Yle: WMO:n pääjohtaja Petteri Taalas rauhoittelee ihmisten ilmastotuskaa: "Vain pieniä muutoksia arkielämäämme" 12.1.2021
MTV: Uutuuskirja tiivistää: Ilmastonmuutoksessa on kyse energiasta, henkilöiden syyllistäminen ei toimi: "Suuret ja pienet asiat menneet sekaisin" 12.1.2021
Ilmastonmuutoksen torjumiseksi vaadittavat toimet ovat huomattavasti helpompia kuin koronapandemian torjumiseksi on tehty. Eikä niitä tarvitse tehdä välittömästi vaan ajan kuluessa.
Tämä on Maailman ilmatieteenlaitoksen WMO:n pääsihteerin Petteri Taalaksen viesti tänään julkaistussa kirjassaan Ilmastonmuutos ilmatieteilijän silmin.
– Näin on. Se muutos, mitä tarvitaan, voidaan tehdä melko pienin muutoksin arkielämämme kannalta, Taalas sanoo.
[...]
Taalas saa ilmastonmuutoksen torjunnan kuulostamaan helpolta ja kivalta. Ja siltä, että mistään ei tarvitse luopua tai kärsiä.
Siltä hän haluaakin sen kuulostavan.
Taalas ei ole nyt ollenkaan rehellinen.
Jos ilmastonmuutokseen halutaan vaikuttaa nopeasti ilmastopolitiikalla, se ei ole helppoa ja kivaa vaan vaatii luopumista, kärsimistä ja järjettömän paljon rahaa veronmaksajien taskuista. On sitten ihan eri asia, onko tällainen radikaali tavoite ylipäätään mielekäs, vai onko järkevämpää yrittää sopeutua muutokseen ja kääntää kehitys vasta pitemmällä tähtäimellä, kuten mielestäni on.
Taalaksen tavoite on kuitenkin ensimmäinen, ei jälkimmäinen.
Taalaksen mielestä ilmastonmuutoksen torjunnan imago on kuitenkin vaarassa lipsua väärille raiteille. Tarvittavat toimet, ainakaan yksilön näkökulmasta, eivät mullista hänen mukaansa kenenkään elämää juuri suuntaan eikä toiseen.
– Oma missioni on kertoa faktat julki, ja myös pohtia, mitkä ovat tärkeitä ja mitkä vähemmän tärkeitä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Joskus on vähän hukassa, mitkä ovat keskeisimmät asiat. Matemaattisena luonnontieteilijänä haluan kertoa mitkä ovat asioiden suuruusluokat, hän sanoo.
Taalas haluaa siis palauttaa mittasuhteet ilmastokeskusteluun. Hän muistuttaa kirjassaan toistuvasti siitä, että asioiden mittasuhteiden ymmärtäminen on tärkeää, kun valitaan keinoja ongelman selättämiseksi.
– On tärkeää tiedostaa asioiden suuruusluokkia. Joskus isot ja pienet asiat menevät sekaisin esimerkiksi mediassa. Saatetaan tuottaa esimerkiksi pienten lasten äideille kohtuuttomia taakkoja, kun he kokevat, että joutuvat tekemään tiettyjä valintoja, joilla ratkaisevat ilmastonmuutosta, Taalas sanoo.
Jos yksilöiden henkilökohtaisilla valinnoilla väitetään olevan vaikutusta, niin siinä tapauksessa ihmisten lisääntyminen on ylivoimaisesti suurin päätös päästöjen kannalta. Taas, voidaan kyseenalaistaa, onko tällainen henkilökohtaisten valintojen korostaminen järkevää, sillä yksittäisten valintojen vaikutus on kokonaisuuden kannalta mitätön. Mielestäni ei ole järkevää, kuten jo mieleltään järkkyneiden ilmastohysteeristen ihmisten räjähdysmäinen kasvu osoittaa.
– Kaikkien ei tarvitse ryhtyä elämään Pentti Linkolan tapaista elämää, vaan tämä voidaan ratkaista melko pienillä muutoksilla arkielämäämme. Tarvitaan sekä ison mittakaavan poliittisen päätöksenteon ohjausta että omia toimintojamme, kuten liikkumisvalintoja, asumisvalintoja ja ruokavaliovalintoja, Taalas sanoo.
Koska ihmiskunnan valtaosa ei ole halukas rajoittamaan liikkumistaan, asumistaan ja ruokavaliotaan, jäljelle jää "ison mittakaavan poliittisen päätöksenteon ohjaus" ihmisten pakottamiseksi. Suurin osa ihmiskunnasta ei kuitenkaan halua sellaista. Miten Taalas ratkaisee ongelman?
Ihmisten kannattaisi Taalaksen mukaan keskittyä isoihin asioihin, mikäli haluavat kantaa oman kortensa kekoon ilmastotoimissa. Isot asiat tarkoittavat liikkumista, asumista ja kuluttamista.
...
Halu rajoittaa kanssaihmisten liikkumisen, ruokavalion, asumisen tai vapaa-ajan vieton tapoja tai lapsilukua ilmastonmuutoksen torjunnan varjolla on varmasti nostanut monia ihmisiä takajaloilleen, Taalas kirjoittaa kirjassaan.
Ristiriitaista, kun Taalaksen mukaan ihmisten kannattaisi keskittyä "isoihin asioihin", mutta (länsimaiden) ihmisten henkilökohtaiset valinnat ovat suuntaan tai toiseen vain pisara meressä. Oikeasti "isot asiat" ovat jotain ihan muuta.
Myös ruokavalio on Taalaksenkin mielestä kysymys, jota pitää pohtia.
– Siinä keskeisin haaste on se, että uhraamme 75 prosenttia maapallon peltopinta-alasta karjan rehun kasvatukseen. Se on hölmöläisen hommaa ja globaalisti suurin maankäytön epäkohta. Siitä kannattaisi luopua. Vähemmän lihaa syömällä, voisimme käyttää peltoalaa tuottamaan vaikka biodiversiteettiä tai biopolttoaineita, hän sanoo.
Fakta kuitenkin on, että ihmiskunnan enemmistö ei tule välittämään Taalaksen neuvosta, eikä tule äänestämään johtajia, jotka pakottavat heidät luopumaan lihasta. Miten Taalas ratkaisee ongelman?
"Aivan kuten kirkko, myös ilmastonmuutoksen torjunta tarvitsee asiallisia ja maltillisia viestijöitä, jotta sen imago säilyy myönteisenä", Taalas kirjoittaa.
Äärevyys ilmastonmuutoksesta puhuttaessa voi johtaa Taalaksen mukaan populistien suosioon.
– Kuten USA:ssa on nähty, populistit eivät ole ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta paras lopputulos.
Tärkeintä tuntuu olevan imago ja "populistien" torjuminen, eivät totuus ja faktat.
Taalaksen mielessä ilmastotoimilla on hyötyjä, eikä haittoja.
– Uskon, että sähköautot halventuvat. Maalämpö on houkutteleva ratkaisu. Kasvisruokavalio on myös terveellinen. Kevyt liikenne on myös terveyden kannalta hyvä asia, hän luettelee.
Taalaksen unelmassa on vain alamäkiä, ei ylämäkiä.
Sähköautot voivat olla kivoja ja maakaasu houkuttelevaa, mutta ilmastopoliittisilla valinnoilla on hinta, ja etenkin Suomen ääriradikaalilla ilmastopolitiikalla se hinta on kova sekä taloudellisesti, poliittisesti että henkisesti, kun kansalaisia aiotaan pakottaa, verottaa ja syyllistää.
Kevyen liikenteen terveysvaikutuksia olennaisempaa on, miten ihmisten valintoja rajoitetaan ja miten heiltä kerätään rahat Taalaksen unelmaan, sillä se ei synny kivutta eikä ilman suuria kustannuksia.
Taalaksen näkemyksen mukaan pienet ilmastotoimet ovat turhaa näpertelyä. Hänen mielestään ei ole ilmaston kannalta mitään väliä, valitseeko kaupassa paperi- ja muovikassin.
Kun Taalas myöntää tämän, hän voisi viedä ajatuksen loogiseen loppuun asti. Yksittäisen ihmisen valinnoilla ei ole mitään väliä ilmaston kannalta, kun edes koko Suomen symbolipoliittiseksi jäävillä ilmastotoimilla ei ole havaittavaa vaikutusta ilmastoon. Presidentti Trumpin kauden katastrofaaliseksi kuvatun ilmastopolitiikan vaikutukseksi voidaan arvioida noin 0,01 astetta, mikä sekin hukkuu kohinaan.
Jos päästörajoituksissa epäonnistutaan täysin ja kaikki fossiilivarat poltetaan, keskilämpötila saattaa nousta 3-5 astetta vuosisadan loppuun mennessä. Elämä maapallolla jatkuu noissakin olosuhteissa, mutta biosfääri eli elonkehä kokee dramaattisia muutoksia, eikä kykene elättämään nykyistä määrää ihmisiä.
Tämä RCP8.5-skenaario on osoitettu kuolleeksi jo moneen kertaan. Silti se ponnahtaa aina vain esiin ihmisten pelottelemiseksi.
Taalas haluaa muistuttaa, että ilmastonmuutos ei ole johtamassa ihmiskunnan tuhoon eikä planeettamme tuhoon.
– Näin ei ole käymässä. Skenaariot, joita on laskettu, eivät semmoista ajatusta tue. Meillä on tiettyjä riskejä, joita pitää seurata. On valittavana tiettyjä harmaan sävyjä tulevaisuudelle, jos 2050-2060 hiilineutraaliustavoite saadaan koko maailmassa vallitsevaksi tavoitteeksi.
Kerropa se valtamedialle ja ilmastohörhöille, jotka itkevät ilmastotuskassaan syntymättömiä lapsiaan.
– Kahteen asteeseen meillä on varsin hyvät mahdollisuudet päästä. Tietysti 1,5 astetta olisi ihmiskunnan hyvinvoinnin kannalta parempi, tai itse asiassa paras tilanne olisi, että voisimme museoida tilanne nykyiselleen. Se ei ole enää mahdollista. Muutos tulee etenemään 2060 luvulle asti. Se on fakta.
Tätäkään faktaa ei tulla huomioimaan, vaan tavoitteenamme on edelleen tuo jo mahdoton 1,5 astetta.
– Tämä ilmastonmuutoksen torjunta voidaan tehdä varsin pienillä muutoksilla ja parhaimmillaan muutokset ovat meille kuluttajille taloudellisesti houkuttelevia, esimerkiksi säästetään lämmityskustannuksissa tai liikennekustannuksissa, kun siirrytään ilmastomyönteisiin ratkaisuihin. Myös terveysasiat on tässä hyvä pitää mielessä. Esimerkiksi työmatkaliikennöinti pyörällä tai jalan on terveydelle hyvä asia ja samoin punaisen lihan käytön vähentäminen on myönteinen asia terveyden kannalta.
Muutokset eivät ole pieniä, ja totta kai muutokset saadaan näyttämään taloudellisesti houkuttelevilta, kun lämmitysratkaisuja tuetaan Suomessa verovaroista ja sähköautoinfraa rakennetaan kymmenellä miljardilla eurolla. Tämäkin on mahdollista vain harvassa maassa.
Kiinnostavia eivät ole yksittäisen ihmisen valintoina merkityksettömät työmatkapyöräilyn tai punaisen lihan käytön vähentämisen terveyshyödyt vaan keinot, joilla ihmismassat painostetaan niihin, kun muutosten piti olla väitetysti pieniä.
Vaikka ilmasto on lämmennyt jo 1,2 astetta esiteollisesta ajasta ja hiilidioksidin määrä ilmakehässä jatkaa kasvuaan, Taalas uskoo, että ilmaston lämpeneminen voidaan vielä pysäyttää.
– Olen optimisti. Uskon, että ongelma kyetään selättämään. Se jää nähtäväksi, mikä lämpenemislukema on, onko 1,5 astetta vielä saavutettavissa. Ilman muuta sitä kohti kannattaa pyrkiä, mutta voi olla realismia, että ollaan siellä kahden asteen lukemissa, mikä tarkoittaa kasvavaa määrää haittatekijöitä, mutta niiden kanssa me kyetään elämään.
Ylellä Taalas tunnusti, että 1,5 asteen tavoite on jo mahdoton, mutta MTV:llä, että se kannattaa silti asettaa tavoitteeksi. Ei tietenkään kannata, sillä sehän tarkoittaa vain valtavaa resurssien tuhlaamista aivan kuten Suomen pähkähullu vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoite (EU:n tavoite vuosi 2050).
