Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 1316595 kertaa)

Will Rogers

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 37
  • Liked: 196
  • Finis Coronat Opus
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9420 : 30.10.2020, 11:15:47 »
Tällainen laki tänään,  https://valtioneuvosto.fi/paatokset/paatos?decisionId=0900908f806e4c10

Ihan järkevää toimintaa varautua latausinfraan uudisrakentamisessa ja korjausrakentamisessakin, mahdollisuuksien mukaan. Mutta nyt on saatu aikaan aika kummallinen laki. Nostetaan tähän vaikka 7§, joka pakottaa liikerakennukset(?) asentamaan latauspisteen 2024 loppuun mennessä. Miksi?

Lainaus

Olemassa olevan rakennuksen varustaminen sähköajoneuvojen latauspisteillä

Rakennuksen  omistajan  on  huolehdittava,  että  sellaisessa  käytössä  olevassa  muussa  rakennuksessa  kuin asuinrakennuksessa, jonka  yhteydessä on enemmän  kuin 20 pysäköintipaikkaa rakennuksessa tai kiinteistöllä, on asennettuna vähintään yksi latauspiste viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024

https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/78656
Eipä tuossa muuta kuin erottaa firman parkkipaikan omaksi kiinteistökseen niin latauspaikat voi unohtaa. Eli jos yrityksellä on peltihalli jossain teollisuusalueen perukoilla, jossa sattuu olemaan yli 20 parkkipaikkaa pihassa, niin käy Maanmittauslaitoksella tekemässä tontin jaon, jolla peltihalli ja parkkipaikka erotetaan eri kiinteistöiksi. Jakaminen maksaa tonnin luokkaa, mutta toisaalta kiinteistövero pienenee, kun parkkipaikan tontilla ei ole rakennuksia jotka nostavat veroa. Eikä tarvitse rakentaa latauspaikkoja.

Kun kerran yhteiskunta laatii lakeja jotka eivät ole oikeuden ja kohtuuden mukaisia, niin silloin pieni kikkailu on jopa suotavaa omien kustannusten minimoimiseksi.
"I'm not a member of any organized political party. I am a Finn!"

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 233
  • Liked: 81481
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9421 : 30.10.2020, 11:36:28 »
Ulkoministeriön tiedote: Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 2020 – turvallisuus ja globaali vastuunkanto kuuluvat yhteen 29.10.2020

Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko (pdf)

Lainaus
Tietoisuus koko maapalloa koskevista ongelmista kasvaa. Mikään valtio tai
valtioryhmä ei kykene ratkaisemaan mittavia globaaleja haasteita yksin. Tarvitaan
globaaleja, ihmisoikeuksia kunnioittavia ratkaisuja, kansainvälistä yhteisvastuuta ja
vahvaa sitoutumista haasteisiin vastaamiseen. Muun muassa ilmastonmuutokseen,
muuttoliikkeeseen, väestönkehitykseen, terrorismin ja väkivaltaisen radikalisoitumisen
uhkaan sekä uusiin teknologioihin liittyviä kysymyksiä yhdistää niiden laajuus ja
moniulotteisuus. Globaalit ongelmat linkittyvät toisiinsa, ja niillä on yhteys sotiin ja
konflikteihin. Ne voivat aiheuttaa eriarvoisuutta, luoda näköalattomuutta, kasvattaa
jakolinjoja sekä lisätä populististen liikkeiden vetovoimaa. Globaaleihin haasteisiin
lukeutuvat myös epidemiat ja pandemiat.

Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen, elinympäristöjen tuhou-
tuminen ja pirstoutuminen sekä luonnonvarojen ylikulutus ovat suurimpia globaaleja
haasteita, ja niihin liittyvät turvallisuusuhat tunnistetaan yhä laajemmin. Ilmastonmuu-
toksen voimistamat luonnonkatastrofit, sään ääri-ilmiöt ja ympäristön tilan heikkenemi-
nen
huonontavat usein jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten elinoloja ja
ihmisoikeuksien toteutumista. Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n mukaan
ilmaston lämpeneminen yli 1,5 celsiusasteen rajan kiihdyttäisi lajien sukupuuttoa merkit-
tävästi, muuttaisi yhä laajempia alueita elinkelvottomiksi sekä uhkaisi veden saatavuutta,
ruuantuotantoa ja ekosysteemin toimivuutta. Satojen miljoonien ihmisten elämän perus­
edellytysten järkkyminen johtaisi olosuhteiden pakosta aiheutuvaan muuttoliikkeeseen
,
lisäisi epävakautta sekä aiheuttaisi konflikteja.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä painottuu tekojen kiireellisyys, mutta maailmanlaajui-
sesti toimet eivät ole olleet riittäviä. Yksi keskeisimmistä toimista on lisätä päästöttömien
energia­muotojen käyttöä. Samalla fossiilisten polttoaineiden kysynnän väheneminen
muuttaa voimatasapainoa, mikä voi aiheuttaa taloudellista ja poliittista epävakautta.
Yhdysv­altain vetäytyminen Pariisin ilmastosopimuksesta on osaltaan vaikuttanut siihen,
että keskustelu ilmastonmuutoksesta on syvästi jakautunutta.

Lainaus
Globalisaatiosta johtuva valta-asetelmien muuttuminen ja taloudellinen epätasa-arvo ovat
osaltaan ruokkineet myös ulossulkevan nationalismin nousua sekä tarjonneet kaikupohjaa
populistisille liikkeille
, joista osa on omaksunut toimintaansa myös ulossulkevia piirteitä.
Pyrkimykset suosia kansallista etua korostuvat, ajoittain myös kansainvälisen yhteistyön
tai vähemmistöryhmien oikeuksien kustannuksella. Kansallista suvereniteettia käytetään
toisinaan syynä kansainvälisistä sitoumuksista ja säännöistä irrottautumiselle. Hyvä hal-
linto, luottamus viranomaisiin sekä kansalaisten myönteiset kokemukset vaikutusmahdol-
lisuuksistaan ovat kestäviä ratkaisuja sellaisen kehityssuunnan hillitsemiseksi, jossa yhteis-
kuntien sisäinen ja niiden välinen epätasa-arvoistuminen syventää jakolinjoja sekä heiken-
tää taloudellisen ja yhteiskunnallisen kehityksen edellytyksiä.

Globaalissa mittakaavassa muuttoliike on merkittävä ja moniulotteinen ilmiö, johon sisäl-
tyy yksilöiden ja yhteiskuntien hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Suuri
osa muuttoliikkeestä on säänneltyä ja ennakoitavaa ja voi vaikuttaa lähtö- ja kohdemai-
den tilanteeseen ja kehitykseen myönteisesti.  Osaavan työvoiman työperäinen maahan-
muutto voi esimerkiksi olla osa ratkaisua ikääntyvien yhteiskuntien huoltosuhteen yllä­
pitämiseen.


Osa muuttoliikkeestä on olosuhteista kuten pitkittyneistä konflikteista, ihmisoikeus­
loukkauksista kuten vainosta tai muista vastaavista syistä aiheutuvaa pakolaisuutta
. Myös
ilmastonmuutos on muodostumassa merkittäväksi olosuhteiden pakosta aiheutuvan
muuttoliikkeen aiheuttajaksi
.

Lainaus
Sääntelemättömänä muuttoliike voi aiheuttaa epävakautta valtioiden sisällä ja välillä. Suh-
tautuminen muuttoliikkeen eri muotoihin aiheuttaa myös yhteiskunnallisia jako­linjoja.

Maahanmuuttajien puutteellinen kotouttaminen ja kotoutuminen voivat aiheuttaa syr-
jäytymistä
ja johtaa jopa varjoyhteiskuntien syntymiseen yhteiskunnan reunoille, mikä
ilmiö­nä heikentää sisäistä turvallisuutta ja yhteiskunnan koheesiota.

Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vaikutetaan YK:n kestävän kehityksen toiminta­
ohjelman Agenda2030:n tavoitteiden mukaisesti muun muassa kehitysyhteistyön kautta.

EU:n jäsenvaltiot pyrkivät monin eri keinoin hillitsemään ilmastonmuutosta, parantamaan
siihen sopeutumista ja tukemaan sosiaalisesti oikeudenmukaista siirtymää hiilineutraali-
uuteen. EU:n jäsenvaltiot ovat sekä yhteisin että kansallisin toimin tehostaneet myös ulko-
rajavalvontaa ja tiivistäneet yhteistyötä ihmissalakuljetuksen ja järjestäytyneen rikollisuu-
den kitkemiseksi.

Lainaus
Suurvaltojen lisäksi monet muut toimijat haastavat sääntöpohjaisen kansainvälisen järjes-
telmän kestävyyttä. Ulossulkevan nationalismin ja populismin nousun
myötä vakiintuneita
toimintatapoja ja globaalin keskinäisriippuvuuden hyötyjä kyseenalaistetaan aiempaa
vahvemmin, minkä lisäksi huomiota kiinnitetään myös hyötyjen epätasaiseen jakautumi-
seen. Ekstremistiset ryhmät horjuttavat turvallisuutta esimerkiksi väkivallanteoilla, verkko-
häirinnällä sekä levittämällä valeuutisia. Ihmisoikeuksien yleismaailmallisuutta ja kaikkien
väestöryhmien yhdenvertaisuus kyseenalaistetaan
aiempaa enemmän. Autoritaarisissa
yhteiskunnissa kansalaisyhteiskunnan ja median liikkumatilaa kavennetaan pakkokeinoin.

Lainaus
Pohjoismaiden kanssa etsitään keinoja vahvistaa sääntöpohjaista kansainvälistä järjestel-
mää. Yhdessä edistetään kestävää kehitystä ja haetaan ratkaisuja keskeisiin globaaleihin
haasteisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään
ja siihen sopeutumiseen sekä teknologi-
seen kehitykseen liittyviin kysymyksiin. Pohjoismaat voivat toimia ilmastopolitiikassa glo-
baalina esimerkkinä
, ja niiden tiivis yhteistyö muun muassa ilmasto- ja ympäristökysymyk-
sissä edesauttaa uutta teknologiaa tarjoavien pohjoismaisten yritysten pääsyä kansain­
välisille markkinoille.

Lainaus
4.3.2    Tuotamme turvallisuutta ilmastonmuutoksen hillinnällä

Suomesta tulee hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Tämä kansallinen tavoite osoittaa
vahvaa sitoutumista globaaliin vastuunkantoon
ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen
sopeutumisessa ja toimii esimerkkinä myös muille.

Suomi edistää ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista kaikilla ulko- ja turval-
lisuuspolitiikan sektoreilla, mukaan lukien kauppa- ja kehityspolitiikka. Suomen ja EU:n on
edistettävä Pariisin sopimuksen tehokasta toimeenpanoa ja hiilidioksidipäästöjen hinnoit-
telua maailmanlaajuisesti.

Suomi edistää globaalia siirtymää hiilineutraaleihin ja ilmastokestäviin yhteiskuntiin
kahdenvälisissä suhteissaan ja kansainvälisillä foorumeilla sekä peräänkuuluttaa toimia
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi. Tieteen ja sektorirajat ylittä-
vän yhteistyön rooli korostuu, kun etsitään pitkäkestoista ratkaisua ilmastonmuutokseen
ja sen turvallisuusvaikutuksiin vastaamiseksi ja sopeutumiseksi. Suomi huomioi ilmaston-
muutoksen kärjistämät vahingolliset vaikutukset ympäristökysymyksien ohella myös esi-
merkiksi resurssikysymyksiin sekä ihmisten elinkeinoihin, elinoloihin ja terveyteen. Suomi
korostaa mustan hiilen globaalien ja alueellisten ympäristövaikutusten torjuntaa ja polaa-
rialueiden ja hiilinielujen merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä edistää siirtymää
puhtaisiin uusiutuvan energian ja muihin päästöttömän energian ratkaisuihin.

EU:n on osoitettava globaalia johtajuutta ilmastonmuutoksen hillinnässä. Pitkän aika­välin
ilmastoneutraaliussuunnitelma 2050, EU:n ilmastolaki ja Euroopan vihreän kehityksen
ohjelma antavat tälle hyvät lähtökohdat. Suomi tukee EU:n ilmastodiplomatiaa, jolla pyri-
tään siihen, että suuret taloudet tekevät oman osuutensa ja vastuu ilmastotoimista jakau-
tuu tasaisemmin. Suomi osallistuu aloitteellisesti EU:ssa käytävään keskusteluun ilmaston-
muutoksen ja turvallisuuden välisistä yhteyksistä ja pitää tärkeänä, että EU käy tästä kes-
kustelua YK:ssa sekä Naton ja Afrikan unionin kanssa. Ilmastonmuutoksen hillintä on myös
osa EU:n puolustusagendaa.
Suomi jatkaa pohjoismaista ilmasto- ja energiayhteistyötä
hiilineutraaliuden saavuttamiseksi.

Lainaus
4.3.5    Vastaamme muuttoliikkeeseen kokonaisvaltaisesti

Suomi korostaa muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vaikuttamista olosuhteiden pakosta
aiheutuvan muuttoliikkeen vähentämiseksi ja painottaa globaalia vastuuta muun muassa
pakolaiskriiseistä.

Muuttoliikkeen perimmäisiin syihin vaikutetaan monin eri keinoin. Konfliktinehkäisy,
kriisinhallinta, kehityspolitiikka, ilmastopolitiikka ja kaupallistaloudellinen yhteistyö ovat
ulko- ja turvallisuuspolitiikan välineitä, joilla voidaan vaikuttaa monipuolisesti ja kokonais-
valtaisesti muuttoliikkeen perimmäisiin syihin ja tukea alueellista vakautta ja kehitystä
olosuhteiden pakosta aiheutuvan muuttoliikkeen vähentämiseksi. Muuttoliikekysymysten
hoidossa
on noudatettava kansainvälistä oikeutta ja turvattava perus- ja ihmisoikeuksien
toteutuminen
.

Sääntelemättömän ja ennakoimattoman muuttoliikkeen vähentämiseksi ja sen taus-
talla oleviin syihin vaikuttamiseksi on hyödynnettävä EU:n ulkosuhdevälineitä. EU:n on
muodostettava kokonaisvaltaisia kumppanuuksia ja käytävä vuoropuhelua muuttoliike­
kysymyksistä maahanmuuton lähtö- ja kauttakulkumaiden kanssa. Lisäksi on kehitettävä
mahdollisuuksia lailliseen maahanmuuttoon
.

Suomi pitää YK:n globaalien pakolais- ja siirtolaiskompaktien toimeenpanoa tärkeänä. Vas-
tuun pakolaiskriiseistä on jakauduttava globaalisti. Tuki pakolaisten isäntämaille ja pako-
laisuuden syihin vaikuttaminen on tärkeää. Pakolaisia ei pidä käyttää poliittisen vaikutta-
misen välineenä tai vakauden horjuttamiseen.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset muuttoliikkeeseen on otettava huomioon kokonais­
valtaisesti EU:ssa ja kansainvälisillä foorumeilla.
Suomi on ratkaisuhakuinen ja vastuullinen
toimija, joka huomioi muun muassa kehitysyhteistyössä ilmastonmuutoksen hillinnän ja
siihen sopeutumisen sekä muiden muuttoliikettä aiheuttavien tekijöiden tärkeyden. Laa-
jasti katsottuna kaikki Suomen tekemä kehitysyhteistyö vaikuttaa myös muuttoliikkeen
perimmäisiin syihin
. Myös humanitaarinen apu voi lisätä epäsuorasti maiden ja alueiden
vakautta ja vähentää siten muuttoliikettä. Apu on aina tarveperustaista.

Onpa masentavaa haihattelua. Ei minkäänlaista suhteellisuudentajua tai ymmärrystä syy-seuraussuhteista.

Haittamaahanmuuttoa ei kaiken Euroopassa tapahtuneen jälkeenkään tunnisteta turvallisuusuhaksi, vaan ehdotetaan lisää "mahdollisuuksia lailliseen maahanmuuttoon", kun taas ilmastonmuutos nähdään kauheana mörkönä, vaikka selonteossa ei konkretisoida sen osalta ainuttakaan Suomea koskevaa turvalisuusuhkaa.

Niin sanottu ilmastopakolaisuus ei ole pahimmassakaan IPCC-skenaariossa Suomen ilmastopolitiikan vaan korkeintaan maahanmuuttopolitiikan ongelma.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Aimo Räkä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 860
  • Liked: 858
  • Rakin roulin män
    • Rocker
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9422 : 30.10.2020, 13:17:36 »
Perussuomalaisten pitää palkita Vihreät parhaina vaalityöntekijöinä
Riittääkö sanallinen kiitos?
Räkätoteemissa on voimaa!

Kansalaisaloite: Poikien sukuelinten silpomisen kieltäminen

jmk

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 748
  • Liked: 5198
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9423 : 30.10.2020, 20:44:18 »
Eipä tuossa muuta kuin erottaa firman parkkipaikan omaksi kiinteistökseen niin latauspaikat voi unohtaa.

Hyvä ajatus, mutta asemakaava-alueella kiinteistön (tontin) lohkominen ei välttämättä ole läpihuutojuttu, vaan kunnan hyppysissä.

Lasse

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 192
  • Liked: 10043
  • Stop the Steal
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9424 : 30.10.2020, 21:59:24 »
Näkyvin ilmaston lämpenemisen indikaattori on Arktisen Jäämeren Merijää. Arktisen Jäämeren Merijää todistaa, että ilmaston lämpeneminen on totta.

Jepjep.

NORTH AMERICA’S OCTOBER SNOW COVER IS NOW THE HIGHEST IN RECORDED HISTORY: THE NEW “HOCKEY STICK”
https://electroverse.net/north-americas-snow-cover-highest-in-recorded-history/
Lainaus
This was a busy week for the weather books: following on from the thousands of new low temperature records –including the U.S. setting its coldest-ever temp this early in the season– the past week has also laid waste to the all-time record for North America’s October snow cover.

Tuesday set a new all-time record for the greatest snow cover in the U.S. during the month of October — there was, and still is, snow on the ground from Montana all the way down to Texas.

The charts speak for themselves.

Kun mineraaleja vievän siirtomaan mineraalit ovat ehtyneet niin siirtomaan bruttokansantuote romahtaa tilanteessa, että siirtomaa on ylikansoitettu runsaalla syntyvyydellä.

Jepjep.


Siirtomailla riittää vielä hetkeksi lääniä prospektoida, ennenkuin tarvitsee lähteä kalastelemaan Psycheä.

haermae

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 487
  • Liked: 407
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9425 : 30.10.2020, 22:50:01 »
Lainaus

Olemassa olevan rakennuksen varustaminen sähköajoneuvojen latauspisteillä

Rakennuksen  omistajan  on  huolehdittava,  että  sellaisessa  käytössä  olevassa  muussa  rakennuksessa  kuin asuinrakennuksessa, jonka  yhteydessä on enemmän  kuin 20 pysäköintipaikkaa rakennuksessa tai kiinteistöllä, on asennettuna vähintään yksi latauspiste viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2024

https://valtioneuvosto.fi/delegate/file/78656

Panokset kovenevat. Eikös aiemmin ollut vain ukaasi järjestää latausmahdollisuus, tarkoittaen kaapeloinnin uusimista niin että latausaseman voi myöhemmin asentaa.

Keskimäärin 3500(?) euron bensa/diesel-autolla ajelevat taloyhtiöiden osakkaat ja vuokralaiset kiittänevät latausmahdollisuudesta. Toivottavasti tekevät sen äänestämällä jatkossa sitä yhtä puoluetta, jonka mielestä Suomi ei ole vastuussa koko maailmasta vaan pelkästään suomalaisista.

Will Rogers

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 37
  • Liked: 196
  • Finis Coronat Opus
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9426 : 31.10.2020, 00:23:31 »
Eipä tuossa muuta kuin erottaa firman parkkipaikan omaksi kiinteistökseen niin latauspaikat voi unohtaa.

Hyvä ajatus, mutta asemakaava-alueella kiinteistön (tontin) lohkominen ei välttämättä ole läpihuutojuttu, vaan kunnan hyppysissä.

Kaava-alueella näitä jakoja tehdään yleensä siksi että saadaan rakennusoikeutta sille uudelle syntyvälle kiinteistölle, ja rakennusoikeus toki on kunnan käsissä. Mutta jos rakennusoikeutta ei haluta uuteen lohkaistavaan kiinteistöön vaan se säilytetään vanhalla, niin olen siinä käsityksessä että tämä hoituisi suoraan MML:n kautta, kyselemättä kunnalta mitään. Voin olla väärässäkin, mutta tämä kortti kannattaa katsoa mikäli ei kiinnosta rakentaa latauspaikkoja tyhjän pantiksi.
"I'm not a member of any organized political party. I am a Finn!"

haermae

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 487
  • Liked: 407
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9427 : 31.10.2020, 12:18:31 »
https://www.kaleva.fi/lintila-esittaa-ohjelmaa-joka-havittaisi-kotitalou/3060011

Lainaus
Lintilä esittää oh­jel­maa joka hä­vit­täi­si ko­ti­ta­louk­sien öl­jy­pan­nut ker­ta­ry­säyk­sel­lä – mi­nis­te­ri lisäisi myös kaa­su­au­to­ja ja kaa­sun­ja­ke­lu­pis­tei­tä

Pannuista luopumisesta on puhuttu pitkään, mutta hanke ei ole edennyt. Kyse on voinut olla siitä, että öljylämmitteisessä pientalossa asuu usein varttuneempi pariskunta tai leski, jolle energiaratkaisun uusiminen on ollut hankalaa tai liian kallista.

Avustussumma energiaremonttiin olisi 2 500–4 000 euroa. Lintilän mukaan nyt on oikea hetki toteuttaa uudistus.

– Meillä on siihen varaa, EU:n elvytyspaketista voi paristakin eri kohdasta osoittaa varoja avustuksiin. Kyse olisi ilmastotyöstä, ja samalla pystyisimme vähentämään ulkomaisten fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Lintilä kuvaa mallia avaimet käteen -ratkaisuksi.

– Kun eläke ei riitä isoon remonttiin, asukas voisi tehdä vaikkapa maalämpöä asentavan yhtiön kanssa sopimuksen. Kyse olisi leasing-sopimuksesta kymmeneksi vuodeksi. Siinä ajassa remontti kustantaisi itsensä takaisin. Yhtiö vaihtaisi pannun, toimittaisi vanhan pois ja asentaisi uuden järjestelmän. Avustus menisi yhtiölle. Kymmenen vuoden jälkeen voisi jatkaa huoltosopimuksella, jos haluaa.

Mallin toteutuminen toisi lisää työtä. Myös kotitalousvähennystä voisi hyödyntää.

Mitähän tämä maksaa remonttiin ryhtyvälle rintamamiestalon eläkeläis-leskelle?
Öljykattilan vuosihuolto ja öljyt, olisiko yhteiskustannus 2000 €/v?

Maalämpö-systeemi asennettuna maksanee n. 15000 €, ja Lintilän avustuksen jälkeen se maksaa 15000 € tai enemmän, koska avustus (4000€) menee suoraan "leasing-sopimuksen" katteeseen. Tuskin firmoilla on kiinnostusta 10 v. osamaksusopimuksiin nollakorolla.

10 vuoden "leasing", oikeasti osamaksusopimus, maksaa siis 1500 €/vuosi.
Jaa niin, toivottavasti ne maalämpöfirmatkin tietävät, että Lintilä on tuommoisia leasing-sopimuksia lehdessä luvannut. No joo, eiköhän tuo ole etukäteen kimpassa sovittu.

Remontilla näyttäisi säästävän 500 €/vuosi, jos ei tarvise samalla uusia talon lämmityspattereita. Lisäksi voi maksaa kustannuksen kk-erissä, kun öljy kai tyypillisesti maksetaan kertalaskulla/vuosi.

Vanhojen talojen patterit voi olla mitoitettu kuumemmalle menovedelle kuin maalämmön mitoitus, eikä niiden teho riitä maalämpökäytössä. Jos joutuu tekemään patteriremontin, sanotaan 5000 € hintaan, niin kustannus on +-0.

10 vuoden jälkeen alkaa säästämään lämmityksessä mukavasti, jos vaan eläkeläisellä kotona asumisen elinvuosia riittää. Maalämpöhän ei kuluta kuin vähän sähköä pumppujen pyörittämiseen. Eli remontti näyttäisi kannattavan eläkeläiselle. Lisäksi asunnon arvo noussee remontin ansiosta. Ja ensimmäisenä vuonna teettäjä voisi hyödyntää kotitalousvähennystä remppakuluissa.

Työtäkin remonttien teettäminen toisi ympäri Suomea. Kuriositeettinä kiinnostaisi tietää missä määrin maalämpöfirmoissa on Lintilän kavereita, ja omistussuhteet yleensäkin poliitikkoihin liittyen. Firmoille on oikeinkin hyödyllistä saada myymänsä tuote lakisääteisesti tai valtion tuella hankittavaksi, ja siinä poliitikko-kavereista on korvaamatonta apua. Viitaten paska-lakiin.

Kustannusta veronmaksajille ei kerrota, mutta esim. mainittujen 10000 talouden 4000 €:n avustus tekisi 40 miljoonaa. Eipä tuo paljon ole valtion menoissa. Tietenkin voi kysyä onko se veronmaksajien asia lisätä öljylämmittäjien ja heidän perikuntiensa varallisuutta.

Selkeä typeryys on aikomus käyttää kallista EU:n "korona"-rahaa tuon rahoittamiseen. Ennemmin kannattaisi lainata rahat suoraan markkinoilta nykyisillä nollakorolla. Lintiläkin muuten puhuu korona-rahoista kuin ne olisivat jo taskussa valmiina käytettäviksi, vaikkei mitään tietääkseni ole vielä päätetty.

Sitten on vielä se, että 10 vuoden päästä iso osa öljylämmitysjärjestelmistä olisi muutenkin jo remonttikunnossa, eikä niitä tulla silloin korvaamaan öljyllä, vaan jollain muulla. Ilman mitään avustuksia. Osa taloistakin on vanhoja, ja voi olla 10 vuoden päästä jo purkukunnossa. Mutta onpahan sitten hieno maalämpö-systeemi talossa jossa kukaan ei enää asu.

Ilmasto tuskin muuttuu mihinkään suuntaan noiden remonttien ansiosta, onpahan vain muodikas kuorrutus asialle. Öljynkulutuksen väheneminenkin lienee jo kompensoitu hesalaisten koronan takia tänä vuonna ostamilla autoilla.


Lintilä haluaisi myös lisätä kaasuautoilua. Jokseenkin outoa, sillä enää VW valmistaa kaasuautoja, eikä sekään suunnittele uusia malleja. Uskooko Lintilä, että ihmiset massoittain muuttavat vanhat bensa-autonsa toimimaan kaasulla? Miksei, jos kaasu olisi käytössä selkeästi edullisempaa kuin bensa.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 233
  • Liked: 81481
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9428 : 01.11.2020, 11:31:01 »
Yle: Hiilipäästöt ovat pudonneet koronavuonna dramaattisesti – pitkän aikavälin suunnanmuutokseen tarvitaan muutakin 1.11.2020

Lainaus käyttäjältä: Yle
Koronavuoden 2020 matkustusrajoitukset ja etätyö ovat johtaneet siihen, että hiilidioksidipäästöjen määrä on jäämässä tuntuvasti pienemmäksi kuin viime vuonna. Vaikutus ilmastonmuutokseen pidemmällä aikavälillä on kuitenkin vähäinen. Oleellista on asiantuntijoiden mukaan nyt se, millaisiin asioihin koronaelvytysrahat panostetaan.

Mahtaa olla melkoisia asiantuntijoita, jos eivät hahmota, että EU:n "koronaelvytysrahojen" suuntaamisella – vaikka kyse onkin valtavista summista – ei vielä vaikuteta ilmastonmuutokseen millään havaittavalla tavalla. Ei etenkään niillä reunaehdoilla, jotka rahojen käyttöön on asetettu.

Suuntaa antaa se, että kuten jutussa mainitaan, koronapandemian aiheuttaman tuotannon ja liikkumisen globaalin vähenemisenkään ei arvioida vaikuttavan lämpötilaan kuin 0,01 asteen verran vuosikymmenen lopun tilanteessa, kun EU-maiden osuus kasvavista päästöistä on nyt noin kymmenesosa ja laskusuunnassa.

Lainaus käyttäjältä: Yle
Oleellista on Korhosen ja Peljon mukaan nyt se, miten valtiot vastaavat koronakriisin tuomaan elvytystarpeeseen eli mihin elvytysrahoja käytetään. Kun halutaan hillitä ilmastonmuutosta, kannattaa investoida raideliikenteeseen, rakennusten energiatehokkuuteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen, fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämiseen autoissa ja niin edelleen.

Haluaisin nähdä laskelmat, joiden mukaan nimenomaan raideliikenteeseen investoiminen hillitsisi ilmastonmuutosta.

Esimerkiksi Suomen ilmastopaneelin hiljattain julkaiseman raportin laskelmien mukaan raitioliikenteeseen panostaminen on aivan erityisen surkea tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä, ja on aika selvää, että esimerkiksi paljon puhutut "tunnin junat" ovat vielä tehottomampia ja uusia ratoja vaatiessaan niin hiili-intensiivisiä hankkeita, että ne vain kasvattavat päästöjä vuosikymmeniksi eteenpäin.

Etelä-Korea on kuulemma sekin ilmoittanut hiilineutraalisuustavoitteekseen vuoden 2050, joten sekään ei seurannut kansainvälistä esikuvaa, Suomea. Harmi, sillä kuten Elokapinan aktivistiasiantuntijoiden valtamedian kautta levitetystä propagandasta tiedämme, vuonna 2050 ei ole enää sivilisaatiota, koska ilmastonmuutos on tuhonnut sen.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Waldseemüller

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 826
  • Liked: 8126
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9429 : 01.11.2020, 11:52:37 »
Eipä tuossa muuta kuin erottaa firman parkkipaikan omaksi kiinteistökseen niin latauspaikat voi unohtaa.

Hyvä ajatus, mutta asemakaava-alueella kiinteistön (tontin) lohkominen ei välttämättä ole läpihuutojuttu, vaan kunnan hyppysissä.
Voisikos asian ratkaista maalaamalla tontille alle 20 pysäköintiruutua? Toki merkitsemättömillekin paikoille voi auton jättää.
Jos olisimme väärässä, meitä ei yritettäisi vaientaa.

Nuiva kansalainen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 169
  • Liked: 4319
  • Sivistynyt maahanmuuttokriitikko.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9430 : 01.11.2020, 18:44:42 »
Huvittavaa sinänsä, että teknologisesti maailman kehittyneimmistä yhteiskunnista Etelä-Korea ja Japani ilmoittavat hiilineutraalisuustavoitteekseen 2050 eli noin 20 vuotta Suomea myöhemmin, vaikka ne, varsinkin Japani, ovat jo nyt noin vuosikymmenen Suomea edellä kehityksessä. Siellä ilmeisesti, toisin kuin Suomessa, porukalla on jonkinlainen käsitys siitä, mikä on oikeassa maailmassa realistista ja järkevää.

Meillä Suomessa vihervasemmisto ja media rummuttavat yötä päivää sähköautoja Tesloineen ilmastonmuutoksen ratkaisuna miettimättä yhtään pidemmälle akkukäyttöisten ajoneuvojen soveltuvuutta Suomen kaltaiseen yhteiskuntaan, akkujen valmistamisesta aiheutuvia ympäristöhaittoja tai pidemmän tähtäimen akkujen vaihtamisrumbaa. Sillä aikaa kun Euroopassa ollaan kovaa vauhtia ajamassa perse edellä puuhun patterilelujen kanssa, Japani panostaa siihen todelliseen tulevaisuuden ratkaisuun eli vetyyn. Tällä viikolla oli taas juttua, että Toyota yrittää jälleen kerran saada Suomeakin heräämään päiväunestaan.

Lainaus
Päänavaus Toyota Auto Finlandilta – toisi Mirai-vetyautot Suomeen

Maahantuoja etsii nyt kumppaneita jakeluverkostoon.

Toyotan ja Lexuksen malleja maahantuova Toyota Auto Finland haluaa kirittää vetyautot Suomen liikenteeseen. Tuomisina on toiseen sukupolveen siirtynyt Mirai, jonka myynti alkaa Euroopassa vuodenvaihteessa.

”Jos yhteistyökumppanit löytyvät jakeluverkoston toteuttamiseen, voimme hyvin myydä Suomeen parisataa autoa vuoteen 2023 mennessä”, toimitusjohtaja Heikki Freund arvioi.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/paanavaus-toyota-auto-finlandilta-toisi-mirai-vetyautot-suomeen/c7f1af21-ff26-43d8-b624-1cbe393f0f1c
« Viimeksi muokattu: 01.11.2020, 18:46:53 kirjoittanut Nuiva kansalainen »
"Maailman parantaminen ei voi olla näin pienen kansan tärkein tehtävä. Meidän vaikutuksemme maailman menoon on promillen luokkaa. Sekin on hieman yläkanttiin laskettu. Meidän tärkein tehtävämme on huolehtia tästä maasta, suomalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kukaan muu ei sitä tee."
-Gustav Hägglund 6.6.2015

Echidna

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 414
  • Liked: 3401
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9431 : 01.11.2020, 20:17:25 »
^Ymmärtäisin hallituksen sähköautoinnon paljon paremmin, jos sähköistäminen tukisi kotimaista teollisuutta. Siinä tapauksessa voisi olla hyödyllistä kasvattaa sähköautojen määrää maailmanmarkkinoita nopeammin. Esimerkiksi Japani voisi toimia niin, samalla tukien itselleen tärkeää teollisuutta.

Me kuitenkin aiottaisiin toteuttaa kunnianhimoisinta strategiaa ostamalla velkarahalla tuontitekniikkaa paljon nopeammassa tahdissa kuin markkinat kasvavat. Suomi ostaa autoja n. 0.2% maailmanmarkkinoista, mutta sähköautoja aiotaan ostaa n. 3% osuudella (sähköautojen kokonaistuotanto n. 2M/v ja Suomen tavoite 70k/v=700k@2030). Siinä ei vähäisintäkään järkeä. Aivan hyvin riittäisi seurata markkinoiden kehitystä, eikä silloin tarvitsisi kohkata lakien säätämisen kanssakaan. Markkinat hoitaisivat, jos ei estetä.

Olisi kannatettavaa satsata vaihtoehtoihin, jotka tukevat kotimaista teollisuutta. Mutta se ei ole niin sähäkkää ja mediaseksikästä, jos lisätään biopolttoaineiden käyttöä pikkuhiljaa.
« Viimeksi muokattu: 01.11.2020, 20:20:59 kirjoittanut Echidna »

pyrokatti

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 258
  • Liked: 1148
  • Äärikansallismielinen oikeistopopulisti
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9432 : 03.11.2020, 08:18:12 »
Tänään on uskovaisille tullut taas uusi ilmestys, marraskuun lämpöennätys on rikottu. Paikallisradion soijapoikakin oli sitä mieltä, että tämä jälkeen kukaan ei voi enää epäillä ilmaston lämpenemistä. En tiedä kuinka moni sitä on edes epäillyt, syistä on kylläkin epäselvyyttä. Koska kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin ohessa kuvaaja tästä merkittävästä ja pitkäkestoisesta tapahtumasta. Edellinen merkkipaaluhan oli 14,3 astetta.
"Valtio on huolestunut byrokratian voimakkaasta kasvusta. Tilannetta pohtimaan on asetettu komitea" - Ajan henki, Juice Leskinen Slam

lurkkeri

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 242
  • Liked: 427
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9433 : 03.11.2020, 09:49:48 »
Jaa, että ihan lentoasemalla mitattu. Ympäröivä betoni- ja asfalttierämaa ei sitten yhtään vaikuta? UHI (kaupungin lämpösaareke) ei yhtään vaikuta?
Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden suhde oikeudenmukaisuuteen on suunnilleen sama kuin kommunistisen totuuden suhde totuuteen.

insinörtti

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 348
  • Liked: 1975
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9434 : 03.11.2020, 10:00:29 »
Avaruuteen karkaavan lämmön määrä on verrannollinen kelvin-lämpötilan neljänteen potenssiin. Jos avaruus näkee Porin +10 asteisena, silloin lämpöä karkaa Porista 15% enemmän kuin normaalilla nollakelillä. Oikea otsikko lööppiin olisikin "Pori ei ole koskaan viilentynyt marraskuussa näin tehokkaasti".

ämpee

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 328
  • Liked: 19430
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9435 : 03.11.2020, 11:46:30 »
Avaruuteen karkaavan lämmön määrä on verrannollinen kelvin-lämpötilan neljänteen potenssiin. Jos avaruus näkee Porin +10 asteisena, silloin lämpöä karkaa Porista 15% enemmän kuin normaalilla nollakelillä. Oikea otsikko lööppiin olisikin "Pori ei ole koskaan viilentynyt marraskuussa näin tehokkaasti".

Tämän takia pidän ihmeellisenä sitä, että pohjoisen merijään vähyydestä pidetään niin suurta meteliä vaikka globaalia lämpenemistä pelkäävien pitäisi olla pelkästään tyytyväisiä "ylimääräisestä" jäähdytyksestä.
Maapallon vesitermostaatti toimii tehokkaasti.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Ajattelija2008

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 696
  • Liked: 9689
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9436 : 03.11.2020, 12:01:29 »
https://climatereanalyzer.org/wx/DailySummary/#t2anom
Jäämerellä on 5 miljoonan km^2 alue, jossa pintalämpötila on noin 15 C yli normaalin. Yleensä koko Jäämeri jäätyy lokakuussa, mutta tuolla on vielä avovettä.

Tuo selittää 0.15 C globaalista anomaliasta, joka tänään on aika korkea, 0.6 C.

Kunhan Jäämeri jäätyy, niin globaali anomalia voi pudota yllättävän alas. Tropiikki kun on alkavan La Ninjan kylmentämä.

Hämeenlinnan Oraakkeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 827
  • Liked: 4449
  • لا يوجد إله غيره من الشيطان والنبي محمدا أو خادمته
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9437 : 04.11.2020, 01:35:02 »
Suomi voisi ilmoittautua hiilineutraaliksi jo nyt. Metsät nielee niin paljon hiiltä että se riittäisi tähän jos otettaisiin laskuissa huomioon.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 233
  • Liked: 81481
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9438 : 04.11.2020, 02:08:26 »
Ei ehkä varsinainen uutinen, mutta Biden on julistautunut presidentinvaalikampanjassaan ilmastohysteerikoksi.

Lainaus
Ilmastonmuutos uhkaa ihmiskunnan olemassaoloa. Jos sitä ei hallita, se käristää koko planeetan.
 - Joe Biden
Yle: Biden lupaa korjata USA:n sielun – 78-vuotias demokraatti elvyttäisi taloutta, yrittäisi saada koronan kuriin ja palaisi Pariisin ilmastosopimukseen 4.11.2020

Visio paahtuvasta maapallosta ja ihmiskunnan katoamisesta ei ole likimainkaan IPCC:n tai tieteellisen konsensuksen näkemys vaan silkkaa dystopiafantasiointia Risto Isomäen malliin.

Piti tarkistaa, oliko Biden tosiaan sanonut noin:

Lainaus
“Climate change is the existential threat to humanity,” the former vice president said. “Unchecked, it is going to actually bake this planet. This is not hyperbole. It’s real. And we have a moral obligation.”
CNBC: Joe Biden calls climate change the ‘number one issue facing humanity’ 24.10.2020

Koko maapallon käristymisellä pelottelu ei ole enää liioitteluakaan ("hyperbole") vaan hysterian lietsontaa, mutta ilmeisesti toimittajat eivät ole olleet tästä Bidenin mielettömästä lausunnosta moksiskaan, ei ainakaan Ylen Simo Ortamo.

« Viimeksi muokattu: 04.11.2020, 02:23:49 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Histon

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 254
  • Liked: 3397
  • Puolinuiva
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9439 : 05.11.2020, 08:51:35 »
YLE:n välittämän mielipiteen mukaan Elokapina on enemmän yleisen turvallisuuden puolella kuin poliisi. Tuntuu kuin jotkut oikein kerjäisivät uutta sisällissotaa. Elokapinan kaasuttaminen oli kuulemma väärin kun kiekkojuhlijoita ei kaasutettu. Olisiko ero se, että jälkimmäiset eivät aktiivisesti pyrkineet tukkimaan katuja ja autoilijoilla oli myös etukäteen mahdollisuus varautua illan juhlintaan?  #ilmastonmuutoksen hillitseminen  :facepalm:

https://yle.fi/uutiset/3-11623493

Lainaus
Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Keitä poliisi suojelee?

Poliisin kaasuttamat ilmastoaktivistit ovat yhteisen turvallisuutemme asialla, kirjoittaa Joona-Hermanni Mäkinen.

Lokakuussa poliisi suihkutti voimakasta kipua tuottavaa OC-kaasua rauhanomaisten mielenosoittajien silmiin. Tapaus herätti pohtimaan, mitä tai keitä poliisi suojelee. Vastausta kannattaa etsiä poliisilaitoksen historiasta.
[...]
Suomessa ensimmäinen merkittävä panostus poliisivoimiin tapahtui tsaarinvallan aikaisessa Helsingissä vuonna 1906, kun rikkaat pelkäsivät katkeroitunutta työväenluokkaa. Toisen maailmansodan aikaan Valtiollinen poliisi oli tiiviissä yhteistyössä natsien kanssa ja surmasi Pohjois-Suomessa ”rodullisia ja ideologisia vihollisia”. Sotien jälkeen poliittinen tilanne muuttui jälleen ja siitä muotoutui Neuvostoliiton komennossa ”punainen Valpo”.
[...]
Mistä poliittisista realiteeteista Suomen poliisin nykyinen toiminta kertoo? Punavihreä kansalaistottelemattomuus koetaan ainakin uhaksi. Kauppapolitiikkaa kritisoiviin Smash Asem -mielenosoittajiin, turkisbisneksen vastustajiin ja talonvaltaajiin on kaikkiin käytetty vuosien varrella suhteettoman kovia otteita.

Samantyyppisiin pikkurikkeisiin ei vastata väkivallalla silloin, kun niiden motiivit eivät ole poliittisia. Viime vuonna jääkiekon MM-kullan juhlinta häiritsi liikennettä huomattavasti enemmän kuin kadulla istuvat ilmastoaktivistit, eikä ketään sumutettu silmiin. Väkivallan käytön sijaan poliisi suositteli autoilijoita välttämään Kauppatorin ympäristöä.
[...]
Sisäministeriö julkaisi elokuussa selvityksen väkivaltaisista ääriliikkeistä, jossa Elokapina ja muu rauhanomainen ympäristöaktivismi niputetaan yhteen äärioikeistolaisen väkivallan kanssa. Raportin mukaan ”ei ole mahdotonta”, että ilmastomuutos ”poliittisena kysymyksenä” aiheuttaisi väkivaltaista toimintaa joskus tulevaisuudessa. Näin olemattomin perustein jokaisen poliittisen liikkeen voisi leimata epäilyttäväksi ja vaaralliseksi.
[...]
Suoraan kansalaistoimintaan osallistuminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Meidän kaikkien on syytä kunnioittaa ja tukea sitä. Kykyjemme ja elämäntilanteidemme puitteissa meidän on alettava laittaa peliin energiamme ja aikamme lisäksi myös oma fyysinen turvallisuutemme.
Halla-aho: ”Perussuomalaisten ohjelmaan tai tavoitteisiin ei kuulu ihmisten geeniperimän tarkkailu tai suomalaisuuden määrittely ja rajaaminen tällaisin kriteerein. Suomeen on vuosisatojen ja -tuhansien aikana tullut kaikenlaista ainesta idästä, lännestä ja etelästä. Oleellista on se, kuka muuttoliikettä kontrolloi."

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 233
  • Liked: 81481
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9440 : 05.11.2020, 11:53:41 »
YLE:n välittämän mielipiteen mukaan Elokapina on enemmän yleisen turvallisuuden puolella kuin poliisi.
...
https://yle.fi/uutiset/3-11623493

Joona-Hermanni Mäkisen kolumni: Keitä poliisi suojelee?

Lainaus käyttäjältä: Joona-Hermanni Mäkinen
Historia kertoo, että valtaapitävät ryhmät ja aatteet muuttuvat ajan saatossa, mutta poliisin tehtävä säilyy samana. Ensi sijassa se suojaa valtaapitäviä ja pyrkii turvaamaan yhteiskuntajärjestyksen pysyvyyden.

Ja kun Elokapinan tavoite on yhteiskuntajärjestyksen kaataminen lakeja rikkomalla, niin konflikti on väistämätön.

Lainaus käyttäjältä: Joona-Hermanni Mäkinen
Mistä poliittisista realiteeteista Suomen poliisin nykyinen toiminta kertoo? Punavihreä kansalaistottelemattomuus koetaan ainakin uhaksi. Kauppapolitiikkaa kritisoiviin Smash Asem -mielenosoittajiin, turkisbisneksen vastustajiin ja talonvaltaajiin on kaikkiin käytetty vuosien varrella suhteettoman kovia otteita.

Samantyyppisiin pikkurikkeisiin ei vastata väkivallalla silloin, kun niiden motiivit eivät ole poliittisia. Viime vuonna jääkiekon MM-kullan juhlinta häiritsi liikennettä huomattavasti enemmän kuin kadulla istuvat ilmastoaktivistit, eikä ketään sumutettu silmiin. Väkivallan käytön sijaan poliisi suositteli autoilijoita välttämään Kauppatorin ympäristöä.

Joona-Hermannin mainitsemat "pikkurikkeet" eivät ole vertailukelpoisia juuri siksi, että punavihreä lain rikkominen on suunnitelmallista ja sillä on poliittinen päämäärä. Terrori-iskusuunnitelmaan suhtaudutaan syystäkin vakavammin kuin känniporukan puukkotappeluun.

Lainaus käyttäjältä: Joona-Hermanni Mäkinen
Viime vuosina poliisin valtuuksia on laajennettu ja Suojelupoliisin budjetti on kasvanut räjähdysmäisesti. Poliisille on hankittu satojen tuhansien eurojen panssariautoja ja kaikki partiot on varustettu konepistoolein.

Kehitykselle ei ole turvallisuuteen liittyviä perusteita. Rikosten määrä on laskenut viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Perusteita ovat muun muassa joonahermannien väkivaltaiseksi yltyvät mielenosoitukset ja poliittisten vastustajien mielenosoituksia ja samalla poliisia vastaan hyökkääminen sekä sadat tai tuhannet potentiaaliset islamistiterroristit. Poliittista väkivaltaa on ollut viime vuosina enemmän kuin vuosikymmeniin (mm. 612-kulkueen kivittäminen).

Lainaus käyttäjältä: Joona-Hermanni Mäkinen
Suomen poliisin militarisoiminen heijastelee kansainvälistä trendiä, josta Yhdysvallat on räikein esimerkki. Sitä puoltava retoriikka – johon liitetään usein erityisesti ääri-islamistisen terrorismin uhka – on myös suurelta osin amerikkalaista tuontitavaraa.

Ääri-islamistinen terrorismi ei ole vain retoriikkaa vaan kansainvälinen trendi. Vuodesta 2000 lähtien on tehty nelisenkymmentä tuhatta (!) islamistista terrori-iskua, joista Suomikin on saanut osansa.

Lainaus käyttäjältä: Joona-Hermanni Mäkinen
Sisäministeriö julkaisi elokuussa selvityksen väkivaltaisista ääriliikkeistä(siirryt toiseen palveluun), jossa Elokapina ja muu rauhanomainen ympäristöaktivismi niputetaan yhteen äärioikeistolaisen väkivallan kanssa. Raportin mukaan ”ei ole mahdotonta”, että ilmastomuutos ”poliittisena kysymyksenä” aiheuttaisi väkivaltaista toimintaa joskus tulevaisuudessa. Näin olemattomin perustein jokaisen poliittisen liikkeen voisi leimata epäilyttäväksi ja vaaralliseksi.

Elokapina ei ole "rauhanomaista ympäristöaktivismia" vaan sen tavoitteena on demokratian ja länsimaisen yhteiskuntajärjestyksen purkaminen lakeja rikkomalla.

Elokapinan sylttytehtaalla Isossa-Britanniassa aktivistit ovat muun muassa olleet oikeudessa suunnitelmasta painostaa päätöksentekijöitä pysäyttämällä Heathrow'n lentoliikenne hengenvaarallisesti droneilla. Tempauksissa ei piitata aiheutetusta haitasta tai turvallisuusuhista, vaan tärkeintä on konfliktin hakeminen lakeja rikkomalla.

Kun liikkeen perustanut sekopää Roger Hallam on yllyttänyt hihhulikannattajiaan tappamaan yritysjohtajat, niin tästä on leikki kaukana.

Lainaus käyttäjältä: Joona-Hermanni Mäkinen
Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole mikään abstrakti poliittinen aate, vaan ihmislajin kohtalonkysymys. Jopa Yhdysvaltojen puolustusvoimien mukaan se on aikamme suurin turvallisuusuhka. Kumpi osapuoli oli siis yhteisen turvallisuuden asialla, Elokapinan mielenosoittajat vai poliisi?

Ilmastonmuutos ei ole millään mielekkäällä mittarilla suomalaisten suurin turvallisuusuhka, tuskin amerikkalaistenkaan. Jos eri mieltä, niin mitattavia todisteita pöytään. Pelottelu ihmislajin sukupuutolla on tietysti täyttä huuhaata.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat Suomessa melko pienet ja monessa mielessä myönteiset, joten suoraksi turvallisuusuhaksi siitä ei ole. Maapallo ei "kärähdä" tai ihmiskunta katoa. Sen sijaan pelätään erinäisiä epäsuoria vaikutuksia kuten "ilmastopakolaisia" tai globaalin talouden horjumista, jotka villeimmissä kauhuskenaarioissa romahduttaisivat nykyisen länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän.

Mutta hetkinen, juuri sehän on myös Elokapinan tavoite.

Lainaus käyttäjältä: Joona-Hermanni Mäkinen
Tämän ei pidä antaa tapahtua. Aktivismi on demokraattisen yhteiskunnan elinehto ja kansalaistottelemattomuus yksi sen tärkeimpiä muotoja. Sitä ilman juuri mitään merkittäviä edistysaskeleita ei olisi saavutettu. Suomen historiassa tästä löytyy monia esimerkkejä, itsenäistymisestä alkaen.

Kirjoituksensa linkkien esimerkeillä Joona-Hermanni kehtaa rinnastaa elokapinalaisten housuun pissimisen muun muassa kommunistidiktatuurin vastaisiin demokratiaa vaativiin mielenilmaisuihin Neuvostoliiton miehittämissä maissa. Mautonta, etenkin kun joonahermannit haluavat vuorostaan kaataa demokratiat ja asettaa valtaan uudet neuvostot.

Lainaus käyttäjältä: Joona-Hermanni Mäkinen
Suoraan kansalaistoimintaan osallistuminen on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Meidän kaikkien on syytä kunnioittaa ja tukea sitä. Kykyjemme ja elämäntilanteidemme puitteissa meidän on alettava laittaa peliin energiamme ja aikamme lisäksi myös oma fyysinen turvallisuutemme.

Kuulostaa ihan poliittiseen väkivaltaan kannustamiselta. Hyvä Yle.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Echidna

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 414
  • Liked: 3401
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9441 : 06.11.2020, 14:02:42 »
EU:n elpymisvälinearpajaisissa 33 Mrd€ nettovoiton vetäissyt Kreikka hankkii lomasaaren asukkaille uudet autot.
Upeaan kohteeseen menee rahaa täältä vauraasta pohjolasta.

Voishan sitä ittellekkin hommata jotain uutta, vaikka uuden lumikolan.

Lainaus käyttäjältä: Kauppalehti 2020-11-06
Kreikkalaisella saarella alkaa huima sähköautoprojekti – VW täyttää alueen 1000 sähköajoneuvolla

Volkswagen Groupin pääjohtaja Herbert Diess ja Kreikan valtion pääministeri Kyriákos Mitsotákis ovat solmineet 4.11.2020 historiallisen kuusivuotisen sopimuksen. Autojätti toimittaa kaakkoisella Egeanmerellä sijaitsevalle Astypalean saarelle 1000 sähköajoneuvoa, joiden varaan rakennetaan pelkästään sähköiseen liikkumiseen perustuva ekosysteemi.

Volkswagen kertoo saarelle toimitettavan täyssähköisiä Seatin skoottereita, Volkswagen e-up!-, ID.3- ja ID.4-henkilöautoja, sekä sähköbusseja, -hyötyajoneuvoja ja -polkupyöriä vuoden 2021 kesästä lukien. Tarkoituksena on rakentaa liikkumisvälineille myös asukkaita ja turisteja palveleva ajoneuvonjakopalvelu.

Saarella asuu vain 1334 asukasta ja miljoonia perhosia. Polttomoottorikäyttöisiä ajoneuvoja on tällä hetkellä 1494 kappaletta. 90 prosenttia saaren sähköstä tuotetaan diesel-generaattoreilla. Kreikan valtio aikoo korvata ne uusiutuvalla aurinko- ja tuulivoimalla.
...
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kreikkalaisella-saarella-alkaa-huima-sahkoautoprojekti-vw-tayttaa-alueen-1000-sahkoajoneuvolla/ea5c3e13-d6f8-4e37-9a67-354b3326a1d0
« Viimeksi muokattu: 06.11.2020, 14:07:34 kirjoittanut Echidna »

Outo olio

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 351
  • Liked: 8782
  • Manner-Suomen Tasavalta
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9442 : 08.11.2020, 18:49:54 »
^VW ei ole ainoa EU-alueen täyssähköautovalmistaja, Renault ainakin valmistaa näitä. Mahtaakohan ranskalaiset sitten saada seuraavan projektin, sulle-mulle, ettei yksi maa ja firma saa epäreilua tuotekehitysetua.
Suvaitsevaisen ajattelun yhteenveto: Suomessa Suomen kansalaiset rikkovat Suomen lakeja. Myös muiden maiden kansalaisten on päästävä Suomeen rikkomaan Suomen lakeja. Tämä on ihmisoikeuskysymys.

Joku ostaa ässäarvan, toinen taas uhrivauvan. Kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia.

Can I have a safe space, too?

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 233
  • Liked: 81481
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9443 : 09.11.2020, 11:36:32 »
Minua on kiinnostanut näiden neljän vuoden aikana, mikä on ollut Trumpin henkilökohtainen vaikutus ilmastonmuutokseen. Onko ilmastonmuutoksen estäminen viivästynyt Trumpin vuoksi vuosikymmeniä, vuosia vai kuukausia?

Aiheesta on kyllä kirjoiteltu paljon, mutta käsittely on jäänyt ilmaan huitomiseksi ja ihokkaan repimiseksi, eikä sitä ole täsmennetty konkreettiseksi viivästykseksi. Suomessakin gretamme ovat itkeneet, että Trump on varastanut heiltä tulevaisuuden.

En vieläkään ole kuullut vastausta, mutta Ylen jutun perusteella Trumpin sekä suora että epäsuora vaikutus on ollut melko mitätön. Toisin kuin on vuosien aikana peloteltu, Trumpin Yhdysvallat (15 % maailman hiilidioksidipäästöistä) ei myöskään ole ollut esikuva esimerkiksi Kiinalle (28 %), eikä ole ollut Suomikaan (0,1 %), vaikka Suomen ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia haihattelee "ilmastojohtajuudesta".

Lainaus
Trump purki lähes sata ilmastolakia ja erosi Pariisin sopimuksesta – pitääkö Bidenin aloittaa ilmastotoimet alusta?

Kun Joe Bidenin valinta Yhdysvaltain presidentiksi varmistui, maailma sai huokaista helpotuksesta ainakin yhdessä asiassa.

Kansainvälisen ilmastodiplomatian odotetaan palaavan takaisin entisille raiteilleen.

Biden ilmoitti aiemmin, että Yhdysvallat liittyy takaisin Pariisin ilmastosopimukseen heti, jos hän astuu valtaan.

Donald Trump on hangannut ilmastosopimusta vastaan koko kautensa. Virallisesti Yhdysvallat kuitenkin kuului siihen koko sen ajan.

USA:n ero astui virallisesti voimaan keskiviikkona, heti vaalipäivän jälkeen.

[...]

Kuinka pahaa ilmastotuhoa Trump ehti kaudellaan saada aikaan?

Vaikka ero kansainvälisestä sopimuksesta ei noin vain onnistunut, pelkkä ilmoitus oli maailmalle shokki.

Alussa pelättiin, että Yhdysvaltojen ilmoitusta seurasi iso joukko muita suuria saastuttajamaita.

Erityisesti Kiinan, Intian ja Brasilian siirtoja pelättiin. Kaikki maat ovat kuitenkin toistaiseksi pysyneet sopimuksessa.

– Pahin pelko ei ole toteutunut. Ei ole toista valtiota, joka olisi lähtenyt tai ilmoittanut lähtevänsä pois.

[...]

Kiina ilmoitti hiljattain tavoittelevansa hiilineutraaliutta vuonna 2060. Japani taas tavoittelee samaa jo vuonna 2050. Tavoitteet ovat osa Pariisin ilmastosopimusta.

Kiina on puheenvuoroissaan korostanut vihreää elvytystä.

– Ulostulot ovat uusia ja merkittäviä, koska Kiina ei koskaan sano tavoitteitaan, jos se ei pysty pysymään niissä, ilmastoasioiden pääneuvottelija Outi Honkatukia sanoo.

Voiko ajatella, että Kiinan toimet johtuisivat jopa osittain Trumpin kielteisyydestä ilmastotoimia vastaan?

– Jos ilmastojohtajuudessa on tyhjiö, se kyllä täyttyy. Kiinalla on ollut tilaisuus profiloitua ja esiintyä monenkeskisen yhteistyön kannattajana tilanteessa, jossa Yhdysvallat vastustaa tai ei sano mitään, Honkatukia sanoo.

[...]

Yhdysvaltain sisäpolitiikassa Trump sai sen sijaan aikaan paljon ilmastotuhoa.

Hän purki yli sata ilmastolakia tai -normia. Niillä oli suora vaikutus ilmastopäästöihin.

Suurimmat päästöt aiheutuivat Kahran mukaan siitä, että Trump peruutti autonvalmistajille suunnatut päästöstandardit. Obama asetti kaudellaan uusien autojen hiilidioksidipäästöille rajat. Samoin on toimittu Euroopassa.

Päätöksen ilmastovaikutus on ollut lähes yhtä suuri kuin Saksan vuotuiset ilmastopäästöt: tuhat miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Trump peruutti myös niin ikään Obaman asettamat rajoitukset öljy- ja kaasutuotannon metaanipäästöihin. Sillä taas oli 500 miljoonan tonnin vaikutus.

[...]

Kuinka iso urakka Bidenilla on? Palauttiko Trumpin kausi Yhdysvallat ilmastopolitiikassa neljä vuotta taaksepäin?

Kahran mukaan ei. Toki Biden joutuu korjaamaan hartiavoimin juuri lainsäädäntöä.

Mutta Trumpin politiikasta huolimatta osavaltiot, kaupungit ja yritykset ovat puskeneet ilmastotavoitteita hurjaa vauhtia eteenpäin.

Ne liittoutuivat pian Trumpin valinnan jälkeen Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen taakse, rajoittamaan lämpenemistä 1,5 asteeseen.

America’s Pledge -koalitio kokosi yhteen osavaltioita, yrityksiä, yliopistoja ja julkista sektoria. Sen piirissä on jopa puolet USA:n päästöistä.

Useat osavaltiot ovat jo päättäneet hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.

[...]

Biden on jo kertonut asettavansa vuoden 2050 tavoitteeksi hiilineutraaliuden.

– Se on jo vahva signaali, etenkin elinkeinoelämällä ja energiainvestoinneille.
Yle 8.11.2020

Jutussa Trumpin niskoille pannut 1 500 miljoonan tonnin hiilidioksidipäästöt – olivat liioiteltuja tai ei – ovat samaa suuruusluokkaa kuin koronakriisin aiheuttamat globaalit hiilidioksidipäästöjen vähennykset. Koronakriisin taas arvioitiin toisessa Ylen jutussa vaikuttavan kymmenen vuoden tähtäimellä globaaliin lämpötilaan noin 0,01 astetta.

Trumpin vaikutukseksi voi siis arvioida 0,01 astetta, mutta siinä meni gretojen tulevaisuus.

Hassua, miten "ilmastojohtajuus" onkin nyt puheissa sujuvasti Kiinalla, jonka hiilineutraalisuuslupaus on vasta 40 vuoden päässä, ei vuoden 2050 mailla eikä etenkään vuoden 2035 Suomella, jonka oli tarkoitus olla koko maailman esikuva.

Edit:
A-studiossa mainittiin ohimennen, että Obaman hiilineutraalisuustavoite Yhdysvalloille oli vuosi 2070. Trump olisikin voinut sitoa Yhdysvallat siihen, niin kellään ei olisi ollut enää naputtamista ilmastopolitiikasta.
« Viimeksi muokattu: 10.11.2020, 16:50:20 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 233
  • Liked: 81481
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9444 : 10.11.2020, 16:49:58 »
Ei ole vain viherbisnekseen rajoittunut ilmiö, että jotain kallista ja turhaa myydään taloudellisesti kannattavana, ja kun totuus paljastuu, ostaja itseään ja muita huijatakseen keksii ostokselleen uuden, paremman motiivin. Mutta etenkin viherbisneksessä there's a sucker born every minute, ja se tarttuu näköjään toimittajiinkin.

Lainaus
Aurinkopaneeleiden suosion hurja kasvu jatkuu – hinnat laskevat, mutta saako rahalle oikeasti katetta?

Monet kotitaloudet ovat tänäkin vuonna hankkineet talonsa katoille aurinkopaneelit. Yksi heistä on savonlinnalainen Jouni Koskela, joka asennutti aurinkovoimalan taloonsa syksyllä 2019. Ensimmäinen vuosi on täyttymässä.

Voimalan hankintahinta jäi hiukan alle 10 000 euron. Maksettavaa kotitalousvähennyksen jälkeen jäi reilut 8 000 euroa. Ensimmäisen vuoden kokemukset ovat varovaisen rohkaisevia.

– Näyttää siltä, että emme pääse kymmenen vuoden takaisinmaksuaikaan, mutta hyvä mieli tästä ehdottomasti on tullut. Jos pystymme jatkossa käyttämään voimalan tuotannosta enemmän itse, kannattavuus vielä paranee, Koskela tuumii.

[...]

Lappeenrannan ja Lahden yliopiston professori Jero Ahola pitää Koskelan saamaa energiamäärää varsin tyypillisenä. Investoinnin takaisinmaksuaikaa saa lyhennettyä lisäämällä omaa sähkönkäyttöä mahdollisimman suureksi.

Oman käytön kasvattamisessa haasteena tosin on se, että aurinkovoimala tuottaa parhaiten juuri silloin, kun sähkötarve on kotitaloudessa pienimillään.

– Jos aiemmin aurinkopaneeli oli ideologinen valinta niin tänä päivänä se alkaa olla jo taloudellisesti kannattava investointi, Jero Ahola sanoo.

Aurinkovoiman puolesta puhujat ovat käyneet jo pitkään taistelua lähes tuulimyllyjä vastaan. Suomalaisissa istuu sitkeästi käsitys, ettei kylmässä ja pimeässä Pohjolassa voi aurinkovoimala kannattaa. Faktat kertovat kuitenkin toista.

– Maailman parhaallakin alueella Chilessä saadaan vain kaksi, kaksi ja puoli kertaa tehoja kuin meillä. Meillä taas kylmä ilma ja se, että aurinko paistaa viistosta, on eduksi, Jero Ahola painottaa.

Jero Ahola muistuttaa, että aurinkovoimalan hankintaa voi perustella hyvin myös sillä, että se nostaa kiinteistön arvoa. Professorilla on myös vinkki aurinkovoimalan hankintaa suunnittelevalle.

– Kannattaa hankkia riittävän kookas järjestelmä kerralla ja laittaa niitä paneeleita katolle reilusti. Sähkön yksikköhinta tulee näin halvemmaksi. Meidän tutkimuksissa viiden kilowatin voimalla saavutettiin lyhin takaisinmaksuaika, Ahola kertoo.
Yle 9.11.2020

Kuulostaa ihan nettihuijaukselta. Ei kun isompia panoksia, vaikka riski on suuri ja faktat vastaan.

Lainaus käyttäjältä: Yle
– Jos aiemmin aurinkopaneeli oli ideologinen valinta niin tänä päivänä se alkaa olla jo taloudellisesti kannattava investointi, Jero Ahola sanoo.

Mutta aurinkopaneeli oli tähän lupaukseen suhteutettuna taloudellinen katastrofi ainakin esimerkkitapaus Koskelalle, joka laskelmien pettäessä (investointi reilut 8000 euroa, laskennallinen säästö ensimmäisenä vuonna vain 260 euroa) joutui tarrautumaan ajatukseen, että hukkainvestoinnista on kuitenkin tullut "hyvä mieli".

Artikkelissa ei kerrota, kuinka moni omakotitalon aurinkopaneeliasennus on ollut Suomessa taloudellisesti perusteltu. Luultavasti aika harva. Otsikon kysymykseen, saako rahalle oikeasti katetta, ei vastata suoraan, mutta johdatellaan lukija luulemaan väärin.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 316
  • Liked: 11948
  • Quidquid latine dictum sit, altum videtur.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9445 : 10.11.2020, 19:21:36 »
Noita aurinkopaneelien myyjiä tuppaa välillä soittelemaan, tarjoavat aina kuuta taivaalta. Sitten kun valehtelee sujuvasti "noo mä asennan noita työkseni niin kyl mä tiiän ton kuvion". Niin naureskellen myyjät toteavat "No sul on sit asiat varmaa kunnossa, heh heh, hyvää päivän jatkoa"....

Suosittelen kokeilemaan itse kullekin, myyjä lopettaa välittömästi paskan myymisen. Pääsee helpolla.

Asiaan tietysti auttaa jos on omalla nimellä tukesin rekisterissä, niin vaikka epäilisivät ja tarkastaisivat, niin se epäilys päättyy siihen.

“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 233
  • Liked: 81481
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9446 : 10.11.2020, 19:53:19 »
Aurinkopaneelien takaisinmaksuajaksi mainitaan nykyään usein 15 vuotta, mikä on vaivaan ja käsiin vanhenevaan teknologiaan nähden surkea esitys. Varma veto on odottaa kaikessa rauhassa niin teknologian kuin alan kilpailunkin kehittymistä, sillä pienemmällä investoinnilla saa tulevaisuudessa suuremmat säästöt. Akkujärjestelmät ovat toistaiseksi kalliita, mutta ilman niitä aurinkopaneeleissa ei ole useimmille järkeä, joten kannattaa odottaa, ainakin Suomessa.

Tuossa Ylen jutun esimerkkitapauksessakin on helppo nähdä, että aurinkopaneelipaketti on myyty sillä, että takaisinmaksuaika olisi nollakorolla jonkin verran yli 15 vuotta, jos kaiken aurinkosähkön voisi käyttää itse sitä mukaa, kun sitä syntyy. Mutta kun ei voi, tarvitaan joko lisäinvestointeja tai kikkailua sähkön kuluttamisen ajoittamisessa, mistä päästäänkin siihen, että ei järkeä.

Edit:
Korjaan googletuksen jälkeen, että kyllä ne nykyisin kehtaavat väittää takaisinmaksuajaksi jo 10-11 vuotta. Ei toteutunut tuossa Koskelan tapauksessa, eikä olisi läheskään toteutunut edes silloin, jos Koskelat olisivat käyttäneet kaiken sähkön itse.
« Viimeksi muokattu: 10.11.2020, 20:02:09 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Torspo

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 115
  • Liked: 420
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9447 : 10.11.2020, 19:55:11 »
Aurinkopaneelit ovat kannattava investointi muutamalla pirullisella reunaehdolla. Jaottelen kohteet kahteen ryhmään.

1. Omakoti/mökkiasennus
- Kuluta kaikki itse, eli huipputuotannon kesäkuukausinakin lähes kaikki menee omaan käyttöön, silloin vertailukohtana on noin 13-16 snt/kWh hinta siirtomaksuineen ja veroineen. Jos tuotanto menee myyntiin, jää hinta tyypillisesti jonnekin 0,03-0,05 €/kWh tasolle ja laitos ei maksa itseään ikinä takaisin.
- Vertailukohtana mökillä on siirtolinjan rakentaminen, silloin kustannuso on usein kymmenissä tuhansissa euroissa ja aurinkosähkö akkuineen tulee paljon halvemmaksi, ellei halua sähköllä lämmittää ja maksaa vuosittaisia liittymämaksuja.
- Tiivistettynä: Omakotitalo sähköliitynnällä kuluttaa noin 12 000 - 30 000 kWh vuodessa. Helppoheikit myyvät paketin, mikä tuottaa vuodessa saman verran, muutei ole taloudellisesti kannattava kuin helppoheikille.
- Hoitakaa paneelien asennus itse, säästö on tyypillisesti kolmannes koko investoinnista ja luvat omaava sähkömies hoitamaan verkkoliityntä ja mittaukset.

Katsokaa kesäkuukausien tuntikohtainen kiinteistön kulutus, sen saa maksutta omalta sähköyhtiöltä! Sitä suurempaa aurikovoimalaa ei kannata rakentaa. Epäilijöille pieni pähkinä: Jos paneelit olisivat sähkön pörssiin myynnin kannalta hyvä tuotantomuoto, niin miksi Fortum ja kumppanit eivät kaada näihin miljardikaupalla rahaa?

2. Teollinen asennus
- Investointiin saadaan 20 % tuki valtiolta
- Koko kulutus menee kiinteistön omaan käyttöön, koska kattotila on pieni suhteessa kaupan/tehtaan tms. kulutukseen nähden
- Takaisinmaksuaika on parhaimmillaan 7-10 vuotta
« Viimeksi muokattu: 11.11.2020, 07:38:12 kirjoittanut Torspo »

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 596
  • Liked: 47345
  • Kyllä tästä vielä selvitään, kaikesta huolimatta!
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9448 : 10.11.2020, 20:28:59 »
Artikkelissa ei kerrota, kuinka moni omakotitalon aurinkopaneeliasennus on ollut Suomessa taloudellisesti perusteltu. Luultavasti aika harva. Otsikon kysymykseen, saako rahalle oikeasti katetta, ei vastata suoraan, mutta johdatellaan lukija luulemaan väärin.

Joo.

Tiedän muuten yhden tapauksen, jossa aurinkopaneeli oli ostajan mielestä kannatava ostos. Perhe lomaili kesällä pienessä saaressaan, jossa ei ollut sähköä, eikä veneessä voinut ladata mitään. Sillä paneelilla pystyi lataamaan kännykät, ei muuta.

Mutta noin vertailun vuoksi, minulla cloudberry power bank, 30 000 mAh. Maksoi 30€. Sillä lataa noin 10 kännykkää tyhjästä täyteen. Koko on suunnilleen kaksi kännykkää päällekkäin, ja se toimii myös pilvisellä säällä ja yöllä.
^^^
Näyttäisi siltä, että asuntovaunuun saattaisi saada paneelin alle satasella. Tehoista en tiedä.

Aurinkopaneeleiden hinta on keskimäärin noin 60,00 € – 20 000,00 € järjestelmän koosta riippuen. Aurinkopaneelien asennus maksaa noin 400,00 € – 5 000,00 €, mikäli laitteet on hankittu valmiiksi. Aurinkopaneeleiden hinta asennettuna vaihtelee noin 2 000,00 € – 30 000,00 € välillä kohteesta riippuen.
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Kansalliset rajat ovat sille este.”
— Soros

Ruotsi: sosialismiin mennään äänestämällä, mutta siitä poistutaan ampumalla.
— Jäsen ÄmTeeAa

Torspo

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 115
  • Liked: 420
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9449 : 10.11.2020, 20:57:03 »
Artikkelissa ei kerrota, kuinka moni omakotitalon aurinkopaneeliasennus on ollut Suomessa taloudellisesti perusteltu. Luultavasti aika harva. Otsikon kysymykseen, saako rahalle oikeasti katetta, ei vastata suoraan, mutta johdatellaan lukija luulemaan väärin.

Joo.

Tiedän muuten yhden tapauksen, jossa aurinkopaneeli oli ostajan mielestä kannatava ostos. Perhe lomaili kesällä pienessä saaressaan, jossa ei ollut sähköä, eikä veneessä voinut ladata mitään. Sillä paneelilla pystyi lataamaan kännykät, ei muuta.

Mutta noin vertailun vuoksi, minulla cloudberry power bank, 30 000 mAh. Maksoi 30€. Sillä lataa noin 10 kännykkää tyhjästä täyteen. Koko on suunnilleen kaksi kännykkää päällekkäin, ja se toimii myös pilvisellä säällä ja yöllä.
^^^
Näyttäisi siltä, että asuntovaunuun saattaisi saada paneelin alle satasella. Tehoista en tiedä.

Aurinkopaneeleiden hinta on keskimäärin noin 60,00 € – 20 000,00 € järjestelmän koosta riippuen. Aurinkopaneelien asennus maksaa noin 400,00 € – 5 000,00 €, mikäli laitteet on hankittu valmiiksi. Aurinkopaneeleiden hinta asennettuna vaihtelee noin 2 000,00 € – 30 000,00 € välillä kohteesta riippuen.
Vertailun vuoksi, nykyään saa noin 150 W paneelin, lataussäätimen ja pienen akun alle 200 € hintaan. Näillä lataa kännyköitä ja muita vermeitä saman verran kuin tuolla mainitsemallasi powerbankilla, mutta joka päivä ja moneen kertaan.

30 Ah * 5 V = 150 Wh (Cloudberry), vaatii pistorasian uudelleenlataukseen, äärimmäisen hyvä verme matkoilla.
- Tyhjästä täyteen lataus riippuen mallista voi kestää noin 10-30 tuntia
5 h (aurinkoa) * 150 W (paneelitehoa) = 750 Wh (akkuun varastoitua energiaa) oletuksella (150 Wh paneeli, säädin ja 100 Ah akku), ja toimii aurinkoisina aikoina joka päivä ilman pistorasiaa.

Tagit: