Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 1508721 kertaa)

JoKaGO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 443
  • Liked: 6569
  • Huumoria(?) Lappeenrannan metsistä
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10320 : 21.07.2021, 18:13:59 »

Lainaus
X

Tuoreen tutkimuksen mukaan ilmakehän hiilidioksipitoisuus oli tuolloin liitukauden keskivaiheilla – 80–115 miljoonaa vuotta sitten – selvästi luultua korkeampi. Oletetun 1 000 ppm:n sijasta Antarktiksen luvun täytyikin olla ainakin 1 120 tai jopa 1 680 ppm, tutkijat päättelevät.

Ppm-luku kertoo, kuinka monta miljoonasosaa ilmakehästä on hiilidioksidia. Ppm on prosentin kymmenestuhannesosa. Tällä hetkellä maailman keskiarvo on runsaat 414 ppm.


X

https://yle.fi/uutiset/3-11288937

Oli jätkillä melekoset V8-moottorit liitukaudella  ;)

Vai mikä muu tuollaiset hiilidioksidi-pitoisuudet selittäisi. Alhaiset autoverotko?
Auringonvalo tappoi virukset? Ainakin virus riehaantui, kun valon määrä väheni... <- Hellekesä 2021 näköjään kumosi tuonkin. Virus on taas laukalla ja vieläpä keskellä kesää!

Pöhisijä

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 108
  • Liked: 505
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10321 : 21.07.2021, 18:26:12 »
loogisilla kuperkeikoilla pyritään siirtämään "vastuu" ilmastomuutoksesta (sikäli kun uskoo CO2:n olevan ongelma) Kiinalta suurena saastuttajana Suomen kaltaisille pienille saastuttajille.
.... samalla kun vaiennetaan Kiinan ja Intian päästöistä
Kysynkin siis. Kuinka paljon vertailussa hiilijalanjälkien vaaka keikahtaisi, tai siis tässä tapauksessa Kiinan valtion hiilijalanjälki kevenisi vaa'alla, kun palautettaisiin toiseen koko muun maailman kuppiin Kiinassa muita varten teetätettyjen hyödykkeiden päästöt, minne ne oikeasti kuuluisivat?
Minulla häiritsee melkoisesti kun Kiinalle annetaan tällä verukkeella aina täysi synninpäästö. Tuotetaan länsimaissakin asioita jotka kuskataan rajojen yli, silti en ole vielä kertaakaan nähnyt näihin käytettävän samaa argumenttia.

Tilanne olisi sama jos haalisimme tänne tehtaita ja kymmenkertaistaisimme päästömme ja sanoisimme vain "ei ole meidän ongelma, ne päästöt ovat oikeasti näiden maiden johon romut kuskataan, vähentäkööt omia päästöjään.". Tähän Elokapinalliset ja muut nyökyttelisivät päätään tyytyväisenä ja siirtyisivät ahdistelemaan muita maita.

JoKaGO

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 14 443
  • Liked: 6569
  • Huumoria(?) Lappeenrannan metsistä
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10322 : 21.07.2021, 18:31:50 »
Ihmettelen tässä keskenäni, että miksi vesihöyryn määrän valtava kasvu viimeisen sadan vuoden aikana ei muka vaikuttaisi ilmaston lämpenemiseen jopa enemmän kuin CO2:n määrän kasvu.

Olen tässä tänä kesänä lennellyt Euroopan ruoka-aittojen (Puola, Saksa, Ranska) yllä matkustajakoneilla ja ihmetellyt kastelulaitteistojen määrää. Alkuun katselin, että ufojen mielikuvitus on kutistunut kamalasti, kun 10km:n korkeudesta näkyi vain ympyröitä pelloissa. Laskukiidossa tajusin, että nehän on kastelulaitteistoja, jotka kiertävät pelloilla ympyrän muotoista rataa päivästä toiseen.

Ajatelkaapa, kuinka paljon vettä ruiskitaan, siis ruiskitaan niin, että suuri(n?) osa siitä haihtuu suoraan ilmaan. Ja että Euroopassa, jossa ilmaston pitäisi olla parasta A-ryhmää maataloustuotteiden kasvattamiseen.

Kuinka paljon enemmän kastellaan USA:ssa, Kanadassa, Ukrainassa, Kiinassa, Venäjällä, Etelä-Amerikassa, Australiassa, Afrikassa... Pakkohan tämän vesihöyrymäärän lisääntymisen on näkyä jotenkin ilmakehän höyrymäärän nousuna sadan vuoden aikana ja vesihöyryhän on paaaljon tehokkaampi "kasvihuonekaasu" kuin CO2.
Tähän lisätään vielä, että kasvithan haihduttavat juurien imemän veden vesihöyryksi ilmaan, eli koko kasteluvesiannos päätyy lopulta vesihöyryksi ilmakehään. Ja vielä, kuinka paljon ruokakasvien viljely on lisääntynyt viimeisen sadan vuoden aikana ...
Unohdettaisiin vaan se elämälle tärkeä hiilidioksidi, koska sehän meille mahdollistaa maa- ja metsätalouden. Pidettäisiin huolta kasveista niin maalla kuin merissä, niin homma säätyy ihan itse, siis happi-CO2-tasapaino ilmakehässä.
Auringonvalo tappoi virukset? Ainakin virus riehaantui, kun valon määrä väheni... <- Hellekesä 2021 näköjään kumosi tuonkin. Virus on taas laukalla ja vieläpä keskellä kesää!

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 87
  • Liked: 13
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10323 : 21.07.2021, 19:03:40 »
Tuota, olisikohan se sittenkin niin ettei maapallon pintalämpötilaan vaikuta mikään muu kuin aurinko ?

Haihattelut siitä, että ilmakehän lämpötila voisi nousta peräti 4,5 astetta kariutuu siihen, että maapallon pinnasta n.72% on vettä jonka pitäisi lämmetä ensin.

Auringon ollessa kaikkien väittämien mukaan varsin stabiili niin sellaista energiaa ei mistään tule, että merien lämpötila lähtisi merkittävästi nousemaan.
Jos maapallon pintalämpötilaan ei vaikuttaisi mikään muu kuin Aurinko, elämän syntyteorian arvioimilla hetkillä valtameret olisivat olleet jäässä, ja elämää ei olisi voinut syntyä silloin, kun sen nykykäsityksen mukaan olisi pitänyt syntyä.
 
Nykykäsityksen mukaan maapallon ilmaston keskilämpötilaan vaikuttavat pidemmällä kuin muutaman vuosikymmenen aikavälillä
-Auringon säteilyteho ja auringonvalon jakautuminen maapallolle
-Maan albedo
-mannerten sijainti (ehkä kaikkein vahvin tekijä)
-poimuttuminen
-merivirrat (jotka määräytyvät suurelta osin mannerten sijainnin perusteella)
-kasvihuoneilmiö (jota ilman maapallon pintalämpötila olisi yli 30 K alhaisempi kuin nyt)

Siinä olet oikeassa, että Aurinko on nykyisen lämpenemisen aikana ollut varsin stabiili, ja itse asiassa sen säteilyteho on viimeisen +60 vuoden ajan hieman nettolaskenut, tosin hyvin vähän. 

Käytännössä kaikki se energia, joka lämmittää maapallon ilmastoa, on kyllä peräisin Auringosta. Maapallon sisältä tulee pieni lämpövuo pinnalle asti, mutta koska kiinteä kivi on erinomainen lämmöneriste, se vuo on niin vähäinen, että se ei juuri lämmitä ilmastoa (ja lisäksi tuon vuon olisi tietysti jostain syystä pitänyt kasvaa, jos se olisi nykyisen lämpenemisen takana).

Jos olet siinä käsityksessä, että ensin meren(pinnan) on lämmittävä, ja vasta sitten maanpäällinen pintalämpötila voi nousta, olet väärässä. Tällä vuosisadalla nimenomaan maalämpötilat ovat johtaneet nousua.

Ilmakehän kanssa jatkuvasti vuorovaikuttavien pintavesienkin lämpeneminen kestää tietysti pitkään. Noin 1920-luvulta nykyhetkeen merenpinta on lämmennyt n. yhden asteen (eri lämpötilatuotteissa tämä estimaatti on vähän erilainen). RCP8.5-skenaarion mukaan noin nykyhetkestä vuoteen 2100 merenpinnan lämpötila nousisi n. 3 astetta. RCP8.5 on toki epärealistinen siinä suhteessa, että sen edellyttämää määrä fossiilisia tuskin poltetaan, mutta ei sen ennustama lämpeneminen mikään mahdottomuus ole, jos ilmastoherkkyys olisikin nykyisen arvion yläpäässä, ja palautemekanismit luultua voimakkaampia.     

Hiilidioksidi ei siis lämmitä yhtään mitään, mutta teorian mukaan jarruttaa lämmön siirtymistä avaruuteen.
Tosin jääkaudet ovat kovasti tätä teoriaa vastaan.

Hiilidioksidi tosiaan pelkistetysti jarruttaa lämmön karkaamista avaruuteen, eikä tietenkään itse tuota energiaa, mutta tosiassa hiilidioksidin efekti lämpenemisessä on huomattavasti monimutkaisempi kuin useimmat hahmottavat. Sen takia tässäkin ketjussa näkee niin paljon huonosti perusteltuja (tai täysin perustelemattomia) väitteitä siitä, että hiilidioksidia on niin vähän, että se ei voi lämmittää tai että hiilidioksidin kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus on jo pitkän aikaa sitten käytännössä täysin saturoitunut. Kunpa ihmiset jaksaisivat lukea edes tämän

https://geosci.uchicago.edu/~rtp1/papers/PhysTodayRT2011.pdf

ja osoittaa sen argumentit virheellisiksi, ennen kuin alkaisivat postailla noita väitteitään siitä, että hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen nyt ei kerta kaikkiaan voi lämmittää ilmastoa. 

Mitä oikein tarkoitit tuolla "jääkaudet ovat kovasti tätä teoriaa vastaan"? Jos tarkoitit vain toistaa sen skeptiokoiden yleisten zombieargumentin, että viimeisten n. 3 miljoonan vuoden aikana ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvu on tullut selvästi jäljessä lämpenemistä (ja väheneminen selvästi jäljessä kylmenemistä), se ei ole minkäänlainen todiste sen puolesta, että hiilidioksidipitoisuuden kasvu ei voisi nyt ja tulevaisuudessa vaikuttaa lämpenemiseen (ja etteikö se olisi kaukana menneisyydessäkin vaikuttanut keskilämpötilaan; tässä ketjussa on minulta tuota menneisyyttä koskeva postaus).

Nykyinen valtavirtakäsitys em. aikavälin jäätiköitymisistä ja interglasiaaleista on se, että niiden alkusyynä ovat kiertorata- ja akselikulmamuutokset, jotka vaikuttavat auringonvalon jakautumiseen maapallolla. Kun pohjoinen pallonpuolisko alkaa kesällä saada vähemmän säteilyä, merijää ja jäätiköt laajenevat. Tämä puolestaan laukaisee palauteilmiöitä: merivesi kylmenee, ja sitoo ilmakehästä enemmän hiilidioksidia, mikä heikentää kasvihuoneilmiötä. Jäätiköiden alle jääneiden maa-alueiden kasvillisuus ja maaperä ei enää päästä ilmakehään hiilidioksidia, ja lisäksi Maan albedo merijään alan kasvaessa ja mannerten jäätiköityessä parantuu, mikä edelleen heikentää kasvihuoneilmiötä jne. jne.

Kun rataparametrit alkavat muuttua niin, että kesäisin pohjoinen pallonpuolisko saa yhä enemmän auringonvaloa, nuo ilmakehän hiilidioksidipitoisuuteen vaikuttavat palauteilmiöt vaikuttavat toisin päin. Tämän takia viimeisen 3 miljoonan vuoden ajan hiilidioksidipitoisuus on seurannut lämpötilaa. Tämä fakta ei kuitenkaan mitenkään sulje pois sitä, että nyt kasvihuoneilmiö olisi voimistunut, ja lämpötila seuraa sitä. Jo n. 6000 vuotta sitten kiertoratapakote kääntyi viilentyväksi, ja se ilmastomme keskilämpötilan kehitys olisi siitä kiinne, ilmaston pitäisi viilentyä tasaisesti kohti seuraavaa laajaa jäätiköitymistä, joka olisi näkynyt selvästi jo n. 50 000 vuoden kuluttua. Kasvihuoneilmiön nykyinen voimistuminen kuitenkin kumoaa kiertorapakotteen vaikutuksen, ja on useiden tutkimusten mukaan siirtänyt seuraavan laajan jäätiköitymisen pitkälle tulevaisuuteen.

Edit: lisäsin ilmaston keskilämpötilaan vaikuttavien tekijöiden listaan kiertoratapakotteen muutokset, jotka unohdin listasta. Viestistä ne toki käyvät ilmi.       
« Viimeksi muokattu: 21.07.2021, 19:25:46 kirjoittanut Isagoge »

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 87
  • Liked: 13
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10324 : 21.07.2021, 20:02:14 »
Ihmettelen tässä keskenäni, että miksi vesihöyryn määrän valtava kasvu viimeisen sadan vuoden aikana ei muka vaikuttaisi ilmaston lämpenemiseen jopa enemmän kuin CO2:n määrän kasvu.
Vesihöyry on voimakas kasvihuonekaasu, mutta sen pitoisuus ilmakehässä ei lisäänny itsestään. Vain jokin ilmastojärjestelmän ulkoinen pakote saa sen pitoisuuden kasvamaan.

Kun Suomeen iskee heinäkuussa helleaalto, vesihöyryn pitoisuus paikallisilmastossa nousee hetkellisesti. Kun öiden lämpötilat elokuussa tai jo heinäkuun aikana putoavat, tuo vesihöyry sataa alas. Ilmakehään päätyneen vesihöyrymolekyylin keskimääräinen elinikä ilmakehässä on runsaan viikon pitoinen, ja sen ajankohdan tienoilla se tyypillisesti sataa takaisin maanpinnalle.

Ilmakehän vesihöyrypitoisuus ei siis lisäänny ilman jonkin ilmaston ulkoisen pakotteen lämmittävää vaikutusta. Ihmiskunnan harjoittama viljelysmaiden kastelu ei vaikuta ilmastoon millään mitattavissa olevalla tarkkuudella. Hieman yli 70 % maapallon pinta-alasta on vettä, joten ilmakehän vesihöyrypitoisuus riippuu käytännössä täysin siitä, miten säteilypakote merien yllä muuttuu. Ja jos maapallon vesi- ja maamassat olisivat jakautuneet niin, että suurin osa pinta-alasta olisi maata, jota viljeltäisiin, ilmakehän vesihöyrystä miltei kaikki silti sataisi alas parin viikon kuluessa, jos mikään ilmaston ulkopuolinen tekijä ei aiheuttaisi lämpenemistä.

Ilmakehässä pitkään säilyvien, kondensoitumattomien kasvihuonekaasujen pitoisuus säätelee lyhyellä aikaskaalalla maapallon ilmaston lämpimyytta. Jos ilmastossamme ei olisi lainkaan pitkäikäisiä kasvihuonekaasuja (ennen kaikkea CO2 ja CH4), pintalämpötila olisi pakkasen puolella, ja ilmassa olisi vain n. 10 % siitä vesihöyrystä, jota siellä nyt on:

https://science.sciencemag.org/content/330/6002/356.

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 503
  • Liked: 21483
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10325 : 21.07.2021, 20:28:21 »
Kysynkin siis. Kuinka paljon vertailussa hiilijalanjälkien vaaka keikahtaisi, tai siis tässä tapauksessa Kiinan valtion hiilijalanjälki kevenisi vaa'alla, kun palautettaisiin toiseen koko muun maailman kuppiin Kiinassa muita varten teetätettyjen hyödykkeiden päästöt, minne ne oikeasti kuuluisivat?

Jos minä siis tilaisin pahvilaatikollisen ledilamppuja ja valaisisin niillä omaa puhdasta metsikköäni, niin enkö olisi kohtalaisen naurettava alkaessani syytellä lampun valmistajaa ympäristön(sä) pilaamisesta?

Riippuu tilanteesta. Ledilamppuja voi valmistaa moneen energialähteeseen tukeutuen. Kiinassa käytetään paljon hiiltä sähkön tuottamiseen, Suomessa ydinvoimaa. Jos lappu tehtäisiin Suomessa se olisi siis "puhtaampi".

Paljon tuotantoa on kuitenkin ulkoistettu Kiinaan koska se on edullisempaa. Kiina on dumpannut hinnat niin alas, että sieltä on lähes pakko ostaa ja osasyy dumppiin on edullinen hiilivoima (sekä huonot työolot ja jopa orjatyö). Kiina on siis haalinut tuotantoa itselleen.

Kenen syy sitten on on näkökanta-asia: asiakkaan (Suomen), joka ostaa edullisen tuotteen vai tuottajan (Kiina), joka valmistaa sen saastuttavasti?

Molempia kaiketi voi syyttää joiltain osin, mutta jos tarkoitus on tehdä CO2 päästöille jotain, katse suuntautuu väkisinkin kohti Kiinaa koska siellä on helpointa leikata päästöjä merkityksellisesti.
KAIKKI mihin vasemmisto koskee muuttuu paskaksi!

Hae-won

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 162
  • Liked: 193
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10326 : 21.07.2021, 20:31:53 »
Kiinan hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat alhaisempia kuin Suomen.
Ateisti. Feministi. Markkinatalouden kannattaja. Seksuaalivähemmistöjen oikeuksien puolella. Humaanin päihdepolitiikan kannattaja. Ilmastonmuutoksen torjumisen puolella. Kannatan työ- ja opiskeluperäistä maahanmuuttoa. Kansainvälisyyden ystävä. Etnonationalismia vastaan. Humanitaarisen maahanmuuton kriitikko.


mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 417
  • Liked: 17023
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10328 : 21.07.2021, 20:40:38 »
Kiinan hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat alhaisempia kuin Suomen.

On toki, Kiinassa on 1 398 miljoonaa asukasta, Suomessa 5,518 miljoonaa asukasta.

Suomen 10,2 tonnia (2011) per asukas tarkoittaa 56,28 Megatonnin päästöjä vuodessa.
Kiinan 3,2 tonnia (2011) per asukas tarkoittaa 4 473,6 Megatonnin päästöjä vuodessa.

Verrokkina Siten Kiinalaiset päästävät kansakuntana kokonaisuutena saman verran vuodessa kuin Suomi ja suomalaiset kansakuntana 79,48 vuodessa.

“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

insinörtti

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 463
  • Liked: 2499
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10329 : 21.07.2021, 20:55:45 »
Ilmakehän kannalta ainoa kiinnostava asia on päästöjen määrä. Ei esimerkiksi se, montako ihmistä päästöjen tuottamiseen osallistuu.
Sama koskaa muutakin luontoa. Jos esimerkiksi Päijänteeseen tekee tarpeensa miljardi ihmistä, se rehevöityy. Jos sinne tekee tarpeensa yksi ihminen, se ei rehevöidy. Vaikka vääntäisi ison p:n.
Asia tuntuu olevan harvinaisen hankala ymmärtää.

Pöhisijä

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 108
  • Liked: 505
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10330 : 21.07.2021, 21:10:21 »
Kiinan hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat alhaisempia kuin Suomen.

On toki, Kiinassa on 1 398 miljoonaa asukasta, Suomessa 5,518 miljoonaa asukasta.

Suomen 10,2 tonnia (2011) per asukas tarkoittaa 56,28 Megatonnin päästöjä vuodessa.
Kiinan 3,2 tonnia (2011) per asukas tarkoittaa 4 473,6 Megatonnin päästöjä vuodessa.

Verrokkina Siten Kiinalaiset päästävät kansakuntana kokonaisuutena saman verran vuodessa kuin Suomi ja suomalaiset kansakuntana 79,48 vuodessa.
Ei ole muuten noin ruusuiset numerot Kiinalla enää, 2019 numerot näytti jo tältä:
Suomi 7,53
Kiina 7,1
Lähde: Our World in Data

Nykyään Kiinan päästöt per asukas taitaa mennä jo reippaasti yli.


mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 417
  • Liked: 17023
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10331 : 21.07.2021, 21:16:33 »
Kiinan hiilidioksidipäästöt asukasta kohden ovat alhaisempia kuin Suomen.

On toki, Kiinassa on 1 398 miljoonaa asukasta, Suomessa 5,518 miljoonaa asukasta.

Suomen 10,2 tonnia (2011) per asukas tarkoittaa 56,28 Megatonnin päästöjä vuodessa.
Kiinan 3,2 tonnia (2011) per asukas tarkoittaa 4 473,6 Megatonnin päästöjä vuodessa.

Verrokkina Siten Kiinalaiset päästävät kansakuntana kokonaisuutena saman verran vuodessa kuin Suomi ja suomalaiset kansakuntana 79,48 vuodessa.
Ei ole muuten noin ruusuiset numerot Kiinalla enää, 2019 numerot näytti jo tältä:
Suomi 7,53
Kiina 7,1
Lähde: Our World in Data

Nykyään Kiinan päästöt per asukas taitaa mennä jo reippaasti yli.

Hyi sinua, kuinka sinä kehtaat tulla ajanmukaisten lukujen kanssa! Hyi hyi hyi!. Mutta tosiaan, Kävin katselemassa niin Suomen luvut näyttäisivät olevan 7,54 ja Kiinan 7,51, 2020 alustavien lukujen mukaan. Eipä tuossa tosiaan ole kovasti eroa per nuppi. Mutta kamala ero siitä tulee kun lasketaan kokonaisuus.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Uuno Nuivanen

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 23 148
  • Liked: 41556
  • Kuninkaallinen jylhyys vaaravyöhykkeessä
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10332 : 21.07.2021, 21:23:04 »
Siis kinkki päästelee saman verran per capita kuin suomalainen. Silti vain suomalaisen on luovuttava kaikesta ja kurjistuttava nauriskuoppaan, kiinalaisen ei tarvitse tehdä mitään. Vaikka heita on 255 kertaa enemmän.

Tässä on varmaan joku logiikka, olen vain liian tyhmä ymmärtämään sitä.
"Suomesta on tullut jappastelun ja vatuloinnin suurvalta."

 - Perttu Kauppinen, IL

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 503
  • Liked: 21483
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10333 : 21.07.2021, 22:49:25 »
Ilmakehän kannalta ainoa kiinnostava asia on päästöjen määrä. Ei esimerkiksi se, montako ihmistä päästöjen tuottamiseen osallistuu.
Sama koskaa muutakin luontoa. Jos esimerkiksi Päijänteeseen tekee tarpeensa miljardi ihmistä, se rehevöityy. Jos sinne tekee tarpeensa yksi ihminen, se ei rehevöidy. Vaikka vääntäisi ison p:n.
Asia tuntuu olevan harvinaisen hankala ymmärtää.

