Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 1510221 kertaa)

Hämeenlinnan Oraakkeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 906
  • Liked: 5366
  • لا يوجد إله غيره من الشيطان والنبي محمدا أو خادمته
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10140 : 13.06.2021, 00:07:07 »
Pölkkypäistä touhua tuo polttomoottoreiden kieltäminen. Jos lentokoneet syövät fossiilista polttoainetta niin öljyn kulutus ei laske välttämättä yhtään. Pitäisi kaikkien tislauskakeiden kulutusta laskea.

ohkurin_narsi

  • Jäsen
  • *
  • Viestejä: 49
  • Liked: 60
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10141 : 14.06.2021, 02:03:51 »
Pölkkypäistä touhua tuo polttomoottoreiden kieltäminen. Jos lentokoneet syövät fossiilista polttoainetta niin öljyn kulutus ei laske välttämättä yhtään. Pitäisi kaikkien tislauskakeiden kulutusta laskea.

Huh, nyt otan tähän yhden pommin mitä täällä varmasti vihataan: "Ekologinen Selkäreppu".
Moni varmaan muistaa tuon takavuosilta.

Siinä oli ihan hyviäkin ideoita, esim miten noita juttuja voi vertailla. Se sähköauto ei välttämättä ole niin hieno asia kun otetaan kerrannaisvaikutukset huomioon - joku pikku diesel koppi on todennäköisesti parempi.

Toi selkäreppu on ihan täysin unohtunut kun sähköautoja rupesi tulemaan oikeasti. Sitä vissiin ei saa enää laskea ollenkaan.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 372
  • Liked: 91774
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10142 : 14.06.2021, 10:17:03 »
Saara Kankaanrinta vaatii, että Suomen on tehtävä globaalina esikuvana kaikki mahdollinen ilmastonmuutoksen estämiseksi, jotta Kankaanrinta pääsee kiikkustuolissa (vuonna 2050 72-vuotias) myöntämään lapsenlapsilleen, että turhaahan se oli, kun luonto pelastui muutenkin.

[...]

On taas niin höttöistä ajattelua, että hävettää puolesta.

Ensinnäkin se, että Suomen ilmasto muuttuisi Unkarin kaltaiseksi, ei ole mikään maailmanloppu, ei luonnolle ekologisesti eikä suomalaisille taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti. Toiseksi, tällainen muutos olisi Ilmatieteen laitoksen raportin mukaan mahdollinen vasta vuosisadan lopulla, kun Kankaanrinnan lapset eivät ole vain aikuisia vaan 90-vuotiaita. Kolmanneksi, raportin mukaan Unkarin ilmastoon siirtyminen vaatisi toteutuakseen kaikkein pahimman ja nykytiedon valossa jo käytännössä mahdottoman RCP8.5-skenaarion, jossa hiilidioksidipäästöjä ei rajoitettaisi lainkaan. Kankaanrinta kuitenkin esittää faktana, että tämä äärimmäisen epätodennäköinen skenaario on kaikkein todennäköisin, ja kehtaa vielä puhua tosiasioiden tunnustamisesta.

Toisaalta Suomen ilmastopoliittisella sooloilulla ei vaikuteta millään havaittavalla tavalla ilmastonmuutokseen. Puheet Suomesta globaalina esikuvana ovat vain naurettavia. Toki voimme esikuvallisesti tuhlata kymmeniä miljardeja euroja ääriradikaaliin mutta tehottomaan ilmastopolitiikkaan, mutta turha luulo, että edes EU seuraa perässä. Näillä näkymin EU-maissa käytetään kivihiiltä vielä vuoden 2050 jälkeenkin, kun Suomi on päättänyt lopettaa hiilen käytön vuonna 2029. Vastaavasti EU:n hiilineutraalisuustavoite on vasta 15 vuotta Suomen jälkeen, mikä tarkoittaa valtavia eroja kustannuksissa, kun muun EU:n käyttämä teknologia ehtii kypsyä 30- ja 40-luvuilla.

Sen lisäksi, että Kankaanrinta liioittelee ja ymmärtää väärin ilmastonmuutoksen riskit, hän jättää huomiotta muut riskit ja symbolipoliittisen ilmastopolitiikan vaikutukset. Esimerkiksi Kankaanrinnan ohimennen sivuama maahanmuutto on itsessään paljon suurempi ja nopeammin realisoituva riski suomalaisille kuin ilmastonmuutos, ja se johtuu maahanmuuttopolitiikan valinnoista Suomessa ja EU:ssa. Ilmastopolitiikka tulee aiheuttamaan meille paljon enemmän kipua kuin ilmastonmuutos, ja kymmenien miljardien eurojen suuntaamisella ilmastopolitiikkaan on väistämättä vaikutuksia muualla, mistä raha on pois.

Kankaanrinta onnistuu tuoreessa kolumnissaan rakentamaan jalkapallon kautta aasinsillan ilmastonmuutoshöpsismistään maahanmuuton siunauksellisuuteen.

Lainaus
Saara Kankaanrinnan kolumni: Käynnissä kahdet arvokisat – toiset Suomi jo voitti, toisten palkinnot jakavat tulevat sukupolvet

Politiikan kentällä odotamme yhä sitä sykähdyttävää suoritusta, että yhteishenki tiivistyy maapallon elämän tueksi. Mutta arvokisojen palkinnot jakavat vasta seuraavat sukupolvet, kirjoittaa Saara Kankaanrinta.

”MIKÄ on isänmaallinen?”, kysyi lapsi kerran. Lätkän MM-hopean ja Huuhkajien kanssa asia on pinnalla. Mutta mitä se isänmaallisuus on?

Eurokentillä pöllöimmät matsit pelataan metsäasioiden, ei futiksen parissa. Valtiokeskeisyys ei istu asioihin, jotka eivät valtionrajoja noudata, kuten ilmastonmuutos.

Toisaalta suomalaisen luonnon ja elonkirjon kohtalo ratkaistaan täysin omilla teoilla. Arvovalinta.

Onko ”isänmaallista”, jos se tarkoittaa sekä ilmaston että monimuotoisuuden tilan heikentämistä, lyhytnäköistä taloudellista etua Suomelle?

[...]

VAIKEINTA isänmaallisuudessa on sen tuhriminen rasismilla, maahanmuuttovastaisuudella ja suvaitsemattomuudella.

Siksi Huuhkajat on kuin sata onnistunutta rasisminvastaista kampanjaa. Suomen maajoukkueen juuret lähtevät mm. Suomesta, Sierra Leonesta, Irlannista, Venäjältä ja Slovakiasta.

Tässä on upea suomalainen unelmamme arvokisoissa. Toivon totisesti, että jokainen nimittelyä, sylkemistä ja syrjimistä Suomessa kokenut maahanmuuttajaperhe ottaa osansa kun Maamme-laulu soi.

Emme olisi näissä kisoissa ilman pelaajien monikulttuurisuutta. Vasta diversiteetti vei meidät tälle tasolle.

Huuhkajat tarvitsevat monimuotoisuutta metsässä ja kentällä. Kannattaa muistaa myös siinä toisessa EU-väännössä.

[...]

Urheilun tuomat tunteet ovat massiivisia. Tunteet tulevat järkeä nopeammin jostain syvältä. Tunne on parhainta jaettuna. Se yhteinen energia, minkä arvokisamatsi nostattaa!

Maailman muuttamisessa tarvitaan valtava määrä näkymätöntä työtä, mutta myös sankareita ja tunteita, jotka tavoittavat suuren yleisön.

Pidän ihmisistä, jotka eivät pelkää kokeilla, mihin oma vaikutusvalta riittää. Huuhkajien kapteeni Tim Sparv edistää urheilun tasa-arvoa, taistelee rasismia ja ilmastonmuutosta vastaan. Johtajuutta – ja isänmaallisuutta.

JALKAPALLO on luonnollisesti sivuseikka, kun kyseessä on elämä. Suomen EM-kisojen traagisessa avausottelussa tärkein joukkue oli ensiapuryhmä. Se pelasti nurmella ihmishengen.

Olennaista ottelussa ei ollutkaan ”mitä”, vaan ”miten”. Pelaajissa ja kannattajissa tiivistyi pakahduttavasti kunnioitusta ja yhteishenkeä. Tilannetajua. Myötäeläminen on ihmisyyden ytimessä.

Rohkeus taistella rasismia ja ilmastonmuutosta vastaan, empatia ja reilu peli ovat isoja asioita. Kävi miten kävi näissä arvokisoissa, näillä arvoilla koko Suomi on jo voittanut.

Politiikan kentällä odotamme yhä sitä sykähdyttävää suoritusta, että yhteishenki tiivistyy maapallon elämän tueksi. Mutta arvokisojen palkinnot jakavat vasta seuraavat sukupolvet.

Kirjoittaja on Baltic Sea Action Group -säätiön perustaja ja ympäristövaikuttaja.
Ilta-Sanomat 14.6.2021

Lainaus käyttäjältä: Saara Kankaanrinta
Valtiokeskeisyys ei istu asioihin, jotka eivät valtionrajoja noudata, kuten ilmastonmuutos.

Kuitenkin Kankaanrinta tukee Suomen valtiokeskeistä ilmastopolitiikkaa, joka ei perustu EU:n yhteiseen päätökseen vuoden 2050 hiilineutraalisuudesta.

Lainaus käyttäjältä: Saara Kankaanrinta
Onko ”isänmaallista”, jos se tarkoittaa sekä ilmaston että monimuotoisuuden tilan heikentämistä, lyhytnäköistä taloudellista etua Suomelle?

Suomen ilmastopoliittinen sooloilu tulee toteutuessaan järjettömän kalliiksi, mutta sillä ei vaikuteta millään havaittavalla tavalla ilmastoon. Muutenkin Suomen ilmastopolitiikassa paino on tehottomassa symbolipolitiikassa, ei tuloksellisuudessa, joten ei ole syytä olettaa, että väitetty monimuotoisuuden säilyttäminen onnistuisi sen paremmin.

Lainaus
VAIKEINTA isänmaallisuudessa on sen tuhriminen rasismilla, maahanmuuttovastaisuudella ja suvaitsemattomuudella.

"Maahanmuuttovastaisuus" johtaa politiikkana perustellusti parempaan Suomeen, kuten esimerkiksi rikos-, työllisyys- ja sosiaaliturvatilastoista voi päätellä.

Lainaus käyttäjältä: Saara Kankaanrinta
Emme olisi näissä kisoissa ilman pelaajien monikulttuurisuutta. Vasta diversiteetti vei meidät tälle tasolle.

En ihan heti keksi, mikä Suomen jalkapallomaajoukkueen EM-paikassa edustaa Irakin, Somalian ja Afganistanin kulttuureja.

Huvitti se hiljattainen PS:n mainokseen viittaava meemiyritys, jonka mukaan Suomen joukkueesta "yksikään ei mennyt jonon ohi", vaikka se vain korosti, miten epätoivoisen kaukaa haettua on puolustella humanitaarista maahanmuuttoa ainakaan Suomen jalkapallojoukkueella.

Lainaus käyttäjältä: Saara Kankaanrinta
JALKAPALLO on luonnollisesti sivuseikka, kun kyseessä on elämä. Suomen EM-kisojen traagisessa avausottelussa tärkein joukkue oli ensiapuryhmä. Se pelasti nurmella ihmishengen.

Jos jalkapallo on sivuseikka elämän rinnalla, niin Kankaanpää puhuu itsensä pussiin perustellessaan jalkapallolla haittamaahanmuuttoa, joka on vienyt monen suomalaisen ja eurooppalaisen hengen.

Lainaus käyttäjältä: Saara Kankaanrinta
Kävi miten kävi näissä arvokisoissa, näillä arvoilla koko Suomi on jo voittanut. (..) Mutta arvokisojen palkinnot jakavat vasta seuraavat sukupolvet.

Mitähän ne "arvokisojen palkinnot" ovat suomalaisten seuraaville sukupolville? Yhä levottomammat koulut ja kadut ja massiivinen velkaantuminen pelkän symbolipolitiikan vuoksi?

Kankaanrinta on kieltämättä kliseinen esimerkki ökyrikkaan miehen (Ilkka Herlin) toimettomasta vaimosta, joka on kehittänyt itselleen elämästä vieraantuneen maailmanparannusharrastuksen ajan tappamiseksi.
« Viimeksi muokattu: 14.06.2021, 10:23:34 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 87
  • Liked: 13
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10143 : 14.06.2021, 20:17:21 »
Ilmastoskeptikoiden ja -denialistien näkee usein käyttävän seuraavaa argumenttia:
Lainaus
Jos ilmasto kerran on jo lämminnyt esiteollisesta ajasta tähän hetkeen hieman yli yhden asteen, eikä mitään todella kauheaa ole vielä tapahtunut, ilmaston voi hyvin antaa lämmitä vielä kaksi tai kolmekin astetta, eikä siltikään mitään todella kauheaa tapahdu.
Osa tätä argumenttia tai jotain sen varianttia postaavista ilmastoskeptikoista tietysti lisäksi tarkastelee maapallon keskilämpötilaa kuten rajatun maantieteellisen alueen (esimerkiksi Suomen) keskilämpötilaa vuoden sisäistä vaihtelua vasten, eikä tiedä, että viimeisen laajan jäätiköitymisen kylmimpien kausien aikana maapallon keskilämpötila oli vain 4-7 astetta alempana kuin nyt, mutta silti erityisesti pohjoinen pallonpuolisko näytti täysin erilaiselta kuin nyt.

Mutta valitettavasti nekin skeptikot, jotka ymmärtävät globaalin ja lokaalin keskilämpötilan ja vuosittaisen paikallisen vaihtelun ja globaalin pitkän ajan vaihtelun erot, eivät yleensä hahmota sitä, että maapallon ilmastojärjestelmän lämpenemisen tuottamat efektit eivät ole lineaarisia1.

Andrew Dessler, yksi maailman johtavista ilmastotutkijoista, on viime aikoina tuonut tätä ongelmaa esille mielenkiintoisella tavalla, joten rakensin tänne postauksen hänen keskeisistä huomioistaan.

-oletetaan, että jollain alueella on ollut helleaaltoja tai kuivia kausia yhden kerran vuosisadassa esiteollisella ajalla. Yhden asteen muutos ylöspäin globaalissa keskilämpötilassa ei kuitenkaan tarkoita sitä, että niitä olisi nyt kaksi kertaa vuosisadassa. Desslerin mukaan yhden asteen muutos voisi saada aikaan sen, että näitä poikkeuksellisia kausia olisikin nyt viisi kertaa vuosisadassa.

-myös lämpenemisen välillisten efektien suhde niiden aiheuttamiin ongelmiin on epälineaarinen. Kun ilmaston lämpeneminen joillain alueilla lisää sadantaa, yhden cm:n lisäys ei välttämättä vielä aiheuta ongelmia, mutta 4 cm:n lisäyksen seurauksena alueella asuvat ihmiset voivat olla todella suurissa vaikeuksissa tulvien, maanvyörymien ja vastaavien ilmiöiden kanssa.

TL, DR:  Kun arvioit ilmaston lämpenemisen seurauksia, älä rajoita ajatteluasi siihen, että uskot nykyisen n. 1:n asteen muutoksen ennustavan suoraviivaisesti seuraavien asteiden suuruisten muutosten seurauksia.

Linkki Desslerin twiittiketjuun:
 
https://twitter.com/AndrewDessler/status/1404096219534839814

1) käsitteitä ”lineaarinen” ja ”epälineaarinen” käytetään jopa tieteellisen keskustelun yhteydessä todella sekavasti. Tässä tarkoitan lineaarisella ajassa tapahtuvaa muutosta, jota voidaan kuvata suoran avulla ja epälineaarisella taas muutosta, jonka kuvaamisessa pelkät suorat eivät riitä.

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 435
  • Liked: 17090
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10144 : 14.06.2021, 20:52:53 »
Andrew Dessler, alarmistien alarmisti. Joka tietää että todellinen ilmakehän lämpeneminen hiilidioksidimäärän tuplaantuessa ei suinkaan ole 1.5-4-5 astetta, vaan se on 2,4 - 4.6.

Dessler on alarmistien alarmisti, joka siis tietää että ihmisen päästöt ilmakehässä tulevat tuhoamaan planeetan. Mitään todisteitahan hänellä ei ole esittää, muuta kuin hysteriaa.

Otetaan muutama Desslerin twiitti esille.

Lainaus
Adaptation does indeed work. When temps get too high, switch from black t-shirts to white ones.

Lainaus
If we want to protect ecosystems & keep the Earth looking pretty much like it looks now, I have some bad news for you. That boat has sailed. The only possible way to achieve this is aggressive geoengineering (both SRM & CDR), and even if that’s possible it’s not a sure thing.

