Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[Roope]

Journalisti-lehdessä toimittaja Manu Haapalaisen haastattelu viestintäministeri Lulu Ranteesta. Tai paremminkin haastattelu ja toimittajan jälkikäteinen piikikäs kommentaari, johon juttu painottuu.

Journalisti: Viestintäministeri Lulu Ranteen mielestä media kirjoittaa perussuomalaisista negatiivisesti. Ranne toivoo monipuolisempaa mediaa. 14.9.2023

Haastattelussa sivuttiin myös ilmastouutisointia.

Median pitäisi lakata pelottelemasta kansaa paitsi perussuomalaisilla myös ilmastonmuutoksen vaaroilla. Ranteen mukaan on väärin ruoskia ilmastoasiat hyvin hoitavia suomalaisyrityksiä talouden kasvua uhkaaviin päästöleikkauksiin.

”Mutta raflaavat otsikot ilmastonmuutoksesta myyvät. Niin se vain on”, Ranne sanoo.

(Eivät myy ainakaan Ylellä ja Helsingin Sanomissa. Ilmastonmuutosjutut eivät kuulu luetuimpiin, toimituksista kerrotaan.)

Kansainvälisen ilmastopaneeli IPCC:n mukaan nykyistä suuremmat päästöleikkaukset ovat kiireinen välttämättömyys, erityisesti kehittyneissä maissa. Niihin myös Suomi on sitoutunut.

Jos toimittajalla on jotain sanomista ilmastouutisoinnin, ilmastopolitiikan ja ilmastonmuutoksen suhteesta, siitä voisi kirjoittaa mieluusti erikseen ja perustellen.

Ministeri Ranne tuskin tarkoitti, että ilmastonmuutoksella pelottelu tuottaa suomalaisille medioille suoraan rahaa, vaan että raflaavat jutut tekevät loputtomasti toistettaessa halutunlaisen voimakkaan vaikutuksen suomalaisiin, kuten voikin päätellä esimerkiksi suomalaisten lasten ja nuorten järjenvastaisesta ilmastoahdistuksesta.

Ilmastohysterian lietsomisen puolustaminen Tekniikka & Talous -lehden maksumuurin takana olevalla kolmen vuoden takaisella artikkelilla on monellakin tavalla typerää, etenkin kun artikkelissa ilmeisesti viitataan Suomen itselleen asettamaan koko muuta EU:ta ja kaikkia kansainvälisiä sopimuksia tiukempaan vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitteeseen.

Suomalaisten mielipiteillä tai haluamisilla ei ollut vaikutusta politiikan kulisseissa päätetyn maailman radikaaleimman ilmastopolitiikan käyttöönottoon, ja on vaikea uskoa, että suomalaisia saadaan millään propagandalla ruoskituttamaan itseään enää tätä kovempaa. On sitä paitsi yksiselitteinen fakta, että Suomen ilmastopolitiikan valinnoilla ei vaikuteta ilmastonmuutoksen kehitykseen havaittavasti, joten mitä konkreettista hyötyä suomalaisten pelottelusta ja syyllistämisestä muka saadaan?

Edit:
Ja onhan Ranne oikeassa tuosta myyvyydestäkin siltä osin, että varmasti otsikko jonka mukaan ilmastomaailmanloppu tulee todennäköisesti vuoteen 2050 mennessä saa enemmän klikkauksia ja herättää enemmän huomiota kuin toteamus, että vuonna 2050 täällä on todennäköisesti hieman lämpimämpää kuin nyt.

[Caucasian]

"Eivät myy ainakaan YLEllä ja Helsingin Sanomissa". Kuinka ollakaan, että eniten persuvastaiset mediat esitetään tässäkin kuin yhtenä tahona. No ns vastuullisilla medioillahan todellakin on se vastuullisuus diili, jossa on sovittu yhteisistä jutuista. 
Mutta ilmastonmuutoksesta. Auringon aktiivisuus on kuulemma huipussaan ja voimakkaampi mitä ennustettu. Kuinkahan paljon se vaikuttaa maapallon lämpötilaan? Ja  pohjoisnapa ei muuten sulanut tänäkään kesänä.

[Nikolas]

Auringon aktiivisuus on kuulemma huipussaan ja voimakkaampi mitä ennustettu. Kuinkahan paljon se vaikuttaa maapallon lämpötilaan?

Vaikea sanoa tuosta enempää kuin että syksy on alkanut lämpimästi.

[Roope]

Meteorologi Kerttu Kotakorvelta pukkaa uutta kirjaa. Markkinointistrategiaksi on valittu uhriutuminen.

Meteorologi Kerttu Kotakorpi saa haukkuja ja vihaviestejä jopa sääkartan värien vuoksi: ”Minun pitää huolehtia turvallisuudestani”

Meteorologi Kerttu Kotakorpi puhuu ilmastonmuutoksesta, vaikka sen takia hän saattaa saada joskus jopa tuhansia vihaviestejä.

[...]

Kova tuuli tuivertaa tukkaa, kun Kerttu Kotakorpi, 36, kävelee Lammassaareen vieviä pitkospuita. Tällaisista säistä hän tykkää: myrskytuulista, ukkosista, kaatosateista.

”En toivo kenellekään mitään vahinkoja, mutta voihan ilmiöitä silti ihastella”, Kerttu Kotakorpi sanoo.

Ollaan yhdessä hänen suosikkipaikoistaan Helsingissä. Yleisradion tv-meteorologi yrittää arjessaan päästä luontoon niin usein kuin mahdollista, vaikkapa edes puistoon piipahtamaan. Se kun yksinkertaisesti tekee ihmiselle niin hyvää.

Sitä Kotakorpi ei kerro, mikä pääkaupungin viheralueista sijaitsee lähimpänä hänen kotiaan.

Hänellä on siihen hyvä syy.

Kerttu Kotakorpi ilmastodenialistien hampaissa
...

Seura 12.9.3023  (maksumuuri)

Kerttu Kotakorpi on saanut vihat niskaansa jopa sääkartan värin vuoksi – Näin meteorologi huolehtii turvallisuudestaan

Ylen tv-meteorologina tutuksi tullut Kettu Kotakorpi kertoo saamistaan vihaviesteistä Seuran haastattelussa.

Kun Kotakorpi seisoi punaisena hehkuvan sääkartan vieressä ja kertoi sääennusteen lupaavan helteitä, osa tv-katsojista suivaantui.

Kun Kotakorpi avasi Twitterin (nykyinen X), hän luki kommentteja, joissa häntä syytettiin henkilökohtaisesti sääkartan punaiseksi muuttamisesta. Kommentoijien mielestä meteorologi yritti pelotella ihmisiä ilmastonmuutoksella ja saada asiat näyttämään pahemmilta mitä ne ovat.

– Sääkarttojen värimaailma on yksi ilmastoidealistien suosikkiaihe. Normaali ihminen tajuaa, että minä en valitse karttojen värejä ja ne ovat kaikille samat, Kotakorpi sanoo Seurassa.

Iltalehti 14.9.2023

Kerttu Kotakorpi on saanut osakseen rajuja syytöksiä

SUOSIKKIMETEOROLOGI Kerttu Kotakorpi on tarkka yksityisyydestään, sillä ilmastoaiheet kuumentavat tunteita. Hän kertoo saamastaan vihapalautteesta Seura-lehdessä.

Erään rutiininomaisen säälähetyksen jälkeen Kotakorpi vastaanotti syytöksiä X:ssä siitä, että hän olisi itse muuttanut sääkartan punaiseksi. Kommentoijat syyttivät Kotakorpea tahallisesta pelottelusta ilmastonmuutoksella.

– Sääkarttojen värimaailma on yksi ilmastodenialistien suosikkiaihe, Kotakorpi kertoo Seuralle.

Kotakorpi haluaa pitää huolta omasta turvallisuudestaan.

Kotakorpi kertoo lehdelle, että hän saattaa saada maalitusta osakseen vaikka maastopaloista tai tulvista kerrottaessa.

Ilta-Sanomat 14.9.2023

Kerttu Kotakorven uutuuskirja tarjoaa kuvitetun luontoretken suosikkimeteorologin seurassa

Minun luontoni (Bazar) on Kerttu Kotakorven kirjallinen luontoretki, jossa hän yhdistää luontokuviaan ja omia kokemuksiaan viimeisimpään tietoon siitä, kuinka luontomme on suurten muutosten keskellä.

STT-info 15.9.2023

Seura-lehden kuuden sivun haastattelussa Kotakorpi ei kerro mitään konkreettista ilmastonmuutoksesta. Sen sijaan hän puolustaa ilmastonmuutoksella pelottelua.

"Paljon on sellaista ajattelua, että suomalaiset jotenkin hyötyvät ilmastonmuutoksesta. Se on kammottava ajatus. Emme ole irrallisena saarekkeena täällä, mikä tullut myös koronan ja Venäjän sodan myötä ilmi. Ja onhan meillä ollut paljon esimerkiksi satovaurioita."

Eli jopa meteorologille on tabu tuoda esiin ilmastonmuutoksen hyötyjä ja ynnätä objektiivisesti plussia ja miinuksia.

Tämä on tullut selväksi esimerkiksi ilmastokuolleisuudesta uutisoitaessa. Ilmastonmuutoshan vähentää ilmastoon liittyviä kuolemia Suomessa, kun kylmyyskuolemat vähenevät selvästi, mutta uutisointi keskittyy pelottelemaan hellekuolemilla, joiden määrä on lisääntyessäänkin vain murto-osa kylmyyteen liittyvistä kuolemista.

Siispä hän on puhunut ja viestinyt ilmaston lämpenemisestä – ja se jos mikä onkin sitten herättänyt tunteita ja välillä pelottavaakin palautetta. Kotakorpi pitää itseään tiedenaisena mutta saa usein kuulla olevansa puolueellinen väärän tiedon levittäjä.

"On tosi hassua, että joku ajattelee niin, mutta minkäs mä sille voin. On pelottavaa ja surullista, että jos pitää ilmastosta meteliä, pitäisi olla varovainen. (..) Eihän joltain sotakirjeenvaihtajaltakaan pyydetä, että voisitko kertoa jotakin positiivista ja jättää ikävät asiat kertomatta, koska ihmisille tulee paha mieli."

Median yhteistyö valehtelevan sotakirjeenvaihtajan kanssa loppuu lyhyeen, kun käy ilmi, että hän on värittänyt juttujaan raflaavammiksi.

Ilmastojournalismissa on toisin. Kerttu Kotakorpi esitetään tiedenaisena ja auktoriteettina siitä huolimatta, että hän edellisessä kirjassaan esitti ilmastonlämpenemisen todennäköiseksi kehityskuluksi IPCC:n vain referenssiksi tarkoittamaa RCP8.5-skenaariota ja neljän asteen lämpenemistä, minkä hän ja koko tiedeyhteisö tietää päinvastoin äärimmäisen epätodennäköiseksi, käytännössä mahdottomaksi.

Mutta ilmastojournalistinen näkökulma ei siis ole, että meteorologi Kotakorpi valehtelee ilamstonmuutoksesta pelotellakseen suomalaisia, vaan että ilmastodenialistit ovat lähettäneet sääkartan väreistä tuhansia vihaviestejä kivalle luontotytölle, joka joutuu pelkäämään turvallisuutensa puolesta.

[Lalli IsoTalo]

Kerttu Kotakorpi ilmastodenialistien hampaissa.

Maailmasta tuskin löytyy ensimmäistäkään ihmistä, joka kieltäisi ilmaston olemassaolon.

Denialismiksi on kutsuttu tilannetta, jossa väitteen mukaan henkilö kieltää asian, jonka tiedeyhteisö kykenee todistamaan mm. toistettavin ja tilastollisesti merkitsevin mittaustuloksin.

[ämpee]

Kova tuuli tuivertaa tukkaa, kun Kerttu Kotakorpi, 36, kävelee Lammassaareen vieviä pitkospuita. Tällaisista säistä hän tykkää: myrskytuulista, ukkosista, kaatosateista.

Tuo korostamani osuus ei ole mitenkään poikkeuksellinen, sillä olen viime aikoina löytänyt uutta huvittumisen aihetta Ilmataiteen laitoksen 10 päivän sääennusteiden parissa käytävästä "kaksintaistelusta".
Jo entuudestaan tuo 10 päivän sääennuste on ilahduttanut muuttuvuudellaan jota tapahtuu päivittäin moneen otteeseen, mutta nykyään siellä ennustajien joukossa on joku joka tykkää: myrskytuulista, ukkosista, kaatosateista ja joku toinen joka ei halua, että niitä salamoita ja muita äärimerkkejä kylvetään palsta täyteen vain siksi että sattuu tykkäämään, joten se ennestään ilahduttanut ennusteiden vaihtuvuus on ääreytynyt.
Ehkä samainen äärihenkilö on myös kunnostautunut äärihelteiden ennustamisessa, joissa niissäkin on onnistuminen ollut kuluvana vuotena erittäin heikkoa ja päivittäiset korjailut äärijyrkkiä.

Tähän seurantaan innosti eräs päivä jolloin ennusteessa oli kirkas aurinko vailla pilviä, ja katseen nostaminen tietokoneen näytöstä ikkunan läpi näytti umpiharmaata taivasta josta aurinkoa oli turha haeskella.
Kun ennustaminen ei onnistu edes samalle päivälle niin uskottavuutta vuosisadan loppuun ulottuvissa ennusteissa ei ole.

Punaväri sääkartoissa osoittaa vain alan ääripolitisoitumista ja siitä toisaalta sopiikin valittaa mutta on kuitenkin muistettava ettei kukaan yksittäinen ihminen siitä ole vastuussa, joten Kotakorvelle tästä on turhaa niuhottaa.
Vielä ihan hiljattain näyttäisi olleen politiikasta vapaitakin ennusteita jossain onnellisemmassa paikassa.

[insinörtti]

Muutenkaan matka ei tietenkään saastuta silloin, jos sitä ei itse maksa. Vastikkeetta saatu matka tai raha on puhdasta rahaa jonka hiilijalanjälki menee tuhman veronmaksajan taakaksi. Ihan vas/vihr talouspolitiikan alkeita.

[Roope]

Maria Ohisalon puhe puoluekokouksessa 19.9.2020

Moni on nähnyt internetissä jo vuosia kiertäneen meemikuvan, jossa koira istuu palavassa huoneessa kahvikupin kera ja sanoo “this is fine”, niinkuin kaikki olisi kunnossa.

Tämä on tilanne, jossa olemme pitkään ilmastonmuutoksen torjumisessa olleet.

Viimeistään kuluneen vuoden aikana tarpeeksi monella on ollut rohkeutta sanoa ääneen, että tilanne ei todellakaan ole hyvä näin.

Sen on voinut lukea Eduskuntatalon edustalla mieltään osoittaneiden nuorten kylteistä ja kansalaisaloitteista, yleisönosastokirjoituksista ja Facebook-päivityksistä.

Nyt, kuten ei koskaan muulloinkaan, ole oikea hetki sivuuttaa nuorten ilmastoaktivistien perusteltua hätää tai sulkea heiltä korvia. Ilmastoliikkeen huoli on oikeutettu ja heille kuuluu myös kiitos ilmastoasioiden esillä pitämisestä ja päättäjien jatkuvasta kirittämisestä.

Jos Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteista ei pidetä kiinni, on seurausten mittakaava kasvanut sellaiseksi, että sen hädin tuskin käsittää.

Seuraavan 50 vuoden aikana jopa kolme ja puoli miljardia ihmistä on vaarassa joutua ilmastopakolaiseksi, koska heidän kotinsa muuttuu yhtä kuumaksi kuin Saharan autiomaa.

Vihreiden puheenjohtaja Ohisalon kuvaus perustuu yhden tutkimuksen äärimmäiseen RCP8.5-skenaarioon, jossa hiilidioksidipäästöihin ei puututtaisi 50 vuoden aikana lainkaan. Lisäksi laskuharjoitus kuumilla alueilla 50 vuoden päästä teoriassa asuvista ei tarkoita tutkimuksessa ilmastopakolaisuutta.

Puheenjohtaja Ohisalon skenaarion todennäköisyys on nykytiedon valossa käytännössä nolla, mutta silti hän käyttää sitä perusteena ääriradikaalille ilmastopolitiikalle, joka kovinkaan paljon liioittelematta mullistaisi kaiken. Tällaista tunnetut faktat ohittavaa pelottelua tuskin katsottaisiin näin kyseenalaistamatta millään muulla politiikan sektorilla, mutta ilmastohysterian lietsominen on Suomessa pyhä asia.

Höblän artikkelissa käsitellään tuota Ohisalonkin käyttämää älytöntä meemirinnastusta, että istumme ilmastonmuutoksen seurauksena palavassa talossa, emmekä edes ymmärrä sitä.

Hbl: Krönika: George Orwell hade rätt – människan är en hund i ett brinnande hus 17.9.2023  (maksumuuri)

Useimmat ihmiset ovat nähneet sen, meemin, jossa sarjakuvakoira, jolla on pieni hattu, istuu sohvapöydän ääressä, kun raivoava tuli hiipii lähemmäksi.

Koira, jonka on piirtänyt kuvittaja K.C. Green sanoo, että this is fine – tämä on hyvä.

Koira olemme me. Tuli on totuus, jota me emme uskalla tunnustaa.  (käännös)

Otetaan esimerkiksi ilmastokatastrofi. Kaiken kaikkiaan useimmat ihmiset ovat samaa mieltä siitä, että "katastrofi" on oikea termi, että meidän on ryhdyttävä toimiin ja nopeasti. Mutta vaikka yhä useammat ihmiset elävät ilmastonmuutoksen seurausten kanssa tai kuolevat niihin, riittäviin toimiin ei ryhdytä riittävän nopeasti.

Kuten meemissä oleva koira, juomme kahvimme. "Tämä on hyvä."

Leveysasteillamme katastrofia, joka on jo tosiasia Euroopan mantereella, kuvataan pikemminkin kultaiseksi mahdollisuudeksi ylläpitää kasvua. Vihreä siirtyminen puhtaaseen energiaan luo mahdollisuuksia – investointeja, työpaikkoja ja vientiä – Suomen kaltaiselle maalle, se sanoo.

Rauhoittava poliittinen viesti voidaan kääntää seuraavasti: tavallisten kansalaisten ei tarvitse muuttaa tapojaan tai alentaa elintasoaan. Kulutus voi jatkua, koska pian se on "vihreää" ja ympäristöystävällistä. Huolehtiminen tai – kuten jotkut aktivistit – nopeampien ja jyrkempien toimenpiteiden vaatiminen ei auta.  (käännös)

Ketkä ovat "me", jotka ovat samaa mieltä termistä "katastrofi", joka tarkoittaa tässä tarkalleen ottaen mitä? Mistä nopeista toimista ollaan samaa mieltä?

Suurinta osaa maailman ihmisistä nimittäin ei kiinnosta, ja niillä, joita kiinnostaa, eli lähinnä osaa länsimaisesta keskiluokasta (se "me", jota näillä teksteillä yritetään syyllistää), ei loppujen lopuksi ole mahdollisuutta vaikuttaa itse ilmiöön, vaikka alentaisivat elintasoaan tai räyhäisivät muille kuinka paljon tahansa.

Enkä näe Suomessa tosiasiallista katastrofia sen enempää ikkunasta kuin parhaista ennusteistakaan. Tämä talo ei ole tulessa, eikä tule olemaan tulessa, elleivät aktivistit ja fanaatikkopoliitikot sitä tahallaan sytytä. Ilmastonmuutoksen kehityksen kannalta taas on samantekevää, millaisilla poliittisilla viesteillä meitä pommitetaan tai muuttavatko tavalliset kansalaiset tapojaan aktivistien ja fanaatikkopoliitikkojen haluamiksi.

Orwellin kirjoituksista ja hänen kirjastaan ​​omaksuttava opetus ei ole se, että hän näki etukäteen mitä oli tulossa ja että elämme nyt orwellilaisessa maailmassa. Orwell oli oikeassa, mutta ennen kaikkea analysoidessaan politiikan mekanismeja ja ihmisen kykyä "kaksoisajatteluun" - pitää kiinni kahdesta uskomuksesta samanaikaisesti, vaikka ne ovat ristiriidassa keskenään.

Toisin sanoen: voimme toisaalta ymmärtää, kuinka elämäntapamme liittyy suoraan maapallon luonnonvarojen hyödyntämiseen ja kuinka tämä kiihdyttää ilmastonmuutosta. Toisaalta yritämme tehdä asialle vähän, koska olemme "oikeutettuja" nykyiseen elintasoomme - jopa korkeampaan.  (käännös)

Hohhoijaa. Jos aloitettaisiin vaikka siitä, että ilmastonmuutos ei ole likimainkaan suurin ongelma maailman ihmisten elämässä. Siksi toisekseen maailman ihmisillä ei ole mitään yhtä yhteistä tietoisuutta tai tavoitetta.

Minun nähdäkseni ilmastonmuutos on jo ongelmana pääpiirteissään ratkaistu, mutta sitä ei vain ole viitsitty kertoa tavallisille kansalaisille, joiden pitäisi vielä rahoittaa avoimella shekillä "vihreä siirtymä" ja pari muuta pikku juttua.

Että voitaisiinko jo vihdoin siirtyä thunbergiläisestä meemitodellisuudesta tavallisia kansalaisia ihan oikeasti uhkaavien ilmiöiden torjumiseen?

[Caucasian]

Arktinen alue kääntyy juuri näillä näppäimillä jäätymisen puolelle, kuten joka vuosi. Mitään katastrofia ei siellä tapahtunut tänäkään kesänä. Ilmasto on lämmennyt, mutta ei mitenkään tolkuttomasti. Sitäkään ei oikeasti tiedetä johtuuko minkä verran ihmisestä, minkä verran päästöistä, minkä verran RAKENTAMISESTA (=kasvillisuus asfaltiksi ja betoniksi eli aavikoksi luonnon kannalta), minkä verran ylipäänsä energian käytöstä (KAIKKI energia muuttuu LÄMMÖKSI), minkä verran auringon aktiivisuudesta, minkä verran liikaväestöstä, minkä verran sademetsien hakkuista ja kaskeamisesta jne.
Hiilidioksidi vaikuttaa liian yksinkertaiselta vastaukselta monimutkaiseen mekanismiin.

[Nikolas]

Anton Petrov sanoo että merkit jääkauden päättymisen viimeisistä vaiheista alkavat näkyä. Metaanin vapautuminen ilmakehään on sellainen keskeinen ilmiö, jota kannattaa seurata.

https://www.youtube.com/watch?v=72uza9JpT-I

[Isagoge]

Arktinen alue kääntyy juuri näillä näppäimillä jäätymisen puolelle, kuten joka vuosi. Mitään katastrofia ei siellä tapahtunut tänäkään kesänä. Ilmasto on lämmennyt, mutta ei mitenkään tolkuttomasti. Sitäkään ei oikeasti tiedetä johtuuko minkä verran ihmisestä, minkä verran päästöistä, minkä verran RAKENTAMISESTA (=kasvillisuus asfaltiksi ja betoniksi eli aavikoksi luonnon kannalta), minkä verran ylipäänsä energian käytöstä (KAIKKI energia muuttuu LÄMMÖKSI), minkä verran auringon aktiivisuudesta, minkä verran liikaväestöstä, minkä verran sademetsien hakkuista ja kaskeamisesta jne.
Hiilidioksidi vaikuttaa liian yksinkertaiselta vastaukselta monimutkaiseen mekanismiin.

Kun nyt otit arktisen alueen esille, niin sehän on lämmennyt jopa 4 kertaa nopeammin kuin lämpeneminen on globaalisti tapahtunut (Rantanen ym. 2022; https://www.nature.com/articles/s43247-022-00498-3). Viestini ensimmäinen kuva on ko. artikkelista. Tämä on tietenkin vahva palanen evidenssiä sen puolesta, että nyt menossa oleva lämpeneminen ei ole pelkästään tai edes olennaiselta osalta urbaanien lämpösaarekkeiden syntymistä ja kasvua, kuten skeptikot ovat jälleen kerran nyt jo vähän epätoivoiselta tuntuvalla tavalla yrittäneet osoittaa (Soon ym. 2023).

Empiirisissä tieteissä mitään ei tietenkään tiedetä varmasti tai lopullisesti, mutta parhaan käsillä olevan tiedon mukaan käytännössä kaikki teollistumisen alusta tähän päivään jatkunut lämpeneminen on ihmisperäistä (Forster ym. 2023; https://essd.copernicus.org/articles/15/2295/2023/ Ko. artikkelista viestini toinen kuva). Pieni osa 1900-luvun alun lämpenemisestä kyllä voi tulla Auringon pienestä kirkastumisesta. Kaikki lämpeneminen ei muuten ole peräisin hiildioksidista, kuten toisesta kuvasta selviää.

Kun rakentamisesta yms. syntyvien urbaanien lämpösaarekkeiden efektiä globaalin keskilämpötilan trendiin katsotaan, se on vakavasti otettavan tutkimuksen mukaan erittäin pieni, luokkaa 0,01-0,06 astetta vuosisadassa, kuten tästä

https://static.berkeleyearth.org/papers/UHI-GIGS-1-104.pdf

lähteestä käy ilmi.

Auringon säteilytehon vaihtelu tosiaan saattaa selittää pienen osan (0,1 astetta on kyseessä oleva suuruusluokka) 1900-luvun alun lämpenemisestä, mutta kaikkein voimakkaimman lämpenemisen aikana (viimeiset n. 40 vuotta) Auringon säteilytehon muutokset ovat olleet mitättömiä (viestini 4. kuva). Myös se, että stratosfääri jäähtyy juuri tietyllä tavalla troposfäärin lämmetessä on vahvaa evidenssiä sen puolesta, että lämpeneminen nyt ei johdu Auringosta:

Extending fingerprinting to the upper stratosphere with long temperature records and improved climate models means that it is now virtually impossible for natural causes to explain satellite-measured trends in the thermal structure of the Earth’s atmosphere.

https://www.pnas.org/doi/10.1073/pnas.2300758120

Hukkalämpöähän ihmiskunta kyllä tuottaa, mutta sen globaali vuo on toistaiseksi hyvin vaatimaton CO2:n ja muiden ihmiskunnan päästämien kasvihuonekaasujen tuottamaan säteilypakotteeseen verrattuna. Suuruusluokka tällä hetkellä lienee n. 0.13-0.15 W/m2
   
https://www.nature.com/articles/s41597-019-0143-1

Sademetsien hakkaaminen ja kaskeaminen vapauttaa kasvihuonekaasuja, joten sieltä peräisin oleva lämpeneminen on siis ihmisperäistä ja kuuluu maankäyttöön liittyviin päästöihimme, jotka esim. tuossa Forster ym:n laskelmassa on otettu huomioon. Toisaalta sademetsästä raivatun laidunmaan albedo on parempi kuin sademetsän, joten sieltä tulee myös jonkin verran ihmisperäistä viilenemistä. Myös tämä on otettu huomioon em. laskelmassa.

Monimutkainenhan maapallon ilmastojärjestelmä on, mutta pitkäaikaiset muutokset säteilytasapainossa ilmakehän ulkorajalla eivät loppujen lopuksi voi johtua kovin monesta tekijästä. Jo valtavan pitkään ennen ihmiskunnan olemassaoloa CO2 (ja jossain määrin myös metaani) on nykykäsityksen mukaan ollut laattatektoniikan ja sen seurausten sekä Auringon hitaan kirkastumisen sen vanhetessa ohella aivan keskeinen pintalämpötilaa ja koko troposfäärin lämpötilaa säätävä tekijä (ks. viestini kolmas kuva).

Globaali keskimääräinen pintalämpötila on noussut esiteolliseen tasoon verrattuna n. 1,2 astetta. Tämä tuntuu pieneltä muutokselta, mutta globaali keskilämpötila on aivan eri asia kuin paikalliset lämpötilat. Kyseessä on muutos, joka on n. 25% edellisen "jääkauden" ja 1800-luvun välisestä lämpötilaerosta.     

[Caucasian]

^ Katselin käppyröitä (en sinun), niin vähiten jäätä on ollut 2012!!! Nyt on jo 2023. Ei vaikuta arktinen merijää sulavan.

[Isagoge]

^ Katselin käppyröitä (en sinun), niin vähiten jäätä on ollut 2012!!! Nyt on jo 2023. Ei vaikuta arktinen merijää sulavan.

Sekä fossiilibisneksen masinoima että muiden seikkojen motivoima ilmastoskeptikkoliike työntää koko ajan julkisuuteen arktisen merijään laajuuteen liittyviä kuvioita, joissa on valikoitu sopivia ajankohtia ja aikavälejä, jotta arktisen merijään hupeneminen saataisiin peitettyä. Tällä ns. kirsikanpoiminnallahan saa toki hämättyä niitä, jotka eivät välitä asiaan perehtyä, vaan uskovat vain sen, mikä omaan agendaan ja mielipiteeseen sopii. 

Siksi asiaa kannattaa tarkastella vertaisarvioitujen tutkimusten kautta ja mahdollisimman pitkillä aikaväleillä. Äskettäin ilmestyi Brennan & Hakim (2022)

https://journals.ametsoc.org/view/journals/clim/35/4/JCLI-D-21-0099.1.xml

jonka päätulos on tämän viestin kahdessa ensimmäisessä kuvassa. Tulos ei toki tuo hirveästi uutta siihen, mitä aikaisempi tutkimus (Kinnard ym. 2011, viestini kolmas kuva) on asiasta kertonut.

[mannym]

Sekä fossiilibisneksen masinoima että muiden seikkojen motivoima ilmastoskeptikkoliike työntää koko ajan julkisuuteen arktisen merijään laajuuteen liittyviä kuvioita, joissa on valikoitu sopivia ajankohtia ja aikavälejä, jotta arktisen merijään hupeneminen saataisiin peitettyä. Tällä ns. kirsikanpoiminnallahan saa toki hämättyä niitä, jotka eivät välitä asiaan perehtyä, vaan uskovat vain sen, mikä omaan agendaan ja mielipiteeseen sopii. 

Jaa, vai että työnnetään, tuota niin, tuuttaat jatkuvasti mallinnusta, mallinnusta ja mallinnusta, mutta mittaustulokset jäävät sinulta osoittamatta. Aloittamalla mittaushistorian vuodesta 1979, jolloin oli poikkeuksellisen paljon jäätä, saadaan aikaan haluttu alarmistinen kuva. Joissa kuten sinun kuvaajassasi, jäämeren määrä romahtaa käänteisen lätkämailan mukaisesti. Eli täysin samanlaista sontaa kuin se lätkämaila.

Otatko osaa minun ja vastarannan kiisken vetoon? Meillä kun on 10 000€ veto jäättömästä merijäästä vuoteen 2040 mennessä. Vastarannan kiisken mukaan jäätön jäämeri tullaan näkemään ennen sitä ja minusta sitä ei tulla näkemään. Jäättömän jäämeren määritelmä on alle miljoona neliökilometriä jäätä kesän minimissä.

Liitteenä kuva jossa näkyy tämän hetken tilanne. 2030 takaraja trendistä ollaan menty jo ulkopuolelle. Minun osaltani tämä näyttää suht hyvältä.

Tämän vuoden jääminimi on kirjattu arvoon 4,230 miljoonaa neliökilometriä.

Niin ja muuten, osaatko osoittaa missä fossiilibisnes rahoittaa skeptikoita? Vai onko se että opportunistiset poliitikot jotka rahoittavat kansaa pelottelevia tiedemiehiä, jotka mieluusti myyvät "tieteen" poliitikkojen haluamaan suuntaan, kunhan vain heidän rahoituksensa pelaa, jotenkin parempaa rahoitusta vaiko täh?

Muutenkin arktinen lämpenee neljä kertaa nopeammin kuin muu pallo, montako havaintoasemaa arktisella on ja kuinka suuren pinta-alan se käsittää? Kun satelliittimittauksin ei ole havaittu neljä kertaa suurempaa lämpenemistä oikeastaan missään vs koko pallo, niin melko hataraksi tuo menee.

[Caucasian]

^ Katselin käppyröitä (en sinun), niin vähiten jäätä on ollut 2012!!! Nyt on jo 2023. Ei vaikuta arktinen merijää sulavan.

Sekä fossiilibisneksen masinoima että muiden seikkojen motivoima ilmastoskeptikkoliike työntää koko ajan julkisuuteen arktisen merijään laajuuteen liittyviä kuvioita, joissa on valikoitu sopivia ajankohtia ja aikavälejä, jotta arktisen merijään hupeneminen saataisiin peitettyä. Tällä ns. kirsikanpoiminnallahan saa toki hämättyä niitä, jotka eivät välitä asiaan perehtyä, vaan uskovat vain sen, mikä omaan agendaan ja mielipiteeseen sopii. 

Siksi asiaa kannattaa tarkastella vertaisarvioitujen tutkimusten kautta ja mahdollisimman pitkillä aikaväleillä. Äskettäin ilmestyi Brennan & Hakim (2022)

https://journals.ametsoc.org/view/journals/clim/35/4/JCLI-D-21-0099.1.xml

jonka päätulos on tämän viestin kahdessa ensimmäisessä kuvassa. Tulos ei toki tuo hirveästi uutta siihen, mitä aikaisempi tutkimus (Kinnard ym. 2011, viestini kolmas kuva) on asiasta kertonut.

Kuule, sulla näyttää olevan kilometrin pituisia paasauksia, joten en näitä jaksa edes lukea. Joo ilmasto on lämmennyt jonkin verran, mutta se pienin merijää oli todellakin 2012. Palataan asiaan kun se ohittaa tuon ja tulee uusi "lowest low". Eli ehkei palata koskaan. 

[Radio]

Maapallon ilmastoa eivät tehokkaimmat tietokoneetkaan pysty ennustamaan. Tuleeko ensijoulusta valkea vai musta? Piru häntä tietää.
Maapallon ohuen ilmakehän alla tapahtuvat muutokset ovat jatkuvia. Kuinka suuri on ihmisen toiminnasta johtuvaa vaikutusta koko ajan muutoinkin jatkuvaan planeettamme kehityskaareen?
Ainakin pitäisi olla selvää, ettei 5 miljoonan suomalaisen ja puolen miljoonan muukalaisen tekemiset vaikuta 8 miljardin väestön mahdollisiin ilmastovaikutuksiin.

[PolleaPoeka]

^ Katselin käppyröitä (en sinun), niin vähiten jäätä on ollut 2012!!! Nyt on jo 2023. Ei vaikuta arktinen merijää sulavan.

Sekä fossiilibisneksen masinoima että muiden seikkojen motivoima ilmastoskeptikkoliike työntää koko ajan julkisuuteen arktisen merijään laajuuteen liittyviä kuvioita, joissa on valikoitu sopivia ajankohtia ja aikavälejä, jotta arktisen merijään hupeneminen saataisiin peitettyä. Tällä ns. kirsikanpoiminnallahan saa toki hämättyä niitä, jotka eivät välitä asiaan perehtyä, vaan uskovat vain sen, mikä omaan agendaan ja mielipiteeseen sopii. 

Siksi asiaa kannattaa tarkastella vertaisarvioitujen tutkimusten kautta ja mahdollisimman pitkillä aikaväleillä. Äskettäin ilmestyi Brennan & Hakim (2022)

https://journals.ametsoc.org/view/journals/clim/35/4/JCLI-D-21-0099.1.xml

jonka päätulos on tämän viestin kahdessa ensimmäisessä kuvassa. Tulos ei toki tuo hirveästi uutta siihen, mitä aikaisempi tutkimus (Kinnard ym. 2011, viestini kolmas kuva) on asiasta kertonut.

Kuule, sulla näyttää olevan kilometrin pituisia paasauksia, joten en näitä jaksa edes lukea. Joo ilmasto on lämmennyt jonkin verran, mutta se pienin merijää oli todellakin 2012. Palataan asiaan kun se ohittaa tuon ja tulee uusi "lowest low". Eli ehkei palata koskaan. 

Onneksi on Mannym joka lyö luun kurkkuun heti ja pitää Isagogen kurissa xD Tämä homman ilmastokeskustelu on mielenkiintoinen ja eniten Mannym ja Isagogen välinen diskurssi. Kumpikin vaikuttaa alan asiantuntijalta, vaikka täysin eri ääripäistä taitaa olla mielipiteet. Kysytäänpä, onko Mannym ja Isagoge alalla töissä tutkimassa vai oletteko sohvatutkijoita?

[Caucasian]

^joo kun vilkaisee ketjua niin nämä 2 täällä väittelevät, ei juurikaan jaksa lukea noiden juttuja.
Itse uskon että ilmasto on lämmennyt, mutta olen hyvin skeptinen tähän Hiilidioksidi selitykseen, että olisi ihan varmasti se pääsyy. En myöskään usko kauhuskenasrioihin, koska jos lämpeneminen jossain huonontaa elinoloja, niin jossain se sitten vastaavasti parantaa niitä. Eli esim. sadanta kaiketi LISÄÄNTYY eikä vähene kokonaisuudessaan kun lämpenee.

[mannym]

Onneksi on Mannym joka lyö luun kurkkuun heti ja pitää Isagogen kurissa xD Tämä homman ilmastokeskustelu on mielenkiintoinen ja eniten Mannym ja Isagogen välinen diskurssi. Kumpikin vaikuttaa alan asiantuntijalta, vaikka täysin eri ääripäistä taitaa olla mielipiteet. Kysytäänpä, onko Mannym ja Isagoge alalla töissä tutkimassa vai oletteko sohvatutkijoita?

Voin hyvällä omallatunnolla rehellisesti sanoa että en ole alan töissä. Olen ns, teknisesti koulutettu, oppinut sen että mielipiteistä, kirjavista väitteistä, kauniista teorioista huolimatta mittaustulos on kuningas. Kun ilmastonmuutos "tieteessä" mittaustulokset ovat hyvinkin heikoilla kantimilla niin niistä tehdyt keskiarvot sekä johtopäätökset ovat ihan yhtälailla heikoilla kantimilla.

Yksinkertaisuudessaan, on mainiota että kun lasketaan ilmaston lämpenemistä, niin esimerkiksi pelkästään Helsingin asemalla voidaan kertoa kuinka lämmintä oli keskimäärin tampereella, tai seinäjoella. Sillä asemien havainnot ekstrapoloidaan kattamaan järkyttäviä määriä pinta-alaa, jolta ei ole mittausdataa. Skeptikoiden suorittamat tutkimukset havaintoasemiin ovat tuottaneet tulosta, sillä asemia joiden pitäisi ilmastointitieteenlaitosten mukaan olla WMO:n kriteerien mukaisia, on havaittu rikkovan niitä kriteereitä ja mittaavan esimerkiksi parkkipaikan lämpötilaa.

Samaan aikaan todella suuri määrä havaintoasemia on muuttunut rural eli maaseutumaisesta urban kategoriaan, ilman että niitä muutetaan järjestelmässä. Jolloin havaintoasemien ympärille kasvavat kaupungit, sotkevat niitä havaintoja mitä niistä asemista saadaan. Kun vielä otetaan huomioon ettei kaikkia havaintoasemia joita on käytetä globaaleissa lämpötilasarjoissa, vaan niitä valitaan milloin milläkin kriteereillä, niin ei voida rehellisesti sanoa että mittaustulokset olisivat luotettavia tai globaalit lämpötilasarjat edes perustuisivat kaikkiin mittauksiin mitä on olemassa.

Sitten on isagoge joka jakaa tietona että UHI:n, joka on siis urbaani lämpösaareke ilmiö, jossa rakennukset mittausasemien läheisyydessä, saastuttavat havaintoaseman datan. Olisi vain asteen sadasosia, perustuen ilmastomalliin jolla simuloidaan kaupunkien vaikutusta lämpötilahavaintoihin, eikä mitata sitä vaikutusta todellisessa maailmassa.

Voi sen sanoa yksinkertaisemminkin, jos lähtisimme isagogen kanssa ajamaan autolla kilpaa mille tahansa radalle, niin minä voittaisin vaikkapa Datsun 100A:lla ilmastomallien rakentaman F1 auton. Ihan vain koska perinteinen empiirinen insinöörityö voittaa pleikkarieteilijöiden uskomuksiin, arvauksiin ja mielipiteisiin pohjautuvan pleikkaritieteen.