Ilmastonmuutos, ekologinen ja hiilijalanjälki (yhdistetty)

[mannym]

Arktisen jään data tökkii jostain syystä??? Mutta ilmeisesti kasvu on jo alkamassa. Mielenkiintoista on ja lupailee ripeää jääpeiton kasvua se, että tsuktsimerellä wrangelin saaren seutuvilla on yllättäen ollut jäätä koko kesän.
Joka tapauksessa uusi enkka siirtyi jälleen vuodella! 
Oli kaikkien aikojen lämpimin kesä... 

Nsidc:n mukaan tämän vuoden minimi on saavutettu. Lopputulema on 4,280 miljoonaa neliökilometriä merijäätä. Ei saavutettu uutta minimi ennätystä huippulämpöisestä kesästä huolimatta. Ja arktisellahan piti lämmetä niin paljon enemmän kuin muualla. On se ikävää kun se merijää ei kuuntele ilmastointi tieteen ennustuksia. Tästä johtuen ilmastointi tieteilijät tietenkin siirtävät maalitolppia...

[Caucasian]

Vaihteeksi pelotellaan Etelämantereen jääpeitteen "romahduksesta".   
Thwaitesin jäätikkö kuulemma sulaa kiihtyvää vauhtia alapuolelta ja vesi nousee 60cm globaalisti... 
Ynnä muuta.
Kattellaan...

[Luotsi]

Vaihteeksi pelotellaan Etelämantereen jääpeitteen "romahduksesta".   
Thwaitesin jäätikkö kuulemma sulaa kiihtyvää vauhtia alapuolelta ja vesi nousee 60cm globaalisti... 
Ynnä muuta.
Kattellaan...

60 cm? Eihän tuo tunnu missään, niin Amerikka kuin Britania asutettiin kävelemällä nykyisen merenpohjan yli!
Muutenkin maikkarin tarjous on kehnontunut 9 v takaisesta radikaalisti:

Merenpinta saattaa nousta jopa kuusi metriä, jos maapallon lämpenemistä ei saada kuriin. Tuore tutkimus kertoo, että kun aiemmin historiassa maapallon lämpötila on ollut lähellä nykylukemia, on merenpinta ollut kuusikin metriä korkeammalla. Samanlaista nousua ennakoidaan myös nyt.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/merenpinta-voi-nousta-jopa-kuusi-metria-rannikkokaupungit-uhkaavat-vajota-veteen/5222990

[Roope]

Meteorologi Kerttu Kotakorpi ei halua lapsia ja sanoi sen julki – seuraukset olivat arvaamattomat

Meteorologin työt jättänyt Kerttu Kotakorpi avautui televisiossa henkilökohtaisesta valinnastaan, joka ei miellyttänyt kaikkia. Mahdollisimman ekologisesti elävän Kotakorven mielestä on luonnollista, että ilmastokeskustelu pelottaa.

Ilta-Sanomat 21.9.2024

Kyllähän se on Kotakorpi itse, jota pelottaa sekä ilmasto että keskustelu.

KUN Kerttu Kotakorpi, 37, päätti kertoa vapaaehtoisesta lapsettomuudestaan katsojille uudessa ilmastoaiheisessa dokumenttisarjassaan, hän joutui punnitsemaan asiaa tarkkaan.

Kotakorpi on on ollut vuosien ajan tarkka yksityisyydestään, eikä kerro esimerkiksi parisuhdeasioistaan julkisuuteen.

Hän koki kuitenkin asian niin tärkeäksi, että päätti puhua siitä ääneen hänen ja luontotoimittaja Markku Sipin dokumenttisarjassa Kerttu ja Markku – Toivoa etsimässä.

– Tiesin, että tätä ohjelmaa tehdessä olisi ollut tosi paljon helpompi kertoa olevansa äiti ja olla huolissaan omien lastensa tulevaisuudesta. Mutta koska minulla ei ole lapsia ja se on tietoinen valinta, koin, että tällaista ohjelmaa tehdessä se on reilua sanoa ääneen, Kotakorpi toteaa.

KOTAKORVEN lapsettomuuden taustalla vaikuttaa muun muassa huoli ilmastonmuutoksesta ja väestönkasvusta. Sarjassa hän hämmästeli, miten jotkut uskaltavat hankkia lapsia tähän maailmaan.

– Suomessa varmasti voi elää kivaa ja hyvää elämää, mutta ilmastonmuutoksen vuoksi globaali tasapaino väkisinkin järkkyy. Esimerkiksi sään ääri-ilmiöt lisääntyvät eikä sitä voi estää. Ihmiset joutuvat muuttamaan sen takia, että jossain ei voi tuottaa ruokaa, Kotakorpi listaa ajatuksia lasten tulevaisuudesta tässä maailmassa.

Kotakorpi ei ohjelmasarjassa perustele, mikä tämä hänen kuvaamansa uhka on, mutta antaa ymmärtää jotain todella pelottavaa olevan tulossa ja uhkaavan lapsia.

Tällainen irrationaalinen pelko on järjellä ajatellen ihan vaan hullua, mutta erityisen hullun tästä tekee se, että meteorologi, jonka voisi koulutuksensa puolesta olettaa tietävän aiheesta, saa julistaa asiantuntija-auktoriteettina tällaista älyttömyyttä Ylen kautta televisiossa, kuin se olisi totta.

Hän nostaa esiin hollantilaistutkimuksen johtopäätöksen, jonka mukaan Atlantin AMOC-merivirrat saattavat romahtaa jo 2037–2064 vuosien välillä ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Mikäli näin kävisi, pahimmassa tapauksessa Suomen talvilämpötilat voisivat jäähtyä jopa 30 astetta.

Vertaisarvioimattomaan hollantilaistutkimukseen ei käsittääkseni suhtauduta tiedeyhteisössä kovinkaan vakavasti (vrt. Ylen haastattelema Lapin yliopiston tutkimusprofessori John Moore), mutta toimittajat ja Kotakorpi nostavat sen silti esiin jo muka todennäköisenä kehityskulkuna, koska se julistaa katastrofia.

Oikeasti tällaisen spontaanin romahtamisen todennäköisyys on aika tasan nolla, ja tutkimukseen liitetty 95 prosentin varmuus romahduksesta tällä vuosisadalla on surkuhupaisa väite.

VAIKKA Kotakorpi oli varautunut siihen, että hänen vapaaehtoinen lapsettomuutensa saattaisi herättää mielipiteitä, hän hämmästyi nähdessään X:ssä (entinen Twitter) keskustelun aiheesta.

– Päädyin lukemaan viestiketjua, jossa väitettiin, että jotenkin poseeraan ja haluaisin näyttää ikään kuin esimerkkiä tällä. En ole missään vaiheessa sanonut, että lasten hankkimisessa olisi mitään ongelmaa. Lähipiirissäni on paljon minulle rakkaita lapsia ja ymmärrän hyvin, miksi ihmiset haluavat hankkia lapsia.

Kotakorpi myöntää, että keskusteluketju loukkasi häntä. Hän ei tuomitse ihmisiä, jotka haluavat vanhemmiksi.

– Onhan se tosi hassua, että tuolla on oikeasti aikuisia ihmisiä pöyristymässä, että kehtaakin, kun meillä on tämä vauvakato. Kyllä 2020-luvun Suomessa nainen voi ihan itse valita haluaako lapsia vai ei. Toki on muita asioita, jotka voivat rajoittaa sitä, että onko se mahdollista, mutta se valinta on oma.

Totta kai lapsettomuus on vain Kotakorven oma valinta, mutta kun hän on itse tuonut televisiosarjassa syynä esiin ilmastonmuutoksen uhkan lapsille, niin ainakin tältä osin perusteluita voi ja pitääkin kritisoida. Kotakorpi tietysti väistää tällaisen kritiikin ja keskittyy omaan loukkaantumiseensa.

Kotakorpi kertoo saaneensa viestejä myös sarjaa katsoneilta vanhemmilta, jotka kertovat painineensa ilmastonmuutoksen aiheuttamien ristiriitaisten tunteiden kanssa. Vanhemmat ovat miettineet lasten hankintaa ja väestönkasvua.

– Väestöasia kokonaisuudessaan on niin suuri, ettei sitä voi irrottaa ilmastonmuutoksesta. Siksi käsittelimme sitä jakson verran. Sehän oli meillä tarkoituksena, että jotenkin sanottaisiin ääneen niitä ristiriitaisia tunteita, mitä ilmastonmuutos herättää.

Ei siinä ykkösjaksossa käsitelty väestönkasvua kuin sen verran, että "kehityspolitiikan asiantuntija" noin vain mitätöi seuraavien vuosikymmenten Afrikan väestöräjähdyksen sillä, että "väestö on tasaantumassa tällä vuosisadalla". Mistään ei käynyt ilmi, mitä tekemistä globaalilla väestönkasvulla ylipäätään on Kotakorven lapsettomuuden tai vanhempien ristiriitaisten tunteiden kanssa. Suomalaisten syntyvyyshän on selvästi alle väestön uusiutumistason.

KOTAKORPI kokee, että liika syyllistäminen ei johda hyvään. Myös puhuessaan ilmastonmuutosta käsittelevästä dokumenttisarjastaan hän painottaa, että sarjassa ei haluta syyllistää liikaa yksilöitä.

Hän pyrkii olemaan myös itselleen armollinen, eikä koe liiaksi syyllisyyttä siitä, jos ajaa vaikka retkipaikalle autolla.

Sarjaa kuvatessaan hän ja Markku Sipi matkustivat lentämällä Dubaihin ja Senegaliin. Dubaissa kaksikko vieraili ilmastokokouksessa.

Lentäminen pisti mietityttämään, mutta Kotakorpi ajattelee, että päävastuu päästövähennyksistä kuulu yrityksille ja poliitikoille, ei yksilöille.

– Syyllistämisessä on se ongelma, etten tiedä ketä se auttaa. Halusimme keskittyä tässä toivoon ja ratkaisuihin.

Ja kuitenkin sarjassa syyllistetään suomalaisia pelottelemalla heitä epämääräisellä maailmanlopulla, joka jotenkin johtuu heidän tekemisistään. Toisella kädellä tarjotaan maailmanloppua ja toisella ratkaisuksi puuhastelua puita istuttamalla tai lähimetsän hakkuut estämällä ja toisaalta Suomen tiukkaa ilmastopolitiikkaa.

Oli uskomatonta katsoa, kun sarjassa selitettiin Suomen maailman tiukimman ilmastopolitiikan merkityksen mitättömyys pois esittämällä, että maailma pelastuu, kunhan ostamme tarpeeksi "vihreää siirtymää" Kiinasta. Kiina (noin kolmannes päästöistä, Suomella alle promille) ei kuulemma ole sen merkittävämpi tekijä, vaan ihan sama, tekeekö päästövähennykset viisi miljoonaa suomalaista vai kiinalaista. Sitten hetken päästä hihkuttiin, että Kiinan päästöjen odotettavissa oleva kääntyminen laskuun vetää myös globaalit päästöt laskuun.

KOTAKORPI uskoo, että ilmastokeskustelu voi herättää ihmisissä moninaisia tunteita aiheen pelottavuuden vuoksi. Voi olla pelottava ajatus, että ilmasto muuttuu. ”Se on kauhean inhimillistä”, hän toteaa.

Silti hän toivoo, että sarjalle annettaisiin tilaisuus. Hän kertoo, että yksi katsoja oli katsonut sarjaa vain muutaman minuutin ennen kuin oli tarttunut puhelimeen ja soittanut Markku Sipille kärkkään puhelun. Puhelu kesti liki 40 minuuttia.

– Jos hän olisi katsonut sen ohjelman, hänen mielipiteensä olisi saattanut muuttua, Kotakorpi miettii.

Ne ensimmäisen jakson ensimmäisen puolikkaan propagandaminuutit olivat kieltämättä raivostuttavimmat, mutta kyllä sitä samaa kuraa riitti muihinkin jaksoihin. Mieleen jäivät kritiikittömyyden (mm. "asiantuntijoiden" valinta) ohella pelkästään fiilispohjalta toimivan toimittaja Sipin monet itkut ja raivonpurkaukset.

Pääosin sarjasta on kuitenkin tullut positiivista palautetta. Kotakorpi on kuullut, että sarjaa on katsottu esimerkiksi kouluissa.

Juuri tällaista maailmanloppua julistavaa propagandaa ei pitäisi tuputtaa yhtään enempää nuorille, mutta totta kai meillä esitetään kouluissakin.

15 VUOTTA Ylellä meteorologina toiminut Kotakorpi ilmoitti elokuussa siirtyvänsä pysyvästi säätiedotuksista luontotoimitukseen.

Kotakorpi sai viime vuonna mahdollisuuden alkaa tekemään omaa dokumenttisarjaansa luontotoimituksessa ja päätti tarttua tilaisuuteen.

Hän toteaa, että halusi vaihtelua työhönsä ja päätti toteuttaa haaveensa. Ilmastoaiheisesta sarjasta hän ehti haaveilla kahdeksan vuotta ennen sen toteutumista.

Kotakorpi myöntää, että vaikka kameran eteen astuminen omana itsenä dokumenttisarjassa jännitti, hän nautti matkasta. Hän voisi myös tulevaisuudessa tehdä televisioon ilmastoaiheisia ohjelmia.

Muuten olen sitä mieltä, että Yleltä pitäisi leikata niin, että tuntuu.

[Lalli IsoTalo]

^ Katakorpi tuntuu olevan väestönvaihtaja, joka haluaa valtakunnan telkkarissa näyttää esimerkkiä valkoisten lisääntymättömyydelle. En tiedä mielipidettään maahanmuuttoon, mutta noissa piireissä se on yleensä positiivinen.

[Nikolas]

KOTAKORVEN lapsettomuuden taustalla vaikuttaa muun muassa huoli ilmastonmuutoksesta ja väestönkasvusta. Sarjassa hän hämmästeli, miten jotkut uskaltavat hankkia lapsia tähän maailmaan.

Tämä. Niin kertakaikkisen tämä. Olkoonkin että kyse on Kotakorven yksityisasiasta, oletan että hän ei ole yksi harvoista vaan kaiken säikyttelyn jälkeen yksi monista.

Jos jatkaisin tästä aiheesta, käsittely minun puoleltani siirtyisi vääjäämättä väestönvaihtoon. Mutta kun se ei ole tämän ketjun aihe vaan siitä aiheesta on olemassa erillinen ketju, en selitä tässä enempää.

Mutta kumminkin se mitä Kerttu Kotakorpi sanoi on ilmiön oire eikä ilmiö itsessään.

[Eino P. Keravalta]

Roopen viesti yllä:

KOTAKORVEN lapsettomuuden taustalla vaikuttaa muun muassa huoli ilmastonmuutoksesta ja väestönkasvusta.

Eikö kukaan ole kertonut Kertulle, että hän voi turvallisesti hankkia 2 lasta, koska jos jokainen nainen saa kaksi lasta, se johtaa väistämättä väestön kutistumiseen, koska lapsia pitää tilastollisesti hankkia 2,1 kappaletta, jotta väestö pysyisi edes ennallaan?

Sarjassa hän hämmästeli, miten jotkut uskaltavat hankkia lapsia tähän maailmaan.

Samaa mieltä Kertun kanssa sikäli, että kyllähän maailman nykyinen pakkoneekeröittäminen saa pohtimaan, voiko tähän maailmaan enää lapsia tuottaa.. En itsekään enää välttämättä vuonna 2024 haluaisi tehdä lapsia. Suomi on jo yhdessä sukupolvessa negregoitu niin drastisesti, että toinen vastaava ajanjakso on tehnyt Suomesta kehitysmaan - kuka haluaa, että lapsensa 2-kymppisenä joutuu olemaan kansanmurhan kohde ilman tulevaisuutta?

[Roope]

^ Katakorpi tuntuu olevan väestönvaihtaja, joka haluaa valakunnan telkkarissa näyttää esimerkkiä valkoisten lisääntymättömyydelle. En tiedä mielipidettään maahanmuuttoon, mutta noissa piireissä se on yleensä positiivinen.

Olisi siksikin mielenkiintoista, jos Kotakorpi selittäisi ajatteluaan, koska olen ymmärtävinäni rivien välistä, että hänen käsityksensä mukaan lapsia uhkaavat ennen kaikkea "ilmastopakolaiset". Mikä muukaan se tulevaisuuden uhka voisi olla?

Kotakorpi on kirjoittanut kirjan ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomelle, eikä edes siinä käytetyssä mahdottomassa katastrofiskenaariossa (rcp8.5) Suomen luonto ja sitä kautta ihmisten elinympäristö muutu kuin vähän. Joten uhkan on tultava ulkoa.

[Isagoge]

Eilen 20.9.2024 ilmestyi paleoklimatologiasta kiinnostuneiden pitkään odottama uusi paleoklimatologinen lämpötilarekonstruktiotutkimus Judd et al. (2024, linkki lähdeluettelossa), jossa on prokseja ja mallikokeita yhdistävää data-assimilaatiota käyttämällä rekonstruoitu koko Fanerotsooisen eonin lämpötilakehitys. Kyseinen eoni on geologinen ajanjakso, joka alkaa paleotsooisen maailmankauden ja kambrikauden alusta noin 570–540 miljoonaa vuotta sitten ja on edelleen menossa.

Tutkimus on paitsi tärkeä, myös osin yllättävä tulostensa osalta. Siksi muutama nopea huomio tästä tutkimuksesta.

Tekijäjoukko koostuu lähinnä yhdysvaltalaisista Washingtonin Smithsonian-museon/instituutin ja Arizonan yliopiston tutkijoista. Viimeksi mainittu yliopisto, tarkemmin sen geotieteiden laitos, on nopeasti muodostumassa pitkälle ulottuvien lämpötilarekonstruktioiden huippututkimuksen kodiksi. Sieltähän on kotoisin mm. Osman et al. (2021), jota laajalti pidetään uskottavimpana rekonstruktiona viimeisen 24 000 vuoden globaalin keskimääräisen pintalämpötilan vaihtelusta.

Päätulos tutkimuksesta on viestini 1. kuvassa: Tekijöidensä PhanDA:ksi nimeämän rekonstruktion perusteella viimeisen noin 500 miljoonan vuoden aikana maapallon globaali keskimääräinen pintalämpötila on oskilloinut pitkien kylmien kausien ja pitkien lämpimien kausien välillä, mutta selvää (kvasi)periodisuutta tässä oskillaatiossa ei näy.  Globaali keskimääräinen pintalämpötila on tämän uuden tutkimuksen mukaan heilahdellut ~10 °C ja ~35 °C välillä, ja tämä vaihteluväli on paljon pidempi kuin aikaisemmin on uskottu. Pidentyminen tulee ennen kaikkea kuumemmasta päästä. Kylmin hetki koko noin puoli miljardia vuotta kestäneen Fanerotsooisen eonin aikana on todennäköisesti ollut geologisesti varsin äskettäin, 26 000 – 22 000 vuotta sitten, eli Veiksel-jääkauden LGM:n (Last Glacial Maximum) aikaan.

Judd et al. (2024) myös katsovat, että Fanerotsooisen eonin ajanjaksolta voidaan erottaa viisi erilaista ilmaston tilaa: coldhouse, coolhouse, transitional, warmhouse, ja hothouse. Viestini toisessa kuvassa on esitetty se, mihin tämä luokittelu perustuu, ja milloin mikäkin näistä tiloista on vallinnut. Heidän luokittelunsa mukaan olemme siis edelleenkin coldhouse-tilassa huolimatta viimeisen deglasiaation aikana tapahtuneesta 4 - 7 asteen lämpenemisestä. Tästä ei kuitenkaan voi päätellä, että nyt menossa oleva lämpeneminen olisi luonnollista tai ihmiskunnalle harmitonta, kuten viestini lopussa osoitan.

Tämä ja seuraava huomio ko. tutkimuksesta eivät ole lainkaan hyviä uutisia ihmiskunnalle, joka nyt on kokemassa todella nopeaa, ennen kaikkea ihmiskunnan kasvihuonekaasupäästöistä johtuvaa lämpenemistä. Ilmastotutkimuksessa on viime vuosina saatu tuloksia, jotka viittaavat siihen, että olisi olemassa jonkinlainen maapallon pintalämpötilan ”termostaatti”, joka katkaisee sekä lämpenemisen että kylmenemisen näiden jatkuttua tarpeeksi pitkään, ja saa aikaan sen, että keskimääräinen globaali pintalämpötila alkaa siirtyä päinvastaiseen suuntaan. Arnscheidt & Rothman (2022) esittivät, että tällainen termostaatti voi olla olemassa, mutta totesivat, että on myös näyttöä siitä, että maapallon pintalämpötilan karkaaminen pysyvään valtavan kuumaan tai kylmään tilaan on estynyt pelkästään sattuman kautta. Judd et al. (2024) kuitenkin toteavat:

Collectively, these findings dispel the idea that there is a fixed tropical thermostat, consistent with proxy evidence generated in the past decade as well as observations and modeling studies.

Eli maapallon ilmastossa ei olisikaan sellaista ”termostaattia”, joka katkaisee lämpenemisen sen jatkuttua tarpeeksi pitkään, toisin kuin aikaisemmin on oletettu (ks. Arnscheidt & Rothman, 2022). Lisäksi Judd et al. (2024) esittää, että maapallon ilmastojärjestelmän herkkyys (ESS, Earth System Sensitivity, eli lämpötilan vaste ilmakehän CO₂-pitoisuuden kaksinkertaistumiseen, kun otetaan huomioon kaikki eri aikaskaaloilla tapahtuvat palauteilmiöt, olisi peräti ∼8°C. Jos näin on, ihmiskunnan hyvin todennäköisesti aikaansaama ilmakehän CO₂-pitoisuuden kaksinkertaistuminen esiteollisesta arvosta 280 ppm siis lopulta aiheuttaa noin 8 asteen lämpenemisen, joka muuttaisi planeetan pinnan aivan erinäköiseksi kuin se nyt on. Toivottavasti näin ei kuitenkaan käy.

Judd et al. (2024) myös kertovat hyvin yksiselitteisesti sen, mikä n. 500 miljoonan vuoden ajan on hallitsevasti maapallon pintalämpötilaa säädellyt. Se on ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden vaihtelu (ks. viestini 3. kuva):

Atmospheric CO₂ exerts a dominant control on GMST, both today and in the geologic past. Consistent with this expectation, PhanDA GMST closely tracks reconstructed CO₂ over the Phanerozoic and there is a significant positive correlation between (log-transformed) CO2 and GMST; r = 0.72, P < 0.01.

Korrelaatio on välillä ollut vahvempikin, mutta löytyy myös jakso, jossa se on ollut negatiivinen (r = -0.37, p = 0.18). Tämä jakso on mesotsooinen maailmankausi noin 251–65 miljoonaa vuotta sitten miljoonaa vuotta sitten. Mesotsooisen maailmankauden aikana pintalämpötilan vaihtelu oli rekonstruktion mukaan vähäistä, ja tilastotieteen tuntevat lukijat varmasti huomasivat jo p:n arvosta, että datapisteitä sieltä on hyvin vähän, joten tässä kannattaa odottaa jatkotutkimuksia. Kokonaisuutena korrelaatio ilmakehän CO₂-pitoisuuden ja globaalin keskimääräisen pintalämpötilan välillä on kuitenkin hyvin vahva.

Jo ilmestymispäivänä Judd et al. (2024) otettiin myös denialistipropagandan käyttöön. ”No niin, aikaisemmin on ollut paljonkin lämpimpää kuin nyt, ja elämme nyt kylmähuoneessa!” Tämä tietenkin on ikivanha ns. zombieargumentti, joka on toistuvasti kumottu, mutta joka toistuvasti herätetään uudestaan henkiin. Olennaista ihmiskunnan kannalta nykyisessä lämpenemisessä on se, että ihmissivilisaation kannalta keskeiset asiat on rakennettu ja ratkaistu noin astetta nykytilaa kylmemmän ja varsin stabiilin ilmastojakson aikana. Tutkimus (esim. Song et al. 2021, viestini 4. kuva) kertoo meille, että Fanerotsooisen eonin eli viimeisen n. 500 miljoonan vuoden aikana joka kerta, kun ilmakehän CO₂-pitoisuus on noussut ja ilmasto on miljoonia vuosia melko stabiilina säilyneestä tilasta alkanut sen takia voimakkaasti lämmetä, seurauksena on ollut sukupuuttoaaltoja. Merenpinta noissa lämpenemisissä on noussut parhaimmillaan kymmeniä metrejä, ja korkean CO₂-pitoisuuden takia merten PH on laskenut, mikä yhdessä meriveden lämpenemisen kanssa selittää erityisesti merissä lämpenemisen aikana tapahtuneet massasukupuutot. Nuo historian lämpenemiset ovat siis järjestelleet planeettamme pinnan ja meret elämän kannalta aina uuteen järjestykseen. Kun elämä on hitaasti sukupuuttojen ja evoluution kautta sopeutunut lämpimämpiin olosuhteisiin, se on sen jälkeen toki kukoistanut. Nyt, kahdeksan miljardin ihmisen ihmiskunnan kanssa, tuo katastrofaalinen sopeutumisvaihe olisi ilman muuta viisainta välttää. 
   
LÄHTEET

Constantin W. Arnscheidt, Daniel H. Rothman ,Presence or absence of stabilizing Earth system feedbacks on different time scales.Sci. Adv.8,eadc9241(2022).DOI:10.1126/sciadv.adc924.

Emily J. Judd et al. ,A 485-million-year history of Earth’s surface temperature.Science385,eadk3705(2024).DOI:10.1126/science.adk3705

Osman, M.B., Tierney, J.E., Zhu, J. et al. Globally resolved surface temperatures since the Last Glacial Maximum. Nature 599, 239–244 (2021). https://doi.org/10.1038/s41586-021-03984-4

Song, H., Kemp, D.B., Tian, L. et al. Thresholds of temperature change for mass extinctions. Nat Commun 12, 4694 (2021). https://doi.org/10.1038/s41467-021-25019-2

[Caucasian]

KOTAKORVEN lapsettomuuden taustalla vaikuttaa muun muassa huoli ilmastonmuutoksesta ja väestönkasvusta. Sarjassa hän hämmästeli, miten jotkut uskaltavat hankkia lapsia tähän maailmaan.

Tämä. Niin kertakaikkisen tämä. Olkoonkin että kyse on Kotakorven yksityisasiasta, oletan että hän ei ole yksi harvoista vaan kaiken säikyttelyn jälkeen yksi monista.

Jos jatkaisin tästä aiheesta, käsittely minun puoleltani siirtyisi vääjäämättä väestönvaihtoon. Mutta kun se ei ole tämän ketjun aihe vaan siitä aiheesta on olemassa erillinen ketju, en selitä tässä enempää.

Mutta kumminkin se mitä Kerttu Kotakorpi sanoi on ilmiön oire eikä ilmiö itsessään.

Jos Kotakorven vanhemmat olisi ajatelleet samoin, niin dead end on olisi jo hänen kohdallaan toteutunut. Se kaiketi olisi ollut hyvä asia Kertunkin mielestä? Vai kuuluuko juuri hänen kuitenkin tallustella maapallolla?

[Luotsi]

^ Katakorpi tuntuu olevan väestönvaihtaja, joka haluaa valakunnan telkkarissa näyttää esimerkkiä valkoisten lisääntymättömyydelle. En tiedä mielipidettään maahanmuuttoon, mutta noissa piireissä se on yleensä positiivinen.

Olisi siksikin mielenkiintoista, jos Kotakorpi selittäisi ajatteluaan, koska olen ymmärtävinäni rivien välistä, että hänen käsityksensä mukaan lapsia uhkaavat ennen kaikkea "ilmastopakolaiset". Mikä muukaan se tulevaisuuden uhka voisi olla?

Kotakorpi on kirjoittanut kirjan ilmastonmuutoksen vaikutuksista Suomelle, eikä edes siinä käytetyssä mahdottomassa katastrofiskenaariossa (rcp8.5) Suomen luonto ja sitä kautta ihmisten elinympäristö muutu kuin vähän. Joten uhkan on tultava ulkoa.

Kerttu ei voi avata ajatteluaan loogisesti, koska se ei perustu logiikalle vaan tunnehötölle ja epämääräiselle angstille. Joka kovin tavanomaista on vihervasemmistolaisissa piireissä, ilmenee tunnetusti myös kaikenmoisina mt-haasteina.

[F1nka]

Korallien otollinen kasvulämpötila on 23-29 Celsiusastetta. Tällä hetkellä koralliriutat rajoittuvat päiväntasaajan ympäristöön. Jos veden lämpötilat kohoavat, niin niille avautuu laajemmat alueet levittäytymiseen.

[Totti]

Ilmastohysteriaa kauppaava media taisi äskettäin ampua itsensä jalkaan kun se julkaisi lähes 500 miljoonaa vuotta kattavan läpötilakäppyrän:

https://wattsupwiththat.com/2024/09/25/media-confirms-the-earth-is-not-abnormally-warm-rather-it-is-in-its-coldest-period-in-485-million-years/

Recently, many media outlets touted a new scientific study “A 485-million-year history of Earth’s surface temperature” as proof that the current modest rise in temperature over the last 150 years is going to be catastrophic. The data and the methodology used strongly suggest that such claims are false.

For example, in their coverage, The Washington Post (WaPo) quoted one of the study authors, saying:

At no point in the nearly half-billion years that Judd and her colleagues analyzed did the Earth change as fast as it is changing now, she added: “In the same way as a massive asteroid hitting the Earth, what we’re doing now is unprecedented.”

How absurd. In no way is a world ending event from space anything at all like the gentle warming we’ve seen over the past century.

Second, using the proxy data that their research was limited to, there is no way of determining whether the speed with which past temperature shifts occurred was faster, slower, or similar to what we are experiencing at present.
...
What is clearly evident in the graph provided by WaPo and the graph in the actual study (Figure 1 seen below), yet ignored by the media, is that fact that the present-day is the coolest Earth has been in 485 million years. Furthermore, the media completely ignored the fact that the wide swings in temperature recorded throughout history all naturally happened well before humans and the industrial revolution came on the scene.

Lämpötilakäyrästä (liite) ilmenee, että nykyaika on viilein 485 miljoonaan vuoteen. Lämpötila on myös sahannut rajusti ylös alas satojen miljoonien vuosien aikana paljon ennen ihmisen ilmestymistä maapallolle.

Ilmastoalaremistien mukana lämpötila nousee kuitenkin tällä hetkellä todella nopeasti povaten maapallon elämän täydellistä tuhoa. Historiallisesta datasta ei tosin voida päättää yhtään mitään menneistä lämpötilamuutosten nopeudesta emmekä edes ole lähelläkään historiallisia lämpötilakeskiarvoja, jotka nekään eivät johtaneet maapallon elämän tuhoutumiseen.

[Isagoge]

(Tuli taas aika pitkä kirjoitus. Lopussa on noin kymmenen rivin yhteenveto, jos et jaksa koko kirjoitusta lukea.)

Edit: Jäsen Totti ei tainnut huomata jo tässä ketjussa julkaisemaani viestiä:

Eilen 20.9.2024 ilmestyi paleoklimatologiasta kiinnostuneiden pitkään odottama uusi paleoklimatologinen lämpötilarekonstruktiotutkimus Judd et al. (2024, linkki lähdeluettelossa)...

Mutta kerrataan vielä olennaiset asiat.

Ilmastohysteriaa kauppaava media taisi äskettäin ampua itsensä jalkaan kun se julkaisi lähes 500 miljoonaa vuotta kattavan läpötilakäppyrän ...Lämpötilakäyrästä (liite) ilmenee, että nykyaika on viilein 485 miljoonaan vuoteen. Lämpötila on myös sahannut rajusti ylös alas satojen miljoonien vuosien aikana paljon ennen ihmisen ilmestymistä maapallolle.

Tämähän on tiedetty vuosikymmenten ajan. Tämän uuden tutkimuksen (Judd et al. 2024) tulokset ovat muutamalla tärkeällä ja mielenkiintoisella tavalla lähinnä vain jo aikaisemmin tehtyjen paleoklimatologisten tutkimusten tiettyjen hyvin tunnettujen yksityiskohtien tärkeää ja mielenkiintoista iteraatiota. Mennään näihin iteraatioihin kohta, mutta käsittelen ensin jäsen Totin tuossa yllä olevassa lainauksessa mainitsemia asioita.

Aloitetaan siitä, että lämpötilahistoria on tosiaan "sahannut rajusti alas satojen miljoonien vuosien aikana paljon ennen ihmisen ilmestymistä maapallolle". Näinhän se on tehnyt, ja kuten totesin, tämä on tiedetty jo pitkään. Jäsen Tottikin tietää tämän, koska ilmastotutkijat ovat suurella vaivalla tuottaneet tutkimustuloksia, jotka kertovat kaikille niihin tutustuneille, että (1) globaali keskimääräinen pintalämpötila on tosiaan vaihdellut ennen ihmisen olemassaoloa suurestikin, ja (2) lisäksi suurin osa viimeisen noin 500 miljoonan vuoden lämpötilahistoriasta on ollut aikaa, jolloin globaali keskimääräinen pintalämpötila on ollut nykyistä selvästi korkeampi.

Erityisen hyvin näistä kahdesta faktasta (1 ja 2 edellä) ovat perillä ilmastotutkijat, jotka ovat itse tätä tutkimustietoa tuottaneet tai pitäneet lämpötilahistoriasta ja paleoklimatologiasta yliopistotasoisia kursseja opiskelijoilleen tai ohjanneet sekä perustutkinto- että jatko-opiskelijoidensa lämpötilahistoriaa käsitteleviä opinnäytetöitä. Vähintäänkin jokainen ilmastotutkija jo perustutkintoa suorittaessaan on perehtynyt melko syvällisesti maapallon lämpötilahistoriaan opintojensa asiaa käsittelevillä kursseilla.

Käytännössä jokainen ilmastotutkija siis tietää ns. maallikoita paljon paremmin ja yksityiskohtaisemmin, että (1) ilmasto kokonaisuutena ja sen erilaiset muuttujat (vaikkapa globaali keskimääräinen pintalämpötila) ovat vaihdelleet suurestikin ennen ihmiskunnan olemassaoloa ja että (2) maapallon ilmastohistoriasta suurin osa on ollut kausia, jotka ovat olleet selvästi nyt vallitsevaa tilannetta lämpimämpiä. Ja nyt päästään tärkeään kysymykseen, joka jokaisen ilmastodenialistin tai -skeptikon tai "-realistin" olisi pitänyt tajuta kysyä itseltään, ennen kuin teki sosiaaliseen mediaan postituksia, joissa hehkutti tätä uutta tutkimusta (Judd et al. 2024).

JOS OIKEAT, ASIAAN TODELLA PEREHTYNEET ILMASTOTUTKIJAT TIETÄVÄT HYVIN SEN, ETTÄ (1) ILMASTO ON VAIHDELLUT/MUUTTUNUT ENNEN IHMISEN OLEMASSAOLOA JA ETTÄ (2) SUURIN OSA TUNNETUSTA ILMASTOHISTORIASTA MUODOSTUU NYKYISTÄ LÄMPIMÄMMISTÄ KAUSISTA, MIKSI AIVAN VALTAOSA HEISTÄ ON HYVIN HUOLISSAAN NYT MENOSSA OLEVASTA LÄMPENEMISESTÄ, USKOO SEN OLEVAN SUURIMMAKSI OSAKSI IHMISPERÄISTÄ JA ERILAISISSA ULOSTULOISSAAN VAATII IHMISKUNTAA LEIKKAAMAAN NOPEASTI KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖJÄÄN?

Niin. Miksikähän? Vastaus on yksinkertainen. Siksi, että he tuntevat myös seuraavat faktat (aloitan tämän lista kolmosesta syystä, joka selviää kohta):

(3) Tutkimustieto viittaa vahvasti siihen, että joka kerta, kun ilmasto on voimakkaasti lämmennyt viimeisen noin 500 miljoonan vuoden aikana, siitä on seurannut massasukupuuttoja (viestini 1. kuva, jossa myös lähdetiedot). Esimerkiksi noin 250 miljoonaa vuotta sitten ja hieman sitä ennen suurin osa  yksittäisistä eliöistä kuoli, ja valtavat sukupuuttoaallot järjestelivät eliökunnan, ekosysteemit ja niiden ravintoketjut kokonaan uusiksi, kun ilmasto lämpeni todella voimakkaasti (ks. viestini 1. kuva).

(4) Lisäksi tutkimustieto ja jo pelkästään hyvin tunnettu fysiikka viittaa siihen, että jokaisen voimakkaan lämpenemisen aikana merenpinta on noussut valtavasti. Jos lämpeneminen on alkanut tilanteessa, jossa jäätiköitä ei ole ollut, pelkkä meriveden lämpölaajeneminen on voinut nostaa merenpintaa jopa kymmeniä metrejä. Ja jos lämpeneminen on alkanut tilanteessa, jossa jäätiköitä on ollut, lämpölaajenemisen lisäksi niiden sulamisvedet ovat nostaneet merenpintaa rajusti.

(5) Kun ilmakehän CO₂-pitoisuus on menneisyydessä joko geologisen kierron epätasapainon tai lämpenemisen takia noussut, tämä on aiheuttanut paitsi lämpenemistä (palaan kohta siihen, mitä Judd et al. 2024 tästä sanoo), myös merten happamoitumista. Yhdessä lämpenemisen kanssa merten happamoituminen on sekin aiheuttanut merissä valtavia sukupuuttoaaltoja, ravintoketjujen romahduksia ja ekosysteemien hitaita uudelleen järjestäytymisiä siten, että tuloksena on ollut aikaisempaan verrattuna hyvin erilainen merifloora ja -fauna.

(6) Kun ilmasto on menneisyydessä voimakkaasti lämmenyt, lämpeneminen on tehnyt eräistä maapallon alueista elinkelvottomia niillä ennen lämpenemistä eläneille eliöille, mistä niitä edellä mainittuja sukupuuttoaaltoja tietysti on seurannutkin. Elämä on tietysti miljoonien vuosien kuluessa sopeutunut uusiin, entistä paljon lämpimämpiin olosuhteisiin, mutta tämä on vienyt nykyisen ihmissivilisaation aikaperspektiivissä valtavan pitkiä aikoja; vuosimiljoonia.

Ilmastotutkimuksen tähän aihealueeseen liittyvät haarat ovat siis pitkään ennen Judd et al. 2024:n ilmestymistä tuottaneet tutkimustietoa, jonka perusteella meillä on syytä uskoa, että (1) ilmasto on ennen ihmisen olemassaoloa vaihdellut suurestikin ja (2) aikaisemmin on ollut paljonkin nykyistä lämpimämpää. Näistä kahdesta faktasta (itse pitäisin niitä tieteellisinä faktoina), ei kuitenkaan voi päätellä sitä, että
-nyt menossa oleva lämpeneminen on luonnollista tai että
-nyt menossa oleva lämpeneminen olisi ihmiskunnalle harmitonta (tai ainakin melko harmitonta).

Kun katsotaan edellä esittämiäni faktoja 3-6, on selvää, että menneisyyden lämpenemisvaiheet ovat olleet tuskaa, kuolemaa, kaaosta, katastrofia, kriisiä, tuhoa ja sukupuuttoa, jos asiaa jonkinlaisesta antroposentrisestä perspektiivistä halutaan katsoa. Lämpenemiseen liittyvien kauheuksien jälkeen, kun pintalämpötila on asettunut vuosimiljooniksi aikaisempaa korkeammalle tasolle, evoluutio on sitten tuottanut uudenlaisia eliöitä, ja TÄMÄN JÄLKEEN elämä on voinut noiden menneisyyden lämpökausien aikana "kukoistaa", kuten ilmastodenialistien usein kuulee sanovan. Mutta sitä kukoistusta on nykytiedon perusteella aina edeltänyt ihmisnäkökulmasta tuskallinen tai jopa katastrofaalinen muutosvaihe.

Seuraava ajatuksellinen askel tähän liittyvän isomman kuvion hahmottamisessa tuskin on kenellekään liian vaikea. Ihmiskunta ei millään tavalla kykene hyppäämään tuon karun ja tuskallisen muutosvaiheen yli tilanteeseen, jossa ravintoketjut ovat jo ehtineet rakentumaan uudestaan, uudenlaiset ekosysteemit ovat syntyneet ja stabiloituneet, ja evoluutio on johtanut siihen, että eliöt pärjäävät hyvin uudessa aikasempaa selvästi lämpimämmässä maailmassa. Meitä on pian yli 10 miljardia, ja me joudumme elämään tuon vaikean sopeutumisvaiheen, jos lämpenemisen annetaan jatkua. Ja kuten edellä esitetystä voi päätellä, tämä vaihe sisältää suurta merenpinnan nousua, ekosysteemien ja niiden ravintoketjujen romahduksia, isojen alueiden muuttumista elinkelvottomiksi sekä ihmiselle että niillä eläville eläimille ja kasvaville kasveille, ja yhteiskunnallisella puolella tämä taas hyvin todennäköisesti tuo mukanaan kansainvaelluksia, sotia ja talousjärjestelmien romahduksia - ainakin jos lämpenemisen annetaan jatkua tarpeeksi pitkälle.                     

Ilmastoalaremistien mukana lämpötila nousee kuitenkin tällä hetkellä todella nopeasti povaten maapallon elämän täydellistä tuhoa. Historiallisesta datasta ei tosin voida päättää yhtään mitään menneistä lämpötilamuutosten nopeudesta emmekä edes ole lähelläkään historiallisia lämpötilakeskiarvoja, jotka nekään eivät johtaneet maapallon elämän tuhoutumiseen.

Kyllä ilmastotutkijoilla on hyvin perusteltuja arvioita miten nyt menossa oleva lämpeneminen vertautuu nopeutensa osalta aikaisempiin lämpenemisiin. Viestini toisessa kuvassa on esitetty näitä. Jokainen asiaan perehtynyt toki tietää, että noin kaukaa esihistoriasta peräisin olevien proksien aikaresoluutio asettaa tässä omat rajoituksensa, mutta tätä käsitystä kohti asiaa koskeva tutkimus on vuosikymmenten aikana "iteroitunut" ja myös tämä uusi tutkimus, Judd et al. (2024), puoltaa tätä käsitystä. Nyt menossa oleva lämpeneminen on pystysuoraa nousua verrattuna nopeimpiin menneisyyden lämpenemisiin. Ja Totti: aikaisemmat lämpenemiset eivät ole johtaneet maapallon elämän tuhoutumiseen. Mutta niissä huomattava osa olemassaolevista eliöistä on kuitenkin pyyhkiytynyt pois, ekosysteemit ovat menneet suurelta osin uusiksi, ja merenpinta on noussut parhaimmillaan yli sata metriä. Näitä asioita ei kannata vähätellä. Lisäksi kukaan ilmastotutkija ei ole väittänyt, että elämä tuhoutuisi nyt menossa olevassa lämpenemisessä, vaikka se saisikin jatkua kolmeen asteeseen tai jopa sen yli. Valtavirtailmastotutkimus väittää vain sitä, että tästä tulee ihmiskunnalle valtavia vaikeuksia, jos annamme lämpenemisen jatkua.

Mikähän sitten on Juddin et al. (2024) mukaan näissä aikaisemmissa lämpenemisissä aiheuttanut sitä lämpenemistä? Vastaus oli minullekin pieni yllätys, vaikka kaikki viestejäni lukeneet varmasti tietävät, että pidän valtavirtailmastotutkimuksen käsitystä siitä, että ilmakehän CO₂-pitoisuuden kasvu nostaa pintalämpötilaa hyvin uskottavana. Judd et al. (2024) toteavat (alkuperäisen tekstin tekstinsisäiset viitteet olen poistanut luettavuuden parantamiseksi):

Atmospheric CO₂ exerts a dominant control on GMST, both today and in the geologic past. Consistent with this expectation, PhanDA GMST (Juddin ja hänen kollegoidensa lämpötilarekonstruktio, Isagoge) closely tracks reconstructed CO₂ over the Phanerozoic (Fig. 4A) and there is a significant positive correlation between (log-transformed) CO₂ and GMST (Fig. 4B; r = 0.72, P < 0.01).

Kuvio 4B löytyy viestini kolmannesta kuvasta, ja siinä on myös Judd et al. (2024):n aineistosta piirretty korrelaatiodiagrammi, sekä pylväsdiagrammi, josta myös voi katsoa ilmakehän CO₂-pitoisuuden ja keskimääräisen globaalin pintalämpötilan vaihtelua. Kuten yllä olevasta sitaatista näkyy, tässä tutkimuksessa ilmakehän CO₂-pitoisuuden katsotaan viimeisen 500 miljoonan vuoden aikana olleen hallitseva globaalia keskimääräistä pintalämpötilaa säätelevä tekijä. Itse olen pitänyt sitä laattatektoniikan muiden seurausten ohella tärkeänä tekijänä, mutta en välttämättä keskeisimpänä, mutta tämä uusi tutkimus siis väittää sen olevan hallitseva tekijä. Olen itsekin laskenut korrelaation aikaisemmista aineistoista tälle ns. Fanerotsooisen eonin ajalle CO₂-pitoisuuden ja keskimäärisen globaalin pintalämpötilan välille, ja se on tosiaan ollut luokkaa 0,7, ja postittanut tämän tuloksen tänne, mutta oli aika hämmästyttävää, että tässä tutkimuksessa tämä arvioni sai nyt vahvistusta. Olisin kuvitellut, että muut laattatektoniikan seuraukset ja Auringon hidas kirkastuminen olisivat olleet hallitsevammassa asemassa.

Ja lopuksi vielä huomio ilmastoherkkyydestä tai siihen liittyvästä maapallon ilmastojärjestelmän herkkyydestä (ESS, Earth System Sensitivity) hiilidioksidipitoisuuden muutoksille. Judd et al. (2024) esittävät, että: 

The GMST-CO₂ relationship indicates a notably constant “apparent” Earth system sensitivity (i.e., the temperature response to a doubling of CO₂, including fast and slow feedbacks) of ∼8°C, with no detectable dependence on whether the climate is warm or cold.

ESS ei ole sama asia, kuin IPCC:n ja valtaosan nykytutkimuksesta käyttämä ECS (Equilibrium Climate Sensitivity). ESS viittaa tilanteeseen, jossa kaikki, sekä hyvin nopeat että erittäin hitaat ilmastojärjestelmän vasteet kohonneeseen CO₂-pitoisuuteen ja sen voimistamaan kasvihuoneilmiöön ovat toteutuneet (vaikka CO₂-pitoisuuden kasvu olisi jo kauan aikaa sitten lakannut). Ja Judd et al. (2024) siis esittävät, että ilmakehän CO₂-pitoisuuden kaksinkertaistuessa siitä lopulta seuraava lämpeneminen on noin kahdeksan astetta. Tämä olisi todella ikävä juttu, ja meidän kaikkien on syytä tässä voimakkaasti toivoa, että tämä on yliarvio.

Joka tapauksessa kaiken edellä mainitun perusteella on selvää, että tämä tutkimus
-vahvistaa aikaisempaa käsitystä lämpötilahistoriasta, mutta on tuottanut näyttöä siitä, että lämpötilan vaihtelu on menneisyydessä ollut suurempaa kuin aikaisemmin on uskottu
-vahvistaa käsitystä siitä, että CO₂-pitoisuuden vaihtelu on keskeinen maapallon pintalämpötilaa säätelevä tekijä
-vahvistaa käsitystä siitä, että CO₂-pitosuuden kasvusta seuraa huomattava lämpeneminen.

Judd et al. (2024) EI osoita, että
-nyt menossa oleva lämpeneminen on luonnollista ja
-että nyt menossa oleva lämpeneminen on ihmiskunnalle harmitonta.

LÄHTEET

Judd et al. (2024). A 485-million-year history of Earth’s surface temperature. Science,
Vol. 385, No. 6715. https://www.science.org/doi/10.1126/science.adk3705
             
Edit: kirjoitusvirheitä korjattu.

[mannym]

Aloitetaan siitä, että lämpötilahistoria on tosiaan "sahannut rajusti alas satojen miljoonien vuosien aikana paljon ennen ihmisen ilmestymistä maapallolle". Näinhän se on tehnyt, ja kuten totesin, tämä on tiedetty jo pitkään. Jäsen Tottikin tietää tämän, koska ilmastotutkijat ovat suurella vaivalla tuottaneet tutkimustuloksia, jotka kertovat kaikille niihin tutustuneille, että (1) globaali keskimääräinen pintalämpötila on tosiaan vaihdellut ennen ihmisen olemassaoloa suurestikin, ja (2) lisäksi suurin osa viimeisen noin 500 vuoden lämpötilahistoriasta on ollut aikaa, jolloin globaali keskimääräinen pintalämpötila on ollut nykyistä selvästi korkeampi.

Tällä tummennetulla sitten lopulta lyöt naulan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen arkkuun. Sekä sen hiilidioksiditeorian että nykyinen lämpeneminen johtuisi ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Sillä niiden jääkairausten mukaan 500 vuotta takaperin hiilidioksidipitoisuus on ollut nykyistä alhaisempi ja jos/kun suurin osa viimeisen noin 500 vuoden lämpöhistoriasta globaali keskilämpötila on ollut selvästi nykyistä korkeampi, niin eihän meillä ole mitään hätää. Voidaan hyvin lopettaa vouhotus.

Lopun viestisäsi jätän sitten huomioimatta, sillä se on käytännössä puhdasta auktoriteettiin vetoamista. Sotkemista vuosimiljoonien takaisia tapahtumia aasinsilloin nykyiseen ja kauhukuvien maalaamista.

tai no otetaan sieltä lopusta hieman

Joka tapauksessa kaiken edellä mainitun perusteella on selvää, että tämä tutkimus
-vahvistaa aikaisempaa käsitystä lämpötilahistoriasta, mutta on tuottanut näyttöä siitä, että lämpötilan vaihtelu on menneisyydessä ollut suurempaa kuin aikaisemmin on uskottu
-vahvistaa käsitystä siitä, että CO2-pitoisuuden vaihtelu on keskeinen maapallon pintalämpötilaa säätelevä tekijä
-vahvistaa käsitystä siitä, että CO2-pitosuuden kasvusta seuraa huomattava lämpeneminen.

Vahvistaa käsitystä että lämpövaihtelut ovat olleet suurempia kuin aikaisemmin käsitetty, kyllä kyllä.
Miten se vahvistaa käsitystä siitä että CO² pitoisuus on ollut lämpötilaa säätelevä tekijä kun se pitoisuus seuraa viiveellä lämpötilaa eikä toisinpäin?
Miten se vahvistaa käsitystä pitoisuuden kasvusta seuraa lämpenemistä kun pitoisuuden kasvu on aina seurannut lämpenemistä?

Judd et al. (2024) EI osoita, että
-nyt menossa oleva lämpeneminen on luonnollista ja
-että nyt menossa oleva lämpeneminen on ihmiskunnalle harmitonta.

Eikö? Etkö juuri tuossa aiemmin kirjoittanut 

lisäksi suurin osa viimeisen noin 500 vuoden lämpötilahistoriasta on ollut aikaa, jolloin globaali keskimääräinen pintalämpötila on ollut nykyistä selvästi korkeampi.

?

Kun viimemisen 500 sadan vuoden aikana on keskimääräinen lämpötila ollut selvästi nykyistä korkeampi niin kuinka se ei osoita sitä että nykyinen lämpeneminen ei ole luonnollista? Kuinka se osoittaa että se ei ole luonnollista?
Viimeisen 500 vuoden aikana on ollut myös paljon ihmisiä, kuinka nykyinen lämpenminen olisi harmillista ihmisille, epäluonnollisella tavalla kun viimeisen 500 vuoden aikana jne...?

[Isagoge]

Tällä tummennetulla sitten lopulta lyöt naulan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen arkkuun. Sekä sen hiilidioksiditeorian että nykyinen lämpeneminen johtuisi ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Sillä niiden jääkairausten mukaan 500 vuotta takaperin...

Siellä oli kirjoitusvirhe, piti olla 500 miljoonan vuoden. Korjasin sen viestiini. Todella yllättävää, että et hoksannut tuota kontekstista.

Miten se vahvistaa käsitystä siitä että CO² pitoisuus on ollut lämpötilaa säätelevä tekijä kun se pitoisuus seuraa viiveellä lämpötilaa eikä toisinpäin?
Miten se vahvistaa käsitystä pitoisuuden kasvusta seuraa lämpenemistä kun pitoisuuden kasvu on aina seurannut lämpenemistä?

Mitä näyttöä on siitä, että CO₂-pitoisuuden kasvu on aina seurannut lämpenemistä? Minulla on se käsitys, että kun mennään kauemmas taaksepäin, aikaresoluutio huononee koko ajan. Onko tosiaan niin, että esimerkiksi tuosta Judd et al. (2024):n tarkastelemalta eonilta (500 miljoonaa vuotta) saadaan niin korkearesoluutioisia prokseja, että niistä voidaan nähdä, kumpi nousi ensin, lämpötila vai ilmakehän CO2-pitoisuus?

Mutta lähempänä nykyhetkeä aikaresoluutio kyllä riittää siihen, että voimme sanoa, onko tosiaan niin, että CO₂-pitoisuus aina seuraa lämpenemistä:

Here we construct a record of global surface temperature from 80 proxy records and show that temperature is correlated with and generally lags CO2 during the last (that is, the most recent) deglaciation.

Eipä siis tainnut olla. Viestini kuva on yllä mainitusta lähteestä.

LÄHTEET

Shakun, J., Clark, P., He, F. et al. Global warming preceded by increasing carbon dioxide concentrations during the last deglaciation. Nature 484, 49–54 (2012). https://doi.org/10.1038/nature10915

 

[F1nka]

...

Kuvaaja massasukupuutoista on mielenkiintoinen. Sen perusteella vaikuttaisi, että mitä hitaammin lämpötila nousee, sitä pahempi massasukupuutto tulee. Tietenkään massasukupuutot eivät aina aiheudu nopeasta lämpötilan noususta, vaan nykyisten teorioiden mukaan esimerkiksi myrkyllisistä kaasuista tai auringon pimentymisestä yhdistettynä kylmyyteen. Nykyinen mahdollinen pidempiaikainen ilmaston lämpeneminen on arveltu lisäävän eläinlajien sukupuuttoon kuolemista. Varsinaisessa massasukupuutossa katoaisi kuitenkin, ei vain yksittäisiä lajeja, vaan kokonaisia heimoja. En ole kuitenkaan nähnyt tarkempaa esitystä siitä, mitkä eläinheimot ovat nyt kuolemassa sukupuuttoon.

Itse asiassa, onko olemassa aiempi massasukupuutto, joka on johtunut juurikin ilmaston lämpenemisestä?

[mannym]

Siellä oli kirjoitusvirhe, piti olla 500 miljoonan vuoden. Korjasin sen viestiini. Todella yllättävää, että et hoksannut tuota kontekstista.

Minusta on vain mukavampaa lainata sitä mitä kirjoitat, eikä olettaa sitä mitä kirjoitat.

Mitä näyttöä on siitä, että CO₂-pitoisuuden kasvu on aina seurannut lämpenemistä? Minulla on se käsitys, että kun mennään kauemmas taaksepäin, aikaresoluutio huononee koko ajan. Onko tosiaan niin, että esimerkiksi tuosta Judd et al. (2024):n tarkastelemalta eonilta (500 miljoonaa vuotta) saadaan niin korkearesoluutioisia prokseja, että niistä voidaan nähdä, kumpi nousi ensin, lämpötila vai ilmakehän CO2-pitoisuus?

Jääkairauksista kun on tarkasteltu ja arvioitu lämpötiloja sekä CO² pitoisuutta, jälkimmäinen on seurannut ensimmäistä useiden satojen vuosien viiveellä. Noista prokseista on moneksi, mutta kun sotketaan tietokonemallinnus ja "oletukset" niin saadaan kyllä sellaista "tiedettä" aikaan kun halutaan.

Mutta lähempänä nykyhetkeä aikaresoluutio kyllä riittää siihen, että voimme sanoa, onko tosiaan niin, että CO₂-pitoisuus aina seuraa lämpenemistä:
Eipä siis tainnut olla. Viestini kuva on yllä mainitusta lähteestä.

Hmm, Marcott lätkämailaa ja nähtävästi samat naamat muutenkin, valitsemassa sopivia prokseja jotta saadaan halutun näköinen käyrä aikaiseksi. Onnea ja menestystä valitsemallasi tiellä.

[vastarannan kiiski]

Tällä tummennetulla sitten lopulta lyöt naulan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen arkkuun. Sekä sen hiilidioksiditeorian että nykyinen lämpeneminen johtuisi ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Sillä niiden jääkairausten mukaan 500 vuotta takaperin...

Siellä oli kirjoitusvirhe, piti olla 500 miljoonan vuoden. Korjasin sen viestiini. Todella yllättävää, että et hoksannut tuota kontekstista.

Olihan siellä tekstissä joka paikassa muualla "500 miljoonaa" eli tosiaan ilmiselvää heti että on kirjoitusvirhe.

Mutta, joskus joku ei hoksaa ilmiselviä kirjoitusvirheitä, koska on esimerkiksi

1. Äärimmäisen tyhmä, tai

2. Ymmärtää äärimmäisen tahallaan väärin.

(3. Onko muita mahdollisuuksia? Kertokaa jos on?)

[mannym]

Tällä tummennetulla sitten lopulta lyöt naulan ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen arkkuun. Sekä sen hiilidioksiditeorian että nykyinen lämpeneminen johtuisi ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä. Sillä niiden jääkairausten mukaan 500 vuotta takaperin...

Siellä oli kirjoitusvirhe, piti olla 500 miljoonan vuoden. Korjasin sen viestiini. Todella yllättävää, että et hoksannut tuota kontekstista.

Olihan siellä tekstissä joka paikassa muualla "500 miljoonaa" eli tosiaan ilmiselvää heti että on kirjoitusvirhe.

Mutta, joskus joku ei hoksaa ilmiselviä kirjoitusvirheitä, koska on esimerkiksi

1. Äärimmäisen tyhmä, tai

2. Ymmärtää äärimmäisen tahallaan väärin.

(3. Onko muita mahdollisuuksia? Kertokaa jos on?)

Aah, tätä ihanaa uhriutumista. Tahoilta joilla on kovasti taipumusta lainata kontekstista irrallaan olevia pätkiä  Ymmärtäen äärimmäisen tahallaan väärin. Kerrohan mihin noista kolmesta lasket itsesi?

[Miniluv]

Nokittelu poikki. Kiitos.

[Cassa]

Saksalaiset tiedemiehet ovat sitten ihan perineisesti testaamalla selvittäneet erilaisten kaasujen kasvihuone-efektin suuruuksia ja hämmästyivät itsekin, kun CO2, CH4 ja vesihöyry eivät olekaan ainoita kasvihuonekaasuja - ne kaikki ovat! Vaikka hapen ja typen kasvihuonevaikutus onkin vain 20% siitä, mitä CO2:lla, sitä on kuitenkin niin paljon, että sen vaikutus on suurempaa kuin näiden ns. kasvihuonekaasujen.

Referointi tutkimuksesta:

https://notrickszone.com/2024/10/01/physicists-non-greenhouse-gases-o2-and-n2-are-mainly-responsible-for-the-33c-greenhouse-effect/?fbclid=IwY2xjawFpOhNleHRuA2FlbQIxMAABHXa8U9YfP6kVdeOsmAbPwqvDnv1lGqlkm_hEE09MJqluxjhW6WhXTnTYnA_aem_KlyGs1pteinicFuUCBYjVw

Linkki itse tutkimukseen:

https://www.researchgate.net/publication/379122007_The_role_of_greenhouse_gases_in_radiative_equilibrium_-_Thermodynamic_evaluation

Nyt meni ilmastomallien fysiikat sitten uusiksi - niissähän oletettiin, että vain tietyt kasvihuonekaasut lämmittävät. CO2:den pitoisuuksia mitataan tarkasti, mutta hapen ja typen osalta en löytänyt vastaavia aikasarjoja.

[mannym]

^Ei ei ei ei ei ei ei. Hyi hyi hyi hyi hyi.

Eihän se nyt niin mene että ilmastointimallien tulisi perustua todellisuuteen? Tai että kaikkien kaasujen rooli ilmakehässä tapahtuvasta energian liikkeestä otettaisiin huomioon. Hyi, julkeattekin hyvä @Cassa kyseenalaistaa, the ilmastointitieteen moisella moukkamaisuudella.

Kas kun huippu yliopistot ja huipputahot, ilmastointitieteen nykykäsityksen huippukärki on nyt siinä käsityksessä, joka toki voi muuttua aamukahvin jälkeen, että hiilidioksidi on se kaikkea säätelevä The juttu.

Jos vitsailu sikseen niin isagoge kohta julistaa kuinka ilmastointitiede tuntee ja tietää kyllä kaaaaikki moiset fysikaaliset jutut mutta ainoa suur muuttuja on ihmisen hiilidioksidipäästöt joten ei voi olla, ei siis mitenkään voi olla, että millään muulla kuin ihmisperäisellä hivenkaasulla olisi mitään merkitystä.

Tämä sama kun nähtiin aikanaan IPCC:n toimesta vesihöyryn osalta. Jolloin sanottiin ettei ihmisen toiminnalla ole suurta tai suoraa vaikutusta siihen, niin sitten keskitytään siihen mihin on vaikutus.

Selitys siis tulee olemaan, mitään uutta tuossa ei ole (vaikka The tiede ei olisikaan moista havainnut) ja homma jatkuu kuten ennenkin. Se on sellaista Lysenkolaista "tiedettä" se.

[vastarannan kiiski]

Typpi ja happi muodostavat yhdessä 99% ilmakehästä. Ne siis ovat itse ilmakehä.

Typen ja hapen paikallista määrää voi seurata katsomalla mikä on ilmanpaine. Sehän nyt tietysti vaihtelee paikallisesti päivittäin. Jos Suomessa ilmanpaine on pienempi, ilmakehää on sitten vähän paksummin jossain muualla.

Typen ja hapen kokonaismäärä ilmakehässä on niin valtavan suuri että siihen ei voi ihmiskunta vaikuttaa juuri mitään 100, 1000 tai 10.000 vuoden tähtäimellä.
Varsinkin typpi kun ei edes reagoi juuri minkään kanssa helposti, se siellä vain olla möllöttää vuosimiljoonasta toiseen.

Siis typen ja hapen määrän vaihtelu ei ainakaan voi vaikuttaa ilmastonmuutokseen, kun se määrä ei vaihtele.

Typen ja hapen määrästä ilmakehässä jos tehtäisiin aikasarja, esimerkiksi 1000 tai 10.000 vuoden aikana, se olisi käytännössä vaakasuora viiva. Hapessa näkyisi joku häviävän loiva laskeva trendi hiilidioksidin lisääntymisen takia, ehkä -0.001% vuodessa. Saa laskea joku jos viitsii. Tai ehkä netistä löytyy?

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä lisääntyy luokkaa 0.5% vuodessa, koska alkupitoisuus oli vain 0.03%, verrattuna typen pitoisuuteen  78% ja hapen 21%. Siksi hiilidioksidilla on suuri vaikutus, koska suhteellinen muutos alkuperäiseen määrään ja pitoisuuteen on ollut suuri.

Jos on epäselvää mikä ero on määrällä ja pitoisuudella ja mitä tarkoittaa suhteellinen muutos verrattuna absoluuttiseen määrälliseen muutokseen, en valitettavasti voi auttaa.

Edit. Jotain löysin netistä

In summary, while the Industrial Revolution has dramatically increased CO2 levels, the percentage of oxygen in the atmosphere has remained stable.

https://www.quora.com/Have-oxygen-levels-been-lowered-affected-since-the-1900-s-due-to-the-industrial-revolution-spewing-out-tonnes-of-CO2-into-the-atmosphere

Edit 2.
Korjailin kirjoitusvirheitä ja pari sanamuotoa, tehdäkseni tahallisen väärinymmärtämisen vaikeammaksi. Mahdollista se toki vieläkin on, jos oikein yrittää 

https://en.m.wiktionary.org/wiki/yksi_hullu_kysyy_enemm%C3%A4n_kuin_kymmenen_viisasta_ehtii_vastata

Edit 3.
Lukaisin vähän tuosta teidän linkistä, minusta siinä verrataan kaasujen lämpökapasiteettia eikä kasvihuoneominaisuuksia?

Kun siinä todetaan että typpi ja happi sitovat lämpöä eli lämpenevät, joo silloin on helppo olla samaa mieltä, että jos siis 99% ilmakehästä muodostavat kaasut sitovat lämpöä eli lämpenevät, silloin ilmakehä lämpenee 

[Cassa]

Typpi ja happi muodostavat yhdessä 99% ilmakehästä. Ne siis ovat itse ilmakehä.

Tuossahan romutetaan koko kasvihuone-efekti (GH effect), joka väitetysti lämmittää 33 K tätä palloa.
Sen sijaan lämpövaikutus tuleekin absorptiosta ja maan albedosta.

Tämä ilmastopelottelijoiden koko väite perustuu juuri tuohon GH efektiin, jossa muutaman kaasun (CO2, CH4, SO2, O2) väitetään vastaavan lämmöstä. Mutta nyt vaikuttaisikin, että näin ei ole, vaan suurin osa tulee yleisimmistä N2 ja O2.

Vesihöyry on taas sitten hieman eri juttu, koska siihen sisältyy faasimuutokset.

[Isagoge]

 

Saksalaiset tiedemiehet ovat sitten ihan perineisesti testaamalla selvittäneet erilaisten kaasujen kasvihuone-efektin suuruuksia ja hämmästyivät itsekin, kun CO2, CH4 ja vesihöyry eivät olekaan ainoita kasvihuonekaasuja - ne kaikki ovat! Vaikka hapen ja typen kasvihuonevaikutus onkin vain 20% siitä, mitä CO₂:lla, sitä on kuitenkin niin paljon, että sen vaikutus on suurempaa kuin näiden ns. kasvihuonekaasujen.

...Lukaisin vähän tuosta teidän linkistä, minusta siinä verrataan kaasujen lämpökapasiteettia eikä kasvihuoneominaisuuksia?

Kun siinä todetaan että typpi ja happi sitovat lämpöä eli lämpenevät, joo silloin on helppo olla samaa mieltä, että jos siis 99% ilmakehästä muodostavat kaasut sitovat lämpöä eli lämpenevät, silloin ilmakehä lämpenee 

Kyseessä on siis Ullmann & Bülow (2024, linkit tutkimukseen lähteissä). Se on lyhyehkö ja varsin selvästi kirjoitettu tutkimusraportti, ja jäsen vastarannan kiiski olikin jo nopeasti poiminut siitä oleellisen: kyse on tarkastelusta, jossa vertaillaan ilmakehän kaasujen lämpökapasiteettia, jolla toki on merkitystä kasvihuoneilmiön ylläpidossa ja sen voimistumisessa, jos jonkin varsinaisen kasvihuonekaasun pitoisuus ilmakehässä lisääntyy. Mutta Ullmann & Bülow (2024) ei tosiaankaan osoita, että nyt menossa oleva lämpeneminen johtuisi N₂:sta, O₂:sta tai argonista tai niiden pitoisuusmuutoksista. Ullmann & Bülow (2024) itse asiassa toistaa ilmastotutkimuksen valtavirran tärkeimmät käsitykset, ja koko tutkimus rakentuu niiden varaan. Nämä käsitykset voisi listata seuraavasti:

• Maapallon ilmakehässä on kaasuja, jotka absorboivat pinnalta lähtevää pitkäaaltoista säteilyä. Näitä kaasuja ovat esimerkiksi H₂O (vesihöyry), CO₂ (hiilidioksidi, O₃ (otsoni) ja N₂O (typpioksiduli). Vaikka näiden kaasujen pitoisuus ilmakehässä tuntuu pieneltä, niiden ansiosta ilmakehä on varsin läpinäkymätön pitkäaaltoiselle säteilylle, mikä tarkoittaa sitä, että se ei pääse kulkemaan pitkiä etäisyyksiä ilmakehässä absorboitumatta kasvihuonekaasumolekyyleihin.
• Useimmat yksi- ja kaksiatomisista molekyyleistä koostuvat kaasut (N₂ (typpi), O₂ (happi), jalokaasut) ovat lämpösäteilyn kannalta lähes läpinäkyviä, mikä tarkoittaa, että ne eivät juuri absorboi tai emittoi sitä.
• Maapallon kasvihuoneilmiö syntyy siitä, että pinnalta lähtevä lämpösäteily ei pääse etenemään ilmakehässä juuri ollenkaan joutumatta kasvihuonekaasumolekyylien absorboimaksi. Kun kasvihuonekaasumolekyylit ovat absorboineet lämpösäteilyä, ne jakavat energiaansa joko törmäyksissä ilmakehän toisiin molekyyleihin tai emittoimalla fotonin, joka alempana ilmakehässä suurella todennäköisyydellä hyvin pian emission jälkeen joutuu jonkun toisen kasvihuonekaasumolekyylin absorboimaksi. Koska törmäyksissä jakautunut energia leviää ilmakehässä joka suuntaan ja koska mikä tahansa suunta fotonien emissiolle on yhtä todennäköinen, tämä prosessi saa aikaan sen, että ilmakehä on emissiivinen: se lähettää säteilyä kaikkiin suuntiin. Osa tästä säteilystä suuntautuu alempaa ilmakehää ja pintaa kohti, ja lämmittää näitä molempia

N₂, O₂ ja argon eivät siis tämän perusteella ole kasvihuonekaasuja. Tämä tiedetään laboratorikokeiden tulosten spektrografian perusteella täysin varmasti. Miksi sitten Ullmann & Bülow (2024) väittävät, että osa kasvihuoneilmiöstä pitäisi lukea N₂:n ja O₂:n ansioksi?:

The heat retention in the greenhouse Earth is caused by all gas components according to their molar heat capacities and concentrations in the atmosphere, i.e., mainly by nitrogen and oxygen. It is not permissible to exclusively assign the GH effect of 33° to water vapour, CO₂ and the other trace gases.

Minun pitäisi lähilukea artikkeli perusteellisesti, mutta sen perusteella mitä tähän mennessä ehdin katsoa, Ullmann & Bülow (2024) eivät väitä, että N₂ ja O₂ tai argon olisivat kasvihuonekaasuja. Jäsen Cassan tulkinta

CO2, CH4 ja vesihöyry eivät olekaan ainoita kasvihuonekaasuja

on siis virheellinen. Tämä on ymmärrettävää sikäli, että Notrickszonen artikkelin asiasta (Richard 2024) kirjoittanut henkilö yrittää tässä mielestäni melko varmasti tahallisesti huijata lukijaa siihen käsitykseen, että Ullmann & Bülow (2024) väittäisivät, että N₂ ja O₂ ovat kasvihuonekaasuja kohtalaisen taitavilla retorisilla tempuilla. Jäsen Cassan yksi virhe tässä oli siis uskoa ilman mitään kritiikkiä tätä usein (useimmiten?) hyvin kyseenalaista lähdettä. Toinen virheesi tai väärinkäsityksesi on se, että tässä olisi "testattu" jotain. Ei ole. Ullmann & Bülow (2024) ei ole empiirinen tutkimus, vaan se on lähinnä referaatti ilmakehäfysiikan ja -kemian oppikirjatasoisesta tiedosta ja siinä on yksi - väärinkäsitykseen perustuva - oma uusi johtopäätös tai ehdotus. 

Mutta itse asiahan tässä on tärkein, joten katsotaan siis sitä, miksi on oikeastaan ihan oikein ajatella, että myös N₂ ja O₂ osallistuvat maapallon ilmakehän luonnolliseen kasvihuoneilmiöön olematta silti varsinaisia kasvihuonekaasuja - ja tämä on siis se, mitä Ullmann & Bülow (2024) oikeasti väittävät.

Tarkastelu voidaan tehdä katsomalla sitä, mitä pinnan (maan- tai merenpinnan) emittoimalle pitkäaaltoisen säteilyn taajuudelle virittyneelle fotonille ilmakehässä tapahtuu. Jos fotonin aallonpituus vastaa jonkin varsinaisen kasvihuonekaasumolekyylin tärkeää absorptiokaistaa (hiilidioksidilla esimerkiksi 15 µm:n läheisyydessä olevat aallonpituudet), fotoni käytännössä heti joutuu jonkin kasvihuonekaasumolekyylin absorboimaksi. Harva kuitenkin tietää, mitä todennäköisimmin tapahtuu seuraavaksi. Maanpinnan läheisyydessä fotonin absorboinut kasvihuonekaasumolekyyli törmää johonkin toiseen ilmakehän molekyyliin keskimäärin 0,1 nanosekunnin aikana. Nanosekunti on sekunnin miljardisosa eli 10⁻⁹s, ja kasvihuonekaasumolekyyli törmää muihin ilmakehän molekyyleihin keskimäärin tällä aikavälillä. Sekunnin kuluessa törmäyksiä ehtii tapahtua siten valtava määrä, ja näissä törmäyksissä korkeammalle energiatasolle fotonin absorption ansiosta virittynyt kasvihuonekaasumolekyyli jakaa energiaansa joka suuntaan ilmakehässä.

On huomattavan paljon epätodennäköisempää, että pitkäaaltoisen säteilyn taajuudelle virittyneen fotonin absorboineen kasvihuonekaasumolekyylin viritystila purkautuisi saman aallonpituuden fotonina kuin se taajuus, jolle viritystilan aiheuttanut fotoni oli virittynyt. Esimerkiksi hiilidioksidin keskeisten absorptiokaistojen osalta aikaskaala viritystilan purkautumiselle fotonin emissiona satunnaiseen suuntaan vaihtelee energian funktiona, mutta suuruusluokka on sadoista mikrosekunneista aina useisiin sekunteihin, ja tyypillinen aikaskaala on kymmenien millisekuntien luokkaa (millisekunti on sekunnin tuhannesosa eli 10⁻³ s). Edellä mainitut aikaintervallit ovat melko lailla samoja kaikille kasvihuonekaasuille.

Pinnalta lähtevää (ja toki myös Auringosta tulevaa) pitkäaaltoista säteilyä absorboivat kasvihuonekaasumolekyylit siis jakavat energiaansa ennen kaikkea törmäyksissä ilmakehän muiden molekyylien kanssa. Koska N₂ ja O₂ ovat ylivoimaisesti tyypillisimpiä molekyylejä ilmakehässä, suurin osa H₂O-, CO₂, CH₄- ja muiden kasvihuonekaasumolekyylien törmäyksistä tapahtuu N_2- ja O₂-molekyylien kanssa. Ja nyt päästään ydinkysymykseen: jos maapallon ilmakehässä ei olisi N₂- ja O₂-molekyylejä, ilmakehä ei voisi varata ja siirtää lämpöä yhtä paljon kuin se nykyisellä koostumuksellaan voi varata ja siirtää sitä. Maapallon kasvihuoneilmiö olisi tällöin paljon nykyistä heikompi, ja tilanne muistuttaisi Marsin ilmakehässä vallitsevaa tilannetta. Siellä ilmakehän CO₂-pitoisuus on Maan ilmakehään verrattuna valtava, mutta koska Marsin ilmakehän tiheys on valtavasti Maan ilmakehän tiheyttä pienempi, sen kasvihuoneilmiö on Maan kasvihuoneilmiötä selvästi heikompi, ja vastaavasti keskimääräinen pintalämpötila (-60 °C luokkaa) selvästi alhaisempi kuin se maapallolla on (jonkin verran yli 14 °C). Asiaan liittyy keskeisesti myös niin sanottu törmäysleviäminen, jota käsittelen kohta. Mutta sitä ennen johtopäätös ja välitilinpito:

Ullmann & Bülow (2024) on kasvihuoneilmiötä ja kasvihuonekaasuja koskevaan "standardinäkemykseen" perustuva tutkimus, joka suurimmalta osalta toistaa (yliopiston) oppikirjatasoiset näkemykset kasvihuoneilmiöstä ja eri kaasujen roolista siinä. Uutta tai erilaista siinä on se ehdotus, että meidän pitäisi ajatella asia niin, että koska myös N₂ ja O₂ sekä argon vaikuttavat siihen, että maapallon ilmakehän ansiosta keskimääräinen globaali pintalämpötila ei ole -18 °C, mitä se ilmakehättömällä maapallolla nykyistä vastaavalla albedolla olisi, myös N₂:n ja O₂:n vaikutus pitäisi ajatella osaksi kasvihuoneilmiötä.

Mutta näinhän ilmastotutkijat jo tekevät. Eli jäsen mannym arvasi ihan oikein sen, että lopulta totean, että

isagoge kohta julistaa kuinka ilmastointitiede tuntee ja tietää kyllä kaaaaikki moiset fysikaaliset jutut mutta ainoa suur muuttuja on ihmisen hiilidioksidipäästöt joten ei voi olla, ei siis mitenkään voi olla, että millään muulla kuin ihmisperäisellä hivenkaasulla olisi mitään merkitystä.

                       

Ja alkuosa meni ihan oikein. Ilmastotutkimuksessa on ymmärretty N₂:n ja O₂:n rooli kasvihuoneilmiössä jo pitkään, ja siksi Ullmann & Bülow (2024) ei tuo tähän asiakokonaisuuteen mitään uutta lisätietoa. On itse asiassa tieteellinen fakta, että maapallon keskimääräinen pintalämpötila ei olisi noin 33 °C astetta ilmakehättömän maapallon pintalämpötilaa (-18 °C) korkeampi, jos ilmakehässä ei olisi diatomista typpeä ja happea. Se olisi selvästi alhaisempi.

Loppuosa meni väärin. Ilmakehän CO₂-pitoisuus (ja yleisemmin kasvihuonekaasupitoisuus) on yksi niistä päätekijöistä, jotka säätelevät pinnan ja troposfäärin lämpötilaa, mutta myös Auringon säteilytehon hidas kasvu, mannerten liike, poimuttuminen ja maa-aurinkogeometrian muutokset säätelevät niitä. Nyt kuitenkin voimme sulkea pois kaiken muun paitsi kasvihuoneilmiön  voimistumisen ihmiskunnan kasvattaman ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuuden johdosta. Älä rakentele olkiukkoja tai väitä perättömiä siitä, mitä minä olen väittänyt.

Jos palataan takaisin N₂:n ja O₂:n rooliin kasvihuoneilmiössä, voidaan ottaa yksinkertainen esimerkki siitä, miksi niitä ei kannattaisi ajatella osana kasvihuoneilmiön syntymistä ja voimistumista. Jokainen on varmaan nähnyt kiihdytysajokilpailuja, joissa yritetään ennen kilpailua rakentaa ajoneuvo, joka liikkuisi mahdollisimman lyhyessä ajassa neljännesmailin matkan ja itse kilpailussa yritetään kuljettaa ajoneuvoa siten, että tämä aika saataisiin minimoitua.

Siihen, kuinka monta sekuntia ajoneuvolta kestää kulkea paikallaan seisten lähtiessä neljännesmaili, vaikuttavat monet tekijät: maapallon ilmakehän keskimääräinen tiheys, säätilan vaihteluista ja keskimääräisestä tiheydestä seuraava vallitseva ilmanpaine, Maan painovoima, ajoneuvon ilmanvastuskerroin, ajoneuvon massa, moottorin teho ja vääntömomentti, kuljettajan reaktioaika, vaihteiden vaihtamiseen liittyvät muuttujat, alustan pito, renkaiden kitkakerroin jne.

Diatominen typpi ja happi ilmakehässä vastaavat aika hyvin maapallon ilmakehän keskimääräistä tiheyttä ja painovoimaa kiihdytysajokilpailuissa. Vaikka niillä on iso vaikutus siihen, miten nopeasti ajoneuvo kulkee neljännesmailin, niitä ei voi (olennaisesti) muuttaa eivätkä ne juuri muutu itsestään. Niinpä jos teet laskelman siitä, mitkä kaikki tekijät ovat saaneet aikaiseksi sen, että tietyllä moottoriteholla, vääntömomentilla, ilmanvastuskertoimella jne. varustettu ajoneuvo saavuttaa minkäkin ajan neljännesmaililla, et voi tästä tuloksesta päätellä, että moottoritehon kaksinkertaistaminen ei juuri vaikuttaisi tuloksena olevaan aikaan. Huomio siitä, että ajoneuvon saavuttama aika varttimaililla riippuu painovoimasta ja ilmakehän tiheydestä ei laita uusiksi sitä fysiikkaa eikä niitä malleja, joiden avulla kiihdytysautoja rakentavat henkilöt operoivat.

Ehkä vielä selvempi esimerkki siitä, miksi Ullmann & Bülow (2024):n johtopäätös perustuu ajatusvirheeseen on tämä: maapallon pintalämpötilaa säätelee ratkaisevasti se, miten kuumaksi Auringossa tapahtuvat fuusioreaktiot ja muut tuon tähden lämpötaseeseen vaikuttavat tekijät saavat Auringon säteilyä avaruuteen emittoivan ulkokehän. Tämän lisäksi maapallon pintalämpötilaa säätelevät myös ilmakehän läpinäkyvyys ja pinta-albedo. Pitäisikö meidän tämän perusteella ajatella niin, että maapallon ilmakehän läpinäkyvyys ja pinta-albedo ovat osa Auringon lämpötasetta sääteleviä tekijöitä? Ei tietenkään!   

Ja tämän takia esimerkiksi säteilypakotelaskelmissa ei hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistumisen efektiä laskettaessa oteta huomioon sitä, mikä osuus ilmakehän N₂:lla ja O₂:lla on siinä, että globaali keskimääräinen pintalämpötila ei nyt ole -18 °C, vaan jonkin verran korkeampi kuin 14 °C. Sivuhuomiona voidaan todeta, että jäsen mannym aikaisemmin linkkasi minulle Christopher Moncktonin ajatelmia, joissa tehdään juuri tämä sama ajatusvirhe.

Ullmann & Bülow (2024):n osalta lopuksi on syytä ehkä vielä muistuttaa tutkimuksesta, jonka olen täällä toistuvasti ottanut esille. Kyseessä on Lacis et al. (2010). Heidän tuloksensa mukaan CO₂:n ja muiden maapallon ilmakehässä kondensoitumattomien kasvihuonekaasujen poistaminen maapallon ilmakehästä johtaisi nopeasti siihen, että myös ilmakehän vesihöyrypitoisuus romahtaisi, ja tämän seurauksena globaali keskimääräinen pintalämpötila laskisi noin arvoon -20 °C, vaikka ilmakehässä olisi edelleen sama massa typpeä ja happea kuin siellä ennen kasvihuonekaasujen pitoisuuden romahdusta oli (viestini 1. kuva). 

Lopputilinpäätöksenä Ullmann & Bülow (2024):n osalta:
-tutkimus perustuu valtavirtailmastotutkimuksen standardikäsitykseen kasvihuoneilmiöstä ja kasvihuonekaasujen ominaisuuksista ja vaikutuksista lämpösäteilyn kulkuun ilmakehässä
-tutkimus ei romuta koko kasvihuone-efektiä, eivätkä ilmastomallien fysiikat mene uusiksi
-tutkimuksen tulos ei lainkaan vaikuta siihen, mikä hiilidioksidipitoisuuden kaksikertaistumisen efekti säteilypakotteen muutokseen (n. 3,7 W/m2) ja sitä kautta pintalämpötilaan ajatellaan olevan (n. 3 °C lämpimämpään päin).

Vielä muutama Ullmann & Bülow (2024):n ulkopuolelle menevä lisähuomio N₂:n ja O₂:n merkityksestä maapallon kasvihuoneilmiölle. On olemassa myös jo edellä lyhyesti mainittu syy, minkä takia näiden kaasujen massa ilmakehässä vaikuttaa kasvihuoneilmiön voimakkuuteen maapallolla. Sen lisäksi, että molekyylien väliset törmäykset tasoittavat energiaeroja kaasumolekyylien välillä, niillä on toinenkin merkitys hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen vaikutukselle: kun molekyylit törmäävät, ne voivat muodostaa hetkellisen dimeerin, jolla on enemmän erilaisia värähdys- ja rotaatiotiloja kuin yksittäisellä molekyylillä.

Näitten hetkellisten tilojen tarkka energia riippuu siitä, onko kyseessä kahden samanlaisen vai erilaisen molekyylin törmäys, mistä tässä ei sen enempää. Mutta tämän seurauksena erittäin korkeissa paineissa, vaikkapa kaasujättiläisten ilmakehissä, myös maapallon ilmakehässä käytännössä kasvihuonevaikutuksettomat molekyylit, kuten N₂ ja O₂ voivat näiden hetkellisten dimeerien johdosta absorboida lämpösäteilyä. Kasvihuonemolekyylien tapauksessa maapallon ilmakehässä nämä törmäykset tuottavat jatkuvan (tai jatkuvamman) absorptiospektrin. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi seuraavaa:

• Jos maapallon ilmakehässä ei olisi lainkaan N₂:a ja O₂:a, kaikkien kasvihuonekaasujen ilmakehässä realisoituva absorptioteho molekyyliä tai massayksikköä kohti laskisi huomattavasi
• Jos maapallon ilmakehään lisättäisiin vaikka diatomista typpeä, kaikkien kasvihuonekaasujen absorptioteho kasvaisi, vaikka niiden pitoisuudet typen lisäämisen seurauksena laskisivat!

Ja kuten jäsen vastarannan kiiski jo totesi, typen massa ilmakehässä ei ole merkittävästi muuttunut, joten nyt menossa oleva lämpeneminen ei selity sen massan tai pitoisuuden muutoksella. Hapen massa ja osuus ilmakehästä laskee hieman koko ajan, koska poltamme fossiilisia polttoaineita, ja tässä polttamisessa kaksi happiatomia muodostaa yhden hiiliatomin kanssa hiilidioksidiatomin. Tämä muutos hapen massassa tai pitoisuudessa on kuitenkin erittäin vähäinen, ja jos sillä olisi vaikutusta kasvihuoneilmiöön (mitä sillä ei todellisuudessa voi olla), vaikutus olisi kasvihuoneilmiötä heikentävä. 

Kolme isointa opetusta tässä ovat nämä: Notrickszonen kaltaisiin lähteisiin kannattaa suhtautua todella kriittisesti. Tämän tutkimuksen esittely siellä on erittäin harhaanjohtava.

Toiseksi: kaikki kasvihuoneilmiöön liittyvä on todellisuudessa erittäin monimutkaista, ja siksi koko asiaan pitäisi suhtautua nöyrällä mielellä. Tässä riittää opettelemista kenellä tahansa loputtomasti, ja ennen kuin tästä asiakokonaisuudesta väittää mitään tai levittää selvästi valtavirtatutkimuksesta poikkeavia väitteitä tai tutkimuksia, kannattaisi istua opiskelemaan näitä asioita, yrittää kriittisesti tarkastaa valtavirtaa vastaan olevat tutkimukset ja vasta sen jälkeen esittää niitä käänteentekevinä tuloksina.

Ja kolmanneksi: Ilmastodenialistit tuovat säännöllisesti julkisuuteen tutkimuspapereita tai käsikirjoituksia, joissa yksi tai useampi yleensä ikääntynyt aivan toisen alan tutkija tai tutkijat väittävät saaneensa koko ilmastotutkimuksen perusoletuksia mullistavia tutkimustuloksia. Mutta näille julkaisuille käy aina samoin. Hetken aikaa ilmastodenialistit jaksavat niitä rummuttaa, mutta sitten niiden kohtalokkaat ja massiiviset virheet osoitetaan, ja ne nopeasti vaipuvat hiljaa ja pysyvästi unohduksiin, ja joku uusi julkaisu tulee tilalle. Tätä ketjua lukemalla tämä näyttäytyy varsin selvästi. 

Ullmann & Bülow (2024) oli toki suurimmaksi osaksi kelvollinen tutkimus, joskin myös suurimmaksi osaksi pelkkää ilmastotutkimuksen/ilmakehäfysiikan/ilmakehäkemian hyvin tunnettujen faktojen kertaamista. Varsinainen uusi asia oli väärinymmärrykseen liittyvä ehdotus siitä, että kasvihuone-efektissä pitäisi ottaa huomioon N₂ ja O₂, jotka kuitenkin nyt vallitsevan ja hyvin perustellun ajattelutavan mukaan ovat kasvihuone-efektin ulkoinen ja siitä riippumaton osa sitä fysikaalista järjestelmää, jonka kautta kasvihuoneilmiö nostaa maapallon pintalämpötilaa yli 33 °C.

Yhteen tai edes muutamaan tutkimukseen, varsinkaan jos sen tekijät häärivät ydinosaamisalueensa ulkopuolella ilman kunnollisia resursseja, ei tosiaan koskaan kannata luottaa. Ja tässä oli taas varsin selvät ulkoiset tuntomerkit sille, että tämä ei todellakaan pistä ilmastotutkimusta uusiksi: kaksi ikääntynyttä toisten alojen kuin ilmastotutkimuksen asiantuntijaa tutkimuslaitosten ulkopuolella julkaisee kansallisessa lehdessä tutkimuksen, jonka varsinainen uutuusarvoa omaava pääväite jää täysin perustelematta.

LÄHTEET

Lacis, A.A, G.A. Schmidt, D. Rind, and R.A. Ruedy, 2010: Atmospheric CO2: Principal control knob governing Earth's temperature. Science, 330, 356-359, doi:10.1126/science.1190653.
Ilman maksumuuria: https://pubs.giss.nasa.gov/docs/2010/2010_Lacis_la09300d.pdf
Science-lehdessä: https://www.science.org/doi/10.1126/science.1190653

Richard, K. (2024). Physicists: Non-Greenhouse Gases (O2 and N2) Are Mainly Responsible For The 33°C Greenhouse Effect.
https://notrickszone.com/2024/10/01/physicists-non-greenhouse-gases-o2-and-n2-are-mainly-responsible-for-the-33c-greenhouse-effect/?fbclid=IwY2xjawFpOhNleHRuA2FlbQIxMAABHXa8U9YfP6kVdeOsmAbPwqvDnv1lGqlkm_hEE09MJqluxjhW6WhXTnTYnA_aem_KlyGs1pteinicFuUCBYjVw

Ullmann, H & Bülow, M. (2024). The role of greenhouse gases in radiative equilibrium – Thermodynamic evaluation" Zeitschrift für Physikalische Chemie.
Ilman maksumuuria ResearchGaten jäsenyydellä: https://www.researchgate.net/publication/379122007_The_role_of_greenhouse_gases_in_radiative_equilibrium_-_Thermodynamic_evaluation
Alkuperäisjulkaisu: https://www.degruyter.com/document/doi/10.1515/zpch-2023-0384/html

[Isagoge]

Muutama tiedonpalanen päättyneen syyskuun 2024 lämpötiloista. Kaikki lämpötilatuotteiden valmistajat eivät ole vielä julkaisseet syyskuun dataa, mutta mittaushistorian toiseksi lämpimämmäksi syyskuuksi juuri päättynyt kuukausi päätynee miltei kaikissa aikasarjoissa. Kuten viestini kuvasta näkyy (vasen yläkulma), ERA5-uusanalyysissa sija on ennusteen perusteella toinen. Saman aikasarjan perusteella nyt on käytännössä varmaa, että vuodesta 2024 tulee mittaushistorian lämpimin vuosi.

UAH-satelliittituotteessa viimeiset kuukaudet ovat olleet aikaisempaan aikasarjaan verrattuna hämmästyttävän lämpimiä (kuvan oikea yläreuna). Syyskuu 2024 on siinä aikasarjassa valtavalla marginaalilla koko mittaushistorian lämpimin syyskuu. ENSO:n (El Niño Southern Oscillation) El Niño -vaihe vaikuttaa lämpötilaan niissä troposfäärin korkeuksissa, joita satelliittihavainnot parhaiten kuvaavat enemmän kuin pintalämpötilaan, joten UAH:ssa viime keväästä näkynyt valtava piikki on sikäli ymmärrettävä. Mutta nyt El Niño -vaihe on jo loppunut, ja olemme neutraalissa vaiheessa tai ehkä jo siirtymässä La Niña -vaiheeseen, joten oudon korkealla on lämpötila myös niissä korkeammalla olevissa ilmamassoissa, joiden lämpötilaa satelliittituotteet parhaiten indikoivat. Hunga Tonga-Hunga Ha'apain purkaus ei käsillä olevan tutkimuksen perusteella asiaa riitä selittämään.

Suomessa syyskuu 2024 päätyi käytännössä tasatulokseen kolmen mittaushistorian lämpimimmän syyskuun kanssa, kun mittaustarkkuus otetaan huomioon (kuvan vasen alareuna). Sodankylän Tähtelässä tehtiin uusi ennätys, tosin tässäkin kannattaa muistaa mittaustarkkuus, johon liittyvät varmuudet ovat yksittäisen aseman kohdalla paljon suurempia kuin koko Suomen keskiarvossa, eli järkevintä lienee ajatella, että lämpimimmän kolmen syyskuun joukkoon Sodankylässä ainakin mentiin.

[Uuno Nuivanen]

^ Kyllä tuo jaksaa. Saaneeko palkkaa ei-uskovaisille saarnaamisesta? 

Mutta älä tuijota liian kauan pimeyteen, se katsoo takaisin.

[mannym]

Kyseessä on siis Ullmann & Bülow (2024, linkit tutkimukseen lähteissä). Se on lyhyehkö ja varsin selvästi kirjoitettu tutkimusraportti, ja jäsen vastarannan kiiski olikin jo nopeasti poiminut siitä oleellisen: kyse on tarkastelusta, jossa vertaillaan ilmakehän kaasujen lämpökapasiteettia, jolla toki on merkitystä kasvihuoneilmiön ylläpidossa ja sen voimistumisessa, jos jonkin varsinaisen kasvihuonekaasun pitoisuus ilmakehässä lisääntyy. Mutta Ullmann & Bülow (2024) ei tosiaankaan osoita, että nyt menossa oleva lämpeneminen johtuisi N₂:sta, O₂:sta tai argonista tai niiden pitoisuusmuutoksista. Ullmann & Bülow (2024) itse asiassa toistaa ilmastotutkimuksen valtavirran tärkeimmät käsitykset, ja koko tutkimus rakentuu niiden varaan. Nämä käsitykset voisi listata seuraavasti:

Tuota minusta olisi varsin mukavaa jos lainaisit sitä tutkimusta tai edes sitä notrickzonen artikkelia joka siitä kertoi. Sen sijaan että sorrut olkiukkoiluun. Mikä on tuossa tummennettuna. Kun tarkastelee Notrickzonen artikkelia niin lainataan sieltä lyhyesti, koska kukaan ei jaksa puuduttavan pitkää tekstiseinää joka on täynnä olkiukkoja ja pitkin nokkaa kirjoitettua ylemmyydentuntoista verbaalista oksennusta.

“The heat retention in the greenhouse Earth is caused by all gas components…mainly by nitrogen and oxygen. It is not permissible to exclusively assign the GH effect of 33° to water vapour, CO2, and the other trace gases.” – Ullmann and Bülow, 2024

Sitten on pitkän tekstisi summaus käytännössä lyhyesti.

It is simultaneously imagined that even though oxygen (O2, 21%), nitrogen (N2, 78%), and argon (Ar, 0.9%) together account for 999,000 ppm (99.9%) of the atmosphere’s gaseous composition, none of these gases absorb and re-emit heat, and thus they cannot slow cooling or count as contributors to the imagined 33°C warmer Earth atmosphere. Only the trace gases and water vapor – the so-called greenhouse gases – can slow cooling, or retain heat.

Samassa artikkelissa mainitaan myös empiirinen tutkimustulos vuodelta 2016. allmendinger et al

As mentioned, this phenomenon has been observed experimentally. For example, when air (99% O2 and N2), pure (100%) CO2, and pure (100%) Ar are warmed in experimental conditions, they all absorb heat to nearly the same degree.

Kummallista, eikös?
Sekä Hopfer et al 2012 mainitaan, ajatella 12 vuotta vanha paapperi.

“This work challenges a common perception on the negligible role of O2 and N2 as natural greenhouse gases in Earth’s atmosphere…”

“It is in fact the large abundance of oxygen and nitrogen which compensates for their only weak interaction with infrared radiation…”

“Due to the atmospheric concentration of atmospheric N2 (O2) that is about 2000 (550) times higher than that of Co2 and about 4.4 x 10⁵ (1.2 x 10⁵) times more abundant than CH4, even the weak infrared absorption of N2 (O2) can become radiatively important.”

“Thus, we object to the view that the radiative forcing of N2 increase operates only indirectly by broadening the absorption lines of other gases.”

Sekä se juttu jonka jätit huomiotta.

“According to the 2nd Law of Thermodynamics, heat is distributed from hot to cold molecules; there are no hotspots among molecules or types of molecules in the atmosphere. A special role of carbon dioxide cannot be confirmed.”

Mutta on toki mukavampaa leikkiä olkiukoilla...

[Isagoge]

...Mikä on tuossa tummennettuna...

“The heat retention in the greenhouse Earth is caused by all gas components…mainly by nitrogen and oxygen. It is not permissible to exclusively assign the GH effect of 33° to water vapour, CO2, and the other trace gases.” – Ullmann and Bülow, 2024

Jos luet pitkän tekstiseinäni ajatuksen kanssa, niin olen siitä täysin samaa mieltä, että maapallon ilmakehän kyky varata lämpöä johtuu muistakin sen kaasuista kuin kasvihuonekaasuista. Mutta jos kasvihuoneilmiö määritellään siten kuin se nyt luonnontieteessä määritellään, lämmön varautuminen ilmakehässä ei kuulu kasvihuoneilmiöön. Riippuuhan kasvihuoneilmiö maapallolla myös siitä, millaisia nestemäisen veden ja maaperän muodostavien molekyylien ominaisuudet ovat, mutta ei niitäkään lasketa kasvihuoneilmiön tuottajiksi.

Ja kuten totesin, paine tai lämpötila vaikuttaa kaasujen kasvihuonekaasuominaisuuksiin. Kaasujättiläisen ilmakehässä myös O₂ on huomattavan kasvihuonevaikutuksen tuottava kaasu.

Kaiken ilmastodenialistien tästä asiasta nyt ja aikaisemminkin esiin nostaman ns. BS:n läpi tietenkin leikkaa se huomio, että N₂:n pitoisuus Maan ilmakehässä ei ole muuttunut ja O₂:n pitoisuus laskee koko ajan hieman, kun ihmiskunta tuottaa valtavan määrän hiilidioksidia. 

Sekä se juttu jonka jätit huomiotta.

“According to the 2nd Law of Thermodynamics, heat is distributed from hot to cold molecules; there are no hotspots among molecules or types of molecules in the atmosphere. A special role of carbon dioxide cannot be confirmed.”

Kuvasin tekstissäni yksityiskohtaisesti sen, että käytännössä heti sen jälkeen kun kasvihuonekaasumolekyyli on absorboinut sopivalle aallonpituudelle virittyneen fotonin, se törmää todennäköisimmin N₂-molekyyliin, ja näissä jatkuvissa törmäyksissä jakaa energiaansa ympärillä olevaan kaasuun. Kukaan ei siis väitä, että kasvihuonekaasumolekyylit muodostaisivat jonkinlaisia kuumia kaasuspotteja tai ilmapaketteja. Kasvihuonemolekyyleillä nimenomaan on tässä se erityisrooli, että ilman niitä pinnan emittoimat pitkäaaltoisen säteilyn taajuudelle virittyneet fotonit menisivät aivan valtaosin valon nopeudella sukkana ilmakehän läpi, ja vaikka ilmakehässä olisi nykymassa N₂:a ja O₂:a, gobaali keskimääräinen pintalämpötila olisi siellä -20 °C tienoilla.

Edit: Tein nopeasti pari MODTRAN-koetta. Vasemmalla kuvassa nykyilmakehän läpäisevyys: kasvihuonekaasujen absorptiokaistojen kohdalla huomattava osa pinnalta lähteneestä pitkäaaltoisten säteilystä leikkautuu pois. Oikealla ilmakehä ilman kasvihuonekaasuja. Miltei kaikki pitkäaaltoinen säteily etenee suoraan avaruuteen. Oikealla oleva sininen kuvaaja ei täysin vastaa mustan kappaleen säteilyä, sillä siinä näkyy nimenomaan kasvihuonekaasujen poiston jälkeen ilmakehään jäljelle jääneiden kaasujen tuottama kasvihuone-efekti, mutta kuten kuvasta nähdään, se on mitättömän pieni.