Lainaus
And, of course, let’s not forget Roy Spencer’s window into the denial machine. You can be a scientist that no one takes seriously and national TV will come to you so you can mislead the audience. Pretty nice gig — and pretty easy.

Lainaus
I often think about how great it would be to be a skeptic. You don’t have to write papers, which is really hard. You don’t have to write proposals, which is also hard. You don’t even have to do research. Instead, you just say things that mislead to audience craving to be misled.

Lainaus
While he had credibility at one time, lately [Richard] Lindzen’s pronouncements on climate are more of a clown-show than anything else. Again, the fact that people still quote him is because there’s no one better.

Lainaus
The column quotes Lindzen to cast doubt on CO2’s impact on the climate system. Some people don’t believe the 97% consensus, but if the consensus weren’t so strong, why would the same few people get quoted all the time: Lindzen, Curry, Spencer, Christy, etc. — the list is short.

Lainaus
I love the Monckton et al. amicus brief the same way I love the Jackass movies. They’re dumb and of no redeeming value, but man are they entertaining. So here’s the question. Does anyone know what he’s referring to that has already been published?

Lainaus
If you wonder why “gone emeritus” scientists become skeptics … Ray Bates is a retired guy that the scientific community long ago moved past. But, as a skeptic, he’s suddenly the center of the debate, taken seriously by people who want to undermine policy.

Lainaus
Ultimately, I can’t be a skeptic because I can’t throw science under the bus.

Lainaus
I think we need a hashtag for #ScienceIsNotModest to educate climate deniers that we actually do know what’s going to happen. @stephenmoore @VanceGinn … .@StephenMoore: “Scientists should have the modesty to admit we have no idea what’ll happen as climate change continues. Too many variables to hazard a decent guess, but giving government more power is the most dangerous threat to our planet.”

Lainaus
I was just joking when I previously said that “no warming since 2016” would become a denier thing, but I didn’t take into account that deniers don’t have any better arguments, so they’re stuck making these transparently dumb arguments.

Lainaus
are we still arguing over the hiatus? here’s what you need to know: slowdowns (and speedups) occur naturally. don’t let short-term variations mislead you. trends over 10-15 years can be quite different from the long-term trend. can we move on now?

Lainaus
I fully support scientists who make the decision for themselves not to travel, fully aware of the consequences. But we should not bully younger scientists to commit career suicide in return for a de minimus contribution to the climate problem.

Lainaus
In the end, those arguing against carbon taxes are all eventually revealed to be climate deniers. I know of zero exceptions.

Lainaus
I find the path we’re on now — the rich world survives (if lucky), but abandons everyone else — to be morally problematic.

Ilmankos jäsen Isagoge ei osannut antaa auringon aktiivisuudestakaan muuta kuin nipun arvioita, jotka vaihtelivat suuremmalla haarukalla, jopa nelinkertaisella mikä ihmisen vaikutukseksi kerrotaan. Alarmisti ilman tiedettä joka vetoaa "tieteeseen" ja ottaa näemmä oppia toiselta alarmistilta jonka ainoa puolustus "tieteelleen" on "konsensus", joka ei ole tiedettä.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Ajattelija2008

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 879
  • Liked: 10311
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10145 : 15.06.2021, 10:04:08 »
Andrew Dessler on kiihkoilija. Olen ihmetellyt hänen höyrypäisiä lausuntojaan.

https://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v4/GLB.Ts+dSST.txt
GISTempin anomalia toukokuussa oli 0.80 C, mikä on 0.2 C yli paussin lukemien.

https://www.drroyspencer.com/2021/06/uah-global-temperature-update-for-may-2021-0-08-deg-c/
UAH MSU oli 0.1 C yli paussin lukemien.

https://psl.noaa.gov/enso/mei/
ENSO-indeksi on taas menossa kylmempään suuntaan. Koko 2021 tulee näillä näkymin olemaan viileä.

artti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 580
  • Liked: 952
  • Ajattele isommin Ajattele kaukonäköisemmin
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10146 : 16.06.2021, 07:20:29 »
fossiilisten polttoaineiden riittävyyden ennustaminen ei ole mikään helpoimmasta päästä oleva tehtävä. Our World in Data:n mukaan https://ourworldindata.org/how-long-before-we-run-out-of-fossil-fuels

M. King Hubbert ennusti täysin pieleen Yhdysvaltojen öljyntuotannon huipun ja sen jälkeisen kehityksen (ks. viestini kuva). Yhtä pieleen menivät ennusteet siitä, että globaali öljyntuotanto lähtisi jyrkkään laskuun pian tuon kuvion jakauman huipun jälkeen.     

Ja saman lähteen mukaan esimerkiksi vuodesta 1995 nykyhetkeen
-raportoidut öljyvarannot eivät ole vähentyneet, vaan lisääntyneet n. 50% ja
-raportoidut maakaasuvarannot eivät ole vähentyneet vaan lisääntyneet n. 55%.

Helm (2011) http://www.dieterhelm.co.uk/assets/secure/documents/Peak-Oil-Published-version.pdf
esittääkin rankkaa kritiikkiä kaikkia öljyn riittävyyden ennusteita kohtaan, ja siihen kannattaa perehtyä, jos asia kiinnostaa.

Vuonna 2015 IEA:n World Energy Outlook -tutkimus
https://www.iea.org/reports/world-energy-outlook-2015
ennusti, että vielä 2040-luvulla fossiiliset polttoaineet muodostavat n. 60% ihmiskunnan energialähteistä, vaikka todella aggressiiviseen ilmastopolitiikkaan ryhdyttäisiin globaalisti. Ja kuten tässäkin ketjussa on ad nauseam jankutettu, Kiina, Intia, Venäjä ja monet muut kasvihuonekaasupäästöjen suurvallat tuskin parin vuosikymmenen sisällä kovin aggressiivista ilmastopolitiikkaa harrastavat.

En tosiaankaan hallitse tätä aluetta, mutta kaikki se, mitä olen tästä lukenut, viittaa siihen, että on äärimmäisen epävarmaa ennustaa sitä, miten pitkään ja miten paljon fossiilisia polttoaineita vielä käytetään.

Maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen polttamisesta tulevat kaasut ovat kasvihuonekaasuja, jotka päästävät auringon säteilyä läpi ja pidättävät maanpinnasta heijastuvaa lämpöä. Maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen varannot ovat merkittävin suure. Kun hitaasti uusiutuvaa resurssia, kuten maaöljyä, maakaasua ja kivihiiltä, kulutetaan voimakkaasti niin resurssin määrä ei säily vakiona, eikä resurssin määrä ainakaan kasva, vaan resurssin määrä pienenee

Geologisessa mittakaavassa 100 vuotta kestänyt maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen tehopolttaminen oli erittäin lyhyt aikakausi. 1950-2050 vallinnut maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen tehopolttaminen oli ainutlaatuinen ja lyhytkestoinen ja erittäin harvinainen aikakausi. Korostan tehopolttamisen lyhyen aikakauden erotuksena maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen pienimuotoisesta polttamisesta, joka vallitsi ennen ja jälkeen 1950-2050

Suurin osa maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen resurssista on poltettu kuluvalla vuosisadalla ja seuraavalla vuosisadalla tammikuussa 2100 maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen saanto on marginaalisen pieni

Näkemys runsaista maaöljyn varannoista on ilmastorahastojen perusta. Perustelut ilmastorahaston perustamiselle olisivat heikommat, jos maaöljyn saanto alkaisi pienentyä jo 2030-luvulla, kuten saannon ennustetaan tekevänkin. Maaöljyn ehtyminen pudottaa päästöt ja perustelut ilmastorahastobisnekseltä. Itseasiassa se on niin, että on odotettavissa, että tärkeimmän nykyajan resurssin, nimittäin maaöljyn saanto alkaa pienentyä jo 2030-luvulla, ja tämä havainto pudottaa pohjan ilmastorahastoilta, eihän niitä ilmastorahastoja tarvita rajoittamaan päästöjä, kun maaöljyn saannon pienentyminen pienentää päästöt

Uskon, että maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtyminen on isompi haaste kuin ilmaston lämpeneminen. Maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtyminen pudottaa isosta osasta maailmaa talouden paljon nopeammin kuin ilmaston lämpeneminen, jos ilmaston lämpeneminen taloutta edes pudottaa. Mannerjäätiköt eivät ehdi sulaa, eikä merenpinnat nousta, kun maaöljy, maakaasu ja kivihiili jo ehtyi ja kasvihuonekaasujen määrä ilmassa alkoi laskea, mutta se maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymisestä tuleva talouden romahdus on niin iso juttu, että politiikka vaikenee pelokkaasti koko asian. Se mitä politiikka nyt tekee on kaikkien aikojen suurin yleisön harhaanjohtaminen ja kertomatta jättämisellä valehtelu ja julkisten varojen varastelu tyyliin ota rahat ja juokse

Roperld sedän piirtämiä punaisia viivan jatkoja on kutsuttu kännissä ja läpällä piirretyiksi, mutta minä uskon, että ne ovat melko lähellä totuutta. Netissä googlettamalla nähdyt ennusteet liikkuvat tällä alueella, että se on vain tämä vuosisata ja sitten maaöljy, maakaasu ja kivihiili ovat historiaa

World Fossil-Fuels Depletion

http://www.roperld.com/science/minerals/FossilFuels.htm
« Viimeksi muokattu: 18.06.2021, 17:19:10 kirjoittanut artti »
Jäljentävä paperi äänestyslapun alla on äänestäjän kuitti

Ajattelija2008

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 879
  • Liked: 10311
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10147 : 16.06.2021, 08:03:33 »
Tuo Ropeldin käyrä hiilen käytölle on aivan epärealistinen. Hiilen käyttö tuplaantuisi nykyisestä 8 Gt/v vuoteen 2050 mennessä.

https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_countries_by_coal_production
Kiina käyttää puolet maailman hiilestä. Kiinan kulutus tulee putoamaan, kun maa karsii energian tuhlausta ja maan teräksen tuotanto laskee nykyisestä huimasta 1 miljardista tonnista vuodessa.

Intia sen sijaan lisää hiilen kulutusta.

Vanhoissa teollisuusmaissa hiiltä korvaa maakaasu ja tuulivoima.

Hiilen kulutus ei ole noussut enää 2012 jälkeen. Kulutus tulee laskemaan kohti 2050.

CO2-tuotanto pysyy melko vakiona 2050 asti.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 372
  • Liked: 91774
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10148 : 16.06.2021, 11:33:21 »
Ilmastomaalailua mustan sävyillä:

Lainaus
Synkkä suomalaistutkimus julki: Metsäpaloriski tulee kasvamaan tulevaisuudessa – syynä ilmastonmuutos

(Katso yllä oleva video: Tulvia, myrskyjä ja metsäpaloja – näin raju oli ilmastovuosi 2020, eikä tulevaisuus näytä lupaavalta)

Viime vuosien laajat metsäpalot Suomen lähialueilla, kuten kesinä 2014 ja 2018 Ruotsissa, ovat osoittaneet, että metsäpaloilla on kasvava rooli Fennoskandiassa.

Ilmastonmuutoksen myötä metsäpaloille suotuisat olosuhteet yleistyvät, arvioidaan selvityksessä, jonka ovat tehneet Suomessa useat tutkimuslaitokset ja viranomaiset yhdessä.

Tutkimuksessa käytiin läpi metsäpalojen esiintymistä, havainnointia, riskien mallintamista ja sammuttamista Fennoskandiassa.

Fennoskandiaan kuuluu Suomi, Ruotsi ja Norja sekä toisinaan myös Itä-Karjala ja Kuolan niemimaa.

–  Raportissa esitettyjen mallitulosten mukaan metsäpaloriski tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Näin ollen myös paloihin liittyvät haittavaikutukset saattavat lisääntyä, kertoo Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Juha Aalto tiedotteessa.
...
MTV 16.6.2021

Oikeasti tutkimus ei ole erityisen synkkä, sillä se ei ennusta metsäpalotuhojen kasvua vaan paremminkin ennakoi niiden vähentymistä.

Vaikka "ilmastonmuutoksen myötä metsäpaloille suotuisat olosuhteet yleistyvät", tutkimuksen mukaan Fennoskandiassa palaneet alueet ovat pitkällä aikavälillä pienentyneet dramaattisesti, ja nykyinen tilanne on vakaa. Valmistautumisella, yhteistyöllä ja uudella teknologialla metsäpalotuhoja voidaan pienentää entisestään. Merkittävin palojen syy on ihmisen toiminta (metsätyökoneet, varomaton tulen käsittely jne.), joten palojen yleisyyteen voi vaikuttaa ennen kaikkea vaikuttamalla ihmisen toimintaan.

Edit:
Tämänkin Ilmatieteen laitoksen tutkimuksen pelotteluosuus perustuu etenkin erittäin epätodennäköiseen RCP8.5-skenaarioon.

Valitettavasti en saa kopioitua tekstiä pdf-dokkarista, mutta siellä todetaan moneen kertaan eri muotoiluin, että suuremmat metsäpalot pysyvät jatkossakin harvinaisina, elleivät pahimmat ilmastonmuutosskenaariot (hiilipäästöjen loputtoman kasvun RCP8.5) toteudu.

Lainaus käyttäjältä: Ilmatieteen laitos
The RCP8.5 is the only one of the scenarios where CO2 flux is still increasing in 2100.

RCP8.5-skenaariota eli päästöjen jatkuvaa kasvua ei esitetä tutkimuksessa epätodennäköisenä vaan keskiarvoennusteen ylälaitana ("high emissions").

Ilmastonmuutostekijöiden yhteisvaikutuksen arvioinnin vaikeutta kuvastaa se, tutkimuksen simulointien mukaan RCP4.5:n (1,1-2,6 asteen lämpeneminen) toteutuessa metsäpalojen määrä saattaa jopa vähentyä. Simuloinneista mainitaan ohimennen sellainenkin tulos, että RCP8.5:n toteutuessa Fennoskandian metsien tuottavuus kasvaisi 20-40 prosenttia vuosisadan loppuun mennessä, mikä enemmän kuin kuittaisi metsäpaloriskin kasvun. Tällainen tieto ei tietenkään mahdu tutkimuksen uutisointiin.
« Viimeksi muokattu: 16.06.2021, 13:48:16 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Faidros.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 377
  • Liked: 21429
  • Blues for Allah
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10149 : 16.06.2021, 12:54:07 »
Lehmänpaskasta biopolttoainetta! 8)

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/fd3276c8-af0f-461f-9d35-f39a73901abf?ref=ampparit:06a6

Valio ja St1 aloittavat yhteistyön biokaasun tuottamisessa.
Tarkoituksena on tuottaa polttoainetta pääasiassa raskaalle liikenteelle.


Biokaasu. Valion ja St1:n tavoitteena on saavuttaa yhden terawattitunnin tuotantokapasiteetti vuoteen 2030 mennessä. PAULA
Valio ja St1 perustavat yhteisyrityksen, joka tuottaa maitotilojen lannasta ja muista maatalouden sivuvirroista biokaasua. Kaasu tulee pääasiallisesti raskaan liikenteen polttoaineeksi.

”Kotimaisen lantabiokaasun avulla raskaan liikenteen päästöjä voidaan pienentää nopeasti ja tehokkaasti parantaen samalla Suomen polttoaineomavaraisuutta”, kertoo St1 Oy:n toimitusjohtaja Mika Wiljanen tiedotteessa.

Tavoitteena on saavuttaa yhden terawattitunnin tuotantokapasiteetti vuoteen 2030 mennessä.

Vuosittain Suomessa syntyy noin 15 miljoonaa tonnia lantaa. Parhaimmillaan siitä voisi tuottaa vuosittain 3-5 terawattia biokaasua.

Ympäristö kiittää

Kun lannasta valmistetaan biokaasua, sen biologisesta hajoamisesta syntyvät metaanipäästöt ilmakehään vähenevät.

Maidon hiilijalanjälki pienenee parhaimmillaan neljänneksen, kun otetaan huomioon sekä maatalouden että liikenteen päästövähennykset.

Valion toimitusjohtaja Annikka Hurme kertoo tiedotteessa Valion tavoitteen olevan maidon hiilijalanjäljen nollaaminen vuoteen 2035 mennessä.

”Tarkoitus on, että maitotilat pääsevät mukaan biokaasun tuotantoon matalalla kynnyksellä. On selvää, että tuotannon pitää olla kannattavaa liiketoimintaa myös maitotilojen näkökulmista”, Hurme kommentoi.

Biokaasun tuotannosta ylijäämistä aineksesta saadaan myös muita kiertotalouden tuotteita.

”Biokaasun tuotannossa jäljelle jäävästä nesteestä ja kuivasta aineksesta saadaan kiertolannoitteita pelloille. Niiden myötä väkilannoitteiden käyttö vähenee ja ravinnevalumat vesistöihin pienenevät”, sanoo Valion hiilineutraalin maitoketjun johtaja Juha Nousiainen.

Nousiaisen mukaan jäljelle jäävästä aineksesta saadaan myös tehtyä eläimille kuiviketta sekä vihanneksille kasvualustoja. Näin korvataan nykyisin käytettävää turvetta.

Tuotannossa on kaksi vaihtoehtoa, joista ensimmäisessä biokaasua tuotettaisiin yksittäisellä maatilalla tai muutaman maatilan yhteisellä biokaasulaitoksella.

Toinen vaihtoehto on tuottaa biokaasua isommalla biokaasulaitoksella, johon lanta kerätään lähialueen maatiloilta.

St1 on jo aikaisemmin keväällä kertonut biokaasuliiketoiminnan aloittamisesta Ruotsissa ja Norjassa.
« Viimeksi muokattu: 16.06.2021, 12:57:19 kirjoittanut Faidros. »
Kun yksi ihminen kärsii harhasta, sitä sanotaan hulluudeksi. Kun monta ihmistä kärsii harhasta, sitä sanotaan uskonnoksi. -Robert M Pirsig-
Millainen luonne 2000-luvun mekaanikolla pitäisi olla,jotta hän sietäisi koneiden päälle kasattuja elektronisen hevonpaskan kerrostumia.
-Matthew B.Crawford-

Luotsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 113
  • Liked: 3346
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10150 : 16.06.2021, 13:22:25 »
^ Jos kepu pysyy hallituksessa niin varmasti kannattaa. Liikennepolttoaineiden kustannukset ovat Suomessa täysin verotuksesta eli käytännössä maan hallituksen päätöksistä kiinni.
Markkinaehtoisuudella eli raaka-aineen & jalostuksen ja jakelun hinnalla ei käytännössä juuri merkitystä ole - paitsi että jonkun selkänahastahan kaikki tuottamaton hihhulointi revitään.
*** Patria o muerte! ***

Hämeenlinnan Oraakkeli

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 906
  • Liked: 5366
  • لا يوجد إله غيره من الشيطان والنبي محمدا أو خادمته
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10151 : 16.06.2021, 14:08:34 »
Minkäköhän takia jätteenpolton lisäämistä ja parempaa metsätaloutta ei kukaan ehdota keinoiksi co2 päästöjen laskulle. Olisi halpaa ja tehokasta. Nyt puuhaillaan kalliiden sähköautojen kanssa, jotka eivät välttämättä vähennä yhtään co2 päästöjä.

Lasse

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 679
  • Liked: 11333
  • Nobiscum Deus
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10152 : 16.06.2021, 15:54:44 »
Minkäköhän takia jätteenpolton lisäämistä ja parempaa metsätaloutta ei kukaan ehdota keinoiksi co2 päästöjen laskulle. Olisi halpaa ja tehokasta. Nyt puuhaillaan kalliiden sähköautojen kanssa, jotka eivät välttämättä vähennä yhtään co2 päästöjä.

No halpaa ja halpaa. Vantaan energia investoi juuri n. 140 miljoonaa euroa jätteenpolton laajentamiseen, laitos valmis 2022.

Toki parempi polttaa puhtaasti, kuin piilottaa kasoihin...
NOVUS ORDO HOMMARUM
FLCCC
How to save the world, in three easy steps.
Lainaus
A man has got to know his limitations.
--Harry Callahan

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 790
  • Liked: 31496
  • Ego sum Spartacus
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10153 : 16.06.2021, 16:11:42 »
Minkäköhän takia jätteenpolton lisäämistä ja parempaa metsätaloutta ei kukaan ehdota keinoiksi co2 päästöjen laskulle. Olisi halpaa ja tehokasta. Nyt puuhaillaan kalliiden sähköautojen kanssa, jotka eivät välttämättä vähennä yhtään co2 päästöjä.

No halpaa ja halpaa. Vantaan energia investoi juuri n. 140 miljoonaa euroa jätteenpolton laajentamiseen, laitos valmis 2022.

Toki parempi polttaa puhtaasti, kuin piilottaa kasoihin...

No ei se kaikki 140 miljoonaa € ole Vantaan Energian rahaa vaan on siinä iso summa tukiaisia mukana.

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 506
  • Liked: 21496
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10154 : 16.06.2021, 19:56:55 »
Lehmänpaskasta biopolttoainetta! 8)

https://www.talouselama.fi/uutiset/te/fd3276c8-af0f-461f-9d35-f39a73901abf?ref=ampparit:06a6
Valio ja St1 aloittavat yhteistyön biokaasun tuottamisessa.


Avainsana on "valtio". Biokaasun tuottaminen on hyvin heikosti kannattavaa ja yleensä tappiollista, joka edellyttää, että valtio on mukana rahoittamassa biobisneksen verovaroista.

Erityinen ongelma Suomessa on se, että talvella mädätysprosessi hidastuu alhaisen lämpötilan takia lähes nollaan, jolloin paskaläjät joudutaan lämmittämään joko sähköllä tai polttamalla jotain, joka heikentää kannattavuutta.

Toinen ongelma on biomassan kuljettaminen, joka myös maksaa. Paskan kuskaaminen mädättämöihin ei ole mitään halpaa hommaa koska se on kosteana varsin painavaa ja hajuhaitat merkittävät. Lisäksi läjät ovat levällään ympäri maata joten kuljetusetäisyydet ovat pitkät.

Vaihtoehto kuljetukselle on rakentaa suuri määrä mädättämöjä paskaläjien lähettyville. Satojen mädättämöjen rakentaminen ympäri maata kuitenkin maksaa paljon ja heikentää kokonatstehokkuutta.

Biokaasun kaupallinen potentiaali on siis kaikin puolin heikko, mutta toki jos valtio rahoittaa homman veronmaksajien taskusta niin kaikki on mahdollista. Biokaasusta tulee siis taas yksi uusi tukiautomaatti kepulaisille navettaäänestäjille.
KAIKKI mihin vasemmisto koskee muuttuu paskaksi!

svobo

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 2 602
  • Liked: 1044
  • Laitamyötäistö
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10155 : 16.06.2021, 20:10:10 »
Lainaus
Avainsana on "valtio".

Siinä sanottiin "Valio".
"Eilen paluumatkalle Irakiin lähteneillä mieli muuttunut kun olivat nähneet Helsingin. Aikovat palata Saarijärvelle päästäkseen Helsinkiin."
Jani Ilola (@i_lo_la) December 10, 2015

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 506
  • Liked: 21496
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10156 : 16.06.2021, 20:47:40 »
Lainaus
Avainsana on "valtio".

Siinä sanottiin "Valio".

LOL, niimpäs sanottiinkin.  ;D

No ei se mitään, juttu pysyy saman sillä valtiokin on mukana tukiaisineen tässä bisneksessä: https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/maatilojen-biokaasuinvestointien-tuki-nousee
KAIKKI mihin vasemmisto koskee muuttuu paskaksi!

Nuivinator

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 3 562
  • Liked: 5632
  • Je suis Charlie
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10157 : 16.06.2021, 21:20:25 »
Noihin biokaasujuttuihin liittyen.
Erinäisistä syistä satun tietämään, että täällä lähistöllä on panimo, jonka käyttämistä raaka-aineista merkittävä osa viljellään panimon lähellä olevalla maatilalla. Ko. maatilalla on myös nautoja tuottamassa sitä mitä osaavat (eli maitoa, lihaa ja lantaa). Tällä hetkellä panimo tuottaa tarvitsemansa lämpöenergian maakaasulla, mutta he ovat jo aloittaneet jo biokaasulaitoksen / kompostorin rakentamisen. Ko. laitokseen on tarkoitus pukata panimon tuotantoprosessista syntyneitä jätteitä ja sieltä maatilalta tulevaa lantaa ja kompostoinnista syntyvällä biokaasulla on tarkoitus korvata maakasu ja kompostoinnista syntyvä multa puolestaan kuljetetaan takaisin sen maatilan pelloille. Ko. maatilalta tulee myös ainekset juustoja, ketsuppia ja majoneesia lukuunottamatta niihin burgerehin, joita myydään sen panimon omissa anniskelutloissa.

Noo, sellaista kiertotalautta ja symbioosia se. Burgeri ja linssikeitto oli ihan hyviä, muihin tuotteisiin en viitsinyt koskea. Mutta kuulemma jotkut tykkää niistäkin.

Alabama

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 675
  • Liked: 8243
  • Hygieniadiktatuurista ilmastodiktatuuriin
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10158 : 17.06.2021, 13:11:59 »
Sveitsissä pidettiin 13.6.2021 kansanäänestys koskien uutta CO2-lakia, joka olisi nostanut lämmitysöljystä ja maakaasua koskevaa CO2-maksua. Myös lentämisestätä laki olisi tehnyt kalliimpaa. Kansa äänesti suorassa kansanäänestyksessä lakia vastaan. Huomionarvoista äänestäjäryhmiä koskien: ei-äänen antaneiden joukossa oli erityisen suuri määrä 18-34-vuotiaita äänestäjiä. Nuoria äänestäjiä huolestutti lähinnä heidän oma taloudellinen tulevaisuutensa.

Näyttää siltä, että kun kansa saa äänestää suoraan heitä itseään koskevissa asioissa eikä päätöksiä tehdä hallitsevan eliitin taholta, on äänestyksen tulos kansan edun mukainen. Ovatko nuoret saamassa tarpeekseen ilmastohysterian tauottomasta tuputtamisesta?
^ johtuu ilmastonmuutoksesta.

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 506
  • Liked: 21496
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10159 : 18.06.2021, 09:32:47 »
Erinäisistä syistä satun tietämään, että täällä lähistöllä on panimo, jonka käyttämistä raaka-aineista merkittävä osa viljellään panimon lähellä olevalla maatilalla.

Niin, kyllä biokaasu toimii paikallisesti ja pienessä skaalassa. On kuitenkin ihan eri asia pyrkiä laajentamaan sitä esim. maanlaajuiseen käyttöön, jolloin mm. kuljetuskustannukset alkavat tulemaan mukaan kuvioihin.

Tässä on hieman lukuja nykyisestä biokaasun määrästä: http://liikennebiokaasu.com/biokaasu-suomessa/

Lainaus
Esimerkiksi vuonna 2015 biokaasulaitosten tuottamalla kaasulla saatiin 350 GWh lämpöä ja sähköä. Tällä energiamäärällä saadaan lämmitettyä noin 18 000 omakotitaloa, joten osuus kokonaisenergiatarpeesta on vielä tällä hetkellä melko pieni.

Vertauksen vuoksi erillisiä pientaloja (omakotitaloja) asumiseen on lähes 1,1 miljoonaa.

Syy miksi biokaasua ei käytetä tämän enempää, on juuri heikko kaupallinen kannattavuus. Homma toimii jos se tuetaan eli käytännössä biokaasu on verosubventoitua lämmön ja sähkön tuotantoa. Naapurissasi oleva panimo saa lähes varmasti myös tukia omaan biokaasuprojektiinsa: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/maatilojen-biokaasuinvestointien-tukiin-reilu-korotus-1.175723

Minusta energiahanke, joka ei toimi ilman verovarojen kippaamista sen tukemiseen ei pitäisi edes olla mukana energiakeskustelussa. Tilapäinen tuki esim. tutkimukseen ja kehitykseen tms. voi olla perusteltu, mutta jos koko homma perustuu veronmaksajien jatkuvaan anteliaisuuteen, koko hanke on alunperinkin epäonnistunut eikä mikään todellinen vaihtoehto energiantuotannolle.
KAIKKI mihin vasemmisto koskee muuttuu paskaksi!

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 372
  • Liked: 91774
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10160 : 18.06.2021, 11:48:13 »
Katsoin muutaman jakson Fortum-yhteistyön vuoksi huomiota saaneesta tv-sarjasta Riku Rantala & 100 kysymystä ilmastosta.

Enimmäkseen kyse oli studioon tuotujen samanmielisten asiantuntijoiden sinänsä asiallisesta mutta merkityksettömästä elämäntapahymistelystä, mutta kun satunnaisesti hiemankaan lähestyttiin ihan oikeita kysymyksiä, asiallisuus katosi jonnekin.

Yhdessä jaksossa studiovieras ryhtyi puolustamaan 1,5 asteenkin lämpenemistä tiukempia tavoitteita sillä, että 4,5 asteen globaali lämpeneminen olisi katastrofi, ikään kuin nämä olisivat ainoat vaihtoehdot. Älytön argumentti meni läpi muiden nyökkäillessä, vaikka 4,5 asteen lämpeneminen on muutenkin jo käytännössä mahdottomaksi todetun IPCC:n RCP8.5-skenaarion yläpäästä. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia nimenomaan Suomessa ja suomalaisille ei käsitelty lauseellakaan.
...
Jossain jaksossa Rantala synkisteli, että hänen lapsiaan odottaa "apokalypsi". Niin kai sitten, jos apokalypsi on Rantalan lapsille sitä, että he eivät välttämättä pääse hiihtämään Etelä-Suomessa luonnonladuilla.

Julkisen sanan neuvosto on antanut Rantalan ohjelmasta langettavan tuomion. Ei valheellisen ilmastonmuutospropagandan levittämisestä vaan siitä, että yhteistyökumppanina oli Fortum.

JSN paheksuu, että "sponsori on yhteistyökuvion vuoksi käytännössä vaikuttanut ohjelmasarjan ideointiin ja tekijätahon valintaan" ja että "kokonaisuus syö yleisön luottamusta journalismin riippumattomuuteen".

Lainaus käyttäjältä: JSN
Toteutus on omiaan hämärtämään katsojan käsitystä siitä, kuka on päättänyt ohjelman sisällöstä.

Tekijöiden puolustukseksi on sanottava, että Fortum-yhteistyö ei taatusti jäänyt katsojalle epäselväksi. Paljon enemmän hämmentää Ylen, Hesarin ja Maikkarin ilmastonmuutosuutisoinnissa, onko näkökulma aktivistien, painostusjärjestöjen, toimittajan vai kenen. Riippumaton ja objektiivinen se ei ainakaan ole.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Faidros.

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 26 377
  • Liked: 21429
  • Blues for Allah
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10161 : 18.06.2021, 14:40:04 »
Lainaus
Avainsana on "valtio".

Siinä sanottiin "Valio".

LOL, niimpäs sanottiinkin.  ;D

No ei se mitään, juttu pysyy saman sillä valtiokin on mukana tukiaisineen tässä bisneksessä: https://valtioneuvosto.fi/-/1410837/maatilojen-biokaasuinvestointien-tuki-nousee

Mikä ketun vaikeus on siinä, että maataouskoneetkin toimii omalla paskalla ja samalla poistaa sen ilmaan päästettävän hiilidioksidinkin? :o

Itse polttelen jatkuvasti biokaasua puhtaasti kaasuautollani. Helsinkiläinen ystäväni käryttää jatkuvasti kivihiiltä sähköautollaan. ;)

Kun yksi ihminen kärsii harhasta, sitä sanotaan hulluudeksi. Kun monta ihmistä kärsii harhasta, sitä sanotaan uskonnoksi. -Robert M Pirsig-
Millainen luonne 2000-luvun mekaanikolla pitäisi olla,jotta hän sietäisi koneiden päälle kasattuja elektronisen hevonpaskan kerrostumia.
-Matthew B.Crawford-

artti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 580
  • Liked: 952
  • Ajattele isommin Ajattele kaukonäköisemmin
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10162 : 18.06.2021, 18:52:48 »
Tuo Roperldin käyrä hiilen käytölle on aivan epärealistinen. Hiilen käyttö tuplaantuisi nykyisestä 8 Gt/v vuoteen 2050 mennessä.

