivänä. Jopa esimerkiksi 10 päivää peräkkäin voi olla kylmempää kuin edellisen viikon aikaisempi ennätyslämpö. Tai pitemmänkin aikaa. Kunnes tulee uusi ennätys.

Vastaavasti, jos ilmasto on lämpenemässä ja pohjoisen jääpeitteen syysminimi pienenee esimerkiksi keskimäärin 0.7 miljoonaa km2 vuosikymmenessä (kuten trendi on suunnilleen ollut), ei sekään tarkoita että joka vuosi minimi olisi tasan 0.07 m km2 pienempi kuin edellisenä vuonna. Jopa esimerkiksi 10 vuotta peräkkäin minimi voi olla laajempi kuin aikaisempi ennätysminimi. Tai pitemmänkin aikaa. Kunnes tulee uusi ennätys.

Tuohon omaan kuvaani olen piirrellyt punaisen ja oranssin putken, vaihtoehtoiset, jotka voisivat olla niitä joiden sisällä lukema heilahtelee.
Tein tuon muutama vuosi sitten, ja toistaiseksi on pysynyt putkessa.

Onko riittävän paksua rautalankaa?
« Viimeksi muokattu: 02.10.2020, 13:01:30 kirjoittanut vastarannan kiiski »

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 351
  • Liked: 12075
  • Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9392 : 02.10.2020, 16:49:33 »
Konsensustiede on kertonut meille että pohjoisen jääpeite vähenee, vuosi vuodelta, systemaattisesti. Kenties meillä on eri sanakirjat.

Eihän sää tai ilmasto koskaan muutu tasaisesti, vaan heilahdellen trendin ympärillä.

Esimerksi Suomessa keväällä kun ilmat lämpiävät talven jälkeen, esimerkiksi keskimäärin +20 astetta 100 päivän aikana, eihän se tarkoita että joka päivä olisi tasan +0.2 astetta lämpimämpää kuin edellisenä päivänä. Jopa esimerkiksi 10 päivää peräkkäin voi olla kylmempää kuin edellisen viikon aikaisempi ennätyslämpö. Tai pitemmänkin aikaa. Kunnes tulee uusi ennätys.

Vastaavasti, jos ilmasto on lämpenemässä ja pohjoisen jääpeitteen syysminimi pienenee esimerkiksi keskimäärin 0.7 miljoonaa km2 vuosikymmenessä (kuten trendi on suunnilleen ollut), ei sekään tarkoita että joka vuosi minimi olisi tasan 0.07 m km2 pienempi kuin edellisenä vuonna. Jopa esimerkiksi 10 vuotta peräkkäin minimi voi olla laajempi kuin aikaisempi ennätysminimi. Tai pitemmänkin aikaa. Kunnes tulee uusi ennätys.

Tuohon omaan kuvaani olen piirrellyt punaisen ja oranssin putken, vaihtoehtoiset, jotka voisivat olla niitä joiden sisällä lukema heilahtelee.
Tein tuon muutama vuosi sitten, ja toistaiseksi on pysynyt putkessa.

Onko riittävän paksua rautalankaa?

Trendi, tuo kaunis sana. Jos 1979 - 1990 välinen trendi oli noin -1 miljoona neliökilometriä per vuosikymmen. 1979 - 2000 välinen trendi oli noin -0,7 miljoonaa neliökilometriä per vuosikymmen. 1979 - 2010 - 1 miljoonaa neliökilometriä per vuosikymmen. 1979 - 2020 trendi noin -0,7 miljoonaa neliökilometriä per vuosikymmen. Tosin 2010 - 2020 välinen trendi on käytännössä ±0.

Tiedäthän mitä sini-aallon pohjalla tapahtuu? On kyllä melkoista jos trendi riippuen sen pituudesta ja aloituspisteestä muuttuu kertoimella. Sini aaltoa kun mittaa, aloittamalla aallon huipulta saa negatiivisen trendin aina seuraavaan huippuun saakka. Sitten se on ±0 trendi, kunnes se lähtee taas laskemaan.

Askartelit kyllä putken, melko laajan putken, eikä minua huoleta lainkaan. 20 vuotta aikaa, jos 2012 oli 0,5miljoonaa tai 0,4 miljoonaa neliökilometriä vähemmän jäätä kuin 2020, ja 2020 oli uusi ennätysalhainen vuosi joka jäi vain 2012 vuodesta, se tarkoittaa että muut vuodet ovat olleet korkeammalla kuin 2012. Ja kesti 8 vuotta että päästiin lähelle 2012 lukemia. Onneksi noita vuosia on jäljellä, katsotaan joko ensi vuonna se puhkaisee putkesi.

Muutenkin naurattaa vielä tuo graafi. 1979 tai 1980 ovat siinä alhaisemmat kuin 1973-1975, jolloin oli parisen miljoonaa neliökilometriä vähemmän jäätä. Vaan mitäs pienistä, ei se niin nuukaa ole.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 351
  • Liked: 12075
  • Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9393 : 07.10.2020, 21:56:22 »
Astrobiologit ovat tutkineet eksoplaneettoja ja ovat löytäneet 24 kappaletta sellaista, jotka ovat parempia kuin maa, ihmiselämälle. https://news.wsu.edu/2020/10/05/planets-may-better-life-earth/

Lainaus
PULLMAN, Wash. – Earth is not necessarily the best planet in the universe. Researchers have identified two dozen planets outside our solar system that may have conditions more suitable for life than our own. Some of these orbit stars that may be better than even our sun.

A study led by Washington State University scientist Dirk Schulze-Makuch recently published in the journal Astrobiology details characteristics of potential “superhabitable” planets which include those that are older, a little larger, slightly warmer and possibly wetter than Earth. Life could also more easily thrive on planets that circle more slowly changing stars with longer lifespans than our sun....

Water is key to life, and the authors argue that a little more of it would help, especially in the form of moisture, clouds and humidity. A slightly overall warmer temperature, a mean surface temperature of about 5 degrees Celsius (or about 8 degrees Fahrenheit) greater than Earth, together with the additional moisture, would be also better for life. This warmth and moisture preference is seen on Earth with the greater biodiversity in tropical rain forests than in colder, drier areas.

Eli noin 5°C korkeampi keskilämpötila kuin pallollamme, on parempi! Astrobiologit virtsasivat juuri ilmastoalarmistien, EU:n päästötavoitteiden, Marinin hallituksen sekä muiden ituhippien niskaan. Luottavatko nämä tieteeseen uskoviksi julistautuneet nyt sitten astrobiologeja? No eivät tietenkään, kun se ei ole sitä "oikeaa" tiedettä.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 261
  • Liked: 81694
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9394 : 12.10.2020, 11:48:07 »
Helsingin Sanomat: Kiina ilmoitti juuri maailman ilmastotalkoot mullistavan tavoitteen, ja asiantuntijan mukaan se saattaa olla tosissaan 12.10.2020

Lainaus käyttäjältä: HS
Kiinan johtaja Xi Jinping kertoi äskettäin Kiinan hiilidioksidipäästöjen kasvun loppuvan ennen vuotta 2030. Hiilineutraaliksi Kiina aikoo ennen vuotta 2060 – eli käytännössä se pitkälti lopettaisi fossiilisten polttoaineiden käytön siihen mennessä.

Nyt Kiina tupruttaa eniten eli yli neljänneksen maailman hiilidioksidipäästöistä.

”Merkittävä muutos Kiinan näkökulmaan”, sanoo suomalaisen ajatuspajan Centre for Research on Energy and Clean Airin pääanalyytikko Lauri Myllyvirta innostuneena.

Myllyvirta on Kiinan ilmastopäästöjen johtavia asiantuntijoita maailmassa.
Hän tulee Helsingin Sanomien haastatteluun Kiinan merkittävimmän talousmedian Caixinin etähaastattelusta ja kiirehtii pian Saksan yleisradio ARD:n jututettavaksi.

Kiina oli aiemmin ilmoittanut, että päästöjen kasvu loppuu 2030, minkä takia Myllyvirta oli pelännyt Kiinan kasvattavan päästöjään siihen asti ja sitten jämähtävän ”saavuttamalleen” korkealle tasolle.

”Meillä ei ole aikaa odottaa ilmastonmuutoksen kanssa.”

Näköjään Kiinalla on aikaa 40 vuotta ja EU:llakin 30. Vain Suomen hallituksella ja sen tukemalla Elokapinalla ei ole aikaa.

Asiantuntijana esitellyn Lauri Myllyvirran taustasta olisi voinut kertoa, että hän on ennen kaikkea radikaali aktivisti ja lobbari, jonka puheisiin on syytä suhtautua varauksella.

Lainaus käyttäjältä: HS
JOS ilmastonmuutoksen pahimmat vaikutukset halutaan välttää, Kiinan on pakko toimia rivakasti. Päästöjen jatkuessa maapallolla nykymenolla ilmasto lämpenee yli kolme astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Se tarkoittaa monia rajuja muutoksia, esimerkiksi meriveden pinnan nousua 60–110 sentillä vuosisadan loppuun mennessä, ennustaa kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC. Silloin jopa sadat miljoonat rannikoilla asuvat ihmiset menettäisivät kotinsa.

Tuosta saa käsityksen, että IPCC ennustaisi merenpinnan 60-110 sentin nousua vuoteen 2100 mennessä. Ei ennusta.

Luvut liittyvät valtamediassa pelottelun vuoksi käytettyyn kaikkein äärimmäisimpään RCP8.5-hiilipäästöskenaarioon, jossa päästöihin ei puututtaisi millään tavalla, vaan ne jatkuisivat suurina hamaan tulevaisuuteen riippumatta sopimuksista tai teknologisista edistysaskelista.

Tiedämme jo nyt, että näin ei tule tapahtumaan. Juuri siitähän tämäkin uutinen kertoo.

Lainaus käyttäjältä: HS
”Edes Kiinan kolmenkymmenen prosentin osuuden poistuminen maailman päästöistä ei ratkaisisi koko ongelmaa. Mutta jos Kiinan päästöt eivät käänny pian laskuun, ilmastonmuutoksen ongelmia ei voi ratkaista mitenkään.”

Tähän moni suomalainen hihkaisee, että mitä minä sanoin! Suomen päästövähennyksillä ei ole siis väliä Kiinan päästöjen rinnalla. Suomi kuitenkin tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Ruotsin tavoite on 2045 ja muun muassa Saksan ja Ranskan 2050.

Myllyvirta on eri mieltä.

Kiinan uusi lupaus jos mikä osoittaa, että Suomen ja muiden maiden lupauksilla ja toimilla on merkitystä. Jos muilla mailla ei olisi ollut hiilineutraaliustavoitteita, Kiinakaan ei olisi asettanut omaansa.”

Vai että oikein.

Suomen ääriradikaalia hiilineutraalisuustavoitetta (vuosi 2035) on perusteltu sillä, että päästöjen jyrkällä vähentämisellä on valtava kiire, eikä aikaa ole enää kuin korkeintaan muutama vuosi. Muilla EU-mailla (2050) ja Kiinalla (2060) ei kuitenkaan ole mikään kiire, vaan ne aikovat odotella kaikessa rauhassa teknologioiden kypsymistä, käyttää nykyiset infraratkaisunsa loppuun ja säästää valtavasti rahaa Suomeen verrattuna. Suomi ei selvästikään ole niille esikuva kuin siinä, miten ei pidä tehdä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 261
  • Liked: 81694
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9395 : 12.10.2020, 21:55:02 »
Ilta-Sanomat: YK: Luonnonkatastrofien määrä liki kaksinkertaistunut vuoden 2000 jälkeen – ilmastonmuutos pääsyyllinen 12.10.2020
 
Lainaus käyttäjältä: IS/STT
Ilmastonmuutos on pääsyyllinen siihen, että luonnonkatastrofien määrä on lähes kaksinkertaistunut vuoden 2000 jälkeen, YK:n katastrofiriskien hallintavirasto UNDRR kertoo uudessa raportissaan.

Paitsi että raportissa ei kerrota tuollaista.

Oli sen verran kiinnostava väite, että piti tarkistaa, miten sitä perustellaan ja mikä on laskettu osuus. 30 sivua ohuessa läpyskässä vain todetaan luonnonkatastrofien määrän tilastollisesti lähes kaksinkertaistuneen viimeisimmällä 20 vuoden jaksolla. Kun katastrofin (disaster) määritelmään kuuluu tässä muun muassa se, kuinka monta ihmistä on kuollut tapahtuman seurauksena (vähintään kymmenen), on selvää, että tilastoitujen katastrofien määrä riippuu suuresti ihmisten määrästä riskialttiilla seuduilla. Tämä yhdessä aktiivisemman raportoinnin kanssa selittää myös maanjäristyksistä ja tulivuorenpurkauksista johtuneiden katastrofien merkittävän lisääntymisen vain 20 vuodessa.

Sen sijaan ilmastonmuutoksen vaikutuksesta vuosien 2000-2019 katastrofien määrään ei raportissa väitetä suoraan yhtään mitään. Raportissa ja sen esipuheessa kyllä viitataan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, mutta vain epämääräisesti yleisellä tasolla.

Mielenkiintoista onkin, mistä tuo otsikkoon asti päätynyt väite ilmastonmuutoksesta "pääsyyllisenä" on peräisin. UNDRR:n tiedotteessa ei väitetä sellaista. Suomenkielisessä mediassa kyse voisi olla tarkoitushakuisesta käännösvirheestä (climate-related=>ilmastonmuutoksesta johtuva), mutta sama perustelematon väite esiintyy myös englanninkielisissä uutisissa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Hämeenlinnan Oraakkeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 872
  • Liked: 4473
  • لا يوجد إله غيره من الشيطان والنبي محمدا أو خادمته
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9396 : 13.10.2020, 02:23:14 »
eikös aurinkopilkkuvaikutuksen pitäisi olla nyt viilentävä?

Pitäisi, mutta suurin osa energiasta tulee yllättäen päiväntasaajan tienoile, josta merivirtojen kyydissä flogistonit joulet siirtyvät napojen suuntiin.

Viimeiset nelisensataa vuotta ollaan kiivetty pikkujääkaudesta ylös, sitä satoa nautimme pöydissämme vielä tänäkin päivänä. Mutta nyt alkaa viiletä.

Pikkujääkauden kylmin vaihe oli 1600-1700 lukujen taitteessa, ja vielä 1860-luvuilla oli katovuosia. Ilmaston nopein lämpeneminen tapahtui  noin 1900-1940. Toivottavasti co2 pitoisuuden nousu estää seuraavan pienen jääkauden sillä vuoden 1696-1699 katastrofi oli aikas perseestä.

Winter is coming.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 261
  • Liked: 81694
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9397 : 13.10.2020, 17:34:10 »
Kuten aikaamme sopii, kun sananvapauspalkintoja myönnetään sananvapautta vastustaville, nyt on katsottu sopivaksi myöntää tiedonjulkistamispalkinto Risto Isomäelle, joka on kirjoittanut ja saarnannut fiktiivisiä tuomiopäiväennusteita ja antanut ymmärtää niiden olevan faktaa.

Yle: Tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinto kirjailija Risto Isomäelle: "Koronapandemia on esimakua siitä, mitä tapahtuu jos annamme ilmastonmuutoksen jatkua 13.10.2020

Isomäki on saavuttanut mediakentässä aseman, jossa saa vapaasti heittää ihan mitä vaan, eikä perään kysellä, vaan väite julkistetaan kyseenalaistamattomana faktana.

Lainaus käyttäjältä: Yle
Kirjailija Risto Isomäki on saanut tiedonjulkistamisen elämäntyöpalkinnon. Tieto- ja tieteiskirjallisuuteen keskittynyt Isomäki palkittiin työstään maan, meren ja ilmaston tulevaisuuden puolestapuhujana.
...
Risto Isomäki nousi suuren yleisön tietoisuuteen, kun hänen viides romaaninsa Sarasvatin hiekkaa (2005) valittiin Finlandia-ehdokkaaksi. Kirja on 2020-luvulle sijoittuva ekologinen trilleri, jossa napajäätiköiden sulaminen uhkaa koko maailmaa.

Kirjailija oli jo edellisellä romaanillaan Herääminen (2000) siirtynyt avaruuteen sijoittuvista tieteistarinoista kuvaamaan Maahan kohdistuvia ympäristöuhkia. Siitä alkaen Isomäen romaanit ovat käsitelleet ympäristöasioita ja ihmiskunnan myyttejä.

– Jotkut myytit ovat tärkeitä, koska ne saattavat kertoa meille tulevaisuudesta tai niistä uhkakuvista, joita tällä hetkellä kohtaamme. Toisista taas olen kirjoittanut, koska ne liittyvät asioihin, jotka ovat pienestä pitäen kiehtoneet minua.

Opetus- ja kulttuuriministeriön tiedotteessa Isomäen ansioksi katsottiin, että hän "yhdistää teoksissaan tutkimustietoa science fictionille tyypillisiin mielikuvituksellisiin juonenkulkuihin", ikään kuin fiktiota olisi vain mausteeksi faktan seassa.

Todellisuudessa faktaa on vain mausteeksi liioitellun fiktion seassa. Isomäen kirjoilla on suunnilleen yhtä paljon tekemistä tutkimustiedon kanssa kuin Roland Emmerichin katastrofielokuvilla. Väitän, että monet suomalaiset uskovat ilmastonmuutoksesta johtuviin maailmanlopun huuhaaskenaarioihin faktana juuri Isomäen suosittujen dystopiakirjojen vuoksi.

Lainaus käyttäjältä: Yle
Eniten kirjailijaa on ilahduttanut ilmiö, jota hän kutsuu suureksi ruokavallankumoukseksi. Sillä hän tarkoittaa ihmisten ruokailutottumusten siirtymistä joko täysin kasvisruokaan tai vähemmän lihaa ja eläintuotteita sisältävään ruokavalioon.

– Lähikauppa ja elintarviketeollisuus ovat tajunneet, että jos tämä toteutuu, ne voivat ansaita paljon enemmän rahaa kuin myymällä lihaa ja muita eläinperäisiä tuotteita. Tämä on erittäin rohkaisevaa. Jos pystymme siirtymään paljon nykyistä kasvisperäisempään ruokavalioon, niin yllättävän iso osa kaikista ihmisen kasvihuonepäästöistä ikään kuin haihtuu ilmaan.

Lihan tuotannolta vapautuvat peltohehtaarit voitaisiin ottaa käyttöön esimerkiksi biopolttoaineiden ja muiden biotalouden raaka-aineiden tuottamiseen, Isomäki visioi. Niillä voitaisiin korvata fossiiliset polttoaineet, sementti ja iso osa metalleista.

– Jos ruokavallankumous etenee, niin me selviämme ilmaston lämpenemisen ongelmasta todennäköisesti jopa aika helposti, kirjailija sanoo.

Ei ole mitään "suurta ruokavallankumousta", minkä kasvissyöntiin pakottamista ajava Isomäki tietää itsekin. Globaalina trendinä on ja pysyy lihankulutuksen kasvaminen.

Suomi on siitä eriskummallinen maa, että täällä aikuisia ihmisiä voidaan tosiaan pakottaa ja estää jopa syömisessä, mutta useimmissa muissa maissa se on poliittisesti mahdotonta.

Lainaus käyttäjältä: Yle
Kun Sarasvatin hiekkaa julkaistiin, puhuttiin ilmastonmuutoksesta julkisuudessa vain vähän. Sitä seuranneiden 15 vuoden aikana ilmiötä koskeva tieto ja keskustelu on lisääntynyt valtavasti. Myös uhkakuvat ovat tarkentuneet. Mahdollisten uhkakuvien pohtiminen kuuluu Isomäen työhön niin tieteiskirjailijana kuin tietokirjailijanakin.

Ilmastonmuutoksen aiheuttamaa tarkkaa skenaariota ei ole mahdollista kuvata etukäteen, koska emme tiedä missä järjestyksessä asiat alkavat toteutua. Mutta lopputulos on sama: suurin osa ihmisistä, jotka kuolevat, kuolevat erilaisiin tarttuviin tauteihin.

Maailman polvilleen pistänyt koronapandemia on kirjailijan mukaan hyvä demonstraatio siitä, mitä tapahtuu jos ilmaston annetaan muuttua epävakaammaksi.

No, mihinkäs ihmiset kuolevat väestöräjähdyksen lopputuloksena?

Lainaus käyttäjältä: Yle
Isomäki sanoo, että tilanne olisi paljon pahempi maailmassa, jonka ilmastonmuutos on suistanut kaaokseen. Hän maalailee pahimman skenaarion, jossa sähköverkot toimivat huonosti, rokotteiden ja lääkkeiden saanti takkuilee ja pakolaisten määrä kasvaa räjähdysmäisesti.

Taas mennään. Tämä on fiktiota. Skenaario pakolaisten määrän räjähdysmäisestä kasvusta on huuhaata, ei tutkimustietoa. Merenpinta ei nouse räjähdysmäisesti kuin katastrofielokuvissa ja Isomäen kirjoissa.

Lainaus käyttäjältä: Yle
Tämä kaikki on kirjailijan mukaan estettävissä. Sen tiellä on kuitenkin hänen mukaansa vielä huolestuttavampi asia: se haluavatko ihmiset estää uhkakuvien toteutumisen.

– Jos isot poliittiset liikkeet kieltävät systemaattisesti ilmastonmuutoksen olemassaolon, niin meille voi käydä huonosti. Vaikka kaikki tekniset ratkaisut olisivat olemassa, Risto Isomäki sanoo.

Mitähän nämä ilmastonmuutoksen systemaattisesti kieltävät isot poliittiset liikkeet ovat? En osaa yhdistää kuvausta oikein mihinkään.

Isomäki vaikuttaa tässäkin suhteessa harhaiselta, sillä hänen vaatimiensa ääriradikaalien poliittisten muutosten (mm. sadan euron hampurilaiset) esteenä ei tule olemaan mikään denialistien salaliitto vaan ihan tavalliset ihmiset, jotka eivät halua sellaista viherfasistista XR-maailmaa, jollaiseen Isomäki loikkaisi pää edellä. Esteenä eivät ole denialistit, joilla on vain vähän valtaa, vaan sellainen juttu kuin demokratia. Isomäen vaatimukset voivat toteutua vain kansa ohittamalla, eikä sellainen onnistu muualla niin helposti kuin Suomessa (esim. hallituksen vaalien jälkeen Suomelle sälyttämä vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite, josta ei kansalta kysytty eikä kysytä).

Tosiasiassahan palkinto tuli Isomäelle pitkäjänteisestä työstä ilmastohysterian lietsomiseksi, ja tietyn agendan voi havaita myös muista palkituista tekijöistä (Long Play, Paleface) ja aiheista (Suomen historian siirtomaaherruus ja orjakauppa, turvapaikkapolitiikka jne.).
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Skeptikko

  • Global Moderator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 12 372
  • Liked: 17267
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9398 : 14.10.2020, 21:04:51 »
Eli investoidaan valtavasti, päästetään valtavasti, jotta marginaalinen väki pääsee liikkumaan nopeammin Helsinki-Turku välillä.

Tunnin juna Turkuun: Asiantuntija-arvio lyttää hyödyt
https://www.uusisuomi.fi/uutiset/tyly-tulos-turun-tunnin-junalle-erittain-kannattamaton-investointi/39bcee8c-1859-41c3-8c0e-e7e56861f5c0

Lainaus
Turun tunnin juna on investointina erittäin kannattamaton.

Helsingin ja Turun välisen tunnin junan rakentaminen on investointirahojen hukkaan heittämistä.

Tähän tulokseen tulee Väyläviraston tuore hankearviointi.

Hankearvioinnissa mukana olleet vaihtoehdot – oikorata Espoosta Saloon sekä rantaradan parantaminen eri tavoin – eivät ylitä yhteiskuntataloudellista kannattavuusrajaa 1,0. Hankkeen kannattavuus toki paranee, mikäli matkustajia on ennakoitua enemmän.

Varsinaisen Helsingin ja Turun välisen nopean junayhteysvaihtoehdon, joka perustuu uuteen Espoo–Salo-oikorataan ja Salo–Turku-kaksoisraiteeseen, hyöty-kustannussuhde on 0,44. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaista investoitavaa euroa kohden kertyy hyötyjä vajaat puoli euroa.

Nopean yhteyden kannattavuus paranee, kun Salo-Turku kaksoisraiteen osuutta rakennetaan vaiheittain ennen Espoo-Salo-oikorataa. Espoo-Salo-oikoradan rakentaminen mahdollistaa junamäärien lisäämisen ja matka-ajan merkittävän lyhentämisen Helsingin ja Turun välillä.
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 261
  • Liked: 81694
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9399 : 16.10.2020, 18:35:24 »
Sitran johtajalle maksetaan yli 13 000 euroa kuukaudessa tämän viestin toistamisesta:

Lainaus
Mari Pantsar
#ilmastokriisi seurauksena 1,2 miljardia ihmistä voi joutua jättämään kotinsa tulevan 30 v aikana.

Maailman suurin kansainvaellus vaikuttaa varmasti kaikkiin maihin. Tavalla tai toisella.

Nyt tarvitaan kv-yhteistyön tehostamista.
Lainaus
Climate crisis could displace 1.2bn people by 2050, report warns
Countries unable to withstand ecological threats among world’s least peaceful, analysis finds
https://www.theguardian.com/environment/2020/sep/09/climate-crisis-could-displace-12bn-people-by-2050-report-warns#_=_

Valeuutistwiittinsä jälkeen Pantsar kirjoitti pokkana Seurassa ilmastonmuutoksen valheista:

Seura: ”Ilmastonmuutoksen tapauksessa valheiden hinta on kestämätön”, Mari Pantsar pelkää ettemme tunnista enää totuutta 14.9.2020

Lainaus käyttäjältä: Mari Pantsar, Sitra
”Mikä on valheiden hinta? Emme me luule niitä totuudeksi. Suurin vaara on, että kun kuulemme valheita, emme enää tunnista totuutta”.

Tshernobyl-televisiosarjan kysymys kuvaa nykyistä vaihtoehtoisten ”totuuksien” maailmaa. Ilmastonmuutoksen osalta siinä on eletty jo kauan.
...
Vaarallisin seuraus tästä on, että tarjolla on hurjasti väitteitä, oikeita ja vääriä. Silloin asiaan vihkiytymättömän on vaikea hahmottaa, mikä on totta. Voi syntyä kiusaus tarttua miellyttävään vaihtoehtoon.

Tällöin joku voi miettiä, miksi vaivata mieltään asialla, jota on vaikea ymmärtää.

Tai miksi ylipäätään pohtia sivilisaation loppumista, kun viikonloppu on tulossa? Suuresta informaatiotulvasta on helppo uudestaan valita juuri se viesti, joka tukee omaa mielipidettä.

Helppoa ainakin siltä osin, että sivilisaatio ei ole loppumassa. Joka väittää muuta tietävänsä, joko valehtelee tai ei tiedä, mistä puhuu.

Lainaus
Valheet, välinpitämättömyys ja kieltäminen eivät poista tieteeseen perustuvaa totuutta. Ikävä kyllä, ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos nauttii suurinta tieteellistä varmuutta, minkä tutkimus voi saada ja kuumeneminen etenee nopeasti.

Siitä, että ilmastonmuutos on "totta", ei voi vetää johtopäätöstä, että Pantsarin ja kumppaneiden ajama radikaali ilmastopolitiikka olisi millään tasolla järkevää.

Lainaus käyttäjältä: Mari Pantsar, Sitra
Tänä päivänä ilmastonmuutoksen kokonaan kieltäviin törmää aiempaa harvemmin. Nykyisin he kunnostautuvat vähättelemällä ilmiön vakavuutta tai vakuuttamalla, että ongelman ehtii ratkaista myöhemminkin. Ikävin ilmiö on se, että väheksytään niitä, jotka asiasta ovat huolissaan.

En ole kuullut kenenkään sanovan, että "ongelman ehtii ratkaista myöhemminkin". Väitteeseenhän sisältyy virheellinen ajatus, että ilmastonmuutoksen voisi tuosta vaan "ratkaista", pysäyttää tai peruuttaa. Ei voi, vaan prosessit ovat niin hitaita, että ilmastonmuutokseen pitää ennen kaikkea sopeutua. Varsinkaan Suomen ääriradikaalilla mutta kalleudestaan huolimatta tehottomalla ilmastopolitiikalla ei ole yksinään mitään havaittavaa vaikutusta ilmastonmuutokseen.

Ikävin ilmiö on se, että vahvimmaksi argumentiksi ilmastonmuutoskeskustelussa katsotaan koettujen tunteiden voimakkuus. XR:n ja Pantsarin pelottelu sivilisaation loppumisella perustuu fiilikseen, ei tieteelliseen näyttöön.

Lainaus käyttäjältä: Mari Pantsar, Sitra
Jokaisen kannattaisi pohtia, mikä on seuraus sille, jos tuhannet tutkijat ja puolen vuosisadan tulokset ovatkin oikeassa ja ilmasto kuumenee niin nopeasti, että tulevien sukupolvien elinolot vaikeutuvat suunnattomasti.

Tutkijat pyrkivät myös tulevaisuutta ennustaessaan täsmällisyyteen. Sellaista ei ole ilmaisu, että tulevien sukupolvien elinolot vaikeutuvat "suunnattomasti".

Mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Suomessa arvioiden mukaan vähälumisempia talvia ja nopeampaa puiden kasvua. Eikä tämä lopputulos riipu juurikaan siitä, mitä mieltä me olemme tutkijoiden tuloksista vai olemmeko mitään. Suomalaiset äänestäjät eivät voi vaikuttaa ilmastopolitiikkaan, kuten viime eduskuntavaaleissa nähtiin, eikä ilmastopolitiikasta yksinvaltaisesti päättävä hallitus voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen.

Lainaus käyttäjältä: Mari Pantsar, Sitra
Ilmastonmuutoksen suhteen kaikkien ei tietenkään tarvitse kiivetä eduskuntatalon portaille kyltin kanssa perjantaisin. Jokaisen pitäisi kuitenkin antaa vähättelemättä tilaa niille, jotka haluavat tuoda tieteen viestin kuuluviin ja herätellä muita.

Pantsar tarkoittaa tieteen viestin kuuluviin tuovilla ilmastonuoria, jotka eivät puhu tieteen tuloksista vaan tunteistaan ja vaatimuksistaan.

Pantsar tarkoittaa Saara Lampelaa, joka väitti nimeämättä jääneisiin tutkimuksiin ja asiantuntijoiden vedoten, että ilman XR:n uhkavaatimuksiin suostumista sivilisaatio katoaa 20-40 vuoden aikana.

Varaan itselleni oikeuden vähätellä näitä hysteerikkoja niin paljon kuin huvittaa.

Lainaus käyttäjältä: Mari Pantsar, Sitra
Suomessa valtaosa onneksi ymmärtää ilmaston kuumenemisen riskit, mutta meilläkin on vielä tehtävää hämmennyksen ja vaihtoehtoisten väitteiden vähentämisessä. Jos ihmisillä on eri tilannekuva, yhteisiä ratkaisuja on vaikeampi löytää.

Suurimmalla osalla suomalaisista ei ole tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista, vaan ainoastaan valtamedian maalaama valheellinen mielikuva kymmenien miljoonien ihmisten kansainvaelluksista, nopeasta merenpinnan noususta ja sivilisaation tuhoutumisesta. Sinänsä samantekevää, sillä kuten olemme nähneet, äänestäjiä ei päästetä päättämään Suomen ilmastopolitiikasta, vaan se on jo lyöty lukkoon kymmeniksi vuosiksi ilman poliittista keskustelua.

Lainaus käyttäjältä: Mari Pantsar, Sitra
Me suomalaiset olemme rehellistä kansaa ja se on meille ylpeyden aihe. Kun vastaan tulee kaikenlaisia vaihtoehtoisia ”totuuksia”, kannattaa rehellisyyden nimessä valheet jättää omaan arvoonsa ja levittämättä.

Ilmastonmuutoksen tapauksessa valheiden hinta on kestämätön.

Valheiden hinta ei ole vielä tiedossa, sillä hallitus ei ole julkistanut ääriradikaalin ilmastopolitiikkansa hintalappua. Tuskin julkistaakaan.
« Viimeksi muokattu: 16.10.2020, 18:41:27 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Pyhä Olavi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 651
  • Liked: 758
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9400 : 16.10.2020, 20:07:30 »
Liitteenä oleva tieteellinen kalvo vie yleensä vastapuolen argumentit aika erikoisiksi. Kun muistuttaa, että tammi kasvoi Oulussa keskiajalla ja ajanlaskun alussa, siitäkin selvittiin, niin vastapuoli kommentoi jotenkin epätieteellisesti.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 261
  • Liked: 81694
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9401 : 18.10.2020, 14:22:50 »
Kansan Uutiset: Perussuomalaisten ilmastolinja olisi katastrofi suomalaisille yrityksille 18.10.2020

Suomalaisille yrityksille olisi katastrofi, jos suomalaisilta veronmaksajilta ei kupattaisi kymmeniä miljardeja euroja maailman radikaaleimman ilmastopolitiikan varjolla?

Kerro ihmeessä lisää.

Lainaus käyttäjältä: Kai Hirvasnoro, Kansan Uutiset
Hallituksen tulisi luopua kiilusilmäisistä ilmastotavoitteista.

Tämän lauseen perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo vähintään kerran viikossa. On sanonut jo kuukausia. Viime vaalikaudella perussuomalaiset oli ainoa eduskuntapuolue, joka ei sitoutunut yhteisiin ilmastolinjauksiin.

Mitä puolueen vaatimus käytännössä tarkoittaisi? Mihin fossiilisiin polttoaineisiin ja savupiipputeollisuuteen tukeutuminen nykymaailmassa johtaisi?

Se johtaisi suomalaisten yritysten ja sitä kautta Suomen talouden ja työllisyyden näivettymiseen, koska maailmanmarkkinoilla menestyminen edellyttää ”kiilusilmäistä ilmastopolitiikkaa”.

Jos Suomen talous ja työllisyys perustuisi tosiaankin miljardien eurojen polttamiseen ääriradikaalin ilmastopolitiikan nimissä, niin jotain olisi ratkaisevalla tavalla pielessä. Sehän ei kuitenkaan ole totta, eikä Suomen ilmastopolitiikalla ole yhteyttä myöskään maailmanmarkkinoilla menestymiseen.

Lainaus käyttäjältä: Kai Hirvasnoro, Kansan Uutiset
Eikä tähän tarvitse liittää sanaa ”tulevaisuudessa”. Tilastointi tällä alueella ei ole yksiselitteistä, mutta Elinkeinoelämän keskusliiton mukaan ilmastoratkaisujen osuus Suomen taloudesta on jo nyt 40 miljardia euroa ja vientitulot 10 miljardia.

Suomessa on 4 000 ympäristöratkaisuihin erikoistunutta cleantech-yritystä, jotka etsivät ratkaisuja tuotannon ja kuluttamisen aiheuttamiin ympäristöongelmiin. Vuonna 2018 ympäristöliiketoiminnan henkilötyövuosia kertyi 160 000.

Mitä tekemistä tällä on vajaan parin vuoden takaisen puolueiden ilmastolinjauksen tai hallituksen ilmastopolitiikan kanssa?

Saammeko jotain kautta takaisin ne eurot, jotka hallituksen linjausten pakottamana matkaavat näillä näkymin esimerkiksi Kiinan sähköautovalmistajille? Emme tietenkään saa.

Lainaus käyttäjältä: Kai Hirvasnoro, Kansan Uutiset
Ilmastopolitiikan kunnianhimon nostaminen Euroopassa ja maailmalla luo ennennäkemättömät vientimarkkinat ja on myös suuri kasvumahdollisuus suomalaisille yrityksille, sanoo EK:n johtava asiantuntija Matti Kahra.

Hyvä esimerkki on Neste, joka kymmenkunta vuotta sitten teki arvion, että fossiilisten polttoaineiden kysyntä tulee laskemaan ja niihin liittyy paljon riskejä. Uudeksi suunnaksi otettiin uusiutuvat biopolttoaineet, ja nyt yhtiö on sillä alalla maailman kärjessä tekemässä kannattavaa liiketoimintaa vaihtoehtoisilla polttoaineilla.

Myös esimerkiksi Kone, Nokia, Metso, Outotec ja UPM ovat vähentäneet omia päästöjään ja niillä kasvavaa liiketoimintaa on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen. Vanha perinteinen liiketoiminta hiipuu.

Kiinnostavana esimerkkinä Kahra mainitsee myös jyväskyläläisen Spinnovan, joka kehittää selluloosakuidun käyttöä erityisesti tekstiiliteollisuuden tarpeisiin. Puukuidusta valmistetaan tekstiilejä ilman haitallisia aineita, vettä kuluu 99 prosenttia vähemmän kuin puuvillan tuotannossa ja lopulta tuote on maatuva.

Tekstiilikuidun hinta on 2,5-kertainen selluun verrattuna eli siinä on mahdollisuus merkittävään arvonlisään metsäteollisuudessa.

Kahralta ei tunnista, mitä kiilusilmäisyyttä ilmastopolitiikassa on yritysten ja elinkeinoelämän kannalta.

Yrityksille aivan varmasti kelpaavat ne miljardit eurot, jotka hallitus aikoo pumpata veronmaksajilta ilmastopolitiikan ratkaisuihin. Sehän on epäsuoraa (ja sellaisena tehotonta ja vielä huonosti suomalaisiin yrityksiin kohdentuvaa) yritystukea, "ilmaista" rahaa. Veronmaksajan tai edes ilmastonmuutoksen estämisen kannalta kuviossa ei kuitenkaan ole mitään järkeä.

Lainaus käyttäjältä: Kai Hirvasnoro, Kansan Uutiset
Perussuomalaiset väläyttävät toisinaan myös Kiina-korttia: mitä meidän kannattaa tehdä, kun Kiina jatkaa saastuttamista ja hiilivoimaloiden rakentamista.

Syyskuussa Kiinan presidentti Xi Jinping pudotti ilmastopolitiikan superuutisen ilmoittaessaan maan tavoittelevan hiilineutraaliutta vuoteen 2060 mennessä.

Mikä vain osoittaa, että perussuomalaiset ovat olleet oikeassa.

Kiina varaa itselleen peräti 40 vuotta aikaa odotella teknologioiden kypsymistä ja sillä aikaa vaikka perustaa uusia hiilivoimaloita sähköautotehtaiden pyörittämiseen puristaen Suomen kaltaisilta tiukempaan politiikkaansa hirttäytyviltä "esikuvilta" rahat pois useampaan kertaan.

Lainaus käyttäjältä: Kai Hirvasnoro, Kansan Uutiset
Euroopassa taas elvytyspaketiksi sovittiin heinäkuussa yhteensä 750 miljardia euroa ja siitä 37 prosenttia on käytettävä ilmastokohteisiin. Myös omassa maanosassamme elinkeinoelämän kasvunäkymä on valtava energiasektorilla, teollisuudessa ja vähäpäästöisen liikenteen hankkeissa.

– Toisin kuin opposition poliittisissa puheissa, me näemme sen isona mahdollisuutena. Suomalaisten yritysten ja Suomen talouden kannalta on keskeistä, että EU:n talous elpyy ja nousee kriisistä vahvempana ja parempana, Kahra sanoo.

– Suomessa tehdään paljon tätä laskelmaa, että mitä maksetaan ja paljonko saadaan, mutta yritysten näkökulmasta kysyntä on se, mikä ratkaisee ja se ei ole pelkästään Suomi vaan koko Euroopan talouden ja kasvun näkymä, hän tiivistää kokonaisuuden.

Toisin sanoen suomalaistenkin yritysten etu on ratkaisevasti erilainen kuin suomalaisten veronmaksajien. Yrityksiä ei kiinnosta, mistä löysä raha tulee ja mitä seurauksia sen luomisella on, kunhan sitä tulee.

Elvytyspaketin taloudellisia vaikutuksia Kahra liioittelee huolettomasti, mutta se onkin jo toinen juttu.

Lainaus käyttäjältä: Kai Hirvasnoro, Kansan Uutiset
Kahran mukaan EK tukee hallituksen kunnianhimoista ilmastotavoitetta ja pitää sitä mahdollisuutena edelläkävijyyteen. Siinä on mahdollisuus kasvattaa taloutta, työllisyyttä ja vientiä.

Hän sanoo Suomen olevan todella hyvässä asemassa, koska kunnianhimoisen hallitusohjelman lisäksi monilla aloilla on jo julkaistu hiilineutraalisuustiekarttoja. Monissa Euroopan maissa vasta aletaan miettiä, mitä elvytysrahalla pitäisi tehdä. Suomessa se analyysi on pitkälti valmis.

– Nyt on aidosti mahdollisuus, että suomalaisyritysten ratkaisuja voitaisiin viedä muualle Eurooppaan.

Eli jos oikein hyvin kävisi, muista Euroopan maista ostettaisiin suomalaisten veronmaksajien rahoilla suomalaisten yritysten ilmastoratkaisuja, paitsi että muissa EU-maissa nuo investoinnit tehdään vasta 15 vuotta Suomea myöhemmin. Kuulostaa taas tutulta Hölmölä-tarinalta.

Ja tässä oli valitettavasti KU:n jutun loppu. Edelleen jäi auki, kuinka perussuomalaisten ilmastolinja olisi katastrofi suomalaisille yrityksille, taloudelle ja työllisyydelle. Ehkä sitten seuraavalla kerralla.
« Viimeksi muokattu: 18.10.2020, 14:26:46 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

zupi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 930
  • Liked: 5299
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9402 : 25.10.2020, 01:07:27 »

(...)

Todellisuus oli kuitenkin liian hapokasta:


(...)

Olipas sen verran hyvä kirjoitus, että pistetään tännekin. Tuon voinee laittaa kokonaisuudessaan, kun Forbes meni sen poistamaan.

http://www.thegwpf.com/forbes-censored-michael-shellenberger-here-is-his-full-apology/

(...)
Lainaus

I thus decided I had to speak out. I knew that writing a few articles wouldn’t be enough. I needed a book to properly lay out all of the evidence. And so my formal ­apology for our fearmongering comes in the form of my new book, Apocalypse Never: Why Environmental Alarmism Hurts Us All.

Taidanpa laittaa kirjan tilaukseen...

Enpä laittanut kun oli vasta pre-orderina. Surffailuretkelläni törmäsin kuitenkin alla olevaan, puolitoista vuotta vanhaan kirjoitukseen, jonka jälkeen laitoin tilauksen sisään. Yhteenvetona kirjoituksesta vain se, että Saksa on jälleen kerran sekopäisyyden vallassa, kun on lopettamassa ydinvoiman käytön.

https://quillette.com/2019/02/27/why-renewables-cant-save-the-planet/

Lainaus
Why Renewables Can’t Save the Planet
(...)

In 2002, shortly after I turned 30, I decided I wanted to dedicate myself to addressing climate change. I was worried that global warming would end up destroying many of the natural environments that people had worked so hard to protect.

I thought the solutions were pretty straightforward: solar panels on every roof, electric cars in every driveway, etc. The main obstacles, I believed, were political. And so I helped organize a coalition of America’s largest labor unions and environmental groups. Our proposal was for a $300 billion dollar investment in renewables. We would not only prevent climate change but also create millions of new jobs in a fast-growing high-tech sector.

Our efforts paid off in 2007 when then-presidential candidate Barack Obama embraced our vision. Between 2009–15, the U.S. invested $150 billion dollars in renewables and other forms of clean tech. But right away we ran into trouble.

The first was around land use. Electricity from solar roofs costs about twice as much as electricity from solar farms, but solar and wind farms require huge amounts of land. That, along with the fact that solar and wind farms require long new transmissions lines, and are opposed by local communities and conservationists trying to preserve wildlife, particularly birds.

Another challenge was the intermittent nature of solar and wind energies. When the sun stops shining and the wind stops blowing, you have to quickly be able to ramp up another source of energy.

(...)

It seemed to me that most, if not all, of the problems from scaling up solar and wind energies could be solved through more technological innovation.

But, as the years went by, the problems persisted and in some cases grew worse.
For example, California is a world leader when it comes to renewables but we haven’t converted our dams into batteries, partly for geographic reasons. You need the right kind of dam and reservoirs, and even then it’s an expensive retrofit.

(...)

Without large-scale ways to back-up solar energy California has had to block electricity coming from solar farms when it’s extremely sunny, or pay neighboring states to take it from us so we can avoid blowing-out our grid.

Despite what you’ve heard, there is no “battery revolution” on the way
, for well-understood technical and economic reasons.

(...)

Solar farms have similarly large ecological impacts. Building a solar farm is a lot like building any other kind of farm. You have to clear the whole area of wildlife.

In order to build one of the biggest solar farms in California the developers hired biologists to pull threatened desert tortoises from their burrows, put them on the back of pickup trucks, transport them, and cage them in pens where many ended up dying.

As we were learning of these impacts, it gradually dawned on me that there was no amount of technological innovation that could solve the fundamental problem with renewables.

(...) In other words, the trouble with renewables isn’t fundamentally technical—it’s natural.

Dealing with energy sources that are inherently unreliable, and require large amounts of land, comes at a high economic cost.

There’s been a lot of publicity about how solar panels and wind turbines have come down in cost. But those one-time cost savings from making them in big Chinese factories have been outweighed by the high cost of dealing with their unreliability.

(...)

Germany’s carbon emissions have been flat since 2009, despite an investment of $580 billion by 2025 in a renewables-heavy electrical grid, a 50 percent rise in electricity cost.

Meanwhile, France produces one-tenth the carbon emissions per unit of electricity as Germany and pays little more than half for its electricity. How? Through nuclear power.

(...)

What about all the headlines about expensive nuclear and cheap solar and wind? They are largely an illusion resulting from the fact that 70 to 80 percent of the costs of building nuclear plants are up-front, whereas the costs given for solar and wind don’t include the high cost of transmission lines, new dams, or other forms of battery.

It’s reasonable to ask whether nuclear power is safe, and what happens with its waste.

It turns out that scientists have studied the health and safety of different energy sources since the 1960s. Every major study, including a recent one by the British medical journal Lancet, finds the same thing: nuclear is the safest way to make reliable electricity.

Strange as it sounds, nuclear power plants are so safe for the same reason nuclear weapons are so dangerous. The uranium used as fuel in power plants and as material for bombs can create one million times more heat per its mass than its fossil fuel and gunpowder equivalents.

(...)

As a result, the climate scientist James Hanson and a colleague found that nuclear plants have actually saved nearly two million lives to date that would have been lost to air pollution.

Thanks to its energy density, nuclear plants require far less land than renewables. Even in sunny California, a solar farm requires 450 times more land to produce the same amount of energy as a nuclear plant.

Energy-dense nuclear requires far less in the way of materials, and produces far less in the way of waste compared to energy-dilute solar and wind.

A single Coke can’s worth of uranium provides all of the energy that the most gluttonous American or Australian lifestyle requires. At the end of the process, the high-level radioactive waste that nuclear plants produce is the very same Coke can of (used) uranium fuel. The reason nuclear is the best energy from an environmental perspective is because it produces so little waste and none enters the environment as pollution.

(...)

By contrast, solar panels require 17 times more materials in the form of cement, glass, concrete, and steel than do nuclear plants, and create over 200 times more waste.

We tend to think of solar panels as clean, but the truth is that there is no plan anywhere to deal with solar panels at the end of their 20 to 25 year lifespan.

Experts fear solar panels will be shipped, along with other forms of electronic waste, to be disassembled—or, more often, smashed with hammers—by poor communities in Africa and Asia, whose residents will be exposed to the dust from toxic heavy metals including lead, cadmium, and chromium.

Wherever I travel in the world I ask ordinary people what they think about nuclear and renewable energies. After saying they know next to nothing, they admit that nuclear is strong and renewables are weak. Their intuitions are correct. What most of us get wrong—understandably—is that weak energies are safer.

But aren’t renewables safer? The answer is no. Wind turbines, surprisingly, kill more people than nuclear plants.

(...)

But when it comes to generating power for billions of people, it turns out that producing solar and wind collectors, and spreading them over large areas, has vastly worse impacts on humans and wildlife alike.

(...)

Over the last several hundred years, human beings have been moving away from matter-dense fuels towards energy-dense ones. First we move from renewable fuels like wood, dung, and windmills, and towards the fossil fuels of coal, oil, and natural gas, and eventually to uranium.

Energy progress is overwhelmingly positive for people and nature. As we stop using wood for fuel we allow grasslands and forests to grow back, and the wildlife to return.

As we stop burning wood and dung in our homes, we no longer must breathe toxic indoor smoke. And as we move from fossil fuels to uranium we clear the outdoor air of pollution, and reduce how much we’ll heat up the planet.

Nuclear plants are thus a revolutionary technology—a grand historical break from fossil fuels as significant as the industrial transition from wood to fossil fuels before it.

The problem with nuclear is that it is unpopular, a victim of a 50 year-long concerted effort by fossil fuel, renewable energy, anti-nuclear weapons campaigners, and misanthropic environmentalists to ban the technology.

In response, the nuclear industry suffers battered wife syndrome, and constantly apologizes for its best attributes, from its waste to its safety.

Lately, the nuclear industry has promoted the idea that, in order to deal with climate change, “we need a mix of clean energy sources,” including solar, wind and nuclear. It was something I used to believe, and say, in part because it’s what people want to hear. The problem is that it’s not true.

France shows that moving from mostly nuclear electricity to a mix of nuclear and renewables results in more carbon emissions, due to using more natural gas, and higher prices, to the unreliability of solar and wind.

Oil and gas investors know this, which is why they made a political alliance with renewables companies, and why oil and gas companies have been spending millions of dollars on advertisements promoting solar, and funneling millions of dollars to said environmental groups to provide public relations cover.

What is to be done? The most important thing is for scientists and conservationists to start telling the truth about renewables and nuclear, and the relationship between energy density and environmental impact.

(...)

Now that we know that renewables can’t save the planet, are we really going to stand by and let them destroy it?


Lainaus
Michael Shellenberger is a Time Magazine “Hero of the Environment,” and president of Environmental Progress, an independent research and policy organization.

Näytti olevan Shellenbergerillä aika paljon juttuja Quillettella. Pitänee tutustua niihinkin.
"If all the votes are added up in PA, Trump is going to lose." - Pennsylvania AG Josh Shapiro, 31.10.2020

“I do not accept the rules imposed by others.... And in periods of regime change, the normal rules don’t apply.” - Soros

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 261
  • Liked: 81694
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9403 : 25.10.2020, 01:51:57 »
A-Talk

YLE TV1 To 22.10.2020 klo 21.05

Pitääkö Suomeen julistaa ilmastohätätila? Millaisia ilmastotoimia hallituksen pitäisi nyt koronatilanteen keskellä saada tehtyä? Keskustelemassa kansanedustajat Jenni Pitko (vihr.) ja Lulu Ranne (ps.) sekä Sitran johtava asiantuntija Outi Haanperä ja Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen. Juontajana Sakari Sirkkanen #yleastudio HD
Vahva suositus ohjelman jälkikatseluun Areenalta. Täytyy sanoa että Lulu Ranne oli häkellyttävän vahva esiintyjä ja tyrmäävän johdonmukainen. Puheet siitä, että Hallis olisi ainutlaatuinen stooalaisen rauhallinen järkijyrä persuissa voidaan unohtaa. Lulu on aivan yhtä kova luu. Hurja nainen.

A-Talk: Pitääkö Suomeen julistaa ilmastohätätila? (39 min)

Täytyy myös kehua kansanedustaja Lulu Rannetta. Oli todella asiantunteva ja keskittyi oleellisiin kysymyksiin. Kannattaa katsoa.

Valitettavasti asetelma oli kuitenkin neljä yhtä vastaan, ja muut osallistujat saivat juontajan avustuksella kammettua keskustelua kustannuksista, maksajasta ja nykyisten ilmastoratkaisujen raakilemaisuudesta kaikenlaisille sivuraiteille niin, että satunnainen taustoja tietämätön katsoja jäi luultavasti ymmälle. Esimerkiksi rauhallisesti puhunut Markku Ollikainen antoi vaikutelman kelpo asiantuntijasta, vaikka puhui Outi Haanperän ja Atte Harjanteen (vihreä kansanedustaja Pitkon tilalla) lailla kaukaa Ranteen kysymysten ohi viitaten muun muassa Hyperloopiiin (!) teknologiaratkaisuna Suomen ilmastopolitiikkaan.

Vaikea sanoa, kuinka paljon Ollikaisen, Harjanteen ja Haanperän sanomiset olivat tietoista valehtelua ja mikä osuus vain tietämättömyyttä, mutta kaikki heistä esiintyvät ja esitetään vakavasti otettavina asiantuntijoina. Oli itkussa ja naurussa pitelemistä, kun kolmikko antoi ymmärtää ilmeisen vakavissaan, että Suomen ääriradikaali ilmastopolitiikka onkin taloudellinen investointi ja vieläpä kannattava sellainen.

Lulu Ranteen esiin nostama kysymys Suomen ilmastopolitiikan kustannuksista ja maksajasta väistettiin kerta kerran jälkeen sanahelinällä ja harhaanjohtamisilla. Esimerkiksi vihreiden kansanedustaja Harjanne antoi mustavalkoisesti ymmärtää, että hallituksen politiikalle ei olisi muuta vaihtoehtoa kuin sitoutua täysillä fossiilitalouteen, vaikka kaikki muut maat EU-maista Kiinaan osoittavat, että myös vähemmän fundamentalistisia ja niin ilmaston kuin taloudenkin kannalta paremmin perusteltuja linjauksia voi tehdä. Silti toimittaja Sirkkanen onnistui jotenkin kääntämään Kiinan vasta vuoteen 2060 sijoittaman hiilineutraalisuustavoitteen perussuomalaisia vastaan.

Kuinkahan monta vuotta kestää, että ilmastopolitiikkakeskustelu palaa maahanmuuttopolitiikkakeskustelun lailla lähemmäksi maan pintaa, vai annetaanko sen tapahtua ollenkaan? Pakolaiset eivät olleet Suomelle uusi Nokia, eikä Suomen ääriradikaalia ilmastopolitiikkaa voi perustella taloudella sen enempää kuin ilmastonmuutokseen vaikuttamisellakaan. Oikeasti molemmat ovat valtavia ja väitettyjen tavoitteiden ("pakolaisten auttaminen", "ilmastonmuutoksen torjuminen") kannalta tehottomuutensa vuoksi suurimmaksi osaksi täysin turhia kustannuseriä suomalaisille veronmaksajille.
« Viimeksi muokattu: 25.10.2020, 01:58:49 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 261
  • Liked: 81694
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9404 : 25.10.2020, 03:20:50 »
Lainaus
Maailman CO2-päästöt ovat jo lähes samat kuin ennen koronaa – ilmastoasiantuntija Petteri Taalas Ykkösaamun vieraana

Korona hiljensi talouksia, mutta vaikutukset hiilidioksidipäästöihin ovat olleet hetkellisiä.

– Viime kuukausina hiilidioksidipäästöt ovat palanneet lähelle 2019 syksyn tasoa, sanoo Maailman ilmatieteenjärjestön pääsihteeri Petteri Taalas.

Eri puolilla maailmaa toteutetut yhteiskuntien sulkemiset pudottivat hiilidioksidin päästöjä tilapäisesti. WMO:n ja Global Carbon Projectin arvion mukaan huhtikuussa havaittiin tilapäisesti 17 prosentin päästöjen pudotus verrattuna 2019 tilanteeseen. Pudotus liittyi liikenteen ja teollisuustuotannon vähenemiseen.

Koko vuoden päästöjen odotetaan putoavan 4–7 prosenttia verrattuna viime vuoteen. Tästä huolimatta ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on jatkanut kasvuaan, sillä CO2:n elinikä ilmakehässä on yli 100 vuotta.

[...]

Ykkösaamun yleisökysymyksen pohjalta Petteri Taalas arvioi, olisiko Suomen hiilineutraalius mahdollista vuoteen 2030 mennessä. Taalas ei pidä hiilineutraaliutta näin nopealla aikataululla, kymmenen vuoden kuluttua, kovin realistisena tavoitteena.

– Voi olla, että tämä ei ole kauhean realistista, suomeksi sanottuna.

Taalaksen mukaan autokanta olisi uudistettava hyvin nopeassa tahdissa. Tavoite vaatii myös energiajärjestelmän muutosta. Muutos olisi huomioitava myös asumisessa sekä lämmityksen että kasvavassa määrin jäähdyttämisen osalta. Taalaksen mukaan olisi ajateltava, mikä on yhteiskunnan kokonaisuuden kannalta järkevää. Taalas pitää myös hallituksen tavoitetta, hiilineutraaliutta vuonna 2035, äärimmäisen vaativana.

EU:n asettamaa aikaulua, hiilineutraaliutta vuoteen 2050 mennessä, Taalas pitää varsin realistisena.

Yle 24.10.2020

Yle Areena: Ykkösaamu 24.10.2020 (39 min)

Lainaus
23.20-
Petteri Taalas
"Viime aikoina nämä merenpinnannousuarviot on päivittynyt ylöspäin. Eli sellainen konservatiivinen arvio on se, että me tällä vuosisadalla voitais nähdä puolesta metristä metriin merenpinnan nousu."

Taalas viittaa lukujen perusteella IPCC:n RCP8.5-skenaarioon, joka ei ole konservatiivinen eli varovainen vaan päinvastoin perustuu kaikkein äärimmäisimpään hiilipäästöoletukseen, jossa päästöt jatkavat tulevina vuosikymmeninä kasvamista rajoituksetta. Skenaariolle on käyttöä enää referenssinä realistisempien skenaarioiden rinnalla (ja tietysti propagandassa ihmisten pelottelussa), kun on 100-prosenttisen selvää, että päästöihin on jo puututtu.

Konservatiivinen skenaario olisi RCP2.6, jossa merenpinnan arvioidaan nousevan 30-60 senttiä vuosisadan loppuun mennessä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Velmu

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 565
  • Liked: 3378
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9405 : 25.10.2020, 07:26:12 »

Laitetaan tämä taas kerran tänne. Videon väittämät ovat OIKEIDEN asiantuntijoiden tarkastamia. https://www.youtube.com/watch?v=MWiYafnHCaU&t=74s

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 261
  • Liked: 81694
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9406 : 26.10.2020, 16:32:57 »
Veronmaksajilta ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä kupattavat miljardit eurot kalpaavat mainiosti elinkeinoelämälle, mutta fakta, että aito yritys pysäyttää ilmastonmuutos edellyttäisi nykytiedon mukaan välttämättä talouskasvun jarruttamista, saa elinkeinoelämän edustajat barrikadeille.

Kasvua – näköjään myös globaalia väestönkasvua – on puolustettava hinnalla millä hyvänsä vaikka naurettavuudenkin uhalla. Jos kasvu pysähtyy, tulevat populistiset liikkeet ja syövät lapsesi. Jos Suomi ei tuhoa toimivaa infraansa kymmeniä vuosia muun maailman edellä, jäämme jälkeen elintason kasvun eturintamasta.

Lainaus
Paljastiko koronavirus, että ilmastonmuutoksen voi torjua talouskasvua hillitsemällä? ”Johtopäätös on väärä”, jyrähtävät tutkijat

MARKKINATALOUDEN kahlitseminen ja talouskasvun hillitseminen eivät ole ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillitsemiseen. Sen sijaan markkinatalouden toimintaedellytyksien parantaminen voisi edistää ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Tämä on viesti maanantaina julkaistussa Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen muistiossa, jonka ovat kirjoittaneet Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju, Elinkeinoelämän keskusliiton johtava ekonomisti Sami Pakarinen ja valtiovarainministeriön osastopäällikkö Mikko Spolander.

Muistiolla kirjoittajat pyrkivät kumoamaan ajatuksen, joka saattaa nostaa päätään, kun koronaviruksen vaikutukset maailman päästöihin tulevat yhä selvemmin näkyviin. Koska koronakriisi vähentää taloudellista aktiviteettia ja sitä kautta päästöjä, se voi herättää intoa jatkaa päästöjen vähennystä talouskasvua hillitsemällä. Myös historiallisia aikasarjoja tarkastelemalla voi päätyä johtopäätökseen, jonka mukaan ilmastoa ei pelasta mikään muu kuin talouskasvun lopettaminen.

Kirjoittajat sanovat muistiossaan, että tämä johtopäätös on väärä. Kirjoittajat pyrkivät myös osoittamaan johtopäätöksen vääräksi.

Riittävä elintason lasku ilmastonmuutoksen torjumiseksi veisi muistion mukaan maailman taloudellisesti 1950-luvun tasolle. Ilmastoa säästävä teknologinen kehitys jäisi syntymättä, koska yrityksillä ja julkisella taloudella ei olisi siihen varaa.

”Tuloksena olisi pahan kierre, jonka lopputulos olisi pelottavalla tavalla arvaamaton.”

[...]

SUOMEN kannattaisi kirjoittajien mukaan yrittää ottaa kaikki hyöty irti uudesta ilmasto- ja ympäristöystävällisestä teknologiasta ja kulkea globaalissa eturintamassa kohti ekologisesti kestävämpää tulevaisuutta.

Vaikka Suomen oma panos ei edistä eikä hidasta globaalia ilmastonmuutosta mitenkään, Suomi ei voi jäädä vanhan teknologian ulkomuseoksi. Se vain varmistaisi, että globaalit investointivirrat ohjautuvat Suomen ohi ja Suomi jää jälkeen teknologian kehityksen sekä tuottavuuden ja elintason kasvun eturintamasta, mitä pidemmälle tulevaisuuteen katsotaan.”
Helsingin Sanomat 26.10.2020

Etlan tiedote: Koronakriisi osoitti: talouskasvusta luopuminen on kelvoton ilmastoteko 26.10.2020

Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen (ETLA Muistio 91) (pdf)

Lainaus käyttäjältä: Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen
Jos talouskasvu loppuu, harva on enää turvassa. Alkaa prosessi, jossa työttömyys lisääntyy, kunnes palkkataso laskee niin paljon, että köyhtyneet yritykset voivat jälleen palkata ihmisiä töihin. Työttömyys ja romahtanut elintaso ruokkivat populistisia liikkeitä ja horjuttavat yhteiskuntarauhaa vaikeasti ennakoitavalla tavalla.

Vastaavasti nyt näköpiirissä oleva ilmastoa säästävä teknologinen kehitys jäisi syntymättä, koska yrityksillä ei olisi siihen varaa. Työttömyyden lisääntyminen myös velkaannuttaa julkiset taloudet, joten julkinenkaan talous ei voisi tukea riittävästi teknologista kehitystä. Tuloksena olisi pahan kierre, jonka lopputulos olisi pelottavalla tavalla arvaamaton.

Pieni laskentaesimerkki osoittaa, kuinka talouskasvusta luopuminen keinona ilmastonmuutoksen torjuntaan on käytännössä mahdotonta.
Talouden pitäisi supistua joka vuosi yli seitsemän prosenttia seuraavan 30 vuoden ajan, jotta oltaisiin lähelläkään EU:n tavoittelemaa hiilineutraalisuutta. Tällöin maailman bkt olisi 1950-luvun alun tasolla.

Maailmassa oli väestöä 1950-luvun alussa kuitenkin vain reilut 2,5 miljardia, joten elintasomme laskisi 50-lukua alhaisemmaksi, ellei maailman väkiluku vähenisi nykyisestä noin 7,5 miljardista jopa 5 miljardilla henkilöllä. Nykyinen väestöennuste 30 vuoden päähän osoittaa kuitenkin väestökasvun jatkuvan. YK:n tuoreimman väestöennusteen mukaan maailman väestö kasvaa nykyisestä noin 7,5 miljardista yli 11 miljardiin vuoteen 2100 mennessä. Se tuskin toteutuu, jos maailmantalous supistuu joka vuosi yhtä paljon kuin Suomen talouskriisissä.

Jos halutaan säilyttää nykyinen elintaso, tällöin väestömäärän pitää tippua 0,8 miljardiin henkilöön. Jos väestömäärä puolestaan säilyisi nykyisellään, elintaso tippuisi esiteolliseen aikaan, jolloin ihmisen ”elämä oli lyhyt mutta surkea”.

"Pieni laskentaesimerkki" lienee uskottava, mutta sen sijaan, että siitä tehtäisiin johtopäätökset ilmastopolitiikan valintojen suhteen, teeskennellään, että kakku on mahdollista sekä syödä että säästää.

Lainaus käyttäjältä: Markkinataloudesta ratkaisu ilmastonmuutokseen
Samalla kun talouskasvu mahdollistaa suuremman väestömäärän, koko maapallon inhimillinen pääoma kasvaa. Lukuisammat ja fiksummaksi käyvät kansalaiset pystyvät kehittämään ilmastoa säästävää teknologiaa kiihtyvään tahtiin. Inhimillisellä pääomalla rakennetaan yhteiskuntaa paremmaksi.

Suomalaisten työlle ja elämälle on annettu viimein tarkoitus. Suuremman väestömäärän mahdollistaminen ja maapallon inhimillisen pääoman kasvattaminen. Yhteiskunnat rakentuvat yhä paremmiksi, kun vuonna 2050 on ennusteiden mukaan tuplasti enemmän afrikkalaisia kehittämässä teknologioita.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Hämeenlinnan Oraakkeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 872
  • Liked: 4473
  • لا يوجد إله غيره من الشيطان والنبي محمدا أو خادمته
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9407 : 26.10.2020, 19:45:42 »
Helppo sanoa että ilmastonmuutosta ei voi pysäyttää talouskasvusta tinkimällä tai veroilla. Kun se ilmasto muuttuu aina ja edes ihmisten kuoleminen sukupuuttonkaan ei ilmastonmuutokseen vaikuta. Hiilipäästöjä voisi leikata ydinvoimalla yms. ja metsistä saisi halvalla hiilinieluja, jos niin haluttaisiin.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 261
  • Liked: 81694
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9408 : 27.10.2020, 11:02:06 »
Yle: Kirjeenvaihtajan analyysi: Hoi ilmastonuori! Näin Yhdysvaltojen uusin korkeimman oikeuden tuomari voi vaikuttaa tulevaisuuteesi 27.10.2020

Kuten arvata saattaa, otsikosta huolimatta Ylen Yhdysvaltain kirjeenvaihtaja Iida Tikka ei jutussaan analysoi sanallakaan, miten Yhdysvaltojen uusin korkeimman oikeuden tuomari voi vaikuttaa suomalaisen "ilmastonuoren" tulevaisuuteen. Huikkauksen tarkoitus on vain yllyttää "ilmastonuoria" lisäämään Amy Coney Barrett vihalistalleen.

Lainaus käyttäjältä: Iida Tikka, Yle
Yhdysvaltojen senaatti vahvisti tänään Amy Coney Barrettin nimityksen korkeimman oikeuden uudeksi tuomariksi äänin 52-48.
...
Kansainvälisesti merkittävää on se, että hän suhtautuu epäilevästi ilmastonmuutokseen.

Kun Amy Coney Barrett vastasi toissaviikolla senaattorien kysymyksiin, hän kutsui ilmastonmuutosta “kiistanalaiseksi kysymykseksi” vahvistaen ilmastoaktivistien pahimmat pelot. Yhdysvaltojen korkein oikeus on avainasemassa, kun ilmastonmuutosta hillitsevistä toimista kiistellään tulevina vuosikymmeninä supervallan eri oikeusasteissa.

Barrett totesi senaattorien haastattelussa, että julkinen keskustelu ilmastonmuutoksesta on riitaisaa ("contentious"), kuten se on, mutta näköjään tällaistakaan ilmiselvää totuutta ei ole sallittua sanoa ääneen, vaan sen sijaan pitäisi toistaa ilmastouskontunnustuksellista liturgiaa.

Tuo toimittajan linkittämä tietolähde on muuten niinkin neutraali ja objektiivinen kuin musiikkilehti Rolling Stonessa julkaistu kirje, jossa kymmenet tiede- ja ilmastotoimittajat syyttävät Amy Coney Barrettia "aikamme ekologisen kriisin mahdollistajaksi":

Lainaus
More Than 70 Science and Climate Journalists Challenge Supreme Court Nomination of Amy Coney Barrett

The following op-ed has been signed by dozens of leading climate and science journalists, listed below.

[...]

It is frightening that a Supreme Court nominee — a position that is in essence one of the highest fact-checkers in the land — has bought into the same propaganda we have worked so hard to dispel.

And it is facts — a word under repeated assault by the Trump administration, which nominated Judge Amy Coney Barrett — that are at issue here. “I’m certainly not a scientist…I’ve read things about climate change. I would not say I have firm views on it,” Judge Coney Barrett told Sen. John Kennedy during the Senate confirmation hearings on October 13th.

The next day, Sen. Richard Blumenthal asked Judge Coney Barrett if she believed “human beings cause global warming.” She replied: “I don’t think I am competent to opine on what causes global warming or not. I don’t think that my views on global warming or climate change are relevant to the job I would do as a judge.”

When asked that same day by Sen. Kamala Harris if she accepts that “COVID-19 is infectious,” Coney Barrett said yes. When asked if “smoking causes cancer,” Coney Barrett said yes. But when asked if “climate change is happening, and is threatening the air we breathe and the water we drink,” Judge Coney Barrett said that while the previous topics are “completely uncontroversial,” climate change is instead, “a very contentious matter of public debate.” She continued: “I will not express a view on a matter of public policy, especially one that is politically controversial because that’s inconsistent with the judicial role, as I have explained.”

Judge Coney Barrett repeatedly refused to acknowledge the scientific certainty of climate change. This is an untenable position, particularly when the world’s leading climate scholars warned in 2018 that we have just 12 years to act to bring down global average temperature rise and avert the most dire predictions of the climate crisis.

At the moment when the facts of the case were presented to her, this arbiter of justice freely chose to side with mistruths. Judge Coney Barrett’s responses are factually inaccurate, scientifically unsound, and dangerous.

How can Judge Coney Barrett rule on pending issues of climate change liability, regulation, finance, mitigation, equity, justice, and accountability if she fails to accept even the underlying premise of global warming? The answer is that she cannot.
Rolling Stone 25.9.2020

Ilmeisesti allekirjoittajat (kirjeessä listattuina meriitteinä mm. kirjoittaminen Teen Vogueen ja Al Jazeeraan) sitten hyväksyivät tieteellisesti tarkkana ja perusteltuna Barrettia grillanneen senaattorin huuhaaväitteen, että ilmastonmuutos "uhkaa ilmaa jota hengitämme ja vettä jota juomme".
« Viimeksi muokattu: 27.10.2020, 11:10:47 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

jetsku

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 27
  • Liked: 72
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9409 : 27.10.2020, 11:24:43 »
Veronmaksajilta ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä kupattavat miljardit eurot kalpaavat mainiosti elinkeinoelämälle, mutta fakta, että aito yritys pysäyttää ilmastonmuutos edellyttäisi nykytiedon mukaan välttämättä talouskasvun jarruttamista, saa elinkeinoelämän edustajat barrikadeille.

Talouskasvu tulee pitkälti teknologisesta kehityksestä. Esimerkiksi vuodesta 2005 vuoteen 2017 EU:n per capita CO2e-lukemat ovat tippuneet 20%, ja kokonais-CO2e EU:ssa on tippunut vuodesta 1990 tuon 20%, vaikka väkiluku on kasvanut ja elintaso kasvanut. Suomen jos ottaa esimerkiksi, niin kokonaispäästöt (CO2e) ovat tippuneet nafti 20%, vaikka väkiluku on kasvanut 10% ja ostovoimakorjattu BKT yli 50% per capita. Jos BKT:n kasvu olisi perustunut yksinkertaisesti tuotannon kasvuun ilman teknologista kehitystä, niin päästöt olisivat yli kaksinkertaiset verrattuna siihen, mitä ne ovat nyt.

Väkiluvun kasvu on luonnollisesti ongelma, mutta teknologisen kehityksen mukanaan tuoma talouskasvu ei ole. Päinvastoin se on ainoa mahdollinen ratkaisu koko ongelmaan. Pahin mahdollinen tilanne olisi väkiluvun kasvu yhdistettynä teknologisen kehityksen pysähtymiseen.

Globaalissa perspektiivissä toki talouskasvu on myös osaltaan kasvattanut päästöjä, sillä talous on kasvanut niin paljon. Esimerkiksi Kiinan ostovoimakorjattu BKT on kasvanut yli kymmenkertaiseksi vuodesta 1990 alkaen. Toki Kiinankin osalta per capita -päästöjen määrän kasvu on taittumaan päin, esimerkiksi 2000-10 ne kolminkertaistuivat, mutta 2010-20 kasvua oli enää reilut 10% (ja samaan aikaan kuitenkin BKT per capita enemmän kuin tuplaantui).

Tietääkseni ainoat keinot pysäyttää ilmastonmuutos ovat vallankumoukselliset tieteelliset innovaatiot ja väestömäärän kääntäminen laskuun. Jälkimmäinen tuskin on mahdollista ilman jonkin sortin ydinsotaa, koska kun eliniänodotteetkin ovat kasvamaan päin, niin edes vähenevästä syntyvyydestä ei kovin nopeasti mitään isoja hyötyjä saataisi, vaikka se yhtäkkiä pompsahtaisi radikaalisti alaspäin.

Lyyti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 736
  • Liked: 2681
  • Ei ole varmaa, että tästä selvitään.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9410 : 27.10.2020, 11:31:07 »
^ olettaen että ilmastonmuutos johtuu ihmisestä.
Vastuullista öyhötystä vuodesta 2017.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 261
  • Liked: 81694
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9411 : 27.10.2020, 12:19:48 »
Tietääkseni ainoat keinot pysäyttää ilmastonmuutos ovat vallankumoukselliset tieteelliset innovaatiot ja väestömäärän kääntäminen laskuun. Jälkimmäinen tuskin on mahdollista ilman jonkin sortin ydinsotaa, koska kun eliniänodotteetkin ovat kasvamaan päin, niin edes vähenevästä syntyvyydestä ei kovin nopeasti mitään isoja hyötyjä saataisi, vaikka se yhtäkkiä pompsahtaisi radikaalisti alaspäin.

Lainaus
(25:30-)
Toimittaja
Afrikassa edelleen väestö kasvaa. Minkälainen yhteys väestönkasvulla ja ilmastonmuutoksella on?

Petteri Taalas, Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri
Tämä on oikeastaan yksi sellainen kysymys ilmastonmuutoksessa, josta ei ole paljon puhuttu. Tässä on ollut sekä katolinen kirkko että islam-yhteisö vähän kielteisiä tästä asiasta puhumiselle, mutta ilman väestönkasvua meillä ei olisi ilmastonmuutosongelmaa lainkaan. Jos me oltais pystytty pysäyttämään väestönmäärä sata vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen, niin meillä ei olisi ilmastohaastetta lainkaan. Afrikassa saattaa väestö kasvaa yhdestä miljardista neljään miljardiin tämän vuosisadan loppuun mennessä. Meillä tulee olemaan iso määrä ensinnäkin ilmastonmuutoksesta kärsiviä ihmisiä, jotka todennäköisesti ryhtyy pahimmillaan sotimaan ja sitten pyrkimään pakolaisiksi muun muassa Eurooppaan. Ja sitten toisaalta taas väestönmäärän kasvu lisää myöskin päästöjä. Se lisää kaikenlaista kulutusta ja päästöjä. Eli väestönkasvun hillintään pitäisi myöskin kiinnittää huomiota ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi.
Yle Areena: Ilmastoasiantuntija Petteri Taalas Ykkösaamun vieraana 24.10.2020

Tätä pätkää ei jostain syystä siteerattu uutisissa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Hämeenlinnan Oraakkeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 872
  • Liked: 4473
  • لا يوجد إله غيره من الشيطان والنبي محمدا أو خادمته
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9412 : 27.10.2020, 12:32:16 »
No ei  co2 pitoisuuden lasku vaadi muuta kuin poliittisia päätöksiä. Ydinvoiman tutkimiseen miljardeja llisää sekä metsänhoidon ja puunkasvatuksen volyymin lisäystä.

Emo

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 765
  • Liked: 28871
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9413 : 27.10.2020, 12:35:00 »
^ olettaen että ilmastonmuutos johtuu ihmisestä.

Ei johdu. Ilmasto on jatkuvassa muutoksessa normaalistikin aina, ihminen on pieru Saharassa, niin pieni töräys ettei ilmasto hetkahda suuntaan eikä toiseen.
Jääkaudetkaan eivät olisi loppuneet, ellei ilmasto olisi lämmennyt.

Komppaan prinsessa Annea.

https://www.iltalehti.fi/kuninkaalliset/a/950d7d6f-49c7-42f5-97ff-95ce3268d799

Lainaus
  – Ilmasto muuttuu jatkuvasti. Se on tehnyt niin koko maailmamme historian ajan, joten siinä ei ole mitään uutta. 

Näin on. Muutoksessa ei ole mitään uutta.

Huppupelikaani

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 510
  • Liked: 4582
  • Dirty white boy
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9414 : 27.10.2020, 15:06:44 »
Tässä LVM:n työryhmän keinoja täyttää hallituksen älytön tavoite puolittaa liikenteen päästöt 9 vuodessa.

Lainaus
Suomen tulisi nostaa selvästi sähköautotavoitettaan ja kiristää autoilun hiilidioksidipäästöjen hintaa – tavalla tai toisella. Näin toteaa liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) työryhmä, joka selvitti liikenteen päästövähennystoimia.

———

Yle poimi ehdotusten joukosta neljä keskeistä suositusta.

1) Fossiilisen bensan ja dieselin kulutus on puolitettava 2030 mennessä

Työryhmä nostaisi selvästi Suomen sähköautotavoitetta. Suomen teille pitäisi saada vuoteen 2030 mennessä 700 000 sähköautoa, joista valtaosa olisi täyssähköautoja. Nykyinen tavoite on 250 000 sähköautoa ja ladattavaa hybridiä tuohon mennessä.

———

4) Liikenteen hinnoittelu ja verotus uusiksi

Työryhmä suosittelee myös nykyistä kireämpää hiilidioksidipäästön hinnoittelua, jos muut keinot eivät riitä liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseen.

Työryhmä nostaa vaihtoehtona esille Aalto-yliopiston taloustieteilijöiden ehdotuksen liikenteen kansallisesta päästökaupasta. Siinä valtio asettaisi bensiinin ja dieselin päästöille kiintiöt, jotka huutokaupattaisiin polttoaineen jakelijoille.

———
https://yle.fi/uutiset/3-11615349

Pikainen laskutoimitus kertoo, että ensi vuoden tammikuusta alkaen pitää myydä n. 7000 sähköautoa joka kuukausi. Tällä hetkellä kaikkia uusia henkilöautoja myydään n. 8000 kuukaudessa, ja määrä on vähenemään päin talouden sakatessa. Eli käytännössä jokainen uutena myyty auto pitäisi olla sähköauto, jolla hintaa on helposti 10000–20000 € bensa/diesel-kärryä enemmän. Pelkästään tuo erotus on (hatusta vedettynä) sellaiset 3–6 kertaa nykyisen keskimääräisen auton hinnan verran. Ja kaiken tämän vaikutus ilmaston lämpenemiseen on kutakuinkin 0,0 ’C.

Milloin hallitus herää, vetää utopistisen maailmanparantamisideologian vessasta alas ja päästää kissan ulos?
Poikaseni, kunpa tietäisit, miten häikäilemättömästi tätä maailmaa hallitaan.

Methodios

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 342
  • Liked: 2768
  • Pahoinvointiyhteiskunnan nettomaksaja
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9415 : 27.10.2020, 15:52:47 »
https://www.verkkouutiset.fi/il-keskustasta-tyrmays-maria-ohisalolle-kuin-ulkonaliikkumiskielto/#56430ed4

Verkkouutiset 27.10.2020

Lainaus
Keskustan varapuheenjohtajan mukaan tällä vaalikaudella polttoaineveroa ei koroteta.
Keskustan varapuheenjohtaja Markus Lohi tyrmää Iltalehdessä vihreiden puheenjohtaja, sisäministeri Maria Ohisalon puheet polttoaineveron korotuksesta. Ohisalo viittasi tiistaina blogikirjoituksessaan liikenne- ja viestintäministeriöön, jonka mukaan liikenteen päästöjen vähentäminen vaatii fossiilisten polttoaineiden hintojen korotuksia.

– Tämä voidaan toteuttaa joko suorilla veronkorotuksilla ja esimerkiksi sitomalla polttoaineverot indeksiin tai tutkijoiden ehdottamalla päästökauppamallilla, jossa päästöoikeuksien vähentyessä polttoaineiden hinta nousisi automaattisesti riittävälle tasolle, Ohisalo kirjoittaa.

Polttoainevero on tällä vaalikaudella jakanut hallitusta.

Keskusta ottaa kantaa Hutisalon täydelliseen sekoiluun. Kepun kannattajista moni kulkee autolla ja ne autot eivät kulje sähköllä. Ja kepun äänestäjissä ei välttämättä ole halua tai mahdollisuutta mennä kauppaan ostamaan sähköautoja, kun vielä ottaa huomioon, että esim Lapissa sähköautolla ei pärjää edes toimintamatkan puolessa. Muistan kun luin jokin aikaa sitten, kun joku rikas moraaliposeeraja hankki Lapissa sähköisen Jaguar I-typen, mutta joutui hankkimaan toiseksi autoksi polttoainekäyttöisen auton sähköauton liian lyhyen toimintamatkan ja heikon latausverkoston vuoksi. Voisi vähemmän hyvää ihmistä harmittaa, kun ensin ostaa noin 100.000 maksavan sähköauton ja sillä ei kuitenkaan pysty hoitamaan liikkumistaan.

Sanotaan nyt näin, että "Kepu hei... tuu pois sieltä viherkommunistien keskeltä"... Vai onko teidän oikeasti tarkoitus pudottaa kannatuksenne alle 10 prosenttiin?


Echidna

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 416
  • Liked: 3407
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9416 : 27.10.2020, 17:01:40 »
Sähköistyminen etenee markkinaehtoisesti varsin hyvää tahtia ilman hysteerisiä julistuksia tai pakkokeinoja. Teknologian kehittäminen vie oman aikansa, eikä sille voi aivan ihmeitä tehdä.

Energiansäästölampuissahan nähtiin vihreää kohkaamista, jolla saatiin aikaan vain turhaa loisteputkijätettä. Teknologia kehittyi siihen satsaavien yhtiöiden toimesta markkinaehtoisesti.

Sähköautoja kannattaa jo suosia, mutta konservatiivisuudellekin on sijaa. Akkukemiat kehittyvät kovaa vauhtia, eikä ole syytä kiirehtiä liikaa. Ympäristöystävällisyys paranee, kun päästään esimerkiksi koboltista eroon. Litiumrikkiakku ainakin on jo pitkällä. Jos vihreät saisivat päättää, meillä olisi varmaan joka paikka täynnä nikkelikadmiumakkujätettä.

Ja oman 20v japanilaiseni päästöiksi ilmoitetaan 157 gCO2/km. Paljonkohan maailma sitten pelastuisi, jos sen vaihtaisin uuteen?

Echidna

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 416
  • Liked: 3407
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9417 : 29.10.2020, 23:20:28 »
Tällainen laki tänään,  https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f806e4c10

Lainaus käyttäjältä: Eduskunta, Ympäristöministeriö 2020-10-29
Eduskunnan vastaus hallituksen esitykseen eduskunnalle laeiksi sähköajoneuvojen latauspisteistä ja latauspistevalmiuksista rakennuksissa sekä rakennusten automaatio- ja ohjausjärjestelmistä ja maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n muuttamisesta (HE 23/2020 vp, EV108/2020vp)

Ministeri
Krista Mikkonen

Esittelijä
Sari Rapinoja, Lainsäädäntöneuvos

Esitys
Tasavallan Presidentti vahvistaa lain rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä ja lain maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n muuttamisesta ja määrää lait tulemaan voimaan 11 päivänä marraskuuta 2020

Päätös
Tasavallan Presidentti hyväksyi esityksen

Liitteet
Laki rakennusten varustamisesta sähköajoneuvojen latauspisteillä ja latauspistevalmiuksilla sekä automaatio- ja ohjausjärjestelmillä
Lag om utrustande av byggnader med laddningspunkter för elfordon och beredskap för sådana laddningspunkter samt system för automation och styrning
Laki maankäyttö- ja rakennuslain 126 §:n muuttamisesta
Lag om ändring av 126 § i markanvändnings- och bygglagen

Ihan järkevää toimintaa varautua latausinfraan uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessakin, mahdollisuuksien mukaan. Mutta nyt on saatu aikaan aika kummallinen laki. Nostetaan tähän vaikka 7§, joka pakottaa liikerakennukset(?) asentamaan latauspisteen 2024 loppuun mennessä. Miksi?

Lainaus

Olemassa olevan rakennuksen varustaminen sähköajoneuvojen latauspisteillä

Rakennuksen  omistajan  on  huolehdittava,  että  sellaisessa  käytössä  olevassa  muussa  rakennuksessa  kuin asuinrakennuksessa, jonka  yhteydessä on enemmän  kuin 20 pysäköintipaikkaa rakennuksessa tai kiinteistöllä, on asennettuna vähintään yksi latauspiste viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024

https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/78656

artti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 835
  • Liked: 297
  • Ajattele isommin Ajattele kaukonäköisemmin
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9418 : 30.10.2020, 10:03:39 »
Ilmaston lämpenemisen taustalla voi olla sekä luonnollisia, että sivilisaation kasvihuonekaasupäästöjen tuottamia tekijöitä yhtä aikaa ja se selittää lämpenemisen nopeuden. Muistetaan myös, että Suomen ilmasto vaihtelee Atlantilta tulevien ilmavirtausten mukaan. Brittein saarilta hönkii toisinaan voimakkaita aaltoja lämmintä ilmaa eteläisen Ruotsin ylitse Suomeen saakka.

Kun hiilidioksidin pitoisuus nousee ja ilmasto lämpenee ja sadanta lisääntyy niin kasvillisuus rehottaa. Pellot tuottavat suurempia satoja. Historioitsijat tietävät, että sivilisaatiot kukoistivat lämpimillä kausilla.

Arktisen Jäämeren Merijää todistaa, että ilmaston lämpeneminen on totta. Paras ilmaston lämpenemisen indikaattori on Arktisen Jäämeren Merijää.

Ilmaston lämpenemisestä on pohjoisilla leveysasteilla etuja. Kasvillisuus voi laajentua, kun maa vapautuu ikiroudasta. Kun Jäämeren merijää sulaa niin laivaväylät avautuvat. Talvien leudontuminen ja lämmitystarpeen pienentyminen pienentää fossiilisten polttoaineiden päästöjä. Metsätalous hyötyy, kun puut kasvavat 50 prosenttia nopeammin. On helpompi liikkua, kun on lumetonta. Pidempi lumeton aika helpottaa sivilisaation liikennettä.

Mutta ilmaston lämpenemisestä on haittojakin, mutta ne eivät ole Suomen kannalta mitenkään hysteriaa aiheuttavia haittoja paitsi rahastajien ja anekauppiaiden mielestä. Ikiroudan sulaminen madaltaa rannikoilla topografiaa, joka tuo rantaviivan sisämaahan. Ikiroudan varassa seisovat rakennelmat horjuvat ikiroudan sulaessa. Länsi-Siperian ja Alaskan öljyn ja kaasun tuotannon ylläpito kohtaa haasteita ikiroudan sulaessa.

Ilmaston lämpeneminen nostaa meren lämpötilaa, joka lisää meren haihduntaa, joka lisää sadantaa. Se missä ilman kosteus tiivistyy ja sateet tulevat alas on se juttu. Vuoristoalueet ovat normaalisti se alue, jossa kosteus tiivistyy ja vesi sataa. Ehkä vuoristoalueiden sadanta kasvaa entisestäänkin. Norjan vesivoiman tuotanto voi hyvin.

Fossiilisten polttoaineiden ehtyminen on suurempi pulma kuin ilmaston lämpeneminen. Kun fossiiliset polttoaineet ehtyvät niin se lievittää ilmaston lämpenemistä, kun päästöt katoavat. Kun puhutaan sopeutumisesta ilmaston lämpenemiseen sillä tarkoitettaneen sopeutumista fossiilisten polttoaineiden ehtymiseen. Jostain syystä politiikassa on toisinaan vaikeuksia käsitellä asioita niiden oikeilla nimillä.

Köyhimmillä siirtomailla on pulaa sähkön tuotantolaitoksista ja sähköverkosta sähköajoneuvoille, joka tarkoittaa haasteita. Kun fossiiliset polttoaineet ehtyivät köyhien maiden kuljetukset siirtyvät yhä suuremmassa määrin nautaeläinten ja aasien vetämiin kärryihin. Kehitysmaa kulkee nautaeläinten vetämillä kärryillä.

Kun mineraaleja vievän siirtomaan mineraalit ovat ehtyneet niin siirtomaan bruttokansantuote romahtaa tilanteessa, että siirtomaa on ylikansoitettu runsaalla syntyvyydellä. Kun koulutusaste on matala niin muutos mineraaleja vievästä siirtomaasta teknologiaa tuottavaksi ja vieväksi sivilisaatioksi on haasteellista. Aikanaan mineraalivarannot olisivat mahdollistaneet siirtomaan kehittyä teknologiaa tuottavaksi sivilisaatioksi, mutta siirtomaa ei itse kyennyt, eikä myöskään saanut kehittyä siksi, että isäntä tarvitsi ne resurssit. Todellinen pulma on ylikansoitettujen siirtomaiden yhteiskunnallinen romahdus.

Pitkän linjan aikajanalla fossiilisten polttoaineiden aikakausi oli erikoinen ja erittäin lyhytaikainen. Ilmaston lämpenemisen yksi todiste on, että Jäämeri jäätyy lokakuu lokakuulta hitaammin. Yleisesti lokakuussa Jäämeren merijään pinta-ala laajentuu nopeasti.

https://nsidc.org/arcticseaicenews/charctic-interactive-sea-ice-graph/

https://seaice.uni-bremen.de/sea-ice-concentration/amsre-amsr2/
« Viimeksi muokattu: 26.11.2020, 00:51:17 kirjoittanut artti »
Jäljentävä paperi äänestyslapun alla on äänestäjän kuitti

artti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 835
  • Liked: 297
  • Ajattele isommin Ajattele kaukonäköisemmin
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9419 : 30.10.2020, 10:31:34 »

Olemassa olevan rakennuksen varustaminen sähköajoneuvojen latauspisteillä

Rakennuksen  omistajan  on  huolehdittava,  että  sellaisessa  käytössä  olevassa  muussa  rakennuksessa  kuin asuinrakennuksessa, jonka  yhteydessä on enemmän  kuin 20 pysäköintipaikkaa rakennuksessa tai kiinteistöllä, on asennettuna vähintään yksi latauspiste viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024

https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/78656


Perussuomalaisten pitää palkita Vihreät parhaina vaalityöntekijöinä  ;D
« Viimeksi muokattu: 30.10.2020, 10:33:38 kirjoittanut artti »
Jäljentävä paperi äänestyslapun alla on äänestäjän kuitti

Tagit: