Kirjoittaja Aihe: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)  (Luettu 2222955 kertaa)

Luotsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 673
  • Liked: 4861
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12390 : 08.12.2023, 17:00:47 »
Suomesta on löytynyt aivan uuden torakkalajin yksilö (1 kpl Oulusta). Mikä onkaan Helsingin Pravdan johtopäätös tästä? Aivan oikein:

Lainaus
Ilmaston lämpenemisen myötä tulokkaat voivat selviytyä ja sopeutua myös Suomen olosuhteissa.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000010043938.html

Oikeauskoinen ei anna reaalimaailman häiritä "ajatteluaan"!
*** Lisää rahaa kotiuttamiseen! ***

Timo Rainela

  • Nimellinen
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 777
  • Liked: 4127
  • fundamentalisti patriootti - pro deep squatter®
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12391 : 08.12.2023, 20:33:41 »
Yle Uutiset 8.12.2023 18.00
https://areena.yle.fi/1-62874496?autoplay=true
alkaa ajassa 8.55

Ingressi: Luontopaneeli vaatii raportissaan toimia, jotta luontokato voidaan pysäyttää. Suomen luonnontilasta lähes 70% menetettiin ennen vuotta 2000.
Luontokato on sen jälkeen jatkunut. Luontokadosta ovat kärsineet etenkin metsät ja tunturit.
Luontopaneeli ehdottaa nyt esimerkiksi metsänomistajakohtaisia hakkuukiintiöitä. Maa- ja metsätalousliitto ei kannata ajatusta.

Tervetuloa studioon Luontopaneelin varapuheenjohtaja Liisa Kulmala.
- Siinä kuultiin, kuinka MTK:n mielestä hakkuukiintiöt sekoittaisivat markkinoita ja kilpailukykyä. Miten vastaatte? (Marko Mäki-Hakolan osuus jää litteroimatta)

Liisa Kulmala: Me Luontopaneelissa ehdotettiin, että maakuntakohtaisesti asetettais kestävä hakkuutaso. Näitä kiintiöitä sitten jaettais metsänomistajille, jotka voivat sitten myydä tai ostaa oman tarpeensa mukaan, niin, että se toimisi vähän kuin päästökauppa. Tässä olisi se hyöty, että se vahvistais luonnon monimuotoisuutta ja lisäks, a, a, [puhe uuvahtaa]

Toimittaja auttaa: Auttaisi luontokadon estämisessä ja luonnon elvyttämisessäkin. Hakkuukiintiöt, ne jakavat mielipiteitä, mutta mitä muita toimia te kaipaatte metsien monimuotoisuuden edistämiseksi?

Liisa Kulmala: Talousmetsien hoito ja talousmetsien hakkuut, ne heikentää luonnon monimuotoisuutta ja siinä mielessä me ollaan ehdotettu sitä, että pitäisi tuoda sellaisia rakennepiirteitä, jotka lisäis luonnon monimuotoisuutta. Tällaisia ovat esimerkiksi lahopuujatkumo, lehtipuusto, mmm.., aa.., järeät jättöpuut, a.., a.., haluan muistuttaa sen, et metsien hoitoon ei vaikuta vaan luonnon monimuotoisuuteen metsissä, se vaikuttaa myös sisävesien laatuun ja monimuotoisuuteen.

Toimittaja: Suojelualueisiin liittyen on myös ilmeisesti tavoitteita?

Liisa Kulmala: Suojelu on erittäin tärkeetä ja suojelualueiden kytkeytyneisyys on erittäin tärkeetä luonnon monimuotoisuuden suojelua ja sen tähden me ollaan ehdotettu, että maakuntakohtaisesti asetettaisiin jokaiseen suojelutyyppiin suojeluvelvoitteita niin, että luonnon monimuotoisuus voitaisiin säilyttää ja se olisi oikeudenmukaista kaikille suomalaisille.

Toimittaja: Luontokadon pysäyttäminen on mainittu hallitusohjelmassa, mutta mitä konkreettisesti hallituksen pitäisi tehdä?

Liisa Kulmala: Aivan oikein, Petteri Orpon hallitusohjelmassa halutaan pysäyttää luontokato ja kääntää Suomi luontopositiiviseksi ja nyt näiden tavotteiden lisäksi tarvitaan konkreettisia toimia. Tässä meidän uudessa raportissa me ollaan ehdotettu niitä lukuisia ja niitä, a.. , a.. on erilaista sääntelyä, ja, tota, mutta erityisesti tietysti tarvitaan resursseja.

Toimittaja: Hintalappu, niin, kuinka suuri se on?

Liisa Kulmala: No, tässä raportissa me tehtiin erilaisia skenaariotarkasteluja ja sillä skenaariolla, jolla me saatiin käännettyä luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen, niin se vaati 9 miljardin panostuksen vuoteen 2035 mennessä. Ja tää summa tietysti kuullostaa isolta moneen korvaan, mutta, tota, jos me todella halutaan pysäyttää luonnon monimuotoisuus, niin silloin, silloin, tota, tämän se maksaa ja haluan vielä sanoa sen, että kaikki ei tule veronmaksajien kukkarosta, vaan siihen on monia keinoja niin, että, että aiheuttaja maksaa.

Tällä pohjalla, tasolla ja fiiliksellä homma hoituu.
EDIT muoks
EDIT II / mikä gytläk:
Liisa Kulmala
Dosentti

    vieraileva tutkija, Metsätieteiden osasto
    Ohjaaja tohtoriohjelmassa, Doc­toral Pro­gramme in In­ter­dis­cip­lin­ary En­vir­on­mental Sci­ences
https://orcid.org/0000-0003-1775-8240
Olen metsäekologian dosentti ja vieraileva tutkija Helsingin yliopistolla. Pääasiallinen virkani on Ilmatieteen laitoksella Hiilenkierto-ryhmän päällikkönä.


« Viimeksi muokattu: 08.12.2023, 21:55:47 kirjoittanut Timo Rainela »
TR: Muuten olen sitä mieltä, että naisten olemassaolo politiikassa, virkahallinnossa ja päätöksenteossa on suurin yksittäinen syy kansakuntamme yhtenäisyyden ja moraalisen, eettisen, sivistyksellisen sekä pratopalogistisen rappion ja tuhon liikkeelle panevana voimana. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

ämpee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 17 401
  • Liked: 27061
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12392 : 08.12.2023, 20:52:04 »
Liisa Kulmala vaikuttaa varsin perehtyneeltä aiheeseen sillä vaikka hän ei tarkalleen osaakkaan sanoa mitä pitäisi tehdä, niin hintalappu kuitenkin tulee kuin apteekin hyllyltä.
Olisi erittäin mielenkiintoista saada tietää mihin tuo raha aiottaisiin käyttää ?
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

ApuaHommmaan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 862
  • Liked: 5244
  • Aavikolla roskiksessa
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12393 : 08.12.2023, 21:36:12 »
Minun mielipiteeni on, että kaikki rahat pois ilmastonmuutoshöpötyksiltä. Sitten jos talous oikeasti kasvaisi voisi rahaa vähän hummata turhuuteenkin.

Ei tapahdu, koska kansanedustajat ovat pahoja. Kommarit on keksinyt itselleen todella kalliita suojatyöpaikkoja. Pitäisi jonnekin saada mietittyä loppusijoitus, josta damage muille vähenisi rajusti.
« Viimeksi muokattu: 08.12.2023, 22:00:43 kirjoittanut ApuaHommmaan »

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 405
  • Liked: 21878
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12394 : 10.12.2023, 14:18:49 »
Koska ilmakehän CO2-pitoisuus on kuitenkin vuosien 1850-2022 välillä kasvanut vähemmän kuin ihmiskunnan päästöistä olisi pitänyt seurata, jos ne olisivat jääneet kokonaan ilmakehään, luonnon on täytynyt absorboida omien päästöjensä verran ja LISÄKSI yli puolet siitä CO2-massasta, mitä ihmiskunta on ilmakehään päästänyt. Tästä pakottavasti seuraa, että 1850-2022 luonto on ollut nettonielu ja ihmiskunta on ollut nettopäästäjä. Mitään muuta mahdollisuutta ei ole, jos massaa ei jonnekin vain häviä.

Hmm, katsellaan hieman mihin se massa 1850-2022 välillä onkaan voinut kadota. Aloitetaan ihmisestä itsestään, globaali väestönmäärä 1850, 1,2 miljardia henkeä. Globaali väestö 2022, 7,95 miljardia henkeä. Tuossa itsessään on massaa melkoisesti. Kun sitten vielä ajatellaan että maanviljely on kasvanut ja tehostunut, tarvitseehan moinen väkimäärä ruokkia, niin kyllä sinnekin sitä massaa "häviää".

Noin muuten pallo on vihertynyt, 2020 Merbach kumppaneineen julkaisi paperin, joka on kadonnut bittiavaruuteen, 1920 - 2020 välissä globaali kasvillisuus peitto olisi kasvanut 11 - 14%.

Onko ihminen luonnosta irrallaan?

Lainaus
Lisäksi sitä, että teollistumisen jälkeen ilmakehässä havaittu CO2-pitoisuuden kasvu on ihmisperäistä tukee myös merten PH-arvon muutos, mistä professori Ari Laaksonen taisi tuohon Toverin ketjuun xtwiitatakin, sekä isotooppisuhteiden muutos ilmakehässä olevan CO2:n hiiliatomeissa, mistä olen itsekin tänne aikaisemmin kirjoittanut.

Merten Ph keskiarvo, on pyöristetysti laskenut 8,1:sta 8,1:teen. Kovin hurja pudotus. Varsinkin kun vaihteluväli on 7,5 - 8,4.

Isotooppisuhteiden muutos ilmakehässä olevan hiildioksidin hiiliatomeissa? Kuinka ihmisen päästöt jotka poistuvat 3,5 vuodessa ilmakehästä, ovat muuttaneet noita suhteita? Meriselityksesi pulsseista, eksponentiaalisesti kasvaneiden päästöjen aikakaudella on melko kummallista. Varsinkin kun viimeisten 33 vuoden aikana näyttäisi tuprauteltun enemmän kuin edeltäneenä 140 vuonna. CO2 käppyrän pitäisi olla lähtenyt melkoiseen nousuun tästä johtuen, mutta näin ei ole. vaan nousu on ollut hyvin tasaista.

Mikä osoittaa enemmän että lämmön noustua nousee hiilidioksiditaso, eikä toisinpäin. Mikä palaa siihen nollahypoteesiin, kaikki muutos ilmastossa on luonnollista. Shit happens. ilmastotutkijat ovat vuosikymmeniä yrittäneet selvittää kuinka ihminen muuttaa ilmastoa, käyttäen miljardeittain rahaa moiseen touhuun. Käytännössä ilmastointitutkijat ovat seuranneet koiran häntää ja päättäneet hännän heiluttavan koiraa.

Kovasti on nähty syy seuraus suhdetta lämpötilan ja hiilidioksidin välillä, kääntäen sen toisinpäin, että hiilidioksiditason nousua seuraisi lämpötilan nousu, vaikka se on ollut ja on toisinpäin. Keksitty kuinka ihmisen päästämät hiilidioksidit pysyvät ilmakehässä vuosisatoja, vaikka sen ns säilymisaika on sen 3,5 vuotta. Tämän jälkeen keksitty meriselitys kuinka pulssi säilyy ilmakehässä vuosisatoja. vaikka ne hiilidioksidimolekyylit poistuisivatkin 3,5 vuodessa.

On se ilmastointitiede vaan ihmeellistä. Lysenkoismi kukoistaa siellä kovin...
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

Caucasian

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 344
  • Liked: 3963
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12395 : 10.12.2023, 17:02:03 »
Mitä luontoa täältä Suomesta on kadonnut ja katoaa, kun se luontokato on kuulemma menossa? Kuitenkin mm  eläinlajien määrä on lisääntymässä... ei kuullosta luontokadolta?!
Kertoisiko joku mikä on kadonnut?

Caucasian

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 344
  • Liked: 3963
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12396 : 10.12.2023, 17:07:03 »
Veikkaan, että kovasta lämpenemisestä huolimatta arktisen merijään laajuus on tänä talvena huipussaan noin 15 milj km2.
Sen verran hyvin on huippuvuorten sahalinin itäpuoli jäätynyt, että vaikka hudson on myöhässä, niin se + beringinsalmi/Meri + ohotan meri jne laajentaa jää-alaa + 3 milj km2 nykyisestä.
Elninosta ei ollut mihinkään.

Eino P. Keravalta

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 32 452
  • Liked: 40094
  • The Buddha of Kerava
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12397 : 10.12.2023, 17:18:41 »
Mitä luontoa täältä Suomesta on kadonnut ja katoaa, kun se luontokato on kuulemma menossa? Kuitenkin mm  eläinlajien määrä on lisääntymässä... ei kuullosta luontokadolta?!
Kertoisiko joku mikä on kadonnut?

Suomesta ei katoa mikään muu eliöryhmä kuin suomalaiset.

Mutta sehän ei asiantuntijoita haittaa - se on heille tervetullut ilmiö.
HUOMIO. Ylläolevaa tekstiä ei voi ymmärtää ilman seuraavaa, siihen kuuluvaa lisäystä: Olen todellisuudessa päinvastaista mieltä ja koko kirjoitus on vain parodiaa, jonka tarkoituksena on tuoda esiin maahanmuuttokriittisen ajattelun onttous; monikulttuuri on rikkaus ja kaikki ihmiset samanarvoisia.

Peppersack

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 89
  • Liked: 144
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12398 : 10.12.2023, 17:26:17 »
Mitä luontoa täältä Suomesta on kadonnut ja katoaa, kun se luontokato on kuulemma menossa? Kuitenkin mm  eläinlajien määrä on lisääntymässä... ei kuullosta luontokadolta?!
Kertoisiko joku mikä on kadonnut?

Suurin osa luontokadosta johtuu lajien elinympäristöjen vähenemisestä/tuhoutumisesta. Muutama esimerkki:

Lainaus
70 prosenttia metsien luontotyypeistä on uhanalaisia. Metsien luontotyyppejä ovat muun muassa lehdot ja kangasmetsät.
Lahopuun väheneminen on uhanalaisuuden ensisijainen syy viidesosalle uhanalaisista lajeista.

Vielä 1950-luvulla hömötiainen oli Suomen neljänneksi yleisin lintu. Sitten alkoi romahdus. Vuonna 2015 hömötiainen luokiteltiin vaarantuneeksi. Nyt laji on jo erittäin uhanalainen. Suurin syy hömötiaisen ahdinkoon on metsätalous. Talousmetsässä on vain vähän lahopuuta, joihin hömötiainen nakuttelee pesänsä. Se löytää myös paremmin ravintoa vanhoista metsistä. Hömötiaista voidaan auttaa suojelemalla vanhoja metsiä ja ennallistamalla talousmetsiä.

Lainaus
Ojitus ja turpeenotto on ylivoimaisesti merkittävin suolajien uhanalaisuuden syy.

Vimmainen soiden ojitus ja turpeennosto ovat ajaneet lukuisat suolinnut ahtaalle. Pahiten niistä on kärsinyt suokukko, jonka määrät ovat vähentyneet yli 90 prosenttia 1980-luvun alun tasosta. Näyttävät soidintanssit ovat nykyään harvinainen näky ja laji luokitellaan Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi.

Lainaus
Perinneympäristöjen määrä on vähentynyt 1900-luvun aikana yli 99 prosenttia.
Suurin syy perinnemaisemien lajien uhanalaisuuteen on avoimien alueiden umpeenkasvu. Se on ensisijainen syy 407 lajin uhanalaisuuteen. Se uhkaa lähes 80 prosenttia perinnemaisemien uhanalaisista perhosista.


Lainaus
Suomen jokien lohikalojen kannat ovat vähentyneet 90 prosenttia 50 vuoden aikana.
Suomen arviolta 159 000 joki- ja purokilometristä noin 90 prosenttia on ihmisen muuttamia.

Suomen vaelluskalat ovat uhanalaisia, myös meriin vaeltava taimen. Nykyään alkuperäinen merivaelteinen kanta löytyy enää 12 Itämereen laskevasta joesta. Merkittävin syy ahdinkoon on jokien patoaminen vesivoiman käyttöön. Myös jokien perkaaminen suoriksi ”ränneiksi” on hävittänyt kosket eli taimenen kutu- ja suojapaikat.

Lähde:
https://www.sll.fi/luontokato/suomalainen-luontokato/

Totti

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 6 715
  • Liked: 38374
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12399 : 10.12.2023, 17:50:51 »
Mitä luontoa täältä Suomesta on kadonnut ja katoaa, kun se luontokato on kuulemma menossa? Kuitenkin mm  eläinlajien määrä on lisääntymässä... ei kuullosta luontokadolta?!
Kertoisiko joku mikä on kadonnut?

Suurin osa luontokadosta johtuu lajien elinympäristöjen vähenemisestä/tuhoutumisesta. Muutama esimerkki:

Mikään noista ei liity ilmaston lämpenemisen vaan kyse on metsien mekaanisesta muokkauksesta.

Väestönkasvu lienee merkittävin tekijä tässäkin asiassa. Onhan Suomenkin väestö kasvanut viimeiset kymmenet vuodet ihan kohtalaisesti. Tämän myötä metsänomistajia on perintöjen kautta paljon ja niitä hakkuutetaan herkemmin rahan puutteessa kun metsätalous ei ole pääelinkeino.

Ilmastoretoriikassa kaikki kuitenkin johtuu ilmaston lämpenemisestä, joka on asteen murto-osia. Ikään kun joku hömötiainen kuolisi pois tai muuttuisi steriiliksi jos keskilämpötila nousee sadasosa-asteen linnun lyhyen elinajan aikana.

Suomen väestönkasvu pitäisi pysäyttää lopettamalla maahanmuutto kokonaan. Kasvava väestö syö elintilaa eläimiltä kun rakennuskanta leviää ja metsistä joudutaan ulosmittaa yhä enemmän resursseja elättääkseen kasvavaa sosiaalituilla elävää ulkomaalaista väestönosaa.

Sama tuho on meneillään kaikkialla kasvavan väestön takia, mutta aihe on tabu vihervasemmistolle, joka pyrkii etsimään syyt kaikkialta muualta kun sieltä missä se on.
Sosialisti on mätä ydintä myöten.
 - kansanviisaus

Caucasian

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 344
  • Liked: 3963
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12400 : 10.12.2023, 21:12:19 »
Mitä luontoa täältä Suomesta on kadonnut ja katoaa, kun se luontokato on kuulemma menossa? Kuitenkin mm  eläinlajien määrä on lisääntymässä... ei kuullosta luontokadolta?!
Kertoisiko joku mikä on kadonnut?

Suurin osa luontokadosta johtuu lajien elinympäristöjen vähenemisestä/tuhoutumisesta. Muutama esimerkki:

Lainaus
70 prosenttia metsien luontotyypeistä on uhanalaisia. Metsien luontotyyppejä ovat muun muassa lehdot ja kangasmetsät.
Lahopuun väheneminen on uhanalaisuuden ensisijainen syy viidesosalle uhanalaisista lajeista.

Vielä 1950-luvulla hömötiainen oli Suomen neljänneksi yleisin lintu. Sitten alkoi romahdus. Vuonna 2015 hömötiainen luokiteltiin vaarantuneeksi. Nyt laji on jo erittäin uhanalainen. Suurin syy hömötiaisen ahdinkoon on metsätalous. Talousmetsässä on vain vähän lahopuuta, joihin hömötiainen nakuttelee pesänsä. Se löytää myös paremmin ravintoa vanhoista metsistä. Hömötiaista voidaan auttaa suojelemalla vanhoja metsiä ja ennallistamalla talousmetsiä.

Lainaus
Ojitus ja turpeenotto on ylivoimaisesti merkittävin suolajien uhanalaisuuden syy.

Vimmainen soiden ojitus ja turpeennosto ovat ajaneet lukuisat suolinnut ahtaalle. Pahiten niistä on kärsinyt suokukko, jonka määrät ovat vähentyneet yli 90 prosenttia 1980-luvun alun tasosta. Näyttävät soidintanssit ovat nykyään harvinainen näky ja laji luokitellaan Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi.

Lainaus
Perinneympäristöjen määrä on vähentynyt 1900-luvun aikana yli 99 prosenttia.
Suurin syy perinnemaisemien lajien uhanalaisuuteen on avoimien alueiden umpeenkasvu. Se on ensisijainen syy 407 lajin uhanalaisuuteen. Se uhkaa lähes 80 prosenttia perinnemaisemien uhanalaisista perhosista.


Lainaus
Suomen jokien lohikalojen kannat ovat vähentyneet 90 prosenttia 50 vuoden aikana.
Suomen arviolta 159 000 joki- ja purokilometristä noin 90 prosenttia on ihmisen muuttamia.

Suomen vaelluskalat ovat uhanalaisia, myös meriin vaeltava taimen. Nykyään alkuperäinen merivaelteinen kanta löytyy enää 12 Itämereen laskevasta joesta. Merkittävin syy ahdinkoon on jokien patoaminen vesivoiman käyttöön. Myös jokien perkaaminen suoriksi ”ränneiksi” on hävittänyt kosket eli taimenen kutu- ja suojapaikat.

Lähde:
https://www.sll.fi/luontokato/suomalainen-luontokato/
Eli mikään ei ole kadonnut. Osa on vähentynyt, kun on esim loppunut perinteinen maanviljely, jolloin on tapahtunut paluu LUONNONTILAN suuntaan. Sekin on sitten paha juttu.
Ja kuka kaipaa niin paljoa soita. Kaiken ei tarviikaan säilyä.
« Viimeksi muokattu: 10.12.2023, 22:41:11 kirjoittanut Caucasian »

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 775
  • Liked: 129691
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12401 : 11.12.2023, 15:57:02 »
Lainaus
Joka viides 11–15-vuotias helsinkiläisnuori kieltää ilmastonmuutoksen

Ilmastoahdistuksen kokemus muuttuu nuorilla jatkuvasti, selviää tutkimuksesta.
Yle 11.12.2023

Lainaus
Tutkimus: Puolet nuorista ei koe ilmasto­­ahdistusta

Mediassa kerrotaan usein nuorten kokemasta ilmastoahdistuksesta, mutta tuoreen Helsingin yliopiston tutkimuksen mukaan moni nuori on huoleton ilmastonmuutoksen suhteen. Akatemiaprofessori pitää kuitenkin jokseenkin huolestuttavana sitä, että moni nuori myös kieltää ilmastonmuutoksen.
Helsingin Sanomat 11.12.2023

Lainaus
Pitkittäistutkimus tunnisti neljä erilaista nuorten ilmastoahdistusryhmää

Nuoret eivät reagoi ilmastomuutokseen yhtenäisesti, osoittaa Suomen Akatemian rahoittaman akatemiaprofessuurin tutkimushanke TeensGoGreen. Nuoret voivat myös kokea samanaikaisesti sekä vahvaa ilmastoahdistusta että kieltää ilmastonmuutoksen..
Helsingin yliopiston tiedote 11.12.2023

Profiles of climate change distress and climate denialism during adolescence: A two-cohort longitudinal study

Lainaus käyttäjältä: Yle
Puolet nuorista suhtautuu ilmastonmuutokseen huolettomasti, selviää tuoreesta tutkimuksesta. He kokevat vain vähäistä ilmastoahdistusta.

Yksi tutkimuksen tekijöistä, väitöskirjatutkija Salla Veijonaho, pitää tätä hyvänä asiana siinä mielessä, että ilmastonmuutoksen hillintä vaatii erityisesti aikuisten yhteiskunnallisia toimia.

– Mutta toisaalta on myös luonnollista, että nuoret kokevat ilmastoahdistusta, kun he pohtivat epävarmuutta tulevaisuudestaan ilmastonmuutoksen keskellä, sanoo Veijonaho tiedotteessa.

Tutkimukseen osallistui yli 3 000 nuorta. He olivat iältään 11–15-vuotiaita ja asuivat Helsingissä.

Noin joka viides tutkimukseen osallistuneista nuorista kieltää ilmastonmuutoksen. Toinen viidesosa taas on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja kokee syyllisyyttä. Tämä ryhmä toimi muita enemmän ympäristövastuullisesti.

Tutkimuksessa havaittiin vielä neljäs ryhmä. Kymmenesosa vastaajista oli ilmastonmuutoksesta ylikuormittunut. He kokivat voimakasta uupumusta ilmastonmuutoksesta, mutta samalla kielsivät sen olemassaolon.

Toisin kuin tutkija puolustelee, ilmastoahdistuksessa ei ole mitään luonnollista. Joko kyseessä on mielenterveyden häiriö ja/tai ulkoa syötetty pelkotila.

Särähtää korvaan, että tutkijat pitävät ilmastoahdistusta jotenkin positiivisena asiana. Kukaan ei kysele, mikä tarpeettoman ahdistuksen aiheuttaa.

Lainaus käyttäjältä: HS
Tutkimuksen tulos on siinä mielessä poikkeuksellinen, että julkisessa keskustelussa tuntuu usein korostuvan nuorten korkea ilmastoahdistus.

Helsingin yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan akatemiaprofessori Katariina Salmela-Aro pitää tulosta hyvänä asiana, sillä lapset ovat lapsia.

”Moni lapsi on huoleton ilmastonmuutoksen suhteen, ja näin pitäisikin olla.”

Salmela-Aron mielestä on kuitenkin tärkeää, että lapsilla ja nuorilla on tietoisuutta asiasta. Vastuun ilmastonmuutoksen hillitsemisestä ei kuitenkaan tulisi olla heidän vaan aikuisten vastuulla, hän sanoo.

Tutkimuksen tulosta selittää Salmela-Aron mukaan myös se, että nuorimmat vastaajat olivat vasta 11-vuotiaita eikä kyseistä ikäluokkaa ole tutkittu niin paljoa.

[...]

Salmela-Aro kertoo myös aiemmasta kansainvälisestä tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin hieman vanhempia nuoria. Tässä tutkimuksessa huomattiin, että Suomessa on monia muita maita enemmän ilmastoahdistusta kokevia nuoria.

Suomessa oli aika kovat luvut verrattuna muihin. Mutta siinä oli myös se positiivinen puoli, että ahdistus ei ollut kääntynyt vain sisäänpäin vellovaksi epämiellyttäväksi tunteeksi vaan aktiiviseksi toiminnaksi ja vastuullisiksi ilmastoteoiksi.”

Lainaus käyttäjältä: HS
LOPUT tutkimuksen nuorista sen sijaan suhtautuivat ilmastonmuutokseen kieltävästi.

Noin 20 prosenttia eli joka viides tutkimukseen osallistuneista nuorista kielsi ilmastonmuutoksen eikä siksi kokenut ahdistustakaan. Myös loput 10 prosenttia vastaajista kielsi ilmastonmuutoksen, mutta koki tästä huolimatta voimakasta uupumusta asiasta. He kokivat, että ihmisten huoli ilmastonmuutoksesta vaikeuttaa heidän ihmissuhteitaan, koulunkäyntiään ja hauskanpitoa vapaa-ajalla.

Salmela-Aro pitää tulosta jokseenkin dramaattisena suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.

”On pikkasen huolestuttavaa, että niin moni ei usko ilmastonmuutokseen. Tämä on signaali kouluille siitä, että asiaa voisi ottaa enemmän esille.”

En saanut tutkimuksesta selville, miten "ilmastonmuutoksen kieltäjät" oli oikeastaan määritelty. Kyselyssä oli käytetty kolmea ilmastoväitettä, joihin saattoi ottaa kantaa viisiportaisella asteikolla, mutta on mielivaltaista ja tarkoitushakuista, mihin raja vedetään. Esimerkiksi väitteeseen "I doubt that the climate change problem is as serious as some scientists claim" voi vastata perustellusti mitä tahansa, koska ilmastonmuutoksen ongelmallisuudesta esitetään julkisuudessa kaikenlaisia väitteitä tutkijoiden mielipiteinä.

Tutkimuksen mukaan denialismia on toiseen tutkimukseen viitaten jopa sekin, että "myöntää faktat, mutta kiistää johtopäätökset", mikä on tuttua suomalaisesta keskustelusta, kun denialisteiksi syytetään esimerkiksi Suomen äärimmäisen hiilineutraalisuustavoitteen tai "vihreän siirtymän" taloudellisen kannattavuuden kyseenalaistajia. Siksi epäilen, että kyse olisi oikeasti denialistilapsista ollenkaan.

Lainaus käyttäjältä: HS
Salmela-Aron mielestä huolta ei pitäisi sysätä lasten ja nuorten harteille vaan sen sijaan kouluissa olisi tärkeää tuoda esille, että jokainen voi tehdä oman osansa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

”On tärkeää voimaannuttaa lapsia ja nuoria ymmärtämään, että asioihin voi vaikuttaa ja että varsinkin aikuiset voivat tehdä asioita ilmaston eteen.”

Olisi hullua väittää ja opettaa, että suomalaiset lapset tai aikuisetkaan voivat vaikuttaa ilmastoon. Sen sijaan pitäisi opettaa, että ilmastonmuutos ei ole oikeasti uhka, eikä se vaadi suomalaisilta taistelua vaan pitkän aikavälin sopeutumista ja ennakointia.

Lainaus käyttäjältä: HS
Salmela-Aro korostaa myös sitä, ettei ilmastoahdistusta tulisi käsittää neuroottisuutena tai persoonallisuuspiirteenä vaan asiana, joka muuttuu ja johon voi vaikuttaa.

Salmela-Aro väistää sen, että ilmastoahdistus on ulkoa syötettyä neuroottisuutta. Sitä voi vähentää vaikuttamalla esimerkiksi koulujen opetukseen ja mediaan, mutta tuntuu siltä, että nämä eivät haluakaan vähentää ahdistusta vaan lisätä sitä.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Näkkileipä

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 440
  • Liked: 3334
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12402 : 11.12.2023, 18:12:10 »
Tuntuu kuin nuorten ilmastoahdistus olisi jostain käsittämättömän logiikan ehdottoman välttämätöntä ja nuori joka ei koe lainkaan ilmastoahdistusta on sen logiikan mukaan väärässä. Eikö se ole vain hyvä asia, että nuoriso ei koe lainkaan ilmastoahdistusta ja kykenee kyseenalaistamaan asioita?

Pkymppi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 080
  • Liked: 2412
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12403 : 11.12.2023, 18:26:08 »
Liisa Kulmala vaikuttaa varsin perehtyneeltä aiheeseen sillä vaikka hän ei tarkalleen osaakkaan sanoa mitä pitäisi tehdä, niin hintalappu kuitenkin tulee kuin apteekin hyllyltä.
Olisi erittäin mielenkiintoista saada tietää mihin tuo raha aiottaisiin käyttää ?

 Jos muuta ei keksi niin tuotetaan lentokoneilla Afrikan asukkaita pohjolaan.

  Afrikkalaisen jalanjäljen kasvattaminen suomalaisen kokoiseksi ei haittaa ilmastoahdistuneen ahdistusta.

Lalli IsoTalo

  • "Hallituksenkaataja"
  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 49 232
  • Liked: 88745
  • Homman mediaöyhöttäjä. Emeritius.
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12404 : 11.12.2023, 18:32:15 »
... ilmastoahdistus ...

... on muistaakseni pahinta nuorilla naisilla. Ehkäpä median, oppilaitosten ja poliitikkojen lopettaa erityisesti heidän ilmastoahdistelunsa.
“Monikulttuuri ei ole kulttuurien yhteiseloa, vaan niiden sotaa”.
— RushiesBoots

“Maahanmuutto ei ole hopealuoti vaan niskalaukaus.”
— Lucia-pulla

“Muissa EU-maissa on todettu, että maan turvallisuus menee aina EU-hömpötysten edelle.”
— Jäsen Roope

PS. Migri on tuhottava.

Caucasian

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 344
  • Liked: 3963
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12405 : 13.12.2023, 14:21:50 »
Suomen- ja Pohjanlahden meriveden lämpötila on nyt noin 2°C ALEMPI kuin 15 viime vuoden keskiarvo.

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 775
  • Liked: 129691
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12406 : 14.12.2023, 18:56:10 »
Kansan Uutiset: Li Andersson on pettynyt tuskastuttavaan hitauteen: Isäntämaa ja fossiililobbarit pyrkivät käyttämään ilmastokokousta röyhkeästi hyväkseen 14.12.2023

Ilmastokokous oli paljon melua (ja päästöjä) tyhjästä. Tapeltiin päiväkausia jostain julkilausuman yksityiskohdan sanamuodosta, käytetystä verbistä, vaikka julkilausuma ei edes velvoita ketään mihinkään. Käytännössä mikään ei muuttunut.

Lainaus
Vasemmistoliiton puheenjohtaja ja presidenttiehdokas Li Andersson on pettynyt tapaan, jolla YK:n ilmastokokouksen COP28:n järjestettiin. Kokous päättyi keskiviikkona Arabiemiirikuntien Dubaissa.

– Öljy-yhtiön toimitusjohtaja johtamassa ilmastoneuvotteluita selittää täydellisesti, miksi edelleenkään ei voi luottaa siihen, että ilmaston kuumenemiseen suhtauduttaisiin riittävällä vakavuudella, Andersson kirjoittaa facebookissa.

– On tiettyjen, fossiilisella energialla ultrarikkaiksi tulleiden tahojen suora etu, että fossiilista energiaa ei ajeta alas ihan vielä.

Fossiilisen energian äkillinen alasajo olisi katastrofi ja itsemurha. Toisin kuin vihreän siirtymän lobbarit antavat ymmärtää, siirtymäaika on joka tapauksessa väkisinkin vuosikymmeniä. Alasajoa seurauksista välittämättä vaativa YK:n pääsihteeri Guterres on ollut jo pitkään haudassa siinä vaiheessa, kun fossiilisen energian käyttö loppuu.

Lainaus
Andersson muistuttaa siitä, että BBC:lle vuodettujen dokumenttien mukaan Arabiemiirikunnat aikoi hyödyntää ilmastokokousta solmiakseen lisää öljy- ja kaasudiilejä 15 osallistujamaan kanssa. Lisäksi kokouksen puheenjohtajana toimi valtiollisen öljy-yhtiön toimitusjohtaja Sultan Al Jaber, ja kokoukseen oli akkreditoitu osallistumaan ennätysmäärä, arviolta ainakin 2500 fossiililobbaria.

– Fossiiliteollisuuden lyhyen aikavälin intressi on tietysti tehdä lisää rahaa fossiilisilla polttoaineilla, ja hidastaa niiden kieltämistä niin pitkään kuin mahdollista, Andersson arvioi.

Ihan samanlaisia toisten rahaa hamuavia lobbareita siellä on toisellakin puolella meidän maksajien kannalta.

Lainaus
Andersson muistuttaa Suomen roolista ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.

– Ilmastoneuvotteluiden tuskastuttavan ja intressiristiriitojen vuoksi vääjäämättömän hidas eteneminen osoittaa meille suomalaisille, että meidän on tehtävä entistä enemmän niin kansainvälisesti kuin kansallisesti, hän toteaa.

– Meidän tulee kasvattaa kansainvälistä ilmastorahoitustamme ja ilmastodiplomatiaamme, jotta globaalin etelän mailla on kannustin sitoutua kunnianhimoisiin ilmastosopimuksiin sekä taloudelliset edellytykset ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja sen vaikutuksiin sopeutumiseen.

Hänen mukaansa vaikuttavin teko olisi kuitenkin näyttää esimerkkiä.

Ei mitään järkeä. "Hidas eteneminen" kuten esimerkiksi tärkeimpien valtioiden vuosille 2050-2070 asetetut ja siellä pysyvät hiilineutraalisuustavoitteet osoittavat päinvastoin, että Suomen luulotellulla esimerkkinä olemisella ei ole ollut mitään vaikutusta muihin maihin.

Totta kai kehitysmaille kelpaa suomalaisten raha, mutta suomalaisten rahan kaatamisella Afrikkaan ei vaikuteta äärimmäisinkään ponnistuksin ilmastonmuutoksen kehitykseen kuin mitättömän marginaalisesti. Joten miksi tällaisia eleitä?

Lainaus
– Vaikuttavin mahdollinen tekomme on kuitenkin rakentaa Suomesta hiilineutraali kiertotalous, joka sitoo hiiltä metsiin ja maaperään, ja lisäksi tehdä tämä siten, että tasa-arvo ja hyvinvointi lisääntyvät eivätkä vähene, hän kirjoittaa.

Eli vaikka suomalaisille ja valtiolle jää pakotettujen ilmastoeleiden vuoksi vähemmän rahaa kaikkeen muuhun, tasa-arvon ja hyvinvoinnin on lisäännyttävä. Sepä vasta olisikin temppu, mutta riippuu tietysti tasa-arvon ja hyvinvoinnin määritelmistä, jotka lienevät Anderssonilla jotain muuta kuin muilla.

Eipä silti, Anderssonin laskuopissahan myös maahanmuutto on aina ja ainoastaan taloudellista ja muutakin plussaa, vaikka todellisuus ja tilastofaktat kertovat toista.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

Lasse

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 10 366
  • Liked: 15243
  • Run Klaus!
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12407 : 14.12.2023, 22:39:50 »
Kohta jäätyy munat ja joudutaan lähtemään ilmastopakolaisiksi etelään:

180 Years of atmospheric CO2
https://co2didit.blogspot.com/2008/03/180-years-of-atmospheric-co2.html
Lainaus
As the IPCC takes body blow after body blow, Ernst-Georg Beck has added to the theory that IPCC assessment reports belong on the same shelf as Animal Farm, Hansen and Gretel, 1984 and War of the Worlds. An expensive, counter-productive, deceptive organization of the same nature as A. Gore. "The truth be damned as long as the political objective is secured."
(jatkuu artikkelissa)



NOVUS ORDO HOMMARUM
Aitokansallismielisyyteni on ihmiskasvoinen etnonationalismi ja kansansuvereniteetti.

Caucasian

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 344
  • Liked: 3963
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12408 : 15.12.2023, 08:40:01 »
^Suuri purkaus on jo myöhässä. 535-560 oli pikku "jäääkausi" myös. Kronikoissa ympäri masilman puhutaan auringon pimenemisestä. Jääkairauksissa on löytynyt todisteet suuresta tulivuoren purkauksesta.
535-536 tapahtui jotain joka syöksi tuhkaa tsivaalle ja viilensi ilmaston, kesä "jäi välistä". Sadot epäonnistuivat jne. Ilmeisesti kyseisenä ajanjaksona oli 3 suurta purkausta, joiden vuoksi oli kylmä pimeä kausi. (Arthurin legendassahan luonto jotenkin kuollutta ja aikakausi synkkää, on esitetty että johtuu juuri tuosta ilmastojutusta ja koko legenda liittyy näihin tapahtumiin)
Niin ns pimeä keskiaika alkoi noihin aikoihin. Miks?

Caucasian

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 344
  • Liked: 3963
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12409 : 15.12.2023, 09:43:06 »
Kun katsoo arktisen alueen jäätymisen etenemisen kannalta oleellisia alueita ja niiden lämpötilaennusteita, niin etenee edelleen hyvin. Murmansk, Nuuk (Grönlanti), Nome (Alaska, Beringinmeren puolella), niin tukevasti pakkasella seuraavan 10 vrk aikana. Huippu vasta maaliskuussa, että 15 milj km2 edelleen realistinen.

Luotsi

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 5 673
  • Liked: 4861
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12410 : 15.12.2023, 18:26:17 »
Grönlannin jäätikön tilanne vaikuttaa niin ääritavanomaiselta - n 2...3 gigatonnia lisää massaa / vrk - että pitäisi varmaan alkaa panikoimaan. Ainakin jos ilmastohihhuleilta kysytään :P
*** Lisää rahaa kotiuttamiseen! ***

Isagoge

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 458
  • Liked: 126
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12411 : 16.12.2023, 08:37:56 »
Grönlannin jäätikön tilanne vaikuttaa niin ääritavanomaiselta - n 2...3 gigatonnia lisää massaa / vrk - että pitäisi varmaan alkaa panikoimaan. Ainakin jos ilmastohihhuleilta kysytään :P

Jäätikön pinnan massatase tai -tasapaino (Surface Mass Balance) on ollut pitkään systemaattisen ilmastoskeptismin propagandakeino, jolla ihmisiä yritetään huijata uskomaan, että ilmasto on lakannut lämpiämästä. Siihen toki helposti haksahtaa ihan omin päinsäkin, jos ei jaksa kunnolla perehtyä asioihin. Pinnan massatase ei kuitenkaan kerro, kasvaako, hupeneeko vai säilyykö jokin jäätikkö kokonaismassaltaan samana.

Siitä, että tanskalaiset tutkijat ovat kyllästyneet siihen, että pinnan massatasetta käytetään propagandatarkoituksiin, seuraa se, että tuolla

http://polarportal.dk/en/greenland/surface-conditions/

lukee punaisella kirjoitetun otsikon alla huomautus siitä, että pinnan massataseesta ei voi päätellä sitä, mitä jäätikön kokonaismassalle tapahtuu (viestini 1. kuva).

Mitä Grönlannin jäätikön kokonaismassalle sitten tapahtuu? Tästä kertoo luotettavimmin NASA:n Grace-ohjelmasta saatu data, ja kuten viestini 2. kuvasta näkyy, massaa häviää tasaiseen tahtiin. Koko tuossa aikasarjassa näkyvän ajan pinnan massatase on käyttäytynyt kuten se tänäkin vuonna käyttäytyy.

 Ilmastorealismia - jota skeptikkopiireissä usein ilmastokeskusteluun vaaditaan - on tässä asiassa hyväksyä se, että ilmakehään on nyt pumpattu niin paljon CO2:a ja esiteollisesta arvosta kohonnut pitoisuus pysyy yllä niin pitkään, että Grönlanti menettää jään kokonaismassaansa satoja tai jopa tuhansia vuosia tästä eteenpäin, ellei tule valtavaa tulivuorenpurkausta, isojen purkausten pitkää ketjua tai asteroidi-iskua. Sieltä ja muista jäätiköistä tulevien sulamisvesien ja lämpölaajenemisen takia merenpinta noussee lopulta noin viisi metriä, kun emme  millään enää pysty hillitsemään lämpenemistä alle puolentoista asteen tavoitteen (viestini 3. kuva, IPCC:n AR6WG1, 2021).

Suomalainen merifyysikko avaa tästä xwiitistä lähtevässä ketjussa tarkemmin pinnan massataseeseen liittyvää asiaa:

https://twitter.com/jlehtira/status/1735290816141160485

Lainaus käyttäjältä: Jonni Lehtiranta
Tässäpä hyvä esimerkki tavasta, jolla voi olla tieteenvastainen jopa tahattomasti - siis kummastelemalla somessa "mikähän siinä", kun Grönlannin jäätikön massatasapaino ois positiivinen.

Samalla sivulla lukee, että kyse on jäätikön pinnan massataseesta, ei koko jäätikön. Jäätiköthän eivät sula pelkästään pinnalta, ja lisäksi ne vielä virtaavat.

Yhtä hyvin voisi kysyä, mikähän siinä on ettei joen pinta nouse vaikka jokeen sataa enemmän vettä kuin siitä haihtuu.
 

Caucasian

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 1 344
  • Liked: 3963
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12412 : 16.12.2023, 09:20:01 »
Jääpala sulaa siis sisältä. Okei...

HDRisto

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 7 051
  • Liked: 8916
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12413 : 16.12.2023, 09:28:37 »
Se on hyvä että jäätiköt sulavat. Eihän sitä tiedä mitä tavaraa sieltä paljastuu entisten aikojen asukkaista, kuten viikingeistä. Samoin Euroopassa / Aasiassa saadaan ne kadoksissa olleet kiipeilijöiden ruumiit siivottua pois. Saattaa paljastua myös kaikenlaista kansojen vaelluksiin liittyvää, mitkä laittavat historian uusiksi.

Kmpa nyt saataisii kiinalaiset, intialaiset ja pakistanilaiset kuriin saastuttamisessa ja holtittomassa lisääntymisessä. Afrikka hoitaa itse itsensä tautien avulla jos ei valkoinen mies mene sotkeutumaan kiertokulkuun.
« Viimeksi muokattu: 16.12.2023, 09:31:22 kirjoittanut HDRisto »

P

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 19 618
  • Liked: 24084
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12414 : 16.12.2023, 09:47:18 »
"Ilmastorealismia - jota skeptikkopiireissä usein ilmastokeskusteluun vaaditaan - on tässä asiassa hyväksyä se, että ilmakehään on nyt pumpattu niin paljon CO2:a ja esiteollisesta arvosta kohonnut pitoisuus pysyy yllä niin pitkään, että Grönlanti menettää jään kokonaismassaansa satoja tai jopa tuhansia vuosia tästä eteenpäin, ellei tule valtavaa tulivuorenpurkausta, isojen purkausten pitkää ketjua tai asteroidi-iskua. Sieltä ja muista jäätiköistä tulevien sulamisvesien ja lämpölaajenemisen takia merenpinta noussee lopulta noin viisi metriä, kun emme  millään enää pysty hillitsemään lämpenemistä alle puolentoista asteen tavoitteen (viestini 3. kuva, IPCC:n AR6WG1, 2021)."

Juu-u . Olipa tiede ja arvovapaata....
Kestää parikymmentä vuotta ennen kuin suomalainen lapsi alkaa kuluttamisen sijasta tuottaa yhteiskunnalle jotain. Pakolaisen kohdalla kyse on luultavasti parista vuodesta. Siksi pidän puheita pakolaisten aiheuttamista kansantaloudellisista rasitteista melko kohtuuttomina.
- J. Suurpää, HS 21.4.1991

mannym

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 11 405
  • Liked: 21878
  • et fabrum untolerant sensitivo
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12415 : 16.12.2023, 12:51:08 »

Mitä Grönlannin jäätikön kokonaismassalle sitten tapahtuu? Tästä kertoo luotettavimmin NASA:n Grace-ohjelmasta saatu data, ja kuten viestini 2. kuvasta näkyy, massaa häviää tasaiseen tahtiin. Koko tuossa aikasarjassa näkyvän ajan pinnan massatase on käyttäytynyt kuten se tänäkin vuonna käyttäytyy.

Grönlannin kokonaismassa 2 900 000 Gt jäätä, josta on hävinnyt 5000 Gt. Kokonaismassasta on hävinnyt Grace ohjelman aikana siis hälyttävän suuri määrä. Joka vastaa 0,17% katoamista. Jos tavanomainen ihminen menettäisi saman verran massaa se tarkoittaisi noin 100g menetystä.

Joka siis tarkoittaa sitä että ihminen käydessään istunnolla, menettää enemmän massaa kuin Grönlanti Grace datan mukaan on menettänyt.
“I would rather have questions that can't be answered than answers that can't be questioned.”

Once data has been adjusted, it is no longer data, it is an artifact of analysis...

“Human beings are born with different capacities. If they are free, they are not equal. And if they are equal, they are not free.”

ämpee

  • Kannatusjäsen
  • Jäsen^^^
  • ****
  • Viestejä: 17 401
  • Liked: 27061
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12416 : 16.12.2023, 13:29:36 »

Grönlannin kokonaismassa 2 900 000 Gt jäätä, josta on hävinnyt 5000 Gt. Kokonaismassasta on hävinnyt Grace ohjelman aikana siis hälyttävän suuri määrä. Joka vastaa 0,17% katoamista.

Jos tuo jäiden katoaminen ei pysähdy vaan jatkuu samanlaisena hamaan tulevaisuuteen on Grönlanti kokonaan jäistä vapaa jo 11.600 vuoden kuluttua.
"Lapsemme eivät tule näkemään jäistä Grönlantia" olisi varmasti linjassa ilmastokauhuilla pelottelun kanssa, mutta jotenkin se vaikuttaa liioittelulta.
Suurennuslasin läpi kaikki asiat vaikuttavat isoilta, jopa nekin jotka muuten jäisivät huomaamatta.
Jäseneltä Hohtava Mamma: "Logiikka ei ole koskaan ollut suvakkien vahvin laji. Eivät he muuten olisi suvakkeja."

Roope

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 39 775
  • Liked: 129691
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12417 : 17.12.2023, 01:36:24 »
Ilmastorealismia - jota skeptikkopiireissä usein ilmastokeskusteluun vaaditaan - on tässä asiassa hyväksyä se, että ilmakehään on nyt pumpattu niin paljon CO2:a ja esiteollisesta arvosta kohonnut pitoisuus pysyy yllä niin pitkään, että Grönlanti menettää jään kokonaismassaansa satoja tai jopa tuhansia vuosia tästä eteenpäin, ellei tule valtavaa tulivuorenpurkausta, isojen purkausten pitkää ketjua tai asteroidi-iskua. Sieltä ja muista jäätiköistä tulevien sulamisvesien ja lämpölaajenemisen takia merenpinta noussee lopulta noin viisi metriä, kun emme  millään enää pysty hillitsemään lämpenemistä alle puolentoista asteen tavoitteen (viestini 3. kuva, IPCC:n AR6WG1, 2021).

Pitoisuuteenhan voidaan tietysti vaikuttaa lyhyemmälläkin aikavälillä, joten onko jokin syy, miksi jäämassan menetys jatkuu siitä huolimatta satoja tai jopa tuhansia vuosia?

Liittyykö tämä jotenkin ihmettelemiini ilmastomallien oletuksiin, joissa ilmakehän hiilidioksidipitoisuus jämähtää sadoiksi vuodeksi paikalleen joskus ensi vuosisadalla? En ole koskaan löytänyt selitystä tälle kummalliselle ja ilmeisen väärälle oletukselle.
Mediaseuranta - Maahanmuuttoaiheiset uutiset, tiedotteet ja tutkimukset

ApuaHommmaan

  • Jäsen^^^
  • ***
  • Viestejä: 3 862
  • Liked: 5244
  • Aavikolla roskiksessa
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12418 : 17.12.2023, 01:43:31 »
Mikäs vaikutus CO2 päästöihin on, jos koko Sahara metsitetään? Tuo on ihmiselle mahdollista lähivuosikymmeninä.

Totuushan näissä on, että alan tutkijat on kekkulivekkuleita, joiden päämäärät ovat varsin likaiset.
« Viimeksi muokattu: 17.12.2023, 01:53:42 kirjoittanut ApuaHommmaan »

Cassa

  • Jäsen^^
  • **
  • Viestejä: 112
  • Liked: 276
Vs: Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)
« Vastaus #12419 : 17.12.2023, 07:59:21 »
Mikäs vaikutus CO2 päästöihin on, jos koko Sahara metsitetään? Tuo on ihmiselle mahdollista lähivuosikymmeninä.

Ei ole mahdollista. Ensinnäkin alue on yli 9 miljoonaa km2, päivällä lämpötilat useimmille kasveille liikaa ja yöllä välillä pakkasellekin menee. Vettäkään ei ole kasveille. Ravinteetkin puuttuvat - nämä kaikki pitäisi siis saattaa kuntoon - se on mahdollista kasvihuoneessa, mutta ei isossa mittakaavassa, koska materiaalejakaan ei tältä pallolta riittäisi.

Saharassa on aiemmin ollut metsää, mutta maapallon kallistumisen muutoksen johdosta olosuhteet ovat siellä nyt kasveille epäsuotuisat. Odotetaan rauhassa noin 15 000 vuotta, niin maapallo taas kallistuu niin, että Saharaankin voi olkaa pikkuhiljaa taas metsää kasvaa.