Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[vastarannan kiiski]

Voisitko @mannym selittää ne äärivaikeisto-laskentokaavat, joilla saat siinä omassa kuvassasi olevista numeroista, modern times tapauksessa, plusmerkkisen summan, eli että luonto olisi nettopäästäjä?

Edit.
Itse laskin monta kertaa etu- ja takaperin, mutta aina vaan tulee miinusta summaksi  eli että luonto olisi nettonielu 

- 66.7 + 64.2 - 37.3 - 0.1 + 36.5 =  ?!?!?

[mannym]

Voisitko @mannym selittää ne äärivaikeisto-laskentokaavat, joilla saat siinä omassa kuvassasi olevista numeroista, modern times tapauksessa, plusmerkkisen summan, eli että luonto olisi nettopäästäjä?

Edit.
Itse laskin monta kertaa etu- ja takaperin, mutta aina vaan tulee miinusta summaksi  eli että luonto olisi nettonielu 

- 66.7 + 64.2 - 37.3 - 0.1 + 36.5 =  ?!?!?

Se pointti ei ole ollut että luonto on nettopäästäjä, vaan se että luonnon päästöt ovat moninkertaiset ihmiseen nähden. Luonnon kasvaneet päästöt ovat moninkertaiset ihmisen kasvaneisiin päästöihin.

Sehän se juttu ja The pointti on minkä sinä ja isagoge alarmistisessa hurmoksessanne unohdatte keskittyessänne vain ihmisen toimintaan ja päästöihin. Joka siihen tynnyri esimerkkiäsi lainaten.

Ennen ihmisen toimintaa virtaus 1litra sekunnissa. Sitten lisäsit ihmisen toiminnan myötä 0,1 litraa siihen ja kerrot kuinka voidaan mitata pian pinnan nousevan. Samaan aikaan luonto vain nielee entistä enemmän eli reikä pohjassa kasvaa.

Sitten kun se tynnyrisi lisää 0,4 litraa itse sitä virtausta, jonka jälkeen se on 1,5litraa minuutissa. Niin sinusta voimme mitata luotettavasti sen nousun tapahtuneen ihmisen 0,1 litran virtauslisäyksen vaikutuksesta, sen tynnyrin oma lisäys ei ole mahdollinen, kun ainoa on reikä siellä pohjassa.

Kas luonnon nielut ovat kasvaneet, ne ovatkin ainoa nielut mitä on, ja niihin te takerrutte yrittäen selittää nettonieluista ja nettopäästäjistä. Samaa argumenttia käyttäen lehmät ovat nettopäästäjiä, kun eihän lehmillä ole keinotekoisia nieluja vaan kaikki on luonnon nieluihin uppoavaa.

Sillä argumentilla ei ole mitään väliä. Varsinkaan silloin kun te hurmoksessanne, kerta toisensa jälkeen unohdatte että myös muita muutoksia pallon kaasuissa tapahtuu kuin vain ihminen. Toki te selitätte ettei muuta selitystä voi olla, kun ihminen on aikavälillä päästänyt määrän x ja kun siitä määrästä on jäänyt puolet tai 33% tai mitälie sinne jolloin nielut ovat nielleet ja loput jääneet taivaalle. Mitäs sitten jos luonto samalla aikavälillä onkin laskenut sen X*4?

Eihän se nyt voi olla niin, luonnon päästöt ja nielut ovat aina tasapainossa ja ihminen on se The juttu. Sehän se hauskaa onkin, kun isagoge höpöttää pulsseista ja kolikoista, sivuutatte nyt 4 kertaa suuremman pulssin kuin mitä ihminen on saanut aikaiseksi, tai isagogen tapauksessa sinne kirstuun singahtaa nelinkertainen määrä kolikoita ihan yks kaks.

Sitten jääräpäisesti yritätte pelastaa argumentoimalla ihmisen olevan nettopäästäjä ja luonnon olevan nettonielu. Kun muuta teillä ei enää ole.
Semanttinen nolo argumentti, varsinkin kun teille on monta kertaa kerrottu että maailmassa tapahtuu muutakin kuin ihminen, niin ei, teille muuta vaihtoehtoa ei ole kuin ihminen. Mahtaa siellä vaikeistossa olla riemukasta.

[Roope]

Kiina on rakentanut ja rakentamassa tänä vuonna hurjan määrän uusiutuvaa energiaa, erityisesti aurinkovoimaa.

Sitä on syntynyt niin paljon, että kysynnän keskimääräinen kasvu on nyt ensimmäistä kertaa ylittymässä.

Jos tämä tahti jatkuu, Kiinan päästöt kääntyvät rakenteelliseen laskuun jo ensi vuonna eli vähintään vuoden–pari edellä optimistisimpiakin ennusteita.

Näin sanoo Kiinan energiamurrosta seuraavan kansainvälisen CREA-tutkimuslaitoksen (Centre for Research on Energy and Clean Air) johtava analyytikko Lauri Myllyvirta.

Myllyvirran analyysi Kiinan energia- ja päästökäänteestä julkaistiin hiljattain, ja sen jälkeen häntä ovat haastatelleet isot kansainväliset uutisvälineet kuten Reuters, Guardian, Bloomberg ja Time.

– Erityisesti aurinkovoiman asennukset ovat tänä vuonna kasvaneet aivan valtaviin mittoihin. Puhtaan sähkön lisäys vastaa Ranskan koko tämän vuoden sähköntuotantoa, Myllyvirta sanoo.

Tämän vuoden hurja lisäys on kääntämässä päästöt ensi vuonna laskuun, Myllyvirta laskee. Jos tahti jatkuu hurjana, on mahdollista että lasku jää saman tien pysyväksi.

– Se olisi valtava käänne ja äärettömän hyvä uutinen.

Lauri Myllyvirta on entinen Greenpeacen aktivisti, jonka nykyinen tehtävä on tuottaa ylioptimistisia lausuntoja uusiutuvien energiamuotojen yleistymisen nopeudesta.

Kyse on tietysti ennen kaikkea Kiinan poliittisista päätöksistä, mutta syön vertauskuvallisen hattuni, jos Kiinan päästöt kääntyvät pysyvästi laskuun jo ensi vuonna. Saa muistuttaa.

Kiinan tahtotila on niin kova, että päästöjen kääntyminen pysyvästi laskuun on vain ajan kysymys ja aika lasketaan nyt kuukausissa.

Siis ensi vuonna. Voiko tästä lyödä jossain vetoa? Kuinka paljon rahaa Myllyvirta ja toimittaja ovat valmiit panemaan likoon?

Kuinkas kävikään?

Asiantuntija: Kiinan ilmastopäästöt voivat kääntyä laskuun hyvinkin nopeasti

Kiinan taloudessa on nyt monia tekijöitä, jotka vähentävät hiilidioksidipäästöjä, sanoo suomalainen asiantuntija Lauri Myllyvirta.

Yle 5.9.2024

Kävi niin, että edelleen asiantuntijana esiteltävä Greenpeacen agentti ei enää puhu tästä tai mistään tietystä vuodesta Kiinan päästöjen huippuna.

Kiina on maailman eniten hiilidioksidipäästöjä aiheuttava maa. Sen tavoitteena on saavuttaa päästöjen huippu vuonna 2030, jonka jälkeen päästöt kääntyisivät vähitellen laskuun.

Kiinan päästöt voivat saavuttaa huippunsa huomattavasti tavoitevuotta aikaisemmin, sanoo uutistoimisto AFP:n haastattelema CREA-tutkimuslaitoksen asiantuntija Lauri Myllyvirta.

Tavataan Ylen "asiantuntija" taas vuoden päästä.

[Roope]

Helsingin Sanomat: Pääkirjoitus: Maanteillä ei ajeta kohti päästöttömyyttä 9.9.2024

Vaan mitä kohti?

Petteri Orpon (kok) hallitus tuskin jää historiaan ilmastoystävällisenä hallituksena. Lupauksia on enemmän kuin tekoja.

Hallitus käsitteli vajaa viikko sitten ensi vuoden budjettia. Yksi rahankäytön taustalla vaikuttava globaali tekijä on ilmastonmuutos. Vanha viisaus kuuluu, että mitä myöhemmin saastuttamista vähentävät teot aloittaa, sitä kalliimpia ne ovat.

Kiinalaisesta onnenkeksistäkö tuollainen viisaus?

Väitteessä ei ole juurikaan järkeä ilmastonmuutospolitiikassa. Muiden EU-maiden paljon myöhempi hiilineutraalisuustavoitevuosi ja teknologian kypsymisen myötä myöhemmin aloitetut toimet tulevat nimittäin valtavan paljon halvemmiksi kuin Suomen maailman tiukimpien tavoitteiden kiirehtiminen tilanteessa, jossa Kiina myy Eurooppaan puolivalmista vihreää teknologiaa kovaan hintaan. Ilmastonmuutokseen Suomen toimilla tai niiden ajoituksella ei vaikuteta niin, että sillä olisi merkitystä.

Ainakaan budjetissa ja ensi vuodelle jo aiemmin sovituissa ratkaisuissa ilmastoteoilla ei juhlita. Budjettiriihen tiedote toki julisti valmiutta ”valmistella” ja ”jatkaa”: ”Hallitus jatkaa päästöjen vähentämisen ja nielujen vahvistamisen valmistelua ja toimeenpanoa energia- ja ilmastostrategiassaan.”

Miksi ihmeessä budjettia ja suomalaisten ilmastomenoja haluttaisiin kasvattaa nykyisestäkin "juhlimalla ilmastoteoilla"? Kertokaa.

Moni linjaus vetää kuitenkin väärään suuntaan. Ensi vuonna voimaan tulee ajoneuvoveron perusveron muutos, joka keventää keski- ja suuripäästöisten autojen verotusta. Kevennys on pieni, mutta jos veromuutoksessa haluaa nähdä ohjausvaikutusta, niin se on se, että saastuttavinta autokantaa halutaan pitää pitempään maanteillä.

Ensi vuonna täyssähköautojen ja ladattavien hybridien ajoneuvoveroa korotetaan. Näiden autojen ajon aikaiset päästöt ovat hyvin pieniä ja Suomessa saa päästötöntä sähköä akkuihin. Veronkorotus ei ole suuren suuri, mutta jos siinäkin haluaa nähdä ohjausvaikutusta, niin se on se, että päästöttömistä tai lähes päästöttömistä autoista tehdään vähemmän houkuttelevia. Kuluttajien kiinnostus sähköautoja kohtaan on jo laskussa.

Jos hallituksen toimilla haluttaisiin vaikuttaa tosissaan sähköautojen suosioon, siihen pitäisi kaataa todella paljon rahaa. Mitä oikeastaan saataisiin vastineeksi, kun nämä nykyiset sähköautot ovat hehkutuksesta huolimatta satojen kilojen akkuineen monien silmissä edelleen raakileita? Tämä ei olisi edes suomalaisten yritysten piilotukea, kuten moni muu asia ilmastopolitiikassa, vaan rahat menisivät muille maille.

[ikuturso]

ˆ Yhden tutun tuttu tuo aurinkopaneeleita maahan. Rakentaa näitä isoja puistoja.

Parissa vuodessa paneelin tuotto on kaksinkertaistunut. Jonkun tietyn kokoisen elementin tuotto oli muistaakseni 220 -> 450 W ja 500W oli tulossa määrissä. Nyt puhutaan bulkkipaneeleista jossain järkihintaluokassa. En tiedä tarkkaan mitä käyttävät, mutta ko. elementtikoossa oli käynyt noin.

Samoin kun rikkaille tarjottiin 3000€(?) vihervähennyksiä Teslasta ja kansalle jotain Nissan Noteja, niin Kiinahan siinä haistoi markkinaraon ja VW:n ID sitäsuntätästä haaveileville perunanenille tuodaan pyörillä liikkuvia kännyköitä, joissa tuolit hierovat, imevät ja puhaltavat ja ohjauspaneeli puhuu joka toisessa valikossa kiinaa, ja sitä ei voi ilman lukulaseja käyttää.

Kyllä tämä vihreä siirtymä on hienoa. Etenkin kun hyvesignaloivat viherpoliitikot tuputtavat sitä etuajassa.

-i-

[vastarannan kiiski]

Voisitko @mannym selittää ne äärivaikeisto-laskentokaavat, joilla saat siinä omassa kuvassasi olevista numeroista, modern times tapauksessa, plusmerkkisen summan, eli että luonto olisi nettopäästäjä?

Edit.
Itse laskin monta kertaa etu- ja takaperin, mutta aina vaan tulee miinusta summaksi  eli että luonto olisi nettonielu 

- 66.7 + 64.2 - 37.3 - 0.1 + 36.5 =  ?!?!?

Se pointti ei ole ollut että luonto on nettopäästäjä,

Ai jaa, että siis sinustakaan luonto ei ole nettopäästäjä. Ok!

Silloinhan luonnosta ei voi tulla hiilidioksidin lisäystä ilmakehään jos otetaan vaikkapa yhden vuoden aika, sen aikana kun on tullut luonnosta päästöä, mutta luonnon nieluihin on mennyt enemmän.

Jos luonnon päästöt ovat olleet +100.7, luonnon nielut ovat siis olleet - 104.1 eli enemmän.
Numerot oman gurusi kuvasta.
Erotusta hiilidioksidin vähenemä -3.4.

Hiilidioksidin pitäisi siis vähentyä ilmakehässä vuosi vuodelta, koska luonto nettona imee vuosittain 3.4 enemmän kuin päästää.

Miksi hiilidioksidin määrä ilmakehässä ei vähene, vaan päinvastoin lisääntyy 

Mistä se ylimääräinen hiilidioksidi oikein voisikaan tulla? Ehkä avaruudesta?
 

Viime vuonna oli näin, ja näyttää olevan myös tänä vuonna? Kuinkahan käy ensi vuonna?

[mannym]

Ai jaa, että siis sinustakaan luonto ei ole nettopäästäjä. Ok!

Silloinhan luonnosta ei voi tulla hiilidioksidin lisäystä ilmakehään jos otetaan vaikkapa yhden vuoden aika, sen aikana kun on tullut luonnosta päästöä, mutta luonnon nieluihin on mennyt enemmän.

Jos luonnon päästöt ovat olleet +100.7, luonnon nielut ovat siis olleet - 104.1 eli enemmän.
Numerot oman gurusi kuvasta.
Erotusta hiilidioksidin vähenemä -3.4.

Hiilidioksidin pitäisi siis vähentyä ilmakehässä vuosi vuodelta, koska luonto nettona imee vuosittain 3.4 enemmän kuin päästää.

Miksi hiilidioksidin määrä ilmakehässä ei vähene, vaan päinvastoin lisääntyy 

Mistä se ylimääräinen hiilidioksidi oikein voisikaan tulla? Ehkä avaruudesta?
 

Viime vuonna oli näin, ja näyttää olevan myös tänä vuonna? Kuinkahan käy ensi vuonna?

Kun käsittelin sitä tynnyriesimerkkiäsi kysyen mitä jos se tynnyri lisääkin siihen virtaukseen määrän x, niin sinä vastasit

Ei lisää, koska pystymme mittaamaan vedenpinnan ja vesimäärän kasvun (aluksi 600 litraa) (kuten ilmakehässä olevan hiilidioksidimäärån) ja tiedämme ihmisen sinne lykkäämän ylimääräisen vesimäärän, 0.1 (kuten fossiiliset hiilidioksidipäästöt)

Ja itse asiassa näemme että vedenpinta (ilmakehän hiilidioksidimäärä) nousee jopa hiukan hitaammin kuin pitäisi sen 0.1 lisäyksen perusteella.

Siis pohjassa oleva reikä on vähän suurentunut (luonnon hiilinielut) ja itse asiassa siitä 0.1 lisäysestä ehkä kolmasosa eli 0.03 valuukin sivusta maahan.

Eli kuten tuosta näemme ja mitä Isagogen viestejä katsellen myös, teistä luonnon päästöt ovat staattiset, ne eivät kasva. Vain nielut kasvavat.

Mitäs jos tuota laskukaavaa käyttää niinkuin teidän oletuksenne on? Aloitetaan, otetaan luonnon kasvujen päästö pois, koska sehän on staattinen ja voimme mitata vedenpinnan ja vesimäärän kasvun 

Eli luonnon nielut ja niiden kasvu on 104,2ppm, staattiset luonnon päästöt koska nehän eivät voi kasvaa ovat 78,6 ppm, johon lisäten ihmisen päästöt 4,4ppm niin päädymme tilanteeseen -n, 21ppm. Jolloin kasvavat luonnon nielut olisivat imeneet 21 ppm pois ilmakehästä joka vuosi. Tämä sen staattisen päästöjen kanssa.

Mutta kun lisäämme siihen luonnon kasvaneet päästöt n.23 ppm. niin lopputulema on +2ppm karkeasti kasvua kokonaisuudessa per vuosi.

Mitäs luulet luonto joka päästää n 23ppm enemmän tänä vuonna kuin ennen esiteollista aikaa vai ihminen joka päästää 4ppm per vuosi enemmän kuin ennen esiteollista aikaa, kumpi näistä on se tekijä joka ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta nostaa? Vai onko se vain ihminen jonka päästöt lisäävät kun ihminen ei niele mitään sieltä ilmakehästä? Vain luonto nielee ja silloin kaikki kasvu on ihmisperäistä?

Sillä sehän se teidän pointtinne on, kun laskette ihmisen päästöt aikavälillä ja ilmakehän pitoisuuden kasvu samalla aikavälillä jolloin kolmannes jää tai puolet häviää luonnon nieluihin, mutta samalla unohdatte täysin sen että luonnon päästöt ovat kasvaneet myös. Jolloin teidän kaunis laskukaavanne heittää häränpyllyä. Mutta ette kykene sitä myöntämään kun se kamala syyllisyys ihmisen päästöistä painaa niin kovin. noin 4,5 kertaa suuremmat luonnolliset päästöt vuosittain kuin ihmisen, ei merkkaa mitään. Kun ne päästöt ovat staattisia ja vain ihmisen toiminnalla on merkitys.

[Caucasian]

Ja arktisen merijään kutistuminen jää 99% varmuudella paitsi vuoden 2012 minimistä niin myös vuodesta 2020. 2007 kanssa taistellaan tasapäisesti. Eli yllättävän paljon jäädään noista ennätyksistä vaikka ennätyslämmintä ja kuulemma arktis lämpenee muita alueita selvästi nopeammin.
Järjellistä selitystä tälle ristiriidalle ei ole näkynyt.

[vastarannan kiiski]

Mannym, ei kukaan ole väittänyt että luonnon päästöt olisivat staattiset.

Älä keksi asioita, tai no keksi vaan, mutta älä väitä että ne ovat minun keksintöjäni.

Luonnon päästöt ovat kasvaneet, mutta luonnon nielut ovat kasvaneet vielä enemmän, kuten gurusi kuvassa olevat numerot osoittavat.

Gurusi kuvassa näkyy myös että joskus 200 vuotta sitten luonnon päästöt ja nielut olivat suunnilleen tasapainossa, ihmiskunnan päästöt vähäiset, ja ilmakehän hiilidioksidipitoisuus ei tietenkään ollut vielä kasvussa koska 0 + 0 = 0.

Nykyään ei ole näin, vaan vaikka luonto on nettonielu, siis miinusmerkkinen, jostain syystä lopputulos on plusmerkkinen koska ilmakehässä oleva hiilidioksidimäärä mittausten mukaan kasvaa.

-3.4 plus jostain ihmeestä tuleva hiilidioksidi, avaruudestako? = Plusmerkkinen lopputulos

 

Vain luonto nielee ja silloin kaikki kasvu on ihmisperäistä?

Se nyt vaan on niin että kun luonto on nettonielu, ja pitoisuus nyt vaan kumminkin kasvaa, kyllä se jokavuotinen kasvu johtuu jostain muusta kuin luonnosta.

Jos tätä ei ymmärrä, valitettavasti en voi auttaa, eikä varmaan kukaan muukaan.

[mannym]

Mannym, ei kukaan ole väittänyt että luonnon päästöt olisivat staattiset.

Älä keksi asioita, tai no keksi vaan, mutta älä väitä että ne ovat minun keksintöjäni.

Kuitenkin puolustit tynnyriesimerkkiäsi

Ei lisää, koska pystymme mittaamaan vedenpinnan ja vesimäärän kasvun (aluksi 600 litraa) (kuten ilmakehässä olevan hiilidioksidimäärån) ja tiedämme ihmisen sinne lykkäämän ylimääräisen vesimäärän, 0.1 (kuten fossiiliset hiilidioksidipäästöt)

Joten sinusta se tynnyri tai luonto ei lisää sinne lainkaan vettä, ainoa joka sinne lisää on ihminen ja luonnon nielu vain kasvaa.

Luonnon päästöt ovat kasvaneet, mutta luonnon nielut ovat kasvaneet vielä enemmän, kuten gurusi kuvassa olevat numerot osoittavat.

Luonnon päästöt ovat kasvaneet, se kasvu on nyt sen verran suuri että luonnon 1 vuoden päästö vastaa 4 vuoden ihmisten päästöjä. Pelkästään kasvaneelta osalta.

Nykyään ei ole näin, vaan vaikka luonto on nettonielu, siis miinusmerkkinen, jostain syystä lopputulos on plusmerkkinen koska ilmakehässä oleva hiilidioksidimäärä mittausten mukaan kasvaa.

Niin, jos luonnon päästöissä ei olisi tapahtunut sellaista kasvua kuin nyt on nähty, niin ilmakehässä oleva hiilidioksidimäärä putoaisi. Vaikeaa se tietenkin on ymmärtää jos sitä ei edes yritä.

Se nyt vaan on niin että kun luonto on nettonielu, ja pitoisuus nyt vaan kumminkin kasvaa, kyllä se jokavuotinen kasvu johtuu jostain muusta kuin luonnosta.

Jos tätä ei ymmärrä, valitettavasti en voi auttaa, eikä varmaan kukaan muukaan.

Suosittelen peiliä, mene sen eteen ja kerro sille kuvajaiselle että luonnollisten päästöjen kasvu on se mistä ilmakehän hiilidioksidimäärän kasvu johtuu.

Tätä tässä nyt monta vuotta olen teille yrittänyt kertoa, kun katselette vain ihmisen toimintaa ja päästöjä, unohtaen kokonaisuuden. Kun se kokonaisuus hieman valottuu kuten nyt on käynyt, eli luonnollisten päästöjen kasvu on 4,5 kertaa ihmisen päästöjen määrä, niin silti sinusta jokavuotinen kasvu johtuu jostain muusta kuin luonnosta. Joka tarkoittaa selkeästi sitä että luonnollisilla päästöillä, niiden määrällä tai kasvulla ei ole pennin pyöryläisen tekemistä pitoisuuden kanssa. Eli ne päästöt ovat staattiset, nielut ovat vähän kasvaneet ja kaiken kasvun on aiheuttanut ihminen.

[vastarannan kiiski]

Niin, jos luonnon päästöissä ei olisi tapahtunut sellaista kasvua kuin nyt on nähty, niin ilmakehässä oleva hiilidioksidimäärä putoaisi.

Tästä olemme täysin samaa mieltä, että jos päästöt eivät olisi kasvaneet (luonnon, tai ihmisen, tai molemmat) ja jos nielut olisivat kasvaneet (luonnon, tai ihmisen, tai molemmat) niin silloin hiilidioksidimäärä putoaisi.

Ja jos tädillä olisi munat, se olisi setä.

Tädillä ei kuitenkaan ole munia, eikä hiilidioksidimäärä putoa vaan kasvaa, ja luonto on nykyään nettonielu, joka vuosi.

Edit.
Eikä noita luonnon päästöjä ja nieluja kai kukaan tiedä kovinkaan tarkasti, onko ne +50 vai +60 vai +70, paljonko merilevä kasvaa missäkin jne.jne.
Ja vastaavasti onko nielut -50, -60 tai -70.

Puhumattakaan mitä ne virrat olivat 200 vuotta sitten.

Sen sijaan erotus eli luonnon nettonielun suuruus voidaan arvioida paljon paremmin, miinuslaskulla, kun ihmiskunnan päästöt tiedetään suhteellisen tarkasti ja selvästi nähdään kuinka paljon ilmakehään jää, eli siis että sinne jää vähemmän.
Siitä tuloksena tuo noin -3 mannymin gurun numeroissa.

Ja samoin että kun 200 vuotta sitten hiilidioksidipitoisuus oli arviolta suunnilleen tasainen, silloin netto oli nolla.
Sekin on mannymin gurun numeroissa näin, nettonolla lähes tasan.

[Totti]

Olen jo joitain kertoja tässä ketjussa tuonut esiin sen, että ilmastotieteessä on paljon tekijöitä, jotka vaikuttavat ilmastoon mutta ovat joko tuntemattomia tai hylätään kokkonaan väittäen niiden olevan vailla merkitystä.

WuWt:ssa on juttu koskien ns. "ilmajokia" (AR,  https://en.wikipedia.org/wiki/Atmospheric_river ), jotka siirtävät kosteutta päiväntasaajalta kohti napa-alueita vaikuttaen siten napojen jäätilanteeseen kuten jäätiköiden sulamiseen.

Nämä "joet" ovat kapeita mutta pitkiä lämpimiä kostean ilman kaistaleita, jotka kuljettavat mukanaan huomattavan suuria lämpö- ja vesimassoja.

https://wattsupwiththat.com/2024/09/09/the-overlooked-role-of-atmospheric-rivers-in-arctic-sea-ice-loss-a-challenge-to-the-co2-centric-narrative/

The dominant narrative in climate science holds that Arctic sea ice loss is almost entirely driven by human-induced global warming, primarily from CO2 emissions. Yet, a Nature Communications study titled Role of Atmospheric Rivers in Shaping Long-Term Arctic Sea Ice Variability highlights a crucial factor that has been largely overlooked: atmospheric rivers (ARs).

These ARs—narrow, intense streams of water vapor originating in tropical and mid-latitude regions—play a significant role in Arctic sea ice variability, a phenomenon that traditional climate models fail to adequately capture.

By concentrating so heavily on CO2 as the main culprit of Arctic sea ice decline, mainstream climate models ignore the complex interactions between natural atmospheric phenomena and sea ice variability. This omission exposes the significant limitations in our understanding of the Arctic’s climate, and by extension, the reliability of the climate models driving current policy.

[ Nature communikationsin artikkeli https://www.nature.com/articles/s41467-024-49857-y ]

"Atmospheric rivers (ARs) reaching high-latitudes in summer contribute to the majority of climatological poleward water vapor transport into the Arctic. This transport has exhibited long term changes over the past decades, which cannot be entirely explained by anthropogenic forcing according to ensemble model responses. Here, through observational analyses and model experiments in which winds are adjusted to match observations, we demonstrate that low-frequency, large-scale circulation changes in the Arctic play a decisive role in regulating AR activity and thus inducing the recent upsurge of this activity in the region. It is estimated that the trend in summertime AR activity may contribute to 36% of the increasing trend of atmospheric summer moisture over the entire Arctic since 1979 and account for over half of the humidity trends in certain areas experiencing significant recent warming, such as western Greenland, northern Europe, and eastern Siberia. This indicates that AR activity, mostly driven by strong synoptic weather systems often regarded as stochastic, may serve as a vital mechanism in regulating long term moisture variability in the Arctic."

...

The Limitations of Current Climate Models

The study’s findings expose significant deficiencies in the climate models that underpin much of the global warming narrative. These models, which are the foundation for policies like Net Zero and the Green New Deal, are primarily driven by the assumption that rising CO2 levels are the dominant force behind climate change. Yet, as the Nature Communications study reveals, atmospheric rivers—completely unrelated to CO2 emissions—are major drivers of Arctic sea ice variability.

Why do current climate models fail to account for such phenomena? The answer lies in the inherent limitations of these models. Climate models are built on assumptions and simplifications that struggle to accurately capture complex, chaotic atmospheric interactions like ARs. As a result, their projections tend to overestimate the impact of CO2 and underestimate or outright ignore natural variability.

This creates a problematic situation where policymakers are making decisions based on incomplete or faulty data. If atmospheric rivers, which are unpredictable and chaotic, can exert such a significant influence on the Arctic, it calls into question the reliability of long-term projections made by models that neglect them.

Loput jutusta.

Kuten olen itsekin olen huomioinut, jutussa todetaan ilmastomallien olevan puutteellisia ja fokusoivan lähinnä CO2:n oletetusti dominoivaan vaikutukseen. Itse asiassa mallit eivät oikeastaan edes mallinna lämpötilaa vaan ovat vain epävarmasta historiallisesta datasta extrapoloituja ennusteita, joiden tarkkuudesta ei käytännössä ole mitään tietoa. Juuri sen takia kaikki mallit näyttävät eri tuloksia.

Realiteetti on, että ilmastotiede ei ole lähelläkään sellaista tilannetta, että se voisi antaa luotettavia ennusteita tulevaisuuden ilmastosta (lämpötiloista). Se on tällä hetkellä niin puuttellinen ja täynnä kysymysmerkkejä, että se on käytännössä vain arvailua.

[Isagoge]

Olen jo joitain kertoja tässä ketjussa tuonut esiin sen, että ilmastotieteessä on paljon tekijöitä, jotka vaikuttavat ilmastoon mutta ovat joko tuntemattomia tai hylätään kokkonaan väittäen niiden olevan vailla merkitystä.

Ja joka kerta olet epäonnistunut perustelemaan sen, miksi nämä mahdolliset tekijät kannattaisi ottaa vakavasti, kun tarkastellaan ilmastojärjestelmän energiatasapainoa. Valtavia vesimassoja kuljettavat virtaukset on tunnettu ilmastotutkimuksessa jo pitkään, eikä ole mitään näyttöä siitä, että niillä olisi joku efekti globaaliin energiataseeseen. Lämpöä ja kosteutta ne toki siirtävät, ja aiheuttavat siten ilmaston sisäistä vaihtelua, mutta siinä kaikki. 

Kuten olen itsekin olen huomioinut, jutussa todetaan ilmastomallien olevan puutteellisia ja fokusoivan lähinnä CO2:n oletetusti dominoivaan vaikutukseen. Itse asiassa mallit eivät oikeastaan edes mallinna lämpötilaa vaan ovat vain epävarmasta historiallisesta datasta extrapoloituja ennusteita, joiden tarkkuudesta ei käytännössä ole mitään tietoa. Juuri sen takia kaikki mallit näyttävät eri tuloksia.

Ilmastomallit eivät "fokusoi" CO2:n dominoivaan vaikutukseen, vaan niiden antama mallikokeen tulos on se, että CO2-pitoisuuden kasvu selittää nyt menossa olevasta lämpenemisestä pidemmällä aikavälillä n. 2/3. Ilmastomalleja on monenlaisia, mutta suurin osa niistä EI ekstrapoloi tulevaisuuden lämpötilakehitystä epävarmasta historiallisesta datasta. Globaali kytketty ilmastomalli tarvitsee alkuarvoiksi vain lähtöhetken arvot mallissa mukana oleville suureille, ei ollenkaan mitään historiallista kehitystä. Etkö tullut edes ajatelleeksi sitä, että jos ilmastomallit todella vain ekstrapoloisivat tulevaisuuden lämpötilakehitystä menneisyyden trendin perusteella, hindcast-ajot 1800-luvulta nykypäivään tuottaisivat joka kerta sen tuloksen, että ilmasto ei lämpene yhtään? Tosiasissa mallit toistavat 1800-luvulta alkavassa hindcast-ajossa varsin hyvin lämpötilakehityksen nykypäivään. 

Realiteetti on, että ilmastotiede ei ole lähelläkään sellaista tilannetta, että se voisi antaa luotettavia ennusteita tulevaisuuden ilmastosta (lämpötiloista). Se on tällä hetkellä niin puuttellinen ja täynnä kysymysmerkkejä, että se on käytännössä vain arvailua.

Fakta on se, että harvoja poikkeuksia lukuunottamatta kaikki tärkeimmät ilmastomalleilla tehdyt mallikokeet ovat tuottaneet erittäin taitavia ennusteita vuosikymmenten päähän, jo 1970-luvulta lähtien (1. kuva), jos otetaan huomioon se, millainen päästökehitys toteutui. 

Edit: ja vielä siitä ilmastojärjestelmän "valtavasta monimutkaisuudesta" asia, jonka olen kertonut jo aikaisemminkin. Kuten viestini toisesta kuvasta näkyy, globaalin pintalämpötilan kehitys voidaan "ennustaa" 1880-luvulta nykypäivään asti hyvin pelkästään käyttämällä ilmakehän CO2-pitoisuutta (kun muistetaan, että efekti on logaritminen). Jos mukaan otettaisiin vielä ihmiskunnan rikkiyhdistepäästöt ja tulivuorenpurkaukset, ennuste olisi erittäin hyvä. 

[Emo]

Ihan mahtavan lämmin syyskuu ollut täälläkin, sopii jatkua marraskuun loppuun lämpimänä ja sitten 1.12. nopeasti lumivaippa maahan ja pakkaset niin päästään joulunviettoon. Tätä sitten maaliskuun loppuun asti -25 celsiusasteen pakkasilla, ja sitten nopea lämpeäminen niin että vappuna on jo lumet pois ja siitä sitten maltillinen laskeutuminen kesään 2025 jolloin lämpötila pysytelkööt välillä 20-25 tuonne lokakuulle ja sitten sama kierto uudestaan.

Lämpö on kivaa kunhan ei ole liian kuuma ja jos on liian kuuma niin sekin on kivaa, koska ihmiskuntaa on liikaa, pitää karsia.

[mannym]

Tästä olemme täysin samaa mieltä, että jos päästöt eivät olisi kasvaneet (luonnon, tai ihmisen, tai molemmat) ja jos nielut olisivat kasvaneet (luonnon, tai ihmisen, tai molemmat) niin silloin hiilidioksidimäärä putoaisi.

Mitä ihmettä, kierrät sanojasi ja yks kaks oletkin sitä mieltä että luonnolliset päästöt ovat kasvaneet vaikka aiemmin ne eivät voineet kasvaa kun niitä voidaan mitata jne...

Edit.
Eikä noita luonnon päästöjä ja nieluja kai kukaan tiedä kovinkaan tarkasti, onko ne +50 vai +60 vai +70, paljonko merilevä kasvaa missäkin jne.jne.
Ja vastaavasti onko nielut -50, -60 tai -70.

Puhumattakaan mitä ne virrat olivat 200 vuotta sitten.

Jännää, näin kierrät aiemman kirjoituksesi jota lainaan tässä viestissä ja vetoat siihen ettei kovinkaan tarkasti tiedetä mitä ne ovat ja mitä ne ovat olleet. Silti ilmastointi tieteen auktoriteetilla julistat kuten isagoge että näin asiat ovat olleet. Koska on mitattu ja tiedetään.

Mutta nyt ei tiedetä jostain syystä.

Sen sijaan erotus eli luonnon nettonielun suuruus voidaan arvioida paljon paremmin, miinuslaskulla, kun ihmiskunnan päästöt tiedetään suhteellisen tarkasti ja selvästi nähdään kuinka paljon ilmakehään jää, eli siis että sinne jää vähemmän.
Siitä tuloksena tuo noin -3 mannymin gurun numeroissa.

Ja jälleen kerran tullaan siihen että luonnon nieluista tai päästöistä ei tiedetä mutta luonnon nielun erotus voidaan laskea kun ihmiskunnan päästöt jotka tiedetään suhteellisen tarkasti ja selvästi nähdään paljonko ilmakehään jää. Niin silloin syypää ei voi olla kuin ihminen. Ihailtava tuo kehäpäätelmä jota pyörität.

Kerrothan kuinka tarkasti tunnemme ihmiskunnan päästöt? Ovatko kaikki nuotiot, kaikki ihmisen liikkuminen tms laskettu varmasti oikein? Vai onko kenties kyseessä vain nätti arvaus joka on laskettu monimutkaisesti jotta saadaan jokin arvio?

Puhumattakaan siitä mitä ne todelliset päästöt ovat olleet 200 vuotta takaperin.

[ämpee]

Ja arktisen merijään kutistuminen jää 99% varmuudella paitsi vuoden 2012 minimistä niin myös vuodesta 2020. 2007 kanssa taistellaan tasapäisesti. Eli yllättävän paljon jäädään noista ennätyksistä vaikka ennätyslämmintä ja kuulemma arktis lämpenee muita alueita selvästi nopeammin.
Järjellistä selitystä tälle ristiriidalle ei ole näkynyt.

Ennätyspaljon lämpöä ja ennätyspaljon hiilidioksidia sekä melkein ennätysvähän hurrikaaneja.
https://wattsupwiththat.com/2024/09/08/hurricane-season-2024/

Jäiden sulamisen loppuminen siellä pohjoisessa taitaa olla vielä vaiheessaan, ja hurrikaanikausikin on vasta puolivälissä, mutta jos jotain pitää tilanteesta päätellä niin hiilidioksidin määrä ei säätele kumpaakaan.

Suomenkielinen tulkinta tuosta hurrikaanikauden tilasta on saatavilla Roskasaitilla.
https://roskasaitti.wordpress.com/2024/09/04/hurrikaaniveikkaukset-kaudelle-2024-menossa-pieleen/

Normaaleja ihmisiä tuskin haittaa vaikka pohjoisessa onkin vähän enemmän jäätä, ja ainakaan ei haittaa vaikka myrskyjä olisi vähemmän.
Ilmastouskovaisilla tilanne kuitenkin voi aiheuttaa kipuja siellä missä normaalin ihmisen sielu sijaitsee.

[Totti]

Olen jo joitain kertoja tässä ketjussa tuonut esiin sen, että ilmastotieteessä on paljon tekijöitä, jotka vaikuttavat ilmastoon mutta ovat joko tuntemattomia tai hylätään kokkonaan väittäen niiden olevan vailla merkitystä.

Ja joka kerta olet epäonnistunut perustelemaan sen, miksi nämä mahdolliset tekijät kannattaisi ottaa vakavasti, kun tarkastellaan ilmastojärjestelmän energiatasapainoa.

Mitä perustelemista siinä on jos totean, että ilmastomallit ovat puutteelliset? Kyseessähän on vain havainto että moni asia kuten vaikkapa nämä "ilmajoet" on mallintamatta. Ei sitä tarvitse perustella mitenkään.

Valtavia vesimassoja kuljettavat virtaukset on tunnettu ilmastotutkimuksessa jo pitkään, eikä ole mitään näyttöä siitä, että niillä olisi joku efekti globaaliin energiataseeseen. Lämpöä ja kosteutta ne toki siirtävät, ja aiheuttavat siten ilmaston sisäistä vaihtelua, mutta siinä kaikki.

On suorastaan käsittämätöntä, että pidät "valtavia vesimassoja kuljettavat virtaukset" epäolennaisina kun on selvää, että niiden aiheuttama kosteus ja lämpöjakauma ei voi olla vaikuttamatta esimerkiksi napojen jäätiköiden sulamiseen / jäätymiseen.

Ilmastohysteerikothan ovat paasanneet mm. AMOCin pysähtymisellä, jonka sanotaan tapahtuvan juuri jäätiköiden sulamisen takia. Yhtäkkiä sulamiseen vaikuttavilla tekijöillä ei olekaan mitään merkitystä kun ei voida syyttää hiilidioksidia.

Olen tähän saakka pitänyt juttusi harkinnan arvoisina argumentteina, mutta huomaan nyt, että olet puhtaasti ilmastopropagandisti, joka kuittaa kaikki uskomuksiasi haastavat havainnot bullshittinä.

[Isagoge]

...Mitä perustelemista siinä on jos totean, että ilmastomallit ovat puutteelliset? Kyseessähän on vain havainto että moni asia kuten vaikkapa nämä "ilmajoet" on mallintamatta. Ei sitä tarvitse perustella mitenkään.

Ihan lyhyt kommentti. Tutkimus (Wang et al. 2024), jota käsittelevän WuWt:n artikkelin linkkasit (jostain syystä et linkannut itse tutkimukseen, miksi?) perustuu täysin ilmastomalleilla tehtyihin mallikokeisiin. Onko kenties niin, että ilmastomallit ovat "puutteellisia" vain silloin, kun niiden avulla saadut tulokset ovat sinulle mieluisia, ja täysin luotettavia silloin, kun tulokset miellyttävät sinua? Jos näin, miksi tällainen kaksoisstandardi? Eikö sinun ja muiden mallintamisen tuloksia epäilevien pitäisi johdonmukaisesti suhtautua tähän Wangin ja kumppaneiden (2024) puhtaasti mallikokeilla saatuun tulokseen hyvin skeptisesti, jos malleihin kerran ei voi luottaa, "carbage in, carbage out...", "tulokset eivät kerro mistään mitään, koska lukemattomia tekijöitä on jätetty malleista pois" jne.?

[MinäVuan]

Ihan mahtavan lämmin syyskuu ollut täälläkin, sopii jatkua marraskuun loppuun lämpimänä ja sitten 1.12. nopeasti lumivaippa maahan ja pakkaset niin päästään joulunviettoon. Tätä sitten maaliskuun loppuun asti -25 celsiusasteen pakkasilla, ja sitten nopea lämpeäminen niin että vappuna on jo lumet pois ja siitä sitten maltillinen laskeutuminen kesään 2025 jolloin lämpötila pysytelkööt välillä 20-25 tuonne lokakuulle ja sitten sama kierto uudestaan.

Lämpö on kivaa kunhan ei ole liian kuuma ja jos on liian kuuma niin sekin on kivaa, koska ihmiskuntaa on liikaa, pitää karsia.

On sulla jorinat... "jos on liian kuuma..."


Jos tai pikemminkin kun on liian kuuma, niin saat kylään sen miljoonan läpystelijää... tämä nykyinen ei ole mitään siihen verrattuna. Mutta ehkä siitä joku tykkää...

[ämpee]

Onko kenties niin, että ilmastomallit ovat "puutteellisia" vain silloin, kun niiden avulla saadut tulokset ovat sinulle mieluisia, ja täysin luotettavia silloin, kun tulokset miellyttävät sinua? Jos näin, miksi tällainen kaksoisstandardi?

Tuollainen ajattelu on epävarman ihmisen henkisiä kainalosauvoja kaiken aikaa kaipaavan ajattelua, vapaasti omilla jaloillaan seisova ajattelu sen sijaan toivottaa tervetulleiksi kaikki mallit jotka potkivat ihmiset pois nykyisten mallien tuottaman spagettihirvion palvonnasta takaisin ajattelun piiriin.
Ehdimme myöhemmin laittaa tuon uudenkin mallin perusteilla olevalle mallien hautausmaalle kunhan se ensin on tehnyt edes tuon aikaisempien mallien vallankumouksen.

Kritiikki on aivan oikeutettua, nykyiset mallit ovat yli-yksikertaistettuja laatijoidensa toiveiden kuvastajia joilla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa.
Tuon ajatuksen oppiminen on vasta alkua paluussa tieteelliseen ajatteluun uskonnollisen fanatismin sijaan.

[Totti]

...Mitä perustelemista siinä on jos totean, että ilmastomallit ovat puutteelliset? Kyseessähän on vain havainto että moni asia kuten vaikkapa nämä "ilmajoet" on mallintamatta. Ei sitä tarvitse perustella mitenkään.

Ihan lyhyt kommentti. Tutkimus (Wang et al. 2024), jota käsittelevän WuWt:n artikkelin linkkasit (jostain syystä et linkannut itse tutkimukseen, miksi?) perustuu täysin ilmastomalleilla tehtyihin mallikokeisiin. Onko kenties niin, että ilmastomallit ovat "puutteellisia" vain silloin, kun niiden avulla saadut tulokset ovat sinulle mieluisia, ja täysin luotettavia silloin, kun tulokset miellyttävät sinua? Jos näin, miksi tällainen kaksoisstandardi?

En oikein hahmota mitä ajat takaa. WuWt:n artikkelissa todettiin, että AR:t ei ole yleisesti ottaen huomoioitu ilmastomalleissa. Alkuperäinen Naturen artikkeli arvioi, että AR:t ovat relevantteja ilmastomallinnuksessa ja että niiden mallinnus on heikolla tolalla:

One hurdle in understanding the interplay between ARs and large-scale circulation change lies in the inability of models in capturing the observed circulation pattern in the Arctic over the past decades when they are forced by anthropogenic radiative forcing or observed boundary SST and sea ice forcing. This poses a significant challenge toward precisely investigating the governing role of circulation on ARs.

Naturen artikkeli tukee muutenkin argumenttiani, että AR:t ovat kysymysmerkki koska niiden mallintaminen on puuttellista / vaikeaa. Mistä kaksoisstandardista siis puhut?

AR oli toki vain yksi esimerkki "tuntemattomista" eli tekijöistä, joilla voidaan olettaa olevan vaikutus ilmastoon, mutta jätetään huomotta koska se ei joko tue CO2-narratiivia, se on liian vaikea mallintaa tai ei edes tiedetä olevan olemassa.

jostain syystä et linkannut itse tutkimukseen, miksi?

En linkannut tutkimukseen koska WuWt:n artikkeli oli eräänlainen yhteenveto aiheeseen ja siinä oli jatkolinkkejä niille, jotka haluavat perehtyä yksityiskohtiin.

Tämän ketjun puitteissa on mielestäni järkevämpää käyttää lähteenä maallikkomaisemmin selitettyjä yhteenvetoa (joista pääsee eteenpäin jos kiinnostaa) kun linkkaa seikkaperäisiä tutkimuksia, joita harva jaksaa lukea ja vielä harvempi ymmärtää.

[Roope]

Yle: Ilmastotutkijakin nauttii ennätyshelteistä: ”Eikö ihmisyyteen kuulu se, että koetaan ristiriitaisia tunteita?” 10.9.2024

Nettijuttu haastattelusta tasoa "on ilmoja pidellyt", mutta aamu-tv:n lähetyksessä Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hannele Korhonen otti kantaa ilmastonmuutoksen todennäköisiin vaikutuksiin Suomessa.

Kuinka ilmastonmuutos muuttaa Suomen luontoa?

Hellerajat ovat paukkuneet viime päivinä. Lämmöstä nauttimiseen voi liittyä ristiriitaisia tunteita, kun poikkeuksellisen lämmin alkusyksy tuo mieleen herkästi ilmastonmuutoksen. Ovatko lämpimät syksyt tulleet jäädäkseen ja sopeutuvatko Suomessa elävät lajit muutokseen? Studiossa tutkimusprofessori Hannele Korhonen Ilmatieteen laitokselta sekä erikoistutkija Maria Hällfors Suomen ympäristökeskuksesta.

Yle Areena 10.9.2024 (17 min)

Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos
Me on tähän asti oltu aika suojassa merenpinnannousulta, mutta nyt etelärannikolle ennustetaan, että tämän vuosisadan aikana 30 senttiä nousisi, keskimääräinen ennuste.

Toimittaja
Se on paljon!

Hannele Korhonen, Ilmatieteen laitos
Se on paljon. Ja siihen liittyy vielä paljon epävarmuutta, eli jos jäätiköt sulaa nopeammin kuin on ajateltu, niin sitten voi olla jopa 90 senttiä se, mitä nyt ajatellaan ylärajana.

30 sentin nousu vuoteen 2100 mennessä tarkoittaisi paluuta jonnekin 1800-luvun loppupuoliskon tilanteeseen. Merenpintahan on nyt Helsingin edustalla maannousun vuoksi parikymmentä senttiä matalammalla kuin viime vuosisadan alussa, kun mittaukset aloitettiin.

Viittaus 90 sentin nousuun taas on parhaimmillaankin jotain äärimmäisen lämpenemisskenaarion valintaan ja samalla todennäköisyyden venyttämiseen perustuvaa pelottelua. Sehän edellyttäisi globaaliksi merenpinnan nousuksi reilusti yli metrin, kun jo oletuksiltaan mahdottomassa (hiiltä poltettaisiin vuosisadan loppuun asti aina vain enemmän) rcp8.5-skenaariossakin globaaliksi nousuksi on arvioitu todennäköisesti vain noin 60 senttiä. Jos 90 sentin nousu Helsingin edustalla on jonkin äärimmäisen skenaarion toinen teoreettinen ääripää, se on niin epätodennäköinen, että kyseisen haarukan toinen ääripää onkin jo merenpinnan laskeminen, mutta eihän kukaan sellaista esittäisi.

Ilmatieteen laitoksen omakin ennuste viime vuodelta on ihan muuta:

Pahimmassa päästöskenaariossa merenpinta nousee Helsingissä yli puoli metriä – Tuore tutkimus laski uudet ennusteet ilmaston lämpenemisestä aiheutuvalle merenpinnan nousulle

Meren pinta nousee uusien ennusteiden mukaan Etelä-Suomessa vuoteen 2100 mennessä enemmän kuin mitä maaperämme kohoaa.

Tulevaisuudessa maankohoamisen nopeus ei riitä kumoamaan meren pinnan nousua kokonaan, vaan meritulvariskien odotetaan pahenevan erityisesti Suomen etelärannikolla.

Aalto-yliopisto ja Ilmatieteen laitos ovat julkaisseet uuden tutkimusartikkelin Natural Hazards and Earth Systems Sciences -julkaisussa.

Artikkelin pääkirjoittaja Havu Pellikka Aalto-yliopistosta kertoo, että meren pinnan nousuennustetta on nyt päivitetty vastaamaan erilaisia kasvihuonekaasupäästöskenaarioita.

Tutkimuksessa meren pinnan nousua Suomen eri rannikkokaupungeissa on arvioitu kolmen päästöskenaarion perusteella.

Maltillisimmin meren pinta nousee, jos yhteiskunnat onnistuisivat toteuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet.

Tässä skenaariossa meren keskiveden korkeus nousee Helsingissä yhdeksän senttimetriä vuosisadan loppuun mennessä. Turussa, Porin Mäntyluodossa, Vaasassa ja Oulussa meriveden pinta sen sijaan laskee.

Toisessa ääripäässä on arvioitu, paljonko keskiveden korkeus nousisi, jos päästövähennykset epäonnistuvat. Tässä pessimistisimmässä skenaariossa merivesi nousisi Helsingissä 54 senttiä.

Merivesi nousisi myös kaikissa muissa arviossa mukana olevissa rannikkokaupungeissa, jopa Vaasassa, jossa maankohoaminen on suurinta.

Keskimmäinen päästöskenaario on kaikkein todennäköisin ennuste, ja se kuvaa sitä, mihin olemme nykyisellä päästövähennyspolulla menossa.

Tässä keskimmäisessä skenaariossa merivesi nousee Helsingissä 25 senttiä ja Turussa 7 senttiä. Porissa, Vaasassa ja Oulussa meriveden keskitaso sen sijaan laskee nykytasosta, koska maa kohoaa.

Uusiouutiset 8.5.2023

Tuo 54 sentin merenpinnan nousun "jos päästövähennykset epäonnistuvat"-skenaario taas tässäkin puhtaasti teoreettinen rcp8.5, joka ei tarkoita vain sopimuksista lipsumista vaan tietoista fossiilisten polttoaineiden kiihtyvää käyttöä ja kaiken muun teknologian hylkäämistä vuosisadan lopulle saakka. Täyttä scifiä, mutta juuri siksi löytää tiensä otsikoihin kuten tässä.

[HDRisto]

Tuli ihan noin nopeasti mieleen että mitä korkeammalle merenpinta nousisi, esimerkiksi Pohjanmerellä, sen parempi se olisi Itämerelle. Tanskan salmista virtaisi enemmän tuoretta suolavettä Itämereen ja mm. happikato helpottaisi..

[Caucasian]

"Meritulvariski"... 
Lumihiutaleille kaikki on niin hemmetin huolestuttavaa ja vaarallista. 
Kohta on kuulkaa taas lunta ja pakkasta. 

[Roope]

Kalevan pääkirjoitusta lainattiin Hesarin Muut lehdet -osiossa. Ilmeisesti, koska agenda sama kuin Hesarissa.

Kaleva: Pääkirjoitus: Lo­put­to­mat helteet ovat uusi todiste il­mas­ton­muu­tok­ses­ta 9.9.2024

Hellepäivien määrä yhtenä vuotena ei kylläkään ole todiste ilmastonmuutoksesta, mutta "ilmastokeskustelu" on valtamediassa juuri tällaista.

Keskivertosuomalainen ei ehkä ole pannut pahakseen tämän kesän liki katkeamatonta lämpöä, eivät ainakaan terveet ja hyväkuntoiset.

Etelämpänä Euroopassa viime vuosien tukahduttavuus on ollut tappavaa. Lääketieteen alan Nature Medicine arvioi viime kuussa, että Euroopassa kuoli viime vuoden kuumuuden takia 47 000 ihmistä.

Ja tätä. Joka kerta jätetään kertomatta, että ilmaston lämpeneminen vähentää ilmastoon liittyvää kokonaiskuolleisuutta Euroopassa, kun kylmyyteen liittyen jää kuolematta moninkertainen määrä ihmisiä.

Lämpö voi tuoda uusia kasvitauteja ja tuholaisia. Jos ja kun sateisuus lisääntyy, kasvaa tulvien uhka ja ravinteiden valunta vesistöihin ja vaikeutuu taajamien hulevesiongelma.

Ja kun lumi muuttuu loskaksi, kesä talven keskellä merkitsee pimeyttä. Olennainen osa ilmastonmuutosta on myös oletettu äärilmiöiden kuten rajujen myrskyjen tai sateiden lisääntyminen. Uhkista suurimpiin kuuluu Golfvirran pysähtyminen.

Ja tätä.

Linkin takana Yle pelottelee, että hollantilaistutkimuksen mukaan "elintärkeä merivirta tyrehtyy 95 prosentin todennäköisyydellä tällä vuosisadalla". Ei sinne päinkään, vaan mainittu 95 prosentin todennäköisyys liittyy yhden tietyn erityisiä oletuksia käyttävän tietokonemallin sisäiseen todennäköisyyteen. Samaan juttuun haastateltu asiantuntija kuittaa itse mallin ja sen oletukset toteamalla, että "we don't have a clue" todellisesta todennäköisyydestä.

Mitä Golf-virran konkreettisen pysähtymisen todennäköisyyteen tällä vuosisadalla tulee, sen voi ihan päättelemälläkin arvioida nollaksi prosentiksi.

Ilmastonmuutosta kannattaa torjua jo varmuuden vuoksi. Samaan aikaan siihen pitää myös varautua.

Ilmastonmuutosta nimenomaan ei kannata torjua vain varmuuden vuoksi, koska ilmastotoimien rajakustannukset nousevat tavoitteita kiristettäessä jyrkästi etenkin sellaisissa maissa kuten Suomi, joiden toimilla ei voi teoriassakaan olla mitään havaittavaa vaikutusta ilmastonmuutokseen. Jo pelkkä viimeinen asteen sadasosan kiristys lopputuloksessa tarkoittaa luokkaa tuhannen miljardin euron kustannuksia.

Keskeinen kysymys on se, kuinka saada maailman suuret kasvihuonekaasujen päästäjät tekemään riittävän tiukkoja päätöksiä. Kirittävää on muun muassa Kiinalla, Intialla, Venäjällä. Ongelmana on ennen kaikkea fossiilisten polttoaineiden laaja käyttö.

Ei niitä ulkopuolelta käsin saadakaan, koska kyseiset valtiot ovat itsenäisiä toimijoita.

Juuri sehän EU:n ilmastopolitiikassa ja -keskustelussa on vialla, että me käyttäydymme ja toimimme häpeämättömän eurosentrisesti, kuin juuri meidän tekemisemme, sanomisemme ja itsemme syyllistäminen ratkaisisivat ilmastonmuutoksen kehityksen, vaikka vaikutus on lähes merkityksetön (EU:n osuus globaaleista päästöistä enää 8 % ja laskee nopeasti).

Olennaista ilmastonmuutoksen torjunnassa on maailmanlaajuinen näkökulma, sillä uhatkin ovat globaalit. Pieni maa ja EU saavat ilmastokeskustelussa sitä enemmän painoarvoa, mitä puhtaampi oma pesä on. Maata, joka ei itse näytä esimerkkiä, ei ole syytäkään kuunnella.

On itsepetosta tai luultavammin tietoista huiputusta väittää, että Suomen tai EU:n äärimmäisellä ilmastopolitiikalla vaikutettaisiin Kiinan kansallisen itsekkäisiin tavoitteisiin. Tällaisesta esimerkin vaikutuksesta ei ole vuosikymmenten aikana nähty Kiinan ilmastopolitiikassa pienintäkään jälkeä.

Myös Suomen maailman tiukinta vuoden 2035 hiilineutraalisuustavoitetta perusteltiin esimerkkinä olemisella, mutta yksikään maa maailmassa tai edes EU:ssa ei ole seurannut Suomen jäljissä. Kiinan tavoite on ja pysyy vuodessa 2060 ja EU:n tavoite vuodessa 2050.

[Roope]

Pääkirjoitus: Kuuma kesä toi ilmaston iholle

Uuden EU-komission puhetapa ilmastotoimista voi muuttua, mutta pitkän linjan on pidettävä.

Helsingin Sanomat 15.9.2024

Tai mitä? EU-komissio ei pysty päätöksillään vaikuttamaan ilmastonmuutoksen suuntaan ja nopeuteen, kun EU-maat vastaavat enää noin kahdeksasta prosentista maailman hiilidioksidipäästöistä.

Toukokuun helle-ennätys meni rikki. Sitten rikkoutui syyskuun ennätys. Mittaushistorian kuumimmat vuodet seuraavat toisiaan.

Pitkä kuuma kesä näytti suomalaisille, etteivät hellepäivät ole vain aurinkoa ja Suomen itäpuolelle jämähtäneitä korkeapaineita. Ne tuovat ilmastonmuutoksen iholle. Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomen metsät, vesistöt ja Lapin tunturit ovat jo muuttuneet. Eteläisessä ja keskisessä Euroopassa äärisäistä, tulvista ja kuivuusjaksoista on tullut jokavuotisia. Muutokset ovat arvaamattomia ja nopeita.

Nyt ei olla Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden polulla. Vuosi sitten YK:n ilmastokokouksessa Dubaissa saatiin tilannekatsaus Pariisin sopimuksen toteutumisesta. Vuoden 2023 päästökuiluraportin mukaan maailman maiden tähänastiset ilmastositoumukset riittävät vain siihen, että ilmasto lämpenee 2,9 celsiusasteella vuosisadan loppuun mennessä.

Luvusta on saatu noin korkea "unohtamalla" sopivasti muun muassa kaikki pitkän tähtäimen hiilineutraalisuuslupaukset sekä säätämällä ennusteelta vaadittua todennäköisyyttä. Oikeasti YK:n raportissa kyllä todetaan, että hiilineutraalisuuslupausten kanssa oletettu lämpeneminen on enää 2,0 astetta, ja kun todennäköisyys palautetaan 66:sta 50 prosenttiin, se vastannee 1,8 asteen lämpenemistä kuten muissakin ennusteissa. Eli 2,9 astetta onkin oikeasti 1,8 astetta ja siten Pariisin sopimuksen ("selvästi alle" 2 astetta) polulla.

Euroopan unionissa ei ole luovuttu siitä tavoitteesta, että ilmaston lämpeneminen saataisiin rajoitettua 1,5 asteeseen. Samaan aikaan on varauduttava pahempaan. Jokainen celsiusasteen kymmenesosa, jolla lämpenemistä saadaan erilaisin ilmastotoimin rajoitettua, merkitsee maapallolle ja elinoloille valtavasti.

1,5 asteen raja on käytännössä mennyt jo aikaa sitten, mutta EU yksin teeskentelee, että näin ei ole tapahtunut. Miksi?

EU ei voi vaikuttaa globaaliin lämpötilaan edes sen asteen kymmenesosan verran. Ilmastopolitiikkavaihtoehdot, joiden hintaero on vähintään satoja miljardeja euroja, tarkoittavat korkeintaan asteen tuhannesosien eroja.

Ilmastonmuutoksen seurauksia ei voida mitata vain rahassa, mutta toki sitenkin. Euroopan komission arvion mukaan ilmastonmuutoksen seurausten taloudelliset vahingot Euroopassa ovat olleet viiden viime vuoden aikana noin 170 miljardia euroa.

Eli vähemmän kuin esimerkiksi haittamaahanmuuton kustannukset...

Uusien ilmastotoimista, energiasta, teollisuudesta, maataloudesta ja ympäristöstä vastaavien komissaarien tulee jatkaa vihreän siirtymän vahvistamista, jotta EU:n vuoden 2050 hiilineutraaliustavoite voidaan saavuttaa. Matkalle tarvitaan myös välietappeja.

Ensi vuoden alkupuolella kuullaan, pitävätkö EU-maat kiinni komission linjasta, jonka mukaan kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään vuoteen 2040 mennessä 90 prosenttia vuoden 1990 tasosta. Suomi on jo valmis tukemaan 90 prosentin tavoitetta.

Tavoite ei riitä, tarvitaan toimia. Maatalouden päästöihin on puututtava. Suomellakin on tekemistä, sillä metsien ja maaperän eli maankäyttösektorin hiilinielu ei ole riittävällä tasolla.

Miksi?

EU voi näyttää esimerkkiä, mutta unioni ei yksin ratkaise ilmastokriisiä. Ratkaisijoita ovat Yhdysvallat, Kiina ja G20-maat. Globaalin etelän kehittyvien maiden on irtaannuttava hiilestä, sillä fossiilisten polttoaineiden osuus kasvihuonekaasuista on 75 prosenttia.

Ei pidä antaa valheellista kuvaa, että EU:lla olisi mitään tekemistä ratkaisemisen tai edes esikuvana toimimisen kanssa. Todella vaikuttavat ratkaisut tehdään muualla EU:sta riippumatta.

Ilmastonsuojelun tahtia olisi kiristettävä, mutta vaikeaa se on. Ihmisten mielissä ja päättäjien agendalla ilmastokriisi on joutunut tekemään tilaa sodille ja konflikteille. Yhteisestä maapallosta olisi kuitenkin pystyttävä sopimaan kriisienkin keskellä.

EU:n ei ole järkeä aina vain kiristää tahtia yksin. Sillä ei saada aikaan muuta kuin eurooppalaisten elämän kurjistumista. "Ilmastokriisi" olisi korkea aika suhteuttaa konkreettisten seuraustensa ja Euroopan maiden vaikutusmahdollisuuksien valossa kiireellisempiin kriiseihin ja ongelmiin.

[Uuno Nuivanen]

Hallitusten ja median on vaan niin mukava uppoutua "ilmastokriisiin" kaiken pahan aiheuttajana, ja työntää ne oikeat ikävät ja hankalasti ratkaistavat asiat taka-alalle, niin säästytään kivuliaalta aivojen käyttämiseltä.

[Roope]

Kansanedustaja Anna Kontula (vas) on siis omaksunut antikapitalistiselta Elokapinalta tai ties mistä harhaisen käsityksen, että koska jatkuvaan kasvuun perustuvassa kapitalistisessa järjestelmässä ilmastonmuutoskehitykselle "ei tehdä mitään", lämpeneminen jatkuu hallitsemattomasti, kunnes "me kuollaan kaikki". Parlamentarismin hylkäävä Kontula on perustellut maailmanlopun maalailuillaan muun muassa kommunismin välttämättömyyttä, kun järkipuhe ei tunnu tehoavan.

Mutta että Helsingin Sanomien toimitus tekee saman. Pitäisi luoda niukkuuden jakamista varten (koska länsimaiden käsittämättömän kalliit ilmastotoimet) uusi, parempi yhteiskuntajärjestelmä, jossa ei tarvitse kysellä kansan tahtoa.

Myös Ylellä.

Järki älä jätä

Kansanedustaja Anna Kontula uskoo, että tulevien kriisien kohtaamisessa tarvitaan enemmän järkeä ja vähemmän tunnepuhetta.

Yle 15.9.2024

Kontula onnistuu olemaan yhtä aikaa täysin oikeassa ja täysin väärässä, kun pitää tunteisiin ja propagandaan perustuvia luulojaan tietona ja järkipuheena.

Anna Kontula asuu Kontulassa.

– Kansanedustajan on hyvä asua sen kansan parissa, jota katsoo edustavansa. Siksi Kontula sopii minulle täydellisesti Helsingin-kodiksi.

Meillä on vajaat kaksi tuntia aikaa puhua tunteista ja ekokatastrofista.

Siis mikä katastrofi?

Kontulan mukaan tunnepuhe on vallannut liikaa tilaa myös politiikassa. Osa poliitikoista tekee hänen mukaansa päätöksiä aidosti tunne edellä, osa käyttää tunnepuhetta hyväkseen saadakseen aikaan toivottuja päätöksiä.

Hän uskoo, että tunnepuhe tuottaa huonoja poliittisia päätöksiä. Tunteista puhuminen toimii savuverhona, jonka takana ongelmien todelliset syyt jäävät hoitamatta.

Esimerkiksi Kontula ottaa ilmastonmuutoksen. Hän korostaa, että synkeiden tulevaisuudennäkymien edessä on luonnollista tuntea ahdistusta, surua tai vihaa.

Ilmastonmuutos ja uhkaava ekokatastrofi eivät ole mitään ”elämän pieniä vastoinkäymisiä”.

– Ongelma on siinä, että ihmisten todellista ilmastohuolta ratkotaan hoitamalla heidän tunteitaan, ei itse huolen aiheuttajaa, Kontula sanoo.

Mahdollisimman huono esimerkki, kun ilmastoahdistus ja "synkeät tulevaisuudennäkymät" eivät perustu parhaaseen tietoon vaan nimenomaan tunteisiin ja lietsottuun hysteriaan. Huolen aiheuttaja ei ole itse ilmastonmuutos tai faktat vaan siitä joka puolella ympärillämme levitettävä maailmanloppua julistava propaganda.

Uutta Kadonneen järjen metsästys -kirjaansa varten hän selvitti, millaisia palveluja nuorille tarjotaan ilmastoahdistuksen torjuntaan. Tarjolla oli lukuisia projekteja ja hankkeita, jossa opetetaan lapsia ja nuoria elämään pahojen tunteidensa kanssa.

– Eli sietämään ilmastoahdistusta ja ympäristösurua. Sen sijaan en löytänyt yhtään hanketta, jossa nuori voisi matalalla kynnyksellä mennä istuttamaan puita tai perkaamaan ojaa, Kontula kertoo.

Puiden istuttamisen tai ojan perkaamisen konkreettinen vaikutus on samalla tasolla kuin tunteiden käsittelynkin. Molemmat ovat käytännössä pelkkää terapiaa.

Kontula maalaa ihmiskunnan tulevaisuutta synkillä sävyillä. Hänen mukaansa jatkuvaan kasvuun perustuva talousmalli törmää vääjäämättä seuraavan sadan vuoden aikana luonnon asettamiin rajoihin.

– Fossiilisten polttoaineiden aika tulee päätökseensä, jonkinlainen katkos on edessä.

Kontula tunnustautuu kommunistiksi. Se ei tarkoita, että hän haikailisi Neuvostoliiton tai sen ajan itäblokin talouspolitiikan perään. Reaalisosialistiset valtiot ryöstivät ja riistivät luontoa vähintään yhtä estottomasti kuin läntiset kilpailijansa.

Jos markkinatalous pystyy kehittämään ratkaisut, joilla uhkaava ekokatastrofi pystytään estämään, toivottaa Kontula ne tervetulleiksi. Näyttöjä ei hänen mukaansa ole. Sekä markkinat että poliitikot ovat kyvyttömiä muuttamaan suuntaa.

– Meillä on poliittinen päätöksentekojärjestelmä, joka on kehitetty kasvavan talouden hedelmien jakamiseen. Mutta edessä on aika, jolloin pitää jakaa niukkuutta, Kontula sanoo.

En keksi, eikä tässä tarkemmin avata, mitä kautta Kontula päätyy pitämään kommunismia markkinataloutta ja demokratiaa parempana päätöksentekojärjestelmänä minkäänlaisina aikoina.

Kontulan mukaan tulevat vuosikymmenet tarjoavat meille lisää kriisejä, konflikteja ja sotia. Niistä emme hänen mielestään selviä omaan itseen käpertymällä.

"Omaan itseen käpertymisellä" viitataan tällaisessa yhteydessä yleensä maahanmuuton rajoittamiseen. Se on ehdottoman välttämätöntä, jos tulevista kriiseistä halutaan selviytyä, koska kriisit johtavat suurempaan liikkuvuuteen, joka taas pahentaa kriisejä ja luo uusia.

Kirjassaan Anna Kontula peräänkuuluttaa lisää järkeä poliittisten päätösten tekoon.

Tällä hän ei tarkoita suoraviivaista, numeroihin perustuvaa rationaalisuutta, vaan järkeä joka ottaa huomioon myös päätösten sosiaaliset ja eettiset seuraukset.

Kontula nostaa poliittisen keskustelun ihanteeksi antiikin filosofin Aristoteleen retoriikan. Siinä keskeistä on eri mieltä olevien ihmisten vakuuttaminen omilla järkevillä argumenteilla.

– Nykyään poliittinen puhe suuntautuu valitettavan usein samaa mieltä oleville. Tarkoituksena on pikemminkin tarve erottautua kilpailevista ryhmistä kuin saavuttaa yhteisymmärrystä.

Sanoo käännytyslakia vastustanut Kontula, jonka puolue kieltäytyi fundamentalismissaan huomioimasta sen enempää rationaalisia kuin päätösten seurauksia ennakoineita argumentteja ja kirkui "oikeusvaltion" romuttamista.

Kontula uskoo, että luonnonvarojen ehtyessä järkevä tapa selvitä eteenpäin on jakaa niitä enemmän toisten ihmisten kanssa.

Esimerkki tulee taas historiasta. Kun Suomi kaupungistui, keksittiin asunto-osakeyhtiö, jossa asioita hoidettiin yhteisöllisesti. Kerrostaloihin rakennettiin yhteiset kylmäkellarit, saunat, pesutuvat ja varastotilat.

– Se oli silloin normaalia suomalaista elämää. Sittemmin siitä on etäännytty, kun useimmilla on omat pesukoneet ja saunat. Nykyisen kriisin edessä on järkevää palata jakotalouteen, Kontula sanoo.

Jakamalla voitaisiin vähentää esimerkiksi autojen määrää. Tilastokeskuksen arvion mukaan autot seisovat paikallaan ja käyttämättöminä keskimäärin 90 prosenttia vuodesta.

Jos niiden käyttöastetta voitaisiin nostaa vaikka viiteenkymmeneen prosenttiin, tarvittaisin vain viidesosa nykyisestä automäärästä, Anna Kontula laskeskelee.

Autojen yhteiskäyttö tai ainakin mahdollisuus siihen voi olla sinänsä "järkevää" sekä yhteiskunnan että yksilöiden tasolla, mutta politiikka, jolla ihmiset painostettaisiin luopumaan omista autoista, ei välttämättä sitä olisi. Se siis vähän riippuu, eikä kommunisti Kontula avaa tätäkään tarkemmin. Se on varmaa, että ihmiset eivät yhtäkkiä noin vain päätä luopua yksityisautoistaan.

Yritin löytää netistä jonkinlaista yhteenvetoa, millaiseen ilmastonmuutoskehitykseen kansanedustaja Kontula uskoo ja mihin perustuen, mutta kuvaukset jäävät tasolle "ekokatastrofi" ja "tällä menolla me kaikki kuolemme", johon vedoten maailman pitäisi Kontulan mielestä siirtyä luonnon ja ihmiskunnan pelastamiseksi kommunismiin. Kun Kontula puhuu mistään konkreettisesta kuten luvuista, ne ovat tyypillisesti vääriä, kuten että Suomi on muka Pariisin ilmastosopimuksen kautta sitoutunut muiden maiden kanssa vuoden 2030 hiilineutraalisuuteen.

[Caucasian]

Puita pitäisi mennä istuttamaan ihan muualle kuin Suomeen. Sinne missä metsiä katoaa tai puuston puute lisää kuivuutta jne. SILLOIN puun istutuksessa olisi järkeä.
Vihervassarien pahimpia ongelmia on täydellinen epäloogisuus.