...Kyllä, siellä kasvatetaan lampaita, lehmätiloja on yksi ja porotiloja on yksi. Ohraa kyettiin kerran viljelemään ja todettiin ettei se kannata, mutta Viikinkien mallista maataloutta siellä ei ole. Koska kuten sanoit se ei kannata, koska siellä ei ole tarpeeksi lämmintä.
Tässä tulee ensimmäinen alkeellinen päättelyvirhe, johon tässä lankeat. Se, että se ohranviljely ei nykytilanteessa siellä kannata (eikä taida kannattaa karjatalouskaan), ja että siellä on vain vähän maatiloja, selittyy lämpötilaeron lisäksi helposti myös sillä, että nykyteknologian avulla on vain ratkaisevasti halvempaa ja helpompaa kuljettaa viljaa, lihaa, kasviksia ja näistä jalostettuja elintarvikkeita sinne, kuin viljellä ja jalostaa siellä niitä itse. Fakta nyt kuitenkin on, että siellä voisi kasvattaa ohraa, ja nautakarjan pitokin voisi olisi alkeellisissa olosuhteissa mahdollista, jos käytössä olisi niitä skandinavian olosuhteisiin jalostettuja ohraa ja nautoja, joita viikingeillä oli.
Tässä sitten toinen alkeellinen päättelyvirhe:
Läntinen asutus oli pienempi, kaivausten myötä sieltä on löytynyt 3 kirkkoa, noin 95 farmia ja yksi suuri asutus. Jotka kaikki nykyisin ikiroudan alla. Eli asutus joka on nykyisin ikiroudan alla, ei ollut ikiroudan alla 1000 vuotta sitten. Siinäpä proksia kerrakseen. Niin joo, se on liian yksinkertainen... Vertailu nykytilanteeseen ei todellakaan ole vaikeaa, vertailu nykytilanteeseen on hyvin helppoa.
Päinvastoin, vertailu on erittäin vaikeaa, etkä huomannut ajatella yhtä asiaa ollenkaan. Kun Grönlannin viikinkisiirtokunnat 1400-luvulla hylättiin, yllä olevassa viestissäni mainitsemani Young et al. (2015) mukaan merenpinta siirtokuntien tienoilla alkoi kylmentyä vuosien 1000-1400 keskimäärästä viime vuosisadalle asti jopa vajaa kaksi astetta. Siinä 600 vuoden hitaan ilmaston kylmenemisen aikana jäätiköt tietenkin laajenivat ja myös alue, jolla on ikiroutaa, levisi. Niinpä nuo viikinkien artefaktit tosiaan jäivät ikiroutaan (tai sen päälle) tai peräti jään alle.
Nyt ilmasto on lämmennyt todella nopeasti, parissa sadassa vuodessa saman verran kuin se noilla seuduilla kylmeni yli puolen vuosituhannen aikana, ja kaikki ilmastojärjestelmän osat eivät todellakaan vastaa toisten osien lämpenemiseen reaaliajassa tai edes sadan vuoden viivellä. Varsinkin kryosfääri vastaa lämpenemiseen suurella, useiden vuosisatojen viiveellä. Kun saavutamme esiteolliseen tasoon verrattuna 1,5 asteen lämpenemisen ihan lähivuosikymmeninä, merenpinta esimerkiksi jatkaa nousuaan jäätiköiden sulamisen takia todella pitkään, ja on lopulta 2000 vuoden aikavälillä n. 2 metriä nykyistä korkemmalla ja 10 000 vuoden päästä yli 5 metriä korkeammalla, vaikka lisähiilidioksidia ilmakehään ei päästettäisikään sen jälkeen, kun 1,5 asteen lämpeneminen on saavutettu (viestin kuva).
Niinpä vertailu Grönlannin menneen lämpötilan osalta nykytilanteeseen jäätiköiden laajuuden tai ikiroudan laajuuden perusteella on tai pikemminkin olisi mahdollinen vasta siinä tilanteessa, että lämpeneminen pysähtyisi nykytilanteeseen, ja sitten odotettaisiin neljä sataa vuotta tai vielä pidempi aika siihen, että jäätiköt eivät enää vetäydy ja ikiroudan alue ei enää supistu.
Tähän samaan alkeelliseen päättelyvirheeseen syyllistyvät muuten ne ilmastoskeptikot, jotka yrittävät käyttää tätä argumenttia osoittaakseen, että ilmasto ei Suomessa ole olennaisesti lämmennyt
-holoseenin lämpöhuipun aikaan tuntureilla kasvoi isoja havupuita
-nyt siellä ei kasva isoja havupuita
-niinpä ilmasto Suomessa ei ole lämmennyt tai on nyt jopa selvästi kylmempi kuin se holoseenin lämpöhuipun aikaan oli
Argumentin ongelma - sama ongelma kuin sinun argumentissasi - on tietysti siinä, että ilmastojärjestelmän osajärjestelmän (tässä tapauksessa biosfäärin) vasteen näkyminen kestää pitkään. Eivät ne puut sinne tuntureille voi vajaassa parissa sadassa vuodessa kävellä, kun huomaavat, että ilmastohan on lämmennyt.
Auki jää oikeastaan vain se, olisiko ihmisyhteisön Grönlannissa nykyään mahdollista selvitä pidempään hengissä niillä keinoilla, joita viikingeillä oli käytössään. Ennen kuin joku tosiaan tekee tästä kokeen, voimme vain spekuloida asiasta. Se evidenssi, josta asiaa voi epäsuoraan yrittää päätellä, viittaa minusta selvästi siihen, että se olisi jo nyt mahdollista, tai ei olla kuin lyhyen ajan päässä siitä, että se olisi mahdollista.
Jos joku on osoittanut, että jääkairauksista saatujen näytteiden isotooppijakaumiin perustuvat päätelmät lämpötilasta eivät vastaa kunnolla mittareilla saatuja tuloksia, tutustuisin mielelläni lähteeseen, jos osaat sellaisen antaa.
Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty) (Luettu 1888494 kertaa)