Kannattaa selittää kuten lapsille niin juttu menee perille: 100 kikkaretta on enemmän kun yksi pökäle.
KAIKKI mihin vasemmisto koskee muuttuu paskaksi!

artti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 573
  • Liked: 939
  • Ajattele isommin Ajattele kaukonäköisemmin
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10334 : 22.07.2021, 01:53:40 »
Aiemmin, kun maaöljy ja maakaasu muodostuivat niin ne kertyivät siksi, että eloperäinen aines ei ehtinyt hajota vaan se eloperäinen aines kerrostui maaperään paksuiksi kivettyneiksi kerrostumiksi. Kerrostumien päälle muodostui tiiviistä kiviaineksesta koostuva kansi, joka pidätti öljyn ja kaasun kannen alle. Tiivis kivikansi säilöi maaöljyn ja maakaasun kannen alle kymmeniksi miljooniksi vuosiksi, kunnes ihminen keksi, että maaöljystä ja maakaasusta saa energiaa polttomoottoreihin ja siksi ihminen porasi reikiä maaöljyä ja maakaasua pidättävästä kiviaineksesta koostuvaan kanteen. Sitä maaöljyä ja maakaasua muodostui kuitenkin rajallinen määrä, ja siksi resurssi kuluu, kun sitä kuluttaa. Kivihiili muodostui soistuneilla alueilla, joissa eloperäinen aines jäi kerrrostumien alle ja kivettyi kerrostumien painosta. Kun puhutaan maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen polttamisesta tulevasta hiilidioksidista ja hiilidioksidin kasvihuonekaasuominaisuudesta niin keskeinen seikka on kuinka paljon maaöljyä, maakaasua ja kivihiiltä on jäljellä. Milloin maaöljy, maakaasu ja kivihiili loppuvat, joka leikkaa päästöt.

Se on kummallista, että fossiilisten polttoaineiden hiilidioksidipäästöistä johtuvasta ilmaston lämpenemisestä ylläpidetään hirveää hysterian lietsomista samalla, kun hysteria sivuuttaa täysin sen, että fossiiliset polttoaineet ovat rajallinen luonnonvara, joka loppuu enemmin kuin myöhemmin.

Käytännössä se on niin, että fossiilisten polttoaineiden loppuminen on isompi haaste kuin ilmaston lämpeneminen. Maaöljyn vientitulot ovat monille valtioille niiden ainoa ja tärkein vientitulo. Persianlahden aavikkovaltiot ovat täysin riippuvaisia öljynvientituloista. Persianlahden aavikkovaltioiden talous romahtaa, kun öljykentät ovat tyhjiä siksi, että niillä ei ole mitään muuta tulonlähdettä.

Se on naurettavaa, että politiikka vaatii päästörajoituksia maailmassa, josta loppuu maaöljy, maakaasu ja kivihiili. Se on jo 2030-luvulla, kun fossiilisten polttoaineiden saannon pienentyminen alkaa konkretisoitua. Maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen saatavuus pienenee, joka vaikuttaa päästöjen määrään. Fossiilisten polttoaineiden saatavuuden pienentyminen leikkaa päästöt tarvitsematta edes tehdä mitään erityisiä päästörajoituksia.

Se realiteetti on maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen loppuminen, joka romauttaa maailman bruttokansantuotteen, kun merkittävät fossiilisten polttoaineiden tuottajavaltiot putoavat pelistä. Maailman valtioiden listaus bruttokansantuotteen mukaan saa uuden järjestyksen, kun fossiilisten polttoaineiden tuottajavaltioiden bruttokansantuote kutistuu. Se, että politiikka vaatii päästörajoituksia on valehtelua ja harhaanjohtamista tilanteessa, että se todellinen haaste on maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen loppuminen.

Se kiireellinen pulma mikä pitää ratkaista on miten maailman logistiikka ylläpidetään, kun maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen saatavuus pienenee. Että se, että maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen loppumisen edellä politiikka vaatii päästörajoituksia niin se on vääristynyttä huomionkääntämistä pois merkittävien pulmien ratkaisemisesta. Pulma, joka pitää ratkaista on mistä öljyntuottajavaltiot hankkivat tulonsa sen jälkeen, kun öljy loppui. Tilanteen tekee vaikeaksi useimpien öljyntuottajavaltioiden hallinto, joka on autoritaarinen kleptokratia.

Se mikä poliitikkoja motivoi kääntämään politiikan ja tiedotusvälineiden ja suuren yleisön huomio, maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen loppumisesta, päästörajoituksiin niin sitä voi miettiä. Se, että politiikka ilmiselvästi harhauttaa suurta yleisöä niin se pitää lopettaa naulaamalla valehtelevat poliitikot seinään, tarkoitan verbaalisella tasolla vertauskuvallisesti. Kun politiikkaa katsoo realiteettien kautta niin havaitsee miten politiikka väistelee realiteetteja.

Se on ymmärrettävää, että kansainvälisen yhteisön on vaikea käsitellä maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen loppumista julkisesti siksi, että kansainvälisten järjestöjen johtajien uudelleenvalinta vaatii, että johtajat pitävät kielen keskellä suuta, ja siksi johtajat joutuvat käsittelemään maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen loppumisen kaltaisia haasteita varovaisesti, jopa niin varovaisesti, että maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen ehtymiseen valmistautumista sanotaan päästöjen rajoittamiseksi.

Esimerkiksi Yhdistyneiden Kansakuntien kyvyttömyys käsitellä maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen loppumista loistaa kuin majakan valokeila pimeällä merellä. Yhdistyneet Kansakunnat ei pysty edes puhumaan julkisesti maaöljyn, maakaasun ja kivihiilen loppumisesta siksi, että ne johtajat siellä pelkäävät jäävänsä valitsematta.
« Viimeksi muokattu: 24.07.2021, 02:19:27 kirjoittanut artti »
Jäljentävä paperi äänestyslapun alla on äänestäjän kuitti

Alabama

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 662
  • Liked: 8205
  • Hygieniadiktatuurista ilmastodiktatuuriin
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10335 : 22.07.2021, 08:46:24 »
Lainaus
Germany knew the floods were coming, but the warnings didn’t work

Weather scientists say a ‘monumental failure of the system’ is directly to blame for the death and devastation triggered by a month’s worth of rain that fell in two days this week

https://www.thetimes.co.uk/article/germany-knew-the-floods-were-coming-but-the-warnings-didnt-work-cn99wjxzs

Lainaus
Die Übermorgenretter sind Heuteschläfer

Ein Land, dessen Regierung zwei Grad Erderwärmung in hundert Jahren verhindern will und dabei die Warnung vor 200 Liter pro Quadratmeter für den nächsten Tag ignoriert, hat vor allem eines: ein ernstes Problem mit der Realität.

https://www.achgut.com/artikel/die_uebermorgenretter_sind_heuteschlaefer


Lainaus
Ylihuomisen pelastajat ovat tämän päivän nukkujia

Maalla, jonka hallitus haluaa estää maapallon ilmaston kahden asteen lämpenemisen sadassa vuodessa ja samalla jättää varoituksen 200 l/m² seuraavan päivän sademäärästä huomioimatta, on vakava ongelma todellisuuden kanssa.

Merkel ja muut poliitikot ovat jo käyneet tulvapaikoilla otatuttamassa valokuvan kumisaapaissa vaalikamppailua varten. Syynä ihmisten kuolemille ja valtaville vahigoille näiden mielestä ainoastaan – no niinpä tietysti - ihmisten aiheuttama ilmastonmuutos.
^ johtuu ilmastonmuutoksesta.

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 503
  • Liked: 21483
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10336 : 22.07.2021, 09:41:45 »
Liittyen Saksan tulviin niin ohessa on esimerkkikuva Tonavasta (Itävalta, Machland), joka kuvastaa miksi tuhot ovat niin suuret nykyisissä tulvissa. Esimerkkikuvassa näkee, että 1715 joki oli varsin leveä, kiemurteleva ja hiekkasärkkiä on paljon. 1812 aluetta on muokattu ja joki on kaventunut kunnes 2006 se on lähes suora kanava.

Tällaisia muokkauksia ollaan tehty pitkin kaikkia suuria jokia Euroopassa sen mukaan kun väestö on kasvanut. Varsinainen ongelma on rakentaminen jokien vanhoihin uomiin, jotka siis ovat matalalla ja löysän maan päällä. Kun rankkasade iskee, paikat vettyvät nopeasti ja talot vajoavat paisuneeseen jokeen. Kun joki kavennetaan tällä tavoin, myös vesimassoilla on ahtaampaa edetä ja virtaukset kasvavat lisäten veden aiheuttamaa eroosiota voimakkaasti.

Tässä twitterketjussa on lisää juttua tähän liittyen: https://twitter.com/yeomaine/status/1416049075817009154

Se, ovatko rankkasateet ilmastomuutoksen syytä vai ei voi aina spekuloida, mutta itse tulvatuhojen laajuus pohjautuu siihen, että kasvava väestö on siirtynyt yhä lähemmäksi muokattujen jokien pääuomaa, jolloin tuhot tulvien aikana kasvavat. Dramaattiset tulvakuvat tietenkin sopivat hyvin ilmastomuutostarinan puffaamiseksi vaikkei tuhot varsinaisesti johdu siitä.

Tuhotilanne on siis samankaltainen kun Californian maastopaloissa, jossa rakennuskanta on siirtynyt yhä kauemmaksi metsien reunoille ja sisään. Tämä osaltaan lisää paloriskiä kun ihmiset käyttävät tulta ja sähkölinjojen muuntajat posahtavat (Californian sähköverkko on tunnetusti erittäin huonolaatuinen).
KAIKKI mihin vasemmisto koskee muuttuu paskaksi!

Mäyräkoira

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 940
  • Liked: 2465
  • Musta punaisin merkein
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10337 : 22.07.2021, 10:10:34 »
@Totti ainakin Suomessa on puhuttu, kun soita on kuivattu, se lisää tulvariskiä. Eli suot ovat jonkinlainen vettä varastoiva  puskuri. Noh todellisuudessa Suomessa on kuitenkin suojeltukin soita aivan riittävästi. Saksassa ne on kuivattu jo aikaa sitten.

@artti yk on läpeensä mätä, ja korruptoitunut hillotolppakerho. Teuvo Hakkarainen on myös puhunut siitä, kun öljy loppuu, on lähi-idässä paluu takaisin kamelikauteen. Mutta eikös tota maakaasua nyt riitä vielä pidemmäksi aikaa? Olennaista kai tässä keskustelussa (ilmastosta) on se, että niitä fossiileja jää sinne maankuoreen ikuisiksi ajoiksi, joita ei koskaan millään muotoa hyödynnetä. aika näyttää, käykö noin.

Tästä dieselöljystä vähäsen, se on aikas sanoisaa ainetta, jota on hankala korvata esim jollakin biokaasulla. Kaasu dieselmoottorissa aiheuttaa tehon alenemaa. Ja puhun nyt tosi isoista dieselvoiman tarpeesta. Esim kun meillä käy myllyauto jauhamassa siinä on myllylle oma 500 hv moottori. Ja kun oli hakettaja tekemässä mulle haketta oli hakemyllyllekin oma 400 hv moottori. Olisi hauska tietää, paljonko noista moottoreista lähtee oikein vääntöä.  :P
« Viimeksi muokattu: 22.07.2021, 10:14:45 kirjoittanut Mäyräkoira »
Etelä-pohjanmaan lakeuksilla asusteleva dieselsetä.

Lapinlahden linnut. Rauhanadressi.
https://youtu.be/Pbb2bQ56sAo

jmk

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 874
  • Liked: 5756
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10338 : 22.07.2021, 10:43:17 »
Pulma, joka pitää ratkaista on mistä öljyntuottajavaltiot hankkivat tulonsa sen jälkeen, kun öljy loppui.

Ei se ole "pulma joka pitää ratkaista". Aavikon kamelipaimenet voivat palata tekemään sitä mitä osaavat: paimentamaan kameleita aavikolla.

Mihin ne mitään öljyrahoja tarvitsevat, paitsi ördäilyyn ja islamistisen terrorismin tukemiseen ympäri maailmaa? Jos tältä rahoitus loppuu, niin mikä olikaan ongelma?


Alabama

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 662
  • Liked: 8205
  • Hygieniadiktatuurista ilmastodiktatuuriin
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10339 : 22.07.2021, 10:53:40 »
Tällaisia muokkauksia ollaan tehty pitkin kaikkia suuria jokia Euroopassa sen mukaan kun väestö on kasvanut. Varsinainen ongelma on rakentaminen jokien vanhoihin uomiin, jotka siis ovat matalalla ja löysän maan päällä. Kun rankkasade iskee, paikat vettyvät nopeasti ja talot vajoavat paisuneeseen jokeen. Kun joki kavennetaan tällä tavoin, myös vesimassoilla on ahtaampaa edetä ja virtaukset kasvavat lisäten veden aiheuttamaa eroosiota voimakkaasti.

Munkit aikoinaan tiesivät tulvavaarasta ja rakensivat kappelinsa vähän korkeammalle (keltainen rinkula). Tässä näyttää siltä, että ikivanhaa tulva-aluetta on sen jälkeen käytetty rakentamiseen.

https://twitter.com/argonerd/status/1415932601647435776


Tulvat eivät ole mikään uusi ilmiö. Listaus Ahr-joen (historiallisista) tulvista:

https://www.kreis-ahrweiler.de/kvar/VT/hjb1983/hjb1983.25.htm
^ johtuu ilmastonmuutoksesta.

insinörtti

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 463
  • Liked: 2499
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10340 : 22.07.2021, 10:57:52 »
Tästä dieselöljystä vähäsen, se on aikas sanoisaa ainetta, jota on hankala korvata esim jollakin biokaasulla. Kaasu dieselmoottorissa aiheuttaa tehon alenemaa. Ja puhun nyt tosi isoista dieselvoiman tarpeesta. Esim kun meillä käy myllyauto jauhamassa siinä on myllylle oma 500 hv moottori. Ja kun oli hakettaja tekemässä mulle haketta oli hakemyllyllekin oma 400 hv moottori. Olisi hauska tietää, paljonko noista moottoreista lähtee oikein vääntöä.  :P

Aika hyvin ne jauhaa kaasullakin; ei tule alenemaa tehoihin kun vaihdellaan vauhdissa, paikallisten määräysten mukaisesti, polttoainetta diesel/raskas polttoöljy/kaasu:

https://www.wartsila.com/marine/build/engines-and-generating-sets/dual-fuel-engines

Luonnollisesti samoja koneita saa myös pelkästään kaasulla käyvinä, mikäli joku haluaisi tehdä ympäristötyötä myös siellä missä lait eivät sitä vaadi.

Lyyti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 946
  • Liked: 3606
  • 🇫🇮
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10341 : 22.07.2021, 11:12:37 »
Pulma, joka pitää ratkaista on mistä öljyntuottajavaltiot hankkivat tulonsa sen jälkeen, kun öljy loppui.

Ei se ole "pulma joka pitää ratkaista". Aavikon kamelipaimenet voivat palata tekemään sitä mitä osaavat: paimentamaan kameleita aavikolla.

Mihin ne mitään öljyrahoja tarvitsevat, paitsi ördäilyyn ja islamistisen terrorismin tukemiseen ympäri maailmaa? Jos tältä rahoitus loppuu, niin mikä olikaan ongelma?

Kun sivistyskansaa potkaisee onni ja arvokkaita luonnonvaroja paljastuu sen maaperästä, käytetään tuotto nousuun teknologian yms maailman kärkeen. Kun sivistykselle vihamielinen kansa kohtaa saman onnen, syödään tuotto ja perseillään kuten ei kertaakaan aiemmin.

Ennen öljyä jihadia käytiin kamelein ja minulle sopii sama meno öljyn jälkeen. Öljynkorvaavat teknologiat olkoot sivistysmaiden juttuja.
Vastuullista öyhötystä vuodesta 2017.

Fiftari

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 8 479
  • Liked: 8255
  • "Hallitus koostuu ihmisistä joita ei hallita"
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10342 : 22.07.2021, 11:18:51 »
^Katsotaan vain kun noista maista öljy loppuu niin sinne kehitetään jokin kriisi joka myydään länkkäreille miljardien pumppaamista sheikeille perustellaan sillä että ihmisyys velvoittaa.

Jokaiseen maahan jolla ei ole halua kehittää itseään vaan taipuvat pelkkään perseilyyn vaikka sinne kuinka lyötäisiin materiaalia ja rahaa, tulisi lyödä yksinkertaisesti muuri ympärille ja todeta että katsellaan sitten sadan vuoden päästä jos löytyisi halua käyttäytyä.
Kapteeni NN " Kenestäkään ei tule rasistia, mutta jokaisesta tulee realisti kun ollaan tekemisissä kähtävien kanssa"

Utopi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 86
  • Liked: 58
  • narsististen rattaiden hiekottaja
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10343 : 22.07.2021, 14:21:21 »
Tämä asia jäi nyt kalvamaan mieltä. Älkääkä luulko että olisin joku tsainaloveri vaan haluaisin vaan selvyyden tähän asiaan jotta voisin muodostaa oman puolueettoman käsitykseni asiasta.

Kuinka suuret siis sen tavaran valmistamisesta aiheutuneet ympäristövaikutukset ovat, jotka maailmalta tuodaan EU:hun? Jos tavara valmistettaisiin EU:ssa, pois jäisi ainakin rahtipäästöt ja EU voisi itse kantaa oman vastuunsa omista päästöistään omilla menetelmillään. Mutta kuinka isosta tavaramäärästä oikein on kyse?

"Kiinan ulkomaankaupan arvo nousi vuonna 2013 yli 3 000 miljardiin euroon ohittaen Yhdysvaltain ja nousten maailman suurimmaksi kauppamahdiksi. Maan ulkomaan vienti oli arvoltaan 1 630 miljardia euroa ja tuonti 1 400 miljardia ja tärkeimmät kauppakumppanit Euroopan Unioni sekä Yhdysvallat" https://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_talous
 
USAan viedään tavaraa EU:sta 6,9% isommalla arvolla kuin sieltä tuodaan: 20%-13,1%
Kiinasta tuodaan tavaraa EU:n alueelle 12% isommalla arvolla kuin mitä sinne viedään: 24%-12%
https://trendeconomy.com/data/h2/EuropeanUnion/TOTAL

Kaikki tieto löytyy vain dollareina. Haluaisin nähdä saman tiedon jonkin materiaalimittarin kautta, esim. painona tai tilavuutena.

Nämä valuuttapinot ei ole mitenkään vertailukelpoisia, koska tavaran arvo EU:ssa on yhtä markkinatalouden aikaansaamaa virtuaalikuplaa.

Esimerkki: Ostan komponentteja Kiinasta marginaalisella hinnalla esim. 1,2€*100kpl=120€, kasaan niistä jonkun viritelmän ja myyn sen takaisin Kiinaan satakertaisella hinnalla 12000€, koska teen sen täällä puhtaasti korkean elintason hyvovaltiossa, jossa palkat ja henkilötyön arvo on tähtitieteellisellä tasolla.

Kiinan export ja minun import on tällöin 120€, ja minun export ja Kiinan import 12000€.

Eli se, mitä rahallisesti laskettuna Kiinasta tuodaan, ei todellakaan ole oikea mittari valtioiden välisten hiilijalanjälkien tarkastelussa, eikä nämä hiilidioksidipäästöarviot/per nuppi myöskään mitenkään huomioi tavaran vaihtuvuutta. Miten tätä voisi siis selvittää?


En pidä puhaltelusta, sillä minulla on talikko ja kasa tuhkaa, mikä minun pitäisi siirtää.
Jos löydän lapion, oletan, että minulla on oikeus käyttää sitä edellämainitun tehtävän suorittamiseen.

ämpee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 15 823
  • Liked: 21440
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10344 : 22.07.2021, 15:30:14 »
Tuota, olisikohan se sittenkin niin ettei maapallon pintalämpötilaan vaikuta mikään muu kuin aurinko ?

Haihattelut siitä, että ilmakehän lämpötila voisi nousta peräti 4,5 astetta kariutuu siihen, että maapallon pinnasta n.72% on vettä jonka pitäisi lämmetä ensin.

Auringon ollessa kaikkien väittämien mukaan varsin stabiili niin sellaista energiaa ei mistään tule, että merien lämpötila lähtisi merkittävästi nousemaan.
Jos maapallon pintalämpötilaan ei vaikuttaisi mikään muu kuin Aurinko, elämän syntyteorian arvioimilla hetkillä valtameret olisivat olleet jäässä, ja elämää ei olisi voinut syntyä silloin, kun sen nykykäsityksen mukaan olisi pitänyt syntyä.
 
Nykykäsityksen mukaan maapallon ilmaston keskilämpötilaan vaikuttavat pidemmällä kuin muutaman vuosikymmenen aikavälillä
-jne...

Koittaisit päättää mistä asiasta puhutaan, se helpottaisi keskustelua.

Lainaus käyttäjältä: Isagoge
Jos olet siinä käsityksessä, että ensin meren(pinnan) on lämmittävä, ja vasta sitten maanpäällinen pintalämpötila voi nousta, olet väärässä. Tällä vuosisadalla nimenomaan maalämpötilat ovat johtaneet nousua.

Et arvannut oikein, en ole tuollaisessa keksimässäsi käsityksessä.

Lainaus käyttäjältä: Isagoge
Ilmakehän kanssa jatkuvasti vuorovaikuttavien pintavesienkin lämpeneminen kestää tietysti pitkään. Noin 1920-luvulta nykyhetkeen merenpinta on lämmennyt n. yhden asteen (eri lämpötilatuotteissa tämä estimaatti on vähän erilainen).

Mistä tuollainen väittämä on kotoisin ?
Tietääksen Argo-poijut aloittivat toimintansa 2005 ja sitä edeltäviä laivamittauksia ei pidetä kovinkaan luotettavina.

Hiilidioksidi ei siis lämmitä yhtään mitään, mutta teorian mukaan jarruttaa lämmön siirtymistä avaruuteen.
Tosin jääkaudet ovat kovasti tätä teoriaa vastaan.

Lainaus käyttäjältä: Isagoge
Hiilidioksidi tosiaan pelkistetysti jarruttaa lämmön karkaamista avaruuteen, eikä tietenkään itse tuota energiaa, mutta tosiassa hiilidioksidin efekti lämpenemisessä on huomattavasti monimutkaisempi kuin useimmat hahmottavat. Sen takia tässäkin ketjussa näkee niin paljon huonosti perusteltuja (tai täysin perustelemattomia) väitteitä siitä, että hiilidioksidia on niin vähän, että se ei voi lämmittää tai että hiilidioksidin kasvihuoneilmiötä voimistava vaikutus on jo pitkän aikaa sitten käytännössä täysin saturoitunut. Kunpa ihmiset jaksaisivat lukea edes tämän

https://geosci.uchicago.edu/~rtp1/papers/PhysTodayRT2011.pdf

ja osoittaa sen argumentit virheellisiksi, ennen kuin alkaisivat postailla noita väitteitään siitä, että hiilidioksidipitoisuuden lisääntyminen nyt ei kerta kaikkiaan voi lämmittää ilmastoa.

Mitäpä jos kävisit ensin itse linkkisi läpi ja sitten laitat niiden sisällöstä joko lainaukset tai kuvauksen ?
Minulla ei ole aikomuksiakaan ryhtyä tekemään sinulle kuuluvaa puuhaa.

Jääkausi-esimerkin otin jälleen esille sen takia, että tunnetusti, perustuen jääkairauksiin, hiilidioksidin määrä ilmakehässä vähenee jääkauden aikana ja on vähimmillään jääkauden loppuessa kun alkaa lämpenemään.
Vastaavasti jääkausien välillä olevan lämpökauden aikana hiilidioksidin määrä kasvaa ollen korkeimmillaan lämpökauden lopussa jolloin alkaa jäähtymään ja jäätymään uudestaan.
Mikäli tuota edellistä esimerkkiä käyttää päättelyyn, niin
-Hiilidioksidi näyttäisi jäähdyttävän
-Hiilidioksidilla ei juurikaan ole vaikutusta ilmastoon

Kallistuisin tuon jälkimmäisen näkemyksen kannalle, jota mielestäni vuorokautisten lämpötilojen käyttäytyminen kuivassa autiomaa ilmastossa tukee.

Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Utopi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 86
  • Liked: 58
  • narsististen rattaiden hiekottaja
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10345 : 22.07.2021, 15:40:41 »

Oli jätkillä melekoset V8-moottorit liitukaudella  ;)

Vai mikä muu tuollaiset hiilidioksidi-pitoisuudet selittäisi. Alhaiset autoverotko?

Lainaus
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1464342

Metsäpalot aiheuttavat savukaasujen ja aineellisten vahinkojen lisäksi valtavan määrän ilmakehään vapautuvaa hiilidioksidia. Luonnontilassa olevan metsän paloista syntyviä päästöjä ei kuitenkaan ole kovin mielekästä verrata ihmisen aiheuttamiin päästöihin.

"Metsäpalo on osalle metsätyypeistä luonnollinen osa kiertoa, ja tärkeää luonnon monimuotoisuudelle. Esimerkiksi Suomessa tällä hetkellä metsää palaa vähemmän, kuin monimuotoisuuden kannalta olisi optimaalista."


« Viimeksi muokattu: 22.07.2021, 15:44:26 kirjoittanut Utopi »
En pidä puhaltelusta, sillä minulla on talikko ja kasa tuhkaa, mikä minun pitäisi siirtää.
Jos löydän lapion, oletan, että minulla on oikeus käyttää sitä edellämainitun tehtävän suorittamiseen.

insinörtti

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 463
  • Liked: 2499
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10346 : 22.07.2021, 17:15:36 »

Oli jätkillä melekoset V8-moottorit liitukaudella  ;)

Vai mikä muu tuollaiset hiilidioksidi-pitoisuudet selittäisi. Alhaiset autoverotko?

Lainaus
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/artikkeli-1.1464342

Metsäpalot aiheuttavat savukaasujen ja aineellisten vahinkojen lisäksi valtavan määrän ilmakehään vapautuvaa hiilidioksidia. Luonnontilassa olevan metsän paloista syntyviä päästöjä ei kuitenkaan ole kovin mielekästä verrata ihmisen aiheuttamiin päästöihin.

"Metsäpalo on osalle metsätyypeistä luonnollinen osa kiertoa, ja tärkeää luonnon monimuotoisuudelle. Esimerkiksi Suomessa tällä hetkellä metsää palaa vähemmän, kuin monimuotoisuuden kannalta olisi optimaalista."


Aivan sama onko se mielekästä vai ei: ilmakehä ei kuitenkaan asettele hiilidioksidimolekyylejä eriarvoiseen asemaan niiden syntyperän mukaan. Eikä siihen edes mitään helppoa keinoa olisikaan.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 369
  • Liked: 91753
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10347 : 22.07.2021, 23:26:55 »
Helsingin Sanomat, pääkirjoitus: Helteessä on hyvä tähdätä ilmastojohtajuuteen 3.7.2021

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
HELLE paahtaa Suomea. Kesäkuu oli mittaus­historian lämpimin, ja sama meno jatkuu edelleen.
...
Vanhuksille ja sairaille se on kuitenkin liikaa. Kaupungin ahtaissa, kuumissa asunnoissa pitkittyvä helle kuormittaa ketä tahansa. Lisäksi lämpö tuo uusia tuholaisia metsiin, ja kuivuus voi ruveta haittaamaan myös Suomen maataloutta. Lossi-tutkimuksessa saatiin viime vuonna tulokseksi, että peltojen keino­kastelu olisi pian kannattava investointi Varsinais-Suomessa. Perjantaina Metsähallitus keskeytti ensimmäistä kertaa koskaan kalastus­lupien myynnin neljään kohteeseen, joissa veden lämpötila oli noussut lohikaloille kriittiseksi.

Kokonaiskuva on tosin jotain ihan muuta.

Suomen vanhuksille ja sairaille ilmastonmuutos on aivan erityisesti hyödyksi, sillä kylmyyteen liittyvät kuolemat vähenevät enemmän kuin kuumuuteen liittyvät lisääntyvät. Lisäksi kuumuuteen liittyviä kuolemia voidaan vähentää teknisin ratkaisuin.

Kaikkien todennäköisimpien skenaarioiden mukaan ilmastonmuutos hyödyttää nettovaikutuksiltaan myös Suomen maa- ja metsätaloutta.

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
MAINITUT haitat ovat pieniä verrattuna siihen, että kuumeneminen uhkaa muuttaa monia seutuja maailmassa elinkelvottomiksi. Jos ekosysteemit mullistuvat ja elintarvike­tuotanto kriisiytyy, vaarantuu myös tulevien suomalaispolvien tulevaisuus.

Mihin tällainen maailmanlopun skenaario tulevien suomalaispolvien tulevaisuuden vaarantumisesta perustuu ja kuinka todennäköinen se on? Käsittääkseni tuskin mihinkään ja aika lähellä nollaa.

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
Vaikka suomalaisia on maailmassa vähän, olemme osaltamme vastuussa ongelman ratkaisemisesta. Suomalaisten henkilö­kohtainen hiilijalanjälki on maailman­laajuisessa vertailussa iso. Hyvinvoivien länsimaiden kuluttajat ovat epäsuorasti vastuussa myös niistä päästöistä, jotka syntyvät halpamaista tuotavista tuotteista.

Leikitään, että olen samaa mieltä vastuusta. Siitä seuraa mitä? Suomalaiset eivät voi omilla ilmastopolitiikan valinnoillaan sen enempää ratkaista ilmastonmuutosta kuin pahentaakaan sitä sen vertaa, että ketään kiinnostaisi.

Kiina, EU ja Yhdysvallat eivät ole piitanneet Suomen esikuvallisesta hiilineutraalisuusaikataulusta, eikä toisaalta esimerkiksi Kiinan päästöjen kasvattamista paheksuta vaan maata päinvastoin ylistetään maailman uudeksi ilmastojohtajaksi sen vuoden 2060 (vrt. Suomen 2035) hiilineutraalisuustavoitteen vuoksi.

Ja miksi minä olisin leikistikään vastuussa vaikkapa Ville Niinistön kymmenen tai sata kertaa itseäni suuremmasta hiilijalanjäljestä?

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
Sitra kehottaa tuoreessa raportissaan Suomea pyrkimään kaikilla rintamilla etujoukkoihin ilmastokriisin hoitamisessa. Niin kannattaa tehdä monestakin hyvästä syystä. Edellä­kävijyys kansainvälisessä ilmasto­politiikassa ja teknologian kehittämisessä tukisi niin Suomen taloutta kuin asemaa ja vaikutus­mahdollisuuksia maailmassa.

Suomella on ilmastojohtajuuteen hyvät edellytykset, sillä täältä löytyy teknologista osaamista, tehokkuutta ja yhteistyökykyä silloin kun sitä halutaan löytää. Omat päästö­vähennystavoitteet on jo asetettu, ja yrityksetkin yleisesti oivaltaneet, että etukeno ilmastoratkaisuissa ei ole ensisijaisesti uhka vaan mahdollisuus.

Sitra muistuttaa, että edelläkävijöinä suomalaiset yritykset voivat vallata isomman osan ilmastoratkaisujen nopeasti kasvavista maailman­markkinoista. Rahoitustakin on nyt tarjolla. Riskisijoitukset ilmasto­teknologiaan ovat kasvaneet viisinkertaisella tahdilla yleiseen tasoon verrattuna. Kilpailu kiristyy kuitenkin luultavasti nopeasti.

Ajatus Suomen ilmastojohtajuudesta on taas kerran unelmahöttöä, joka ei perustu mihinkään eikä sitä paitsi tarkoitakaan mitään.

"Edelläkävijyys ilmastopolitiikassa" ei rikastuta Suomea, vaikka se rikastuttaa joitakin yrityksiä ja toimijoita veronmaksajien kustannuksella. Nettovaikutus on joka tapauksessa negatiivinen, sillä suuri osa veronmaksajien rahoista kulkeutuu pois Suomesta.

Taloudelliseksi voittajaksi osoittautuukin Kiina, joka taas on hiilivoimaloiden rakentamisineen kaikkea muuta kuin ilmastopolitiikan edelläkävijä. Kun rahat ovat Kiinassa, kiinalaiset voivat ostaa edelläkävijämaista yritykset ja keksinnöt ja rahastaa itsensä päättömiin vähennystavoitteisiin hirttäneitä läntisiä edelläkävijämaita vieläkin raskaammin.

Yritykset on ostettu radikaalin ilmastopolitiikan kannattajiksi yksinkertaisesti rahalla. Niiden ei tarvitsekaan muuttua omalla kustannuksellaan, vaan ne päinvastoin pääsevät rikastumaan puolivalmiilla teknologiaratkaisuillaan ennennäkemättömässä tuhansien miljardien eurojen omaisuuden uusjaossa, johon veronmaksajat pakotetaan.

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
Aivan erityistä osaamista Suomessa voisi kehittyä vaikkapa päästöttömissä lämmitys­järjestelmissä, joille olisi talvisin tarvetta maailman kaikissa kylmissä kolkissa. Niitäkin onneksi vielä on.

Oletetaan, että Suomessa tosiaan kehittyy erityistä osaamista vaikkapa päästöttömissä lämmitys­järjestelmissä. Mitä kautta suomalaiset veronmaksajat saavat silloin takaisin ne miljardit eurot, jotka on käytetty Suomen edelläkävijyyteen (vuoden 2035 hiilineutraalisuus) ilmastopolitiikassa?
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Utopi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 86
  • Liked: 58
  • narsististen rattaiden hiekottaja
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10348 : 23.07.2021, 11:38:31 »
Milloin tähän järjettömään ahneuteen ja loputtomaan kunnianhimoon tulee loppu? Ilmastokysymyksissä ei olla etsimässä mitään johtajaa. Maailmanlaajuisessa ilmastodiktatuurissa johtaja on itsevaltias. Kansainvälisessä ilmastodemokratiassa johtaja on kansan valitsema. Kumpaa kohti tässä oikein halutaan pyrkiä? Yhteisien tavoitteiden ja konsensuksen löytäminen vaatii ryhmätyötä eikä johtajuutta.

Toisekseen, niin kauan, kun Suomeen tuodaan valtaosa ruuasta ulkomailta, on myös ulkomaisen ruuan tuotannon ongelmat Suomen ongelmia. Mitä suomi syö?

Lainaus
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/ruoka/artikkeli-1.411223
Tullin tilastointien avulla on mahdollista selvittää tarkasti kaikki, mitä Suomeen tuodaan ja mitä meiltä viedään maailmalle. Öljytonnien lisäksi Uljas-tietokanta paljastaa muun muassa sen, että Suomeen tuodaan nyt enemmän ulkomaista ruokaa kuin koskaan aiemmin. Niin on tehty lähestulkoon koko 2000-luvun ajan.
...
Elintarviketuonnin arvon kasvu on pysynyt viennin arvon kasvua suurempana kohta 30 vuotta.

Suunnitelman perusteella johtajaksi tituleeraaminen osoittaa älynvähyyttä. Teot ratkaisevat, ei se, mitä sanoo tekevänsä. Hanki monopoli, nosta hinnat, kehitä infraasi muiden kustannuksella, eikö tämä ole täysin normaali ilmiö.

Ja kyllä tässä asiassa olisi ihan oikein mennä yksilötasolle, jos vaikkapa Utopin henkilökohtainen hiilijalanjälki olisi esim. satakertainen kansalliseen keskiarvoon verrattuna.

- Mitä eroa on teknologiavaltiolla ja tuotantovaltiolla?

- Kaksi nollaa ja savupilvi.
En pidä puhaltelusta, sillä minulla on talikko ja kasa tuhkaa, mikä minun pitäisi siirtää.
Jos löydän lapion, oletan, että minulla on oikeus käyttää sitä edellämainitun tehtävän suorittamiseen.

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 4 503
  • Liked: 21483
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10349 : 23.07.2021, 18:35:39 »

Lainaus käyttäjältä: HS, pääkirjoitus
Sitra kehottaa tuoreessa raportissaan Suomea pyrkimään kaikilla rintamilla etujoukkoihin ilmastokriisin hoitamisessa. ...

Suomella on ilmastojohtajuuteen hyvät edellytykset, sillä täältä löytyy teknologista osaamista, tehokkuutta ja yhteistyökykyä silloin kun sitä halutaan löytää. ...

Sitra muistuttaa, että edelläkävijöinä suomalaiset yritykset voivat vallata isomman osan ilmastoratkaisujen nopeasti kasvavista maailman­markkinoista. Rahoitustakin on nyt tarjolla. Riskisijoitukset ilmasto­teknologiaan ovat kasvaneet viisinkertaisella tahdilla yleiseen tasoon verrattuna. Kilpailu kiristyy kuitenkin luultavasti nopeasti.

Ajatus Suomen ilmastojohtajuudesta on taas kerran unelmahöttöä, joka ei perustu mihinkään eikä sitä paitsi tarkoitakaan mitään.

Sen lisäksi, että se on unelmahöttä, nämä johtajuuspuheet ovat vain halpa yritys luoda jonkinlaista tribalistista ylpeyttä ilmastoretoriikan ympärille. Naiiveille kansalaisille puheet johtajuudesta kuulostaa aina upealta, jolloin ihmisiä saadaan helpommin omaksumaan ilmastoagenda jos siihen liitetään näitä johtajuuspalkintoja.

Käytännöllisesti katseltuna ilmastojohtajuus on mahdoton tavoite. Moni muukin maa haluaa olla "johtaja" tässä asiassa, joten kilpailua riittää myös paljon varakkaimmista maista. Jos Suomi haluaa oikeasti olla johtaja, hintalapusta tulee massiivinen ja miljardit palaa kun kisaillaan siitä miten nopeasti voidaan ajaa teollisuus alas. Vetoaminen tekniseen osaamiseen jne. ovat onttoja argumentteja koska osaamista on yhtä paljon muissakin maissa.

Tämän myötä Sitran kannanotto on yhtä uskottava kun hevoskauppiaan puheet.
KAIKKI mihin vasemmisto koskee muuttuu paskaksi!

Tagit: