Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 1567753 kertaa)

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 146
  • Liked: 31
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10680 : 11.09.2021, 18:57:06 »
Mikä on oikea määrä hiilidioksidia ilmassa?

Toisin kuin ilmastoskeptikot ja -denialistit mielellään esittävät, vastaus tähän kysymykseen ei löydy pelkästään kasvifysiologiasta. Jokainen pätevä ilmastotutkija tietysti tietää sen, että esimerkiksi lisäämällä hiilidioksidia kasvihuoneen ilmaan kasvit kasvavat paremmin. Ja he tietävät myös sen, että ilmakehän lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus on toistaiseksi jonkin verran vehreyttänyt biosfääriä. Silti valtaosa ilmastotutkijoista varoittaa meitä ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvun ikävistä seurauksista.

Hiilidioksidin lisääminen ilmakehään tuottaa nykytiedon perusteella nimittäin myös negatiivisia seurauksia ihmiskunnalle. Jos ilmastomallien avulla tehdyt ennusteet osuvat edes suhteellisen oikeaan, lämpenemisen jatkuessa nykyisellä vauhdilla huomattava osa maapallon nyt tiheästi asutuista alueista on käymässä nopeasti viljelyn ja ihmisasutuksen kannalta kelvottomiksi, ja biosfääriä uhkaavat sukupuuttoaallot. Jopa em. vehreytyminen saattaa katketa siihen, että nyt runsaasti biomassaa sisältävät alueet muuttuvat yhä kuivemmiksi ja kuivemmiksi. Pelkkä hiilidioksidi kun ei riitä kasvien kasvamiseen.

Mikä sitten olisi sopiva taso ilmakehän hiilidioksidipitoisuudelle ihmiskunnan kokonaishyödyn kannalta? Jos nykyisen ihmissivilisaation olennaiset asiat on rakennettu ilmakehässä, jonka pitoisuus oli n. 100 ppm pienempi kuin nyt ja ilmastossa, jonka keskilämpötila oli hieman yli asteen alempana kuin nyt, turvallisinta olisi varmasti yrittää pysytellä mahdollisimman lähellä noita olosuhteita. Eli n. 300 ppm tai vain vähän sen päälle olisi varmaan tavoiteltava pitoisuus.   

Golimar

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 20 286
  • Liked: 32801
  • Ego sum Spartacus
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10681 : 11.09.2021, 19:17:49 »
Lainaus
X

diverse geochemical and paleontological proxies indicate that at the maximum of global warmth the atmospheric carbon dioxide values were at 700–900 ppm[38] while other proxies such as pedogenic (soil building) carbonate and marine boron isotopes indicate large changes of carbon dioxide of over 2,000 ppm over periods of time of less than 1 million years.

X

https://en.wikipedia.org/wiki/Eocene#Atmospheric_greenhouse_gas_evolution

Lainaus
X

Eoseeni oli geologinen ajanjakso 56–33,9 miljoonaa vuotta sitten. Ajanjakso on kenotsooisen maailmankauden aloittaneen paleogeenikauden toinen ja keskimmäinen epookki.[2] Sitä edelsi paleoseeni ja seurasi oligoseeni. Tänä aikana ilmestyivät ensimmäiset nykyaikaiset nisäkkäät. Ajalle oli ominaista lämmin ja kostea ilmasto sekä nisäkkäiden huima lajiutuminen.

X

Eoseenin alussa oli hyvin lämmintä. Se alkoi noin 100 000 vuoden lämpöhuipulla (Eocene Thermal Maximum PETM, LPTM, IETM), joka on ollut nopeimpia maailmanlaajuisia ilmaston lämpenemisiä. Se saattoi johtua merenpohjaan kerrostuneista klatraattikivistä vapautuneesta metaanista. Metaani on itsessään kasvihuonekaasu ja se hapettuu ajan mukana hiilidioksidiksi, joka on tunnetusti maapalloa lämmittävä kasvihuonekaasu. Huippulämmin PETM kesti noin 150 000 vuotta.

Lämpöhuippu nosti lämpötiloja korkeilla leveysasteilla jopa 7 °C. Lämpöhuippu palautui pian aikaisemmalle nykyistä lämpimämmälle tasolleen. Lämpötila alkoi nousta uudelleen ja saavutti huippunsa 50 miljoonaa vuotta sitten Ypres-kaudella, jolloin keskilämpötila oli päiväntasaajalla noin 30 °C. Varhaisimmalla eoseenilla saattoi meren pintalämpötila olla 10–15 °C nykyistä korkeampi.

Ilmasto oli lämpöhuippua lukuun ottamatta tasaisen lämmin, siinä esiintyi vain pienehköjä vaihteluja. Kosteus kasvoi huomattavasti kauden alussa. Lämpötila aleni suhteellisen loivasti navoille mentäessä, lämpötilojen ero päiväntasaajan ja napojen välillä oli vain noin puolet nykyisestä. Ilmasto kuivui ja viileni hitaasti kauden loppua kohti.

Varhaisella eoseenilla 55–50 miljoonaa vuotta sitten tropiikki ulottui 10–15 leveysastetta nykyistä pohjoisemmaksi Keski-Ranskaan, joka tosin saattoi olla nykyistä etelämpänä ja meridionaalinen vyöhyke (subtropiikki) Skandinavian eteläosiin ja luultavasti silloin lähempänä päiväntasaajaa olleen Grönlannin eteläosiin. Alligaattoreja ja kaguaaneja eli Ellesmerensaarella Grönlannista länteen. Pintaveden 25 °C:n lämpötilavyöhyke ulottui leveysasteelle 45. Etelä-Englannin alueella vuoden keskilämpötila oli 21 °C , niin kuin Malakan niemimaalla nykyään, ja kasvillisuus sen mukaista. Lämpötila Coloradossa Pohjois-Amerikassa ja Keski-Euroopassa oli 10–11 astetta korkeampi kuin nyt.

Noin 45–34 miljoonaa vuotta sitten Etelämantereella saattoi olla pieniä jäätiköitä, ja ilmakehässä saattoi olla hiilidioksidia suunnilleen kuusi kertaa nykyistä enemmän.[3]

Kanadan arktisilla saarilla Ellesmerensaarelle oli varaaneja ja subtropiikkia, joka vastaa nykyistä Etelä-Eurooppaa, oli 77. leveysasteella.[4] Keski- ja myöhäiseoseenilla ilmasto jäähtyi, ja kauden lopussa 36–35 miljoonaa vuotta sitten valtamerien syvävedet jäähtyivät nopeasti 3–5 astetta.[4]

Erääseen aikaan eoseenilla subtrooppinen vyöhyke ulottui jopa Pohjois-Ranskaan ja Yhdysvaltain ja Kanadan rajalle. Vielä sen pohjoispuolella oli siirtymävyöhyke, joka ulottui Keski-Kanadaan ja eteläisimpään Ruotsiin ja Oslon seuduille. Täällä kasvoi joitain subtrooppisia lajeja. Lämpimän vyöhyke ulottui Huippuvuorten pohjoispuolelle, Siperiassa 60. leveysasteelle , Alaskan pohjoisosiin ja Baffininsaarten pohjoisosiin sekä pohjoiseen Keski-Grönlantiin.

X

Eoseenilla metsä peitti suuren osan maapallosta navoilta navoille, ilmasto oli laajalti kostea ja lämmin lukuun ottamatta muutamia aavikkoalueita.

Suosypressejä ja kiinanpunapuita kasvoi Kanadan pohjoisosien Arktisilla saarilla Ellesmerensaarella. Arktiset saaret olivat tuolloin mannerliikuntojen takia vain muutaman leveysasteen nykyistä etelämpänä. Trooppisia sademetsiä kasvoi Euroopassa ja Yhdysvaltain luoteisrannikolla. Subtrooppisia ja jopa trooppisia puita kasvoi Grönlannissa ja Alaskassa. Eoseenin alussa palmuja kasvoi Pohjois-Euroopassa ja Alaskassa, mutta kauden edetessä palmut harvenivat näillä alueilla.

Eoseenin keskivaiheilla mannerten sisäosat alkoivat kuivua, metsät harvenivat monilla alueilla mutta vastakehittyneet ruohot eivät olleet vielä levittäytymässä jokiseuduilta aroiksi ja savanneiksi. Lämpötilojen pudotessa lehtensä pudottavat puut yleistyivät ja valtasivat alaa ikivihreiltä trooppisilta alueilta. Kauden lopussa sademetsät olivat vetäytyneet päiväntasaajan lähelle Intiaan, Australiaan, Afrikkaan ja Etelä-Amerikkaan.

Etelämanner oli eoseenin alussa lämpimänlauhkeitten-subtrooppisten metsien peitossa, mutta oligoseenin alussa lehtimetsien ja tundran valtaama asteittaisen viilenemisen tuloksena.

X

https://fi.wikipedia.org/wiki/Eoseeni

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 146
  • Liked: 31
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10682 : 11.09.2021, 19:38:01 »
Se on katsos ilmastointitieteessä tällainen juttu että globaali ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voidaan mitata vuoren laelta, ja muilla mittauksilla ei ole sitten mitään merkitystä.
NOAA:n sivuilla voi jokainen käydä katsomassa, miten NOAA:n verkoston globaalien mittausten keskiarvo ja Mauna Loan mittaukset eroavat toisistaan. Viestini kuva liittyy asiaan: ero on aivan mitätön.

Jokainen ilmastotutkija tietää, että varsinkin alailmakehässä ilmakehän CO2-pitoisuus vaihtelee alueellisesti (esim. teollisuuden, liikenteen, tuuliolosuhteiden, vesistöpinta-alan, soiden ja metsien pinta-alan jne. vaihtelun mukaan), vuodenaikojen ja jopa vuorokaudenaikojen mukaan. Kun keskustellaan maapallon ilmastojärjestelmän energiataseesta ja sen kehityksestä, nuo alueelliset erot ovat vähämerkityksellisiä, koska ilmastonmuutosta joka tapauksessa tarkastellaan vuosikymmenien aikaskaalalla ja keskiarvoistamalla. Em. taseen saldon määrää edelleenkin ilmakehän ylärajalla oleva säteilyepätasapaino, ja nyt tänne tulee kasvihuoneilmiön jatkuvan voimistumisen takia enemmän säteilyä kuin täältä lähtee.
Hiilidioksidin mittaus ja siitä ilmoittaminen ilmanlaatua seuratessa, ei ole kovin oleellista. Kun silloinhan ihmisille kerrottaisiin että he ovat suuremmassa hiilidioksidipitoisuudessa päivittäin kuin mitä on "globaali ilmakehän" taso, ja sitten pelottelu ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden nousulla ei enää toimisi.
Paikallisesti korkeammat kasvihuonekaasupitoisuudet itse asiassa tuottavat paikallisesti korkeampia lämpötiloja. Näinhän täytyisi olla myös niiden fysiikan lakien mukaan, jotka käsittelevät kasvihuoneilmiön perusteita.
Kamalia nuo merijäät kun eivät tottele the ilmastonmuutosta...
Merijään laajuus on ilmastoskeptikon paras ystävä, koska se on muuttuja, jonka vuosittaiseen arvoon vaikuttavat ilmaston lämpenemisen lisäksi myös tuuliolosuhteet ja merivirtaukset. Niinpä on helppo löytää tilanteita, joissa laajuus on äskettäin tai juuri nyt kasvanut. Merijään tilavuus ja massa onkin sitten ihan toinen juttu. Nekin ovat kasvaneet etelänavan tienoilla, mutta kasvu on kertalukua pienempi kuin pohjoisen pallonpuoliskon vastaava sulaminen.

Etelämanner on nykyisen sijaintinsa takia valtava maapallon ilmaston lämpenemistä hidastava vastavoima. Elämme pidämmällä aikajaksolla tarkasteltuna kylmää vaihetta maapallon ilmastossa juuri sen takia, että etelänavan tienoilla on nyt manneraluetta, jonne on muodostunut paksuja jäätiköitä. Etelämantereen olosuhteiden kehityksestä ei tästä syystä voi suoraan päätellä sitä, että ilmasto ei olisi lämpenemässä.   

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 146
  • Liked: 31
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10683 : 11.09.2021, 20:04:50 »
Eoseenin alussa oli hyvin lämmintä....
Lainaus on valitettavasti vähän pielessä, mutta minusta tässä ei ole järkeä laittaa koko pyramidia tähän viestiin. Moderaattorit korjatkoon, jos tarpeen. Ko. lainaus on siis Wikipediasta, ei jäsen Golimarin omaa tekstiä.

Lainattu wikipediateksti on varmaan nykytutkimuksen valossa ihan kohdallaan. Silti Eoseenin nostalgisia lämpötiloja haikalevien käsitys siitä, että nykyinen lämpeneminen olisi ongelmatonta ihmiskunnalle, on yhtä virheellinen kuin Karjalan evokkojen ja heidän lastensa unelmat siitä, että olisi hienoa saada Karjala takaisin.

Maapallon ilmaston historiasta tosiaan löytyy kausia, jolloin keskilämpötila on ollut huomattavasti korkeampi kuin nyt. Nykytutkimuksen perusteella suurimpaan osaan niistä on johtanut kehityskulku, jossa lämpötila on noussut hitaasti, mutta on mahdollista, että nousu on ollut esimerkiksi suurten tulivuorenpurkausten tuottaman hiilidioksidin takia yhtä nopeaa kuin nyt.

Yhtä kaikki: näistä keskilämpötilan muutoksista on seurannut maapallon ilmaston historiassa merien happamoitumista, valtavia lajien migraatioita ja sukupuuttoaaltoja. Eoseenikauteen siirryttäessä ei vain ollut kehittynyttä, rannoille rakentanutta ja pieneen määrään biosfäärin lajeja ruokahuoltonsa rakentanutta ihmiskuntaa kärsimässä muutoksesta. Siksi tuo muutos tietysti saattaa näyttää ongelmattomalta

Nyt kuitenkin on olemassa kehittynyt, rannoille rakentanut, jo nyt kuumilla alueilla asuva ja muutaman kasvin ja eläinlajin varaan ruokahuoltonsa rakentanut ihmiskunta. Ja muutos on kaiken paleoklimatologisen tutkimuksen perusteella valtavasti nopeampaa kuin Eoseenikauden alussa.

Nykyisen lämpenemisen ongelma on siis se, että nyt on olemassa ihmiskunta, joka on rakentanut alaville rannikoille asumuksiaan ja viljelysmaitaan, on asuttautunut isolta osin alueille, joissa jo nyt lämpötila on osan vuodesta lähellä kestämätöntä, on rakentanut ruokahuoltonsa muutaman lajin varaan, ja jonka siirtäminen paikasta toiseen tuottaa sotia ja muita isoja ongelmia.

Siksi on täysin turhaa väittää, että nykyisen lämpenemisen takia ei kannata olla huolissaan, koska Eoseenin aikana oli vielä lämpimämpää.     
« Viimeksi muokattu: 11.09.2021, 20:12:34 kirjoittanut Isagoge »

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 641
  • Liked: 17926
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10684 : 11.09.2021, 20:07:26 »
NOAA:n sivuilla voi jokainen käydä katsomassa, miten NOAA:n verkoston globaalien mittausten keskiarvo ja Mauna Loan mittaukset eroavat toisistaan. Viestini kuva liittyy asiaan: ero on aivan mitätön.

Voi toki, jokainen voi käydä katsomassa "globaalin" mittausten keskiarvon jotka on koostettu, niin kuinka monesta pisteestä? Vihjeenä, niitä on kaikkiaan 4.

Lainaus
Jokainen ilmastotutkija tietää, että varsinkin alailmakehässä ilmakehän CO2-pitoisuus vaihtelee alueellisesti (esim. teollisuuden, liikenteen, tuuliolosuhteiden, vesistöpinta-alan, soiden ja metsien pinta-alan jne. vaihtelun mukaan), vuodenaikojen ja jopa vuorokaudenaikojen mukaan. Kun keskustellaan maapallon ilmastojärjestelmän energiataseesta ja sen kehityksestä, nuo alueelliset erot ovat vähämerkityksellisiä, koska ilmastonmuutosta joka tapauksessa tarkastellaan vuosikymmenien aikaskaalalla ja keskiarvoistamalla. Em. taseen saldon määrää edelleenkin ilmakehän ylärajalla oleva säteilyepätasapaino, ja nyt tänne tulee kasvihuoneilmiön jatkuvan voimistumisen takia enemmän säteilyä kuin täältä lähtee.

Ja sen kasvihuoneilmiön voimistumisen pitäisi näkyä ilmakehän lämpötilan nousuna, jonka pitäisi ilmastointitieteen teesien mukaan olla voimakkaampaa kuin maanpäällisen, mutta näinhän ei ole. ja sinäkin lainaat jatkuvasti ilmakehän bulkkilämpötilan mittauksesta maanpäällisiä lämpötilasarjoja.

Lainaus
Paikallisesti korkeammat kasvihuonekaasupitoisuudet itse asiassa tuottavat paikallisesti korkeampia lämpötiloja. Näinhän täytyisi olla myös niiden fysiikan lakien mukaan, jotka käsittelevät kasvihuoneilmiön perusteita.

Tuottavat? Jännää, ja tästä ei ole osoitusta lainkaan. Vähemmän yllättäen.

Lainaus
Merijään laajuus on ilmastoskeptikon paras ystävä, koska se on muuttuja, jonka vuosittaiseen arvoon vaikuttavat ilmaston lämpenemisen lisäksi myös tuuliolosuhteet ja merivirtaukset. Niinpä on helppo löytää tilanteita, joissa laajuus on äskettäin tai juuri nyt kasvanut. Merijään tilavuus ja massa onkin sitten ihan toinen juttu. Nekin ovat kasvaneet etelänavan tienoilla, mutta kasvu on kertalukua pienempi kuin pohjoisen pallonpuoliskon vastaava sulaminen.

Ehei, merijään laajuus on ilmastoskeptikon paras ystävä, siitä yksinkertaisesta syystä ettei se noudata ilmastoalarmistien toiveita lainkaan. Jäätöntä merijäätä on povattu ilmestyväksi vuosia, ja näin ei ole tapahtunut. Antartiksen merijään on ennustettu myös katoavan, ei ole tapahtunut. Lainataan vuodelta 2007 jolloin Arktinen huusi.

https://www.nysun.com/foreign/data-show-arctic-is-screaming-scientists-say/67928/
Lainaus
"The Arctic is screaming," a senior scientist at the government's snow and ice data center in Boulder, Colo., Mark Serreze, said.

Last year, two scientists surprised their colleagues by projecting that the Arctic sea ice was melting so fast that it could disappear entirely by the summer of 2040. This week, after reviewing his own new data, a NASA climate scientist, Jay Zwally, said: "At this rate, the Arctic Ocean could be nearly ice-free at the end of summer by 2012, much faster than previous predictions."

Eikö olekin jännää? tai tämä jolloin ilmastointitieteilijät ennustivat jäätöntä jäämerta vuodelle 2013 http://news.bbc.co.uk/2/hi/7139797.stm

Näistä syistä merijää on skeptikon paras ystävä, se vähät välittää alarmistien ennusteista, tai vielä vähemmän näiden oppiarvoista tai uskottavuudesta.

Lainaus
Etelämanner on nykyisen sijaintinsa takia valtava maapallon ilmaston lämpenemistä hidastava vastavoima. Elämme pidämmällä aikajaksolla tarkasteltuna kylmää vaihetta maapallon ilmastossa juuri sen takia, että etelänavan tienoilla on nyt manneraluetta, jonne on muodostunut paksuja jäätiköitä. Etelämantereen olosuhteiden kehityksestä ei tästä syystä voi suoraan päätellä sitä, että ilmasto ei olisi lämpenemässä.

Etelämantereen olosuhteiden kehityksestä voidaan jostain syystä aina päätellä kuinka ilmasto olisi lämpenemässä. Joka kerta kun sieltä on irtoamassa klimppi jäätä se on osoitus lämpenemisestä, kun lauma pingviinejä jää jään saartamaksi, se on osoitus lämpenemisestä. jne.

Niin ja etelänapahan lämpenee 3 kertaa nopeammin kuin muu pallo.
https://www.theguardian.com/environment/2020/jun/30/south-pole-warming-three-times-faster-than-rest-of-the-world-our-research-shows
Lainaus
South pole warming three times faster than rest of the world, our research shows
Kyle ClemThis article is more than 1 year old
Dramatic change in Antarctica’s interior in past three decades a result of effects from tropical variability working together with increasing greenhouse gases

Climate scientists long thought Antarctica’s interior may not be very sensitive to warming, but our research, published this week, shows a dramatic change.

Over the past 30 years, the south pole has been one of the fastest-changing places on Earth, warming more than three times more rapidly than the rest of the world.

My colleagues and I argue these warming trends are unlikely the result of natural climate variability alone. The effects of human-made climate change appear to have worked in tandem with the significant influence natural variability in the tropics has on Antarctica’s climate. Together they make the south pole warming one of the strongest warming trends on Earth.

Jännää kuinka Isagogen mukaan etelämanner on nykyisen sijaintinsa takia ilmaston lämpenemistä hidastava vastavoima, mutta silti se lämpenee 3 kertaa nopeammin kuin muu planeetta. Does not compute  ;D

Kaikki on mahdollista ilmastointitieteessä. Utopille vinkiksi, ota googlen haku päälle ja kirjoita sinne x warming twice as fast, ja vaihda X miksi tahansa haluamaksesi paikaksi pallolla. Saat uutisen kuinka juuri se paikka lämpenee 2 kertaa nopeammin kuin muu pallo. Tämän harjoituksen lopuksi löydät että kaikki paikat pallolla lämpenevät 2 tai 3 kertaa nopeammin kuin muu pallo. Joka on ilmastointitieteen saralta mainio osoitus siitä kuinka pielessä se voikaan olla.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Luotsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 142
  • Liked: 3421
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10685 : 11.09.2021, 20:29:41 »
Asiasta kukkaruukkuun, pohjoisella jäämerellä on melko hidas sulaminen tapahtumassa, olemme pian saavuttamassa minimin joka näyttää vahvasti siltä ettei tänäkään vuonna tule jäätöntä jäämerta. Eteläisellä pallonpuoliskolla taasen merijään laajuus on keskiarvoa korkeampi tänä vuonna. Kamalia nuo merijäät kun eivät tottele the ilmastonmuutosta...

Itse asiassa sekä pohjoinen että etäläinen merijäätikkö ovat selvässä kasvussa viime vuodesta: https://nsidc.org/data/bist/bist.pl?annot=1&legend=1&scale=75&tab_cols=2&tab_rows=2&config=seaice_index&submit=Refresh&mo0=08&hemis0=N&img0=extn&mo1=08&hemis1=S&img1=extn&year0=2020&year1=2021
*** Patria o muerte! ***

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 641
  • Liked: 17926
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10686 : 11.09.2021, 20:37:38 »

Itse asiassa sekä pohjoinen että etäläinen merijäätikkö ovat selvässä kasvussa viime vuodesta: https://nsidc.org/data/bist/bist.pl?annot=1&legend=1&scale=75&tab_cols=2&tab_rows=2&config=seaice_index&submit=Refresh&mo0=08&hemis0=N&img0=extn&mo1=08&hemis1=S&img1=extn&year0=2020&year1=2021

Näin on näppylät. Etelässä ollaan keskiarvon yläpuolella reilusti ja pohjoisessa ollaan kaukana matalimmista minimeistä. Lopullinen lukema saadaan kun minimi saavutetaan, sitten on hyvä päivittää jälleen kiisken veto.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

F1nka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 762
  • Liked: 2006
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10687 : 11.09.2021, 21:32:46 »
...

Hiilidioksidin lisääminen ilmakehään tuottaa nykytiedon perusteella nimittäin myös negatiivisia seurauksia ihmiskunnalle. Jos ilmastomallien avulla tehdyt ennusteet osuvat edes suhteellisen oikeaan, lämpenemisen jatkuessa nykyisellä vauhdilla huomattava osa maapallon nyt tiheästi asutuista alueista on käymässä nopeasti viljelyn ja ihmisasutuksen kannalta kelvottomiksi, ja biosfääriä uhkaavat sukupuuttoaallot. Jopa em. vehreytyminen saattaa katketa siihen, että nyt runsaasti biomassaa sisältävät alueet muuttuvat yhä kuivemmiksi ja kuivemmiksi. Pelkkä hiilidioksidi kun ei riitä kasvien kasvamiseen.
...

Suoraan ihmisille toki hiilidioksidin lisääntyminen ei ole optimaalista, me kun tarvitsemme happea ilmasta. Kasveille, mukaan lukien viljelykasvit, hiilidioksidi on kasvuun tarvittava kemikaali ja tarpeeksi korkea pitoisuus ilmassa päiväsaikaan on välttämättömyys. Optimaalinen määrä hiilidioksidia on nykyistä pitoisuutta korkeampi. Yläraja on yli prosentin luokkaa ilmakehässä, ylärajaa ei ole taidettu määrittää. Toki yläraja on, sillä kasvitkin soluhengittävät.

Mitä tulee alueiden muuttumiseen kasveille sopimattomaksi, niin ihmiskunta on usealla tavalla vaikuttanut negatiivisesti asiaan. Teollisen vallankumouksen myötä ympäristöön on pumpattu välillä hyvinkin välinpitämättömästi myrkyllisiä kemikaaleja. Etenkin länsimaissa on tässä menty parempaan suuntaan. Eroosiota ja maaperän kuivumista, suorastaan aavikoitumista, on havaittu myös. Välinpitämätön puuston kaataminen, veden pumppaaminen yhä syvemmältä maaperästä ja lyhytnäköiset tavat muokata viljelymaiden maaperää ovat tehneet laajoista alueista kasveille vaikean paikan elää.

Aavikoituminen on siis asia, josta ihmiskuntaa voi osaltaan syyttää. Viittaat kuitenkin, vaikka et suoraan sano, että hiilidioksidin kasvu ilmakehässä aiheuttaa aavikoitumista. Koska melua pidetään juurikin hiilidioksidin kasvusta, saan sen käsityksen, että konseksuksen mielestä hiilidioksidin kasvu on maaperän aavikoitumiselle suuri ellei suurin syy. Ei siis puuston kaataminen, pohjavesien pumppaaminen pois tai maaperän muokaaminen.  Tämä on minulle uusi ja yllättävä tieto.

Voisitko laittaa minulle linkkiä tutkimukseen, jossa näytetään hiilidioksidin kasvun ja aavikoitumisen välinen korrelaatio ja syy-seurasuhde?

Lisäksi voisitko selittää, miten sademetsä kykenee ylläpitämään biomassaansa lämpimässä?
Tottelematon tieto aktivismissa

F1nka

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 762
  • Liked: 2006
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10688 : 11.09.2021, 21:45:55 »
Lainaus käyttäjältä: Isagoge
...
Yhtä kaikki: näistä keskilämpötilan muutoksista on seurannut maapallon ilmaston historiassa merien happamoitumista, valtavia lajien migraatioita ja sukupuuttoaaltoja. ...

Okei, ei tarvitse tuohon ylempään vastata. Sinulla menee sekaisin hiilidioksidin kasvu ja lämpötilan muutokset oletettujen muutosten syinä. Noin alkeellista virhettä ei voi tulla, jos on sisäistänyt argumenttinsa. Väitehän menee, että hiilidioksidin kasvu happamoittaisi merta, ei lämpötila.
Tottelematon tieto aktivismissa

Utopi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 286
  • Liked: 244
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10689 : 11.09.2021, 22:15:58 »
X marks the spot.

Se en ollut minä, minä en ole kuuma. Olen hottis. ;D Mutta minulla on kuuma, koska te olette siinä ympärillä.

Se en ollut minä. Klamydia. https://www.youtube.com/watch?v=cXbGJAH1TWg

T:U

p.s. Voisitteko kerrankin kuunnella ne sanat. Kryptinen viesti ystäville: Ai♥juu..oool.

insinörtti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 506
  • Liked: 2682
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10690 : 12.09.2021, 10:56:35 »
Paikallisesti korkeammat kasvihuonekaasupitoisuudet itse asiassa tuottavat paikallisesti korkeampia lämpötiloja. Näinhän täytyisi olla myös niiden fysiikan lakien mukaan, jotka käsittelevät kasvihuoneilmiön perusteita.

Eivät tuota. Jos tuottaisivat, silloin tupa lämmitettäisiin laskemalla välikattoon hiilidioksidia Sodastream-putelista, millä menetelmällä saavutetaan helposti ja halvalla 1 000 000 ppm pitoisuus paikallisesti. Nykyisen kasvihuoneteorian mukaan ratkaisevaa olisi yläpuolella olevan hiilidioksidin kokonaismäärä mitattuna avaruuteen asti, mihin taas joku paikallinen henkäys ei vaikuta mitään.
"Kasvihuoneilmiön perusteet" ovat kyllä muutenkin täysin hakusassa jopa osassa tiedemaailmaa. Esimerkiksi lunta pidetään automaattisesti viilentävänä ja hyvänä asiana, koska se heijastaa auringon säteilyn takaisin avaruuteen. Totuus on päinvastainen: Suomessa ei talvella aurinko paista ja vaikka paistaisi, matalan paistekulman vuoksi siinä ei ole lainkaan tehoja. Silloin lumi toimii eristeenä, joka estää maaperää viilentymästä ja säteilemästä lämpöä avaruuteen. Tämän seurauksena roudansyvyys pienenee. Sama koskee järvien/merien jään päälle tulevaa lumipeitettä: se säilyttää lämpöä, estää jääpeitteen paksunemisen ja siten kohottaa vuotuista keskilämpötilaa.
Vastaavia esimerkkejä on muitakin. Niille on tyypillistä se, ettei niissä ole lainkaan huomioitu erilaisia olosuhteita eri osissa maapalloa. Sen vuoksi lämpötilan alentamista yrittävät toimenpiteet ovat joko täysin vääriä, tai ainakin vääriin paikkoihin asetettuja. Tarkoituksena näyttää olevan liikevaihdon tuottaminen - ei vaikuttaminen lämpötilaan.

Utopi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 286
  • Liked: 244
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10691 : 12.09.2021, 21:28:47 »
Törmäsin juttuun, jossa käsitellään bakteerien hapentuottokykyä. Lake Huron sinkhole surprise: The rise of oxygen on early Earth linked to changing planetary rotation rate August 2, 2021

Siinä esiintyy seuraava väite:
Lainaus
At the Middle Island Sinkhole in Lake Huron, purple oxygen-producing cyanobacteria compete with white sulfur-oxidizing bacteria that use sulfur, not sunlight, as their main energy source.

Tuo kyseinen bakteeri siis yhteyttää jotenkin niin, että UV -valon sijaan rikki toimii yhteyttämisen mahdollistavana tekijänä. Lopputuotoksena oletan, että muodostuu happea, biomassaa ja joitain omituisia myrkkyjä. Mutta kysymys kuuluu, onko yhtälön toisella puolella sitten ollenkaan hiilidioksidia? Vai miten tämä temppu kyseiseltä bakteerilta onnistuu? Osaako joku selittää Utopille?

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 574
  • Liked: 93678
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10692 : 13.09.2021, 10:43:36 »
Suomikin lahjoittaa rahaa tällaiselle huuhaaherralle:

Lainaus
Yannick Glemarec johtaa maailman suurinta ilmasto­rahastoa, joka sijoittaa sata miljoonaa euroa suomalaisten rahoja maailman pelastamiseen

JOS ihmiskunta mielii löytää tiensä ulos ilmastokriisistä, nykyiset eväät eivät siihen riitä, varoittaa Suomessa viime viikolla vieraillut maailman suurimman ilmastorahaston pääjohtaja Yannick Glemarec.

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin IPCC:n tuoreen raportin mukaan maltillinenkin päästölaskelma vie meidät todennäköisesti yli kahden asteen lämpenemiseen vain 20–40 vuodessa. Se on nykyelämällemme katastrofi.

”Viimeksi olimme lähellä tuota lämpötilaa 125 000 vuotta sitten. Silloin maailmaa hallitsivat supermyrskyt ja merenpinta oli paljon korkeammalla”, Glemarec sanoo.

[...]

GLEMARECIN johtaman Vihreän ilmastorahaston (GCF) tehtävä on tukea ilmastohankkeita, jotka voisivat auttaa meidät ulos kriisistä tai vähintäänkin helpottaa sopeutumistamme syvenevään kriisiin.

YK:n ilmastosopimuksen alainen rahasto kerää valtioilta rahoitusta, jolla se tukee erityisesti köyhien maiden ilmastotoimia joko sijoittamalla tai jakamalla suoria tukia.

Tuomiopäivän ennusteesta huolimatta – tai ehkä juuri sen takia – Glemarec sanoo uskovansa innovaatioihin. Siihen, että ihmiset vielä keksivät uuden teknologian tai muun ratkaisun, joka mullistaa kaiken.

[...]

VIHREÄN ilmastorahaston miljardien budjetissa on mukana sata miljoonaa euroa suomalaisten rahoja.

Suomi on rahaston 14:nneksi suurin lahjoittaja ja on viime vuosina kasvattanut panostaan vapaaehtoisesti kuten yli puolet muista lahjoittajamaista. Merkittävin lahjoittaja Yhdysvallat antoi rahastoon tälle kaudelle noin miljardi euroa.

[...]

TEKNOLOGISESTA toiveikkuudestaan huolimatta Glemarec myöntää, että ihmiskunnan mahdollisuuksien ikkuna on kutistunut dramaattisesti hänen uransa aikana.

Hän uskoo, että kuluva vuosikymmen on ilmastonmuutoksessa ratkaiseva. Kävi miten kävi, tuomio on selvillä vuoteen 2030 mennessä. Nykymenolla käy huonosti.

[...]

Nykyisen tiedon mukaan 5–6 asteen lämpeneminen aiheuttaa maapallolle olosuhteet, joissa ihmisen aineenvaihdunta ei voi toimia normaalisti. Glemarec kertoo esimerkin: 35 asteen lämmössä ja 100 prosentin kosteudessa emme pysty saamaan ruumiinlämpöämme hikoilemalla alemmas, mikä on lopulta kohtalokasta.

Näille olosuhteille altistuisi kuuden asteen skenaariossa kaksi miljardia ihmistä.

”Ja samaan aikaan talousmalli väittää, että 5–6 asteen nousu ei ole talouskasvulle merkittävä ongelma. Onneksi uusi sukupolvi sanoo, että tämä ei kuulkaas käy meille.
Helsingin Sanomat 13.9.2021

Nykytiedon mukaan kuuden asteen skenaario on käytännössä mahdoton, eikä IPCC:llä edes ole sellaista. Lämpeneminen jää mielikuvituksellisessa 8.5-skenaariossakin (hiilenkäytön kymmenkertaistaminen) viiteen asteeseen. 125 000 vuoden takaisista olosuhteista ei voi päätellä maapallon tulevaisuutta, eikä yli kahden asteen lämpeneminen vaikuta nykyelämäämme juurikaan verrattuna moniin muihin tekijöihin, joihin pystymme vaikuttamaan paljon helpommin.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

insinörtti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 506
  • Liked: 2682
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10693 : 13.09.2021, 10:50:23 »
125 000 vuoden takaisista olosuhteista ei voi päätellä maapallon tulevaisuutta, eikä yli kahden asteen lämpeneminen vaikuta nykyelämäämme juurikaan verrattuna moniin muihin tekijöihin, joihin pystymme vaikuttamaan paljon helpommin.

Vuoden keskilämpötila 1985 oli Helsingissä 3.4C. Sitten vuonna 1989 se oli 7.1C, eli nousua 3.7C. Kyllähän siitä maailma mullistui: lämmitystarve väheni roimasti ja Neuvostoliitto hajosi. Ihmiset ovat vain niin nuoria, etteivät he muista näitä järkyttäviä mega-lämpenemisiä ja niiden aiheuttamia ongelmia.

RP

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 16 436
  • Liked: 11744
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10694 : 13.09.2021, 11:38:59 »
Törmäsin juttuun, jossa käsitellään bakteerien hapentuottokykyä. Lake Huron sinkhole surprise: The rise of oxygen on early Earth linked to changing planetary rotation rate August 2, 2021

Siinä esiintyy seuraava väite:
Lainaus
At the Middle Island Sinkhole in Lake Huron, purple oxygen-producing cyanobacteria compete with white sulfur-oxidizing bacteria that use sulfur, not sunlight, as their main energy source.

Tuo kyseinen bakteeri siis yhteyttää jotenkin niin, että UV -valon sijaan rikki toimii yhteyttämisen mahdollistavana tekijänä. Lopputuotoksena oletan, että muodostuu happea, biomassaa ja joitain omituisia myrkkyjä. Mutta kysymys kuuluu, onko yhtälön toisella puolella sitten ollenkaan hiilidioksidia? Vai miten tämä temppu kyseiseltä bakteerilta onnistuu? Osaako joku selittää Utopille?
Tyypillisesti hiilidioksidi on yhä edelleen lähtöaineiden puolella tarjomassa tarvittavan hiilen ja hiilihydraatit ja vastaavat aineet tuotteena. En osaa suoraan sanoa mitä nettoreaktiot varsinaisesti ovat, mutta oletettavasti prosessi ei tuota happea, vaan se sitoutuu rikkiin sulfaatteina ja muina vastaavina yhdisteinä. Olettaisin, että ilman aurongonvalon (joka muuten ainakin pääsääntönä tulee fotosynteesiin näkyviltä aallonpituuksilta) voimaa, prosessi ei voisi toimia, jos se tuhlaisi energiaa tuotetun molekyläärisen hapen muodossa.
"Iloitsen Turkin yrityksestä yhdistää modernisaatio ja islam."
http://www.ulkopolitiikka.fi/article/523/martin_scheinin_periaatteen_mies/

Utopi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 286
  • Liked: 244
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10695 : 13.09.2021, 11:51:12 »
Utopin kiertotalous liittyy mainontaan -ajatelma

Yksi kansalaistemme käyttäytymiseen ja ajattelumalleihin vaikuttava asia on mainonta. Ilmastoasioissa tätä ei ole oikein osattu ottaa huomioon. Olen kuitenkin itse löytänyt keinon, jota itse käytän, eli erilaisia uutiskirjeitä tilaamalla voi tilata itselleen mieluisampaa ja faktapitoisempaa mainontaa. Tämä on hyvä ominaisuus digitaalisessa maailmassa. Samoin erilaiset AD -blockerit, joita kukin voi tarvittaessa asennella rajoittaakseen tolkutonta mainosten tulvaa.

Oikeastaan itse ongelma piileekin siellä vanhalla puolella. Eli kaupallistumista ja markkinatalouden toimintaa tukeekin TV -mainonta, jota ei ole mahdollista blokkailla. Ylehän ei oikeastaan mainosta, ja hyvä niin. Mutta muut kanavat mainostavat. Välillä mainoskatko kestää pidempään, kuin mitä itse ohjelmaa näytetään, mikä ei ole olennaista katsojan kannalta. Jos katsoo kellonaikaan sidottuja ohjelmia, alistuu katsomaan myös mainoksia.

Kiertotalouden mahdollisuuksien lisäämistä pohtineena, tulin siihen tulokseen, että peristeisissä taivaalta tulevissa lähetyksissä pitäisi muuttaa mainonnan tyyliä. Tai ehkä vaatia, että loputtoman osta - osta - osta mainonnan vastapainona tulisi antaa ohjeita siitä, miten voi vaihtaa tuotteen uudempaan kohtuuttomasti rasittamatta ympäristöä. Myös Yle voisi aivan hyvin lisätä tietoisku -tyyppisiä väliotoksia, enkä itse koe että siitä olisi varsinaisesti haittaa.

Esimerkki. Automainoksia tulee valtavasti. Mutta auton vaihtaminen uudempaan, koska penkki on kulunut, ei tarkoita sitä että auto olisi vaihdon tarpeessa, vaan että tietenkin auton penkki on. Mainoksen jälkeen pitäisi siis herättää ajattelemaan, että tarvitsetko todella sen uuden auton, vai olisitko ehkä jopa tyytyväisempi, jos nykyinen auton penkki korjattaisiin?

Toinen esimerkki. Jos halutaan mainostaa uudempia ja parempia älylaitteita, se on ok, mutta tämän jälkeen tulisi kertoa, miten voi vaihtaa sen kuormittamatta omalla valinnallaan luontoa? Mihin vanha kämmenenjatke ajautuu, ja paljonko vaihtaminen uudempaan kuormittaa luontoa?

Hyppää - hyppää - hyppää Hassen siiville on pyörinyt Utopin päässä nyt pari päivää. Varmaan tuli jotenkin siitä että WTC iskuista on nyt kulunut 20 vuotta. Tämän takia kehtaan esittää väitteen, että mainoksilla on pysyviä ja haitallisia vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen. :D Mutta talouden rattaiden pitää antaa pyöriä, jotta jonkinlainen tasapaino kuluttamisen ja tuottamisen, olennaisten palveluiden tarjoamisen välillä olisi mahdollista ylläpitää. Hiekottamalla voidaan toki rattaita hidastaa, mutta silloin ne narskuu ja kuluu ikävästi. Siksi kannattaisi hidastaa ensimmäistä ratasta hiukan, ja kone kävisi kauniimmin ja tasaisemmin. Ja lisäksi niinkun vähän vaseliinia rattaisiin ja silleen.

Olisiko siis mahdollista muuttaa mainontaa, tai ainakin jotenkin ottaa enemmän vastuuta siitä, minkälainen mainonta yhteiskuntamme käyttäytymismalleja sanelee?

Velka - auto - reuma (?) - raivo - sinne jäätte kyyneliin -hyppää,
Hyppää Hassen siivelle (TV-mainos, TV3, Sky Channel)
https://www.youtube.com/watch?v=UBpe0S21igw

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 35 574
  • Liked: 93678
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10696 : 14.09.2021, 01:27:23 »
Lainaus
Maailmanpankki: Ilmaston­muutos voi aiheuttaa jopa 216 miljoonan ihmisen muutto­liikkeen

ILMASTONMUUTOKSEN vaikutukset voivat saada vuoteen 2050 mennessä jopa 216 miljoonaa ihmistä lähtemään kotimaistaan, varoittaa Maailmanpankki uutistoimisto AFP:n mukaan.

Muuttoliikettä aiheuttavat arvion mukaan esimerkiksi maatalouden tuotannon heikentyminen, pula vedestä ja merenpinnan nousu.

”On tärkeää huomata, että tämä ennustus ei ole kiveen kirjoitettu”, sanoi Maailmanpankin Juergen Voegele AFP:n mukaan.

Jos valtiot alkavat nyt vähentää kasvihuonepäästöjä, kuroa umpeen alueiden välisiä eroja kehityksessä, ennallistaa elintärkeitä ekosysteemejä ja auttaa ihmisiä sopeutumaan, muuttoliikettä voidaan vähentää jopa 80 prosenttia – 44 miljoonaan ihmiseen vuoteen 2050 mennessä.”

MAAILMANPANKKI julkaisi viimeksi vuonna 2018 raportin ilmastonmuutoksen vaikutuksista muuttoliikkeeseen.

[...]

JOS mitään ei tehdä, Voegelen mukaan maailmaan saattaa ilmaantua ilmastomuuttoliikkeen pesäkkeitä jo ensi vuosikymmenellä.

Tällä voi olla merkittäviä vaikutuksia muuttajia vastaanottaville maille, joissa ei ole varauduttu siirtolaisiin. Voegelen mukaan kaikkea muuttoliikettä ei voida ennaltaehkäistä.

”Jos tämä hoidetaan hyvin, muutoksista väestön jakautumisessa voi tulla osa tehokasta sopeutumisstrategiaa. Se voi antaa ihmisille mahdollisuuden nousta köyhyydestä ja rakentaa kestävää elantoa.”
Helsingin Sanomat 13.9.2021

The World Bank: Climate Change Could Force 216 Million People to Migrate Within Their Own Countries by 2050 13.9.2021

Samat jo edellisellä kerralla käytetyt kikat sekä raportissa että siitä uutisoimisessa. Arviossa ei ole kyse rajat ylittävistä vaan maiden sisäisistä siirtolaisista, siirtolaisten määrä perustuu lähtöoletuksiltaan mahdottomaan viiden asteen lämpenemisen RCP8.5-skenaarioon, eikä resurssipulan syynä ja ratkaisua vaativana ongelmana käsitellä maapallon väkiluvun kasvamista kahdella miljardilla ihmisellä vuoteen 2050 mennessä:

Sitrasta kajahtaa taas. Tällä kertaa "vanhempana neuvonantajana" työskentelevä entinen vihreiden kansanedustaja Oras Tynkkynen pelottelee ihmisiä 150 miljoonalla "ilmastopakolaisella" vuoteen 2050 mennessä.
...
Hän viittaa Maailmanpankin Groundswell-raporttiin (josta on puhuttu aiemmin tässä ketjussa), jossa puhutaan maan sisäisistä "ilmastosiirtolaisista". Raportin arvio perustuu siihen, että ilmastonmuutos aiheuttaisi merenpinnan nousua, myrskyjä, puutetta vedestä ja alentaisi tiettyjen alueiden ruoantuotannon tehokkutta, mikä pakottaisi ihmisiä siirtymään asuinvaltioidensa sisällä toiseen paikkaan.

Kun huomioi, että Saharan eteläpuoleisen Afrikan, jossa näitä "ilmastopakolaisia" olisi arvion mukaan eniten, väestö on kaksinkertaistumassa vuoteen 2050 mennessä, eli kasvamassa miljardilla, mikä aiheuttaa huomattavia ongelmia veden saannin ja ruoantuotannon suhteen, niin on naurettavaa puhua "ilmastopakolaisuudesta".

Väestönkasvun aiheuttamia ongelmia pistetään ilmastonmuutoksen syyksi.

Raportissa esitettyjen lukujen uskottavuuteen en ota kantaa, mutta tuo mainittu vuoden 2050 143 miljoonaa ilmastopakolaista on raportin kolmesta skenaarioista pessimistisimmän 95 prosentin vaihteluvälin maksimi. Tämän pessimistisen skenaarion keskiarvo on 118 miljoonaa ja toisen pään minimi 92 miljoonaa, eli melkoinen haarukka.

Edit:
Raportin tekijät myöntävät (s.288-289) olevansa tietoisia, että heidän raporttiin valitsemaansa RCP8.5-skenaariota pidetään "jopa epärealistisena" (lievä ilmaus), mutta käyttävät sitä silti, koska sille on pätevät perusteet ("there are valid reasons"). Raportissa ei kerrota, mitä ne pätevät perusteet ovat.
« Viimeksi muokattu: 14.09.2021, 10:34:06 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Ajattelija2008

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 943
  • Liked: 10463
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10697 : 14.09.2021, 18:14:14 »
Hiilidioksidi parantaa ruuantuotantoa ja vähentää kuivuuden vaikutusta kasveihin.

Merenpinta on nousussa 3 millimetriä vuodessa.

Sateissa ei ole muutosta millään tärkeällä alueella maapallolla.

Maailmanpankin "raportti" ilmastopakolaisuudesta on 100 % valehtelua. Onneksi tähtäin on jo vuodessa 2050. Osa raportin tekijöistä on silloin vielä elossa ja rehellinen ihminen voi huomauttaa heille heidän valehdelleen.

https://data.giss.nasa.gov/gistemp/tabledata_v4/GLB.Ts+dSST.txt
Sitten varsinainen uutinen: GISTemp oli elokuussa 0.2 C yli paussin lukeman. Tämä vuosi on ollut aika viileä, mutta aivan paussin tasolle lämpötila ei ole pudonnut.

Hadley ei ole saanut laskettua CRUT-lämpötiloja pitkään aikaan. Olisi kannattanut jatkaa HadCRUT4:n laskemista entiseen tapaan eikä ruveta temppuilemaan "adjustoinneilla".

ämpee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 15 947
  • Liked: 21812
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10698 : 14.09.2021, 21:50:31 »

Maailmanpankin "raportti" ilmastopakolaisuudesta on 100 % valehtelua. Onneksi tähtäin on jo vuodessa 2050. Osa raportin tekijöistä on silloin vielä elossa ja rehellinen ihminen voi huomauttaa heille heidän valehdelleen.

Rehellinen ihminen ei pääse lähellekkään noita miljonäärejä huomauttelemaan yhtään mitään.
Lainsuojatut kusettajat.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

artti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 730
  • Liked: 1035
  • Ajattele isommin Ajattele kaukonäköisemmin
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10699 : 15.09.2021, 08:09:03 »
Ilmaston lämpeneminen on tosiasia, jonka indikaattori on Jäämeren merijää. Se miten politiikka käyttää ilmaston lämpenemistä julkisten varojen siirtämiseen rahastoille ja verkostoille niin se on talousrikollisuutta, joka hyväksikäyttää ilmaston lämpenemisellä pelottelua julkisten varojen varastelemiseen >:(

Ilmasto lämpenee pelottelussa on kyse talousrikollisuudesta, sen voi havaita selkeimmin siitä, että ilmasto lämpenee pelottelijat eivät halua huomioida fossiilisten polttoaineiden ehtymisen päästöjä leikkaavaa ja ilmaston lämpenemistä lieventävää vaikutusta siksi, että merkittävien asiaan vaikuttavien seikkojen huomioiminen häiritsisi julkisten varojen varastelua. Sellainen, että merkittäviä seikkoja jätetään huomiotta, on agendaa, jonka pyrkimys on julkisten varojen varastelu >:(

Onneksi en ole kansanedustaja politiikassa. Karjuisin siellä eduskunnan täysistunnossa ministeriaitioon ja haukkuisin ne ministerit varkaiksi, jotka kuuluvat vankilaan. Politiikka ja tiedotusvälineet ja muutamien henkilöiden twitter on painottunut tukemaan agendoja, joiden varjolla talousrikolliset kavaltavat julkisia varoja. Politiikkaan ja tiedotusvälineisiin soluttautuneet talousrikolliset hyväksikäyttävät kaikkia mahdollisia tekosyitä, joiden varjolla talousrikolliset varastelevat julkisia varoja, ja sitten viranomaiset vain katselevat tumput suorina kuinka talousrikolliset keksivät agendoja, joiden varjolla talousrikolliset varastelevat julkisia varoja. Talousrikolliset kuuluisivat vankilaan, eikä ainakaan politiikan ja tiedotusvälineiden vallanpitäjiksi >:(



Jäämeren sulamiskausi on vaihtumassa jäätymiskaudeksi, kuten se syyskuussa normaalisti tekee. Tällä kertaa laitan vain linkit

https://nsidc.org/arcticseaicenews/charctic-interactive-sea-ice-graph/

https://seaice.uni-bremen.de/sea-ice-concentration/amsre-amsr2/time-series/

https://seaice.uni-bremen.de/databrowser
« Viimeksi muokattu: 18.09.2021, 07:51:41 kirjoittanut artti »
Jäljentävä paperi äänestyslapun alla on äänestäjän kuitti

Utopi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 286
  • Liked: 244
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10700 : 17.09.2021, 12:46:13 »
Tämä oli tilauksessa! Maalaisjärki on sittenkin olemassa! Ihanaa! Kakka onkin orgaanista! :)

Nyt se on sitten julkista tietoa. Lehmä on oikein käytettynä hyödyllinen. Siitä saadaan ravinteita maaperään ja polttoainetta traktoriin ja maitoa ja juustoa ja lopuksi sen voi myös syödä.
Lainaus
Mukana on yrityksiä, satakunta viljelijää ympäri Suomen ja käynnissä on parikymmentä tieteellistä tutkimusta, joita koordinoi Ilmatieteen laitos, ja kokonaisuutta vetää Baltic Sea Action Group -säätiö.

Olen itse ollut yhteydessä tuonne BSAGroupiin, ja kysynyt miten tämä homma oikein tehdään. Sain vastauksen, että rekisteröidy sinne palveluun, ja ala katsoa videoita. Sanonpa vaan, että en rekisteröitynyt, enkä saanut asiasta lisätietoa. Ei jäärillä ole mitään pädejä kahvipöydässä. Pitäisi olla tulostettava nippu jota sitten plärätä ryystämisen ohessa.

Lainaus
Miten mitataan ja todennetaan hiilen sitoutuminen maaperään?

Miten maaperään sidottua hiiltä voisi tuoda markkinoille, ja miten saada maatalouden tukijärjestelmä niin meillä kuin maailmalla tukemaan ympäristöystävällisiä ratkaisuja?

Qvidjan tilalla Ilmatieteen laitos mittaa esimerkiksi hiilidioksidipitoisuuksia reaaliaikaisesti ja kehittää mittareita maaperän hiilensidonnan todentamiseksi.

– Tutkimme, kuinka paljon saamme hiiltä sidottua maaperään, ja kuinka pysyvästi me saamme sen sinne sidottua. Jos emme sitä tiedä, se on tämän jutun pullonkaula globaalisti, Herlin sanoi.

– Jos hiilen sitoutuminen maahan on mitattava ilmiö, siitä voidaan maksaa korvaus – olkoon se päästökauppa, ostaja tai tuki. Kun tiedämme paljonko maaperä sitoo hiiltä, siitä voidaan maksaa, Herlin jatkoi.

Vaikeampi temppu tämä materian muuttaminen valuutaksi. Muistatteko kun kirjoitin, että järjestelmä määrää mikä on viljelijän palkka?

1. Kertokaa niitä CO2 lukemia julki, niin saadaan motivaatio kohdalleen.

2. Mitä enemmän tätä miettii, niin sitä enemmän alan kallistua jonkinlaisen feodaalikuvion ja nykytilanteen yhteensovittamiseen. Hiili pitäisi muuttaa valuutaksi, ja ritarimme ovat viljelijötä :)

Lainaus
Ongelmana oli rahan puuttuminen, sillä ilman sitä ritarille ei voitu maksaa sotapalveluksesta. Ratkaisuna oli maa-alueen eli läänityksen antaminen ritarille palkaksi sotapalveluksesta. Aluksi läänitys siirtyi takaisin läänityksen antajalle, jos lääninherran alainen – vasalli – kuoli tai lopetti ratsupalveluksen, mutta myöhemmin läänitykset olivat perinnöllisiä. Kuninkaiden oli yhä enemmissä määrin läänitettävä maitaan saadakseen enemmän ritareita.[4]

3. Tarvittaisiin valmis konsepti, johon maanomistajat voisivat kohtalaisen helposti hypätä mukaan. Lehmät+polttoainejärjestelmä+niihin sopivat laitteet+ohjatut viljelymenetelmät. Vierekkäisillä pienemmillä tiloilla eri toiminnot (kasvi/karja), jotta kokonaisuudet pysyisivät hallittavan pieninä. Maanomistaja voisi joko antaa maansa järjestelmän käyttöön korvausta vastaan (vrt.pääomatulo), tai pysyä työntekijänä ja osana järjestelmää, jolloin henkilökohtainen palkkakin olisi suurempi. Mutta nämä EU -tukiasiat ja viljan pörssihinnottelut sotkee koko utopian.

Miten siis saadaan järjestelmä palkitsemaan hiiliviljelijää, kun se ei tällähetkellä palkitse edes viljelijää? Systeemi on mätä. Mitäpä jos ruvettaisiinkin viljelemään lehmiä ja kasvattamaan heinää? Sitten voitaisiin syödä hyvällä omalla tunnolla ihan puhtaasti kotimaista hiilinaudanlihaa.

Vaivihkaa tehty muutos romahdutti suomalaisen naudanlihan aiheuttamat päästöt – tutkija: ”Keskusteluun kopioitu uhkia, joita täällä ei ole”

Ajattelija2008

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 943
  • Liked: 10463
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10701 : 18.09.2021, 07:58:50 »
http://akclimate.org/node/1768
Arktinen merijääpinta-ala kasvaa taas, kun on syyskuun puoliväli. Pinta-ala pysyi tänä vuonna isompana kuin edellisenä 5 vuotena. Oletteko nähneet valemediassa mainintaa tästä "ilouutisesta"?

Jäämeri on vain 3 % maapallon pinta-alasta. Sen takia en pidä merijään määrää oleellisena ilmastonmuutoksen mittarina. Sitä on kuitenkin valemedian propagandassa käytetty ahkerasti.

https://psl.noaa.gov/enso/mei/
ENSO-indeksi lämpeni vähän heinä-elokuussa, mutta pysyi kylmänä.

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 641
  • Liked: 17926
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10702 : 18.09.2021, 08:45:53 »
http://akclimate.org/node/1768
Arktinen merijääpinta-ala kasvaa taas, kun on syyskuun puoliväli. Pinta-ala pysyi tänä vuonna isompana kuin edellisenä 5 vuotena. Oletteko nähneet valemediassa mainintaa tästä "ilouutisesta"?

Jäämeri on vain 3 % maapallon pinta-alasta. Sen takia en pidä merijään määrää oleellisena ilmastonmuutoksen mittarina. Sitä on kuitenkin valemedian propagandassa käytetty ahkerasti.

https://psl.noaa.gov/enso/mei/
ENSO-indeksi lämpeni vähän heinä-elokuussa, mutta pysyi kylmänä.

Merijään laajuudesta on vähän vaikea päättää mikä lukema pitää paikkansa. NSIDC graafit muuttuvat päivä päivältä aina vain huonompaan. Osisaf taasen on erilainen ja Jaxa joka on osisafin kanssa samaa mieltä.

NSIDC:n mukaan merijään minimi tänä vuonna 4,73 miljoonaa neliökilometriä. Osisaffin mukaan 5,5-5,7 miljoonaa neliökilometriä. Mutta näyttää siltä että 2021 jäänlaajuus on sama kuin vuonna 2010. Noin 27% laajentumista viime vuodesta.

Lopussa kuvaajat, NSIDC, Osisaf ja Vastarannankiiskin ennuste pohjoisen jäämeren kuolonkäyrästä.

“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

artti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 730
  • Liked: 1035
  • Ajattele isommin Ajattele kaukonäköisemmin
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10703 : 18.09.2021, 11:59:16 »
Jäämeren merijään pinta-ala ja ja avoveden pinta-ala mitataan satelliiteilla, ja näin lasketaan merijään numeraalinen pinta-ala verrattuna avoveden pinta-alaan ja samalla lasketaan merijään numeraalinen kuutiotilavuus yhdistämällä mittaukset merijään pinta-alasta ja merijään paksuudesta

NASA Worldview satelliittikuvissa on runsaasti valkoisia pilviä kattamassa avovettä, joka vaikeuttaa merijään erottuvuutta

https://worldview.earthdata.nasa.gov/?v=-4532420.212526147,-1427432.2427402614,3961515.392876827,2859350.8831115523&p=arctic&t=2021-09-02-T08%3A25%3A48Z

Universität Bremenin ystävällisesti piirtämä merijääkartta selkiyttää kuvaa

https://seaice.uni-bremen.de/sea-ice-concentration/amsre-amsr2/

DMI värikartalla Pohjoisnavan purppura osa on elokuussa todella ohutta. Purppuran värikoodin mukaan merijään paksuus on alle puoli metriä. Koska DMI tulkitsee konservatiivisesti niin todellinen merijään ohuus on vieläkin ohuempaa, että tarvitaan vain leuto talvi ja lämmin tavallista pidempi kesä niin merijää sulaa kartan purppuralta osaltakin

http://ocean.dmi.dk/arctic/icethickness/thk.uk.php
Jäljentävä paperi äänestyslapun alla on äänestäjän kuitti

Utopi

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 286
  • Liked: 244
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10704 : 19.09.2021, 11:49:12 »
Eniten päästöjä aiheuttava tapa matkustaa on lentomatkustaminen. On ongelmallista, että reittilentoja ylläpidetään, ja samaan aikaan koneet pitäisi saada täyteen, että hyötysuhde ts. koneen käyttöaste olisi mahdollisimman korkea. On keksitty viimehetkenlennot.

Kotimaan matkailun suosiminen pienentää suomalaisten laskennallista hiilijalanjälkeä. On hyvä matkustaa kotimaassa. Suomi on kuitenkin aika pieni maa. Meillä ei ole kovin montaa lentokenttää, ja yksi suosituimmista matkailukohteista on Lappi.

Otetaanpa esimerkki. Helsinki-Vantaa - Rovaniemi. Joka kerta, kun haen halvinta äkkilähtöä, tulee ensimmäiseksi Norwegian. Hinnat vähän vaihtelevat, mutta esimerkiksi pelkkä menolippu, 91€ huomiselle.

Konsernin omaisuusyhtiöt on organisoitu ryhmään tytäryhtiöitä, jotka sijaitsevat Dublinissa Irlannissa. Arctic Aviation Asset Ltd. on emoyhtiö. Liiketoiminta-alue huolehtii lentokoneiden rahoituksesta, vuokrauksesta ja omistuksesta.

Jos päätän tukea kotimaan taloutta, en voi siis tässä tapauksessa luottaa kohtalooni. On tehtävä päätös, ja valittava kotimainen lentoyhtiö. Kun menen tietoisesti Finnairin sivuille, ja valitsen huomisen, pelkkä menolippu maksaa yllättäen 81€ huomiselle.

Ristiriitaista? Kohtalon ivaa?

Ilmastolaskuri.fi kertoo, että HKi-Roi lennon hiilijalanjälki on noin 0,20 tCo2. Lentoaika on noin 1,5h.

Samainen laskuri kertoo, että 700km kaukojunamatkan päästöt ovat 0,00tCO2.

VR kertoo, että Helsinki-Rovaniemi kestää 8h 22min ja matkalippu 76€ huomiselle.

Jokainen junamatka on ilmastoteko - aivan kaikki Suomen matkustajajunat kulkevat jatkossa hiilineutraalisti

Valtion omistajaohjaus huolehtii VR Groupin omistajaohjauksesta; yhtiön omistaa kokonaisuudessaan Suomen valtio. Omistajaohjaus on keskitetty valtioneuvoston kansliaan. Omistajapolitiikkaa harjoitetaan hallitusohjelman mukaisesti.

Matkustaminen on osa elämää.  Utopit makailevat mieluummin junassa kuin lentokentällä.

Ella ja Aleksi - Yöjuna Rovaniemelle https://www.youtube.com/watch?v=EFZg9KmzUF0

ämpee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 15 947
  • Liked: 21812
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10705 : 19.09.2021, 20:12:50 »
Kun kovasti vaahdotaan hiilidioksidista ja globaalista tilanteesta, niin miksi kummassa ei puututa luonnollisiin tapahtumiin ?
Islannissa esimerkiksi on jo puolisen vuotta ollut meneillään maankuoren rakopurkaus, joka muodostaa parasta aikaa kilpitulivuorta ja päästelee 10.000 tonnia hiilidioksidia joka päivä ilmakehään.
Livenä asian voi tarkistaa alla olevasta linkistä.
https://www.youtube.com/watch?v=j2CZnBo_EVQ

Espanjalle kuuluvalla kanariansaarella La Palmalla on juuri tänään alkanut tulivuorenpurkaus, joka sekin purkaa ilmakehään tuota kammottua hiilidioksidia tonnikaupalla.
Tähän myös livelinkki.
https://www.youtube.com/watch?v=PVeQJiVPLTU
Temppuilee, tässä uusi linkki.
https://www.youtube.com/watch?v=IqdPDsSwQ7Q

Kuinka kummassa tuollaisia haittoja ei laitetan kuriin ja järjestykseen ??
Ai niin !!1!
Ihmiset, jotka eivät saa kuriin ja järjestykseen edes yhtä tulivuorta, kuvittelevat laittavansa koko maapallon ilmaston haluamaansa malliin !!
Vastaavaa kuvittelua pitänee hakea historiasta ja siitä ajasta kun kuviteltiin maan olevan kaikkeuden keskipiste ja kaiken muun maailmankaikkeuden kiertävän tämän pisteen ympärillä.
Anekauppa liittynee aika läheisesti tuohon ikimuistettavaan aikaan.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 146
  • Liked: 31
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10706 : 19.09.2021, 21:03:45 »
Maatalouden kasvihuonekaasutuotanto ei ole hiilidioksidia CO2 vaan nautojen tuottamaa metaania CH4 ja maasta kumpuavaa N2O.
Osittain oikein. Hiilidioksidiapäästöjäkin syntyy maatalouden seurauksena, mutta sen osuus kaikista maatalouden kasvihuonekaasupäästöistä on alle 10% prosenttia. Kun otetaan mukaan koko ravinnontuotannon ketju alkutuotannosta kaupan hyllylle, CO2-päästöjen osuus on kuitenkin jo miltei viidennes.

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 146
  • Liked: 31
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10707 : 19.09.2021, 21:31:41 »
Kun kovasti vaahdotaan hiilidioksidista ja globaalista tilanteesta, niin miksi kummassa ei puututa luonnollisiin tapahtumiin ?

Tyypillisesti ihmiskunta päästää ilmakehään hiilidioksidia yli 50 kertaa enemmän kuin tulivuorenpurkausten takia sinne pääsee vuoden sisällä. Eiköhän jo tämän takia päähuomio kannata kiinnittää energiantuotantoomme, liikenteeseen, teollisuuteen ja maatalouteen tulivuorten kontrollointiyritysten sijaan.

Lahti-Saloranta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 15 774
  • Liked: 29645
  • Kiihottavat vieraslajit
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10708 : 19.09.2021, 21:32:34 »
Maatalouden kasvihuonekaasutuotanto ei ole hiilidioksidia CO2 vaan nautojen tuottamaa metaania CH4 ja maasta kumpuavaa N2O.
Maatalous sitoo CO2 kaasua kasviviljelyn seurauksena josta osa purkautuu nautojen pieruina metaaniksi muuntuneena. Maatalouden CO2 päästöt on lähtöisin viljelyyn käytetyiden koneiden päästöistä.
Vaikka tarkoitusperät olisivat maailman parhaat, niin monien, täysin erilaisten kulttuuritaustojen omaavien ihmisten kotouttaminen onnistuneesti ei ole mahdollista

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 146
  • Liked: 31
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #10709 : 19.09.2021, 21:41:24 »
Paikallisesti korkeammat kasvihuonekaasupitoisuudet itse asiassa tuottavat paikallisesti korkeampia lämpötiloja. Näinhän täytyisi olla myös niiden fysiikan lakien mukaan, jotka käsittelevät kasvihuoneilmiön perusteita.
Eivät tuota.

Tämän

https://pubs.acs.org/doi/10.1021/es903018m

mukaan tuottavat.

Tagit: