Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 1789385 kertaa)

Lyyti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 170
  • Liked: 4432
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11310 : 31.07.2022, 19:48:28 »
^ En tiedä teistä muista, mutta ainakin minun kesäni on ollut kylmin aikoihin. Kylmä oli talvikin 2021-2022.
Vastuullista öyhötystä vuodesta 2017.

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 543
  • Liked: 28399
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11311 : 31.07.2022, 21:35:47 »
Toisaalta on mielenkiintoista huomata miten media koko ajan rakentaa lämpönarratiivia, jota se sitten itse todistaa oikeaksi.

Sattumalta ruotsalainen vloggaaja Henrik Jönsson otti juuri tänä lauantaina kantaa median tarinankerrontaan. Niille joilla on vielä pakkoruotsi hallussa, on tarjolla tämä HJ:n video:

https://www.youtube.com/watch?v=WuLTkHynrOA

Siinä HJ debunkkaa käytännössä kaikki median alarmistiset ilmastopuheet koskien tornadoja, rajuilmoja, aavikoitumista, tulvia, metsäpaloja jne. jne. Lähteenä on IPCC:n raportti, siis se taho jonka media väittää raportoivan orastavasta maapallon ilmastotuhosta.

Käytännössä mitkään median kauppaamat apokalyptiset skenaariot eivät IPCC:n mukaan pidä paikkansa eli median tarina on siis pelkkää Göbbelsiä alusta loppuun.
Sosialisti on mätä ydintä myöten.
 - kansanviisaus

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 273
  • Liked: 74
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11312 : 31.07.2022, 22:31:17 »
Muistelen kuitenkin ihan asiantuntijoiden kertoneen kuinka sää ja ilmasto ovat eri asioita.

Asia on aika monimutkainen. Sää on klimatologian oppikirjamääritelmän mukaan ilmakehän hetkellinen, eri meteorologisten muuttujien (lämpötila, tuuli, ilman kosteus jne.) avulla ilmaistu tila. Vaikka arkikielessä säästä puhuttaessa tarkoitetaan vain lähellä maanpintaa vallitsevia olosuhteita, meteorologiassa sään käsitteellä tarkoitetaan myös ylempänä ilmakehässä havaittavia ominaisuuksia

Ilmaston käsite on vaikeampi määritellä. Kansainvälisen meteorologisen sanaston mukaan ilmasto kuvaa sään yleispiirteistä luonnetta ja vaihtelua jollain alueella (alue voi olla myös koko maapallo). Usein esitetään, että ilmasto on sään tilastolliset (pidemmän aikajakson ominaisuudet), ja tämä on operationaalisella tasolla ihan hyvä määritelmä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että nuo tilastolliset ominaisuudet voivat keskiarvojen lisäksi olla myös keskihajontoja, korrelaatioita, todennäköisyyksiä eri ilmastoilmiöille, lukumääriä, maksimeja, minimejä jne.

Jo näistä määritelmistä seuraa, että ilmasto riippuu säästä. Ilmaston tila ja kehitys päätellään (ainakin suurelta osin) säätä kuvaavien meteorologisten muuttujien perusteella. Synoptisten säähavaintojen perusteella lasketaan keskiarvoja esimerkiksi lämpötilasta, ja näiden keskiarvojen perusteella lasketaan lopulta vuoden globaali keskilämpötila. Kun tätä on mitattu tarpeeksi pitkään, voidaan tilastollisten menetelmien perusteella päätellä jotain siinä näkyvästä trendistä, jolloin selvästi jo puhutaan ilmaston kehittymisestä tai muuttumisesta.

Myös ilmasto vaikuttaa säähän. Yhtä hellepäivää tai viikon hellejaksoa Suomessa ei voi pitää osoituksena siitä, että ilmasto lämpenee, mutta jos esimerkiksi keskilämpötila kohoaa, on tietysti loogista, että koko lämpötilajakauma siirtyy: sekä minimilämpötilat että maksilämpötilat kohoavat. Lisäksi keskilämpötilan kohoaminen tekee helleaalloista entistä todennäköisempiä. On esimerkiksi laskettu, että De Biltissä, Alankomaissa 2019 mitatun 39,7 asteen lämpötilan toistuvuusaika olisi ollut vuoden 1900 kasvihuonekaasupitoisuuksilla 15 000 vuotta.

Nykyisillä kasvihuonekaasupitoisuuksilla sen toistuvuusaika on 30 vuotta.

Myös ilmasto siis vaikuttaa säähän.       
« Viimeksi muokattu: 31.07.2022, 22:36:34 kirjoittanut Isagoge »

Huppupelikaani

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 928
  • Liked: 6928
  • Dirty white boy
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11313 : 31.07.2022, 22:45:09 »
Ylellä Leonard Wilhelmus niminen kirjoittaja kertoo heti ingressissä ilmastonmuutoksen olevan suoraan syynä Kentuckyn, Lähi-idän ja Pakistanin tulviin. Ja kaikkeen muuhunkin. Euroopan helteetkään eivät nimittäin ole jääneet unholaan. Ne on muistettu esimerkkeinä ilmastonmuutoksen aiheuttamista ääri-ilmiöistä heti ensimmäisessä kappaleessa.

Lainaus
Maailmalla on tulvinut tällä viikolla voimakkaasti – video näyttää tuhoisten tulvien seurauksia neljässä eri maassa

Usealla mantereella on koettu tuhoisia ja osin poikkeuksellisia tulvia tällä viikolla. Sään ääri-ilmiöt, kuten tulvat, yleistyvät ilmastonmuutoksen vuoksi.

Heinäkuussa on raportoitu näkyvästi Etelä-Euroopan laajoista maastopaloista, jotka johtuvat poikkeuksellisen kuumista ja kuivista hellejaksoista.

Tällä viikolla on kuitenkin koettu myös rankkasateiden aiheuttamia voimakkaita tulvia ympäri maailmaa.

———

Rankkasateet ovat yleisiä Appalachian alueella, mutta nämä ovat pahimmat tulvat vuosikymmeniin.

Muutkin luonnonmullistukset ovat koetelleet Kentuckya. Joulukuussa osavaltion länsiosissa tornado tappoi lähes 60 ihmistä.

———

Uutiskanava Al Jazeeran mukaan vastaavaan säähän (”täysin poikkeuksellisia kesärankkasateita”) ei olla Arabiemiraateissa ja naapuroivassa Qatarissa totuttu. Tulvat ovat tappaneet ainakin seitsemän ihmistä.

———

Pakistanissa vuotuiset monsuunisateet ovat aiheuttaneet laajaa tuhoa kesän aikana. Yli 300 ihmistä on kuollut tulvien seurauksena.

———

Pakistan on kärsinyt tänä vuonna myös tappavan kuumasta helleaallosta.

Ilmastonmuutoksen vuoksi sään ääri-ilmiöt, kuten hirmumyrskyt ja tulvat, yleistyvät.
yle.fi 31.7.2022

Noin, lopetuskin meni nappiin. Jos joku vaikka olisi unohtanut sen ingressin tekstin.

Herra Wilhelmus on ainakin minulle uusi tuttavuus Ylellä, ja näyttää pikaisen etsinnän perusteella sopivan Pasilan joukkoon sakeaan erittäin hyvin. Nettiaviisi ulkopolitist.fi:stä häneltä löytyy heti nimenomaan ilmastonmuutokseen liittyviä artikkeleita, aiheina mm. ”Ilmastonmuutos moninkertaistaa humanitaarisen avun tarpeen” ja ”Ilmastokriisi ja sodat ruokkivat toisiaan”. Lukekoon ken uskaltaa.

Niin, eipä Pakistanin eikä monen muunkaan -stanien vuotuisissa tulvissa kuollut joskus 1950-luvulla yhtä paljon ihmisiä. Mikähän syynä moiseen? Luulisi, että näissä kirjoituksissa olisi edes joskus piristävää pohtia esim. väkiluvun räjähdysmäistä kasvua, kaupungistumista, maankäyttöä ja edellisten vaikutuksia sadeveden imeytymiseen maaperään, mutta eihän sitä ilmastohysterialtaan nyt kaikkeen ratkea. Toisaalta eipä tällaisia pohtimalla nykyään saisi ääntää kuuluviin missään merkittävässä mediassa. Ei sovi agendaan.
Poikaseni, kunpa tietäisit, miten häikäilemättömästi tätä maata hallitaan.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 884
  • Liked: 104905
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11314 : 31.07.2022, 23:11:22 »
Helsingin Sanomat, mielipide, Suomeen tarvitaan uusi myönteinen tulevaisuuskuva 31.7.2022

Mieluiten vihdoin ja viimein realistinen tulevaisuuskuva, joka ei perustu hömppäideologioihin kuten koko maailman kylään kutsumiseen, ilmastopolitiikan esikuvana olemiseen tai "feministiseen ulkopolitiikkaan". Mutta katsotaan.

Lainaus
KUUMAT kesät, koronaepidemiat, hyönteisten massakuolemat ja energia- ja viljakriisit ovat kolkuttaneet viime vuosina suomalaisten oville. Tästä huolimatta vain harva ymmärtää, että tällaisten yhteiskunnallisten ilmiöiden seurauksena jo nyt elävien ihmisten tulevaisuus tulee lähivuosikymmeninä olemaan hyvin erilainen kuin nykyinen.

Tulevaisuutta eivät määritä niinkään itse ilmiöt, ainakaan nämä, vaan politiikka niiden takana. Esimerkiksi suomalaisten tulevaisuuden erilaisuuden määrää vihreä ilmastopolitiikka, ei ilmastonmuutos ("kuumat kesät"), ja energiapolitiikka, jotka ovat osaltaan johtaneet nykyisiin kriiseihin.

Lainaus
Väitän, että Suomesta puuttuu myönteinen tulevaisuuskuva ja tämä estää konkreettista ajattelua tulevaisuudesta. Se tarvitaan korvaamaan yhtäältä ajattelua, jossa nähdään ilmastonmuutoksen ja luontokadon uuvuttama tulevaisuus vailla hyvän elämän mahdollisuuksia, ja toisaalta ajattelua, jossa pieni tuunaus nähdään riittävänä ja jatketaan tuhlailevaa kehitystä.

Ei tarvittaisi kuin ilmastohysteriaan tähtäävän epätieteellisen maailmanlopun maalailun (vrt. tämän ketjun esimerkit valtamedian ilmastonmuutosuutisoinnista) lopettamista. Realismia.

Sitten voitaisiin kaikessa rauhassa katsoa, mikä on järkevää. Nykyinen politiikantekotapa on tämän vastakohta.

Lainaus
Myönteinen tulevaisuuskuva on edellytys sille, että yhteiskunta kykenee muuttamaan kehityksen suuntaa tietoisesti ja nopeasti. Siinä hyvä elämä syntyy ympäristön kannalta kestävästi. Ihmisten luontosuhde on nykyistä arvostavampi ja kulttuurinen muutos ruokkii sitä.

Eli tulevaisuuskuvan ei ole tarkoituskaan olla rehellinen ja realistinen, vaan sen on palveltava tietynlaista muutosta, jota tukevalle politiikalle ei olisi muuten kannatusta. Kuulostaa tutulta.

Lainaus
SUOMEN kestävyyspaneeli tunnisti kolme tekijää, jotka aiheuttavat kitkaa murroksessa kohti positiivista tulevaisuutta.

Yhtäältä murroksen nähdään edellyttävän toisistaan irrallaan olevien asioiden ja toimijoiden kytkemistä, joka on vaikeaa ja turhauttavaa. On kuitenkin jo lukuisia esimerkkejä murroksista. Ruokasektorilla luodaan kasvipohjaista ruokakulttuuria kaikkien alan toimijoiden tiiviissä yhteistyössä ja aluekehittämisen haasteita ratkaistaan yhteisöllisesti luontopohjaisiksi. Näitä esimerkkejä tarvitsemme lisää.

"Ruokasektorilla luodaan kasvipohjaista ruokakulttuuria". Mitähän tuohonkin sanoisi? Kunhan ette puuhastele näitä verorahoilla, ettekä tule vaatimaan muilta ihmisiltä mitään.

Lainaus
Toisaalta koetaan, että murroksen sijaan tulevaisuus jatkuu suoraan nykyisestä, eikä osata hahmottaa nykyisen ja tulevan radikaalia eroa. Tässä tarvitaan tulevaisuustietoisuuden vahvistamista, kuten tietoisuutta vaihtoehtoisista tulevaisuuksista, uudenlaisen toimijuuden tunnistamista ja kykyä empatiaan ja systeemiseen ajatteluun.

Mikä sitten on se "nykyisen ja tulevan radikaali ero", jota "ei osata hahmottaa" (lue: muut eivät osaa)?

Kyllä huomaa, että nämä kokoustelevat samanmielisten ihmisten miehittämissä konferensseissa ympäri maailmaa.

Lainaus
Lisäksi pidetään itsestään selvänä, että talouskasvu ja kielteisten ympäristövaikutusten vähentäminen voivat tapahtua samanaikaisesti. Vielä vuosikymmen sitten tämä irtikytkentä herätti paljon toivoa. Nykytutkimus kuitenkin osoittaa, ettei teknologialla ja vaurastumisella voida ratkaista keskeisiä, ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia ekologisia kriisejä.

Terveisiä, että nykytutkimus saa tulla käymään ja kertomaan tämän ihan itse, sillä käsittääkseni esimerkiksi ilmastonmuutoksen ratkaisuskenaariot perustuvat nimenomaan teknologian edistymiseen ja edellyttävät valtavia teknologiapanostuksia lähitulevaisuudessa.

Lainaus
TULEVAISUUTTA ei kukaan voi varmasti ennustaa, mutta laajan yhteiskunnallisen keskustelun, kehittämisen ja tutkimuksen avulla voidaan löytää uusia tapoja elää hyvin ja turvata samalla ihmisen ja planeetan hyvinvoinnille tärkeät luonnonjärjestelmät. Tämä ei ole utopiaa.

Paljon askeleita on jo otettu kohti myönteistä tulevaisuutta, jota osittain jo elämme. Nyt tarvitaan lisää vauhtia ja kaikkien panosta. Tässä julkisen sektorin rooli kokoajana ja suunnan osoittajana on tärkeä. Jokaisella on oikeus olla mukana vaikuttamassa tulevaisuuteen. Maapallo on kytkeytyneempi kuin koskaan, ja se, mitä teemme, vaikuttaa laajalti. Maapalloja kun on vain yksi.

Onpa onttoa höpinää. Muualta selvitettynä kirjoittaja ilmeisesti tarkoittaa, että suomalaisille on varattu maksajan osa.

Lainaus
Eeva Furman

puheenjohtaja, Kestävyyspaneeli

ympäristöpolitiikkakeskuksen johtaja, Syke

On kuvaavaa, että pahimman turvapaikanhakijaryntäyksen keskellä syksyllä 2015 samaisen Eeva Furmanin tarjoama ratkaisu tilanteeseen oli, että viedään turvapaikanhakijat luontoon, joka maagisesti kotouttaa heidät ja johtaa menestystarinoihin. Ihan totta.

Lainaus
Kiihtyvä pakolaisvirta on nyt kaikkien huulilla. Kädet ovat kiinni käytännön asioissa ja mieli moninaisissa mielipiteissä, mutta katsetta on hyvä suunnata pitemmälle.

[...]

Viedään siis maahanmuuttajat luontoon. Taajamien ja haja-asutusalueiden virkistysalueet, marjamaat ja kalavedet ovat ympäristöjä, joissa silmä lepää ja sodan jaloissa rikkoutunut mieli toipuu.

Olisi hienoa, jos vapaaehtoisjärjestöt lähtisivät mukaan edistämään maahanmuuttajien luontosuhteen ja ympäristöystävällisen elämäntavan kehittymistä samaan tapaan kuin urheiluseurat ovat tehneet urheilun suhteen. Elisabeth Rehn kertoi hyvän esimerkin (YLE A-talk, 10.9.2015) Kyrkslätt if:n pakolaisille järjestämistä jalkapalloharjoituksista.

Luonto, kuten urheilu, on neutraali ja myönteinen elementti, josta nauttiminen ei edellytä kielitaitoa. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että luonnolla ja ekosysteemipalveluilla on myönteinen vaikutus mielenterveyteen ja ihmisen hyvinvoinnille.

Vastapainona monenlaisille kantasuomalaisten mielenilmaisuille luonto voisikin toivottaa maahanmuuttajat Suomeen tervehdyttävällä tavalla.

Luontosuhteen vahvistuessa maahanmuuttajat voisivat tarjota Suomelle jotakin uutta. Maahanmuuttajissa on paljon koulutettuja ja luovia ihmisiä. Heillä voi olla uudenlaisia ideoita ja näkemyksiä siitä, miten edistää kestävää kehitystä, luonnonvarojen käyttöä ja vihreää taloutta. Erilaisesta taustasta syntyy ajattelua, joka ohittaa ne laatikot, joihin oma ajattelumme on sulkeutunut.

Maahanmuuttajien kytkeminen tältä pohjata esimerkiksi eri yritysten toimintaan on mahdollisuus, joka voi johtaa uusiin tulevaisuuden menestystarinoihin. Sellaisiinkin, joita emme osaa vielä kertoa.
Eeva Furman: Luonto kotouttamaan maahanmuuttajia 2.10.2015
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Orpheus

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 393
  • Liked: 646
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11315 : 31.07.2022, 23:16:40 »
Lainaus
Pääkirjoitus: Suomeen tulee Unkarin ilmasto

UUTISIA helteistä ja ilmaston lämpenemisestä on tullut tänä kesänä eri puolilta maailmaa niin taajaan, että niihin on lähes turtunut.

[...]

Tänä kesänä yhä useampi on tajunnut, että se, mitä ilmaston lämpenemisestä on ennustettu, on totta.

Suomen ympäristökeskuksen (Syke) biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro arvioi Ylen Radio Suomen haastattelussa, että Suomessa on 50 vuoden päästä sama ilmasto kuin Unkarissa nyt.

Meillä ei ole enää sitä suomalaista luontoa, joka Suomessa oli 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla. Metsätkin muuttuvat hiljalleen keskieurooppalaiseksi lehtimetsävyöhykkeeksi. Niille, joille kävely mäntymetsässä on tärkeä osa suomalaista luontokokemusta, tieto voi olla haikea. Tuoreiden tilastojen mukaan vaahteran määrä on kasvanut 20 vuoden aikana 13 prosenttia ja tammen määrä 10 prosenttia viime vuosisataan verrattuna.

LUMIARON arvio perustuu tiedeyhteisössä varsin yleiseen näkemykseen siitä, että vaikka kaikki Pariisin ilmastosopimukseen sitoutuneet maat täyttäisivät velvoitteensa täysimääräisesti, lämpötila nousee erilaisten teknologiasiirtymien viipeistä johtuen noin viisi astetta tällä vuosisadalla.
Helsingin Sanomat 31.7.2022


Pekka Poutakin oli käynyt kommentoimassa juttua.

Lainaus käyttäjältä: Pekka Pouta
Suomeen ei koskaan tule samaa ilmastoa, kuin mikä on Unkarissa nyt.
Keskiarvoiltaan lämpötila voi Suomessa kyllä ylittää Unkarin, mutta ilmasto ei tule olemaan missään vaiheessa sama. Suomen ilmastoon kuuluu suuri vaihtelevuus vuosien välillä ja vaihtelevuus tulee todennäköisesti vain lisääntymään. Tulee mukaan myös uusia, vuosikymmeniä kestäviä vaihtelevuusjaksoja.
Olemme jatkossakin Jäämeren, Siperian, Pohjois-Atlantin ja Euroopan ilmamassojen vaikutusalueella. Unkarin ilmasto on paljon vakaampi.
Pelkkä keskiarvojen katsominen johtaa harhaan.







Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 273
  • Liked: 74
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11316 : 31.07.2022, 23:17:24 »
...Henrik Jönsson otti juuri tänä lauantaina kantaa median tarinankerrontaan. Niille joilla on vielä pakkoruotsi hallussa, on tarjolla tämä HJ:n video:

https://www.youtube.com/watch?v=WuLTkHynrOA

Siinä HJ debunkkaa käytännössä kaikki median alarmistiset ilmastopuheet koskien tornadoja, rajuilmoja, aavikoitumista, tulvia, metsäpaloja jne. jne. Lähteenä on IPCC:n raportti, siis se taho jonka media väittää raportoivan orastavasta maapallon ilmastotuhosta.

Käytännössä mitkään median kauppaamat apokalyptiset skenaariot eivät IPCC:n mukaan pidä paikkansa eli median tarina on siis pelkkää Göbbelsiä alusta loppuun.

Media ja monet yksittäiset ihmiset myös minun mielestäni liioittelevat ilmastonmuutoksen vaikutusta ja näiden vaikutusten aikaskaalaa. Mutta mitä tulee tuohon linkkaamaasi videoon, sen argumentaatiostrategia on ilmastoskeptikoille tyyppillinen harhautus. Sen voisi kiteyttää näin:

-joskus tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen on ennustettu tuottavan ihmiskunnalle ikäviä asioita
-ennuste ei pidä paikkaansa, koska näitä ikäviä asioita ei vielä näy isossa mittakaavassa

Jos ennuste kuitenkin koski tulevaisuutta, miten nykyhetkestä voi päätellä, että niitä ikäviä seuraamuksia ei ole tulossa? Pitäisikö kaikkien niiden trendien, joista seuraa ikäviä seurauksia, olla lineaarisia ja jo nyt näkyviä?

Ilmeisen maahanmuuttokriittisellä foorumilla asian voisi vielä esittää tällaisen analogian avulla:

-maahanmuuttokriitikko: joskus tämän vuosisadan loppupuolella Suomen miltei koko väestö on vaihdettu etnisesti, uskonnollisesti ja geneettisesti erilaiseen väestöön!
-vastaväittäjä: älä puhu hulluja. Nyt vuonna 2022 vain n. 5% suomalaisista on ulkomaalaistaustaisia, vielä pienempi osa muslimeja ja koko väestön geenistössä tapahtuneet muutokset ovat mitättömiä!

Argumentoiko vastaväittäjä mielestäsi todella perustellusti? 

Luotsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 305
  • Liked: 3845
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11317 : 01.08.2022, 01:12:31 »
Ei kai se Unkarin ilmasto yht' äkkiä tänne pamahda, ensin kai pitäisi saada edes baltian sellainen?
Sitä odotellessa, kun ei vain tunnu saapuvan  :facepalm:
*** Patria o muerte! ***

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 884
  • Liked: 104905
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11318 : 01.08.2022, 01:41:29 »
Mutta mitä tulee tuohon linkkaamaasi videoon, sen argumentaatiostrategia on ilmastoskeptikoille tyyppillinen harhautus. Sen voisi kiteyttää näin:

-joskus tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen on ennustettu tuottavan ihmiskunnalle ikäviä asioita
-ennuste ei pidä paikkaansa, koska näitä ikäviä asioita ei vielä näy isossa mittakaavassa

Ei, vaan videossa kiistettiin IPCC:n raporttia lähteenä käyttäen valtamediassa jatkuvasti itsestäänselvyytenä esitettävä narratiivi, että eräät kielteisinä pidetyt ilmiöt (tulvat, metsäpalot jne.) ovat lisääntyneet ilmastonmuutoksen vuoksi. Siinä myös myönnettiin ne ilmiöt (sademäärän kasvu, hellekausien lisääntyminen jne.), joille IPCC on löytänyt vahvistuksen.

Esimerkiksi viime viikkojen hellekuolemavyörytyksen vastapainoksi videolla taustoitettiin tutkimukseen viitaten, että kylmyyteen kuolee lähes kymmenkertainen määrä ihmisiä kuumuuteen verrattuna.

Jos ennuste kuitenkin koski tulevaisuutta, miten nykyhetkestä voi päätellä, että niitä ikäviä seuraamuksia ei ole tulossa? Pitäisikö kaikkien niiden trendien, joista seuraa ikäviä seurauksia, olla lineaarisia ja jo nyt näkyviä?

En huomannut, että videossa olisi otettu missään kantaa ennusteisiin tai kiistetty nykyhetken perusteella tulevaisuuden ikävät seuraamukset. Missä kohdissa näin tehtiin ja mitä sanottiin?

Videossahan todettiin sekä alussa että lopussa, että ilmasto lämpenee, että se johtuu todennäköisesti ihmisen toiminnasta ja että päästöjä kannattaa vähentää.

Ilmeisen maahanmuuttokriittisellä foorumilla asian voisi vielä esittää tällaisen analogian avulla:

-maahanmuuttokriitikko: joskus tämän vuosisadan loppupuolella Suomen miltei koko väestö on vaihdettu etnisesti, uskonnollisesti ja geneettisesti erilaiseen väestöön!
-vastaväittäjä: älä puhu hulluja. Nyt vuonna 2022 vain n. 5% suomalaisista on ulkomaalaistaustaisia, vielä pienempi osa muslimeja ja koko väestön geenistössä tapahtuneet muutokset ovat mitättömiä!

Argumentoiko vastaväittäjä mielestäsi todella perustellusti?

Nämä olkiukkoanalogiasi ovat edelleen kehnoja. Eivät mielestäni auta asiaa yhtään, mutta miten vaan.

Enkä ymmärrä, miksi viitsit kirjoitella tällaisia, kun jokainen videon katsova näkee, että keksit omiasi.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Lyyti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 170
  • Liked: 4432
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11319 : 01.08.2022, 03:10:27 »
...Henrik Jönsson otti juuri tänä lauantaina kantaa median tarinankerrontaan. Niille joilla on vielä pakkoruotsi hallussa, on tarjolla tämä HJ:n video:

https://www.youtube.com/watch?v=WuLTkHynrOA

Siinä HJ debunkkaa käytännössä kaikki median alarmistiset ilmastopuheet koskien tornadoja, rajuilmoja, aavikoitumista, tulvia, metsäpaloja jne. jne. Lähteenä on IPCC:n raportti, siis se taho jonka media väittää raportoivan orastavasta maapallon ilmastotuhosta.

Käytännössä mitkään median kauppaamat apokalyptiset skenaariot eivät IPCC:n mukaan pidä paikkansa eli median tarina on siis pelkkää Göbbelsiä alusta loppuun.

Media ja monet yksittäiset ihmiset myös minun mielestäni liioittelevat ilmastonmuutoksen vaikutusta ja näiden vaikutusten aikaskaalaa. Mutta mitä tulee tuohon linkkaamaasi videoon, sen argumentaatiostrategia on ilmastoskeptikoille tyyppillinen harhautus. Sen voisi kiteyttää näin:

-joskus tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen on ennustettu tuottavan ihmiskunnalle ikäviä asioita
-ennuste ei pidä paikkaansa, koska näitä ikäviä asioita ei vielä näy isossa mittakaavassa

Jos ennuste kuitenkin koski tulevaisuutta, miten nykyhetkestä voi päätellä, että niitä ikäviä seuraamuksia ei ole tulossa? Pitäisikö kaikkien niiden trendien, joista seuraa ikäviä seurauksia, olla lineaarisia ja jo nyt näkyviä?

Ilmeisen maahanmuuttokriittisellä foorumilla asian voisi vielä esittää tällaisen analogian avulla:

-maahanmuuttokriitikko: joskus tämän vuosisadan loppupuolella Suomen miltei koko väestö on vaihdettu etnisesti, uskonnollisesti ja geneettisesti erilaiseen väestöön!
-vastaväittäjä: älä puhu hulluja. Nyt vuonna 2022 vain n. 5% suomalaisista on ulkomaalaistaustaisia, vielä pienempi osa muslimeja ja koko väestön geenistössä tapahtuneet muutokset ovat mitättömiä!

Argumentoiko vastaväittäjä mielestäsi todella perustellusti?

Keskiarvojen lisäksi lisäisin ilmaston määritelmään tyypillisen varianssin joka on paikasta riippuen erilainen.

Esität järkevän mielipiteen ajatteluvinoumasta. Mutta entäpä kun jokaisesta Suomen sään "kaksi standardipoikkeamaa tyypillisestä" -tapauksesta uutisoidaan nähtävän ilmastonmuutoksen vaikutus? Aivoillaan ajattelevan ihmisen on mahdotonta uskoa juuri mitään valtavirtamedian ilmastouutisointia. Vaikuttaa maailmanlopunkultilta, ja siltä että joku tienaa sillä paljon.

@Isagoge vastaisitko muuten siihen kiihtyvään lämpenemiseen, jota liitekuvasi 15-vuotissegmentit eivät tue? Et voi mielestäni luetella joitain ilmiöitä ja todeta siltä pohjalta että kasvihuoneilmiö on voimistunut. Lista ei ole täydellinen, eikä takeita mainittujen ilmiöiden dominanssista ole.
« Viimeksi muokattu: 01.08.2022, 03:45:25 kirjoittanut Lyyti »
Vastuullista öyhötystä vuodesta 2017.

Eino P. Keravalta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 30 566
  • Liked: 28809
  • Apukeittiöpsykologi
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11320 : 01.08.2022, 04:41:49 »
Lainaus
Mari Pantsar
Pitäisi uskaltaa sanoa se ääneen: #ilmastokriisi ja #luontokato eivät ratkea ja pallo ei säily elinkelpoisena ilman kulutuksen vähentämistä.

Suomalaisten kulutus vähenee itsestään koko ajan, koska suomalaisten määrä vähenee joka vuosi. Jokainen suomalainen voi kuluttaa entiseen tapaan mutta silti suomalaisten kokonaiskulutus vähenee, koska määrämmekin vähenee.

Joten olemme hoitaneet oman osuutemme, jos joku sitä on vaatimassa.

Tähän kun lisätään vielä teknologian kehittyminen, saastuttamista tapahtuu vieläkin vähemmän. Lisätään vielä tuleva, keinotekoisesti aiheutettava lama niin suomalaisten kokonaiskulutus on pian selvästi vähäisempää kuin vielä äskettäin - voimme siis huoletta syödä lihaa ja ajella autoilla.

Nyt on sitten Euroopan ulkopuolisten maiden vuoro vähentää saasteita. Ei taida kuitenkaan onnistua, koska jotkut maat tuplaavat populaationsa sukupolvessa ja valtaosa maailman maista haluaa vain kiihdyttää talouskasvua. Nämä 'ilmastoviisaat' voivat mennä Afrikkaan kertomaan mustille, että nyt ei enää sovikaan hankkia lapsia kuin enintään yksi tai kaksi tai että voitte sitten unohtaa pyrkimyksenne kasvattaa talouttanne. Jos eivät meinaa uskoa, kertokaa, että Suomi on jo hoitanut oman osuutensa ja väki vähenee joka vuosi. Nyt on mustien, kiinalaisten ja intialaisten vuoro kantaa vastuuta.
« Viimeksi muokattu: 01.08.2022, 10:13:41 kirjoittanut Eino P. Keravalta »
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

Skeptikko

  • Administrator
  • Jäsen^^^
  • *****
  • Viestejä: 14 116
  • Liked: 22915
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11321 : 02.08.2022, 16:33:40 »
Etlan tutkimus: Päästökauppa on vähentänyt päästöjä Euroopassa, mutta saastuttavaa toimintaa on siirretty EU:n ulkopuolelle
https://www.hs.fi/talous/art-2000008980224.html

Lainaus
EUROOPAN unionin päästökauppajärjestelmä on vähentänyt unionin sisäisen tuotannon päästöjä, mutta lisännyt päästöjen osuutta tuonnissa. Asia selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tuoreesta tutkimuksesta, jossa analysoitiin EU:n päästökaupan hiilivuotoa ja sen määrää vuosina 2000‒2018.

Hiilivuoto tarkoittaa tuotannon siirtymistä kiristyvän ilmastopolitiikan myötä EU:n ulkopuolelle maihin, joissa sääntely ei ole yhtä tiukkaa.

Päästökauppajärjestelmä perustettiin vuonna 2005 edistämään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä EU:ssa.

Etlan tutkimuksen mukaan EU:n tuonnin hiili-intensiteetti on kasvanut neljä prosenttia verrattuna siihen, että päästökauppaa ei olisi. Viennin hiili-intensiteetti taas on laskenut. Esimerkiksi Sitran määritelmän mukaan hiili-intensiteetillä tarkoitetaan kasvihuonepäästöjä suhteessa liikevaihtoon.
...
EUROOPAN unioni on parhaillaan uudistamassa päästökauppaa alueellaan. Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa asiaan kesäkuussa.

Uudistuksessa muun muassa päästöoikeuksien ilmaisjakoa on tarkoitus purkaa. Nyt päästökaupassa osa päästöoikeuksista jaetaan yrityksille ilmaiseksi, mikä on niille epäsuoraa julkista tukea. Jatkossa ilmaisia päästö­oikeuksia on tarkoitus vähentää asteittain ja lopulta poistaa ne.

Unioni on myös ottamassa käyttöön niin sanotut hiilitullit, jotka tulevat ilmaisten päästöoikeuksien tilalle teollisuuden tueksi.
En homona toivota tervetulleiksi Suomeen henkilöitä, jotka haluavat tappaa minut:
http://www.bbc.com/news/magazine-33565055

Tanskan pakolaisapu: hallitsematon tulijatulva johtamassa armageddoniin ja yhteiskuntamme tuhoon:
http://jyllands-posten.dk/international/europa/ECE7963933/Sammenbrud-truer-flygtningesystem/

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 884
  • Liked: 104905
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11322 : 03.08.2022, 11:43:28 »
Lainaus
369 miljardia ympäristölle – Bidenin taktisen valinnan vuoksi edes Trump ei voisi perua uutta ilmasto­pakettia

Yhdysvaltojen ilmastopotti yllätti suuruudellaan, koska odotukset oli jo kaivettu niin syvään kuoppaan, kirjoittaa HS:n luontokadon kirjeenvaihtaja Petja Pelli.

Maailman vaikutusvaltaisin supervalta ja historiallisesti suurin päästölähde Yhdysvallat ilmoittautui yllättäen takaisin mukaan ilmastotalkoisiin. Käänne tapahtui juuri silloin, kun Setä Samuli oli jo itsekin vakuuttunut motivaationsa kuolemasta.

Talkoolainen tuli portille taskut täynnä dollareita. Tarkemmin sanottuna niitä on 369 miljardia. Euroissa summa on 361 miljardia eli lähes kuusi kertaa Suomen valtion budjetin verran.

Sen verran on osoitettu ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin demokraattipresidentti Joe Bidenin uudessa budjettilaissa, joka on nyt lähellä läpimenoa. Sitä on Yhdysvalloissa luonnehdittu maan historian suurimmaksi ilmastolaiksi. Tekstin on määrä tulla senaatin äänestyksen tällä viikolla.

[...]

Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran vanhempi asiantuntija Oras Tynkkynen toteaa, että yhdysvaltalaisessa ilmastokeskustelussa lakipakettia on pidetty lähes poikkeuksetta suurena voittona.

”Paikoin kommentit ovat olleet jopa ekstaattisia”, Tynkkynen sanoo. On symbolisesti tärkeää, että supervalta osoittaa pyrkivänsä fossiilittomaan tulevaisuuteen.

[...]

Tynkkysen ja Kahran mukaan menettelyn hyvä puoli Bidenin tavoitteiden kannalta on se, että sitä on vaikea perua. Yhdysvalloissa pidetään presidentinvaalit 2024, ja Trump tähyää jälleen republikaanien ehdokkaaksi.

Asetuksen voisi perua ja lain voi haastaa korkeimmassa oikeudessa, mutta budjetoidut rahat on ikään kuin jo käytetty. Nämä miljardit tulevat joka tapauksessa menemään ilmaston hyväksi”, Tynkkynen sanoo.
Helsingin Sanomat 3.8.2022

Jihuu, nyt on rahaa jaettavaksi, eikä Trump voi sille mitään.

Maailmanlopun kirjeenvaihtaja Petja Pelliltä tosin unohtuu muiden toimittajien lailla kertoa, kuinka paljon tämän satojen miljardien dollarien ilmastopaketin oletetaan vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen. Jutussa mainitaan vain, että päätös oli "symbolisesti tärkeä". Mutta ehkä se ei ole niin tärkeää.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

ikuturso

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 21 362
  • Liked: 46189
  • Kekkosen re-inkarnaatio
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11323 : 03.08.2022, 15:10:36 »
Etlan tutkimus: Päästökauppa on vähentänyt päästöjä Euroopassa, mutta saastuttavaa toimintaa on siirretty EU:n ulkopuolelle
https://www.hs.fi/talous/art-2000008980224.html

Lainaus
EUROOPAN unionin päästökauppajärjestelmä on vähentänyt unionin sisäisen tuotannon päästöjä, mutta lisännyt päästöjen osuutta tuonnissa. Asia selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tuoreesta tutkimuksesta, jossa analysoitiin EU:n päästökaupan hiilivuotoa ja sen määrää vuosina 2000‒2018.

Hiilivuoto tarkoittaa tuotannon siirtymistä kiristyvän ilmastopolitiikan myötä EU:n ulkopuolelle maihin, joissa sääntely ei ole yhtä tiukkaa.

Päästökauppajärjestelmä perustettiin vuonna 2005 edistämään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä EU:ssa.

Etlan tutkimuksen mukaan EU:n tuonnin hiili-intensiteetti on kasvanut neljä prosenttia verrattuna siihen, että päästökauppaa ei olisi. Viennin hiili-intensiteetti taas on laskenut. Esimerkiksi Sitran määritelmän mukaan hiili-intensiteetillä tarkoitetaan kasvihuonepäästöjä suhteessa liikevaihtoon.
...
EUROOPAN unioni on parhaillaan uudistamassa päästökauppaa alueellaan. Euroopan parlamentti hyväksyi kantansa asiaan kesäkuussa.

Uudistuksessa muun muassa päästöoikeuksien ilmaisjakoa on tarkoitus purkaa. Nyt päästökaupassa osa päästöoikeuksista jaetaan yrityksille ilmaiseksi, mikä on niille epäsuoraa julkista tukea. Jatkossa ilmaisia päästö­oikeuksia on tarkoitus vähentää asteittain ja lopulta poistaa ne.

Unioni on myös ottamassa käyttöön niin sanotut hiilitullit, jotka tulevat ilmaisten päästöoikeuksien tilalle teollisuuden tueksi.

Jussi Halla-aho ja persut on naurettu ilmastokeskustelusta pihalle, kun on kerrottu, että suomalainen tehtaanpiippu on ilmastoteko.

Pitäisikö tähän nyt tarttua @Matias Turkkila ? @Jussi Halla-aho ?

Tuonnin hiili-intensiteetti koko EU:n osalta on kasvanut, kun taas viennin osalta se on laskenut. Tässä on suoraan sanottu, että EU-alueella teollisuuden CO2-päästöt suhteessa tuotantoon on pienemmät.

PS on ollut oikeassa. Me olemme olleet oikeassa. Jussi on ollut oikeassa. Tokihan me kaikki täällä tiedämme sen, mutta taas koko poliittinen muu kenttä on ollut meitä vastaan. Ja he ovat valtanarratiivinsa kanssa olleet väärässä, mutta ovat oman väärässäolonsa kätkeneet keskuudessaan vallitsevaan selkääntaputtelukonsensukseen.

Suomen ekovihreys on ollut sitä, että sankarina saamme irtopisteitä kun raivokkaasti vuolemme vuotavaan veneeseen uutta veneen tappia, kun samalla selkämme takana koko vene on keskeltä katki. Koko veneen korjaaminen on liian iso rasti, joten siihen ei ryhdytä. Sen sijaan vakuutamme itsellemme ja muille, että katkennut vene lakkaa vuotamasta kunhan veistelemme innokkaasti kaikki veneentappeja.

-i-
Kun joku lausuu sanat, "tässä ei ole mitään laitonta", on asia ilmeisesti moraalitonta. - J.Sakari Hankamäki -
Maailmassa on tällä hetkellä virhe, joka toivottavasti joskus korjaantuu. - Jussi Halla-aho -
Mihin maailma menisi, jos kaikki ne asiat olisivat kiellettyjä, joista joku pahoittaa mielensä? -Elina Bonelius-

Pentecost

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 2 026
  • Liked: 8422
  • Hummeriälykkö
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11324 : 03.08.2022, 16:28:03 »
Lainaus
Sen verran on osoitettu ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin demokraattipresidentti Joe Bidenin uudessa budjettilaissa, joka on nyt lähellä läpimenoa.

Ja totta kai media hehkuttaa asiaa, joka ei ole vielä mennyt läpi edustajainhuoneesta tai senaatista. Noihin paketteihin yleensä neuvotellaan kaikenlaisia muutoksia ennen varsinaista hyväksymistä ja tämän paketin läpimeno ei ole edes varmaa, sillä demokraattien puolelta löytyi edustaja, joka on varannut itselleen oikeuden olla eri mieltä tarvittaessa.

Lainaus
Sen. Kyrsten Sinema (D-Ariz.) had a message for her Democratic colleagues before she flew home to Arizona for the weekend: She's preserving her options.

Sinema has leverage and she knows it. Any potential modification to the Democrat's climate and deficit reduction package — like knocking out the $14 billion provision on carried interest — could cause the fragile deal to collapse.

Sinema has given no assurances to colleagues that she’ll vote along party lines in the so-called “vote-a-rama” for the $740 billion bill next week, according to people familiar with the matter.

https://www.axios.com/2022/07/30/sinema-schumer-manchin-deal-democrats

Et sellasta hehkutusta, joka voi lässähtää kunnon pannukakuksi.  8)
KKO:n tuomio
A:n käyttämissä ilmaisuissa on kysymys niin sanotuista arvoarvostelmista, joiden osalta ei lähtökohtaisesti ole mielekästä puhua lausuman totuudellisuudesta.

Matias Turkkila

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 563
  • Liked: 3440
  • Päätoimittaja, Suomen Uutiset
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11325 : 04.08.2022, 00:01:23 »
Etlan tutkimus: Päästökauppa on vähentänyt päästöjä Euroopassa, mutta saastuttavaa toimintaa on siirretty EU:n ulkopuolelle

Hyvä nosto, kiitos. On intuitiivisesti ilmeistä, että muualla tehdään väjlemmin normein, mutta sen parempi, mitä enemmän asiasta on tutkimusnäyttöä.

Purra ehdotti tänään muuten päästökauppajärjestelmän väliaikaista tauolle laittamista.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 884
  • Liked: 104905
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11326 : 07.08.2022, 12:00:18 »
Lainaus
Tuho tapahtuu jo nyt

Palkittu tietokirjailija Jenni Räinä kirjoitti haikean romaanin luonnon köyhtymisestä ja ihmisen haparoivasta yrityksestä tehdä hyvää. Hän on sitä mieltä, että ihmisiä olisi syytä hieman syyllistää luontoa tuhoavasta toiminnastaan.

[...]

Heinäkuussa Etelä-Eurooppaa kurittivat 40–45 asteen helleaallot, jotka tappoivat WHO:n arvion mukaan jopa 1 700 ihmistä pelkästään Espanjan ja Portugalin alueella. Tutkijat varoittavat, että säästä johtuvat kuolemat saattavat 50-kertaistua vuosisadan loppuun mennessä, jos ilmastonmuutokselle ei tehdä mitään.

”Tämä on hurja maailma, missä jo olemme”, Räinä toteaa.

[...]

Räinä kertoo, että hänen oma ilmastonmuutosahdistuksensa on helpottanut kirjojen kirjoittamisen myötä. ”Se ei ole mikään monistettavissa oleva ratkaisu”, hän naurahtaa.

”Yritän tehdä tekoja, jotka eivät olisi ristiriidassa ahdistuksen kanssa, esimerkiksi välttää lentomatkailua.”

Usein ilmastonmuutoksesta puhuttaessa muistutetaan, ettei yksilöiden syyllistäminen ole ratkaisu.

”Ymmärrän sen, että jos ollaan masentuneita ja lamaantuneita, niin mitään ei tapahdu. Mutta saisi vähän syyllistääkin tätä kermapersekansaa, jonka elämä murenee siihen, ettei saa tehdä vuosittaisia Euroopan-matkoja biitsilomalle. En pidä siitäkään, että aikuisiin suhtaudutaan kuin lapsiin. Kyllä sinne peiliin pitää uskaltaa kurkkia vähän rohkeammin”, Räinä sanoo.

Mutta askeesiin perustuvaa ekoutopiaa, jollaista Räinän romaanissa kuvataan, voi olla hankala tarjota vaihtoehdoksi. Räinä ei myöskään kirjoita sen raskaista realiteeteista kaunistellen. Omavaraisuuden ehto on kova työnteko luonnonolojen armoilla. Yksi rankkasade väärään aikaan voi pilata viikkojen huhkimisen heinäpellolla.

”Se on vaikeaa ja energiaa vievää työtä, enkä osaa sanoa, olisiko se realistista. Mutta monesti se tapa, jolla lähdetään hakemaan uutta, liittyy kuluttamisen kierteestä irrottautumiseen”, Räinä pohtii ja lisää: ”Olisi vaikea kuvitella, mikä olisi sellainen utopia, joka ei perustuisi jonkinasteiseen asketismiin.”
Helsingin Sanomat 7.8.2022

Lainaus käyttäjältä: Eleonoora Riihinen, HS
Heinäkuussa Etelä-Eurooppaa kurittivat 40–45 asteen helleaallot, jotka tappoivat WHO:n arvion mukaan jopa 1 700 ihmistä pelkästään Espanjan ja Portugalin alueella.

Niin? Tutkijoiden mukaan helleaalloista johtuvat kuolemat ovat tästä huolimatta Espanjan alueella aiempaan verrattuna vähenemässä, eivät kasvussa.

Ilmiselvästi hellekuolemien mainitsemisen tarkoituksena oli toimittajalle vain pelottelu ja kauhukuvien maalailu.

Lainaus käyttäjältä: Eleonoora Riihinen, HS
Tutkijat varoittavat, että säästä johtuvat kuolemat saattavat 50-kertaistua vuosisadan loppuun mennessä, jos ilmastonmuutokselle ei tehdä mitään.

Toimittaja viittaa viisi vuotta vanhan tutkimusuutisen kautta oletuksiltaan erittäin epätodennäköiseksi tiedettyyn ja jo yli kymmenen vuotta sitten vanhentuneeseen, mm. IPCC-tutkijoiden kritisoimaan, ei ennusteeksi vaan referenssiksi tarkoitettuun SRES-ilmastoskenaarioon, jossa tosiaan oletetaan, että ilmastonmuutokselle ei tehdä mitään ("business as usual").

Me kaikki ja myös toimittaja Eleonoora Riihinen tiedämme jo, että näin ei tule tapahtumaan. En keksi vanhan huuhaatutkimuksen esiin kaivamiselle muuta syytä kuin pelottelu ja ilmastohysterian lietsominen.

Näennäisesti ilmastonmuutokseen liittyvien kuolemien kehitystä ennustavalle tutkimukselle ja siitä uutisoinnille oli kuvaavaa, että niissä jätettiin huomiotta kylmyyteen liittyvät kuolemat (kymmenkertainen määrä), joka olisi muuttanut kuvan hyvin toisenlaiseksi. Yhteenlaskettuna kylmyyteen ja kuumuuteen liittyvien kuolemien kokonaismäärä onkin ollut laskussa.

Lainaus käyttäjältä: Eleonoora Riihinen, HS
Usein ilmastonmuutoksesta puhuttaessa muistutetaan, ettei yksilöiden syyllistäminen ole ratkaisu.

”Ymmärrän sen, että jos ollaan masentuneita ja lamaantuneita, niin mitään ei tapahdu. Mutta saisi vähän syyllistääkin tätä kermapersekansaa, jonka elämä murenee siihen, ettei saa tehdä vuosittaisia Euroopan-matkoja biitsilomalle. En pidä siitäkään, että aikuisiin suhtaudutaan kuin lapsiin. Kyllä sinne peiliin pitää uskaltaa kurkkia vähän rohkeammin”, Räinä sanoo.

Syyllistää suomalaisia mistä ja miksi? Ainakaan ilmastonmuutokseen tällä syyllistämisellä ei vaikuteta, joten kyse voi olla vain siitä, että tietokirjailija Räinä saa monien muiden lailla kiksinsä suomalaisten syyllistämisestä ja yläpuolelle asettumisesta. Joskus aiemmin halveksunnan tekosyynä käytettiin esimerkiksi uskontoon liitettyjä syntejä, nyt sellaiseksi on vaihdettu ilmastonmuutoksen syntisymbolit kuten lentomatkat ja rantalomat.

Lainaus käyttäjältä: Eleonoora Riihinen, HS
Mutta askeesiin perustuvaa ekoutopiaa, jollaista Räinän romaanissa kuvataan, voi olla hankala tarjota vaihtoehdoksi. Räinä ei myöskään kirjoita sen raskaista realiteeteista kaunistellen. Omavaraisuuden ehto on kova työnteko luonnonolojen armoilla. Yksi rankkasade väärään aikaan voi pilata viikkojen huhkimisen heinäpellolla.

”Se on vaikeaa ja energiaa vievää työtä, enkä osaa sanoa, olisiko se realistista. Mutta monesti se tapa, jolla lähdetään hakemaan uutta, liittyy kuluttamisen kierteestä irrottautumiseen”, Räinä pohtii ja lisää: ”Olisi vaikea kuvitella, mikä olisi sellainen utopia, joka ei perustuisi jonkinasteiseen asketismiin.”

Tällä on selvästikin enemmän tekemistä henkilökohtaisen uskonnon tai muun kokonaisvaltaisen ideologian ja kärsimyksestä nauttimisen kuin tieteellisen ajattelun ja ilmastonmuutokseen vaikuttamisen kanssa.

e: lisätty linkki
« Viimeksi muokattu: 07.08.2022, 12:54:44 kirjoittanut Roope »
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

ämpee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 16 444
  • Liked: 23321
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11327 : 07.08.2022, 12:52:36 »
Palkittu tietokirjailija tai palkittu toimittelija tarkoittaa käytännössä runkkuringin sisäistä palkitsemisjärjestelmää jonka tarkoituksena on nostaa joku ringin jäsen vt. jumalaksi jonka sanaa nyt vain on uskominen.

Kyseinen menetelmä on hyvin läheistä sukua sille, että ensin lähetetään "varma vinkki" kaverille ulkomaan lehdistöön ja sen jälkeen kopioidaan vinkistä tehtyä uutista kotimaan mediassa väittäen sen olevan vähintään Herralta kotoisin olevaa julistusta joka pitää nauttia sellaisenaan.

"Luotettavan" median olisi kohta syytä uudistaa mainoskampanjansa sen luotettavuuden suhteen.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 41 457
  • Liked: 64387
  • Takaisinviskaaja ja -työntäjä. Takaisin! Takaisin!
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11328 : 07.08.2022, 13:09:14 »
Palkittu tietokirjailija tai palkittu toimittelija tarkoittaa käytännössä runkkuringin sisäistä palkitsemisjärjestelmää ...

Arvostettu tutkija, YLEn jutussa = salakommunisti, joka sai kunnallisvaaleissa tuttujen ja sukulaisten hajaääniä.
« Viimeksi muokattu: 07.08.2022, 13:10:56 kirjoittanut Lalli IsoTalo »
“Tavoitteemme on pakolaisten suojelu. Rajat ovat sille este.”
— Soros

“Punavihreä siirtymä on paskanruskea!”
— Tri. Eero Paloheimo

“Vasemmistolaisuus on vamma, johon kuuluu vielä tarve näyttää se.”
— Kari Suomalainen

“Musta on siis uusi valkoinen ...”
— Kim Evil-666

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 884
  • Liked: 104905
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11329 : 08.08.2022, 16:12:06 »
Näennäisesti ilmastonmuutokseen liittyvien kuolemien kehitystä ennustavalle tutkimukselle ja siitä uutisoinnille oli kuvaavaa, että niissä jätettiin huomiotta kylmyyteen liittyvät kuolemat (kymmenkertainen määrä), joka olisi muuttanut kuvan hyvin toisenlaiseksi. Yhteenlaskettuna kylmyyteen ja kuumuuteen liittyvien kuolemien kokonaismäärä onkin ollut laskussa.

Maikkarin aamu-tv:ssä esitettiin ilmastonmuutoksen ainoaksi suoraksi seuraukseksi suomalaisten terveydelle helteet, jolla viitattiin hellekuolemiin. Näin kesäaikaan valtamedian bias on juuri tätä päivästä toiseen. Todellisuudessa ilmastonmuutos kylmyyden vähentymisen kautta tutkitusti parantaa suomalaisten terveyttä ja vähentää ilmastoon liittyviä kuolemia.

Epäsuorista vaikutuksista esiin nostettiin ilmastonmuutoksen vaikutus konfliktien lisääntymiseen ja sitä kautta Suomeen suuntautuvan pakolaisuuden kasvuun, vaikka ilmastonmuutoksen osuus tällaisessa siirtolaisuudessa on ollut ja tulee olemaan mitättömän pieni muiden tekijöiden rinnalla. Aika kaukaa haettua oli sekin, että tämä on suomalaisille ilmastonmuutoksen aiheuttama terveyshaitta, ilmeisesti tarttuvien tautien leviämisen perusteella. Yhtä hyvin voisi nimetä suoraan kehitysmaamaahanmuuton uhaksi suomalaisten terveydelle.

Kaiken huipuksi, kun suomalaisille selvästi merkittävämmistä ilmastonmuutoksen positiivisista terveysvaikutuksista vaiennut Maikkari esitteli vain jo moneen kertaan toistettuja kielteisiä vaikutuksia, se nimesi ne vaietuiksi terveyshaitoiksi.

MTV: Ilmastonmuutoksen vaietut terveyshaitat 8.8.2022  (7 min)
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 884
  • Liked: 104905
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11330 : 09.08.2022, 12:55:53 »

Lainaus
Kerttu Kotakorpi
Mä saan usein vihaisia viestejä siitä että jaan uutisia ilmastonmuutoksesta, sääkatastrofeista ja luontokadosta. Olen töissä uutisissa. Luuleeko jotkut aikuiset ihmiset oikeasti että maailma olisi parempi paikka jos ei tietäisi mitä pahaa tapahtuu?

Et vain "jaa uutisia" vaan annat valikoivuutesi ja tulkintojesi kautta ymmärtää, että maailman paha (maailmassa aina tapahtuneet ilmastoon ja ihmiskuntaan liittyneet katastrofit kuten kuivuudet, tulvat ja metsäpalot) johtuu nykyisin nimenomaan ilmastonmuutoksesta ja siitä, ettei sille tehdä mitään.

Huomiotta jää, että sääkatastrofeihin kuolee huimasta väestönkasvusta huolimatta vähemmän ihmisiä kuin vuosisatoihin ja että esimerkiksi suomalaiset satunnaisista myrskyistä ja tulvista ja sopeutumistarpeesta huolimatta hyötyvät ilmastonmuutoksesta. Tämä viesti on vaiettu valtamediassa jokseenkin täysin, ja se on valinta, teillä uutisissa tehty valinta.

Lainaus
Kerttu Kotakorpi
Toki jokaisen on tärkeä miettiä missä määrin jaksaa ikäviä uutisia, mutta se on enemmän lukijan kuin viestintuojan vastuulla.

Et siis koe vastuuta megalomaanisesti liioitellun ja siksi väistämättä laajasti väärin tulkitun valtamedian ilmastokatastrofiviestin vaikutuksista, jotka näkyvät muun muassa länsimaiden ilmastohysteeristen nuorten ahdistuksena ja tilannetta ahnaasti hyväksi käyttävien poliitikkojen pelkoa lietsovina perikatopuheina? Vastuu on vain vastaanottavassa päässä?

Juuri ilmastohysterialla ratsastava valtamedia on luonut pohjan sille, että esimerkiksi suomalainen ministeri voi tuosta vaan ja kenenkään selitystä vaatimatta puolustaa politiikkaansa sillä, että vaihtoehtona voi olla ihmiskunnan loppu. Mitään tieteellistä tukea tällaisille näkemyksille ei tietenkään ole koskaan ollut, mutta tämä on nykyinen faktapohjaisen keskustelun estävä ilmapiiri, ja se on vain pahenemassa, koska sitä tietoisesti pahennetaan tuhouutisoinnilla (muun muassa kymmenet viimeaikaiset viittaukset Espanjan hellekuolemiin) ja järjen äänien syyllistämisellä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 884
  • Liked: 104905
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11331 : 09.08.2022, 15:59:11 »
Lainaus
369 miljardia ympäristölle – Bidenin taktisen valinnan vuoksi edes Trump ei voisi perua uutta ilmasto­pakettia
...
Helsingin Sanomat 3.8.2022

Jihuu, nyt on rahaa jaettavaksi, eikä Trump voi sille mitään.

Maailmanlopun kirjeenvaihtaja Petja Pelliltä tosin unohtuu muiden toimittajien lailla kertoa, kuinka paljon tämän satojen miljardien dollarien ilmastopaketin oletetaan vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen. Jutussa mainitaan vain, että päätös oli "symbolisesti tärkeä". Mutta ehkä se ei ole niin tärkeää.


Lainaus
Ville Niinistö
Yhdennellätoista hetkellä USA ilmoittautui maiden joukkoon, jotka eivät vain lupaa vaan myös tekevät ilmastotoimia. Senaatin tuki laajalle ilmastopaketille ja 40% päästövähennyksille 2030 on iso asia.

Ilmaston lämpeneminen on yhä rajoitettavissa ainakin alle 2 asteen. 1/X

En keksi, mitä kautta kahden asteen alle jääminen riippuisi Yhdysvaltain ilmastopakettipäätöksestä suuntaan tai toiseen. Niinistökään ei kerro mitään konkreettista tarinaansa tukevaa. Kiinnostaisi kyllä, millaiseksi paketin ilmastovaikutus lasketaan, mutta tällaisia laskelmia ei ole näkynyt missään.

Arvaankin, että paketin arvo nähdään lähinnä symbolipolitiikan kautta. Aivan kuten Suomen järjettömän kalliiksi tulevan ilmastopolitiikan arvo on jossain mystisessä "esikuvallisuudessa".

Lainaus
Ville Niinistö
Nykyisellään 1,5 asteen jäljellä oleva hiilibudjetti käytetään loppuun tällä vuosikymmenellä. Tällä hetkellä maailman maiden sitoumukset johtavat eri arvioiden mukaan 2,1-2,7 asteen lämpenemiseen. Lisätoimia on kuitenkin mahdollista tehdä, ja markkinoilla muutos luo lisämuutosta.

Ei, vaan tuollaiset arviot (joille Niinistöllä ei tietenkään lähdettä) perustuvat jo ilmoitettujen sitoumusten sivuuttamiseen kokonaan tai osittain. Ilmoitettujen sitoumusten mukaan lämpeneminen olisi noin 1,8 astetta vuosisadan lopulla.

Lainaus
Ville Niinistö
Ei voi poimia rusinoita pullasta vaan varmistaa ilmastoratkaisujen eteneminen kaikessa. Energiantuotannosta maankäyttöön ja hiilinieluihin, liikenteestä kulutustapoihin. Takapakit torjuttava, esim fossiiliriippuvuutta Venäjästä ei voi korvata toisella vaan puhtailla ratkaisuilla.

On nimenomaan poimittava rusinat pullasta ja alhaalla roikkuvat hedelmät ensin kaatamatta itse hedelmäpuita (vaihtamatta toimivaa infraa) liian nopeasti, jos tilalle ei ole tarjota kuin nykyisiä alkeellisia akkuja ja aurinkokennoja.

Jos Venäjän fossiiliriippuvuuden purkamisessa kieltäydytään fundamentalistisesti fossiilisista polttoaineista, tulee eurooppalaisille useampikin kylmä talvi. Kokoomuksen meppi Sirpa Pietikäinen lämmittäisi EU:n ensi talvena subventoiduilla aurinkopaneeleilla...

Lainaus
Ville Niinistö
Ratkaisevan tärkeää sitoa Yhdysvaltain lisäksi Kiinan, Intian ja Brasilian kaltaiset nousevat taloudet päästöjen taittamiseen jo lähivuosina, ei vain kauas asetettavilla tavoitteilla. Eniten painetta USAn päätös luo Kiinalle, joka Taiwan-protestina katkaisi USA-ilmastoyhteistyön.

Olen pelkkänä korvana, kuinka Niinistö sitoisi Kiinan, Intian ja Brasilian päästöjen taittamiseen jo lähivuosina, mutta Niinistön twiittiketju loppui tuohon.

Täytyy myöntää, että en oikein ymmärrä, kuinka USA:n ilmastopaketti luo Kiinan johdolle painetta. Kiinan tehdastyöläisille kyllä, kun USA tulee paketin seurauksena tekemään ehkä satojen miljardien dollarien ilmastohärpäketilaukset Kiinaan.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 884
  • Liked: 104905
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11332 : 11.08.2022, 13:03:03 »
Eurooppa palaa, julistaa Höblä tänään ensimmäisellä aukeamallaan pelotteluartikkelissa, jonka ohessa puolen sivun kuva liekehtivästä metsästä.

Lainaus
Analyysi: Me teeskentelemme että Eurooppa ei ole liekeissä

Metsät palavat, vesistöt kuivuvat ja juomavesi kuivuu ilmastossa, joka on uusi normaali Euroopassa. Mutta ihmiset jatkavat rauhassa lomalentoja ja vallanpitäjät voivat teeskennellä rakentavansa kestävää tulevaisuutta.

Neljää viidestä viimeisimmästä kesästä on leimannut Euroopassa äärimmäinen kuumuus ja kuivuus. Poikkeuksena oli vuosi 2021, kun tulvat vaativat lähes 250 henkeä. Tänä vuonna, kuten vuosina 2018-2020, ovat pitkittyneet helteet piinanneet suurta osaa maanosasta. Metsät ovat palaneet, järvet kuivuneet ja sadot kärsineet.

[...]

Jos viivyttelemme liian kauan, päästöjemme kuristaminen on turhaa.

Tätä ei saa sanoa ääneen, mutta ylimielisen ilmastopolitiikan jatkuessa seuraus olisi yhteiskunnallinen romahdus.

[...]

Energia- ja elintarvikekriisit ovat ensimmäinen rivi laskussa, jonka joudumme maksamaan vuosia kestäneen ilmastopolitiikan jälkeenjääneisyyden vuoksi. Helleaallot ja kuivuus ovat tietysti ohimeneviä ilmiöitä, mutta niitä tulee taatusti enemmänkin. Lasku kasvaa.

[...]

Suomen hallitus haluaa mielellään ylpeillä kunnianhimoisilla ilmastotavoitteillaan. Politiikan syksyn aikana on tarpeen tarkastella myös hallituksen päätöksiä, joita se tekee muista kuin ilmastosyistä ja jotka ovat ilmastotavoitteiden vastaisia.

[...]

Näin vallanpitäjät veronmaksajien rahoilla lisäävät päästöjä ja vaikeuttavat Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamista. Jyväskylän lennot ovat suhteessa pikku asia, mutta silti vähän lisää ilmastoinfernoon, jota vastaan Eurooppa taistelee.

Hallitus tarvitsisi opposition, joka sparraisi sitä parempaan ilmastopolitiikkaan. Mutta Kokoomus on hiljaa ja perussuomalaiset haluavat purkaa kaikki ilmastopäätökset. Ehkä matala profiili antaa ääniä kevään vaaleissa, mutta se antaa kuvan, että monet poliitikot sulkevat silmänsä äärisäiden ilmastoyhteydeltä, että he eivät ymmärrä, mitä [käsistä riistäytyvästä lämpenemisestä varoittanut] Philipp Bernhard sanoo ja että he laiminlyövät vastuunsa.

Kun Eurooppa palaa ja matkustamisen nälkäiset turistit tungeksivat lentokentillä, poliitikot keskustelevat, kuinka energian ja ruuan hintaa voisi laskea, jotta ihmiset voisivat jatkaa matkustamista ja syömistä kuten ennen. Ikään kuin he eivät tietäisi, että elämäntapamme ei ole kestävää.  (käännös)
Hbl: Analys: Vi låtsas att Europa inte brinner 11.8.2022  (maksumuuri)

Kiinnitti huomion pelottelu metsäpaloilla, kuinka peräti "Eurooppa palaa" parhaillaan, ja kuinka viimeiset viisi vuotta ovat olleet ilmastonmuutoksen seurauksena yhtä helvettiä.

Valtamedia on korostanut tänä vuonna Espanjan ja Portugalin hellekuolemia, joita oli paljon, mutta jotka ovat silti tilastojen mukaan pitkällä tähtäimellä laskussa, eivät ilmastonmuutoksen vuoksi nousussa, kuten valtamedia uskottelee. Suomessakin on korostettu hellekuolemien lisääntymistä, vaikka ilmastonmuutos tulee ennusteiden mukaan johtamaan moninkertaiseen kylmyyteen liittyvien kuolemien vähentymiseen.

Vastaavasti metsäpalojen määrä ja laajuus on kyllä tänä vuonna ollut Euroopassa poikkeuksellisen suuri, mutta tämä on ollut yksittäinen poikkeusvuosi, kun trendi on ollut viime vuosikymmenet alaspäin:

Lainaus käyttäjältä: BBC Reality Check
What is the overall trend?

This fire season is something of an outlier [outlier: tilastollinen poikkeus], according to experts.

"We've actually seen a decline in the area burned by fires in the Mediterranean and across Europe more widely over the last couple of decades, in a way that doesn't marry up with the rapidly changing risk of fires," says Dr Matthew Jones, a climate scientist at the University of East Anglia.
BBC: Europe wildfires: Are they linked to climate change? 21.7.2022

BBC:n jutusta löytyy linkki EFFISin (European Forest Fire Information System) tilastosivuille. Sieltä selviää, että esimerkiksi Espanjassa jopa Höblän toimittajan mainitsemat piinavuodet 2018-2020 olivat metsäpalotuhojen laajuudessa (keskimäärin 46 000 ha) kuin lomareissu verrattuna 1980-lukuun (100 000 - 500 000 ha), josta EFFISin tilastointi alkaa. Sama näkyy pätevän Ranskaan, Italiaan, Kreikkaan ja Portugaliin eli koko Välimeren alueeseen, joka siis on väitetysti ilmastonmuutoksen vuoksi liekeissä.



Ilmastouskontoon kuuluu kaiken järjen vastaisesti pitää kiinni siitä, että Euroopan ilmastoon ja sitä kautta sään ääri-ilmiöihin voisi vaikuttaa Suomen ja Euroopan ilmastopolitiikalla. Ei voi. Vaikutukset ovat näkymättömän pieniä ja seuraavat vasta vuosikymmenten viiveellä. Suomen ilmastoeleet ovat puhtaasti valta- ja symbolipoliittisia.

Jos toimittaja Peter Buchert haluaa vaikuttaa siellä, missä oikeasti vaikutetaan, ehdotan seuraavan syyllistämisartikkelin julkaisemista Kiinassa kiinaksi kiinalaisille.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 884
  • Liked: 104905
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11333 : 11.08.2022, 22:38:13 »
Lainaus
Etelämantereen jäähyllyt ovat menettäneet 25 vuodessa massastaan 12 triljoonaa tonnia – nyt huolena on myös vakaana pidetty ”Nukkuva jättiläinen”

ETELÄMANTEREEN jäätiköt heikkenevät ilmastokriisin myötä enemmän kuin aiemmin luultiin, kertovat tuoreet asiaa uusin tavoin valaisevat tutkimukset. Aiheesta uutisoivat muun muassa uutistoimisto Reuters ja brittilehti The Guardian.

[...]

”Nukkuvaksi jättiläiseksi” kutsuttu EAIS (East Antarctica Ice Sheet) on maailman suurin mannerjäätikkö, johon kuuluu suurin osa maailman jäästä. Se on huomattavasti suurempi kuin läntinen vastineensa tai esimerkiksi Grönlannin mannerjäätikkö, joiden sulaminen on huolestuttanut tutkijoita suuresti viime vuosina.

Jos koko EAIS sulaisi, se nostaisi merenpintaa peräti 52 metriä. Onneksemme EAIS:n kalliopohja on suurimmilta osin merenpinnan yläpuolella, minkä takia meren lämpeneminen ei vaikuta siihen. Siksi sitä pidettiin pitkään vakaana.

Tuore artikkeli kuitenkin kertoo, että myös EAIS on ottanut ilmastokriisin myötä jo osumaa.

Tutkijat varoittavat, että jos ilmaston lämpenemistä ei saada hillittyä 2 celsius­asteeseen, uhkaa myös EAIS sulaa yhä enemmän. Tämä nostaisi merenpintaa monilla metreillä jo parissa vuosisadassa, ellei aiemmin.

MOORE puolestaan uskoo monen metrin nousun olevan jo väistämätöntä. Epävarmuus on enää siinä, kuinka nopeasti se tulee tapahtumaan.

[...]

Huonoimmassa tapauksessa EAIS saattaa sulaa tarpeeksi nostaakseen merenpintaa jopa viidellä metrillä vuoteen 2500 mennessä. Tämä piirtäisi koko maailmankartan uudestaan ja vaikuttaisi miljoonien ihmisten elämään tehden monet rannikkoalueet asuttamattomiksi.
Helsingin Sanomat 11.8.2022

Kun heitellään ennusteita merenpinnan noususta sadan tai peräti viidensadan vuoden tähtäimellä, on olennaista, millä oletuksilla niitä tehdään.

Kävi ilmi, että uutisen ennusteessa käytettyjä oletuksia ei ole julkistettu valtamediassa ollenkaan, vaan ne ovat visusti Nature-lehden maksumuurin takana. Esimerkiksi The Guardianin artikkelin mukaan merenpinta nousee pelkästään EAIS:n sulamisen vuoksi alle kahden asteen lämpenemisen ("below 2C") skenaariossa kaksi senttiä vuoteen 2100 mennessä, kun taas vielä epämääräisemmässä selvästi kahta astetta suuremman lämpenemisen ("well above 2C") skenaariossa jopa viisi metriä vuoteen 2500 mennessä.

Jutuissa ei selitetä tarkemmin, mutta kaikesta päätellen jälkimmäisessä skenaariossa oletetaan hiilidioksidipäästöjen kasvavan rajoittamattomasti. Sellaisessa skenaariossa myös lämpötila nousisi vuoteen 2500 mennessä sellaisille tasoille (10 astetta?), että maailmankartan muuttuminen olisi silloin mahdollisesti vielä eläville ihmisille ongelmista pienin.

Hesarin jutussa kaiken muun ohella kuuden nollan pilkkuvirhe, mutta mitäs pienistä. Jatkakaa samaan malliin tiedeuutisianne.

Lainaus käyttäjältä: Janne Jussila, HS
Oikaisu 11. elokuuta kello 20.37: Jutussa kirjoitettiin virheellisesti, että satelliittikuvien analyysin mukaan Etelämantereen jäähyllyt olisivat menettäneet 12 triljoonaa tonnia jäämassaa vuodesta 1997. Oikea luku on 12 biljoonaa tonnia.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Timo Rainela

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 704
  • Liked: 3166
  • fundamentalisti patriootti - pro deep squatter®
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11334 : 11.08.2022, 23:02:33 »
Luvuilla kikkailua, ei mitään uutta.

12 biljoonaa tonnia = 12 000 kuutiokilometriä jäätä.

Antarktiksella on noin 30 000 000 kuutiokilometriä jäätä.

Esitetty 12 000 kuutiokilometriä on 0.04% koko jäämassasta.

Vertautuu samaan, kuin 1000l astiasta otetaan pois 4dl.
TR: Muuten olen sitä mieltä, että naisten olemassaolo politiikassa, virkahallinnossa ja päätöksenteossa on suurin yksittäinen syy kansakuntamme yhtenäisyyden ja moraalisen, eettisen, sivistyksellisen sekä pratopalogistisen rappion ja tuhon liikkeelle panevana voimana. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Lasse

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 9 174
  • Liked: 12942
  • A witness to the fall
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11335 : 12.08.2022, 01:00:49 »
Kohta voi tulla kylmä, kuin ryssän helvetissä:

On long-term variations of solar wind parameters and solar activity
V.I. Vlasov, R.D. Dagkesamanskii, V.A. Potapov, S.A. Tyul’bashev, I.V. Chashei
Lebedev Physical Institute RAS, Moscow
https://arxiv.org/ftp/arxiv/papers/2208/2208.04158.pdf

Lainaus
Abstract

Comparison is carried out of the long term variation of the year averaged solar wind speed and
interplanetary scintillation index with the variations of Wolf’s numbers and AP indexes of
geomagnetic activity for the data of 20-24 solar activity cycles. It is shown that the slow nonmonotonous trend in the scintillation parameters at middle and high heliolatitudes exists with the
typical scale of order of century cycle. Correlation between the variations of Wolf’s numbers and
anomalies of the air temperature is analyzed for long data series from 1610 up to the present time.
Possible application of the results to the global climate problem is discussed.
Key words: solar activity; solar wind; long-term variations

Introduction

Interplanetary scintillations are caused by the diffraction of radio waves on moving
inhomogeneities of the solar wind [1]. Observations of interplanetary scintillations make it
possible to determine the parameters of the solar wind in a wide range of heliocentric distances
and solar latitudes, as well as to study their evolution in the solar activity cycle [1] and over longer
time intervals [2-4]. In this paper, based on the accumulated observational data, variations in the
parameters of interplanetary scintillations over a long time interval covering the last 4 cycles of
solar activity are considered. These data allow us to identify a non-monotonous trend in changes
in the parameters of the solar wind, a comparison of this trend with the cycle of solar activity is
carried out. Comparison of similar trends in archival data on solar activity with changes in the
global climate of the Earth allows us to make a forecast about possible climatic trends, assuming
the determining role of the influence of the Sun.

.....................................

Conclusion

The results of observations of interplanetary scintillations covering a period of about 4 cycles of
solar activity show that there is a slow non-monotonic trend in the solar wind against the
background of cyclic variations. Since there is no similar variability in the near-Earth plasma of
the solar wind, it can be concluded that both the cyclic variability and the slow trend are due to
changes in the mid-latitude and high-latitude regions of the solar corona. Unlike cyclic variability,
for which the plasma velocity and concentration vary counterphase, for slow variability, the
velocity and concentration change in a similar way. Cyclic variability is known to be associated
with the appearance of polar coronal holes in the minimum of activity. It can be assumed that the
slow variability is somehow connected with the secular modulation of the magnetic structure of
the solar atmosphere. The slow trend of the solar wind is delayed by about the duration of the solar
cycle in relation to solar activity. Analysis of the possible connection of slow variations in the
global temperature of the Earth's atmosphere with solar activity allowed us to make an assumption,
in our opinion, reasonable, about the transition from warming to cooling within the next 10 years.
Therefore, in the foreseeable future it will be possible to make a choice between the natural and
anthropogenic nature of global warming.

Kohtahan tuo nähhää, jos vain eletään...
NOVUS ORDO HOMMARUM
-All Wars Are Bankers' Wars-

Minne me olemme menossa?

totuuspuheasiamies

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 130
  • Liked: 508
  • Black Olives Matter
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11336 : 12.08.2022, 10:31:50 »
USA:n virallisista ilmastotutkimusasemista 96 % sijaitsee sääntöjen vastaisissa paikoissa kuten teiden varsilla, parkkipaikoilla ja lämminvesiputkien yhteydessä. Epäluotettavan datan mukaan ilmasto ei silti ole lainkaan lämmennyt tammikuusta 2005 (kuva 14, sivu 19).

https://www.heartland.org/_template-assets/documents/publications/2022_Surface_Station_Report.pdf

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 884
  • Liked: 104905
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11337 : 12.08.2022, 14:01:38 »
Lainaus
369 miljardia ympäristölle – Bidenin taktisen valinnan vuoksi edes Trump ei voisi perua uutta ilmasto­pakettia
Helsingin Sanomat 3.8.2022

Jihuu, nyt on rahaa jaettavaksi, eikä Trump voi sille mitään.

Maailmanlopun kirjeenvaihtaja Petja Pelliltä tosin unohtuu muiden toimittajien lailla kertoa, kuinka paljon tämän satojen miljardien dollarien ilmastopaketin oletetaan vaikuttavan ilmaston lämpenemiseen. Jutussa mainitaan vain, että päätös oli "symbolisesti tärkeä". Mutta ehkä se ei ole niin tärkeää.

Helsingin Sanomissa naureskellaan Yhdysvaltain uudelle ilmastopaketille, kuinka sen vaikutus on käytännössä olematon ja kuinka Biden ja demokraatit silti mainostavat sitä menestystarinana.

Nimittäin talouden kannalta, kun ilmastopaketti on viime metreillä nimetty äänestäjien hämäämiseksi inflaationvähennysesitykseksi (Inflation Reduction Act).

Lainaus
Bidenin ilmastopaketti onkin inflaatiopaketti

EDUSTAJAINHUONEESSA hyväksyttäneen tänään perjantaina Yhdysvaltain historian merkittävin ilmastopaketti.

Vai pitäisikö sanoa ”inflaationvähennysesitys”?

Lakipaketti sai viime hetkillä uuden nimen Länsi-Virginian demokraattisenaattori Joe Manchinin painostuksesta.

[...]

Manchin voi siis nukkua yönsä hyvin tietäessään, että muihin asioihin keskittynyt paketti laittaa samalla kuntoon maan talouden. Vai miten se menikään?

AINAKAAN tänä vuonna esitys ei lunasta sille asetettuja odotuksia.

Kongressin budjettitoimisto arvioi viime viikolla, ettei esitys muuttaisi maan inflaation tasoa tänä vuonna käytännössä lainkaan. Vuonna 2023 vaikutus olisi enintään 0,1 prosenttiyksikköä – kumpaan tahansa suuntaan. Mittari heilahtanee lisää myöhempinä vuosina, mutta sitä toimisto ei ole vielä laskenut.

Vuonna 2021 valtion alijäämä oli lähes 2,7 biljoonaa euroa. Valtionvelkaa Yhdysvalloilla on yli 29 biljoonan euron verran.

Lakiehdotukseen kirjattu vajaan 300 miljardin euron paikkaus olisi viimevuotisesta alijäämästä noin 11 prosenttia. Valtionvelasta se puolestaan olisi noin yksi prosentti.

Budjettitoimiston arvioiden mukaan edes tämä ei toteudu, vaan alijäämä vähenisi alle kolmasosalla luvatusta – siis vajaalla sadalla miljardilla eurolla vuoteen 2031 mennessä.

Valtiontalouden tasapainottajaksi pakettia ei siis voi kutsua hyvällä tahdollakaan. Ainakaan akuuttiin apuun siitä ei ole.

TÄMÄ ei ole estänyt presidentti Joe Bidenia ja muita demokraatteja mainostamasta ehdotusta taloudellisena menestystarinana.


[...]

ON huomioitava, ettei epäsuositun presidentin läpiajaman paketin syvin tarkoitus ole koskaan ollut inflaation kurittamisessa.

Demokraateille perheiden kulutuksessa näkyvien talousasioiden korostamisesta on vain tullut pakkorako, kun kuluttajahinnat ovat nousseet. Äänestäjille kuukausipalkan riittäminen ruokaostoksiin merkitsee aina enemmän kuin ilmastotalkoot.

Demokraatit räpiköivät välivaalien yli vain vaivoin, jos kiven takana olleen voiton vaikutukset eivät ala näkyä ydinkannattajien arjessa pikimmiten.
Helsingin Sanomat 12.8.2022

Eihän Hesari toki kyseenalaistaisi ilmastonarratiivia, jossa ei saa kysellä ilmastopolitiikan kustannusten, tehokkuuden tai rehellisyyden perään. Talous on eri asia, vaikka ei oikeasti olekaan.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 36 884
  • Liked: 104905
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11338 : 13.08.2022, 12:03:23 »
Uusimmassa Kanava-lehdessä (5/2022) on lähtökohdiltaan mielenkiintoinen artikkeli: Ilmastokeskustelun vaaralliset harhakäsitykset eli miten luotettavaan tietoon ihmisten ilmastonmuutoskäsitykset perustuvat. Ilmastokeskustelu, ilmastouutisointi ja muun muassa poliitikkojen viestintähän perustuu pitkälti paikkansapitämättömiin tai tarkoituksellisen epätodennäköisiin oletuksiin ja rankkaan liioitteluun ilmastonmuutoksen vaikutuksista.

Lainaus käyttäjältä: Myllylä, Saariluoma
On mahdollista tarkastella ilmastomielipiteitä tiedon kriteerien kautta ja miettiä, missä määrin tietoon perustuvia yhteiskunnalliset keskustelut todella ovat.

Valitettavasti tutkijatohtori Mari Myllylän ja professori Pertti Saariluoman artikkeli sortuu juuri siihen, mihin odottaa voi. Tutkijat käsittelevät ja kritisoivat yksipuolisesti vain iänikuisia ilmastodenialismiin liitettyjä käsityksiä, vaikka niiden osuus ja vaikuttavuus ilmastokeskustelussa lähestyy nykyisessä valtamediajulkisuudessa nollaa.

Siispä tutkijat kumoavat urhoollisesti taas kerran väitteet, että ihmisen osuutta ilmastonmuutoksessa ei voida arvioida varmuudella, ettei ilmastonmuutoksesta ole mittaustietoa tarpeeksi pitkältä ajalta tai että kylmä ja luminen talvi osoittaisi ilmastonmuutoksen olemattomuuden. Heikko esitys, kun Suomi24-keskustelujen (pohjamateriaalina 3 500 Suomi24-kirjoitusta vuodelta 2020) sijaan kritiikin kohteeksi olisi voinut ottaa julkisuutta oikeasti hallitsevan valtamedian harjoittaman ilmastokeskustelun tieteellisyyden ja totuudellisuuden, jonka taso ei päätä huimaa.

Näin ei tapahdu kuin vahingossa lopussa, kun tutkijat yrittävät kiemurrellen kiistää väitteet ilmastonmuutoksen hyödyistä. Kun se ei oikein onnistu, täytyy huomio ohjata muualle:

Lainaus käyttäjältä: Myllylä, Saariluoma
Vaikka ilmastonmuutoksella voi Suomen osalta olla sekä positiivisia että negatiivisia seurauksia (joita ei kuitenkaan voida suoraviivaisesti verrata toisiinsa), globaalisti ilmastonmuutos aiheuttaa huomattavasti enemmän haittaa kuin hyötyjä niin ihmiselle kuin luonnolle.

Tahtoo sanoa, että positiivisia seurauksia ei saa tuoda esiin eikä ainakaan verrata esimerkiksi taloudellisesti tai kuolemien määrällä mitattuna kielteisiin, koska sellainen vertailu johtaa ilmastoagendan kannalta epämiellyttäviin tuloksiin. Kielteisten seurausten esiin tuomisessa tai edes äärimmäisessä liioittelussa (maailmanloppu) ei ole vastaavia rajoitteita.

Lainaus käyttäjältä: Myllylä, Saariluoma
Koska ihmisen toiminta on ilmastonmuutoksen juurisyy ja sen torjuminen edellyttää ihmisten toimintaa, on syytä jatkossa kiinnittää huomiota keskustelussa ilmeneviin harhaisiin ajatteluprosesseihin. Niistä on muodostumassa merkittävä uhkatekijä sekä luonnolle että ihmisille itselleen.

Tutkijoilla on syynsä korostaa ilmastodenialismin merkitystä, sillä kirjoituksen on tarkoitus osoittaa, että ilmastonmuutos johtuu ilmastodenialismia vahvistavista harhaisista ajatteluprosesseista. Tähän kuvioon ei sovi fakta, että suurin osa nykyisestä harhaisesta ilmastokeskustelusta perustuu nimenomaan ilmastonmuutoksen seurausten tarkoitukselliseen liioitteluun. Väitetty hyvä tarkoitus ei tee valehtelusta tieteellisempää.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

totuuspuheasiamies

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 130
  • Liked: 508
  • Black Olives Matter
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #11339 : 14.08.2022, 12:27:54 »
Median mukaan myös nykynuorison lihominen ja vähäinen liikunta johtuvat ilmaston lämpenemisestä.