Pitäisi varmaankin kysyä siltä herralta, joka käppyrän piirsi, että miksi se on näin. Ohessa oma arvaus miksi kivihiilen käyttö tuplaantuu tuossa käppyrässä. Maaöljyn ja maakaasun saanto pienenee 2030-luvulta alkaen ja sitä korvataan kivihiilen käyttöä lisäämällä, siksi kivihiilen käyttöä kuvaava punainen viiva nousee ylös alkaen 2030-luvulta nousten 2050-luvulle saakka, jolloin on edessä kivihiilenkin saannon pienentyminen ja punainen viiva suuntaa liukumäkeen kohti vuosilukua 2100. Uskon, että turpeenkin polttaminen kasvaa samaa käyrää korvauksena maaöljyn ja maakaasun saannon pienentymisestä. Se on epärealistista kuvitella, että jokin ilmaston lämpenemisen estäminen painaisi mitään, kun vaakakupissa on talouden välitön romahdus ;D Venäjällä on laajoja turvesoita Suomen itärajalta Uralille saakka. Lisäksi on huomioitava, että energiamäärältä parempilaatuinen kivihiili on poltettu ja siksi poltetaan energiamäärältään heikompilaatuista kivihiiltä, jota kuluu enemmän saman energiamäärän tuottamiseen

Ratkaisevaa on milloin fuusioreaktori tulee sähköntuotantoon. Fuusion toimivuuden todistaa aurinko, jonka lämmöntuotanto perustuu vedyn fuusioon. Maailmankaikkeuden atomeista muita atomeja on yksi prosentti, heliumia 9 prosenttia, vetyä 90 prosenttia. Vetyä on käytettävissä rajattomasti. Maan pinnalla lähimpänä fuusion syttymisen edellytyksiä on paraillaan rakennettava fuusion testireaktori ITER, jonka ensimmäinen plasma on 2025. Fuusioreaktori on neljä kertaa tehokkaampi kuin fissioreaktori. Maailmankaikkeuden tehokkain energiantuotantomuoto on tietääkseni materian ja antimaterian fuusio

Oheisen kuvan numerovertailua siinä kuinka paljon maaöljyä tai maakaasua tai kivihiiltä tarvitaan samaan määrään energiaa, minkä litra fuusiopolttoainetta tuottaisi, jos fuusio saataisiin syttymään ja energiantuotanto käyntiin. Fuusiopolttoaine tarkoittaa esimerkiksi vedyn isotooppeja, deuteriumia ja tritiumia, jotka ovat fuusioitavissa 150 miljoonan celsius asteen lämpötilassa, joka on pienempi lämpötila kuin muilla fuusioehdokkailla
« Viimeksi muokattu: 18.06.2021, 21:09:05 kirjoittanut artti »
Jäljentävä paperi äänestyslapun alla on äänestäjän kuitti

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 372
  • Liked: 91774
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10163 : 23.06.2021, 17:40:14 »
Lainaus
Äärimmäiset lämpöaallot, nälänhätä, vedenpuute, tulvat – Ilmastopaneeli varoittaa tulevassa raportissaan ilmastonmuutoksen synkistä vaikutuksista

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC varoittaa ilmastonmuutoksen vakavista seurauksista ihmiskunnalle tulevassa raportissaan, jonka luonnoksen uutistoimisto AFP on saanut haltuunsa.

Raportin mukaan ilmastonmuutos vaikuttaa tulevien vuosikymmenten aikana maapallon elämään perustavanlaatuisesti, vaikka päästöjä saataisiin vähennettyä.

Ensi vuonna julkaistava 4 000-sivuinen raportti on AFP:n mukaan tähän mennessä perusteellisin tieteellinen katsaus ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Ilmastopaneelin tänään julkaiseman tiedotteen mukaan AFP:n käsiinsä saama versio on keskeneräinen.

[...]

Jos lämpötilat nousevat 1,5 asteen sijaan kaksi astetta, raportin mukaan 420 miljoonaa ihmistä enemmän altistuu äärimmäisille lämpöaalloille. Lisäksi yli 80 miljoonaa ihmistä lisää on vaarassa nähdä nälkää vuoteen 2050 mennessä.

Raportin mukaan pitkäaikainen yli 1,5 asteen lämpeneminen aiheuttaa vakavia, pitkiä ja joissain tapauksissa peruuttamattomia seurauksia ihmisille ja ekosysteemeille.

Nykykehitys on menossa kohti vähintään kolmen asteen lämpenemistä.
Yle 23.6.2026

Kaikki viittaa siihen, että väite vähintään kolmen asteen lämpenemisestä ei ole peräisin IPCC:n raporttiluonnoksesta vaan kunnianhimoista ilmastojournalismia eli toimittajan mielikuvitusta, koska muuten jyrkästi muuttunutta ennustetta käsiteltäisiin pääaiheena isoissa otsikoissa eikä ohimennen tekstin seassa.

Etenkin kun IPCC ei itse tutki vaan kokoaa yhteenvetoa julkaistuista tutkimuksista, joten heillä ei ole mitään muilta salattua tietoa.
« Viimeksi muokattu: 23.06.2021, 19:57:10 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Ajattelija2008

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 879
  • Liked: 10311
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10164 : 23.06.2021, 18:43:15 »
HadCRUT4 on kehittynyt odotetulla tavalla viimeiset 10 vuotta. IPCC:llä ei ole mitään syytä muuttaa edellisen raportin lämpötilaennusteita.

Transient Climate Response eli CO2:n tuplaantumisen vaikutus 280 ppm -> 560 ppm vuoteen 2080 mennessä on +1.75 +-0.5 C. Tiedämme sen jo tuolla tarkkuudella.

Puheet 3 C lämpenemisestä ovat täyttä roskaa. Se vaatisi CO2:n nousun 1000 ppm:ään, mikä ei voi toteutua.

Media tahallaan esittää Equilibrium Climate Sensitivityn 3.0 +-1.5 C muka relevanttina. ECS vaatisi hiilidioksidin pysymistä 560 ppm:ssä tuhansia vuosia, mikä on mahdotonta.

Yhteenveto: media uutisoi IPCC:n tulevasta raportista tahallaan väärin.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 372
  • Liked: 91774
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10165 : 24.06.2021, 11:13:19 »
Lainaus
Äärimmäiset lämpöaallot, nälänhätä, vedenpuute, tulvat – Ilmastopaneeli varoittaa tulevassa raportissaan ilmastonmuutoksen synkistä vaikutuksista

Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC varoittaa ilmastonmuutoksen vakavista seurauksista ihmiskunnalle tulevassa raportissaan, jonka luonnoksen uutistoimisto AFP on saanut haltuunsa.
...
Ilmastopaneelin tänään julkaiseman tiedotteen mukaan AFP:n käsiinsä saama versio on keskeneräinen.
...
Nykykehitys on menossa kohti vähintään kolmen asteen lämpenemistä.
Yle 23.6.2026

Kaikki viittaa siihen, että väite vähintään kolmen asteen lämpenemisestä ei ole peräisin IPCC:n raporttiluonnoksesta vaan kunnianhimoista ilmastojournalismia eli toimittajan mielikuvitusta, koska muuten jyrkästi muuttunutta ennustetta käsiteltäisiin pääaiheena isoissa otsikoissa eikä ohimennen tekstin seassa.

Näyttäisi siltä, että väärän tiedon sylttytehdas ei ole tässä tapauksessa Yle vaan AFP, joka on liittänyt IPCC:n raporttiluonnosuutisiinsa mahdollisimman alarmistisia arvioita ilmastonmuutoskehityksestä. Tällaiselle harhaanjohtamiselle ei ole mitään journalistista perustetta.

AFP:n nimiin merkityissä englanninkielisissä uutisissa toistetaan tuon "vähintään kolmen asteen lämpenemisen" lisäksi myös muun muassa eri muotoiluin sitä, että mikäli lämpötila nousee edes kaksi astetta, merenpinta nousisi jo pelkästään Grönlannin ja Länsi-Antarktiksen sulamisen seurauksena 13 metriä. IPCC:n ennuste todennäköisestä kehityksestä on oikeasti jotain ihan muuta, eikä tekstissä suoraan väitetäkään, että tämä on IPCC:n ennuste, vaan annetaan vain ymmärtää viittaamalla epämääräisesti "tutkimukseen".

Lainaus
Paris (AFP)
...
On current trends, we are heading towards three degrees Celsius at best.
...
Recent research has shown that a two-degree Celsius warming could push the ice caps to melt over Greenland and West Antarctica – with enough frozen water to lift the oceans 13 meters (43 feet) – beyond a point of no return.
FR24: UN draft report 23.6.2021
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

F1nka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 698
  • Liked: 1821
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10166 : 26.06.2021, 22:38:10 »
Kaikki elämä loppuu, jos hiilidioksidin määrä kasvaa yhtään nykyisestä :flowerhat: tai jotain. hmm..
Lainaus
The stomatal index (a measure of stomatal density) of an extinct Australian Early Jurassic araucariacean conifer species, Allocladus helgei Jansson, is used to reconstruct the atmospheric carbon dioxide concentration (pCO2) in the Early Jurassic. The fossil leaves are preserved in a single bed, palynologically dated to late Pliensbachian (~ 185–183 Mya). Atmospheric pCO2 is estimated from the ratios between the stomatal index of A. helgei and the stomatal indices of three modern analogs (nearest living equivalent plants). CO2 concentration in the range of ~ 750–975 ppm was calibrated from the fossil material, with a best-estimated mean of ~ 900 ppm.
https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S1342937X13003043

Jurakaudella hiilidioksidin määrä on siinä 900ppm:n paikkeilla. Tällä hetkellä tosissaan kauhistellaan nousua tasolle 500ppm. Jääkaudella on ollut siinä 300 ppm. Jännää, että hiilidioksidin määrästä kertovissa käppyrissä aloitetaan jääkaudelta.
Tottelematon tieto aktivismissa

ApuaHommmaan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 109
  • Liked: 2713
  • Aavikolla roskiksessa
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10167 : 26.06.2021, 22:42:08 »
HadCRUT4 on kehittynyt odotetulla tavalla viimeiset 10 vuotta. IPCC:llä ei ole mitään syytä muuttaa edellisen raportin lämpötilaennusteita.

Transient Climate Response eli CO2:n tuplaantumisen vaikutus 280 ppm -> 560 ppm vuoteen 2080 mennessä on +1.75 +-0.5 C. Tiedämme sen jo tuolla tarkkuudella.

Puheet 3 C lämpenemisestä ovat täyttä roskaa. Se vaatisi CO2:n nousun 1000 ppm:ään, mikä ei voi toteutua.

Media tahallaan esittää Equilibrium Climate Sensitivityn 3.0 +-1.5 C muka relevanttina. ECS vaatisi hiilidioksidin pysymistä 560 ppm:ssä tuhansia vuosia, mikä on mahdotonta.

Yhteenveto: media uutisoi IPCC:n tulevasta raportista tahallaan väärin.

Minä taas uskon, että IPCC vuotaa tahallaan virheellisesti raporttiaan julkisuuteen, koska se avaa poliittisia ja taloudellisia peliliikkeitä.

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 790
  • Liked: 31496
  • Ego sum Spartacus
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10168 : 26.06.2021, 23:13:58 »
Lainaus
X

Eoseenilla metsä peitti suuren osan maapallosta navoilta navoille, ilmasto oli laajalti kostea ja lämmin lukuun ottamatta muutamia aavikkoalueita.

Suosypressejä ja kiinanpunapuita kasvoi Kanadan pohjoisosien Arktisilla saarilla Ellesmerensaarella. Arktiset saaret olivat tuolloin mannerliikuntojen takia vain muutaman leveysasteen nykyistä etelämpänä. Trooppisia sademetsiä kasvoi Euroopassa ja Yhdysvaltain luoteisrannikolla. Subtrooppisia ja jopa trooppisia puita kasvoi Grönlannissa ja Alaskassa. Eoseenin alussa palmuja kasvoi Pohjois-Euroopassa ja Alaskassa, mutta kauden edetessä palmut harvenivat näillä alueilla.

Eoseenin keskivaiheilla mannerten sisäosat alkoivat kuivua, metsät harvenivat monilla alueilla mutta vastakehittyneet ruohot eivät olleet vielä levittäytymässä jokiseuduilta aroiksi ja savanneiksi. Lämpötilojen pudotessa lehtensä pudottavat puut yleistyivät ja valtasivat alaa ikivihreiltä trooppisilta alueilta. Kauden lopussa sademetsät olivat vetäytyneet päiväntasaajan lähelle Intiaan, Australiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.

Etelämanner oli eoseenin alussa lämpimänlauhkeitten-subtrooppisten metsien peitossa, mutta oligoseenin alussa lehtimetsien ja tundran valtaama asteittaisen viilenemisen tuloksena.

Keski-Euroopan ruskohiilimetsät olivat trooppisen ja subtrooppisen vyöhykkeen rajalla. Ne olivat suometsiä, joissa kasvoi palmuja, palmettopalmuja, viikunoita, magnolioita, punapuita, mäntyjä, tammia, kastanjoita, jalopähkinöitä ja kosteimmilla paikoilla suosypressejä. Coloradossa kasvoi vaahterapuita, palmuja, käpypalmuja, saniaisia, pajuja, jalopähkinäpuita, hikkoreita, valkopyökkejä, lehmuksia, tammia, ambrapuita, sumakkipuita, tulppaanipuita ja kultasadepuita.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eoseeni#Kasvillisuus

Vedonlyöjä

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 88
  • Liked: 363
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10169 : 27.06.2021, 09:57:19 »
Lainaus
X

Eoseenilla metsä peitti suuren osan maapallosta navoilta navoille, ilmasto oli laajalti kostea ja lämmin lukuun ottamatta muutamia aavikkoalueita.

Suosypressejä ja kiinanpunapuita kasvoi Kanadan pohjoisosien Arktisilla saarilla Ellesmerensaarella. Arktiset saaret olivat tuolloin mannerliikuntojen takia vain muutaman leveysasteen nykyistä etelämpänä. Trooppisia sademetsiä kasvoi Euroopassa ja Yhdysvaltain luoteisrannikolla. Subtrooppisia ja jopa trooppisia puita kasvoi Grönlannissa ja Alaskassa. Eoseenin alussa palmuja kasvoi Pohjois-Euroopassa ja Alaskassa, mutta kauden edetessä palmut harvenivat näillä alueilla.

Eoseenin keskivaiheilla mannerten sisäosat alkoivat kuivua, metsät harvenivat monilla alueilla mutta vastakehittyneet ruohot eivät olleet vielä levittäytymässä jokiseuduilta aroiksi ja savanneiksi. Lämpötilojen pudotessa lehtensä pudottavat puut yleistyivät ja valtasivat alaa ikivihreiltä trooppisilta alueilta. Kauden lopussa sademetsät olivat vetäytyneet päiväntasaajan lähelle Intiaan, Australiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.

Etelämanner oli eoseenin alussa lämpimänlauhkeitten-subtrooppisten metsien peitossa, mutta oligoseenin alussa lehtimetsien ja tundran valtaama asteittaisen viilenemisen tuloksena.

Keski-Euroopan ruskohiilimetsät olivat trooppisen ja subtrooppisen vyöhykkeen rajalla. Ne olivat suometsiä, joissa kasvoi palmuja, palmettopalmuja, viikunoita, magnolioita, punapuita, mäntyjä, tammia, kastanjoita, jalopähkinöitä ja kosteimmilla paikoilla suosypressejä. Coloradossa kasvoi vaahterapuita, palmuja, käpypalmuja, saniaisia, pajuja, jalopähkinäpuita, hikkoreita, valkopyökkejä, lehmuksia, tammia, ambrapuita, sumakkipuita, tulppaanipuita ja kultasadepuita.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eoseeni#Kasvillisuus

Ja eoseenistä muutenkin voisi ottaa jotain referenssiä siitä mitä voisi pallollamme tapahtua, mikäli CO2 -pitoisuus on 2000ppm (noin viisi kertaa enemmän kuin nyt) ja keskilämpötila reilusti korkeampi kuin nykyään.

Päiväntasaajalla ei kaikki kiehu ja kuivu apokalyptisesti. Ei tule hirmukuumaa ja kuivaa. Tulee lämmintä ja märkää. Lämpötilan tasausmekanismit maapallolla toimivat hienosti ainakin silloin ja päiväntasaajan keskilämpötila on hyvin lähellä nykyistä. Noin 30 astetta. Pohjoisessa ja etelässä oli selkeästi lämpimämpää ja elämälle mukavampaa. Maapallo rehevöityy ja vihertää kaikkialla. Luonto ja maatalous kiittää.

Toki ihan ”hirveät katastrofit” seuraavat, kun vedenpinta merissä vähitellen nousee. Ne jotka pelkäävät oikeasti äkillisiä katastrofitulvia, voisivat laskea paljonko lämpenergiaa tarvittaisiin Grönlannin ja Etelämantereen jäiden nopeaan muutamissa vuosissa tapahtuvaan sulamiseen. Vaatisi massiivisia meteoriosumia tai tulivuorenpurkauksia tms. Ei sula muutamissa vuosissa ilmakehän lämpenemisen lämpöenergialla ei...

Eniten minua häiritsee ilmastohysteriassa ns. kädettömyyden oletus. No, isot kaupungit joutuvat vuosisatojen aikana veden alle, jos seisotaan tumput suorassa rannalla tuijottaen. Meillä on osaaminen ja tekniikka varautua muutokseen. Hullun hommaa on uskotella, että oikea lähestymistapa on estää maapallon ilmastosyklit.

Oli sitten tällä kertaa osatekijänä tässä muuten luonnollisessa muutoksessa ihminen tai ei. SILLÄ EI ole merkitystä. Ilmasto muuttuu joka tapauksessa ja on muuttunut täällä aina. Hitaasti ja varmasti. Joskus nopeammin. Ja meillä on kaikki keinot ottaa siirä ilo irti ja VARAUTUA muutokseen.

Tagit: