UmmaGumma

Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 1387391 kertaa)

Tunkki

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 6 133
  • Liked: 8901
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9600 : 20.01.2021, 12:59:22 »
Se pyykinpesu onnistuisi hyvin kun hankkii Hondan 2kW aggregaatin ja ajaa sillä pesukonetta, menisiköhän reilu litra bensaa per koneellinen pyykkiä. Samalla sillä voi ladata akkuja jos ei panelit tuota sydäntalvella.

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 22 679
  • Liked: 39449
  • Dieselsetä
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9601 : 20.01.2021, 13:00:41 »
Se pyykinpesu onnistuisi hyvin kun hankkii Hondan 2kW aggregaatin ja ajaa sillä pesukonetta, menisiköhän reilu litra bensaa per koneellinen pyykkiä. Samalla sillä voi ladata akkuja jos ei panelit tuota sydäntalvella.

Pitäisi olla painevesi kuitenkin.
"Suomesta on tullut jappastelun ja vatuloinnin suurvalta."

 - Perttu Kauppinen, IL

Tunkki

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 6 133
  • Liked: 8901
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9602 : 20.01.2021, 13:09:41 »
^Pumppu kaivoon, ruokitaan samalla agitaattorilla pyykkiä pestessä :)

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 082
  • Liked: 18459
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9603 : 20.01.2021, 13:35:12 »
Minun mielestä edellämainitun lisäksi riistoa jos mikä on se että länsimaista käydään lomilla makailemassa halpamaissa. Syödään siellä halpaa ruokaa ja teetetään halpoja palveluksia.

Kun suomalainen matkailee, se on tuontia Suomelle ja vientiä kohdemaalle. Käytännössä sillä siis työllistetään "halpamaiden" paikallista väkeä edesauttaen heidän talouttaan. On aika vaikea nähdä miten matkailun voi ymmärtää kohdemaan riistämiseksi jos heidän vienti kasvaa ja paikallisia työllistetään.

Toki matkakohteita on monenlaisia, muitta hyvin monessa ns. halpamaassa eli kehitysmaassa (ainakin suhteessa Suomeen) lähes ainoa edes osittain rehellinen teollisuus on juuri matkailupalvelujen tuottaminen koska se on hyvin paikallista toiminta, joihin poliitikot eivät pääse väliin kuppaamaan osansa. Toisaalta hyvin moni näistä kohteistahan ei tarjoa mitään muuta kun kaunista luontoja ja rantoja. Niillä ei ole raaka-aineita tai tietotaitoa mitä viedä, joten jäljelle jää vain paikalliset matkapalvelut.

Sen sijaan, että kippaamme satoja miljoonia kehitysapua erinäisten korruptoituneiden kehitysmaahallitusten taskuihin, parempaa kehitysmaa-apua olisi jos suomalaiset matkustaisivat köyhiin maihin ja kuluttaisivat rahansa paikallisiin palveluihin. Samalla se avaisi suomalaisten silmät sille tosiasialle, että Suomessa asiat ovat paljon paremmin kun lähes kaikkialla muualla ja meidän tulisi vaalia sitä mitä meillä on eikä tehdä Suomesta uusi Afrikka.
KAIKKI mihin vasemmisto koskee muuttuu paskaksi!

insinörtti

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 394
  • Liked: 2252
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9604 : 20.01.2021, 14:39:22 »
Se pyykinpesu onnistuisi hyvin kun hankkii Hondan 2kW aggregaatin ja ajaa sillä pesukonetta, menisiköhän reilu litra bensaa per koneellinen pyykkiä. Samalla sillä voi ladata akkuja jos ei panelit tuota sydäntalvella.

Pyykinpesussa oikeastaan ainoa mikä vie enemmän tehoja, on pesuveden lämmittäminen koneessa vastuksella. Pulsaattorikoneella onnistuu n 100W tehoilla, koska siinä lämmin vesi ja kylmä huuhteluvesi valutetaan itse koneeseen. Kone vain pyörittää pesurumpua ja linkoaa. Voisi onnistua kyllä tavallisellakin, jos kytkisi vastukset irti ja syöttäisi koneeseen suoraan pesulämpöistä vettä (ja kylmää huuhteluun). Hienommat teollisuuslaitteet tekevät noin jo valmiiksi.

Joskus suunnittelin mökille pienen pesukoneen, joka ei vaadi lainkaan ulkoista sähköä: tuli alle puilla tai kaasulla, se lämmittää pesuveden, ja padan kyljessä olevan, kuumankestävän peltier/tge-elementin avulla tehdään lämmityksen aikana sen verran sähköä, että pyöritys ja linkous onnistuvat. Toimii myös kamelinp:lla ja turpeella.

Sama onnistuu toki myös täysin mekaanisesti, pienen höyrykoneen tai turbiinin avulla, mutta koska komponentteja ei massatuoteta, hinta nousee pilviin.

Tunkki

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 6 133
  • Liked: 8901
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9605 : 20.01.2021, 15:41:10 »
Pyykinpesussa oikeastaan ainoa mikä vie enemmän tehoja, on pesuveden lämmittäminen koneessa vastuksella. Pulsaattorikoneella onnistuu n 100W tehoilla, koska siinä lämmin vesi ja kylmä huuhteluvesi valutetaan itse koneeseen. Kone vain pyörittää pesurumpua ja linkoaa. Voisi onnistua kyllä tavallisellakin, jos kytkisi vastukset irti ja syöttäisi koneeseen suoraan pesulämpöistä vettä (ja kylmää huuhteluun). Hienommat teollisuuslaitteet tekevät noin jo valmiiksi.

Tottapa tuo. Asia hoituu mökkioloissa lämmittämällä vesi 40C:hen saunan muuripadassa/padassa ja pudottaa sen uppopumpun sitten sinne.

Ja miksi Honda? Laatu maksaa mutta laatupeli palvelee pitkään. Lisäksi nykyiset agitaattorit ovat "digitaalisia" joka on markkinamiesten kehittämä termi hakkurivirtalähteelle :)
Perinteisen aggren piti pyöriä koko ajan 3000/3600 kierrosta minuutissa että saadaan pidettyä sähkölle 50Hz taajuus, nyt nämä "digitaaliset" tippuvat tarvittaessa tyhjäkäynnille jos kuorma on pieni.
Tämä onnistuu koska tasavirtaa tuottavan geniksen ulosanti pistetään hakkuripoweriin joka tekee 230V 50Hz ulostuloa. Eli bensaa selkeästi säästyy.

Savi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 235
  • Liked: 624
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9606 : 22.01.2021, 08:55:24 »
https://www.koneyrittajat.fi/pages/etusivu/medialle/tiedotteet/tiedotteet2021/20210122.php
Lainaus
Puun tuonti yllätti – kotimaiset hakettajat nuolevat näppejään
Turpeen käytön vähenemisen piti piristää metsähakkeen tuotantoa, mutta loppuvuosi 2020 osoitti päinvastaista. Hakkurikapasiteetti oli Suomessa koko loppuvuoden vajaakäytöllä, kertoo Koneyrittäjien hakkuriyrittäjille tekemä kysely. Syynä näyttäisi olevan tuontihakkeen määrän kasvu, energiantuottajat näyttävät varautuvan turpeen käytön vähenemiseen lisäämällä tuontia.

-    Energiapolitiikan lyhytjänteisyys lyö nyt kasvoille. Turve laitettiin ensin ahdinkoon selvittämättä kunnolla turveveron korotuksen vaikutuksia. Taloja pitää kuitenkin lämmittää, ja energiantuottajat ovat suunnanneet katseensa tuontipolttoaineeseen. Hakkeen tuonti on lisääntynyt sekä pyöreän energiapuun tuonti tuntuu kasvavan. Raha virtaa ulkomaille. Tämä kaikki oli jossain määrin nähtävissä ja siitä varoitettiin, mutta viestiä ei noteerattu, sanoo Koneyrittäjien varapuheenjohtaja Marko Vainionpää.

-    Polttoaineen kotimaisuus ja toimitusketjun varmuus näyttää jääneen toissijaisiksi asioiksi. Näin kuntavaalivuonna on paikallaan kysyä, vastaavatko nämä energialaitosten valinnat niiden kuntaomistajien omistajapoliittisia linjauksia tässä suhteessa.

......

KTM

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 563
  • Liked: 3821
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9607 : 22.01.2021, 10:32:14 »
Eikö olisi jo aika keskittyä suurempiin ongelmiin?

Maapallon mahdollinen ilmastonmuutos on kuitenkin aika pieni ongelma koko maailmankaikkeuden lämpökuoleman rinnalla.

Lainaus
https://fi.wikipedia.org/wiki/Maailmankaikkeuden_l%C3%A4mp%C3%B6kuolema

Maailmankaikkeuden lämpökuolema on maailmankaikkeuden lopulliseksi kohtaloksi ehdotettu malli, jonka mukaan maailmankaikkeuden laajentuminen tulee johtamaan sen kylmenemiseen sopimattomaksi liikkeelle ja elämälle. Toisin sanoen maailmankaikkeus olisi saavuttanut entropiahuippunsa. Lämpökuolemateoria perustuu William Thomsonin, ensimmäisten termodynamiikan pääsääntöjen kehittäjän, ajatuksiin.

Kyllä nyt pitäisi heti ryhtyä toimiin maailmankaikkeuden lämpökuoleman estämiseksi, ja ne estotoimet pitää tietenkin maksattaa suomalaisilla veronmaksajilla.

pyrokatti

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 323
  • Liked: 1460
  • Äärikansallismielinen oikeistopopulisti
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9608 : 23.01.2021, 11:23:04 »
Välillä vaihteeksi vähän järjen ääntäkin. Mika Anttonen kertoo Maaseudun tulevaisuudessa mielipiteensä Suomen tavoitteesta olla hiilineutraali vuonna 2035. Tämän tavoitteen nimissä tehdään kovalla kiireellä järjettömiä ja tehottomia ratkaisuja. Ja kaikki tämä vain siksi, että voidaan kiillloittaa sädekehää. Tuulivoimatuki on tästä "hyvänä" esimerkkinä. Tuoreimpana esimerkkinä on turpeen käytössä tehty äkkijarrutus.

Lainaus
"Vihreä kasvu on suurta huijausta" – ST1:n Mika Anttonen roimii rajusti Suomen hiilettömyystavoitetta ja näkee ilmastonmuutokseen vain yhden ratkaisun

Voi olla hyvin vahingollista olla edelläkävijä, Anttonen varoittaa. "Suomalaisten kustannuksellako tätä PR-politiikkaa tehdään?"
[...]
Anttonen ei silti ole tyytyväinen, pikemminkin turhautuneen tuntuinen, kun tapaamme ST1:n uudessa pääkonttorissa Pasilan Triplassa. Hän suhtautuu vakavasti ilmastomuutokseen ja kokeilee siksi Marokossa Saharan metsittämistä, tutkii etanolin valmistusta Thaimaassa tärkkelystehtaan maniokista, rakentaa biodiesellaitosta Göteborgissa ja valmistaa etanolia leipomoteollisuuden jätteistä. Tosin koko maapallon ravintolarasvat riittävät vain 20 miljoonan biodieseltonnin valmistukseen, kun fossiilisen öljyn kysyntä on viisi miljardia tonnia.

Peruskuvio onkin pielessä, ja pahasti. Göteborgin biodieselinvestointi maksaa 200 miljoonaa euroa ja on Anttosen mukaan "hullu".

"Keräämme Kiinasta ja ympäri maailmaa ravintoloiden paistinrasvoja ja teemme dieseliä. Ollaan investoitu pirusti ja saadaan näyttämään, että Suomi tai Ruotsi on tehnyt jotakin fiksua. Mutta oikein laskettuna hiilidioksidipäästöt eivät vähene ja rahat olisi voitu käyttää estämään fossiilinen investointi jossakin muualla."

Ja kaikki vain siksi, että poliitikot ovat päättäneet, että tietty osa myydystä polttoaineesta pitää olla uusiutuvaa ja että Suomi haluaa olla maailman ensimmäiseksi hiilineutraaliksi valtioksi vuonna 2035.

"Olen yrittänyt kysyä ministeriön besserwiss...virkamiehiltä, mistä vuosiluku tulee, kun Ruotsin tavoite on 2045 ja EU:n 2050. Kaikkien väittämien jälkeen jää yksi vastaus: olla muille maille rohkaiseva esimerkki. Mutta minä kysyn, että suomalaisten kustannuksellako tätä PR-politiikkaa tehdään ja kuinka se edistää kansantaloutta?"

Anttosen mielestä on nimittäin hyvin vahingollista olla edelläkävijä teknologiassa volyymimielessä, sillä se vanhenee, hinta halpenee ja kilpailijat painavat pahimmillaan ohi, kun edelläkävijällä on vanhentunut infra kourassa. Esimerkiksi tuulivoimaloiden omakustannushinta on puolittunut kymmenessä vuodessa.
[...]
"On ihan kiva, että meillä on hiilivapaa Mynämäki, mutta ei sitä kannata tehdä mihin hintaan tahansa, vaan miettiä ratkaisuja, jotka voidaan ottaa käyttöön muuallakin. Nyt avaruudesta katsottuna näkyy, kuinka tuossa yksi sulkee hiilivoimalan ja tuossa toinen rakentaa uuden."
[...]

YLE tiedusteli kommentteja kuntavaalien vaalikoneeseen mahdollisesti tulevista kysymyksistä. Toivottavasti kysymys 2, "Kuntani pitää olla hiilineutraali viimeistään vuonna 2035", on mukana myös vaalikoneessa. Sillä saa tehokkaasti poistettua utopisteja joukosta.
"Älä tue kommunisteja luottamalla keskustan ja sosialistien kommunisteille mieluisaan politiikkaan. Matkalla valtaan ollaan näet valmiita unohtamaan yksinkertaisimmatkin perustotuudet". Kokoomuksen vaalimainos, EK-vaalit 1966.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 712
  • Liked: 85651
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9609 : 23.01.2021, 14:54:53 »
Olen muutaman kerran viitannut kyseenalaistamiini miljardien eurojen "tunnin juna"-hankkeisiin, joita markkinoidaan vakavalla naamalla suurina ilmastotekoina. Minulta on jäänyt huomaamatta (kiitos Yle-journalismi), että ainakin Turun "tunnin junan" eri linjauksien hiilipäästövaikutuksista on jo ihan tutkittuakin tietoa.

Väyläviraston viimevuotisen ympäristövaikutusten arviointiselostuksen perusteella Turun hankkeen hiilidioksidipäästöissä edes nollille pääseminen vie noin 65 vuotta ja teknologian kehityksestä riippuen ehkä kauemminkin. Tampereen "tunnin junan" ilmastollinen takaisinmaksuaika olisi luultavasti vielä pitempi ja venyisi ensi vuosisadalle.

Suomen vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteen ja minkä tahansa muunkin ilmastotavoitteen kannalta hankkeet ovat siis tämän vuosisadan lopulle asti pelkkää takapakkia. Lisäksi Turun hanke on väyläviraston laskelmien mukaan myös taloudellisesti selvästi kannattamaton.

Faktat eivät kuitenkaan pysäytä miljardihankkeiden puuhamiehiä kuten liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakkaa, joka ei hätkähdä ilmastotekopuheet murskaavista laskelmista vaan siirtää maalitolppia.

Lainaus
Paisuteltuja päästötoiveita

Väyläviraston arvion mukaan Turun tunnin junan vaikutukset päästöihin ovat ”hyvin pieniä”. Ministeri Timo Harakka pitää arvioita korkeintaan suuntaa-antavina.

Joulukuun 8. päivänä liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti, että Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelusta vastaavien osakeyhtiöiden perustamisasiakirjat on allekirjoitettu.

Miljardeja euroja maksavien raidehankkeiden tavoitteena on lyhentää matka-aikaa Helsingistä Tampereelle ja Turkuun.

[...]

Molempia hankkeita on lobattu merkittävinä ilmastotekoina.

”Raideliikenteeseen investoiminen on välttämätöntä, kun siirrymme kohti kestävää liikkumista”, totesi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd) tiedotteessa.

Suurhanke, joka on aidosti ilmastoteko ja luo kestävää perustaa suomalaiselle hyvinvoinnille”, arvioi Turun Tunnin Juna Oy:n hallituksen puheenjohtaja Minna Forsström.

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve sanoi ennen viime eduskuntavaaleja, että ”Tunnin juna on Suomelle tärkeä kasvuhanke ja samalla ensimmäinen ja tärkein ilmastoteko, joka uuden hallituksen pitää tehdä”. 

”Kaikkien aikojen ilmastoteko”, kehui Aamulehden pääkirjoitus puolestaan Suomi-rataa heinäkuussa 2020.

Myös valtioneuvoston sivuilla suuria ratahankkeita perustellaan ympäristövaikutuksilla.

[...]

Väitteet hankkeen merkityksestä ilmastolle vaikuttavat paisuttelulta, kun tarkastellaan Väyläviraston lokakuussa julkaisemaa hankearviointia.

Sen mukaan ”hankkeen vaikutukset liikenteen päästöihin ovat myönteisiä, mutta hyvin pieniä”.

[...]

Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n johtava tutkija Satu Innamaa pitää hankearvioinnin johtopäätöstä positiivisista mutta pienistä päästövaikutuksista perusteltuna.

Hän vertaa 28 000 tonnin vähenemää Suomen liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin, jotka olivat vuonna 2018 noin 11,7 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Hiilidioksidiekvivalentti kuvaa eri kasvihuonekaasupäästöjen yhteenlaskettua ilmastoa lämmittävää vaikutusta.

Turun tunnin junan päästövähennyksen osuus olisi siis noin 0,2 prosenttia liikenteen päästöjen kokonaismäärästä.

[...]

Toimenpideohjelmassa on arvioitu, että kestävillä liikenneinfrainvestoinneilla voidaan saavuttaa 0,5 miljoonan tonnin vuosittainen päästövähennys henkilöautoliikenteessä.

Turun tunnin junan osuus tuosta päästövähennyksestä olisi noin 0,56 prosenttia.

[...]

Mihin puheet merkittävistä ilmastovaikutuksista sitten perustuvat?


”En perusta näkemystäni tässä vaiheessa laskelmiin”, sanoo ratayhtiön Minna Forsström.

Hän on tietoinen Väyläviraston hankearvioinnista mutta ei ole vielä ehtinyt tutustua siihen.

Virasto on tehnyt virkansa puolesta ja totuttujen laskentatapojen mukaisesti arvion ja varmasti on tavallaan ihan oikeassakin.”

Hankeyhtiön hallitukselle on annettu tehtäväksi myös ilmastovaikutusten tarkastelu. Forsströmin mukaan vielä on liian aikaista asettaa mitään tarkkaa tavoitetta hankkeen päästövaikutuksille.

”Pitää käydä Väyläviraston kanssa tätä keskustelua ja katsoa, onko jotain tehtävissä, että saataisiin tästä vielä ilmastoystävällisempi vaihtoehto.”

Tunnin juna -hanketta hän pitää ilmaston kannalta joka tapauksessa myönteisenä.

[...]

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä.

Arviointiselostuksessa todetaan, että Turun tunnin juna ei ehdi vaikuttamaan asetettujen hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseen. Se voi kuitenkin mahdollisesti tukea tavoitteiden jälkeistä hiilineutraalia tai -negatiivista yhteiskuntaa mahdollistamalla tehokkaan joukkoliikenneyhteyden.

Varsinais-Suomen liiton Virtasen mukaan hankkeen ilmastovaikutuksia pitääkin tarkastella vähintään sadan vuoden aikajänteellä. Hänen mielestään on silti aiheellinen kysymys, onko suurten raidehankkeiden ilmastovaikutuksia aikaisemmin yliarvioitu.

Ilmastovaikutus on oikeansuuntainen, mutta se ei ole ehkä niin merkittävä kuin tähän asti on arvioitu.”

Sekä Virtanen että kaupunginjohtaja Arve ovat samaa mieltä siitä, että Tunnin junan tuoma taloudellinen hyöty on ensisijainen syy hankkeen edistämiseen. Ilmastovaikutukset ovat vain osa kokonaisuutta.

[...]

Ministeri Harakka sanoo, ettei ensimmäisenä vastaan tulevia päästötavoitteita ole laskettu suurten ratahankkeiden varaan. Hallitus on valmistelemassa fossiilittoman liikenteen tiekarttaa, johon kuuluu sitoumus liikenteen päästöjen puolittamisesta vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

”Siihen nämä ratahankkeet eivät lainkaan ehdi vaikuttamaan. Sen sijaan oma roolinsa niillä on siihen, kun vuoteen 2045 mennessä pitäisi kokonaan päästä fossiilittomaan liikenteeseen.”

Väyläviraston hankearviointeihin Harakka sanoo suhtautuvansa ”suurella kunnioituksella ja vakavuudella”. Harakka kuitenkin pitää Arven tapaan niiden laskelmia suppeina.

”Olemassa olevat ja sinänsä erittäin käyttökelpoiset hankearviot eivät suurissa tulevaisuusinvestoinneissa pysty antamaan kuin suuntaa. Ei voi ajatella, että kaikki säilyy ennallaan, mutta kuvaan ilmestyy kokonaan uusi ratayhteys.”

Harakka esimerkiksi arvioi, että raideinvestoinnit tulevat vaikuttamaan henkilöautoilun lisäksi myös lentoliikenteen määriin.

[...]

Raidehankkeille asetettavat tavoitteet tarkentuvat suunnitelmien edetessä niin ilmastotavoitteiden, työllisyystavoitteiden kuin aluetaloudellisten tavoitteiden osalta. 

”Mutta selvää on, että näillä täytyy olla myönteisiä ilmastovaikutuksia.”

Harakka ei halua arvottaa eri syitä edistää ratahankkeita – sekä ilmasto että talous ovat tärkeitä. 

”Meillä ei voi olla sellaista talouden elvytystä, jonka vaikutus ilmastopäästöihin on ainakaan keskipitkällä tai pidemmällä aikavälillä haitallinen, mutta emme myöskään voi sellaisia ilmastotoimia tehdä, jotka eivät vastaavasti olisi hyödyllisiä elinkeinoelämän uudistumiselle.”

 
Voisiko päästöjä vähentää tehokkaammin sijoittamalla miljardit eurot jollakin muulla tavalla? 

Kysymykseen on Harakan mukaan mahdotonta vastata.


Meillä arvioidaan koko ajan hirveän lyhyellä tähtäimellä erilaisten hankkeiden kustannus-hyötysuhteita, osaamatta kuvitella sitä, minkälaiseksi yhteiskunta on muuttumassa ja miten hyvin erinäköinen koko yhteiskunta on jo 10 vuoden kuluttua, saatikka sitten 20 vuoden kuluttua.”
Suomen Kuvalehti 31.12.2020

Suomen Kuvalehden artikkelissa mainituissa "myönteisissä, mutta hyvin pienissä" päästövaikutuksissa (-15,5 ktCO 2 -ekv vuodessa) puhutaan siis pelkistä liikenteen vuosittaisista päästöistä eikä huomioida ratojen rakentamisen päästöjä (yli 1000 ktCO 2 -ekv), jotka ovat valtavan paljon suuremmat.

Lainaus
Hankkeen ilmastovaikutuksia on tarkasteltu kolmesta eri näkökulmasta: rakentamisen ai-
kaiset päästöt, vaikutukset hiilinieluihin ja -varastoihin ja liikennöinnin aikaiset päästöt.
Aika­skaala em. ilmastovaikutuksilla on erilainen. Rakentamisen aikaisten päästöjen sa-
moin kuin vaikutukset hiilivarastoihin voidaan arvioida tapahtuvan hankkeen alkuvaihees-
sa 5–10 vuoden aikana, kun taas liikennöinnin päästöt ja toisaalta niiden väheneminen al-
kavat vähitellen – ensin kaukoliikenteen ja sitten lähiliikenteen alkaessa tapahtuvina muu-
toksina sekä asemanseutujen kehityksen myötä muuttuvan maankäytön aiheuttamien kul-
kutapajakauman muutosten kautta.

Helsinki–Turku nopean junayhteyden hankekokonaisuuden rakentamisesta aiheutuvat ar-
vioidut kokonaispäästöt ovat hankevaihtoehdossa A noin 1 011 ktCO 2 -ekv ja hankevaihtoeh-
dossa B noin 1 038 ktCO 2 -ekv
. Ratalinja muodostaa molemmissa vaihtoehdoissa suurim-
man osan (58–59 %) kokonaispäästöistä. Vaihtoehdon A toteutumisen myötä suunnitte-
lualueelta poistuisi noin 397 ktCO 2 -ekv. suuruinen hiilivarasto. Vaihtoehdon B myötä hiiliva-
raston muutos on 401 ktCO 2 -ekv., eli noin 4 000 tonnia suurempi. Liikennöinnin päästöt vä-
henevät kummassakin vaihtoehdossa A ja B samaa suuruusluokkaa (noin 15,5 ktCO 2 -ekv.).


Hankevaihtoehdot A ja B eivät ehdi vaikuttamaan asetettujen hiilineutraalisuustavoitteiden
saavuttamiseen
, mutta voivat mahdollisesti tukea tavoitteiden jälkeistä hiilineutraalia (tai
hiilinegatiivista) yhteiskuntaa mahdollistamalla tehokkaan joukkoliikenneyhteyden.
Väyläviraston Helsinki - Turku nopean junayhteyden ympäristövaikutusten arviointiselostus 2020

Turun Sanomat: Väylävirasto lyttää Tunnin junan tylysti: ei ole erityisen ympäristöystävällinen tai edes taloudellinen 8.10.2020
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

pyrokatti

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 323
  • Liked: 1460
  • Äärikansallismielinen oikeistopopulisti
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9610 : 23.01.2021, 15:35:30 »
Suomen Kuvalehden artikkelissa mainituissa "myönteisissä, mutta hyvin pienissä" päästövaikutuksissa (-15,5 ktCO 2 -ekv vuodessa) puhutaan siis pelkistä liikenteen vuosittaisista päästöistä eikä huomioida ratojen rakentamisen päästöjä (yli 1000 ktCO 2 -ekv), jotka ovat valtavan paljon suuremmat.

Virallisen utopian mukaan tunnin junan valmistumisen aikoihin suuri osa uusista autoista on jo nolla-päästöisiä sähköautoja. Henkilöiden jotka säännöllisesti matkustavat Turun ja Helsingin välillä, voisi olettaa käyttävän tätä vaihtoehtoa. Eteenkin jos lataus onnistuu molemmissa päissä. Tämä lienee tuohon aikaan hyvinkin mahdollista jopa reaalimaailmassa. Tällöin laskennalliset päästövähennykset jäisivät kokonaan lentoliikenteen osalle. Mikä korostaa entisestään tuon hankkeen järjettömyyttä. Epäilemättä hyvä bisnes kuitenkin hankkeen rakentamiseen ja ylläpitoon osallistuville.
"Älä tue kommunisteja luottamalla keskustan ja sosialistien kommunisteille mieluisaan politiikkaan. Matkalla valtaan ollaan näet valmiita unohtamaan yksinkertaisimmatkin perustotuudet". Kokoomuksen vaalimainos, EK-vaalit 1966.

zupi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 243
  • Liked: 6407
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9611 : 23.01.2021, 17:09:19 »

(...)
Lainaus
Paisuteltuja päästötoiveita
(...)
Forsströmin mukaan vielä on liian aikaista asettaa mitään tarkkaa tavoitetta hankkeen päästövaikutuksille.
(...)

Kuulostaa ihan mädättäjien projektilta matujen tekemien raiskausten vähentämiseksi.

Lainaus
”Pitää käydä Väyläviraston kanssa tätä keskustelua ja katsoa, onko jotain tehtävissä, että saataisiin tästä vielä ilmastoystävällisempi vaihtoehto.”

Lainaus käyttäjältä: oikeusministeri Anna-Maja Henriksson, 2012
Luvut pistävät silmään. Kotouttamisen puolelta on selvitettävä, olisiko siellä tekemistä

https://hommaforum.org/index.php?topic=43057.300

Lopputulos tulee varmasti olemaan yhtä vakuuttava.
"If all the votes are added up in PA, Trump is going to lose." - Pennsylvania AG Josh Shapiro, 31.10.2020

“I do not accept the rules imposed by others.... And in periods of regime change, the normal rules don’t apply.” - Soros

Aimo Räkä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 964
  • Liked: 1078
  • Lähetti R.N.A. syvyydestä
    • Rocker
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9612 : 25.01.2021, 01:10:29 »
Mikä ruotsalaisia nyt vaivaa? Eikö jaksa pystyttää tuulipropelleja? Eikö terawatit riitä? https://www.politico.eu/article/sweden-nuclear-power-split/
Räkätoteemissa on voimaa!

Kansalaisaloite: Poikien sukuelinten silpomisen kieltäminen

Hämeenlinnan Oraakkeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 341
  • Liked: 4887
  • لا يوجد إله غيره من الشيطان والنبي محمدا أو خادمته
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9613 : 26.01.2021, 01:49:17 »
Petteri järvinen kirjoitteli hyvin että järkevämpää olisi panostaa näissä junissa etätyömahdollisuuksien parantamiseen, kuin nopeuteen. Aika harva reissaa helsinki tampere tai turku väliä päivittäin.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 712
  • Liked: 85651
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9614 : 26.01.2021, 11:00:21 »
Maailman ilmatieteenlaitoksen WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas totesi Ylen haastattelussa, että "ilmastonmuutos ei ole johtamassa ihmiskunnan tuhoon eikä planeettamme tuhoon".

Mitä tekee Hesari pari päivää myöhemmin? Pelottelee ihmiskunnan ja planeetan tuholla muka tieteen nimissä.

Lainaus
Tutkijat varoittavat ihmiskuntaa ”kammottavasta” tulevaisuudesta: ympäristö­katastrofit aiheuttavat paljon suuremman uhan kuin tähän asti on uskottu

Asiantuntijoiden mukaan odotettavissa olevat ympäristökatastrofit uhkaavat koko planeettamme elämänmuotoja, myös ihmislajia.
Helsingin Sanomat 14.1.2021

Ei oikaisua, vaan jatkoa edelliseen:

Helsingin Sanomat: Ihmiskunta kiihdyttää kohti kärsimystä, eivätkä poliittiset järjestelmämme osaa suojella meitä, sanoo kylmäävän ympäristö­raportin pää­arkkitehti 26.1.2021

Lainaus käyttäjältä: Sara Vainio, HS
ONKO todennäköistä, että mikään muuttuu paremmaksi tulevaisuudessa? Ei.

Mitkä ovat mahdollisuutemme ratkaista ongelmat? Huonot.

Australialaisen Flindersin yliopiston globaalin ekologian professori Corey Bradshaw ei kaunistele sanojaan – eikä hänen mielestään muidenkaan tutkijoiden pitäisi.

Viime viikolla julkaistiin Bradshaw’n 16 kollegansa kanssa kirjoittama artikkeli, jossa summataan yhteen tieteellistä tietoa maailman luonnon nykytilasta ja suunnasta. Artikkelissa tutkijat varoittavat poliitikkoja suorasanaisesti: ihmiskunta on matkalla kohti ”kammottavaa” tulevaisuutta, eikä se muutu sillä, että sitä ei sanota ääneen.

Oli muutaman sivun artikkeli, jossa tutkijat yrittivät pönkittää mielipiteitään ja poliittisia tavoitteitaan laittamalla niiden yhteyteen linkkejä valikoimiinsa tieteellisiin artikkeleihin. Artikkelit vaihtamalla olisi saanut tukea toisenlaisille mielipiteille ja toisenlaiselle politiikalle, kokonaan toisenlaiselle tarinalle.

Lainaus käyttäjältä: Sara Vainio, HS
Lisäksi ilmaston ja ympäristön muuttuminen aiheuttavat massamuuttoa. Eri arvioiden mukaan ilmastopakolaisiksi joutuu vuoteen 2050 mennessä jopa miljardi ihmistä, tutkijat kirjoittavat.

Artikkelin arviossa oli kylläkin vaihteluvälin valtavuutta kuvaamassa myös alaraja 25 miljoonaa eli neljäskymmenesosa miljardista. Olennaisempaa kuitenkin on, että "ilmastopakolainen" on pelkkä propagandatermi, jolla on tarkoitus luoda mielikuva maailmalla vaeltavista pakolaisista. Yhtä hyvin voitaisiin puhua työvoiman liikkuvuuden yhteydessä "työttömyyspakolaisista".

Ja se artikkelissa alunperin käytetty termi oli "ilmastopakolaisen" sijaan vieläkin laajempi "ympäristöpakolainen", jossa ilmastolla ei välttämättä ole minkäänlaista osuutta.

Lainaus käyttäjältä: Sara Vainio, HS
Ympäristötuho ei tarkoita ihmiselle nopeaa sukupuuttoon kuolemista, kuten joissakin huomiohakuisissa otsikoissa on sorruttu väittämään, Bradshaw sanoo, mutta meillä on paljon menetettävää jo ennen sitä.

”Olemme olleet lajina olemassa vain vähän aikaa, emmekä todennäköisesti kuole sukupuuttoon seuraavien muutaman sukupolven aikana. Mutta se ei tarkoita, ettemme tule kärsimään.”

Bradshaw'n kritiikki osuu sattuvasti juuri Hesariiin, joka tutkijoiden artikkelista uutisoidessaan antoi huomiohakuisesti ymmärtää heti ingressissä, että "asiantuntijoiden mukaan" ihmislaji on vaarassa tuhoutua. Itse artikkelissa ei väitetty tällaista, ja vaikka olisi väitettykin, väite ei edusta asiantuntijoiden enemmistön näkemystä.

Lainaus käyttäjältä: Sara Vainio, HS
TOINEN kieroutunut kehityskulku syntyy väestönkasvusta, Bradshaw sanoo. Ihmispopulaatioiden koko ja sen myötä kulutus kasvaa, ja ihmisiä on maapallolla aina vain tiheämmin. Se synnyttää kilpailua resursseista tilanteessa, jossa meillä ei ole kunnollista järjestelmää vaurauden jakamiseen.

”Teidän maanne on hyvä tässä, mutta moni muu ei ole”, Suomessa usein työnsä puolesta vieraillut Bradshaw sanoo.

Resurssikilpailu johtaa xenofobiaan eli vieraanpelkoon, joka puolestaan johtaa populististen liikkeiden nousuun.

”Ihmiset kokevat, että tämä ei ole ainakaan minun syyni, joten he etsivät syyllisen muualta.”

Populistiset liikkeet taas eivät pysty tekemään epäsuosittuja päätöksiä ympäristön suojelemiseksi, vaan huomio kiinnittyy syyllisten etsintään.

Vaikutusketju Afrikan väestönkasvusta globaalin resurssikilpailun kautta ksenofobiaan ja edelleen populismin nousuun ja liian varovaiseen ympäristopolitiikkaan on todella kaukaa haettua, kun maailma on täynnä merkityksellisempiä vaikutusketjuja.

Epäsuosittujen päätösten tekeminen on näköjään vaikeaa myös meidän ei-populistiselle hallituksellemme, mutta järkevien päätösten tekeminen on ilmastopolitiikan perusteella vielä vaikeampaa. Hallitus suosii kalliita eleitä ja symbolipolitiikkaa.

Lainaus käyttäjältä: Sara Vainio, HS
Vieraanpelko nostanee päätään ilmastopakolaisten koputtaessa ovilla. Kansainvälinen lakikaan ei nykyisellään tarjoa heille minkäänlaista suojaa – se ei edes tunnista heitä pakolaisiksi.

"Ilmastopakolaisia" ei tunnisteta pakolaisiksi, koska he eivät ole pakolaisia kuin hyvin harvoissa tapauksissa. Ei se, että merenpinta nousee sentin vuodessa, oikeuta merenrannalla asuvia pakolaisstatukseen kuin tarkoitushakuisissa ilmastopakolaislaskelmissa.

Lainaus käyttäjältä: Sara Vainio, HS
”Pelkäämme, että pakolaismäärän kasvu ei lisää vaan vähentää kansainvälistä yhteistyötä tavoilla, jotka heikentävät entisestään kykyämme lievittää kriisiä.”

Pakolaismäärän kasvukin olisi joka tapauksessa pientä verrattuna Afirikan väestönkasvun Euroopalle aiheuttamiin muuttopaineisiin.

Jos kriisejä halutaan oikeasti lievittää, on ihan ensimmäiseksi säästettävä ja uudelleensuunnattava auttamisresursseja lopettamalla laiton ja humanitaarinen maahanmuutto Eurooppaan.

Lainaus käyttäjältä: Sara Vainio, HS
Artikkelin kirjoittaneiden ympäristötutkijoiden mukaan meneillään on niin sanottu suuri sukupolvien välinen pyramidihuijaus. Kasvatamme tahallamme kulutusta, vaikka se, mitä kulutamme nyt, on käytännössä pois lapsiltamme.

”Jos haluat lapsenlapsillesi tulevaisuuden, joka ei ole hirvittävä, sinun täytyy yksinkertaisesti olla itse vähemmän ahne”, Bradshaw tiivistää.

Bradshaw tiivistää typerästi, sillä yhden ihmisen kulutus ei vaikuta millään lailla lastenlasten tulevaisuuteen.

Jos tarkoitus on sanoa, että kaikkien pitäisi kuluttaa vähemmän, sitä ei tapahdu pyytämällä tai maanittelemalla vaan ainoastaan pakottamalla. Eikä jo muutaman kymmenen vuoden päästä koittavan tulevaisuuden muuttamiseksi riitä, että pakotetaan kuluttamaan vähemmän, vaan pitää pakottaa leikkaamaan kulutusta rajusti.

Sellainen suunnitelma tuskin saa kannatusta yksissäkään vaaleissa, joten mikä neuvoksi?

Lainaus käyttäjältä: Sara Vainio, HS
Bradshaw kollegoineen pelkää, etteivät tavalliset ihmiset oikeastaan ymmärrä, mitä tarvittavien valtavien muutosten tekeminen vaatii. Ainoa poliittinen toimija, joka nykyisellään pystyisi riittävän kokoluokan muutoksiin, on Kiina, Bradshaw sanoo ja huokaisee.

Kiina on maailman suurin saastuttaja ja polkee ihmisoikeuksia mennen tullen, mutta teoriassa se voisi kääntää paattinsa hetkessä – toisin kuin mikään demokraattinen maa.

”On ymmärrettävä, että aina demokraattinen lähestymistapa ei välttämättä riitä”, hän sanoo.

”Jos Kiina haluaa tehdä jotain, se tekee, koska se ei joudu kyselemään keneltäkään.”

Tulihan se sieltä. Ilmastonmuutoksella eli käytännössä maailmanlopun uhalla perustellaan demokratian sivuuttamista, mistä toivoa antavana esikuvana Kiinan totalitaristinen hallinto, joka ei joudu kyselemään keneltäkään.

Lainaus käyttäjältä: Sara Vainio, HS
BRADSHAW’N mielestä ihmiskunta on valinnan edessä. Joko jatkamme nykyisillä järjestelmillä, taistelemme läpi pieniä parannuksia markkinoiden ehdoilla ja toivomme, että se riittää lievittämään ympäristökriisin hirveimpiä seurauksia. Emme pakota ketään mihinkään, mutta emme myöskään pysty todella ratkaisemaan ongelmaa.

Tai sitten ryhdymme kapinaan ja yritämme muuttaa järjestelmämme – ja mahdollisesti menetämme sen vähänkin edistyksen, mitä olisimme voineet saada aikaan.

Molemmat vaihtoehdot ovat huonoja, Bradshaw sanoo.

”Olemme ajautuneet nurkkaan. Planeetta kyllä selviää sittenkin, kun meistä ei ole enää mitään jäljellä.

Mikä täsmälleen ottaen olikaan ongelma, ja mitkä ovat eri vaihtoehtojen seuraukset? Aika heppoisin perustein Bradshaw heittelee julistuksiaan, mutta niinhän tuomiopäivän profeetat aina.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Echidna

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 481
  • Liked: 3733
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9615 : 26.01.2021, 12:03:26 »
Tilastojen valossa katumaasturien suosio yllättää.

Lainaus käyttäjältä: Kauppalehti 2021-01-26
Jopa 5,5 miljoonaa barrelia öljyä päivässä – Katumaastureiden kasvava suosio nollasi sähköautojen päästöhyödyt

Kaikista maailmassa myydyistä autoista jo 42 prosenttia oli viime vuonna katumaastureita.

Energiaan liittyvät päästöt laskivat maailmassa pandemian ansiosta viime vuonna arviolta seitsemällä prosentilla ja kaikissa kategorioissa paitsi yhdessä. Katumaasturien hiilidioksidipäästöt nousivat 0,5 prosenttia, arvioivat Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n tutkijat Laura Cozzi ja Apostolos Petropoulos hiljattain julkaistussa kommentissaan.

Katumaasturien arvioidaan vuonna 2020 nielleen 5,5 miljoonaa barrelia öljyä päivittäin. Taustalla on automallin kasvava suosio.

”Katumaasturien päästöt ovat verrattavissa koko merenkulkutoimialaan, kansainvälinen rahtiliikenne mukaan lukien”, Cozzi ja Petropoulos kirjoittavat.
...
”Arviomme, että sähköautojen osuuden lisääntymisen tuoma vähennys öljyn kulutuksessa, 40 000 barrelia päivässä, nollautui täysin katumaasturimyynnin kasvulla.”

Globaalissa automarkkinassa katumaasturien osuus kasvoi viime vuonna kolmella prosenttiyksiköllä jo 42 prosenttiin kaikista myydyistä autoista. Niistä 97 prosenttia oli polttomoottoriajoneuvoja. Kokonaismäärä on kasvanut huimasti vuosikymmenessä. Vuonna 2010 maailmassa oli alle 50 miljoonaa katumaasturia, kun viime vuoden lopulla niitä arvioidaan olleen yli 280 miljoonaa.
...
Katumaasturit ovat resurssisyöppöjä myös sähköisinä. IEA:n mukaan sähkömaasturi tarvitsee keskimäärin 22 prosenttia tavallista henkilöautoa suuremman akun, mikä puolestaan tarkoittaa suurempaa raakamateriaalien, kuten litiumin, nikkelin ja koboltin tarvetta.
...
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jopa-5-5-miljoonaa-barrelia-oljya-paivassa-katumaastureiden-kasvava-suosio-nollasi-sahkoautojen-paastohyodyt/74321e53-17ae-4246-adbe-724ec384468a


Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 082
  • Liked: 18459
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9616 : 26.01.2021, 16:25:13 »
Ruotsissa tuulivoima on kriisissä raportoi verkkolehti Bladet: https://bladet.se/bransle-miljo/de-flesta-vindkraftverk-gar-mot-konkurs/

Juttu on vuoden vanha, mutta sietää silti saada huomiota, vapaa käännös:

Lainaus
Tuulivoimayhtiöillä on katastrofitilanne, suurin osa on menossa kohti konkurssia elleivät he saa valtion avustuksia. Syitä on monia.

Myyntihinta

Koska tuulivoima tuottaa epätasaisesti, kukaan ei voi olla riippuvainen siitä vaan energia on myytävä avoimilla markkinoilla (sähköpörssissä). Kun tarjonta on suuri hinta laskee jopa niin alas, että voimayhtiöiden pitää maksaa sähköstä. Kun on alitarjontaa, hinnat nousevat.
Kun tuuliolosuhteet ovat hyvät tuotanto kasvaa (ydinvoima, vesivoima eivät kuitenkaan halua sammuttaa laitoksensa) ja markkinoille syntyy ylitarjontaa alhaisilla hinnoilla. Kun tuuli on heikko, hinta nousee, mutta tuuliyhtiöillä ei ole mitään myytävää. Tuulivoima on siis aina väärässä vaiheessa ja on pakotettu myymään aina huonona aikana.

Sähkösertifikaatti

Tuulivoiman suosimiseksi on laadittu sähkösertifikaatteja, joita tuuliyhtiöt voivat myydä. Mutta niidenkin hinnat ovat kovin alhaiset, muutama äyri kilowattitunnilta. Norja on luopunut järjestelmästä.

[Kyse on eräänlaisesta "päästöluvasta", jota tuulivoimayhtiöt voivat myydä muille energialaitoksille omassa pörssissä, jolloin syntyy tulonsiirtoa muilta energiayhtiöiltä tuulivoimayhtiöille. Käytännössä asiakkaat maksavat nämä korkeimmissa hinnoissa. Sertifikaateista on kuitenkin ylitarjontaa joten hinta on alhainen. Norja ja Ruotsi oli mukana tässä järjestelyssä, mutta Norja on luopumassa siitä.]

Huolto ja ylläpito

Kun tuulivoimaan investoitiin, huoltokustannukset laskettiin lähes nollaksi ja voimaloiden oli tarkoitus toimia 25 vuotta. Todellisuudessa juoksevat ylläpitokustannukset ovat korkeat ja turbiinin elinikä on 10-15 vuotta. Sen vaihtaminen maksaa lähes yhtä paljon kun uuden voimalan pystyttäminen.

Investointi

Useimmat pitkäaikaiset investoinnit tehdään lainaksi. Juoksevia kuluja dominoi sen takia lyhennykset ja korot. Jos voittoa ei synny, talous ei pysy kasassa.

Yhteenveto

Suurin osa tuulivoimaloista käytetään tappiolla, joissain tapauksissa niiden pyörittäminen maksaa ja niiden seisottaminen olisi edullisempaa. Konkursseja on siis tulossa sekä suuria tappioita pankeille ja sijoittajille. Vahvistamattomien lähteiden mukaan Nordealla on suuri tuulivoiman lainasalkku.
KAIKKI mihin vasemmisto koskee muuttuu paskaksi!

Luotsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 051
  • Liked: 3105
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9617 : 26.01.2021, 17:43:15 »
Lainaus käyttäjältä: Roope
"Ilmastopakolaisia" ei tunnisteta pakolaisiksi, koska he eivät ole pakolaisia kuin hyvin harvoissa tapauksissa. Ei se, että merenpinta nousee sentin vuodessa, oikeuta merenrannalla asuvia pakolaisstatukseen kuin tarkoitushakuisissa ilmastopakolaislaskelmissa.

Varsinkaan, kun se missään (paitsi kuvitteellisissa malleissa) ei nouse edes puolta tuosta. Johtopäätös: otetaan vain kuvitteellisia ilmastopakolaisia❓

Peltipaita

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 081
  • Liked: 10558
  • Politiikan tutkija ja taidekriitikko
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9618 : 26.01.2021, 19:06:49 »
Lainaus
Tuulivoimayhtiöillä on katastrofitilanne, suurin osa on menossa kohti konkurssia elleivät he saa valtion avustuksia. Syitä on monia.

Myyntihinta

Koska tuulivoima tuottaa epätasaisesti, kukaan ei voi olla riippuvainen siitä vaan energia on myytävä avoimilla markkinoilla (sähköpörssissä). Kun tarjonta on suuri hinta laskee jopa niin alas, että voimayhtiöiden pitää maksaa sähköstä. Kun on alitarjontaa, hinnat nousevat.
Kun tuuliolosuhteet ovat hyvät tuotanto kasvaa (ydinvoima, vesivoima eivät kuitenkaan halua sammuttaa laitoksensa) ja markkinoille syntyy ylitarjontaa alhaisilla hinnoilla. Kun tuuli on heikko, hinta nousee, mutta tuuliyhtiöillä ei ole mitään myytävää. Tuulivoima on siis aina väärässä vaiheessa ja on pakotettu myymään aina huonona aikana.

Periaatteessa tuulivoiman tuottaminen voisi kannattaa paremmin jos samalla tuulivoimayhtiöllä olisi myös vesivoimaa ja siihen liittyviä tekoaltaita. Silloin tuulisella säällä (hinnan ollessa alhaalla) voisi vähentää vesivoiman tuotantoa luukkuja sulkemalla ja varastoimalla tänä aikana vettä altaaseen, ja jota varastoa sitten purettaisiin tyynellä säällä ja kalliimmalla hinnalla. Mutta näpertelyähän koko tuulivoima on isossa kuvassa.
« Viimeksi muokattu: 26.01.2021, 19:08:30 kirjoittanut Peltipaita »
"Kumiluodit ovat hyväksyttävyyden rajoilla"  sanoi Matti Vanhanen, kun Kataloniassa haluttiin saada mielipide selville äänestämällä.

toumasho

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 762
  • Liked: 3176
  • ..and when the machine breaks down, we break down
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9619 : 27.01.2021, 11:34:09 »
Lainaus
Tuulivoimayhtiöillä on katastrofitilanne, suurin osa on menossa kohti konkurssia elleivät he saa valtion avustuksia. Syitä on monia.

Myyntihinta

Koska tuulivoima tuottaa epätasaisesti, kukaan ei voi olla riippuvainen siitä vaan energia on myytävä avoimilla markkinoilla (sähköpörssissä). Kun tarjonta on suuri hinta laskee jopa niin alas, että voimayhtiöiden pitää maksaa sähköstä. Kun on alitarjontaa, hinnat nousevat.
Kun tuuliolosuhteet ovat hyvät tuotanto kasvaa (ydinvoima, vesivoima eivät kuitenkaan halua sammuttaa laitoksensa) ja markkinoille syntyy ylitarjontaa alhaisilla hinnoilla. Kun tuuli on heikko, hinta nousee, mutta tuuliyhtiöillä ei ole mitään myytävää. Tuulivoima on siis aina väärässä vaiheessa ja on pakotettu myymään aina huonona aikana.

Periaatteessa tuulivoiman tuottaminen voisi kannattaa paremmin jos samalla tuulivoimayhtiöllä olisi myös vesivoimaa ja siihen liittyviä tekoaltaita. Silloin tuulisella säällä (hinnan ollessa alhaalla) voisi vähentää vesivoiman tuotantoa luukkuja sulkemalla ja varastoimalla tänä aikana vettä altaaseen, ja jota varastoa sitten purettaisiin tyynellä säällä ja kalliimmalla hinnalla. Mutta näpertelyähän koko tuulivoima on isossa kuvassa.

Itse olen "ydinvoimaa joka v*u:n paikkaan" -mies, mutta en silti pidä tuulivoimaa ihan totaalisena häviönä. Tuulivoiman saa fiksattua *jos* akkutekniikat saadaan tarpeeksi hyviksi. Täytetään ne saatanan tolpat vaikka Teslan 4860-akuilla lattiasta kattoon, niin saadaan muutama kymmenen megawattituntia per tuulivoimapuisto sitä sähköä odottamaan hyvää hintatilannetta, tai ihan vaan sitä, että "nyt sitä sähköä haluttaisiin käyttää"-olosuhdetta verkossa.

Kokonaan toinen kysymys on se, että miksi me ylipäätään rakennamme tuulivoimaloita sinne, missä tuuli on arpomista?

Maapallolla on laajoja alueita, joilla tuulee n. puoli vuotta yhtäjaksoisesti ilman taukoja yhteen suuntaan. Sitten seuraa arvonta ja tuulen suunta kääntyy 180 astetta, tai jatkaa samaan suuntaan. Niitä kutsutaan pasaatituulten vyöhykkeiksi. Pelkästään Somalia-Tansania välille, eli Itä-Afrikan rannikko, voitaisin rakentaa muutama terawatti tuulivoimaa, joka toimisi liki samalla kapasiteetilla kuin ydinvoima. Muutama viikko on kuulemma vuodessa, jolloin pasaati hakee suuntaansa, muuten blosis on jatkuva. Ihmettelin asiaa, kun olin Tansaniassa ja Zanzibarilla 2000-luvulla. Tuuli oli voimakas. Noilla mailla olisi oikeasti mahdollisuus laittaa rannikko täyteen voimalaa ja alkaa vaikka sulatella bauksiittia tai jotain muuta todella energia-intensiivistä settiä. Se ei vaan tietty ole helppoa, jos kansan valtaosan älykkyysosamäärän kellokäyrän huippu on jossain kahdeksankymmenen kohdalla, tai jos kulttuuri, kuten eräs paikallinen tansanialainen sitä kuvaili, "ei suvaitse rikastumista". On kuulemma huonoa karmaa se.

TODO: Etsi yrittäjäsomppu, perusta sen kanssa tuulivoimafirma, pitsaa idealle n. 200 miljoonaa euroa rahoitusta, rakenna tuulivoimapuisto Mogadishun viereen ja teollista koko valtio, maatalous myös. Rannikko täyteen tehtaita ja desalinaatiolaitoksia, sisämaa muutetaan yhdeksi massiiviseksi farmiksi, jossa kasvatetaan keinokastelulla kaikkea kolme satoa vuodessa.  Elä miljardöörinä ja uutena "Finlaysonina", oma armeija ympärillä tietenkin. Olisi kyllä huvittava skenaario, kun somalit lähtisivät takaisin Somaliaan, koska taikaseinä toimisi siellä paremmin kuin täällä.  ;D

Valitettavasti taitaa vaan on niin, että tuon homman tekevät kiinalaiset alusta loppuun. Somalialaiset eivät kykene noin pitkäjänteiseen toimintaan. Heidän joukosta löytyy aina joku, joka päättää kokeilla, että saisiko kaiken itselleen, kun vähän sohii AK-47:lla sinne sun tänne, tai laittaa serkkunsa räjähtämään oikeassa paikassa. Kenialla ja Tansanialla on luultavimmin aika auvoisaa tulevaisuutta tiedossa kunhan saavat rannikkonsa Kiinan tuulivoimalaa täyteen. Afrikan kannalta olisi erinomainen asia, mikäli teollinen vallankumous alkaisi vähäpäästöisillä teknologioilla. Ihmiset pitää saada pysymään siellä paikoillaan ja työnteko, joka tuottaa riittävästi kulutusta varten, on parhaimpia keinoja siihen.
Rasistinen Logiikka Oy, Toimitusjohtaja

jetsku

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 109
  • Liked: 268
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9620 : 27.01.2021, 13:58:35 »
Petteri järvinen kirjoitteli hyvin että järkevämpää olisi panostaa näissä junissa etätyömahdollisuuksien parantamiseen, kuin nopeuteen. Aika harva reissaa helsinki tampere tai turku väliä päivittäin.

Täsmälleen oikein. Ja itse asiassa on täysin yhdentekevää, kuljetaanko väliä päivittäin vai ei, koska olennainen kysymys on se, voidaanko tehdä junassa töitä. Jos ei voi, ihmiset valitsevat henkilöauton, joka on käytännössä nopeampi ja halvempi kuin juna (olettaen että henkilöauto löytyy joka tapauksessa).

Lasse

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 420
  • Liked: 10695
  • Just a little pinprick
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9621 : 27.01.2021, 15:52:32 »
Lainaus
Tuulivoimayhtiöillä on katastrofitilanne, suurin osa on menossa kohti konkurssia elleivät he saa valtion avustuksia. Syitä on monia.

Myyntihinta

Koska tuulivoima tuottaa epätasaisesti, kukaan ei voi olla riippuvainen siitä vaan energia on myytävä avoimilla markkinoilla (sähköpörssissä). Kun tarjonta on suuri hinta laskee jopa niin alas, että voimayhtiöiden pitää maksaa sähköstä. Kun on alitarjontaa, hinnat nousevat.
Kun tuuliolosuhteet ovat hyvät tuotanto kasvaa (ydinvoima, vesivoima eivät kuitenkaan halua sammuttaa laitoksensa) ja markkinoille syntyy ylitarjontaa alhaisilla hinnoilla. Kun tuuli on heikko, hinta nousee, mutta tuuliyhtiöillä ei ole mitään myytävää. Tuulivoima on siis aina väärässä vaiheessa ja on pakotettu myymään aina huonona aikana.

Periaatteessa tuulivoiman tuottaminen voisi kannattaa paremmin jos samalla tuulivoimayhtiöllä olisi myös vesivoimaa ja siihen liittyviä tekoaltaita. Silloin tuulisella säällä (hinnan ollessa alhaalla) voisi vähentää vesivoiman tuotantoa luukkuja sulkemalla ja varastoimalla tänä aikana vettä altaaseen, ja jota varastoa sitten purettaisiin tyynellä säällä ja kalliimmalla hinnalla. Mutta näpertelyähän koko tuulivoima on isossa kuvassa.

Itse olen "ydinvoimaa joka v*u:n paikkaan" -mies, mutta en silti pidä tuulivoimaa ihan totaalisena häviönä.
 
[...]

Kokonaan toinen kysymys on se, että miksi me ylipäätään rakennamme tuulivoimaloita sinne, missä tuuli on arpomista?

Loistavaa keskustelua!

Koronadepis ja yleinen hyytyminen meinasi ottaa jo täysnelsonin meitsistä, mutta nyt täytyy sanoa "Jess!", kun sen aika on.

Elonälynmerkkejä sanojen muodossa, yhä harvinaisempaa herkkua täälläkin.

Hallituksemme ajaa maatamme suohon, vaan eihän se sinne mahdu, kun ei tehdä tilaa turvetta poistamalla.

Tosiaan, heikkovuorovaikutusvoima tulee ratkaisemaan perusvoimantuotannon, jos niin tahdotaan. Toistaiseksi ei ole tahdottu. Jo viiskytluvulla laskettiin, että toimiva polttoainekierto vaati hyötöprosessin mukaanottamisen, mutta se jostain syystä nixattiin.

Re:tuulivoima:

Itse ajattelin joskus ostaa Ranskalta Kerguelenin saaren, ja laittaa sinne tuuliturbiinin poikineen.
Vuonoissa kassilohta puhtaissa vesissä kasvattaen kuuntelisin tuulen tuiverrusta.

Mahdollisuus onneen...

oetker

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 37
  • Liked: 33
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9622 : 27.01.2021, 23:12:50 »
Petteri järvinen kirjoitteli hyvin että järkevämpää olisi panostaa näissä junissa etätyömahdollisuuksien parantamiseen, kuin nopeuteen. Aika harva reissaa helsinki tampere tai turku väliä päivittäin.

Täsmälleen oikein. Ja itse asiassa on täysin yhdentekevää, kuljetaanko väliä päivittäin vai ei, koska olennainen kysymys on se, voidaanko tehdä junassa töitä. Jos ei voi, ihmiset valitsevat henkilöauton, joka on käytännössä nopeampi ja halvempi kuin juna (olettaen että henkilöauto löytyy joka tapauksessa).

En minä ainakaan mene junaan erityisesti töitä tekemään.
Ja jos kuljen autolla, niin pääsääntöisesti olen silloin itse kuljettajana ja työnteko ajaessa on aika vajavaista, lähinnä puhelut onnistuu.

Raideliikenteessä on minusta olennaisempaa se, että juna kulkee luotettavasti ja aikataulussa.
Jos junalla kulkee johonkin työtapaamiseen tms, niin silloin sen pitää kulkea ajallaan vaikka olisikin sitten hieman löysemmät aikataulut paperilla.
Ei ole kerta eikä kaksi, kun on pitänyt varuiksi ottaa aikaisempi junavuoro ihan vain sen takia, jotta jää varaa vähintään yhden junan sippaamiselle.

Lopputulemana matka-aikaan tulee tunti-pari lisää ja siinä hommassa on aivan se ja sama, että onko junavuoron kesto paperilla 1h20min vai 1h5min.

Ja jos aikataulutettuna kulkee, niin ihmiset ymmärtävät senkin helpommin jos aikatauluviivästyksen syy on auton simahtaminen/hajoaminen.
Junan myöhästyminen puolestaan on melko varmasti odotettavissa oleva tapahtuma, nykyisillä järjestelyillä.

No mikä avuksi? Jos/kun raideliikenteeseen halutaan investoida suuria summia, niin ne pitäisi painaa täysimääräisesti sellaisiin kohteisiin raidejärjestelmässä, joka näitä myöhästymisiä aiheuttaa.
"...työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva."
- Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa

oetker

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 37
  • Liked: 33
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9623 : 27.01.2021, 23:35:29 »
Itse olen "ydinvoimaa joka v*u:n paikkaan" -mies, mutta en silti pidä tuulivoimaa ihan totaalisena häviönä. Tuulivoiman saa fiksattua *jos* akkutekniikat saadaan tarpeeksi hyviksi. Täytetään ne saatanan tolpat vaikka Teslan 4860-akuilla lattiasta kattoon, niin saadaan muutama kymmenen megawattituntia per tuulivoimapuisto sitä sähköä odottamaan hyvää hintatilannetta, tai ihan vaan sitä, että "nyt sitä sähköä haluttaisiin käyttää"-olosuhdetta verkossa.

Kokonaan toinen kysymys on se, että miksi me ylipäätään rakennamme tuulivoimaloita sinne, missä tuuli on arpomista?

Tähän energian taltioimiseen on muitakin tapoja kuin akut, jotka tosin eivät ole mitään ideaaleja hyötysuhteeltaan, kuten
  • Liike-energian säilöminen lämpöenergiana eli käytännössä veden lämmittäminen (Helsingin alueella tätä aloitetaan tekemään suuriin maanalaisiin onkaloihin)
  • Vauhtipyörien käyttö
  • Veden pumppaaminen ylöspäin potentiaalienergiaksi. (Kuvittele mielessäsi tuulivoimala, jossa ei olekaan generaattoria vaan akseli on kytketty voimansiirtoratkaisun kautta pumppujen akseliin, jotka lappaavat vettä tekojärveen. Varsinainen sähkö tuotetaan sitten vesivoimalan avulla)

Hirmu näpräystä ja helpommalla pääsisi ydinvoimaloilla. Mielestäni se on erittäin fiksu ajatus, että ydinreaktoreita valmistettaisiin teollisesti pienehköjä yksiköitä, jolloin ei tarvitsisi joka kerta suunnitella ja luvitella kaikkea uudestaan.
Sen kokoisiksi paloiksi pitäisi saada tehtyä, että niitä pystytään maantiellä erikoiskuljetuksena kuljettamaan.

Joku miettii, että miksei Suomessa voitaisi tällaista kehittää, kun osaamista on ja VTT jotain tutkiikin aiheesta. Ongelmana on riskipääoma ja niihin liittyvät regulaation riskit. Vaatisi siis Suomessa valtion toimintaa ja mikäs ministeriö Suomessa lähtisi tällaista vetämään? Niinpä.
Jos jollekin taholle pitäisi laittaa veikkaukset sisään onnistumisesta, niin valtiollisista toimijoista Kiina ja yksityisistä jotkin amerikkalaiset tahot, kuten Musk.

Tiesittekö muuten, että Olkiluoto 3 tulee olemaan maailman tehokkain yksittäinen reaktori?
Syynä on, että Suomessa luvitetaan tai on luvitettu reaktoreita kappalemäärän mukaan. Joten TVO-konsortio laittoin sitten kerralla kaikki paukut siihen yhteen reaktoriin, kun poliittinen konsensus 2000-luvun alussa oli, että yksi kappale reaktoreita saa riittää.


TODO: Etsi yrittäjäsomppu, perusta sen kanssa tuulivoimafirma, pitsaa idealle n. 200 miljoonaa euroa rahoitusta, rakenna tuulivoimapuisto Mogadishun viereen ja teollista koko valtio, maatalous myös. Rannikko täyteen tehtaita ja desalinaatiolaitoksia, sisämaa muutetaan yhdeksi massiiviseksi farmiksi, jossa kasvatetaan keinokastelulla kaikkea kolme satoa vuodessa.  Elä miljardöörinä ja uutena "Finlaysonina", oma armeija ympärillä tietenkin. Olisi kyllä huvittava skenaario, kun somalit lähtisivät takaisin Somaliaan, koska taikaseinä toimisi siellä paremmin kuin täällä.  ;D

Joskus olen itsekin leikitellyt tällaisella ajatuksella. 200Me pitsaus on helpommin sanottu kuin tehty, mutta tuollaisessa projektissa on niin paljon kohdemaan politiikkaan liittyviä riskejä, että se tarvitsee taustalle väkisinkin jonkin valtion, jolla on uskottavat asevoimat. Käytännössä siis USA, Venäjä ja Kiina, joista Yhdysvalloilla on eniten kaikenlaisia sisäpoliittisia haasteita osallistua johonkin.
Jos Kiinan tai Venäjän valtio on millään tavoin mukana tällaisessa hankkeessa, niin voi olla aika varma, että paikalliset poliitikot ovat suopeita.
EU ei ole mikään toimija tällä saralla, lähinnä jakaa rahaa kuin turisti ranta-rolexien myyjälle.
"...työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva."
- Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa

oetker

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 37
  • Liked: 33
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9624 : 27.01.2021, 23:53:50 »
Ruotsissa tuulivoima on kriisissä raportoi verkkolehti Bladet: https://bladet.se/bransle-miljo/de-flesta-vindkraftverk-gar-mot-konkurs/

Juttu on vuoden vanha, mutta sietää silti saada huomiota, vapaa käännös:


Lainaus käyttäjältä: https://bladet.se/bransle-miljo/de-flesta-vindkraftverk-gar-mot-konkurs/
Tuulivoimayhtiöillä on katastrofitilanne, suurin osa on menossa kohti konkurssia elleivät he saa valtion avustuksia. Syitä on monia.

Myyntihinta

Koska tuulivoima tuottaa epätasaisesti, kukaan ei voi olla riippuvainen siitä vaan energia on myytävä avoimilla markkinoilla (sähköpörssissä). Kun tarjonta on suuri hinta laskee jopa niin alas, että voimayhtiöiden pitää maksaa sähköstä. Kun on alitarjontaa, hinnat nousevat.
Kun tuuliolosuhteet ovat hyvät tuotanto kasvaa (ydinvoima, vesivoima eivät kuitenkaan halua sammuttaa laitoksensa) ja markkinoille syntyy ylitarjontaa alhaisilla hinnoilla. Kun tuuli on heikko, hinta nousee, mutta tuuliyhtiöillä ei ole mitään myytävää. Tuulivoima on siis aina väärässä vaiheessa ja on pakotettu myymään aina huonona aikana.
On tässä tietty logiikka. Jos tuulivoimaa on erityisen paljon, niin se vaikuttaa markkinahintaan jo jossain määrin.
Mutta paria asiaa tuossa ei kuitenkaan huomioida:
- Markkinahinta syntyt sekä tarjonnasta että kysynnästä. Jos kysyntää riittää, niin hintakin on hyvä. Tuulivoima ei ole siis pakotettu myymään aina huonoon aikaan.
- Kyllä muut voimalat voivat säätää ja säätävätkin tehoaan markkinahinnan mukaan. Myös ydinvoimaloiden tehoa säädetään, mutta lähinnä viimeisenä vaihtoehtona, koska ydinvoimalassa on korkeat kiinteät kustannukset. Varsinainen 'polttoaine' on suhteessa edullista ja näin ollen laskemalla ydinvoimalan tehoa vaikka 20% ei säästy rahallisesti paljon mitään.



Lainaus käyttäjältä: https://bladet.se/bransle-miljo/de-flesta-vindkraftverk-gar-mot-konkurs/
Huolto ja ylläpito

Kun tuulivoimaan investoitiin, huoltokustannukset laskettiin lähes nollaksi ja voimaloiden oli tarkoitus toimia 25 vuotta. Todellisuudessa juoksevat ylläpitokustannukset ovat korkeat ja turbiinin elinikä on 10-15 vuotta. Sen vaihtaminen maksaa lähes yhtä paljon kun uuden voimalan pystyttäminen.

Investointi

Useimmat pitkäaikaiset investoinnit tehdään lainaksi. Juoksevia kuluja dominoi sen takia lyhennykset ja korot. Jos voittoa ei synny, talous ei pysy kasassa.

Yhteenveto

Suurin osa tuulivoimaloista käytetään tappiolla, joissain tapauksissa niiden pyörittäminen maksaa ja niiden seisottaminen olisi edullisempaa. Konkursseja on siis tulossa sekä suuria tappioita pankeille ja sijoittajille. Vahvistamattomien lähteiden mukaan Nordealla on suuri tuulivoiman lainasalkku.

No, mitä tästä voidaan päätellä?
Ei kannata tehdä tappiollista toimintaa. Varsinkaan sellaista, joka nojautuu valtiolta tai jostain muualta saataviin tukialmuihin. Että ilman tukia tulee edullisemmaksi vaan pitää seisokissa.

Itsekin omistan Nordean osakkeita pikkusummalla, joten eipä soisi ottavan takkiin, mutta huomattavasti mieluummin investointilainoja ydinvoimaloihin, kuin tällaisiin näpertelyyn.
"...työhönotossa voidaan ottaa huomioon hakijan etninen tausta palkkaamalla tehtävään työmarkkinoilla aliedustettuun ryhmään kuuluva henkilö, vaikka tämä ei olisi aivan yhtä pätevä kuin paremmin edustettuun ryhmään kuuluva."
- Rasismin ja etnisen syrjinnän ehkäiseminen Helsingin kaupungin toiminnassa

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 712
  • Liked: 85651
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9625 : 31.01.2021, 09:23:02 »
Helsingin Sanomat pelottelee ilmastonmuutoksesta johtuvalla maailmanlopulla ja Aarne-vauvan tulevaisuuden tuhoutumisella, niin kuin vain Helsingin Sanomat osaa.

Lainaus
Kun Richard Powers näki tuhatvuotiaita punapuita, joita uhkasi hakkuu, hänelle tapahtui jotain peruuttamatonta: ”Nykymeno johtaa ihmiskunnan itsemurhaan”

[...]

NIIN, MITÄ Powers maapallon nykytilasta ylipäätään ajattelee?

Ilmastonmuutoshan on väistämätön, eivätkä maailman maat näytä kykenevän vaikuttamaan koko ajan kohoavaan lämpötilaan millään lailla. Jäätiköt sulavat, metsät palavat, eliölajit katoavat ja niiden myötä lopulta ihminenkin.

Pitäisikö meidän vain hyväksyä tuleva tuho ja etsiä laihaa lohdutusta siitä, että sitten joskus, tuhon jälkeen, maapallo pärjää itsekseenkin? Tai siitä, että aina joku reipas torakka, bakteeri tai lima selviää ekokatastrofista ja aloittaa kehityksen alusta uudelleen?

”Ihmiset ovat todella ahdistuneita ja masentuneita”, Powers aloittaa vastauksensa. ”Tajutaan, että nykymeno johtaa ihmiskunnan itsemurhaan, eikä keinoja sen estämiseen löydy.”
Helsingin Sanomat 30.1.2021

Kun kirjailija ja kulttuuritoimittaja lyövät viisaat päänsä yhteen, tuloksena on soopaa ihmiskunnan lopusta. Tieteen näkökulma on, että ihmiskunta ei ole näillä näkymin katoamassa, ei ainakaan ilmastonmuutoksen seurauksena, vaan ongelmana pitkälle ensi vuosisadalle on paremminkin paikallinen ylikansoitus. Powers onkin sopivasti entinen luovan kirjoittamisen opettaja.

Lainaus
Ilmastokriisin keskellä

Millaisessa maailmassa Aarne-vauva elää seuraavat 30 vuotta? Jäämeren jää sulaa silmissä kuten otsikossa käytetty HS:n ilmastofontti havainnollistaa. Ilmastonmuutoksen tulevaisuus ratkaistaan nyt.

Aarne on 2,5 kuukauden ikäinen vauva, jonka tulevaisuus ratkaistaan nyt – HS kysyi kysyi asiantuntijoilta, millaisessa maailmassa ilmastokriisin keskellä syntynyt sukupolvi elää lähivuosikymmenet. Tuore äiti Hanna Aho kietoo Aarne-vauvan ulkoilua varten kantoliinaan.
...
Helsingin Sanomat 31.1.2021 (maksumuuri)

Millainen on ihan konkreettisesti se "ilmastokriisi", jonka keskellä Aarne-vauva (ilmastonmuutosaiheinen nettijuttu alkaa koko näytön kokoisella liikkuvalla kuvalla viattomasta pikku vauvasta) joutuu Hesarin toimittaja Heli Saavalaisen mukaan elämään vuoteen 2050 asti? Ehkä parhaaseen tieteelliseen tietoon perustuva vastaus ilmastonmuutoksen vaikutuksesta suomalaisten elämään tosiaan kerrotaan tällä kertaa, en pääse maksumuurin taakse, mutta sellaista ei ole näkynyt Hesarissa vielä tähän asti. Aarne-vauvan elämällä ei nimittäin tule olemaan mitään tekemistä Jäämeren jään sulamisen tai HS:n ilmastofontin kanssa.

Toinen asia sitten se, että vastoin tuossa sanottua vuoden 2050 ilmastoon voidaan vaikuttaa vain hyvin vähän, korkeintaan noin 0,2 astetta, uusilla globaaleilla ilmastopolitiikan päätöksillä. Pelkän Suomen tai koko EU:nkaan uusien vielä radikaalimpien ilmastopoliittisten päätösten vaikutus olisikin sitten jo luokkaa mitätön. 0,2 astetta vastaa ilmaston oletettua lämpenemistä noin kymmenessä vuodessa, eivätkä sellaisen muutoksen vaikutukset näy Aarnen elämässä käytännössä mitenkään verrattuna lukemattomiin muihin asioihin kuten maahanmuuton ja maahanmuuttopolitiikan vaikutuksiin.

Arvaan, että Aarne-vauvan äiti Hanna Aho on kaikista Hanna Ahoista Suomen luonnonsuojeluliitossa viime syksyyn asti työskennellyt ilmastoaktivisti. Olisi niin agendaan sopivaa.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

foobar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 18 252
  • Liked: 32265
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9626 : 31.01.2021, 09:37:19 »
Powers-juttu on kuvaava esimerkki siitä miten vaalien alla yritetään kauttarantain mustamaalata kaikkia jotka eivät ole Vihreiden sisällä elävän ER-klikin kanssa samoilla linjoilla. Vaikka jutussa ei esiinny yhtäkään asiantuntevaa kommentaattoria suomalaisen metsänhoidon suhteen ja on vähintäänkin naurettavaa vetää jostain punapuuaktivismista tai Yhdysvaltojen faunasta johtopäätöksiä suomalaisen politiikan suhteen, sitä ei kuitenkaan mitenkään osata välttää. Ehkäpä siksi, että koko jutun olemassaolon peruste on ilmeisesti se että niin voitaisiin tehdä ja on myös pakko, koska vihervasemmistolaisen radikalismin suora kehuminen olisi kai vähän liian läpinäkyvää.

Kuvaavaa on ettei toimittaja osaa sanoa Powersin kirjasta mitään negatiivista, vaan syö hänen kädestään. Englanninkielisen laitoksen kriitikkoarviot eivät kuitenkaan ole aivan näin armollisia...
« Viimeksi muokattu: 31.01.2021, 09:39:20 kirjoittanut foobar »
"Avaruudessa kukaan ei voi kuulla moku-ulinaasi" - Rändöm

Fiftari

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 222
  • Liked: 7114
  • "Hallitus koostuu ihmisistä joita ei hallita"
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9627 : 31.01.2021, 10:07:12 »
Koitin etsiä tästä lähdettä kun kaveri postasi sen meidän yksityiseen keskusteluun.
Joku henkilö nimeltä Hannu Walteri (tai Walter) on sen kirjoittanut mutta en linkkiä löytänyt.

Lainaus
On tammikuun 14. päivä ja kaksi turverekkakuormaa vastasi 800 tuulivoimalan sähköntuotantoa.
Jo kaksi pakkaspäivän ajaa Suomen nykyisen energiatuotannon äärirajoille. Entä kun Ruotsi ei myy enää energiaa kun se tarvitsee kaiken itse? Jäätyvätkö vesiputket ja mummot asuntoihinsa?
Tuulivoima on muuten pakkasilla hiilivoimaa :man_shrugging:
Tuulivoima tarvitsee rinnalleen säätövoimaa tasaamaan tuulen energian vaihteluita. Säätövoimaksi käytetään usein kivihiilivoimaa.

EKOKATASTROFI
• Jokaista tuulivoimalaa varten pitää raivata kaksi hehtaaria metsää.
• Sen lisäksi alueelle pitää rakentaa huoltotiet ja voimalinjat.
• Talvella lapoihin ruiskutetaan helikopterilla jäänestoainetta.
• Betoni on itse perkele ilmastolle. Näin meille kerrotaan laajalla rintamalla.
• 135 metriä korkea tuurivoimala tarvitsee 2.800 tonnia terästä jalustaansa ja lavat 3 x 20 tonnia hiili- ja lasikuitua.
• Tuulivoiman betoniperustukset 3.500 tonnia betonia.
• Kauanko tuurivoimalan tulee pyöriä saadakseen kompensoitua hiilitasevoiton verrattuna hiilivoimalaan, joka jo seisoo paikallaan?
LUONNON MONIMUOTOISUUS VÄISTYY ”VIHREIDEN” TUULIVOIMAPUISTOJEN TIELTÄ
Suomeen rakennetaan 200 tuulivoimalaa vuosittain, erämaata tuhotaan tuulivoimaloiden alta 400 hehtaaria.
SIIVET
• Tuulimyllyjen siipien kierrätystä on kehitetty jo yli 30 vuotta, mutta edelleenkään siipiä ei voi kierrättää.
• Fortumin ongelmajätelaitos ei suostu ottamaan tuulimyllyjen siipiä vastaan, koska niille ei pystytä tekemään siellä yhtään mitään.
• Sen vuoksi siivet täytyy kuljettaa Saksaan takaisin laitetoimittajalle, mutta ei niille pystytä tekemään Saksassakaan yhtään mitään.
• Saksaan toimitus perustuu ainoastaan laitetoimittajan kanssa sovittuun palautusvelvollisuuteen alkuperäistä myllykauppaa tehdessä.
• Siipiä ei yksinkertaisesti pystytä hävittämään muuten kuin hautaamalla ne maahan.
• Yhden lavan pituus on 65–70 m ja lapa painaan 20 tonnia.
Kuuden käyttövuoden jälkeen Simossa neljän voimalan siipiä vaihdettiin 12 kappaletta, joten ongelmajätettä syntyi 240 tonnia.
• Tuuliwatti Oy:llä on Simossa 37 voimalaa. Näistä syntyy kuuden vuoden väliajoin 2.220 tonnia lapa-ongelmajätettä, jota ei pystytä kierrättämään Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa.
• Tämä ei ole mikään pikkuongelma. Saksassa on 6 000 tuulimyllyä, jotka on pakko purkaa. 6.000 x 3 x 20 tonnia tuulimyllyjen siipiä.
• 360.000.000 tonnia ongelmajätettä jota ei voi kierrättää.
Tuulimyllyjä mainostetaan puhtaana, päästöttömänä ja ympäristöä säästävänä energiantuotantomuotona.
Tämä jos mikä on kuluttajien harhaanjohtamista. Onko politiikassa kuluttajanoikeuksia? Voidaanko meille myydä mitä tahansa väitteillä missä ei ole mitään tolkkua?
POLIITTISET ARVANHEITTÄJÄT JA TURVE
• 5.12.2000 eduskunnan suuressa valiokunnassa käytiin keskustelu, onko turve uusiutuva luonnonvara vai ei.
• Koska asiasta oltiin erimielisiä, suoritettiin äänestys, joka päättyi tasatulokseen 12 – 12.
• Koska asia haluttiin ratkaista, niin sääntöjen mukaan suoritettiin arvonta. • Avalla siis ratkaistiin Suomen energiantuotanto ja elinkeinopoliittinen asia.
• Ruotsin parlamentti on taas vastaavasti PÄÄTTÄNYT luonnontieteeseen perustuen, että turve on uusiutuva luonnonvara ja sitä voi hyödyntää biopolttoaineena!!
• Suomen arpajaispäätöksen seurauksena hukataan miljardien investoinnit turpeen tuotantoon ja samalla tuhannet työpaikat katoavat.
• Pakkastalvien energiankäyttöpiikkien tasaamiseksi tullaan käyttämään ilmeisesti ”luontoystävällistä vihreää” kivihiiltä. Turve-energialaitokset vaihtavat turpeen tuontihakkeeksi Venäjältä.
LOPPUUKO TURVE?
Suomen pinta-alasta on 30 % suota ja vuotuinen turvevarannon kasvu mahdollistaisi kolminkertaistaa turpeen käytön ja tuotannon.
• Laskennallisesti Suomen turvevarannon arvo on 300 miljardia euroa.
• Aikamoinen kansallisvarallisuus siis ja verrattavissa järkipäätöksiä tekevän Norjan öljyvarallisuuteen.
POLIITTISEN ARVANHEITON SEURAUKSENA
• Tuhansia työttömiä, yrittäjien miljarditappiot, karjatalous ilman kuivikkeita, huoltovarmuuden menetys…
• Ilmastokriisiä vinkuvat ovat aiheuttamassa ekokatastrofin ja huoltovarmuuskatastrofin ja johtavat Suomen energiapulaan.
Kun Sitran ja Ilmastopaneelin ”asiantuntijat” julkistivat että tarvitaan turveveron korotus, koska päästöoikeuden nouseva hinta ei ole riittävästi ajanut alas Suomen omavaraista energiantuotantoa.
Näiden ”asiantuntijoiden” päätökset eivät perustu tutkimuksiin vaan tyhjiin ilmastohokemiin joita ei löydy tieteen termipankista.
Arpajaispoliitikkojen budjettiriihi kaksinkertaisti turpeen veron ja kehitti vielä merkillisen lattiahintamallin takaamaan, että huoltovarmuus heikkenee, ekokatastrofi on edessä ja energianhinta kotitalouksille nousee.
HIILIJALANJÄLKIUSKOVAISILLE
Niille jotka laskevat vielä CO2 jalanjälkiä, niin 2020 energiaturpeen päästöt ovat 3 % Suomen CO2 päästöistä.
Ihmisten osuus globaalista CO2 tuotannosta on 4%. (Luonto 96%)
Suomen osuus globaalista ihmisten CO2 tuotannosta on 0,14% josta esimerkkinä liikenteen osuus on 20%.
Eli suomalaisen liikeenteen hiilidioksiidituotanto on 0,0012% maapallon kokonaistuotannosta.
• Näin voidaan myös arvioida paljonko Suomen vaikutus on Celsius-asteina vuodessa.
• Lämpeneminen vuodessa on ollut +0.014 °C.
• Tästä saa Suomen osuudeksi
0,00000016 °C / year
Poliittiset arvanheittäjät eivät tietenkään puhu näistä luvuista, vaan korvaavat tutkimukset ja tilastot sanoilla ”ilmastokriisin torjunta, nollapäästöinen, kotimainen päästökauppamalli = tulette maksamaan enemmän kaikesta”

En löytänyt haulla vastaavaa postausta mutta jos löytyy jo niin saa poistaa.
Kapteeni NN " Kenestäkään ei tule rasistia, mutta jokaisesta tulee realisti kun ollaan tekemisissä kähtävien kanssa"

Eino P. Keravalta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 28 909
  • Liked: 20011
  • Letters from Paskastan
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9628 : 31.01.2021, 10:57:23 »
Vaikka ilmasto muuttuisikin suuresti, sen vaikutus Aarne-vauvan elämään on aivan minimaalinen verrattuna siihen, millaisessa maailmassa Aarne-vauva joutuu elämään seuraavat 30 vuotta, jos ja kun nykyinen haittamaahanmuutto saa jatkua eikä maahan jo livahtaneita puijareita saada ulos.

Vaikka meriveden pinta nousisi kymmenen metriä Suomen rannoilla, sekin on aivan mitätön haitta siihen nähden, että maahanmuuttohullutus saa jatkua. Jos veden pinta nousee, sen kuin kävelee kuivalle maalle. Sen sijaan haittamaahanmuuttoa on vaikeampi paeta, puukot viuhuvat yllättävissä paikoissa eikä pakoon pääse. Lisäksi kymmenien miljardien kustannus. Siitä Hesari ei toki mainitse mitään, valemedia kun on.
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 34 712
  • Liked: 85651
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #9629 : 31.01.2021, 11:54:57 »
Helsingin Sanomat pelottelee ilmastonmuutoksesta johtuvalla maailmanlopulla ja Aarne-vauvan tulevaisuuden tuhoutumisella, niin kuin vain Helsingin Sanomat osaa.
...
Lainaus
Ilmastokriisin keskellä

Millaisessa maailmassa Aarne-vauva elää seuraavat 30 vuotta? Jäämeren jää sulaa silmissä kuten otsikossa käytetty HS:n ilmastofontti havainnollistaa. Ilmastonmuutoksen tulevaisuus ratkaistaan nyt.

Aarne on 2,5 kuukauden ikäinen vauva, jonka tulevaisuus ratkaistaan nyt – HS kysyi kysyi asiantuntijoilta, millaisessa maailmassa ilmastokriisin keskellä syntynyt sukupolvi elää lähivuosikymmenet. Tuore äiti Hanna Aho kietoo Aarne-vauvan ulkoilua varten kantoliinaan.
...
Helsingin Sanomat 31.1.2021 (maksumuuri)

Millainen on ihan konkreettisesti se "ilmastokriisi", jonka keskellä Aarne-vauva (ilmastonmuutosaiheinen nettijuttu alkaa koko näytön kokoisella liikkuvalla kuvalla viattomasta pikku vauvasta) joutuu Hesarin toimittaja Heli Saavalaisen mukaan elämään vuoteen 2050 asti? Ehkä parhaaseen tieteelliseen tietoon perustuva vastaus ilmastonmuutoksen vaikutuksesta suomalaisten elämään tosiaan kerrotaan tällä kertaa, en pääse maksumuurin taakse, mutta sellaista ei ole näkynyt Hesarissa vielä tähän asti. Aarne-vauvan elämällä ei nimittäin tule olemaan mitään tekemistä Jäämeren jään sulamisen tai HS:n ilmastofontin kanssa.

Kiitos tekstistä.

Jos pitkästä artikkelista olisi karsittu kaikki muu kuin ne osuudet, jotka kuvasivat konkreettisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksia Aarnen elämään, niin eipä olisi paljon jäänyt:

Lainaus käyttäjältä: Heli Saavalainen, HS
Suomessa eniten lämpenevät talvet. Lumimäärä vähenee erityisesti Etelä-Suomessa vähenee.
Pulkkailu- ja hiihtokelit harvinaistuvat. Talvella sataa myös yhä useammin vettä. Pimeys lisääntyy, joten hyvät heijastimet ovat tarpeen”, Korhonen miettii.
suomalaisesta luonnosta.
Kotimaisen ruoantuotannon mahdollisuudet sen sijaan laajenevat, kun kasvukausi pitenee.
Luontoon tulee uusia lajeja, kun eteläiset kasvit ja eläimet siirtyvät yhä pohjoisemmaksi. Ankariin oloihin tottuneet arktiset lajit puolestaan ovat ahtaalla.
...
Aarne varmaan pääsee pulkkailemaan ja oppii hiihtämään ja luistelemaan. Toivon myös, että hän voisi retkeillä Evon vanhoissa metsissä ja kaivoksista vapaalla Viiankiaavalla, nauttia puhtaasta suomalaisesta luonnosta – tehdä asioita, jotka tekevät elämästä merkityksellisen.”
...
Vuonna 2040 nuori Aarne Aho opiskelee ja tapaa kavereita. Pyörällä on helppo liikkua, sillä kevyen liikenteen kausi pitenee.
”Helteet lisääntyvät, ja hellekaudet pidentyvät. Ulkoharrastuksiin on hyvät mahdollisuudet kesällä, ja esimerkiksi festarikelit voivat olla hyvät. Toisaalta ukkoskuurot lisääntyvät, mikä lisää ulkotoimintojen riskiä. Kaupunkitulvatkin yleistyvät”, Korhonen pohtii.
Märät talvet ja pimeys voivat vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen. Keväällä taas siitepölykausi aikaistuu ja uusia allergioiden aiheuttajia voi ilmaantua.
Itämerellä jäätalvi lyhenee. Talvisateet puolestaan huuhtovat mereen ravinteita, jotka voimistavat rehevöitymistä ja kesäisiä sinileväkukintoja.
Ruoantuotannossa kasvukausi pitenee edelleen. Toisaalta riskit kasvavat, kun maaperä kuivuu, tulvat lisääntyvät ja uudet tuholaiset valtaavat alaa.
...
Aarne Aho on 30-vuotias. Isovanhemmat ikääntyvät. He voivat kärsiä helteistä ja talvella liukkaudesta.
Helsingin seudulla merenpinta on mahdollisesti kääntynyt hitaaseen nousuun ja meritulvien riski kasvaa. Rakennusten kosteussuojat ovat tärkeitä.

Tässä summattuna se Aarnen elämän mullistava ilmastokriisi.

Suurin osa artikkelista onkin sitten jotain muuta, jonka tarkoitus on maalata tunteisiin vetoamalla kuvaa jostain suuresta ja pelottavasta uhasta Aarne-vauvan tulevaisuudelle.

Lainaus käyttäjältä: Heli Saavalainen, HS
Minkälaiset eväät maailma Aarnelle tarjoaa? Helsingin Sanomat kysyi asiantuntijoilta, minkälaisessa maailmassa ja Suomessa nyt syntynyt sukupolvi elää lähivuosikymmenet 2020–2050.

Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen laati HS:n pyynnöstä hahmotelmia lähivuosikymmenistä. Hän jakoi ne kolmeen vaihtoehtoiseen skenaarioon, kehityspolkuun.

Erittäin onnistuneiden ilmastotoimien skenaariossa lämpötilan nousu on saatu rajattua 1,5 asteeseen esiteollisesta ajasta. Nykyisten sitoumusten mukaisten päästövähennysten toteutumisella keskilämpötila nousee hieman alle 3 astetta. Epäonnistuminen ilmastotoimissa puolestaan johtaa noin 4 asteen globaaliin lämpenemiseen.
”Erot näkyvät ennen kaikkea pidemmällä aikavälillä vuosisadan puolivälin jälkeen”, Korhonen sanoo.

Korhonen ei ilmeisesti puhu vuodesta 2050 vaan jostain paljon myöhemmästä tilanteesta, luultavasti vuodesta 2100. Toimittaja varmaankin tarkoittaa "epäonnistumisella ilmastotoimissa" IPCC:n vanhentunutta RCP 8.5 -skenaariota, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttöä jatketaan lisääntyvin päästöin hamaan tulevaisuuteen. Tätä jo mahdottomaksi muuttunutta skenaariota käytetään enää vain ilmastopropagandassa pelottelutarkoituksessa kuten tässä.

Lainaus käyttäjältä: Heli Saavalainen, HS
Myös ruokakriisien ennakoidaan lisääntyvän, koska viljelykelpoinen maa-ala hupenee samaan aikaan, kun maapallon väkimäärä kasvaa. Tämä vaikuttaa myös ruoan hintaan.
”Maataloustuotannon muutokset ovat suuri huolenaihe suhteessa odotettavissa olevaan väestönkasvuun”, Taalas sanoo.
Merenpinnan nousu, vesivarojen hupeneminen ja kuivuus pakottavat ihmiset liikkeelle kohti suotuisampia elinalueita.

Moninkertaisesti suurempi määrä ihmisiä lähtee tulevien vuosikymmenten aikana kohti suotuisampia elinalueita muista syistä kuin ilmastonmuutoksen takia. Tässä kohdassa sanottaisiin yleensä, että muuttaminen on luonnollista ja ihmiset ovat aina muuttaneet, mutta ei silloin, kun muuttaminen saadaan kytkettyä ilmastonmuutokseen ja pakolaistulvilla pelotteluun.

Lainaus käyttäjältä: Heli Saavalainen, HS
Ilmastonmuutos on jo nyt yksi syy Afrikan pakolaisuuteen ja kriiseihin.

Ilmastonmuutos on merkitykseltään pakolaisuuden ja kriisien taustasyynä muihin syihin verrattuna pieni ja pysyy sellaisena. Esimerkiksi väestönkasvu ja Afrikan valtioiden poliittiset järjestelmät ovat merkitykseltään aivan toista luokkaa.

Lainaus käyttäjältä: Heli Saavalainen, HS
Toivoa on, miettii Aarne-poikaa syöttävä Hanna Aho.
”Viime vuonna tapahtui paljon. EU:n uudet ilmastotavoitteet, Kiinan hiilineutraaliustavoite ja USA:n mukaantulo ilmastosopimukseen antavat toivoa”, hän sanoo.
Suomikin on tekemässä paljon, mutta tehdäänkö riittävästi? Kun pohdimme toimia turpeen polton tai liikenteen päästöjen vähentämiseksi, me emme voi valita vain mieluisimpia päästövähennyskeinoja. Ihmisen arjessa monet toimet ovat lopulta melko pieniä, esimerkiksi auton valinta tai se, millä koti lämpiää”, Aho sanoo.

On absurdia pohtia, tekeekö Suomi tai suomalaiset "riittävästi", sillä Suomen tekemisillä ei ole mitään näkyvää vaikutusta ilmastonmuutokseen. Vielä vähemmän yksittäisten suomalaisten yksittäisillä valinnoilla.

Hanna Aho esiintyy Suomen luontoliitossa ja aktivistipuuhissaan aihealueen asiantuntijana, eikä kuitenkaan ymmärrä tämän vertaa.

Lainaus käyttäjältä: Heli Saavalainen, HS
Politiikassa ratkotaan paraikaa demokratian tulevaisuutta. Rinnakkain ovat yksinkertaiset ratkaisut ja vahvojen johtajien ihannointi sekä osallisuuden lisääntyminen.
”Keskitetyn vallan ideaalia haastetaan verkostoitumisella. Samalla haetaan tapoja tehdä yhdessä, jotta asiat eivät kärjisty”, Dufva sanoo.

Mystistä tekstiä. Arvatenkin tuossa paheksutaan "populismia" eli käytännössä demokratiaa, mutta mihin liittyy ja mitä oikeasti tarkoittaa "populismin" vastaparina "osallisuuden lisääntyminen"? Jonkinlaista federalismin fasadia?

Lainaus käyttäjältä: Heli Saavalainen, HS
Hanna Aho miettii aikaa, kun Aarne on kymmenvuotias.
Toivon, ettei Suomessa enää polteta kivihiiltä tai turvetta ja että Suomi on hiilinegatiivinen, eli luonto sitoo enemmän hiilidioksidia vuosittain kuin ihminen vapauttaa. Tarvitaan poliittista painetta ja massojen aktiivisuutta, jotta päättäjät heräävät.
Ilmaston lämpenemisen aiheuttamat muutokset ovat joka tapauksessa vielä pieniä.

Hanna Ahon tässä pitäisi herätä.

Suomen vuoden 2030 tai sitäkin aikaisempi hiilineutraalisuustavoite ei ole enää vain järjetön kuten hallituksen päättämä vuosi 2035 vaan mahdoton. Joka tapauksessa kummankaan tavoitteen saavuttamisella ei olisi näkyvää vaikutusta ilmastonmuutokseen millään aikavälillä.

Lainaus käyttäjältä: Heli Saavalainen, HS
Sitran Mikko Dufva arvelee, etteivät ihmiset vuonna 2030 koe, että he olisivat joutuneet luopumaan arjessaan mistään tärkeästä.
Kotimaan matkailu on yleisempää kuin kaukomaille lentäminen. Vaatteita korjataan ja kierrätetään nykyistä enemmän. Liikenteessä tarjolla on erilaisia palveluja, jotka yhdistävät julkista liikennettä ja henkilökohtaisia kulkuvälineitä.

Kaikki suomalaiset tuskin ovat samaa mieltä ääriradikaalin symbolipolitiikan mielekkyydestä, etenkin kun joutuvat sen maksumiehiksi saamatta mitään vastineeksi.

Lainaus käyttäjältä: Heli Saavalainen, HS
Suomessa syntyy uutta osaamista, josta on kysyntää maailmalla. Aarnellekin voi olla kiinnostavia töitä tarjolla”, Dufva miettii.
Myös paikallinen kiertotalous on synnyttänyt uusia ammatteja esimerkiksi korjaamisen ja korjausrakentamisen alalla.

Ilmastonmuutoskirjailija Risto Isomäki hehkutti ilmastoteknologian työllistävää vaikutusta ennustamalla afrikkalaisille uutta ammattia aurinkopaneelien kääntäjänä. Miksei sitten Aarnellekin.

Lainaus käyttäjältä: Heli Saavalainen, HS
Nuoret ilmastoaktivistit ovat syystä aika vihaisia. Toivon, ettei oman lapsen tarvitse kokea, että me aikuiset jäimme toimettomiksi”, Aho sanoo.
”On tärkeää kertoa lapsille ilmastokriisistä ja luontokadosta, opettaa kestäviä elämäntapoja ja valmistaa heitä sopeutumaan edessä oleviin muutoksiin. Meidän aikuisten on tehtävä parhaamme, jotta lastemme ei tarvitse olla kovin vihaisia meille.

Nuorten ilmastoaktivistien vihaisuuden ruokkiminen ja juuri tällainen ilmastokriisillä pelottelu ei johda muuhun kuin mielenterveysongelmiin.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Tagit: